KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE - Kalatalouden Keskusliitto

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEKOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEKäyttö- ja hoitosuunnitelma IIIPohjois-Savon Kalatalouskeskus ry2008

- 2 -Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 3 -Yhteystiedot:Koirus-Sotkan kalastusalueIsännöitsijä Jarmo MononenPL 1096, Puijonkatu 14, 70111 KuopioPuhelin: 0400-373 072Koirus-Sotkan kalastusalueHallituksen puheenjohtaja Matti JurvanenPaalimäentie 193, 71460 PaukarlahtiPuhelin: 050-911 7354Eräiden sidosryhmien yhteystietoja 2008SIDOSRYHMÄT/YHTEYSHENKILÖLÄHIOSOITEPOSTITOIMI-PAIKKAPUHELINPOHJOIS-SAVON TE-KESKUKSENKALATALOUSYKSIKKÖKÄSITYÖKATU 41PL 2000 70101 KUOPIO 010 191 26 450*POHJOIS-SAVONKALATALOUSKESKUSPUIJONKATU 14PL 1096 70111 KUOPIO 0400-373 072POHJOIS-SAVONMAANMITTAUSTOIMISTO HALLITUSKATU 12 70100 KUOPIO 020 541 121POHJOIS-SAVON VAPAA-AJANKALAS-TAJAPIIRI/EERO KOKKARINEN PALJETIE 13 71800 SIILINJÄRVI 0400-670 123POHJOIS-SAVON AMMATTIKALASTA-JAIN YHDISTYS R.Y/ PETTERI KONTILAPUIJONSARVENTIE 14A 2 70260 KUOPIO 044-279 8606SEPÄNKATU 2 BPOHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUSELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO(EVIRA)PL 1049 70101 KUOPIO 020 490 4777NEULANIEMENTIE 4PL 92 70701 KUOPIO 017-201 451Linkkejä:♦ Koirus-Sotkan kalastusalueen palvelut: www.ahven.net > kalastusalueet, viehelupawww.muikkusuomi.fi>kalapaikkoja Pohjois-Savossa♦ Pohjois-Savon TE-keskus: www.te-keskus.fi > Pohjois-Savo> kalatalouspalvelut♦ Pohjois-Savon kalatalouskeskus: www.muikkusuomi.fi >Pohjois-Savon kalatalouskeskus,www.ahven.net >kalatalouskeskukset♦ Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri: www.kalapaikka.net >psvapaa-ajankalastajapiiri♦ Kansalaisen karttapaikka: www.karttapaikka.fi > kansalaisen karttapaikka> peruskarttojenhaku♦ Kalastuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820286♦ Kalastusasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821116♦ Yhteisaluelaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890758Kansikuva: J-P KalamatkatKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 4 -KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEENKÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2008 - 2017KUVAILULEHTINimi522 Koirus-Sotkan kalastusalueKotipaikka LeppävirtaPinta-ala (km²)LääniItä-Suomen lääniKuntaLeppävirta, Kuopio, SuonenjokiTE-keskus Pohjois-SavoSuunnitteluvedet Sotkanselkä, Koirus-, Konnusvesi, Särkilahden alue (Särkilahti, Oravi- jaArkkuselkä), Saamainen, Koirusjärvi, Särkijärvet ja pienvesistötViereiset kalastusalueealue,519 Suvasveden kalastusalue, 521 Sorsaveden kalastusalue ja 523 Un-516 Rasvanki-Virmasveden kalastusalue, 518 Etelä-Kallaveden kalastusnukankalastusalue.Muut suunnitelma-asiakirjatLiitteetVoimassaoloNähtävillä/saatavissaTekijäVuosi 2007TiivistelmäKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmat 1988 ja 1995 sisältävätosittain alueen perustietoja, joita ei ole käsitelty tässä suunnitelmassa.LIITTEET: 1. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi, 2. Järvikohtaisetistutukset Koirus-Sotkan kalastusalueella 1995 – 2006, 3. Osakaskuntienja yksityisvesialueiden pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedot.KARTTALIITTEET : 1. Kalastusalueen kartta ja vesialueen omistajat.xx.xx.2008 alkaenKalastusalueen isännöitsijä, osakaskunnat, Pohjois-Savon TE-keskus, KalataloudenKeskusliitto/www.ahven.net.Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ryKoirus-Sotkan viehekalastuslupaLisätietoja: isännöitsijä, Pohjois-Savon kalapaikkaopas, www.ahven.net,www.muikkusuomi.fiSuunnitelma:Toimenpide 1. Kalastusalueen hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiinviehekalastuksen yhteislupa-alueen muodostamiseksi Konnuksen kanavaltaPuutossalmelle vuoden 2008 aikana.Toimenpide 2. Kalastusalue antaa suositukset eri hoitoalueilla käytettävistäsolmuvälirajoituksista ja tuo tarvittaessa niistä päätösesityksen kalastusalueenkokouksen käsiteltäväksi.Toimenpide 3. Mikäli päädytään solmuvälirajoitusesitykseen, annetaan samallapäätösesitys kuhan ja/tai taimenen alamitan nostamisesta.Toimenpide 4. Kalastusalue tehostaa kalastuksen valvontaa.Toimenpide 5. Kehitetään kalastusalueen koordinoimaa, koko kalastusaluettakoskevaa hoitosuunnittelua yhteistyössä osakaskuntien kanssa.Toimenpide 6. Kalastusalueelle luodaan hoitoalueittainen istutusstrategia.Suunnitellut kehittämishankkeet:1. Yhtenäisen viehekalastuslupa-alueen muodostaminen.2. ”Viranomaisvalvonnan” järjestäminen kalastusalueella.3. Erityisesti pääaltaan kalastusta koskevan säätelyn yhtenäistäminen.4. Nuorisotyön vastuuhenkilön etsiminen kalastusalueen alueelle.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 5 -SisällysluetteloA. YLEISSUUNNITELMA 2008 - 2017 ............................................................................................................................... - 6 -1. JOHDANTO.............................................................................................................................................................. - 6 -2. KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE 2007 .................................................................................................................. - 6 -2.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS ..................................................................................................................... - 6 -2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ............................................................................................................. - 7 -2.3 VESIALUEIDEN OMISTUS .................................................................................................................................. - 9 -2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA ..................................................................................................... - 10 -3. KALATALOUDELLINEN KEHITYS KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEELLA ................................................................ - 13 -3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS PÄÄALTAAN ALUEELLA ....................................................... - 13 -3.2 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKILAHDEN ALUEELLA (Särkilahti, Oraviselkä, Arkkuselkä) ... -15 -3.3 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SAAMAISELLA ..................................................................... - 16 -3.4 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS KOIRUSJÄRVELLÄ ................................................................ - 17 -3.5 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKIJÄRVILLÄ .................................................................... - 17 -3.6 PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS ............................................................................................................ - 18 -3.7 KALASTUKSEN JÄRJESTELY, LUPA-ALUEET JA VALVONTA .............................................................................. - 19 -3.8 VERKON SOLMUVÄLISÄÄTELYN TARVE - kuhan kasvu ja sukukypsyys .......................................................... - 22 -3.9 KALAVESIEN HOITO JA KUNNOSTUKSET ........................................................................................................ - 24 -B. TOIMENPIDESUUNNITELMA ..................................................................................................................................... - 26 -4. TAVOITTEET .......................................................................................................................................................... - 26 -4.1 KALASTUSALUEEN VISIO ................................................................................................................................ - 26 -4.2 KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET ............................................................................................. - 26 -5. TOIMENPITEET...................................................................................................................................................... - 26 -5.1 VIEHEKALASTUKSEN YHTEISLUPA-ALUEEN MUODOSTAMINEN .................................................................... - 26 -5.2 KALASTUSALUEEN SUOSITUKSET KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ ............................................................. - 27 -5.3 KALASTUKSEN VALVONTA .............................................................................................................................. - 31 -5.4 KALAVESIEN HOITO ........................................................................................................................................ - 31 -5.5 ISTUTUKSET .................................................................................................................................................... - 32 -5.6 KALAVESIEN KUNNOSTUKSET ........................................................................................................................ - 33 -5.7 OSAKASKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ................................................................................................. - 35 -5.8. NUORISOTYÖ ................................................................................................................................................. - 35 -5.9 METSÄSTYS VESIALUEELLA ............................................................................................................................. - 36 -5.9 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ........................................................................................... - 37 -5.10 KEHITTÄMISHANKKEET 2007 - 2017 ............................................................................................................ - 38 -6. KIRJALLISUUS ........................................................................................................................................................ - 39 -C. HOITOALUEKOHTAINEN SUUNNITELMA .................................................................................................................. - 40 -7. PÄÄALLAS (Sotkanselkä, Koirus- ja Konnusvesi) ................................................................................................... - 40 -8. SÄRKILAHDEN ALUE .............................................................................................................................................. - 41 -9. SAAMAINEN .......................................................................................................................................................... - 42 -10. KOIRUSJÄRVI ....................................................................................................................................................... - 43 -11. SÄRKIJÄRVET ....................................................................................................................................................... - 44 -12. PIENVEDET .......................................................................................................................................................... - 45 -13. LIITTEET .............................................................................................................................................................. - 46 -LIITE 1. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi .................................................................................. - 46 -LIITE 2. Koirus-Sotkan kalastusalueen istutukset järvittäin vv. 1996 - 2006...................................................... - 47 -LIITE 3 Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedot .................................... - 52 -LIITE 4 Karttaliite (muovitaskussa)Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 6 -A. YLEISSUUNNITELMA 2008 - 20171. JOHDANTOKalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan kalatalouden edistäminen ja kalastuslain 1§:ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. Kalastusalueen tulee hoitaa kalastuslain, sennojalla annettujen säädösten, määräysten, kalastusalueen ohjesäännön mukaiset tehtävätsekä seurata käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumista. Tehtävänä on myös kalastusalueenjäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen.Edellinen Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna1995. Alueen kalataloudessa on tapahtunut joitakin merkittäviä muutoksia edellisen käyttöjahoitosuunnitelman laatimisen jälkeen. Muuttuneessa tilanteessa katsottiin, että edellinenkäyttö- ja hoitosuunnitelma on monilta osin vanhentunut. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskusmyönsi vuonna 2006 määrärahan käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämiseksi.Käyttö- ja hoitosuunnitelman uusimista varten tehtiin osakaskuntakysely ja lisäksi käytettiinalueelta julkaistuista raporteista saatuja tietoja, joita täydennettiin myös kuulemistilaisuudessaja hyväksymiskokouksessa.Kalastusalueen perustiedot ja kalataloudellinen kehitys päivitettiin nykytilaan yleissuunnitelmassa(A-osa) ja samalla mietittiin mahdollisia ongelmia. A-osaan koottiin osakaskuntienantamat tiedot ja kehittämistoiveet sekä tehdyn osakaskuntatiedustelun tuloksia.Niiden perusteella asetettiin tavoitteet ja mietittiin tarvittavat toimenpiteet, jotka kirjattiintoimenpidesuunnitelmaan (B-osa). Yksityiskohtaisemmat kalavesienhoitoa ja kalastuksenjärjestämistä koskevat ohjeet ja määräykset sisältyvät hoitoaluekohtaiseen suunnitelmaan(C osa).Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta vastasi Pohjois-Savon KalatalouskeskusKoirus-Sotkan kalastusalueen toimeksiannosta. Vastuullisena tekijänä oli toiminnanjohtajaJarmo Mononen.2. KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE 20072.