www-julkaisu - JLY

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus jatehostaminen011002EW21.12.2001Jätelaitosyhdistys ryArvio Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuonkompostointilaitosten toimivuudestaOsa B

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 1(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWSisältö1 JOHDANTO .....................................................................................................................22 KOMPOSTOINTILAITOSTEN NYKYTILANNE........................................................22.1 Laitoksen alkuperäinen eli tarjouksen mukainen konstruktio...............................................22.2 Tarjouspyynnössä esitetyt takuuarvovaatimukset ................................................................42.3 Tehdyt tai suunnitellut muutokset .......................................................................................52.4 Luvatut ja toteutuneet kokonaisinvestointikustannukset ......................................................62.5 Luvatut ja todetut käyttökustannukset .................................................................................72.6 Luvatut ja todetut materiaalivirrat .....................................................................................102.7 Kompostoinnin proseduuri................................................................................................122.8 Laitoksen prosessiparametrit ja ajotavat ............................................................................182.9 Viranomaisvaatimukset.....................................................................................................203 TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET ...........................................................................223.1 Yhteenveto laitoksella tehdyistä tutkimuksista ..................................................................223.2 Mittaustulokset .................................................................................................................244 LAITOSTEN TEKNINEN TARKASTELU..................................................................274.1 Laitoksilla esiintyneet tekniset ongelmat...........................................................................274.2 Tutkimustulosten ja sovittujen suureiden vertailu..............................................................305 YHTEENVETO ..............................................................................................................32Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 2(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EW1 JOHDANTOTämän projektin osan tarkoituksena oli tarkastella tarkemmin kolmea biojätteenkäsittelyyn käytettyä kompostointilaitosta. Projektin ohjausryhmä valitsi varsinaisiksikohteiksi YTV:n Ämmässuon ja Oulun Jätehuollon Ruskon laitokset, koska ne ovatainoat puhtaasti biojätteen käsittelyyn suunnitellut ja käytetyt laitokset. Lisäksitarkasteltiin Kiertokapula Oy:n Hyvinkään laitosta, vaikka siellä ei kompostoidakaanpelkästään biojätettä vaan myös 0-kuitua, erilaisia lietteitä ja viljan kuorijätettä. Sitä eiole tästä syystä myöskään aikanaan suunniteltu biojätteen käsittelyyn. Biojäte edustitarjouspyynnössä esitetyistä syötteistä vain 18 %. Laitos on kuitenkin siirtymässä yhäenemmän käsittelemään yhdyskuntajätteestä erotettua biojätettä, joten sen mukaan ottovertailuun nähtiin perustelluksi.Tarkasteltavat laitokset edustavat lisäksi niitä tekniikoita, joita Suomeen on viimeaikoina rakennettu. Ämmässuo on puhdas tunnelikompostointilaitos, Oulu on puhdasrumpukompostointilaitos ja Hyvinkää on näiden yhdistelmä.Kompostointilaitosten toimintaa ja laitteiden sekä rakennusten kuntoa selvitettiinhaastattelemalla käyttöhenkilökuntaa, tutkimalla suunnittelutietoja ja tutustumallalaitoksiin. Laitosten investointi ja käyttökustannuksia selvitettiin haastattelujen,käyttöraporttien ja tarjousasiakirjojen avulla.Kompostointiprosessin toimintaa tutkittiin käyttöraporttien ja mittaustulostenperusteella. Mittaustuloksia täydennettiin ja yhtenäistettiin tekemällä lisämittauksia.Ongelmana kuitenkin oli, että Ämmässuon laitoksella oli juuri selvityksen aikaan noin 5kuukautta kestänyt korjausseisokki, joten mittauksia ei voitu tehdä. Oulun laitoksenilmastuksessa puolestaan oltiin tekemässä merkittävää muutosta, joten laajojenmittausten tekeminen ei ollut perusteltua.Mainittakoon, että tarkoituksena ei ollut verrata tekniikoiden paremmuutta, mikä vaatisimerkittävästi enemmän resursseja. Tilannetta tarkasteltiin enemmänkin yksittäistenlaitosten toteutuksen onnistumisena. Tuloksia verrattiin kyseisen laitoksentarjouspyyntöön ja tarjoukseen. Lähtökohdat laitosten toteutuksessa ovat olleetmerkittävästi erilaiset, joten vertailu