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUSKoirus-Sotkan kalastusalue sijaitsee Itä-Suomessa, pääosin Kuopion kaupungin ja Leppävirrankunnan alueella. Länsiosasta kuuluu lisäksi pieni alue Suonenjoen kaupunkiin.Taulukko 1. Kalastusalueen vesipinta-alan jakautuminen kunnittain.KuntaOsuus vesipinta-alastaKuopio 29,5 %Leppävirta 70,2 %Suonenjoki 0,3 %Yhteensä 100,0 %Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 7 -Kalastusalueen vesipinta-ala on noin 14 769 ha, josta Sotkanselän, Koirus- ja Konnusvedenosuus on noin 78 %. Näiden lisäksi alueella on 142 pienempää järveä ja lampea (pintaalayhteensä 32 km 2 ), joista suurimmat ovat Särkijärvi, Saamainen, Koirusjärvi (Iso-Koirus), Huhtijärvi, Petäjäjärvi ja Laukaa. Kalastusalue kuuluu pääosin Vuoksen vesistönKallaveden reittiin, vain hyvin pieni alue luoteisosassa kuuluu Kymijoen vesistön Rautalamminreittiin.Kalastusalueen pohjoinen raja kulkee Puutossalmen kapeimmalta kohdalta lossiväylää pitkinja etelässä se yltää lähes Leppävirran taajamaan. Kalastusalueella sijaitsevat myös Oravikoskentaajama sekä Paukarlahden, Länsi-Saamaisen, Vehmasmäen ja Puutossalmen kyläkeskukset.Toimialue ei noudata täysin valuma-aluerajausta.2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSETVeden laatuPohjois-Savon ympäristökeskuksen (lähde: www.ymparisto.fi/Pohjois-Savon ympäristökeskus)vedenlaatuluokituksen mukaan koko pääallas (Sotkanselkä, Koirusvesi, Konnusvesi)kuuluu laatuluokkaan hyvä. Koirusveden syvännehavaintopisteen tulosten mukaanpohjan läheisen vesikerroksen happitilanne on talvella ollut lähes koko 35-vuotisen tarkastelujaksonajan välttävä tai huono. Tilanne on lähinnä tyypillinen vesistöreitin suurissa järvissä.Elokuun tulosten mukaan Koirusveden väriluku (40 - 70 mg Pt/l) on ollut hyvä taierinomainen. Kokonaisfosforipitoisuudeltaan (12 - 20 µg/l) Koirusvesi on kuulunut luokkaanhyvä (12 - 30 µg/l) ja planktonlevien määrän osalta (A-klorofylli µg/l) 90-luvulta lähtienaina viimevuosiin asti se on kuulunut luokkaan hyvä. Parin viimeisen vuoden ajankaikkien vertailutietojen mukaan tilanne on tarkkailupisteellä jossain määrin heikentynyt.Oravi- ja Särkilahden tila on ympäristökeskuksen vedenlaatuluokituksen mukaan laatuluokassatyydyttävä ja Koirusjärvi, Särkijärvi ja Iso-Musta laatuluokassa erinomainen. Ympäristökeskuksenjärvien vedenlaatukartoituksessa oli vuonna 2005 mukana kuusi järveä Koirus-Sotkankalastusalueelta.Taulukko 2. Ympäristökeskuksen vedenlaatukartoituksen tuloksia vuodelta 2005.Järvi Kok.syv.mKlorofylliAKok.fosforipH VärilukuHapenkyll.astetalviHapenkyll.astekesäHuhtijärvi 12,0 erinom. erinom. hyvä erinom. tyydyttävä tyydyttäväIso-Musta 16,2 erinom. erinom. tyydyttävä erinom. tyydyttävä hyväKoirusjärvi 29,0 erinom. erinom. tyydyttävä hyvä tyydyttävä hyväPetäjäjärvi 24,5 hyvä erinom. tyydyttävä hyvä tyydyttävä tyydyttäväSaamainen 26,7 välttävä hyvä hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttäväSärkijärvi 19,3 erinom. erinom. tyydyttävä erinom. tyydyttävä hyväKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 8 -Kuva 1. Vedenlaatumuutokset osakaskuntakyselyn mukaan.Onko vedenlaatu muuttunut?Myös osakaskuntatiedustelun vedenlaadunmuutoksia koskeneen kysymyksen1 = Heikentynyt 2 = Pysynyt ennallaan 3 = Parantunut3,0vastaukset osoittavat tilanteen pysyneen2,52,0kalastusalueella ennallaan. Koirus - Konnusvedenvastauksista näkyy lievä tilan-1,51,00,5teen heikkeneminen aivan viime vuosina.Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta,että järvien veden laatu on kalastusalueenjärvissä pääsääntöisesti hyvä ja alueenjärvet tarjoavat erinomaisen elinympäristön myös arvokaloille.KuormitusKalastusalueen vesiin kohdistuu sekä piste- että hajakuormitusta. Koiruksella (Hanhisaloneteläpuolella) jatkaa vuonna 1988 toimintansa aloittanut verkkokassikasvatusta harjoittavayritys Terhontammi Oy.Pistekuormittajat eivät heikennä merkittävästi kalastusalueen veden laatua, mutta haitatovat suurimmillaan kuormittajien läheisyydessä. Muita kuormittajia ovat mm. hajaasutuksensekä maa- ja metsätalouden hajakuormitus ja laivaliikenne.Suomen Nikkeli Oy on käynnistänyt Leppävirran Valkeisenrannan kaivoshankkeen ympäristölupaprosessinja sitä koskeva arviointiohjelma oli lausunnolla elokuussa 2007. Hankkeenympäristövaikutukset tulevat riippumaan huomattavasti sen lopullisesta laajuudesta.Jo kaivoksen louhostoiminta tulee aiheuttamaan merkittävää kuormitusta toteuttamistavastariippuen alueelle Lahnanen - Niittylampi - Särkilahti - Oraviselkä ja siitä edelleen kaakkoonArkkuselälle Näpinsalon tasalle asti. Lisäksi hankkeen vaikutusalueeseen kuuluvatKoirus- ja Huhtijärvi. Mikäli hankkeeseen liitetään vielä rikastustoiminta, vaikutukset tulevathuomattavasti kasvamaan. Aikaisemman kaivostoiminnan aikana, jolloin vedet johdettiinOravilahteen, veden samentuminen oli silmämääräisestikin nähtävissä Kalliosalmestayli Arkkuselän puolivälin.SäännöstelyKoirusveden ja Sotkanselän virtaamien ja vedenkorkeuksia säätely perustuu Unnukan -Kallaveden säännöstelylupaan. Säännöstely Konnuksen sululla ja Naapuskosken säännöstelypadollaaloitettiin vuonna 1972. Se perustuu lähinnä laivaliikenteen tarpeisiin. Konnuskosketon jätetty luonnontilaan, mutta suunnitteilla on pohjapadon rakentaminen Konnuskoskenniskalle alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi loppusyksyn ja talven aikana.Vesistöjen muu käyttöVuonna 1972 vesiliikenteen tarpeisiin valmistui Saimaan syväväylän osuus VarkaudestaKuopioon. Sen kulkusyvyys on 4,35 m. Vuonna 2006 Merenkulkulaitoksen merenkulkutilastojenmukaan Konnuksen kanavan kautta kulki alusliikenteessä 37 902 tn raakapuuta,160 290 tn muuta tavaraa ja uitossa 251 991 tn raakapuuta.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 9 -Rahtiliikenteen lisäksi väylä palvelee myös matkailu- ja huviveneilyä. Kalastusalueella sijaitsevatKonnuksen venesatama ja Puutossalmen Kirituvan laituri sekä vierasvenesatamatankkausmahdollisuudella Leppävirran varrella.2.3 VESIALUEIDEN OMISTUSKalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden2001 alusta kalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueellaoli kaksi osittain päällekkäistä organisaatiota; kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaavakalastuskunta ja yhteisen vesialueen omistava osakaskunta. Käytännön kalastukseenja kalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettunakalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetäänjäljempänä kalastuskunnan sijaan nimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta).Kuva 2. Vesialueiden omistus Koirus-Sotkan kalastusalueella.Yksityisvedet7 kpl, 662 ha4 %Osakaskunnatalle 100 ha 24kpl, 570 ha4 %Osakaskunnatyli 100-500 ha20 kpl, 4.892 ha33 %Vesialueiden omistus kalastusalueellaOsakaskunnatyli 1.000 ha 3kpl, 3.977 ha27 %Osakaskunnatyli 500-1.000 ha6 kpl, 4.668 ha32 %Osakaskuntatoiminta on Koirus-Sotkan kalastusalueellaaktiivista. Tämä johtuu ainakinosittain osakaskuntien suhteellisen suurestakoosta. Pääaltaiden (Sotkanselkä, Koirus-ja Konnusvesi) osalta lähes kaikki osakaskunnattoimivat sekä osakaskuntakyselynvastausten että palautuvien toimintailmoitustenperusteella. Myös sivuvesistöjenosalta osakaskunnat toimivat kaikkiensuurempien järvien alueilla. Osakaskuntien toiminta on myös perusedellytys kalastusaluetoiminnalle,koska osakaskuntien edustajat ovat ratkaisevassa asemassa kalastusalueenylintä päättävää valtaa käyttävässä kalastusalueen kokouksessa. Yhteistoiminta kalastusalueenja osakaskuntien välillä edellyttää myös toimivia sopimus- ja neuvottelukumppaneita.Toisaalta osakaskunnat voivat tehdä aloitteita kalastusaluetoiminnan kehittämiseksi.Osakaskunnat ovat myös yhdistäneet toimintojaan vapaaehtoisilla sopimuksilla. Alueenpohjoisosassa kolme sekä luoteis- ja keskiosassa kaksi osakaskuntaa toimii jo nykyisin yhdessä.Lisäksi itäosassa on muodostumassa seitsemän osakaskunnan yhteistoiminta-alue.Koirus-Sotkan kalastusalueella on 53 yhteisen vesialueen osakaskuntaa ja seitsemän yksityistävesialueen omistajaa. Osakaskuntien vesipinta-ala on yhteensä 14 107 ha ja yksityistenlohkojen 662 ha. Osakaskuntien koko Koirus-Sotkan kalastusalueella on 3 - 1 476 ha.Yhdeksällä osakaskunnalla vesialuetta kuuluu myös johonkin toiseen kalastusalueeseen.Koirus-Sotkan kalastusalueen alueella olevien pinta-alojen mukaan yli 1 000 ha osakaskuntiaon neljä kappaletta, yli 500 – 1.000 ha osakaskuntia 6 kappaletta, yli 100 - 500 haosakaskuntia 20 kpl ja alle 100 ha osakaskuntia 24 kappaletta. Vastaavasti yli 1 000 hehtaarinosakaskuntien vesipinta-alan osuus kalastusalueen koko vesipinta-alasta on 27 %,500 - 1 000 ha osakaskuntien osuus 32 %, 100 - 500 ha osakaskuntien osuus 33 % ja alle100 ha osakaskuntien osuus 5 %. Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat ja tiedossaolevat yhteystiedot on esitetty liitteessä 3 ja rajat karttaliitteessä.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 10 -Koirus-Sotkan kalastusalueella toiminta on hiipunut tai sammunut kokonaan ainoastaanmuutamassa hyvin pienessä osakaskunnassa sekä sivuvesistöillä että pääaltaassa. Pientensivuvesistöjen osalta osakaskunnan toimivuudella ei kuitenkaan kokonaisuuden kannaltaole kovin suurta merkitystä. Tärkeää on kuitenkin se, että esimerkiksi uusi kiinteistönomistaja saa ylipäänsä jostain tiedon osakaskunnan vesialueen sijainnista, kalastusta koskevistapäätöksistä ja rajoituksista sekä lupakäytännöstä.Osakkaan tai alueella asuvan kannalta on tärkeää myös se, että hän saa tarvittaessa osakaskunnaltapäätöksen jonkin vesialueeseen liittyvän erityishankkeen osalta. Nykyisin esimerkiksikuntien rakennuslupaviranomaiset vaativat osakaskunnan luvan maalämpöputkienasennukselle osakaskunnan yhteiselle vesialueelle. Yhteisaluelaki antaa myös toimimattomalleosakaskunnalle mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koolle kutsumanapäättämään kalavetensä käytöstä esimerkiksi tällaisen luvan käsittelemiseksi tai kalastusoikeudenvuokrasopimuksen tekemiseksi.Osakaskuntatoiminnan ongelma nyt ja tulevaisuudessa on aktiivitoimijoiden ikääntyminenja poismuutto alueelta. Maaseudun väestömäärän vähetessä myös kalastusta harrastavienhenkilöiden määrä vähenee samassa suhteessa. Tämä ongelma korostuu pienissä osakaskunnissaja erityisesti sivuvesistöillä. Kalastusalueen toiminnassa näkyy tietysti sama ilmiö,koska jäsenet ovat pääasiassa osakaskuntia. Myös alueen vapaa-ajan asukkaidenmuodostama lisäresurssi on yleensä lähes käyttämätön.2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILAKalastusalueiden perustamisesta säädettiin 1.1.1983 voimaan tulleessa kalastuslaissa. Kalastusalueetmuodostettiin kalataloudellisesti yhtenäisistä vesialueista. Koirus-Sotkan kalastusalueella,kuten muuallakin Pohjois-Savossa, kalastusaluejaossa noudatettiin ”keskusjärviperiaatetta”. Kalastusalue muodostettiin Sotkanselästä, Koirus- ja Konnusvedestä janiihin läheisesti liittyvistä tai laskevista vesistöistä.Toimintaan tuli merkittävä muutos 1.1.1994 voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksenmyötä. Kalastusalueen valtuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksitulivat kalastusalueen kokous, hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat(KL 71§) kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajienjärjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt.Vuoden 1994 alusta kalastuslakiin tuli muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueiden hallinnollisiatehtäviä (taulukko 3). Näitä päätöksiä on Koirus-Sotkan kalastusalueella tehty vähän.Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeudeksi ja vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortin lunastamisesta. Samallatuli mahdolliseksi lunastaa läänikohtainen viehekortti.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 11 -Taulukko 3. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnollisetpäätökset.AsiaKL 11 § 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto 6 kk:ksiKL 16 § 2 mom. vesialueen käyttämättä jättäminen, aloite alioikeudelle käyttöön otosta, pakkovuokrausKL 26 § 2 ja 4 mom. kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padon ala- tai yläpuolellaKL 32 § 2 ja 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen ja asetuksesta poikkeavan silmäkoonmäärittäminen, jotta KL 1 §:n ehdot täyttyvätKL 35 § 2 mom. mukainen alamitan määrääminenKL 37 § 2 mom. mukainen pyydys- ja kalastustapakieltoKL 43 ja 46 § mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminenKL 45 § rauhoituspiirin rajankäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessaKL 79 ja 81 § mukainen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmastaKL 89 a § ja 91 § mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen jakoKalastusalueen toimintaa säätelevät asiakirjatKalastusalueen toimintaa säätelevät mm. seuraavat lakisääteiset asiakirjat, joiden päivittäminenja säilyttäminen kuuluvat isännöitsijän tehtäviin: kalastusalueen ohjesääntö kalastusalueen kartta, josta ilmenevät rajat käyttö ja hoitosuunnitelma vuosikokouksen pöytäkirjat hallituksen ja työvaliokuntien pöytäkirjat valtakirjat selvittelysopimukset taloutta koskevat asiakirjat (kirjanpito, avustuksia koskevat hakemukset ja päätökset,palkanlaskenta ja veroasiat) muut mm. vuokra-, valvonta- ja isännöintisopimuksetKalastusalue ja hallintolakiKalastuslain 70 § mukaisesti kalastusalueen toimielimiä ovat kalastusalueen kokous, kalastusalueenhallitus ja isännöitsijä. Edelleen kalastuslain 77a § mukaan kalastusalueen toimielimenjäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissävirkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), tiedoksiannostahallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) ja viranomaisten toiminnan julkisuuttakoskevassa laissa (621/1999) säädetään viranomaisista.Kalastusalueen tulee kuulla ja tiedottaa riittävästi hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavallalainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätök-Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 12 -siä tehtäessä (taulukko 3). Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 edellyttää,että kalastusalueen kokouksen asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa.Kalastusaluetoiminnan rahoitusKalastusaluetoiminnan perusrahoitus tulee KL 91 § nojalla kalastuksenhoitomaksuilla kerättävistävaroista, joista osa käytetään kalastusaluetoiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen.Maa- ja metsätalousministeriö jakaa vuosittain päätettävän osuuden varoista TEkeskustenkalatalousyksiköille, jotka jakavat sen edelleen toimialueensa kalastusalueillemaa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan. Kunkin kalastusalueen vuosittainen toimintamäärärahakoostuu jokaiselle kalastusalueelle jaettavasta perusosasta ja kalastusalueellatoteutuneen kalastuspaineen mukaan määräytyvästä jako-osasta.Kunkin kalastusalueen kalastuspaine on määritelty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksenneljän vuoden välein tekemällä ”Kuinka Suomi kalastaa”-tutkimuksella. Tutkimuksenepäluotettavuus kalastusaluetasolla ja siitä johtuvat epärealistisen suuret heilahtelut eri tutkimuskertojenkalastuspaineen välillä ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen kalastusaluetoiminnanpitkäjännitteisen taloussuunnittelun osalta. Suurien heilahtelujen hillitsemiseksijakoperusteena on myös jouduttu käyttämään useiden tutkimuskertojen keskiarvojaeli jopa kahdeksan vuotta vanhoja tuloksia.Kalastusalueen toiminnan rahoitus kokonaisuudessaan koostuu toimintamäärärahasta,muutamista muista lakisääteisistä tuloista, muista avustuksista, toimeksiannoista ja mahdollisestamuusta liiketoiminnasta. Kalastusaluetoiminnan rahoitus voi tulla mm. seuraavistalähteistä: TE-keskuksen myöntämä toimintamääräraha kalastuskorttivaroista (perustuu kalastusrasitukseen) TE-keskuksesta anottava harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen kalastuskorttivaroista kalastusalueelle jäävät alle 30 € osuudet vesialueiden omistajille maksettavista korvauksista(omistajakorvaukset ja viehekalastusmaksupalautukset KL 89a ja 91 §) vesialueen omistajien valtakirjalla myöntämät osuudet heille maksettavista korvauksista kalastusalueen järjestämistä kalastusluvista kalavesien omistajien toimeksiannoista muusta liiketoiminnasta muista avustuksista (mm. kunnat) välillisesti yhteistoiminnassa rahoitettavista hankkeistaTE-keskuksen myöntämä harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen on tarkoitettulähinnä projektiluontoiseksi rahoitukseksi, jolla voidaan toki rahoittaa kalastusaluetoiminnankehittämiseen liittyviä hankkeita, mutta ei varsinaista kalastusaluetoimintaa. Vesialueenomistajien valtakirjalla myöntämät osuudet, kalastusalueen viehelupatulot ja toimeksiantotuototovat käyttötarkoitukseltaan sidottuja, joista kalastusalue voi pidättää ainoastaanaiheutuneet kulut. Varsinaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen voidaan käyttäävain toimintamäärärahaa, mahdollisesti muita avustuksia ja mahdollisen oman liiketoiminnan(esim. oman kalastuspaikan) tuottoja.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 13 -Taulukko 4. Koirus-Sotkan kalastuskorttivara- ja viehelupavarojen jakopäätökset vv. 2001– 2007.2007/€ 2006/€ 2005/€ 2004/€ 2003/€ 2002/€ 2001/€Toimintamääräraha 4.246,36 4.335,15 4,764,20 5.008,35 2.980,83 2.994,88 2.851,14Projektirahat 500,00 7.150,00 500,00 0,00 0,00 0,00 0,00Omistajakorvaukset 1.605,55 2.037,60 2.136,00 2.078,40 1.433,40 1.603,65 2.265,95Viehekorttipalautukset 2.533,22 2.802,37 2.720,32 2.879,83 2.074,54 2.669,90 2.330,19Taulukko 5. Koirus-Sotkan kalastusalueen talouden tunnuslukuja (€) tilipäätösten 2005 ja2006.Tuloslaskelma 2006 2005TuototOmistajakorvaukset ja viehekorttipalautuksetalle 30 € 286,26 318,04Omistajakorv. valtakirjalla974,76 935,08Viehekorttipalautuksetvaltakirjalla 1.310,39 1.368,98Toimeksiantotuotot 1.550,00 2.730,00Tuotot yhteensä 4.121,41 5.352,10Kokous- ja koulutuskulut 219,96 197,51Hallituksen kulut 1.013,48 1.216,80Henkilöstökulut 1.735,08 1.835,41Toimistokulut 811,22 545,89Ka:n päätösten toimeenpano 500,00 27,22Istutus- ja hoitokulut 4.366,05 7.100,20Muut kulut 30,00 122,06Kulut yhteensä 1 561,18 11 044,77Korkotuotot 20,89 23,05Toimintamääräraha 4.335,15 4.764,20Edistämismääräraha 500,00 0,00Yli-/alijäämä 301,66 -905,523. KALATALOUDELLINEN KEHITYS KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEELLA3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS PÄÄALTAAN ALUEELLAOsakaskuntatiedustelussa kysyttiin kalakannoissa tapahtunutta muutosta vaihtoehdoilla: lisääntynytselvästi, lisääntynyt, pysynyt ennallaan, heikentynyt ja heikentynyt selvästi. Kalakantojennykytilaa kysyttäessä vaihtoehdot olivat vastaavasti: hyvin runsas, runsas, hyvä,heikko, hyvin heikko. Kalakantojen muutosta ja tilaa kysyttiin osakaskuntatiedustelussaerikseen Sotkanselän ja erikseen Koirus- ja Konnusveden osalta, koska alueet ovat perinteisestikuuluneet eri hoitoalueisiin. Palautuneet tiedot myös käsiteltiin erikseen, mutta vastauksetovat molemmilla alueilla hyvin samansuuntaiset.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 14 -Kuvat 3-6. Kalakantojen muutos ja nykytila Sotkanselällä, Koirus- ja Konnusvedellä.5Kalakantojen muutos Sotkanselällä5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan,1 = Heikentynyt selvästi5Sotkanselän kalakantojen nykytila5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko443322115Koirus,- ja Konnusveden kalakantojen muutos5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan,1 = Heikentynyt selvästi5Koirus- ja Konnusveden kalakantojen nykytila5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko44332211Järvitaimen - kannan tilaa pidettiin heikohkona ja sen katsottiin heikentyneen viime vuosina.Järvitaimen on ensisijaisesti pääaltaan istutuslaji ja sen kanta on täysin istutusten varassa.Taimenistutukset ovat pienentyneet huomattavasti 90-luvun loppupuolelta lähtienlähinnä kalastuskorttivarojen pienenemisestä johtuen. Kuvassa seitsemän esitetyt taimenistutuksetkoostuvat Naapuskosken 2-vuotiaan järvitaimenen velvoiteistutuksista, 4-kesäisettai yli on istutettu Konnuskoskeen saalisvarmuuden lisäämiseksi ja 3-kesäiset/vuotiaat onvarsinaisia kalastusalueen kautta pääaltaaseen tehtyjä hoitoistutuksia.Kuvat 7-8. Järvitaimen-, kuha- ja siikaistutukset Koirus-Sotkan kalastusalueella vv. 1997-2006.Järvitaimenistutukset 1997-2006Koirus-Sotkan kalastusalueKuha- ja siikaistutukset 1997-2006Koirus-Sotkan kalastusaluekpl3 0002 5002 0001 5001 00050001997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006kpl80 00070 00060 00050 00040 00030 00020 00010 00001997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005JT 2v-2k JT 3k-3v JT 4k tai yliSiikaKuhaMuikku – kanta on koettu kyselyhetkellä heikoksi ja sen on katsottu heikentyneen. Kehitysjohtuu tyypillisestä muikkukantojen vaihtelusta ja sen tämänhetkisestä vaiheesta.Kuha – pääaltaan kuhakannat ovat selvästi runsastuneet ja niitä pidetään hyvinä. Osaltaantilanteeseen ovat vaikuttaneet lisääntyneet istutukset, mutta merkittävä osa saaliista tulleeluontaisesti syntyneistä poikasista.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 15 -Siika – siikakantojen nykytilaa pidettiin heikkona ja niiden katsottiin myös taantuneen.Syy tähän on istutusten loppuminen pääaltaan osalta (kuva 8). Viime vuosien siikaistutuksistalähes kaikki on tehty sivuvesistöihin. Pääaltaan siioissa on runsaasta haukikannastajohtuen erittäin paljon haukimatoa ja siitä syystä pääaltaan siikaistutuksista on luovuttu.Hauki, ahven, särki, lahna – kyselyn mukaan kannat ovat hyvän ja runsaan välillä ja neovat runsastuneet.Made – kantaa pidettiin Sotkanselällä hyvänä ja pysyneen ennallaan. Eteläosassa kannanarvioitiin olevan hyvän ja heikon väliltä ja sen arvioitiin lievästi taantuneen.Rapu - rapua ei esiinny pääaltaan alueella.Kuvat 9 - 10. Tärkeimmät saalislajit pääaltaan alueella.5Viisi tärkeintä saalislajia/Sotkanselkän = 95Viisi tärkeintä saalislajia Koirus - Konnusvesin = 8443322110Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna0Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven LahnaOsakaskuntakyselyssä pyydettiin nimeämään viisi tärkeintä saalislajia tärkeysjärjestyksessä.Koko pääaltaalla tärkeimmiksi saalislajeiksi koettiin kuha ja muikku sekä Sotkanselällähauki. Hauki oli selvästi tärkeämpi Sotkanselällä kuin eteläosassa. Vastaavasti siikaa pidettiinselvästi tärkeämpänä eteläosassa kuin Sotkanselällä. Tämä saattaa johtua Koirusvedelläolevasta siiankasvatusta harjoittavasta verkkoallaslaitoksesta, josta todennäköisesti karkaapoikasia ja se näkyy siellä saaliissa. Made, ahven ja lahna koettiin Sotkanselällä selvästieteläosaa tärkeämmiksi saalislajeiksi.3.2 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKILAHDEN ALUEELLA (Särkilahti,Oraviselkä, Arkkuselkä)Järvitaimen - kanta heikko.Muikku – muikkukanta on lisääntynyt mutta heikko.Kuha – kuhakanta on lisääntynyt mutta heikko.Kuvat 11 - 12. Kalakantojen muutos ja nykytila Särkilahdella.54Särkilahden kalakantojen muutos5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan,1 = Heikentynyt selvästi54Särkilahden kalakantojen nykytila5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko3321201Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 16 -Siika – siikakanta on heikentynyt ja on heikko.Made - myös Särkilahdella madekannan katsottiin taantuneen ja tila arvioitiin heikoksi.Hauki, ahven – ovat lisääntyneet ja kantaa pidetään runsaana.Särki ja lahna – kantojen katsottiin runsastuneen ja kantaa pidettiin hyvin runsaana.Kuva 13. Tärkeimmät saalislajit Särkilahdella.5432Viisi tärkeintä saalislajia Särkilahtin = 2Kuhaa, haukea ja lahnaa pidettiin alueellatärkeimpinä saalislajeina, seuraavina olivatmuikku ja ahven. Siika ja made eivät yllättäenpäässeet lainkaan viiden tärkeimmänjoukkoon.10Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna3.3 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SAAMAISELLAJärvitaimen - taimenta ei ole istutettu Saamaiseen vuoden 1998 jälkeen.Muikku – muikkukanta on heikentynyt ja se on heikko.Kuha – kuhakanta on lisääntynyt ja hyvä. Istutuksia vuodesta 1999 lähtien vuosittain.Siika – siikakanta on lisääntynyt mutta on heikko. Istutuksia 1999, 2001-2003.Made - myös Saamaisessa madekannan katsottiin taantuneen ja sen tila arvioitiin heikoksi.Kuvat 14 - 15. Kalakantojen muutos ja nykytila Saamaisessa.54Saamaisen kalakantojen muutos5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan,1 = Heikentynyt selvästi54Saamaisen kalakantojen nykytila5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko332211Hauki, ahven – ovat lisääntyneet ja kantaa pidetään hyvänä/runsaana.Särki, lahna ja säyne – kantojen katsottiin pysyneen ennallaan ja kantoja pidettiin hyvinä/runsaina.Rapu - rapukannat ovat heikentyneet mutta kantaa pidettiin lähes hyvänä.Kuva 16. Tärkeimmät saalislajit Saamaisessa.543Viisi tärkeintä saalislajia Saamainenn = 3Kaikki osakaskunnat pitivät haukea tärkeimpänäsaalislajina. Seuraavina olivatlahna, kuha ja ahven. Made ei päässyt Saamaisessakaanviiden tärkeimmän saalislajinlistalle.210Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven LahnaKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 17 -3.4 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS KOIRUSJÄRVELLÄKuvat 17 - 18. Kalakantojen muutos ja nykytila Koirusjärvessä.54Koirusjärven kalakantojen muutos5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan,1 = Heikentynyt selvästi54Koirusjärven kalakantojen nykytila5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko332211Järvitaimen - kanta istutusten varassa, heikentynyt. Istutukset 1998/3-v ja 2003 2-v.Muikku, kuha, siika, made ja lahna – kannat ovat pysyneet ennallaan ja niitä pidetäänhyvinä. Kuha- ja siikaistutuksia lähes vuosittain.Hauki - kanta pysynyt ennallaan ja hyvä/runsas.Ahven – kanta taantunut mutta hyvä/runsas.Särki - runsastunut lievästi, kanta runsas.Kuva 19. Tärkeimmät saalislajit Koirusjärvessä.543210Viisi tärkeintä saalislajiaKoirusjärvin = 2Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven LahnaTärkeimpänä saalislajina pidettiin siikaa,seuraavina muikkua, taimenta ja haukea.Myös madetta ja kuhaa pidettiin melko tärkeinäsaalislajeina.3.5 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKIJÄRVILLÄKuvat 20-21. Kalakantojen muutos ja nykytila Koirusjärvessä.5Särkijärvien kalakantojen nykytila5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko4321Järvitaimen - kanta istutusten varassa, pysynyt ennallaan, mutta heikko.Muikku - kanta vahvistunut ja hyvä.Kuha - kanta vahvistunut mutta heikko. Istutukset 1.000 - 1.500 kpl/v.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 18 -Siika - kanta heikentynyt ja heikko. Istutukset 1998 4.300 kpl, 2001 750 kpl.Ahven ja hauki - kannat vahvistuneet ja hyvät/runsaat.Made – kanta heikentynyt ja heikko.Särki ja lahna - runsastunut selvästi, kannat runsaat/hyvin runsaat.Kuva 22. Tärkeimmät saalislajit Särkijärvillä.5432Viisi tärkeintä saalislajiaSärkijärvin = 2Kannan heikkoudesta huolimatta siika koetaantärkeimmäksi saalislajiksi, seuraavanatulevat kuha ja hauki. Myös madetta ja lahnaapidettiin varsin tärkeinä saalislajeina.10Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna3.6 PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUSOsakaskuntien luvanmyyntiKuva 23. Laskennalliset pyydysyksikkö-, verkko- ja katiska/rysämäärät 2000 -2006.14 00012 00010 0008 0006 0004 0002 0000Pyydysyksikkö-, verkko- ja katiska/rysämäärät2000-20062000 2001 2002 2003 2004 2005 2006Pyydysyksiköt Verkko Katiska, rysäKuvassa 23 esitetyt pyydystiedot perustuvatkalastusalueelle tulleisiin toimintailmoituksiinvuosilta 2000 - 2006. Pyydystiedotvuosittain ilmoittaneiden osakaskuntienpinta-ala on ollut 80 - 90 % kokonaispinta-alasta.Vuonna 2006 kalastusalueellaoli laskennallisesti käytössä 8.725pyydysyksikköä eli 0,59 py/ha.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatiman raportin ”Kuinka Suomi kalastaa - Kalastusrasituskalastusalueilla” (Leinonen 2006) Koirus-Sotkan kalastusalueella kalastettiinviehekalastusvälineillä kalaveden omistajan luvalla 46.000 kalastuspäivän verran. Muutakalastusta kalaveden omistajan luvalla harjoitettiin 48.400 kalastuspäivän verran.Onkiminen, pilkkiminen ja viehekortin nojalla kalastaminenEdellä mainitun raportin mukaan jokamiehen oikeudella tapahtuvaa onkimista ja pilkkimistäharjoitettiin Koirus-Sotkan kalastusalueella vuoden 2005 aikana 10.205 kalastuspäivää.Viehekalastuslain mukaisella kalastusoikeudella kalastettiin 4.979 kalastuspäivän verran,joista 45 % oli 18 - 64 vuotiaita viehekortin lunastaneita ja 55 % ikänsä puolesta (alle18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet) viehekortin lunastuksesta vapautettuja kalastajia.