ei ole perusteltua ilman riittäviä tutkimustietoja.2 KOMPOSTOINTILAITOSTEN NYKYTILANNE2.1 Laitoksen alkuperäinen eli tarjouksen mukainen konstruktioKaikki kolme kompostointilaitosta on toteutettu KVR -urakkamenettelyllä. Urakoitsijaon suunnitellut ja rakentanut laitokset oman menetelmätietämyksensä mukaisesti.Tarjouspyynnöissä rakennuttajat ovat määrittäneet laitosten mitoituksen,laitoskonstruktion päätoiminnoittain ja sekä ympäristön huomioon ottamisessavaadittavat seikat ja kompostituotteille asetetut vaatimukset. Muita tarjouspyynnöissäesitettyjä asioita olivat rakennuspaikkaan ja laitoksen käyttöön liittyvät tekijät sekäurakan läpiviemiseen liittyvät hallinnolliset asiat. Taulukkoon 1 on kerättypääkohdittain kompostointilaitosten tarjouksen mukainen konstruktio.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 3(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWTaulukko 1. Kompostointilaitosten tarjouksen mukainen konstruktiopääkohdittain.Kokonaistilavuus- RummutKokonaistilavuus –TunnelitTehollinentilavuusHyvinkää Oulu Ämmässuo2 2 kpl 160 m3 = 3 kpl 125 m3 =----320m3375 m33 kpl 40 m2 =---- 9 kpl 120 m2=120 m21.080 m2Rummut: Rummut: Tunnelit:160-180 m3 190-210 m3 2.700-3.250 m3Tunnelit:480-540 m3SuunniteltuviipymäaikaRummut: 3 vrkTunnelit: n.4 vrkYhteensä: 7 vrkRummut: n.7 vrk Tunnelit: 1+1vkoa, Yhteensä 2vkoaTukiaine Hake Turve Hake, kierräteEsikäsittelyIlmastustapaKaasunkäsittelyProsessissa vaihdettavanilman määräpuhallintietojen mukaanEsikompostointilaitoksenpinta-alaJälkikypsytyksenpinta-alaMurskausseulakauhalla,massan siirtopyöräkuormaajalla, sekoitusruuvikuljettimillaRummuissamassaan jarummunvapaaseenilmatilaan,tunneleissaimemällä ilmaaylhäältä alaspäinmassan läpi,ilman kierrätysSyöttökuljettimilla,kiinteä leikkaavamurskain,sekoitusruuvikuljettimillaRumpujen vapaantilan ilmanvaihto,massan ilmastusrumpujenpyöriessäMurskausseulakauhalla,sekoitus ja massansiirtopyöräkuormaajallaPuhaltamalla ilmaamassaan alhaaltaylös, ilmankierrätys.Happopesuri ja Poistokaasun Happopesuri jabiosuodin otsonointi biosuodinmax. 6.120 m3/h max. 3.600 m3/h max. 68.100 m3/h662 m2 608 m2 3700 m22 ha n.1 ha 5,2 haHyvinkään kompostointilaitoksella prosessitoimittaja on toiminut pääurakoitsijana,jolloin sekä laitetoimitukset että rakentaminen ovat sisältyneet urakkaan. Oulun jaÄmmässuon kompostointilaitoksilla rakentaminen ja prosessitoimitukset oli eriytettyerillisiksi urakoiksi. Suunnitteluvaiheessa prosessitoimittaja määritteli tarvittavat tilat japrosessilaitteiston asettamat vaatimukset rakenteille. Prosessitoimitukseen sisältyivätkompostointireaktorit ja muut prosessilaiteet sekä prosessin käynnistäminen. KaikissaCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 4(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWkolmessa kompostointilaitoksessa tilaaja on rakentanut jälkikypsytykseen tarvittavatkentät. Hyvinkään ja Ämmässuon kompostointilaitoksilla tilaaja on hankkinut laitoksenkäyttöä varten tarvittavan konetyön ulkopuoliselta urakoitsijalta. Oulun laitoksellatilaaja hoitaa tarvittavat konetyöt itse.Laitokset on rakennettu tarjousten mukaisesti ja toimivat edelleen alkuperäisiinkompostointireaktoreihin perustuen. Niihin on tehty jälkeenpäin muutoksia, joitakuvataan tässä selvityksessä jäljempänä.2.2 Tarjouspyynnössä esitetyt takuuarvovaatimuksetKompostointilaitoksille asetetut takuuarvovaatimukset ovat koskeneet laitoksenkapasiteettia, käyttökustannuksia, kompostituotteen laatua ja hajupäästöjä.Kompostituotteelle asetetut takuuarvovaatimukset perustuvat pääosin saksalaiseenohjeistoon LAGA M10, ”Merkblatt M 10 (über Qualitätskriterien undAnwendungsempfehlungen für Kompost) ja suomalaiseen kompostityöryhmänmietintöön 67 (Ympäristöministeriö, 1992). Asetetut takuuarvovaatimukset on koottutaulukkoon 2. Muut tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset ovat kohdistuneet urakanläpiviemiseen liittyviin tekijöihin kuten rakennuspaikkaan, tilaajan toimittamiinhyödykkeisiin, työnaikaiseen laadunvalvontaan ja työvoiman käyttöön.Taulukko 2. Kompostointilaitosten takuuarvovaatimukset tarjouspyynnönmukaan.Vaatimus Hyvinkää Oulu ÄmmässuoVälituotteenRottegradCopyright© Maa ja Vesi OyII-IIIKäytetäänkompostituotteenlaadun arvioinnissaVälituotteen Kosteuden alenema 40-60 % 15 %95 % reduktio 95 % reduktio85 % reduktio 85 % reduktioKäyttökustannustenyläraja määritelläänurakkasopimuksessaKäyttökustannustenyläraja määritelläänurakkasopimuksessa