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 19 -AmmattikalastusAmmattikalastuksella on päävesistöjen osalta pitkät perinteet. Kalastuskyselyn mukaanmuikkukannat koettiin kyselyvuonna 2006 heikohkoiksi, mutta tilanne liittyy ensisijaisestimuikkukantojen luontaiseen vaihteluun. Muikkukantojen elpyminen jatkossa mahdollistaamyös alueen ammattikalastuksen kehittämisen. Nykyisellään kalastusalueella on puolenkymmentäammatti- tai ansiokalastajaa, jotka kalastavat nuotalla, isorysillä ja verkoilla.3.7 KALASTUKSEN JÄRJESTELY, LUPA-ALUEET JA VALVONTALaajemmat lupa-alueetKuva 24. Laajempien lupa-alueiden tarve vapaa-ajan kalastuksessa.Tarve laajempiin lupa-alueisiinn = 2681 %Kyllä19 %Osakaskuntien käsityksen (osakaskuntakysely)mukaan osakaskuntia laajempiavapaa-ajankalastuksen (esim. verkkopyynti)lupa-alueita ei pidetty tarpeellisina.Vapaa-ajankalastuksen osalta 21 osakaskuntaapiti osakaskuntakohtaisia lupaalueitariittävänä ja vain viisi osakaskuntaahalusi laajempia lupa-alueita. Ammattikalastuksenlaajempien lupa-alueiden osalta24 osakaskuntaa piti osakaskuntakohtaista lupa-aluetta riittävänä, kaksi osakaskunta halusilaajempia lupa-alueita.Viehekalastuksen yhteislupa-alueEiKoirus-Sotkan kalastusalueella ei ole ollut viehekalastuksen yhteislupa-aluetta. Tällainenlupa-alue voidaan muodostaa siten, että osakaskunnat siirtävät viehekalastuslupien myyntioikeudenkalastusalueelle kalastuslain 64 § mukaisella selvittelysopimuksella. Sopimuksessarajataan tarkasti se, mitä luvanmyyntioikeus koskee, miten kustannukset ja tulot jaetaanja mihin lupa-alueen tuotto käytetään sekä luvanmyyjän tiedottamis- ja valvontavelvollisuudet.Selvittelysopimus ei estä osakaskuntaa myymästä vastaavia lupia osakkailleentai ulkopuolisille omalle alueelleen.Yhteislupa-alueelle on kuitenkin olemassa selvä tarve. Esimerkiksi isännöitsijälle on tullutvuosittain lukuisia tiedusteluja yhteisluvasta, jollainen on ollut sekä Etelä-Kallaveden ettäUnnukan kalastusalueilla jo vuosia. Osakaskuntakyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan,olisiko osakaskunnilla valmius lähetä mukaan kalastusalueen yhteisviehelupa-alueeseen.Kysymykseen vastasi 24 osakaskuntaa, joista 12 arvioi osakaskunnassaan olevan valmiusliittyä yhteislupa-alueeseen. Myönteisen arvion ilmoittaneiden osakaskuntien yhteinen vesipinta-alaoli 6 850 ha. Lopullisen päätöksen lupa-alueeseen liittymisestä tekee osakaskunnankokous, mutta arvioinnin perusteella näyttäisi mahdolliselta yhtenäisen lupa-alueenmuodostaminen pääaltaalla Konnuksen kanavalta Puutossalmeen asti.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 20 -Pyydysten merkintä ja osakaskuntien luvanmyyntitulotPyydysmerkkien käyttöä koskevaan kyselyyn vastasi 26 osakaskuntaa, joista kuudellatoistaoli pyydysmerkit käytössä.Taulukko 6. Osakaskuntien lupatulot 2006 (n = 17).Tuloryhmä € % Osakaskunnan luvanmyyntituloistaOsakkaat 3 974 71 antoi tiedot 17 osakaskuntaa. Suurintulonlähde osakaskunnille oli osakkailtaperityt kalastusmaksut. Ulko-Ulkopuoliset 1 079 19MetsästysYhteensä5855 63810100puolisten lupamaksut sisältävät todennäköisestisekä muualta tulleidenettä kylässä asuvien ei–osakkaidenkalastuslupia. Taulukossa seitsemän on esitetty kalastusalueen osakaskunnille tilittämätomistajakorvausvarat ja viehekorttipalautukset vuosilta 2000 - 2006.Taulukko 7. Osakaskunnille tilitetyt varat 2000 - 2006.2006/€ 2005/€ 2004/€ 2003/€ 2002/€ 2001/€ 2000/€Omistajakorvaukset 2.037,60 2.136,00 2.078,40 1.433,40 1.603,65 2.265,95 2.562,89Viehekorttipalautukset 2.802,37 2.720,32 2.879,83 2.074,54 2.669,90 2.330,19 4.939,88Kalastuksen valvontaOsakaskuntatiedustelun mukaan kahdestakymmenestäseitsemästä kysymykseen vastanneestaosakaskunnasta yhdellätoista osakaskunnalla oli yhteensä 23 omaa valan tehnyttäkalastuksenvalvojaa. Kymmenen osakaskuntaa ilmoitti, että kalastuksen valvontaa oli tehtyvuoden 2006 aikana. Osakaskuntien valvojien ensisijaisena tehtävänä on valvoa, että osakaskunnanpäätöksiä ja määräyksiä (lupamaksut maksettu, pyydykset merkitty, ei käytetäliian tiheitä verkkoja jne.) noudatetaan. Sen sijaan on hyvin yleisesti todettu, että henkilövalvonnan(kalastuskortti, viehekortti) osalta osakaskuntien valvojilla valvontakynnys onusein varsin suuri.Kalastusalueen kalastuksenvalvojan tehtäviin kuuluu ensisijaisesti valvoa kalastusta koskeviasäädöksiä, viranomaispäätöksiä, kalastusalueen omia päätöksiä ja kalastusalueenmyymällä vieheluvalla tapahtuvaa kalastusta sekä antaa pyydettäessä virka-apua osakaskunnille.Kalastusalueen valvojan toimialue esimerkiksi kalastuksenhoitomaksun valvonnanosalta on koko kalastusalue osakaskuntien rajoista riippumatta. Samoin kalastusalueenvalvoja valvoo esimerkiksi kalastusalueen antamia solmuväli- ja alamittapäätöksiä kaikillaniillä alueilla, jossa ne ovat voimassa. Valvontatehtävissä kalastusalueen valvoja toimiivirkamiesvastuulla.Osakaskuntatiedustelun mukaan 18 osakaskuntaa oli sitä mieltä, että kalastusalueen omaavalvontaa on tehostettava.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 21 -Kuva 25. Valvonnan tehostamisen tarve osakaskuntakyselyn mukaan.Onko valvontaa tehostettavan = 2231 %KylläEi69 %Viimeisten selvitysten mukaan kalavedenhoitomaksunjättää maksamatta 53 % senlunastamiseen velvoitetuista kalastajista.Syynä lienee piittaamattomuus, kiinnijäämisenriskin pienuus ja joskus jopa epätietoisuus.Tilanne on ongelmallinen erityisestikalastusalueen osalta, koska sen toiminnanrahoitus perustuu ensisijaisesti kalastuskorttivaroistatuloutettavaan toimintamäärärahaansekä korttivaroista anottaviin edistämismäärärahoihin. Osakaskuntatasollekorttivarakertymän väheneminen vaikuttaa omistajakorvausten vähenemisen ja osittainmyös saamatta jääneiden viehekorttipalautusten kautta. Erityisesti kalastusalueen järjestämänvalvonnan tarve korostuu, mikäli kalastusalue myy yhteisviehelupaa, asettaa vesialueitakoskevia solmuvälirajoituksia ja/tai nostaa joidenkin lajien alamittaa.Pyyntirajoitukset ja rauhoitusalueetOsakaskuntakyselyn mukaan verkkopyynnissä pyydysrajoituksia oli vain kuudella osakaskunnallaja neljä niistä sijaitsi pääaltaan alueella. Käytännössä Koirus-Sotkan kalastusalueellaei ole kalastusta koskevia pyydysrajoituksia sellaisessa laajuudessa, jolla olisi kalastustaohjaavaa merkitystä.Viidellä osakaskunnalla oli 10 rauhoitusaluetta, joiden kalastusrajoitukset koskevat 42 hehtaarinvesialuetta. Osakaskunnan päätöksellä muodostetulla rauhoitusalueella voidaan rajoittaaseisovilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta. Osakaskunnan päätöksellä ei sen sijaanole oikeutta puuttua jokamiehen oikeudella tapahtuvaan onkimiseen ja pilkkimiseen eikäläänikohtaisen viehekortin nojalla tapahtuvaan viehekalastukseen.Kuvat 26 - 27. Solmuväli- ja alamittarajoitusten tarve osakaskuntakyselyn mukaan.Tarve alamitan nostoon ka:n päätöksellän = 19KylläEiTarve solmuvälin rajoittamiseenKalastusalueen suositus Kalastusalueen päätös Ei tarvetta13 %48 %44 %87 %8 %Osakaskuntakyselyn mukaan kuhan tai järvitaimenen osalta ei ole tarvetta alamitan nostoonkalastusalueen päätöksellä. Verkkojen solmuvälin osalta 11 osakaskuntaa esitti, ettäkalastusalue antaisi siitä suosituksen, kaksi esitti kalastusalueen tekemää päätöstä ja 12osakaskuntaa oli sitä mieltä, että rajoituksia ei tarvita.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 22 -3.8 VERKON SOLMUVÄLISÄÄTELYN TARVE - kuhan kasvu ja sukukypsyysVuonna 2006 valmistui selvitys ”Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä Etelä-Kallavedellä”.Kuhan kasvunopeus on erityisesti riippuvainen lämpötilasta, joten tuloksia voidaanvarsin hyvin soveltaa myös Koirus-Sotkan kalastusalueelle, koska Koirus- Sotkan kalastusalueenpääallas sijaitsee heti Etelä-Kallaveden alapuolella ja ne eivät oleellisesti poikkeatoisistaan kesälämpötilojen osalta.Selvityksen teki Tapio Keskinen Jyväskylän yliopistosta Etelä-Kallaveden kalastusalueenkeräämästä näytemateriaalista (360 kuhaa), joka saatiin verkko-, rysä- ja troolisaaliista.Näytekaloja kerättiin tasaisesti kaikista kokoluokista, mikäli niitä oli saatavina.Selvityksen mukaan osa 35 - 40 cm koiraista oli sukukypsiä ja käytännössä kaikki 45 cmmittaiset koiraat olivat jo sukukypsiä. Vastaavasti ensimmäiset naaraat tulivat sukukypsiksivasta yli 40 cm mittaisina ja kaikki naaraat olivat sukukypsiä 50 cm pituisina.Kuva 28. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien (= ei vielä sukukypsä) kuhienosuus pituusluokittain Etelä-Kallavedellä. (Lähde: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikäEtelä-Kallavedellä, Tapio Keskinen, Jyväskylän yliopisto 2006)Kuva 29. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien (= ei vielä sukukypsä) kuhienosuus ikäryhmittäin Etelä-Kallavedellä. (Lähde: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikäEtelä-Kallavedellä, Tapio Keskinen, Jyväskylän yliopisto 2006)Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 23 -Edelleen selvityksessä todettiin, että viisi vuotta vanhoista näytekuhista 15 % oli kutukypsiänaaraita, 25 % kutukypsiä koiraita ja peräti 60 % viisivuotiaista ei vielä ollut saavuttanutsukukypsyyttä. Vastaavasti kuusivuotiaista näytekaloista oli 55 % kutukypsiä naaraita,35 % kutukypsiä koiraita ja 10 % ei vielä ollut saavuttanut sukukypsyyttä. Seitsenvuotiaistanäytekaloista oli edelleen 55 % kutukypsiä naaraita, 40 % kutukypsiä koiraita ja enää 5% ei vielä ollut saavuttanut sukukypsyyttä. Kaikki kahdeksanvuotiaat näytekuhat olivatsukukypsiä.Kuva 30. Kuhanaaraiden ja -koiraiden keskimääräinen ikäryhmäkohtainen ja takautuvastilaskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä.Kuva 31. Keskimääräinen kuhan massa ikäryhmittäin takautuvasti laskettujen pituuksienperusteella Etelä-Kallavedellä.Taulukko 8. Solmuvälin vaikutus saaliskalojen kokoon (Kalavedet kuntoon,RKTL 2002)Solmuväli mm, jossa pyydyksen teho on suurimmillaan.Laji 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80Järvitaimenen pituus cm 37 39 42 46 47 51 55 58 60 64Kuhan pituus cm 33 36 41 45 48 50 52 53Siian pituus cm 30 34 38 42 46 49 50Mikäli kuhan luontainen lisääntyminen pyrittäisiin turvaamaan siten, että ainakin pääosanaaraista pääsi kutemaan yhden kerran, pitäisi kalastusta säädellä kalastusalueen päätökselläsekä solmuvälin että alamitan osalta. Mikäli kalastus kohdistettaisiin aikaisintaan kuusi-Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 24 -vuotiaisiin kuhiin, saaliskalan minimikoko tulisi olla noin 48 cm ja 1,2 kg. Vastaavastiseitsenvuotiaiden kuhien osalta minimikoko tulisi olla noin 52 cm ja 1,7 kg.3.9 KALAVESIEN HOITO JA KUNNOSTUKSETKoirus-Sotkan kalastusalueen pääallas (Sotkanselkä, Koirus- ja Konnusvesi) kuuluu Pohjois-Savonympäristökeskuksen järvien laatuluokituksessa laatuluokkaan hyvä. Myös alueensivuvesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Särkilahti ja Oravilahti kuuluvat laatuluokkaantyydyttävä ja siellä todennäköisesti käynnistyvä kaivoshanke tulee aiheuttamaanongelmia sekä veden laadun, kalakantojen että kalastusmahdollisuuksien osalta.Pääaltaan istutuksetKalastusalueen pääaltaan osalta on jo 2000-luvun alusta lukien keskitytty järvitaimenen lisäksiensisijaisesti kuhan istutuksiin, jonka kanta on voimistunut selvästi. Siikaistutuksistaon pääosin luovuttu, koska alueen siioissa esiintyy erittäin runsaasti haukimadon toukkia.Vaikka haukimato ei sinänsä tartu ihmiseen, siikoja pidetään yleisesti esteettisistä syistäjohtuen ihmisravinnoksi kelpaamattomana. Haukimadon runsas esiintyminen johtuu alueenerittäin voimakkaasta haukikannasta.Haukimadon pääisäntä on hauki ja elinkierron aikaisina väli-isäntinä ovat planktonäyriäinenja kala. Jykeväleukaisen haukimadon (Triaenophorus crassus) toukkia esiintyy useinlohisukuisten kalojen lihaksessa varsinkin siialla ja muikulla. Kalat saavat tartunnan keväällä,rantavesissä, heti jäidenlähdön jälkeen. Toukat ovat sykkyrällä, usein selkäevänjuuressa, yleensä niiden ympärille ei muodostu selvää koteloa. Loisella ei yleensä ole vaikutustakalan terveyteen, mutta ne muodostavat elintarvikehygieenisten ongelman koskaelintarvikkeiksi käytettävässä kalassa ei saisi esiintyä näkyviä loisia.Sivuvesistöjen istutuksetMyös sivuvesistöihin on tehty runsaasti sekä siika- että kuhaistutuksia. Kuhaistutuksia ontehty lähinnä suurimpiin sivuvesistöihin. Siikaistutuksia on tehty paljon pienempiinkin vesistöihin.Planktonsiika on myös menestynyt ja antanut hyvää tulosta pienvesissä. Järvikohtaisetistutukset on esitetty liitteessä 2.Istutusten tuloksellisuusKoska käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä ei tehty kalastustiedustelua saaliinselvittämiseksi, istutusten kannattavuuden arviointi on hankalaa. Sivuvesistöissä siikaon kokonaan istutusten varassa ja siikakantoja siellä pidettiin kuitenkin kohtuullisina taihyvinä, joten istutukset näyttäisivät antavan siellä tulosta. Myös kuhakannat ovat vahvistuneetniissä järvissä, johon kuhaa on istutettu. Erityisen voimakkaana kuhakannan kehitysnäkyy pääaltaan osalta. Osittain kuhakantojen vahvistuminen selittyy myös muutamienvuosien edullisista olosuhteista luonnollisen lisääntymisen kannalta.Etelä-Kallaveden kuhaselvityksen yhteydessä arvioitiin kuhakannan tuottoa eri kalastusjärjestelyjenvaihtoehdoilla. Mikäli kuhien kalastus aloitetaan viisivuotiaana, niin saaliiksisaadaan 5,4 % istukkaista, jolloin istukkaiden osalta istutuskustannus olisi 2,60 €/kg. Mi-Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 25 -käli kuhien kalastus aloitetaan seitsenvuotiaana, niin saaliiksi saadaan 4,5 % istukkaistamutta yksilökoko on suurempi, jolloin istukkaiden osalta istutuskustannus olisi 1,65 €/kg.Kalavesien kunnostukset ja kunnostustoiveetKoirus-Sotkan kalastusalueella ei ole tehty laajamittaisia kunnostustoimenpiteitä. Särkilahdellaon poistettu vesikasvustoja niittämällä vuosina 2005 - 2007, kun vesitatarkasvustotalkoivat pahimmilla alueilla jo estää veneellä liikkumista.Osakaskuntakyselyssä kysyttiin muiden vesistöjen hoito- tai kunnostustoimenpiteiden tarvetta.Vaihtoehtoina olivat hoitokalastus, ruohikon niitto, ruoppaus ja virtavesikunnostus.Kysymykseen kunkin vesistön kunnostustarpeesta tuli vastata joko kyllä tai ei.Kuvassa 32 on esitetty osakaskuntien esittämät toiveet. Esimerkiksi hoitokalastuksen osaltakaksi osakaskuntaa esitti sitä tarpeellisena Sotkanselän osalta mutta neljä osakaskuntaakatsoi sen tarpeettomaksi. Kyselyn tulos osoittaa, että tarvetta laajempiin kunnostuksiin taihoitohankkeisiin ei alueella ole. Ongelmat ovat ilmeisesti lähinnä paikallisia ja pistemäisiä.Kuva 32. Osakaskuntakyselyssä esitetyt kunnostustoiveet.543210-1-2-3-4-5-6Muut hoitotoimenpiteetTehtyjä esityksiä 49 kplSotkanselkäKoirus-KonnusSärkilahtiKoirusjärviSärkijärvetSaamainenKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 26 -B. TOIMENPIDESUUNNITELMA4. TAVOITTEET4.1 KALASTUSALUEEN VISIOKalastusalue ottaa entistä suuremman vastuun kalavesien hoidon suunnittelussa,osakaskuntien ja kalastusalueen välisen yhteistoiminnan organisoinnissa sekä monipuolistenlupajärjestelmien kehittämisessä. Kalastusalueen tehtäviin kuuluu myöskalastuksen järjestäminen siten, että kalakantojen mahdollisimman suuren pysyväntuoton tavoite saavutetaan. Tarvittaessa kalastusalue avustaa osakaskuntia keskinäisenyhteistyön lisäämisessä.4.2 KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEETKOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE 2008 - 2017Päätavoite: Kalastuslupajärjestelmän monipuolistaminen, kalastuksen ja kalakantojen tuotonlisääminen, kalastusalueen ja sen jäsenten toiminnan turvaaminen sekä niidenvälisen yhteistyön organisoinnin tehostaminen ja kalastusmatkailun toimintaedellytystenkehittäminen.Tavoite 1. Kalastusalueen viehekalastuksen yhteislupa-alueen muodostaminen Konnuksenkanavalta Puutossalmelle.Tavoite 2. Kalastusalueen tekemät suositukset solmuvälin säätelemiseksi siten, että kalastuksessaotetaan huomioon kalakantojen tasapainoinen hyödyntäminen ja sivuvesistöjenerityisolosuhteet.Tavoite 3. Kalastusalueen päätösten sekä säädösten valvonnan tehostaminen ja kehittäminen.Tavoite 4. Mahdollisimman hyvin eri kalastajaryhmiä palvelevat ja säätelypäätöksiin sovelletut,kannattavat istutukset.Tavoite 5. Osakaskuntien toimintatapojen uudistaminen, lupien tarjonta ja niistä tiedottaminenulkopuolisille, uusien toimijoiden rekrytointi kesäasukkaista.Tavoite 6. Kalastusalueen ja osakaskuntien sekä osakaskuntien keskinäisen yhteistyön organisoinninkehittäminen, tarvittaessa pienten toimimattomien osakaskuntienyhdistäminen sopimusteitse toimivaan osakaskuntaan.Tavoite 7. Nuorison kalastusharrastuksen lisääminen yhteistyössä muiden toimijoidenkanssa, ”koukkuhenkilön” saaminen kalastusalueelle ja kalastusmatkailun toimintaedellytystenparantaminen.5. TOIMENPITEET5.1 VIEHEKALASTUKSEN YHTEISLUPA-ALUEEN MUODOSTAMINENKalastuksen yhteiskunnallinen merkitys on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmentenaikana - voidaan sanoa, että se on muuttunut elinehdosta elämykseksi. Saaliilla eiKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 27 -enää ole sellaista taloudellista merkitystä kalastusta harrastavien taloudessa kuin menneinävuosikymmeninä. Perinteinen jako kotitarve- ja virkistyskalastajiin on vanhentunut, tänäpäivänä voidaan kalastusta harrastavia kutsua yleisesti vapaa-ajankalastajiksi. Suurin osakalastajista käyttää nykyään erilaisia pyydyksiä ja pyyntimuotoja hyvin monipuolisesti. Lisääntynytvapaa-aika ja harrastusmahdollisuus ovat muuttaneet kalastusta siten, että aktiivistenkalastusmuotojen (veto- ja heittouistelu, onkiminen, pilkkiminen) harrastaminen janiihin käytettävä aika ovat suhteellisesti lisääntyneet. Vastaavasti passiivisten pyydysten(verkot, rysät, katiskat jne.) käytön suhteellinen osuus on vähentynyt selvästi ja myös niidentodellinen käyttö on jossain määrin vähentynyt.Onkimisen ja pilkkimisen osalta kalastus on vapautettu luvista ja maksuista kalastuslainperusteella. Heittokalastus on mahdollista lunastamalla läänikohtainen viehekortti. Vetouisteluuseammalla vavalla ja vieheellä vaatii kuitenkin edelleen yksittäisen kalastusoikeudenhaltijan luvan tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi osakaskuntien vapaaehtoisilla päätöksillämuodostetun viehekalastuksen yhteisluvan.Osakaskuntatiedustelun tulosten mukaan osakaskunnilla olisi nyt valmius siihen, että kalastusalueellesaataisiin viehekalastuksen yhteislupa Konnuksen kanavalta Puutossalmelleasti. Kalastusalueen hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta lupa-alue saataisiinvoimaan kesäkalastuskaudelle 2008. Kalastusalue lähettää osakaskunnille asiaa koskevantiedotteen ja mallin selvittelysopimukseksi sekä pyytää osakaskuntia käsittelemään asianvuosikokouksissaan. Edelleen lupa-alueen järjestelyt (lupa-alueen kartta, myyntipisteet,-sopimukset yms.) käynnistetään välittömästi sen jälkeen, kun osakaskuntien päätöksiä onsaatu riittävän laajan alueen muodostamiseksi.Toimenpide 1. Kalastusalueen hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin viehekalastuksenyhteislupa-alueen muodostamiseksi Konnuksen kanavalta Puutossalmelle vuoden 2008aikana.5.2 KALASTUSALUEEN SUOSITUKSET KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄKalavarojen tehokkaan talteenoton kannalta tärkeät toimenpiteet:1. Kalastuksen säätelytoimenpiteet tulee saattaa pääaltaalla yhtenäisiksi ja sisällöltäänsellaisiksi, että ne turvaavat kuhan luontaista lisääntymistä ja parantavat kuhakannansekä järvitaimenistutusten tuottoa sekä osaltaan turvaavat kuhan kasvun lisääntymiskokoon.Säätelytoimenpiteet eivät kuitenkaan saa estää tai kohtuuttomastivaikeuttaa kalakantojen tasapainoista hyödyntämistä. Toimenpide toteutetaan kalastusalueenantamilla vesistö-/hoitoaluekohtaisilla suosituksilla.2. Osakaskunnissa lupien saantia helpotetaan kaikille halukkaille luvan lunastajillesekä elinkeinokalastajille. Harkitaan entistä tarkemmin, onko todellista tarvetta rajoittaakullekin kalastajalle myytäviä lupamääriä.3. Tiedotetaan kalastusmahdollisuuksista ja muutoinkin kalastukseen liittyvistä asioistaerityisesti nuorille ja kesäasukkaille.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 28 -4. Kalastuskartoissa parannetaan opastusta veneenlaskupaikoille ja tehdään tarvittaessaaloitteita uusien veneenlasku-, laituri- ja rantautumispaikkojen rakentamiseksija/tai palveluiden kehittämiseksi.VerkkokalastusKalastuslain mukaan kalastuksen järjestämisvelvoite kuuluu ensisijaisesti vesialueen omistajalleeli osakaskunnalle. Osakaskunnat säätelevät verkkokalastusta rajoittamalla myytävienlupien määrää, verkkojen solmuväliä ja muodostamalla rauhoitusalueita. Osakaskunnanpäätösten tulisi olla sopusoinnussa kalastusalueen määräysten ja suositusten kanssa eivätkäne saa olla ristiriidassa kalastusalueen suoranaisen päätöksen kanssa.Koirus-Sotkan kalastusalueella ei osakaskuntakyselyn mukaan ole tarvetta verkkojen solmuvälinsäätelylle. Eniten kannatusta sai tietyn solmuvälin suositteleminen osakaskunnillekäyttö- ja hoitosuunnitelmassa.Kalastuslain 37 § antaa kalastusalueelle mahdollisuuden antaa määräajaksi määräyksiäverkkojen solmuvälistä, jos ”vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannanhoitoon liittyvät näkökohdat” sitä edellyttävät.Toimenpide 2. Verkkokalastuksen säätelyllä edistetään kuhan luontaista lisääntymistä vähentämälläolennaisesti kalastuksen kohdistumista yksilöihin, jotka eivät ole vielä saavuttaneetsukukypsyyttä. Samalla vähennetään pienikokoiseen taimeneen kohdistuvaa kalastuspainetta.Tavoitteen toteuttamiseksi kalastusalue antaa suositukset eri hoitoalueilla käytettävistäsolmuvälirajoituksista. Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa kalastusalueenkokoukselle tuodaan esitys solmuvälisuositusten muuttamisesta kalastusalueen päätökselläkäytettävien verkkojen solmuvälipäätökseksi.Mikäli suunnittelukaudella tulee tarvetta verkon solmuvälisäätelyyn, siihen on yleensä syytäkytkeä myös säätelyn perusteena olevien kalalajien alamitan nosto. Erityisen tarpeellistase on siitä syystä, että alamitan nosto on ainoa keino säädellä viehekalastuksen, rysä-, nuotta-ja trooolipyydysten saalista siten, että kyseisten saaliskalojen yksilökoko nousee. Alamittaapäätettäessä tulee ottaa huomioon se, että verkkokalastuksessa tulee aina jonkin verranoptimikokoa pienempiä saalisyksilöitä.Kalastuslain 35 § antaa kalastusalueelle mahdollisuuden määrätä, että tietyllä vesialueellanostetaan tietyn kala- tai rapulajin alamitta kalastusasetuksessa säädettyä mittaa suuremmaksi,jos se on tarpeen KL 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.Toimenpide 3. Mikäli kalastusalueella toteutetaan verkkopyydysten solmuvälin säätelykalastusalueen päätöksellä, verkon silmäkoon nostamisella tavoiteltuja vaikutuksia tuetaansäätelemällä alamittapäätöksellä mm. viehekalastuksella sekä nuotta-, rysä-, troolipyydyksilläsaadun saaliin yksilökokoa.Siinä tapauksessa tavoitteen toteuttamiseksi kalastusalue päättää kalastuslain 35 § nojallanostaa Konnus-, Koirusvedessä ja Sotkanselällä kalastusasetuksen 19 §:ssä mainitun kuhanja/tai järvitaimenen alamittaa.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 29 -ViehekalastusKoirus-Sotkan kalastusalueelle muodostettava virkistyskalastuslupa-alue palvelee vetouistelijoita,joilla yleensä on pyynnissä useampia vapoja. Riittävän suuret lupa-alueet ja joustavatlupamenettelyt antavat paremmat edellytykset myös paikallisen kalastusmatkailunkehittämiselle. Viehekalastuksesta saatavat tulot käytetään myynti- ja markkinointikuluillavähennettynä lyhentymättöminä kalavedenhoitotoimenpiteisiin.Taimenen kalastuksessa saalista saadaan yleensä pienillä vaapuilla. Pienten kuhien ja taimentenjäämistä uistimiin ei voida pyyntiteknisin keinoin kokonaan estää. Niiden määräävoidaan kuitenkin selvästi pienentää käyttämällä suurempia vaappuja. Alamittaisia kalojavoidaan suojella käyttämällä vieheessä korkeintaan yhtä väkäsetöntä koukkua, jolloin alamittaisenkalan irrottaminen on helpompaa.Elinkeinokalastajien käyttämät pyydykset ja troolipyynnin järjestäminenMuikun tehokkaan hyödyntämisen vuoksi tulee elinkeinokalastajilla olla mahdollisuuskäyttää kalastuksessa troolia, nuottaa ja isorysää. Kalastusalue voi tarvittaessa rajoittaa näitäpyydyksiä KL 37 §:n mukaisesti, mutta päätös on aina perusteltava.Kalastusalue asettaa seuraavat näitä pyyntimuotoja koskevat suositukset: Troolipyyntiä tulee harjoittaa niin, että taimenistukkaiden määrä saaliissa jää mahdollisimmanpieneksi. Alamittaiset kalat voidaan vapauttaa hyväkuntoisina jatkamaankasvuaan. Säätelytapoja ovat mm. kertavedon pituus (max. 1 h), vetoajankohta,vetosyvyys ja käytetty perän tyyppi. Trooliluvan edellytyksenä voidaan ei-osakaskalastajilta vaatia saaliskirjanpito, jostakäy ilmi troolin tyyppi, tarkka vetolinja, vedon kesto, vetosyvyys ja saaliin määrä.Tämä edesauttaa myös kalavesien hoidon seurantaa. Muikun ja ahvenen elinkeinokalastusta voidaan edistää myöntämällä alueelle isorysäpyyntilupia.Sivusaaliina tulee ajoittain runsaasti hoitokalastuksessa kalastettavialajeja (ahven särki, salakka), joten näiden pyydysten käyttö elinkeinokalastuksessaolisi suositeltavaa. Rysistä alamittaiset kalat voidaan vapauttaa helposti vahingoittumattomina.Paikat tulee valita niin, että muulle kalastukselle ja vesiliikenteelleei synny haittaa. Rysäkalastukselta vaaditaan myös saaliskirjanpito. Rysänpaikka, pyynnissäoloaika ja saalistiedot riittänevät. Vähempiarvoisen kalan tehopyynnistä elinkeinokalastusvälineillä päätetään hankekohtaisesti.RavustusKoirus- ja Huhtijärvissä oli aikaisemmin varsin voimakkaat jokirapukannat. 90-luvun puolivälissärapukannat romahtivat molemmissa järvissä. Rapukuoleman lopullinen syy jäivarmistamatta, mutta epäilty syy oli rapurutto. Järviin istutettiin seuraavina vuosina rapujavarsin huomattavia määriä rapukantojen palauttamiseksi. Istutuksia seurattiin sekä istutusvuosina(ennen uusia istutuksia) että pari vuotta sen jälkeen. Seurannassa todettiin, että istukkaatjäivät henkiin, mutta rapukannan myöhempää kehitystä ei ole selvitetty.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 30 -Kalastusalueen sivuvesistöissä on pyydettäviä rapukantoja, koska rapumertojen käyttöä raportoidaanvuosittain toimintailmoituksissa. Kannat ovat kuitenkin niin heikkoja ja/taiesiintyvän niin pienellä alalla, että niillä ei ole suurta taloudellista merkitystä.Kalataloushallinnossa on laadittu rapustrategia (MMM 2000), jonka tavoitteena on: rapuvesien paras mahdollinen tuotto jokirapukantojen suojelu (täplärapujen istutus vesistöalueelle on kielletty) raputautien leviämisen estäminen.Ohjeita edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi alueella on esitetty liitteessä 1.1. Rapuvesien paras mahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu ja 3. raputautienleviämisen estäminen, ovat tärkeitä tavoitteita alueella.KalastusmatkailuKaunis savolainen järvimaisema ja kalastusalueen hyvät kalavedet luovat yhdessä perustanmyös kalastusmatkailulle. Alueen eteläpäässä on varsin tunnettu koskikalastuskohde eliKonnuskosket. Lisäksi alueen pohjoispäässä toimii yksi kalastusmatkailuyritys, jonka toimintaperustuu järvikalastukseen ja ohjelmatuotannolle. Kalastusmatkailuun liittyvien palveluidenkehittämiselle luo edellytyksiä myös Savonlinna - Kuopio syväväylä ja sen varsinvilkas huviveneliikenne.Kalastusmatkailun kehittämistoimenpiteet: Pääaltaalle muodostetaan viehekalastuksen yhteislupa-alue. Muodostettavalle lupa-alueelle kehitetään tarvittaessa kalastusmatkailuyrityksilleräätälöity lupa. Kalastusalue parantaa entisestään tiedottamista kalastusalueesta ja kalastusluvista.Erityisesti nettitiedottamista parannetaan. Kalastusalue on mukana tarkoitukseensopivissa kalapaikkaoppaissa. Kalastusalue on mukana tarkoitukseen sopivissa kalastusmatkailuprojekteissa.Pyydysten merkintäKalastuslain mukaan pyydykset on varustettava selvillä merkeillä, jos ne voivat häiritä veneelläliikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä. Selvänä merkkinä pidetään vähintään1,5 m vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliönmuotoista vähintään 30 cmkorkeaa ja leveää lippua. Veden pintaan lasketun tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidunpyydyksen uloimman pään merkkisalko ja ajoverkkojadan molempien päidenmerkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella, päällekkäisellä edellä tarkoitetulla lipulla.Toisaalta yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminenon kielletty. Lisäksi konevoimalla varustetulla aluksella ei saa tulla 50 metriä lähemmäksiselvällä merkillä varustettua pyydystä (KL 33 § ja KA 16 §).Kalastajien tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota pyydysten merkintään siten,että ne olisivat helposti muiden vesillä liikkuvien ja vetouistelijoiden havaittavissamyös yleisten kulkuväylien lähialueiden ulkopuolella. Erityisen tärkeäksi merkintä muodostuu,mikäli vesistöä ja perinteisiä verkkokalastuspaikkoja tuntemattomien ulkopuolistenkalastajien määrä lisääntyy viehekalastuksen yhteisluvan ja kalastusmatkailun myötä.