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 5(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EW2.3 Tehdyt tai suunnitellut muutoksetKompostointilaitoksissa on tehty muutoksia teknisten ongelmien ja prosessissailmenneiden puutteiden korjaamiseksi. Tekniset ongelmat ovat liittyneet pääosinjätteiden erikäsittelyyn ja erilaisten kuljettimien toimintaan. Prosessiin liittyvätongelmat ovat kaikilla laitoksilla liittyneet kompostimassan ilmastukseen. Seuraavassaon esitetty Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitosten rakentamisenjälkeen laitteistossa tai konstruktiossa tehdyt merkittävimmät muutoksetluettelomaisesti. Tarkemmin tehtyjä muutoksia ja korjauksia käsitellään kappaleessa 4.1”Laitoksilla esiintyneet tekniset ongelmat”.HYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOS• Esikäsittelyä varten on rakennettu tekstiilihalli jätteiden vastaanottoa jaesikäsittelyä varten.• Esikäsittelylaitteistoa on lisätty kiinteällä murskaimella ja rumpuseulalla.• Laitoksen ilmastusjärjestelmää on muutettu.• Rumpujen suoraan kompostimassaan tapahtuvan ilmastuksen tehoa on lisättyrumpujen etupäähän asennetuilla sivukanaalipuhaltimilla.• Biosuotimen ilman virtaussuunta on vaihdettu alhaalta ylöspäin suuntautuvaksija lisäksi hajunpoiston tehokkuutta on lisätty kemiallisella suodattimella.• Suunnitteilla on sekä rumpujen että tunneleiden ilmastuksen tehostaminen.Myös kompostointirakennuksen ilmanvaihtoa tehostetaan• Korjaustöiden yhteydessä tullaan myös parantamaan kuljettimien rakennettaparemmin kulutusta kestäväksi ja huoltotöiden helpottamiseksi.OULUN KOMPOSTOINTILAITOS• Jätteiden vastaanoton ja murskaimen syötön kapasiteettia on lisättyvastaanottolavalla.• Poistokaasujen johtamiseksi ulkoilmaan on rakennettu 9,5 m korkeapoistoilmapiippu lisäyksenä alkuperäisiin suunnitelmiin.• Hydraulisten syöttökuljettimien rakennetta ja materiaaleja on muutettutoimintavarmuuden ja syöttökapasiteetin parantamiseksi.• Sekoitusruuvikuljettimien moottoritehoja on lisätty tukkeutumisenehkäisemiseksi• Murskaimen jälkeen on lisätty ruuvikuljetin tukkeutumisien ehkäisemiseksiCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 6(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EW• Poistoilmapuhaltimien materiaaleja ja rakennetta on vaihdettu korroosionkestävyyden ja toimintavarmuuden parantamiseksi.• Kompostointilaitoksella on aloitettu muutostyöt kompostointirumpujenilmastuksen parantamiseksi. Rumpuihin rakennetaan rummun vaipasta massanläpi tapahtuva ilmastus vapaan tilan ilmanvaihtoon perustuvan ilmastuksenlisäksi.• Murskaimen ja sen syöttökapasiteetin parantamiseksi etsitään ratkaisuja.ÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOS• Ilmastusjärjestelmää on muutettu siten, että tunneleista poistettava ilma voidaankierrättää takaisin prosessiin.• Prosessin ajotapaa on muutettu siten, että kompostimassan viipymäaikatunneleissa piteni kahdesta viikosta neljään viikkoon.• Lattian alla sijaitsevat jätevesisäiliöt korvataan uusilla vuotojen takia.• Tunneleiden poistoviemärit siirretään lattian alta tekniseen tilaan lattianyläpuolelle huoltotöiden ja toiminnan tarkkailun helpottamiseksi.• Vastaanottotilan lattia pinnoitetaan purkupaikkojen kohdilta.• Tunneleiden betonielementtien saumoja tiivistetään sekä jäteveden ettävesihöyryn vuotojen estämiseksi.• Jälkikypsytys siirretään katettuun tilaan hajuhaittojen ehkäisemiseksi.• Kompostimassan viipymän pidentämisen johdosta kompostointilaitoksenlisäkapasiteetin rakentamista on suunniteltu.2.4 Luvatut ja toteutuneet kokonaisinvestointikustannuksetTaulukkoon 3 on koottu tähän mennessä toteutuneet investointikustannukset. Kaikillatarkastelussa mukana olleilla laitoksilla on tekeillä ja suunnitteilla muutostöitä, joista eiole käytettävissä kustannustietoja.Hyvinkään kompostointilaitoksen kohdalla esitetyn muutostyön hintaan sisältyyesikäsittelyhallin ja esikäsittelylaitteiston hankinta sekä kemiallinen suodatin.Urakoitsijan tekemät muutokset eivät ole mukana tässä luettelossa.Oulun kompostointilaitoksen lisäkustannus koskee pääosin jätteen vastaanottolavanhankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Rumpujen ilmastusjärjestelmän muutostöistäaiheutuvia lopullisia kustannuksia ei ole vielä tiedossa.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 7(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWÄmmässuon kompostointilaitoksella muutos ja korjaustyöt ovat vielä kesken. Lopullisiakustannustietoja ei ole käytettävissä.Taulukko 3. Kompostointilaitosten investoinnista ja muutostöistä aiheutuneettiedossa olevat kustannukset marraskuussa 2001 (milj. FIM).Investointikustannus Hyvinkää Oulu ÄmmässuoAlkuperäisen5,5 6,0 35,0laitoksen hintaTehdyt muutokset/3,00,2 Muutostyöt keskenlisäykset(Perusparannusalkamassa)MuutostyötkeskenYhteensä 8,5 6,2 -Lopullisia tarkkoja investointikustannuksia ei ole laitoksilta saatavissa, koskamuutostyöt ovat vasta alkamassa. Tonnikohtaiset investointikustannukset ovat olleetsuunniteltua materiaalimäärää kohti välillä 500-1200 mk/t ja käytännössä toteutunuttamäärää kohti välillä 1300-2700 mk/t. Laskelmiin on tällöin