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 31 -5.3 KALASTUKSEN VALVONTAKalastusalueen toiminnan perusrahoitus tulee KL 91 § nojalla kalastuksenhoitomaksuvaroista.Kalastusalueella on edelleen vuosittain mahdollista anoa TE-keskukselta kehittämishankkeisiinmäärärahaa, jota myönnetään kalastuksenhoitomaksuvarojen edistämismäärärahaosuudesta.Lisäksi kalastuksenhoitomaksuvaroista maksetaan osakaskunnille jamuille vesialueen omistajille jokamiehen oikeudella tapahtuvasta onkimis- ja pilkkimisoikeudestajohtuvat omistajakorvaukset.Kalastusalueen asettaman valan tehneen kalastuksen valvojan tulee valvoa, että kalastustakoskevia säädöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Tähän laillisuusvalvontaan sisältyy mm.kalastuksenhoitomaksun sekä muiden säädösten valvonta. Kalastuslain 97 § mukaan kalastusalueenasettaman kalastuksenvalvojan tulee erityisesti valvoa, että rauhoituspiiriä koskeviaja muita kalastusalueen vesialueilla voimassa olevia määräyksiä noudatetaan. Kalastusalueenvalvoja on velvollinen antamaan toimialueellaan valvonta-apua osakaskunnille jamuille kalaveden omistajille. Kalastusalueen valvoja toimii valvontatehtävissä virkavastuulla.Kalastuksenhoitomaksukertymä on viime vuosina alentunut merkittävästi ja tehtyjen selvitystenmukaan yli puolet kalastajista, joiden tulisi maksaa kalastuksenhoitomaksu, jättääsen maksamatta. Kalastusalueen järjestämän kalastuksen valvonnan merkitys korostuu erityisestisilloin, kun kalastusalue tekee hallintopäätöksen esimerkiksi verkkojen solmuvälistätai jonkin kalalajin alamitan nostamisesta. Kalastusalueen tekemä hallintopäätös koskeekaikkia vesialueita omistajien rajoista riippumatta. Toisaalta kalastusalueen kalastuksenvalvoja voi valvoa hallintopäätöksen noudattamista koko päätöksen voimassaoloalueella jasuorittaa laillisuusvalvontaa koko kalastusalueen alueella omistajien rajoista riippumatta.Toimenpide 4. Kalastusalue tehostaa alueellaan kalastuksen valvontaa sekä säädösten ettäomien päätöstensä valvonnan osalta. Tehostamistoimiin kuuluu valvonnan tarpeen selvittäminen,valvonnan suunnittelu, toteutus ja valvontatulosten raportointi. Koska valvojattoimivat virkavastuulla, kalastusalueen valvojina tulee jo valvojien oikeusturvan takiakäyttää riittävän valvontakoulutuksen saaneita kalastuksenvalvojia.5.4 KALAVESIEN HOITOKoirus-Sotkan kalastusalueella käytetyin kalavesien hoitomuoto on ollut kalanpoikasten istutus.Todennäköisesti näin tulee olemaan tulevalla suunnittelukaudellakin. Kalastusalueenvesistöt ovat varsin hyvässä kunnossa pääaltaiden sekä sivuvesistöjen osalta. Erityisiä laajempiakunnostustoiveita ei osakaskuntakyselyn vastauksissa esitetty.Kalastusalueen kalavesien hoitoa on koordinoitu viime vuosina hyväksymällä kalastusalueenkokouksessa istutussuunnitelma, johon on sidottu käytettävissä olleet toimintamäärärahatja valtakirjoilla kalastusalueelle jäävät omistajakorvaukset sekä viehekorttipalautukset.Suunnitelman mukaisiin istutuksiin on osallistunut myös muutama osakaskunta omienistutusvarojen osalta.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 32 -Toimenpide 5. Kalastusalueen koordinoimaa koko kalastusaluetta koskevaa kalavesienhoitosuunnittelua jatketaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Yksityiskohtaisetistutussuositukset esitetään hoitoaluekohtaisesti suunnitelman C-osassa.5.5 ISTUTUKSETTärkeimmät hoitolajit tulevalla suunnittelukaudella ovat kuha, siika ja järvitaimen. Osakaskuntatiedustelussakysyttiin mitä lajeja tulisi seuraavalla suunnittelukaudella istuttaa jatoisaalta minkä lajien istutuksista tulisi pidättäytyä. Esimerkiksi Sotkanselällä kuusi osakaskuntaatoivoi taimen- ja siikaistutuksia mutta yksi osakaskunta esitti niistä pidättäytymistä.Kaikki vastanneet osakaskunnat toivoivat kuhaistutusten jatkamista.Kuvat 33 - 38. Istutustoiveet seuraavalle suunnittelukaudelle.10Istutuslajit tulevaisuudessaSotkanselkä n = 98Istutuslajit tulevaisuudessaKoirus- ja Konnusvesi n = 886644kyllä2kyllä20-2Taimen Kuha Siika Haukiei0-2-4Taimen Kuha Siika Haukiei-4-62,5Istutuslajit tulevaisuudessaSärkilahti n = 23,5Istutuslajit tulevaisuudessaSaamainen n = 2231,52,510,50-0,5Taimen Kuha Siika Haukikylläei21,510,5kylläei-1-1,50Taimen Kuha Siika Hauki2,5Istutuslajit tulevaisuudessaKoirusjärvi n = 22,5Istutuslajit tulevaisuudessaSärkijärvet n = 221,510,50-0,5Taimen Kuha Siika Haukikylläei21,510,5kylläei-1-1,50Taimen Kuha Siika HaukiToimenpide 6. Kalastusalueelle luodaan istutusstrategia, jonka mukaan pääistutuslajitovat seuraavat:1. Konnus-, Koirusvesi ja Sotkanselkä: ensisijaisesti kuha, lisäksi järvitaimen, mahdollisestisiika2. Särkilahti: ensisijaisesti kuhaKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 33 -3. Saamainen: ensisijaisesti kuha, mahdollisesti siika4. Koirusjärvi: ensisijaisesti kuha ja siika, mahdollisesti järvitaimen5. Särkijärvet: ensisijaisesti siika ja kuha, mahdollisesti järvitaimen6. Muut pienvedet ja rapu: osakaskuntien harkinnan mukaanTaulukko 9. Ohjeelliset istutusmäärät eri kalalajeille:Laji Ikä Istutustiheyskuha 1-kes. 5-10 kpl /hasiika 1-kes. 10-20 kpl/hajärvitaimen 0-v. 1-2 kpl/m² koskialueillejärvitaimen 1-v. 2 kpl/10/m² koskialueillejärvitaimen 3k-3 v. 0,5 kpl/ha järvialueillehauki esikesäinen 1 kpl/10 rantametriäharjus 1-kes. 10-20 kpl/ha järvialueillejokiharjus 1-kes. 3-5 kpl/10 m² koskialueillerapu 1-kes. 200 kpl erä /10 rantametriärapu emorapu (6-9 cm) 200 kpl erinä ranta-alueilleHoitolajit ja istutusohjeet:Pienvesistöjen osalta paras istutuslaji on siika. Planktonsiialla on saatu hyviä kasvutuloksiapienvesissä ja niihin on kokeiltu myös järvisiikaa. Haukea ei kannata istuttaa, mikäli vesistössätapahtuu luontaista lisääntymistä. Tapauskohtaisesti suuremmissa järvissä voidaankokeilla myös kuhan tai harjuksen istutuksia.Pienimuotoisiin virtavesiin voidaan istuttaa 0-v. tai 1-v. järvitaimenta, mikäli niissä onpoikasille soveltuvia elinalueita.Kuha, siika ja taimen istutetaan tankkikuljetuksena kovahkolle rannalle ”kumisaapas” syvyyteensyvänteiden tuntumaan. Istutuksia ei hajauteta pieniin eriin ja vältetään kasvillisuuspeitteisiärantoja, joissa petokalojen (hauki, ahven) määrä on suuri. Kuhat ja siiat voidaankuljettaa lyhytaikaisesti myös happipakkauksessa.Taimen istutetaan järviin yli 30 cm pituisina eli vähintään 3-kesäisenä. Näin vältetään petokalojenistukkaisiin kohdistamaa saalistusta sekä vähennetään vaellushalukkuutta. Pienpoikasetlevitetään esimerkiksi kastelukannulla sopiville koski- ja virta-alueille, joilla onniille soveltuvaa elinympäristöä.Ravut voidaan kuljettaa laatikoissa ilman vettä ja istutetaan sopiville kovapohjaisille rantaalueille,joilla on niille luontaisia suojapaikkoja, kuten pohjapuita ja kivenkoloja.5.6 KALAVESIEN KUNNOSTUKSETKalastusalueen vesialueet ovat tällä hetkellä pääasiassa niin hyvässä kunnossa, että rehevöityminenei ole yleinen ongelma. Kalastusalueella on kuitenkin paikoitellen rehevöityneitälahtivesiä, joissa on tavattu runsaasti vesikasvustoa ja särkikaloja.Alueen virtavedet ovat hyvin pienimuotoisia. Taimenen kotiuttamiseen soveltuvia purokohteitalöytyi pienimuotoisten virtavesien kalataloudellisessa inventoinnissa kolme kappaletta;Merta- ja Lylyjoki sekä nimetön purokohde (Ilpo Käkelä, Pohjois-Savon TE-Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 34 -keskus, kalatalousyksikkö 2001). Tarkemmat tiedot kohteista ja kunnostustoimista löytyvätselvityksestä.Suuremmat kunnostustoimet ovat yleensä kalliita. Kalataloudellisiin kunnostuksiin rahoitustavoidaan hakea mm. TE-keskuksesta, muihin vesistöjen kunnostushankkeisiin ympäristökeskuksestaja kunnista.Pienemmät hankkeet kuten pienimuotoiset virtavesien kiveämiset ja kutupaikkojen sorastuksettai veneestä tapahtuva ruohikon niitto voidaan toteuttaa kalastusalueen tai osakaskuntientoimesta. Kunnostushankkeisiin on mahdollista tarvittaessa siirtää istutusvaroja,jolloin istutuksia vähennetään tai niistä luovutaan väliaikaisesti. Suuria hankkeita ovat viimevuosina toteuttaneet ympäristökeskukset ja TE-keskukset ja pieniä hankkeita kalastusalue,osakaskaskunnat ja hoitoyhdistykset.Rehevöityneiden järvien kunnostus1. Järvi kaipaa kunnostusta, kun leväkukintoa on haitallisen runsaasti.2. Koekalastuksin selvitetään lajisuhteet ja arvioidaan kunnostustoimen tarve sekäkohdentaminen.3. Tehdään kunnostustoimet, jotka vievät usein vuosia ja järjestetään seuranta.Käytännön toimet: Pienennetään ulkoista kuormitusta vähentämällä kuormittavaa toimintaa ja huuhtoumista(jätevesien käsittely ja suojavyöhykkeet, oikeat viljelytavat) sekä pysäyttämälläravinteet ennen järveä (ojien ja uomien kunnostukset, laskeutusaltaat jakosteikot). Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on aina ensimmäinen kunnostuskeino ja esimerkiksihoitokalastukseen ei kannata ryhtyä ennen kuin on vähennetty tehokkaastikuormitusta järven valuma-alueella. Järvien kunnostaminen on pitkäaikaista työtä, joka vaatii useiden osapuolien yhteistyötäja sitoutumista. Kunnostuskohteeksi otettavalle järvelle laaditaan toimenpideohjelma,jossa esitetään vuosittain tehtävät toimenpiteet, niiden toteuttajat ja kustannuksetsekä järven tilan seuranta. Pienennetään sisäistä kuormitusta sitomalla ravinteita pohjaan (hapetus, sedimentinpeittäminen), poistamalla niitä järvestä (hoitokalastus, vesikasvien poisto, ruoppaukset)ja kunnostamalla järven ravintoketjua (hoitokalastus). Laajempi sedimentinpoisto ruoppaamalla, vedenpinnan nosto ja virtauksen muuttaminen vaativat ympäristölupavirastonluvan. Osakaskunnan suostumus on aina kysyttävä ennen hankkeenaloittamista. Pienet kunnostukset voidaan tehdä osakaskunnan suostumuksella. Kasvillisuuden poistoa ei tarvitse tehdä “avohakkuuperiaatteella”, vaan kasvillisuudenjoukkoon tehdään muutaman metrin levyisiä käytäviä veden virtausolojen parantamiseksi.Tulee muistaa, että ”kasvillisuusmassat” tulee siirtää koneellisestikuivalle maalle. Hoitokalastus on yksi tapa rehevöityneiden usein särkikalavaltaisten järvien kunnostamiseksi.Niitä on tehty Suomessa paljon. Tulokset eivät ole muutamia poikkeuksialukuun ottamatta olleet kovin rohkaisevia. Onnistuneella hoitokalastuksellaKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 35 -voidaan vähentää järven sisäistä kuormitusta. Se voi särkikalojen vähennyttyä johtaaveden laadun paranemiseen. Hoitokalastuksen lisäksi suositellaan petokalaistutuksiasamanaikaisesti hoitokalastuksen kanssa ja oikein mitoitettuja siikaistutuksiaonnistuneen hoitokalastuksen jälkeen.o Hoitokalastus vaatii usein asianosaisten useamman vuoden sitoutumisen lisäksiammattikalastajien saamista mukaan hoitokalastukseen. Siten on mahdollistakalastaa riittävän tehokkaasti. Ensimmäisen tehokkaan kalastusvuodenjälkeen särki pyrkii tehostamaan lisääntymistään kannan pienennyttyä.Tästä syystä hoitokalastuksen on oltava pitkäkestoista. Ongelmaksi tulee,kuinka vähäarvoisen kalan kalastus saadaan tehokkaaksi ja kuinka saalismarkkinoidaan.o Jos päätetään ryhtyä hoitokalastukseen, laaditaan hoitokalastussuunnitelma.Saalistavoitteeksi tulee asettaa 150 - 250 kg särkikaloja/ha/v.o Särkikalojen osalta pyynti voidaan toteuttaa isorysillä, tiheällä nuotalla jakatiskoilla. Parhaaksi tavaksi vähentää särkikalamassoja on osoittautunutsyksyllä särkikalojen parveutumisaikaan syvänteistä tapahtuva nuottakalastus.Isorysillä tehtävä hoitokalastus on tehokkainta alkukesällä.o Ahvenkantoja voidaan pienentää hyvinkin nopeasti voimakkaalla katiskapyynnillä(suuri määrä tiheitä katiskoita). Samalla ahventen keskikoko kasvaa(Kilpinen 2002).5.7 OSAKASKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMINENKalastusrasitus on pienentynyt erilaisten yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten seurauksena.Kalastajat asuvat nykyisin maaseudun sijaan kaupungeissa ja usein kaukana kalavesistä.Mökkiläisten kalastus ei ole ympärivuotista vaan tapahtuu etupäässä vuosiloman aikana.Osakaskuntien tulisi lisäksi kertoa kalastajille mihin kerätyt lupamaksut käytetään, tuodaesille ja tunnetuksi osakaskunnan tehtävät ja toimintaperiaatteet, millaisia kalastusmahdollisuuksiaosakaskunnan eri vesistöissä on, mitä palveluja osakaskunnalla (ja myös muillaseutukunnan yrittäjillä) on tarjolla. Keinoina voivat olla esimerkiksi erilaisten tapahtumienjärjestäminen (rantakala, nuotanvetonäytös, muu tapahtuma) yhteistyössä muiden paikallistentoimijoiden kanssa, osallistuminen kesätapahtumiin jne. Myös osakaskunnan vuosikokouksenajankohtaa voidaan harkita siten, että se soveltuu paremmin kesäasukkaiden kokoukseenosallistumiselle. Erilaiset tapahtumat voivat toimia myös uusien, aktiivisten toimijoidenrekrytoinnille osakaskuntatoimintaan.5.8. NUORISOTYÖPohjois-Savon Kalatalouskeskus, Pohjois-Savon kalamiespiiri, Pohjois-Savon Erämiespiirija Kuopion Urheilukalastajat käynnistivät alkukesästä 2004 maa- ja metsätalousministeriönrahoituksella pilottiprojektin nimeltä “Kalakoukku - käytännön matikkaa nelosille”. Projektipäättyi elokuussa 2007. Projektista saadut kokemukset on kerätty yksiin kansiin jasamalla laadittiin ohjeet kalastuspäivän järjestämiseksi - miten kalastuspäivä käytännössäjärjestetään, mihin tulee kiinnittää huomiota, mitä pitää välttää, mitä tarvitaan ja mikä ontalkoolaisten tarve. Lisäksi etsittiin ja luetteloitiin sopivia kohteita kalastuspäivien järjes-Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 36 -tämiseen koulujen lähialueelta - erilaisia tukikohtia (laavuja, metsästysmajoja, nuorisoseurojentaloja) tai matkailuyrittäjiä - hyvien kalavesien ääreltä. Molemmat tiedot löytyvätosoitteesta www.muikkusuomi.fi => Pohjois-Savon Kalatalouskeskus => Kalakoukku.Suurin haaste projektin jälkeen ja sen työn jatkamiseksi on luoda maakuntaan sellainen yhteistyöverkosto,että toiminta jatkuu projektin päättymisen jälkeenkin. Tätä varten on etsittyvapaa-ehtoisia yhteistyökumppaneita, jotka ottaisivat kummiluokakseen tietyn koulunnelosluokan/luokat ja sitoutuisivat jatkossakin kutsumaan koululaisia kalaan. Kummina voitoimia yksi tai useampi toimija yhteistyössä - osakaskunta, kalastusseura, metsästysseura,Martat, maa- ja kotitalousnaiset ja ketä kaikkia asiasta kiinnostuneita keksitäänkin. Lisäksijokaiselle kalastusalueelle tulisi jatkossa saada yhteyshenkilö, joka jatkossa ottaa yhteyttäkouluihin, ylläpitää talkoolaisten listaa ja vastaa toiminnan jatkuvuudesta.Tulevien vuosien haaste on luoda edellytykset kalastukselle niin, että kalastajien määrä eienää laskisi. Kalastusta voidaan lisätä nykyisen kalastusrasituksen perusteella.5.9 METSÄSTYS VESIALUEELLAKoirus-Sotkan kalastusalueella on runsaasti