otettu mukaan alkuperäineninvestointikustannus ja tehdyt muutokset.2.5 Luvatut ja todetut käyttökustannuksetSeuraavassa on esitetty urakoitsijan tarjouksen aikana esittämät käyttökustannukset sekätodetut käyttökustannukset.HYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSTaulukkoon 4 on koottu Hyvinkään kompostointilaitoksella vuonna 2001 toteutuneet jatarjouksen mukaiset käyttökustannukset. Kustannuksia on tarkasteltu vuoden pituisellajaksolla. Toteutuneiden käyttökustannusten laskennassa on käytetty keskimääräisiähenkilötyön ja konetyön menekkejä. Laitoksella suurimmat yksittäiset kulut ovatsyntyneet pyöräkonetyöstä ja huoltokuluista.Taulukosta käy ilmi, että laitoksen kustannukset ovat todellisuudessa varsin paljonsuuremmat kuin, mitä tarjouksessa aikanaan on esitetty. Merkittävimmät poikkeamattarjouksessa esitettyyn kustannukseen ovat seuraavat:- henkilötyö: urakotisija on esittänyt vain 0,2 henkilön tarvetta ja todellisuudessatarve on lähes viisinkertainen.- pyöräkonetyö: toteutuma on 2,6-kertainen tarjoukseen verrattuna- muut tarveaineet: kemiallisen suotimen materiaali tullut jälkeenpäin, koskaalkuperäisellä laitteistolla ei saatu hajukaasujen pitoisuutta tarpeeksi matalaksi- huolto ja varaosat: yli 10-kertainen tarjoukseen verrattunaTässä tapauksessa kustannuksien vertailu ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillälaitoksen päämateriaali on nykyään aivan muuta kuin, mihin tarjousta aikanaanpyydettiin (0-kuitua 60 % syötteestä). Nykyinen pääsyöte on biojäte, joka on tuleeCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 8(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWpääosin optisesta lajittelusta ja sisältää runsaasti epäpuhtauksia kuten muovia, tekstiilejäja metalleja. Etenkin metallit ovat rikkoneet usein mm. murskainta, jolle on jouduttutekemään suurehkoja korjaustoimenpiteitä. Lisäksi epäpuhtaudet ovat aiheuttaneetrunsaasti tukoksia, jolloin laitoksen kapasiteetti on laskenut ja sitä kohti laskettukäsittelykustannus on vastaavasti noussut. Tehtyjen parannusten myötä jätteensisältämien epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat on saatu vähenemään huomattavastija esikäsittelyyn tarvittava aika on saatu putoamaan noin puoleen. Tehtyjen parannustenvaikutus yksikkökustannuksiin ei ole vielä nähtävissä käytössä olleissakustannustiedoissa. Tehtyjen ja uusien parannusten myötä yksikkökustannustenodotetaan laskevan merkittävästi.Taulukko 4. Hyvinkään kompostointilaitoksella vuonna 2001 toteutuneet jatarjouksen mukaiset käyttökustannukset.KustannustekijäHenkilötyöYksikköhinta120 mk/hTarjous180.000 mk/aMäärä2001Kustannus2001, mkTarjouksenmukainenmääräTarjouksenmukainenkustannus,mk2.080 h 249.000 0,2 hlö 36.000Pyöräkonetyö 200 mk/h 2.210 h 442.000 840 h/a 168.000Tukiaine 38 mk/m3Tarjous35 mk/m33.020m3114.760 4.800 m3/a 168.000Sähköenergia 0,4 mk/kWh 180.000 72.000 94.000 37.600kWhmk/kWhKemiallinen 102.000 mk/ 1 kerta/ 102.000 - -suodatinkerta vuosimuut24 mk/t - - 24 t/a 36.000tarveaineetHuolto ja 469.600 mk 1 469.600 40.000 mk 40.000varaosatYhteensä - 1.449.360 - 485.600Kustannus /suun.jätemäärä- - - - 29 mk/tKustannus /käs .jätemäärä- - 221 mk/t - 74 mk/tOULUN KOMPOSTOINTILAITOSOulun kompostointilaitoksen käyttökustannuksia on laskettu tammi - lokakuussa 2001toteutuneiden työ- ja hyödykemenekkien perusteella. Menekkitiedot on muutettuvastaamaan vuoden pituista jaksoa. Kustannustiedot on koottu taulukkoon 5. Kemikaalijamuita lisäainekustannuksia laitoksella ei ole syntynyt.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 9(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWSuurimmat erot toteutuneissa ja tarjouksen mukaisissa kustannuksissa on henkilötyön jakonetyön menekissä. Ero toteutuneessa ja tarjouksen mukaisessa sähkön kulutuksessaselittyy murskaimen käytöstä, jota alkuperäisessä tarjouksessa ei ollut mukana.Taulukko 5. Oulun kompostointilaitoksen käyttökustannukset. Kustannustiedot onlaskettu vastaamaan vuoden pituista ajan jaksoa.KustannustekijäYksikköhinta Määrä 2001 Kustannus2001mkTarjous,määräTarjous,kustannusmkHenkilötyö 120 mk/h 2.080 h 249.600 260 h 31.200Pyöräkonetyö 200 mk/h 260 h 52.000 130 h 26.000***)Tukiaine 23 mk/h (2001) 3.730 m3 85.790 9.000 m3 270.00030 mk/h, tarjousSähköenergia 0,31 mk/kWh 130.000kWh *)Huolto ja40.300 85.000 26.350kWh- - 30.000 **) - 50.000varaosatYhteensä - - 458.290 - 403.550Kustannus / - - - - 67 mk/tsuun. määräKustannus / - - 228 mk/t - 200 mk/tkäs. määräHäiriöttömällä ajolla laitoksen kapasiteetin on arvioitu olevan noin 3.500 t/a, jolloinkustannukseksi käsiteltyä jätetonnia kohti muodostuu noin 140 mk/t.*) Arvio prosessin tarvitsemasta sähköenergiasta**) Arvio lopullisen hinnan puuttuessa.***) Ei sisällä jälkikypsytykseen liittyvää pyöräkonetyötäTaulukosta käy ilmi, että laitoksen kustannukset ovat todellisuudessa varsin paljonsuuremmat kuin, mitä tarjouksessa aikanaan on esitetty. Merkittävimmät poikkeamattarjouksessa esitettyyn kustannukseen ovat seuraavat:- henkilötyö: urakotisija on esittänyt vain noin 0,2 henkilön tarvetta ja todellisuudessalaitos työllistää yhden päätoimisen prosessinhoitajan.- pyöräkonetyö: toteutuma on 2-kertainen tarjoukseen verrattunaKäsiteltyä jätetonnia kohden laskettu kustannus on suunniteltuun verrattunakolminkertainen, koska laitoksen kapasiteetti on tällä hetkellä vain noin kolmasosasuunnitellusta. Häiriöttömällä toiminnalla laitoksen käyttökustannukset jätetonnia kohtilaskevat noin 38 % nykyisestä.Tässä tapauksessa kaikkia kustannuksia ei ole vielä saatu todellisuudessa selvitetyksi,joten kokonaiskustannusten vertailu on suuntaa-antava ja se ei ole aivan totuudenmukainen.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 10(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSSeuraavassa on esitetty urakoitsijan tarjouksen aikana esittämät käyttökustannukset sekätakuuajojen perusteella todetut käyttökustannukset. Kolmen takuuajon tulokset onkoottu taulukkoon 6. Taulukossa olevat käyttökustannukset on laskettu noin kuukaudenpituisen takuuajojakson perusteella, jolloin ne kuvaavat häiriötöntä ajoa. Koskakustannuksiin ei sisälly korjaus ja huoltokustannuksia, niitä ei voida suoraan verratamuiden tarkastelussa mukana olleiden laitosten käyttökustannuksiin.Taulukko 6. Ämmässuon kompostointilaitoksen käyttökustannukset kolmentakuuajon perusteella.Kesätakuuajo1998mk/aTalvitakuuajo1999mk/aTalvitakuuajo2000mk/aTyötunnit 872.172 998.855 817.301Sähkönkulutus/prosessi 288.121 358.154 418.813Lämpöenergia 3.964 8.691 6.403Liikkuvien koneiden 44.664 62.432 46.507polttoaineTukiaineet 71.694 157.688 186.846Käyttövesi 27.146 6.715 33.269Jätevesi 30.858 10.060 33.875Rejekti kaatopaikalle 0 0 0Rikkihappo 20.220 21.986 42.353Lipeä 13141 85.857 38.411Yhteensä 1.372.179 1.710.438 1.623.777ToimintatakuurajaAlitus (+) / ylitys(-)1.652.800280.6211.652.800-57.6381.652.80029.023Kustannus / käs. määrä 55 mk/t 56 mk/t 53 mk/tTakuuajojen jälkeen kompostimassan viipymää laitoksessa on pidennetty 2 viikosta4 viikkoon, jolloin vuoden aikana käsiteltävän jätteen määräksi on arvioitu noin13.000 t/a. Kustannus / käsitelty jäte määrä muutosten jälkeen on noin 130 mk/t.Taulukosta voidaan todeta, että takuuajoissa syntyneet kustannukset ovat olleetkeskimäärin hieman pienemmät kuin urakkasopimuksessa on sovittutoimintatakuurajaksi (1.652.800 mk). Yksittäisten kustannuskomponenttien vertailua eitässä voida tehdä, koska niiden takuurajaa ei ole ilmoitettu. Ajotapaan tehtyjenmuutosten jälkeen käsiteltyä jätetonnia kohti laskettu kustannus kaksinkertaistuu.2.6 Luvatut ja todetut materiaalivirratHYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSTaulukossa 7 on esitetty vuonna 2000 toteutuneiden sekä tarjouksessa esitettyjenmateriaalien määrät.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 11(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWTaulukko 7. Hyvinkään kompostointilaitoksessa käsitellyt materiaalit vuonna2000 ja tarjouksen mukaiset materiaalimäärät.Materiaali 2000 Tarjouksen mukaant/a m3/a t/a0-kuitu 644 770 10.000Teollisuusliete 1.537 3.322 3.000puhdistamoliete 1.521 1.562 0erilliskerätty biojäte 2.502 3.938 3.000viljankuori 352 924 1.000Jätteet yhteensä 6.556 10.516 17.000Tukiaine 962 3.020 2.500Taulukosta on nähtävissä, että käsiteltyjen jätteiden määrät ovat toteutuneet likimainsuunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta 0-kuitua, joka nykyisin lisätään kompostinseosaineeksi vasta jälkikypsytyksen yhteydessä. Runsaasti biologisesti hajoavaa ainestasisältäviä jätteitä ja lietteitä käsitellään siten suunnilleen tarjouspyynnössä esitetytmäärät. Merkille pantavaa on tukiaineen pieni määrä suhteessa jätteen määrään.Seossuhde on noin 1:0,3 tilavuutena mitattuna. Vähäinen tukiaineen tarvetta selitetäänsillä, että osa jätejakeista toimii tukiaineen tavoin (0-kuitu, viljankuori). Vuoden 2000syksyn jälkeen laitoksessa ei ole käsitelty puhdistamolietettä.OULUN KOMPOSTOINTILAITOSTaulukossa 8 on esitetty Oulun kompostointilaitoksen vuosittainen syötemateriaalien jatarjouksen mukainen määrä. Vuosittaisen syötemateriaalien määrän laskennassa onkäytetty vuoden 2001 tammi – lokakuun tietoja, jotka on muutettu vastaamaan vuodenpituista ajanjaksoa.Taulukko 8. Oulun kompostointilaitoksen syötemateriaalien toteutunut määrävuonna 2001 ja tarjouksen mukaan.Materiaalit 2001 Tarjouksen mukaant/a m3/a t/aerilliskerätty2.010 2.512 5.000biojäteteurasjäte - - 1.000Jätteet yhteensä 2.010 2.512 6.000Tukiaine 1.055 3.733 1.800Kompostointilaitoksessa käsiteltyjen jätteiden määrä on noin kolmasosa mitoituksenmukaisesta määrästä. Alhainen syötemäärä johtuu murskaimen pienestäsyöttökapasiteetista ja huoltotöistä aiheutuneista tauoista. Jos huoltotöistä aiheutuneettauot jätetään huomioimatta laitoksen syöttökapasiteetti on noin 3.500 t/a. Biojätteen jatukiaineen seossuhde on ollut keskimäärin 1:1,3 tilavuusosina mitattuna.