pienvesiä; erämaajärviä, suolampia ja reittijärvissärehevöityneitä lahtivesiä ja suuria ulappavesiä, joista eri vesilinnut ja muut vesialueellaviihtyvät eläimet löytävät elinympäristön. Osakaskuntien antamien tietojen mukaanmetsästyslupia oli myyty lupatulojen mukaan arvioiden vuonna 2005 vain muutamiakymmeniä. Se ei anna todellista kuvaa vesialueella liikkuvien metsästäjien määrästä, koskaosakkaiden metsästys on usein maksutonta tai sisältyy lunastettuun kalastuslupaan tai metsästysseuranjäsenyyteen.Riistanhoidosta ja metsästyksestä vesialueella päätetään osakaskunnan kokouksessa. Useinosakaskunnan osakkaat käyttävät itse metsästysoikeuttaan. Jotkut osakaskunnat myyvät lupiamyös ulkopuolisille metsästäjille. Joskus kokous on päättänyt vuokrata vesialueen metsästysseuralle,joka järjestää metsästyksen ja riistan hoidon vesialueella. Tämä on hyvinluontevaa, koska paikallisista metsästysseuran jäsenistä monet ovat myös osakaskunnanosakkaita. Tällöin pitää kuitenkin muistaa, että seuran velvollisuuksiin kuuluu myydä sorsastusluvatsellaisille osakaskunnan osakkaille, jotka eivät ole tai mahdollisesti pääse metsästysseuranjäseneksi. Metsästyslupatuloja on perusteltua käyttää tarvittaessa riistanhoitoon.Osakaskuntien kokouksissa päätettäviä asioita koskien metsästystä ja riistanhoitoa yhteisellävesialueella (Metsästäjän opas 2005): Lupien myynti ja luvanmyyntipaikat Vieraslupien myynti ja vieraille varattujen alueiden rajaaminen Rauhoitusalueet ja -päivät Vesiriistan hoitosuunnitelman tulisi kuulua kokouksissa käsiteltäviin asioihin. Useammanvuoden suunnitelma voi sisältää seuraavia asioista:o Tukiruokinnan järjestämineno Vesielinympäristöjen kunnostushanke ja toteuttamistapa sekä tähän liittyvämahdollinen rahoitus (EU)Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 37 -o Pöntötystarve ja pönttöjen huoltoo Metsästys- ja riistanhoitoyhteistyö lähialueen osakaskuntien ja metsästysseurojenkesken5.9 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINENKalastusalueen toiminnan kehittämiseksi löytyy seuraavia osa-alueita:1. Hallinto ja lakisääteiset tehtäväto Käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttaminen, seuranta ja päivityso Omistajakorvausten ja viehekorttivarojen jakoo Kalavesien hoidon koordinaatioo Kalastuksen säätelyo Kalatalousedun valvonta pitäisi nähdä yhdistävänä tekijänä. Kalastusalue voimuistuttaa osakaskuntia meneillään olevista hankkeista (mm. ympäristölupaasiat,kaavoitus) ja tarvittaessa auttaa vastineiden laatimisessa2. Kalastusalueen palveluto Lupa-alueiden järjestäminen ja luvista tiedottamineno Valvonnan järjestäminen3. Koulutus ja tiedottamineno Kalastusalueella on vakiintunut koulutusjärjestelmä, jota jatketaan- Kalastusalue kouluttaa osakaskuntia vuosittain yhdessä Pohjois-Savonkalatalouskeskuksen kanssa- TE-keskuksen kalatalousyksikkö järjestää Pohjois-Savon kalastusalueidentoimihenkilöille koulutusta vuosittain yleensä lokakuussa ennen vuosikokouksia- Vuosikokouksien yhteydessä marraskuussa on ollut Pohjois-Savon kalatalouskeskuksenja TE-keskuksen lyhyt koulutusosio- Kalatalouden Keskusliitto järjestää kalastusalueille valtakunnalliset kalastusaluepäivät.Kalastusalueen hallitus voi tehdä opintoretkiä- Kalastuksen valvojille järjestetään tarvittaessa koulutusta ja yhteispalaveri- Nuorisoa ja vähän vanhempiakin pyritään saamaan kalastusharrastuksenpariino Nettipalvelut ja julkaisuto Lehdistö ja muu mediao Tiedotteet 1-5 kpl/vuosi jäsenille4. Nuorisotyöo KALAKOUKKU-käytännön matikkaa nelosille - pilottiprojektin jatkuvuudenturvaamineno ”Koukkuhenkilön” etsiminen kalastusalueelleo ”Koukkuhenkilölle” annettava tuki, talkoolais- ja järjestämispaikkalistojen ylläpitoKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 38 -5. Toiminnan rahoittamineno Kalastuksenhoitomaksuvaroista tulevan rahoituksen tasaaminen, joka mahdollistaaedelleen pitkäjännitteisen taloussuunnitteluno Hankerahoitus, mm. EU:n ohjelmarahoituso Sponsorit /avustukset6. Yhteistyöverkostoto Alueen muiden toimijoiden aktivoiminen ja sitouttaminen yhteistoimintaan- Kalastusmatkailuyritykseto Yhteishankkeet, mm. toimintaryhmäto Kalataloudellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan jatkaminen5.10 KEHITTÄMISHANKKEET 2007 - 2017Hanke 1.Tavoite: Kalastusalueelle muodostetaan viehekalastuksen yhteislupa-alue Konnuksen kanavaltaPuutossalmelle Asiasta tiedotetaan osakaskunnille, laaditaan malli selvittelysopimuksesta ja pyydetäänosakaskuntie tekemään vaadittavat päätökset kokouksissaan Luvan myyntivalmistelut aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun riittävä määräosakaskuntien päätöksiä on tullut Luvan myynti pyritään aloittamaan avovesikauden 2008 alustaHanke 2.Tavoite: Kalastusalue järjestää alueellaan kalastuksen ”viranomaisvalvonnan”, jossa kiinnitetäänerityishuomio kalastusalueen omien päätösten, kalastusalueen myymän viehekalastusluvansekä säädösten (mm. kalastuksenhoitomaksun maksaminen) valvontaan. Valvontatarpeen kartoitus Valvonnan suunnittelu Valvonnan toteutus ja valvojien työnohjaus Valvontatulosten raportointi valvonnan jatkosuunnittelua varten Valvojien koulutus ja valvojien varustaminen tarvittavilla työkaluillaHanke 3.Tavoite: Alueen ja erityisesti pääaltaan kalastusta koskevaa säätelyä yhtenäistetään kalastusalueensuosituksilla. Kalastusalue tiedottaa uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman suosituksista Kalastusalue seuraa osakaskuntien kalastusta koskevien päätösten ja käyttö- ja hoitosuunnitelmansuositusten välistä suhdetta Tarvittaessa kalastusalueen hallitus tuo esityksen solmuvälipäätöksistä ja/tai alamittapäätöksistäkalastusalueen kokouksen käsiteltäväksiKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 39 -Hanke 4.Tavoite: Käynnistetään organisoitu nuorisotyö KALAKOUKKU - käytännön matikkaa nelosillepilottiprojektin mallin mukaisesti. Kalastusalue etsii alueellisen vastuuhenkilön, joka on yhteydessä kouluihin ja talkoolaisiin Kalastusalue tekee tiivistä yhteistyötä vastuuhenkilön kanssa Mahdollisuuksien mukaan kalastusalue tukee toimintaa myös taloudellisesti6. KIRJALLISUUSLeinonen Anna-Leena 1988: Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma I.Keskinen, T. 2006: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyys Etelä-Kallavedellä.Kilpinen, K. 2002: Kalaveden hoito, opas kalastuskunnille ja kalastusalueille. - KalataloudenKeskusliitto No 146.Käkelä Ilpo 2001: Pienimuotoisten virtavesien kalataloudellinen Inventointi/Koirus-Sotkankalastusalue, Pohjois-Savon TE-keskus, kalatalousyksikköMannonen, A ym. 2000: Raputautien esiintyminen Suomessa vuosina 1893 - 2000.Metsästäjäin keskusjärjestö 2005: Metsästäjän opas. 18.painos.Olkio Kimmo 1995: Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma IIRiistan- ja kalantutkimus 2005: Kuinka Suomi kalastaa: Kalastusrasitus kalastusalueilla.Kala- ja riistaraportteja nro 390.Salminen, M. ja Böhling, P. 2002: Kalavedet kuntoon. Riistan- ja kalantutkimus.TE-keskusten työryhmä 2000: Kalataloushallinnon rapustrategia, Kala- ja riistahallinnonjulkaisuja nro 47.http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/alfabet.htm (= kalataudit)www.fma.fi (= mertenkulkulaitos)www.ymparisto.fi/ => Pohjois-Savo (= Pohjois-Savon ympäristökeskus)www.pohjois-savo.fi (= Pohjois-Savo/Pohjois-Savon Liitto)www.infokartta.fi/psavo/ (= Pohjois-Savon retkikartasto)Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 40 -C. HOITOALUEKOHTAINEN SUUNNITELMA7. PÄÄALLAS (Sotkanselkä, Koirus- ja Konnusvesi)Pääallas Pinta-ala: 11.600 ha Suurin syvyys: 22,7 m(Koirusveden näytepiste)Vesialueen omistus: 22 osakaskuntaa + Metsähallitus (kts. karttaliite)Luonnehdinta vedenlaadusta:Happi: talvellapohjan tuntumassasyvänteissä happitilannehuono/välttäväYhteenveto: Hyvä kalavesiP/laatuluokitus:kokonaisfosforipitoisuus12 - 20µg/l. Laatuluokkahyvä.pH: neutraali,kaikki kalalajitviihtyvätNäkösyvyys:Väri: laatuluokituksenmukaanhyvä läheserinomainen.Saalislajit tärkeysjärjestyksessä:Ongelmat:Suositukset enimmäisistutusmääristä:Istutusten rahoitus/tavoite1 €/ha/vuosiKuha, muikku, hauki, siika, made, ahven, lahna ja järvitaimenPaikallisesti rehevöityneitä lahtivesiä. Istutusmäärät ovat olleet vähäisiä. Haukimadonrunsas esiintyminen siiassa. Ei yhtenäisiä kalastusta koskevia päätöksiä.- Kuha 87. 000 kpl/vuosi- Siika 174.000 kpl/vuosi- Järvitaimen 5.800 kpl/vuosiLajiKalastusalue € Osakaskunnat € Yhteislupatulot Laji yhteens䀀Kuha 1-kes 5.600 € 5.600 €Siika 1 kes 3.000 € 3.000 €Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Seuranta:Järvitaimen 3-k/3-vYhteensä€/rahoittaja3.000 € 3.0008.600 3.000 11.600 €- Tarpeen mukaan lahtivesissä kasvillisuuden poisto ja/tai hoitokalastus- Kuhan pyynnissä suositellaan käytettäväksi 55 mm ja siian pyynnissä 40 mmverkkoja.- Pyritään muodostamaan viehekalastuksen yhteislupa-alue.- Yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken, nuorison kalastusharrastuksen herättäminenja valvonnan tehostaminen.- OsakaskuntatiedusteluKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 41 -8. SÄRKILAHDEN ALUESärkilahti,Oravilahti,ArkkuselkäVesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit tärkeysjärjestyksessä:Ongelmat:Suositukset enimmäisistutusmääristä:Pinta-ala: 640 ha Suurin syvyys: 26 m Näkösyvyys:6 osakaskuntaa, 3 yksityistä ks. karttaliiteHappi: laatuluokituksenP/laatuluokitus: pH: neutraali,mukaan laatuluokituksen kaikki kalalajitvälttävä, heikko mukaan tyydyttävä viihtyvätYhteenveto: Kohtuullisen hyvä kalavesiKuha, hauki, lahna, ahven, muikku ja järvitaimenVäri: laatuluokituksenmukaantyydyttäväPaikallisesti rehevöityneet ja umpeen kasvaneet lahtivedet (vesitatar). Istutusmäärätovat olleet vähäisiä. Kaivostoiminnan vanhat jäljet näkyvät vielä edelleenosittain. Uhkana kaivostoiminnan käynnistyminen uudelleen.- Kuha, 4.800 kpl/vuosi- Siika 9.600 kpl/vuosiIstutusten rahoitus/tavoite1 €/ha/vuosiLajiKuha 1-kesKalastusalue € Osakaskunnat € Yhteislupatulot€640 €/vuosikaikki kuhaanLaji yhteensä€640 €Siika 1 kesKalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Seuranta:Järvitaimen 3-k/3-vYhteensä€/rahoittaja640 € 640 €- Tarpeen mukaan lahtivesissä kasvillisuuden poisto ja/tai hoitokalastus- Kuhan pyynnissä suositellaan käytettäväksi 55 mm ja siian pyynnissä 40 mmverkkoja.- Yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken, nuorison kalastusharrastuksen herättäminenja valvonnan tehostaminen.- OsakaskuntatiedusteluKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 42 -9. SAAMAINENSaamainen Pinta-ala: 326 ha Suurin syvyys: 26,7 m Näkösyvyys:Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:6 osakaskuntaa, 1 yksityinen, ks. karttaliiteHappi: laatuluokitusP/laatuluokitus: pH: laatuluokitustyydyttävä laatuluokitus hyvähyväYhteenveto: Kohtuullisen hyvä kalavesiVäri: laatuluokitushyväSaalislajit tärkeysjärjestyksessä:Ongelmat:Suositukset enimmäisistutusmääristä:Istutusten rahoitus/tavoite1 €/ha/vuosiHauki, lahna, kuha, ahven, muikku.- Kuha 2.500 kpl/vuosi- Siika 5.000 kpl/vuosiLajiKalastusalue € Osakaskunnat € Yhteislupatulot€Kuha 1-kes 326 €/vuosi 326 €Laji yhteensä€Siika 1 kesKalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Seuranta:Järvitaimen 3-k/3-vYhteensä€/rahoittaja- Ei tarvetta326 € 326 €- Kuhan pyynnissä suositellaan käytettäväksi solmuväliltään vähintään 55 mmverkkoja- Yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken, nuorison kalastusharrastuksen herättäminenja valvonnan tehostaminen.- OsakaskuntatiedusteluKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 43 -10. KOIRUSJÄRVIKoirusjärvi Pinta-ala: 440 ha Suurin syvyys: 29,0 m Näkösyvyys:Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:5 osakaskuntaa/Koirus-Sotkan kalastusalue ks. karttaliiteHappi: laatuluokitusP/laatuluokitus: pH: laatuluokituskesä hyvä, talvi laatuluokitus erin-hyvätyydyttävä omainenYhteenveto: Hyvä kalavesi.Väri: laatuluokitushyväSaalislajit tärkeysjärjestyksessä:Ongelmat:Suositukset enimmäisistutusmääristä:Istutusten rahoitus/tavoite1,5 €/ha/vuosiKalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Seuranta:Siika, muikku, järvitaimen, hauki, made, kuha, ahven, lahna- Kuha 3.300 kpl/vuosi- Siika 6.600 kpl/vuosiLajiKuha 1-kesSiika 1 kesJärvitaimen 3-k/3-vYhteensä€/rahoittaja- Ei tarvettaKalastusalue € Osakaskunnat € Yhteislupatulot€680 €/ joka toinenvuosi680 €/ joka toinenvuosi680 € 680 €Laji yhteensä€- Kuhan pyynnissä suositellaan käytettäväksi 55 mm ja siian pyynnissä 40 mmverkkoja.- Yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken, nuorison kalastusharrastuksen herättäminenja valvonnan tehostaminen.- OsakaskuntatiedusteluKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 44 -11. SÄRKIJÄRVETSärkijärvet Pinta-ala: 539 ha Suurin syvyys: 19,3 m Näkösyvyys: -Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:5 osakaskuntaa/Koirus-Sotkan kalastusalue ks. karttaliiteHappi: laatuluokitusP/laatuluokitus: pH: laatuluokituskesä hyvä, talvi laatuluokitus erin-tyydyttävätyydyttävä omainenYhteenveto: Hyvä/erinomainen kalavesi.Väri: laatuluokituksenmukaanerinomainenSaalislajit tärkeysjärjestyksessä:Ongelmat:Suositukset enimmäisistutusmääristä:Istutusten rahoitus/tavoite1 €/ha/vuosiKalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Seuranta:Siika, kuha, hauki, made, lahna ja muikku.- Kuha 4.000 kpl/vuosi- Siika 8.000 kpl/vuosiLajiKuha 1-kesSiika 1 kesJärvitaimen 3-k/3-vYhteensä€/rahoittaja- Ei tarvettaKalastusalue € Osakaskunnat € Yhteislupatulot€540 €/joka toinenvuosi540 €/joka toinenvuosi540 € 540 €Laji yhteensä€- Kuhan pyynnissä suositellaan käytettäväksi 55 mm ja siian pyynnissä 40 mmverkkoja.- Yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken, nuorison kalastusharrastuksen herättäminenja valvonnan tehostaminen.- OsakaskuntatiedusteluKoirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 45 -12. PIENVEDETPienvedet Pinta-ala: Suurin syvyys: Näkösyvyys:Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:osakaskuntaa ks. karttaliiteHappi: P/laatuluokitus: pH: Väri:Yhteenveto: Tyypiltään ja veden laadultaan hyvin erilaisia vesiä.Saalislajit tärkeysjärjestyksessä:Ongelmat:Suositukset enimmäisistutusmääristä:Istutusten rahoitus/tavoite1 €/ha/vuosi- Kuha 7,5 - 10 kpl/ha//vuosi- Siika10 - 20 kpl/ha/vuosiYleensä istutuslajina suositeltavin on siika, vuosittain 10 - 20 kpl/ha, harvointehdyissä istutuksissa määrä voi olla jopa viisinkertainen.LajiKuha 1-kesKalastusalue € Osakaskunnat € Yhteislupatulot€Laji yhteensä€Siika 1 kesKalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:MuutaSeuranta:Järvitaimen 3-k/3-vYhteensä€/rahoittaja- Tarpeen mukaan lahtivesissä kasvillisuuden poisto ja/tai hoitokalastus- Paikallisesti tarpeen mukaan, siian kalastuksessa solmuvälirajoitus 40 - 45mm.- Yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken ja valvonnan tehostaminen.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 46 -13. LIITTEETLIITE 1. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksiKalataloushallinnossa on laadittu rapustrategia (MMM 2000), jonka tavoitteena on: 1. rapuvesienparas mahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu, 3. raputautien leviämisen estäminenja 4. täpläravun hallittu kotiuttaminen. Seuraavana on ohjeita edellä mainittujen tavoitteidentoteuttamiseksi alueella: Siirtoistutukseen kuten myös uuden lajin istuttamiseen on aina oltava TE-keskuksenlupa (KL 121 §). Täpläravun istuttaminen Koirus-Sotkan kalastusalueelle ei ole kalataloushallinnon rapustrategianmukaan mahdollista. Täpläravun välityksellä saattaa rapurutto tarttuamyös jokirapuun, jolle se yleensä aiheuttaa kuoleman. Istutukseen saa käyttää ainoastaan jokirapuja, jotka ovat terveitä. Istutukseen tarkoitetuistaravuista tulee lähettää tarpeellinen määrä tutkittavaksi lähimpään EVIRAN laboratorioon.Tutkimustulosten tulee olla selvillä ennen istutusta. Tämä koskee myös vesistöissävarastoitavia rapuja. Täplärapu on jokirapukannalle selvä riski. Pohjois-Savoon on tehty myös luvattomiatäplärapuistutuksia, joista on jopa syntynyt täplärapukantoja. Rapuja ja ravustus- tai kalastusvälineitä ei saa siirtää raputautialueelta. Ravustukseen sopivat pyydykset tai pyyntilaitteet tulee desinfioida ennen käyttöönottoa.Osakaskunnan tulee valvoa, että desinfiointi on hoidettu asianmukaisesti tai järjestäädesinfiointipiste. Seuraavassa muutamia rapupyydysten desinfiointiohjeita:o Keittäminen vähintään 5 min. mikäli pyydykset kestävät keittämistä.o Kuivaaminen saunassa + 80 o C lämmössä, isot välineet vähintään 5 tuntia, pienetvälineet vähintään 1 tunti.o Kuivaaminen läpikuivaksi auringossa tai kuivassa ja ilmavassa paikassa vähintäänviikon ajan.o Pakastaminen vähintään - 20 o C. Merrat pakastetaan vuorokaudeksi, mieluitenkahdeksi niin, että ovat läpijäätyneet. Merroissa ei saa olla rapuja tai ravunosia. Yksinkertaisinta on säilyttää pyydykset talven yli ulkotilassa.o Väkiviinakäsittely eli liottaminen vähintään 30 minuuttia väkiviinaliuoksessa(esim. Sinol, Lasol ja muut vastaavat), jossa 3 osaa väkiviinaa ja yksi osa vettä(25 %).o Formaliinikäsittely eli liottaminen vähintään 30 minuuttia 4 %:n formaliiniliuoksessa.Muista, että formaliini on ongelmajäte!!o Mertojen likaisuus heikentää puhdistusmenetelmien tehoa. Kahden puhdistusmenetelmänkäyttö antaa varman tuloksen. Rapurutto voi levitä myös syöttikalojen mukana. Käytä vain samasta vesistöstä pyydettyjäsyöttejä tai käytä pakastettuja syöttejä.Kontrolloimaton ravustus on riski. Osakaskuntien tulee määrittää ravustukseen myytävienpyydysyksikköjen määrä. Ravustuksen tulisi tuottaa osakaskunnalle niin paljon tuloja, ettävoidaan järjestää riittävä valvonta ja rapukannan hoito.Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 47 -LIITE 2. Koirus-Sotkan kalastusalueen istutukset järvittäin vv. 1996 - 2007Järvi Vuosi Laji ikä kplAla-Särkijärvi1998 Kuha 1k 750Huhtijärvi1997 Rapu aik 1 1001999Kuha 1k 426Planktonsiika 1k 1 500Säyne 1k 2702000Kuha 1k 500Planktonsiika 1k 6002001Kuha 1k 450Planktonsiika 1k 7002002Kuha 1k 400Planktonsiika 1k 800Humalainen1997Planktonsiika 1k 600Ilvesjärvi1997Planktonsiika 1k 700Iso Kivijärvi2007 Planktonsiika 1 k 1 000Iso Varkaanlampi1998Planktonsiika 1k 500Jorma1997Planktonsiika 1k 1 570Jouhteinen1999Kuha 1k 400Jusukka2001Planktonsiika 1k 500Järvi Vuosi Laji ikä kplKarhulampi2002Planktonsiika 1k 2002006Planktonsiika 1k 100Kivijärvi1996Kuha 1k 700Koirus1996Harjus 1k 900Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 3 350Lahna 1k 8 800Planktonsiika 1k 9 400Planktonsiika 1v 5 0001997Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 16 660Planktonsiika 1k 2 7501998Järvitaimen 2v 600Järvitaimen 3v 915Kuha 1k 9 750Planktonsiika 1k 10 6001999Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 37 830Planktonsiika 1k 6 200Koirus/Sotkanselkä2000Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 31 7022001Kuha 1k 46 398Planktonsiika 1k 5 5802002Järvitaimen 2v 856Järvitaimen 3v 810Kuha 1k 23 300Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 48 -Järvi Vuosi Laji ikä kplKoirus/Sotkanselkä2003Järvitaimen 2v 775Kuha 1k 44 2052004Järvitaimen 3v 288Kuha 1k 36 2402005Järvitaimen 2v 1 200Kuha 1k 65 592Planktonsiika 1k 14 6002006Järvitaimen 2v 600Järvitaimen 3v 671Kuha 1k 32 730Planktonsiika 1k 3 4502007Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 26 765Koirusjärvi1996Kuha 1k 5001997Kuha 1k 4 500Rapu aik 4 4001998Järvitaimen 3v 389Kuha 1k 1 0001999Kuha 1k 900Planktonsiika 1k 1 3002000Planktonsiika 1k 1 6002001Planktonsiika 1k 6502002Kuha 1k 1 000Planktonsiika 1k 4 4502003Järvitaimen 2v 232Planktonsiika 1k 1 800Järvi Vuosi Laji ikä kpl2004Kuha 1k 1 5002006Kuha 1k 8502007Kuha 1k 6 200Konnusvesi1996Järvitaimen 3v 73Järvitaimen 4k 67Järvitaimen 4v 173Kuha 1k 5 2221997Järvitaimen 4v 53Kuha 1k 3 000Planktonsiika 1k 2 0001998Järvitaimen 4v 246Järvitaimen 5k 51Järvitaimen 5v 45Kuha 1k 4 000Planktonsiika 1k 2 0001999Järvitaimen 4v 187Järvitaimen 6k 46Kuha 1k 3 200Planktonsiika 1k 3 1002000Järvitaimen 4v 204Järvitaimen 5k 48Kuha 1k 4 464Planktonsiika 1k 2 6002001Järvitaimen 3v 80Järvitaimen 4v 179Järvitaimen 5k 53Kuha 1k 2 250Planktonsiika 1k 7502002Järvitaimen 3v 162Järvitaimen 4v 95Kuha 1k 3 300Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 49 -Järvi Vuosi Laji ikä kplPlanktonsiika 1k 2 7002003Harjus 1k 1 000Järvitaimen 4v 184Järvitaimen 5k 77Kuha 1k 4 6252007Järvitaimen 4v 416Kuha 1k 2 400Planktonsiika 1k 1 5002004Harjus 1k 365Järvitaimen 5k 50Järvitaimen 5v 78Kuha 1k 750Planktonsiika 1k 2 0002005Harjus 1k 474Järvitaimen 4k 66Järvitaimen 4v 188Kuha 1k 3 800Planktonsiika 1k 1 5552006Järvitaimen 4v 313Kotajärvi2002Kuha 1k 4002003Kuha 1k 1 563Kotilainen2000Planktonsiika 1k 700Kumpu-Lauas2000Hauki ek 3 000Lahnanen2001Planktonsiika 1k 500Laukaa1999Planktonsiika 1k 5 0002000Järvi Vuosi Laji ikä kplPlanktonsiika 1k 1 1002001Muikku vk 20 0002003Järvisiika 1k 1 500Kuha 1k 1 1432004Muikku vk 35 0002007Kirjolohi 2v 582005Järvitaimen 2v 200Kirjolohi 2v 40Planktonsiika 1k 1 3332006Hauki ek 1 000Kirjolohi 2v 502007Kirjolohi 2v 58Leppävirta2001Hauki ek 600Likolampi1999Hauki ek 350Mertajoki2001Kirjolohi 1k 870Petäjäjärvi1996Kuha 1k 5001998Kuha 1k 1 0002002Kuha 1k 9002003Kuha 1k 1 563Pieni Varkaanlampi1998Planktonsiika 1k 500Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 50 -Järvi Vuosi Laji ikä kplPieni-Saamainen2000Kuha 1k 1 0002001Kuha 1k 5502003Kuha 1k 1 0002004Kuha 1k 5002007Kuha 1k 1 000Pitkäjärvi1997Planktonsiika 1k 4002006Järvisiika 1k 300Saamainen1996Hauki ek 1 430Kuha 1k 2 000Muikku 1v 2 9001997Kuha 1k 3 5001998Järvitaimen 3v 671999Kuha 1k 3 370Planktonsiika 1k 2 5002000Kuha 1k 1 1002001Kuha 1k 1 150Planktonsiika 1k 1 5002002Kuha 1k 2 900Planktonsiika 1k 2 2002003Kuha 1k 1 047Planktonsiika 1k 3502004Kuha 1k 3 100Järvi Vuosi Laji ikä kpl2005Kuha 1k 1 7002006Kuha 1k 1 3502007Kuha 1k 2 000Saarinen1997Kuha 1k 1 460Planktonsiika 1k 800Savivesi1996Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 1 000Planktonsiika 1k 2 3001997Järvitaimen 2v 600Planktonsiika 1k 2 7501998Järvitaimen 2v 6001999Järvitaimen 2v 6002000Järvitaimen 2v 6002001Järvitaimen 2v 6002003Järvitaimen 2v 7752005Järvitaimen 2v 1 2002006Järvitaimen 2v 6002007Järvitaimen 2v 600Soitunlampi1997Planktonsiika 1k 2002000Planktonsiika 1k 400Sopenlampi1999Planktonsiika 1k 1 000Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

- 51 -Järvi Vuosi Laji ikä kpl2000Planktonsiika 1k 5002001Muikku vk 10 0002003Järvisiika 1k 8002005Planktonsiika 1k 6672006Planktonsiika 1k 500Sotkanselkä1996Järvitaimen 3v 1 380Kuha 1k 27 900Planktonsiika 1k 17 5601997Järvitaimen 3v 1 082Kuha 1k 4 850Planktonsiika 1k 18 7301998Järvitaimen 3v 457SotkanselkäKuha 1k 26 000Planktonsiika 1k 7 0001999Järvitaimen 3v 350Kuha 1k 2 400Planktonsiika 1k 12 0002000Järvitaimen 3v 397Kuha 1k 11 5102001Kuha 1k 12 2252002Kuha 1k 26 345Suurijärvi2004Kuha 1k 600Järvi Vuosi Laji ikä kplSärkijärvi1996Järvitaimen 3v 130Kuha 1k 1 0001997Kuha 1k 1 5001998Planktonsiika 1k 4 3001999Kuha 1k 1 4002000Kuha 1k 1 5002001Kuha 1k 2 522Planktonsiika 1k 7502002Kuha 1k 7002003Kuha 1k 1 1942004Kuha 1k 1 4502005Kuha 1k 3 600Planktonsiika 1k 7782006Kuha 1k 1 9002007Kuha 1k 1 000Unnukka2001Järvitaimen 2v 600Valkeinen1998Lahna 1k 2 0002007Planktonsiika 1k 1.600Valkeislampi2005Planktonsiika 1k 1 300Voivakka2003Kuha 1k 1 25Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007

LIITE 3 Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedotPintaalaNro Osakaskunta(ha) PUHEENJOHTAJA LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN Rno1 Pohjois-Vehmasmäki 71 JOUNI KOIVISTO PÄIVÄRINTEENTIE 5 70300 KUOPIO 017-2622328, 040-5561999 297-435-876-42 Kurkimäki 394 JUHA-PEKKA HUTTUNEN KURKIMÄENTIE 472 71480 KURKIMÄKI 040-7331325 297-435-876-73 Hirvimäki 84 297-413-876-14 Pellesmäki 13 RISTO ANTIKAINEN PELLESMÄKI 70870 HILTULANLAHTI 297-424-876-15 Puutosmäen 259 PERTTI VEIJALAINEN PUUTOSSALMENTIE 1799 71330 RÄSÄLÄ 017-3863223, 0400-193223 297-465-876-36 Juonionlahti 645 JUKKA-PEKKA SOININEN JUONIONLAHDENTIE 50 71330 RÄSÄLÄ 017-3863152, 0400-377560 297-459-876-17 Vehmasmäki I 9 297-435-876-18 Möykkylänmäki 10 KARI SELKIVAARA MÖYKKYLÄNMÄENTIE 40 70870 HILTULANLAHTI 017-3623165 297-435-876-59 Ritisenlahti 466 REIJO RÄTY RITISENLAHTI 541 70870 HILTULANLAHTI 017-3620338, 040-5492692 297-427-876-110 Vehmas-Laukaa 23 JUHANI SEPPONEN TAIPALEENTIE 510 71480 KURKIMÄKI 017-3623121 297-876-36-011 Sotka 1 412 HARRI ASIKAINEN SOTKANNIEMI 900 70870 HILTULANLAHTI 017-3622233, 044-7185637 297-432-876-112 Reinikkala 1 476 PETRI HYVÄRINEN HYVÄRILÄNNIEMENTIE 22071460 PAUKARLAHTI 0400-346999 420-425-876-113 Kaipolanmäki 763 RAIMO OLLIKAINEN KAIPOLANMÄENTIE 125 79150 KONNUSLAHTI 017-545764, 0500-188406 420-407-876-114 Aholanpelto (sis. Tyytiäns.) 404 MARJATTA MARKKANEN AHVENLAHDENTIE 7 79150 KONNUSLAHTI 017-545727 420-429-876-10, 420-429-876-1115 Hartikkala 1 089 OIVA KARVONEN RUOKOLAHDENTIE 369 79160 SAAMAISKYLÄ 017-549522, 0400-010933 420-429-876-116 Ilvesjärvi 105 TAUNO VENÄLÄINEN SOTKANNIEMI 385 70870 HILTULANLAHTI 017-3622138 420-425-876-317 Konttila 997 MATTI JURVANEN PAALIMÄENTIE 193 71460 PAUKARLAHTI 050-9117354 420-425-876-218 Laitilanniemi 307 MATTI LAITINEN LAITILANNIEMENTIE 317 79140 KOTALAHTI 017-545106, 040-5560915 420-411-876-2, 778-406-876-119 Itkola-Leskelä 120 KALEVI ARMINEN KOTALAHDENTIE 205 B 79140 KOTALAHTI 017-545187 420-411-876-1220 Vehmasmäki II 8 297-435-876-221 Takkulanpelto 3 REINO ITKONEN ALAPELLONTIE 7 79130 SORSAKOSKI 017-5543694, 0400-791849 420-876-9-022 Puutosmäki 1:4, 7 17 TM. ARVO SOININEN ITÄ-SAAMAISENTIE 71330 RÄSÄLÄ 017-3863241 297-465-876-223 Oraviniemi 308 MATTI KONTTINEN KUUSITIE 56 76120 PIEKSÄMÄKI 015-487780, 040-5471494 420-425-876-424 Pehintaipale 687 MARTTI JUUTILAINEN AHTEENTIE 6 79100 LEPPÄVIRTA 017-5542331, 040-7567805 420-427-876-325 Hartikansalo 756 PEKKA TUHKANEN HARTIKANSALONTIE 420 79150 KONNUSLAHTI 017-545738, 0400-542 759 420-876-10-026 Näpinsalo 72 TM. RAIJA HELISTÖ ALATALONKATU 26 A 76150 PIEKSÄMÄKI 040-7425248 420-411876-727 Valkeinen 34 PEKKA KOIVISTOINEN RENGONTIE 879 79140 KOTALAHTI 017-545134 420-411-876-628 Tuomaalanharju 204 MATTI KOIVISTOINEN MAHLATIE 2 70150 KUOPIO 0400-272952 420-411-876-529 Nuutila 103 TM. VESA KOLEHMAINEN KANTELEENTIE 79150 KONNUSLAHTI 017-545840, 0400-910070 420-429-876-630 Niirala 379 OSMO KÄRKKÄINEN SAVELANTIE 31 79140 KOTALAHTI 017-5544198, 050-4102943 420-411-876-3

- 53 -Nro OsakaskuntaPintaala(ha) PUHEENJOHTAJA LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN Rno31 Takkula 117 REINO ITKONEN ALAPELLONTIE 7 79130 SORSAKOSK 0400-883000, 0400-791849 420-876-8-032 Alapiha 820 KARI STRENGELL PIRTTINIEMENTIE 94 79100 LEPPÄVIRTA 040-7730282 420-416-876-533 Ranta-Torvela 116 420-402-876-234 Halola 203 MARJATTA MARKKANEN AHVENLAHDENTIE 7 79150 KONNUSLAHTI 017-545727 420-429-876-235 Keinälänmäki 29 VEIKKO PIISPANEN KEINÄLÄ 79100 LEPPÄVIRTA 017-547714 420-407-876-136 Saamainen 27 JORMA SOININEN ITÄ-SAAMAINEN 79150 KONNUSLAHTI 017-547744, 040-7758047 420-429-876-937 Oksala 35 PENTTI TURUNEN PETROMÄKI 79150 KONNUSLAHTI 017-545733 420-429-876-438 Huovilanmäki 10 KARI PARTANEN HUOVILANMÄKI 79150 KONNUSLAHTI 420-429-876-839 Savola-Piispala 104 VEIJO PIISPANEN HALMETIE 6 A 5 79100 LEPPÄVIRTA 040-8412790 420-429-876-740 Tuomaala 14 TM. TAPIO TUOMAINEN HAAPANOTKONKATU 8 77600 SUONENJOKI 0500-910928, 040-5175894 420-429-876-541 Huovila 45 PETRI RYYNÄNEN RIIMURAITTI 8 70840 KUOPIO 050-3027651, 050-302761 420-405-876-142 Kiekkala 202 PEKKA VENÄLÄINEN KALLIOLAHDENTIE 11 70260 KUOPIO 017-3647125, 050-5501947 297-426-876-143 Kihonkanta 183 RISTO HÄRMÄ KUNINKAANKATU 13 70100 KUOPIO 017-2622047, 0440-171207 297-426-876-544 Karhumäki 5 TM. MARJA LYYTIKÄINEN KARHUMÄENTIE 45 71480 KURKIMÄKI 017-3623140, 040-5244207 297-435-876-645 Jaakkola-Lapinniemi 379 HANNU RAHKONEN KARHONKUJA 10 70870 HILTULANLAHTI 017-3620372, 0400-311552 297-426-876-446 Puutossalmi 137 HEIKKI MULTANEN NIEMELÄNTIE 123 70870 HILTULANLAHTI 017-3620240, 044-7185625 297-426-876-347 Pihlainen 10 TM. VEIKKO OKKOLA SOTKANNIEMI 270 70870 HILTULANLAHTI 017-3622129 297-426-876-648 Lappi 15 RISTO PENTTINEN RUUHILAMMENTIE 968 77570 JÄPPILÄ 0400-151016 778-876-7-049 Laurila 402 SEPPO LAPINJOKI TOMMOLANKATU 14 B 18130 HEINOLA 0400-171511 420-411-876-450 Vehmasmäki VIII 13 297-435-876-851 Puutosmäen rauhoituspiiri 13 PERTTI VEIJALAINEN PUUTOSSALMENTIE 1799 71330 RÄSÄLÄ 017-3863223, 0400-193223 297-465-876-752 Ruutananlampi 4 420-427-876-253 Majosenlampi 6 420-427-876-1Yhteensä 14 107Yksityiset Vesialueet01 Suomen Valtio/Metsähallitus 476 420-893-1-2, 420-409-27-202 Tuomainen 110 420-429-9-003 Leppävirran kunta 42 420-411-45-204 Maaranen 2 420-411-45-305 Suomen Valtio/Merenk.laitos 29 420-416-8-62306 Suomen Valtio/Tielaitos 0,4 420-895-0-507 Naapuskoski 3 420-409-26-0Yhteensä 662Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007