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 12(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSTaulukkoon 9 on koottu Ämmässuon kompostointilaitoksessa käsiteltyjen jätteidenmäärät vuonna 2000 sekä tarjouksen mukaiset määrät.Taulukko 9. Ämmässuon kompostointilaitoksessa käsiteltyjen jätteiden määrätvuonna 2000 ja tarjouksen mukaiset määrät.Materiaalit 2000 Tarjouksen mukaant/a m3/a t/aerilliskerätty biojäte 24.057 - 30.000teollisuusbiojäte 6.423 - -jätteet yhteensä 30.480 - 30.000tukiaine 8.785* 28.907 9.000*) Tukiaineen kokonaismäärästä oli 2888 kierrätyshaketta ja 5897 t uutta haketta.Tulosten perusteella käsiteltyjen jätteiden ja tukiaineen määrät ovat olleettarjouspyynnön mukaisia. Vuonna 2000 osa biojätteestä on luokiteltuteollisuusbiojätteeksi. Käytetystä tukiaineen kokonaismäärästä oli kierrätetyn hakkeenosuus noin 33 p-%. Kompostointilaitoksen vuosiraporteissa ei ole esitetty käsitellynbiojätteen tilavuutta. Jos biojätteen tilavuuspainona käytetään 800 kg/m3, tulee jätteenja tukiaineen seossuhteeksi tilavuusosina mitattuna 1:0,76. Huhtikuun 2001 jälkeenajotapaa on muutettu siten, että laitoksen kapasiteetiksi arvioidaan muodostuvan noin13.000 t/a.2.7 Kompostoinnin proseduuriSeuraavassa on esitetty kuvaus kompostointilaitosten nykyisestäkompostointiproseduurista.HYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSHyvinkään kompostointilaitoksen toiminnasta voidaan erottaa toiminnallisesti viiteenosakokonaisuuteen:• Esikäsittely• Rumpukompostointi• Tunnelikompostointi• Jälkikypsytys• Hajukaasujen käsittelyKuvassa 1 on esitetty laitoksen kompostointiprosessin periaate kaaviokuvana.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 13(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWKuva 1. Hyvinkään kompostointilaitoksen prosessi kaaviokuvanaEsikäsittelyJätteet vastaanotetaan esikäsittelyhallin lattialle kolmella betoniseinällä rajattuunlaakasiiloon. Jäte annostellaan pyöräkuormaajalla murskaimeen. Murskattu jätesiirretään hihnakuljettimilla rumpuseulaan ja edelleen hallin lattialle kasaan. Prosessissakäytettävä tukiaine säilytetään esikäsittelyhallin ulkopuolella kasoissa. Tukiaine jabiojäte siirretään pyöräkuormaajalla kompostointirummun syöttölavoille. Lopullinenjätteiden ja tukiaineen sekoittaminen tapahtuu rumpua syöttävässä kaksoisruuvissa.RumpukompostointiLaitoksessa on kaksi tilavuudeltaan 160 m3 kompostointirumpua. Rumpu onvaakatasoon asennettu teräslieriö, joka pyörii keskiakselinsa ympäri. Rummut on tuettumolemmista päistä telipyörästön varaan ja rumpuja pyöritetään hydraulisylinterillä ns.säppipyörätekniikkaan perustuen. Kompostimassan viipymä rummussa on noin 3-4 vrk.Rumpukompostoinnin aikana massaan puhalletaan ilmaa sekä rummun syöttöpään ettäpurkupään päätylaipan kautta. Rummun syöttöpäästä ilmaa puhalletaan jatkuvastimassaan kolmen (3) suuttimen kautta. Suuttimet on kiinnitetty kiinteään päätylaippaanja ilma purkautuu noin 20 cm:n etäisyydeltä päätylaipasta. Rumpujen purkupäästä ilmapuhalletaan kompostimassaan rummun pyörityksen ollessa pysähdyksissä. Rummunkehälle on sijoitettu kolme neljän putken ryhmää, joiden kautta ilman syöttö tehdään.Rummun sisäpintaan kiinnitettyjen putkien pituudet vaihtelevat siten, että ilmanpurkukohdat ovat samansuuruisten etäisyyksien päässä toisistaan rummunpituussuunnassa. Kompostikaasut poistetaan rummun vapaasta ilmatilasta purkupäänpäätylaipan kautta. Myös rummun vapaaseen ilmatilaan syötetään raikasta ilmaapurkupään päätylaipan kautta.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 14(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWRummun pyöriessä kompostimassa liikkuu rummun pituussuunnassa sisäpintaankiinnitettyjen siivekkeiden avulla. Rummun purkupäästä kompostimassa puretaanruuvikuljettimella rummusta jakokuljettimelle, joka jakaa kompostimassankypsytystunneleihin. Jakokuljetin on pohjastaan avoin ruuvikuljetin, joka aumaakompostimassan tunneliin edeten tunnelin etupäästä kohti ovea.TunnelikompostointiLaitoksessa on kolme pinta-alaltaan 40 m2 suuruista kompostointitunnelia. Tunnelitovat 3 m korkeita betonirakenteisia altaita, joiden lattiaan on sijoitettu ilmastuskanava.Ilmastuskanava on täytetty hakkeella. Lisäksi tunnelin pohjalle levitetään hakepatjaennen tunneli täyttöä. Hakepatja toimii ilmaa jakavana kerroksena. Tunneleidenilmastus tapahtuu imemällä ilmaa ylhäältä alaspäin kompostimassan läpi. Tunnelittyhjennetään pyöräkuormaajalla noin 5-10 vrk viipymäajan jälkeen. Vaihteluviipymäajassa johtuu tunnelin täyttötekniikasta. Peräpäähän täytetty massa viipyytunnelissa oven puolelle täytettyä massaa pidempään.JälkikypsytysKompostimassa siirretään jälkikypsytykseen ulos asfaltoidulle kentälle. Aumaamisenyhteydessä kompostimassaan sekoitetaan 0-kuitua seossuhteessa 1:1 tilavuusosinamitattuna. Jälkikypsytysajan pituus on noin yksi vuosi. Jälkikypsytysajan pituuteen tuovaihtelua kompostimassan menekki loppukäyttöön. Komposti tuotteistetaan mullaksiseulomalla tukiaineesta hajoamatta jäänyt puuaines ja epäpuhtaudet pois sekäsekoittamalla siihen hiekkaa tilavuussuhteessa 1:1. Mullanvalmistuksen yhteydessäseokseen lisättään ureaa typpipitoisuuden nostamiseksi.Hajukaasujen käsittelyKompostointilaitoksen hajukaasut käsitellään kolmivaiheisessa hajukaasujenkäsittelyjärjestelmässä. Ensimmäisessä vaiheessa hajukaasut johdetaan pesuriinammoniakin poistamiseksi, toisessa vaiheessa hajukaasut johdetaan biosuotimeen jakolmannessa vaiheessa kemialliseen suodatukseen. Kompostointirakennuksen sisätilastapoistettavan ilma johdetaan samaan hajukaasujen käsittelyjärjestelmään.OULUN KOMPOSTOINTILAITOSOulun Ruskon kompostointilaitoksen prosessi jakautuu neljään osakokonaisuuteen:• Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely• Rumpukompostointi• Jälkikypsytys• hajukaasujenkäsittelyKuvassa 2 on esitetty laitoksen kompostointiprosessin periaate kaaviokuvana.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 15(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWKuva 2. Oulun kompostointilaitoksen prosessi kaaviokuvana.Biojätteiden vastaanotto ja esikäsittelyKompostointilaitoksessa on kaksi vastaanottopistettä. Toinen vastaanottopisteistä onkolmiseinäinen allas, jonka pohjalle on sijoitettu tankopurkaimet. Altaan pohja onvarustettu lämmitysputkistolla biojätteen sulattamista varten. Toisenavastaanottopisteenä toimii kippausmekanismilla varustettu lava. Jätteen siirtomurskaukseen tapahtuu molemmista vastaanottopisteistä hydraulitoimistenraappakuljettimien avulla. Murskain murskaa jätteen alle 30 mm palakokoonleikkaavilla terillä. Murskattu jäte siirretään ruuvikuljettimilla sekoitusruuvinatoimivaan kaksoisruuvikuljettimeen. Tukiaine vastaanotetaan tukiainevarastoon, joka onvarustettu hydraulisilla tankopurkaimilla. Tankopurkaimet syöttävät tukiaineensekoitusruuvikuljettimeen samanaikaisesti jätteen syötön kanssa. Sekoitusruuvi siirtääjätteen ja tukiaineen seoksen rumpua syöttävälle ruuvikuljettimelle.RumpukompostointiLaitoksessa on kolme tilavuudeltaan 125 m3 kompostointirumpua. Rumpu onvaakatasoon asennettu teräslieriö, joka pyörii keskiakselinsa ympäri. Rummut on tuettumolemmista päistä telipyörästön varaan ja rumpuja pyöritetään hydraulisylinterillä ns.säppipyörätekniikkaan perustuen. Rumpujen sisäpintaan on asennettu lamelleja, jotkarummun pyöriessä sekoittavat ja siirtävät kompostimassaa rummun pituussuunnassa.Rummun sisään purkupäähän on asennettu ns. purkusiivet, jotka nostavatkompostimassan ulos purkavan ruuvikuljettimen syöttösuppiloon. Purkuruuvit purkavatkompostimassan laitosrakennuksen päässä sijaitsevaan purkukatokseen.Kompostimassan viipymäaika rummussa on noin 6 vrk.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 16(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWRumpujen vapaan tilan ilmaa vaihdetaan siten, että rumpuun puhalletaan raikasta ilmaasyöttöpään puoleisen päätylaipan kautta ja kompostikaasut imetään poistopäänpuoleisen päätylaipan kautta.JälkikypsytysKompostimassa siirretään pyöräkuormaajalla purkukatoksesta jälkikypsytyskentälle.Kentällä massaa kypsytetään noin puolen vuoden ajan, jona aikana se käännetään yhdenkerran. Tällä hetkellä kompostimassaa käytetään poistetun kaatopaikka-alueenmaisemointiin. Kypsytyksen jälkeen maisemointiin käytettävä kompostimassa onsiirretty käyttökohteeseen ilman erilliskäsittelyä. Kompostimassan käytettävyyttärajoittaa epäpuhtautena olevat muovit.Hajukaasujen käsittelyHajukaasujen käsittelyssä käytetään otsonointia. Otsoni johdetaan poistokaasujensekaan heti rummusta imemisen jälkeen. Kaikista kolmesta kompostointirummustatuleva kaasun ja otsonin seos kootaan kokoojaputkeen, joka toimii otsonin ja kaasunreaktiotilana. Kaasun viipymäajaksi kokoojaputkessa on mitoitettu noin 10 s.Kokoojaputkeen on liitetty lämmönvaihdin, jonka avulla hyödynnetään kaasunsisältämää lämpöenergiaa. Lämmönvaihdin toimii osana hajukaasujen puhdistusta,haisevien yhdisteiden poistuessa vaihtimeen kondensoituneen veden mukana.Kokoojaputkesta poistokaasu johdetaan ulos johtavaan poistoilmahormiin.ÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSÄmmässuon kompostointilaitoksen kompostointiprosessi voidaan jakaa neljäänosakokonaisuuteen:• Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely• Tunnelikompostointi• Jälkikypsytys• Hajukaasujen käsittelyKuvassa 3 on esitetty laitoksen kompostointiprosessin periaate kaaviokuvana.Jätteen vastaanotto ja esikäsittelyJäte vastaanotetaan laitoksen esikäsittelytilan lattialle. Jäte murskataanpyöräkuormaajaan asennetulla seulakauhamurskaimella. Murskattu jäte sekoitetaantukiaineeseen samanaikaisesti, kun se siirretään kompostointitunneleihin. Sekoitus jasiirto tehdään pyöräkuormaajalla.TunnelikompostointiLaitoksessa on yhdeksän kappaletta pinta-alaltaan 120 m3 kompostointitunnelia.Tunnelit ovat betonirakenteisia. Tunneleiden täyttö aloitetaan tavallisesti levittämälläpohjalle noin 20 cm kerros karkeaa, uutta, haketta. Hakekerros toimii ilmaa jakavanaCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 17(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWkerroksena kompostimassan alla. Jätteen ja tukiaineen seos kasataan hakekerroksenpäälle edeten takaosasta kohti etuosaa.Huhtikuuhun 2001 asti kompostimassaa pidettiin tunnelissa noin viikko, jonka jälkeenkahden tunnelin sisältö siirrettiin yhteen tunneliin. Myös toisessa vaiheessa kompostiakypsytettiin viikko ennen jälkikypsytykseen siirtämistä. Huhtikuun 2001 jälkeenkompostimassa on pidetty tunnelissa noin neljän viikon ajan ja tunnelin sisältö onkäännetty viikon välein pyöräkuormaajalla.Tunneleihin puhalletaan ilmaa lattiaan rakennettujen ilmastuskanavien kautta alhaaltaylös. Kompostoinnissa syntyvät poistokaasut imetään tunnelin yläosasta pois.Kuva 3. Ämmässuon kompostointilaitoksen prosessi kaaviokuvana.JälkikypsytysHuhtikuuhun 2001 asti jälkikypsytyksessä oli kolme vaihetta jälkikompostointiaumoissa, seulonta ja jälkikypsytys tasomaisissa patjoissa. Aumoissa kompostiakypsytettiin noin 1-3 kk:n ajan, jonka jälkeen se seulottiin silmäkooltaan 18 mm:nrumpuseulalla. Seulan alitetta jälkikypsytettiin noin 1,2 m paksuisissa patjoissa.Kompostimassaa pyrittiin kääntämään vähintään kerran viikossa. Kääntämisessäkäytettiin traktorivetoista ruuvisekoitinta. Jälkikypsytysajan kokonaispituudeksimuodostui noin puoli vuotta, jonka jälkeen kompostia käytettiin mullan raaka-aineena.Huhtikuun 2001 jälkeen tunneleista purettua kompostimassaa on jälkikypsytettyaumoissa noin 3 kk:n ajan, jonka jälkeen se on seulottu silmäkooltaan 18 mm:nrumpuseulalla. Seulonnan ylite on käytetty uudelleen kompostin seosaineena ja alite onCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 18(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWsiirretty mullan valmistukseen. Kypsytyksen aikana aumat käännetään 2-4 kertaapyöräkuormaajalla tai Doppstad Grizzle aumankääntökoneella.Hajukaasujen käsittelyHajukaasujen käsittelyssä käytetään happopesuria ja biosuodatusta. Laitoksessa onyhteensä kolme happopesuria eli yksi jokaista kolmen tunnelin ryhmää kohti. Pesurinjälkeen kaasu johdetaan biosuotimeen. Myös biosuodin on jaettu kolmeen lohkoon.2.8 Laitoksen prosessiparametrit ja ajotavatHYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSProsessiin syötettävän jätteen ja tukiaineen seoksen muodostaa pyöräkoneen kuljettajakäyttäen mittayksikkönä koneen kauhaa. Koska kompostointilaitoksellavastaanotettavien jätejakeiden määrät vaihtelevat päivittäin, on syöteseoksen tekemistävarten laadittu erilaisia reseptejä, joiden avulla voidaan erityyppisistä jätteistämuodostaa kompostoitumisen kannalta mahdollisimman hyvä seos. Siten jätteen jatukiaineen seossuhteelle ei ole yksiselitteistä nyrkkisääntöä, koska osa jätteestä toimiitukiaineen tavoin. Reseptit on laadittu kompostoitavien materiaalien hiili-typpisuhteenperusteella. Lisäksi hyödynnetään takuuajojen yhteydessä tehtyjä mittauksia jätteidenmuista ominaisuuksista. Syöteseosta tehtäessä tavoitteena on alle 70 % kosteus javähintään pH 5.Rumpukompostointivaiheen aikana prosessista mitataan massan ja sekä rumpuihinsyötettävän että sieltä poistettavan ilman lämpötiloja. Kompostimassan lämpötilanmittaukset tehdään sekä käsimittauksena että jatkuvana tallentuvana mittauksena. Ilmanlämpötilan mittaukset tehdään jatkuvana tallentuvana mittauksena.Rumpukompostointiprosessia säädetään pyöritystiheyden ja rummun syöttöpäähänilmaa puhaltavan puhaltimen tehoa säätämällä. Rummun alkuperäistä massan alletapahtuvaa ilmastusjärjestelmää käytetään maksimiteholla. Rummusta myös poistetaanilmaa laitteiston maksimiteholla. Rumpukompostointivaiheen säätäminen pyritääntekemään siten, että massan lämpötila rummussa nousee yli 55° C. Käytäntö onosoittanut, että kompostointirummussa ei nykyisellä ilmastusjärjestelmällä pystytävaikuttamaan massan lämpötilan kehitykseen kovin merkittävästi.Kompostoitumisprosessin toimivuus on lähes täysin riippuvainen syöteseoksenkoostumuksesta. Myös rumpukompostointiprosessia seurataan pH:n mittauksilla.Tunnelikompostointiprosessin etenemistä seurataan käsin tehtävin lämpötilan ja PHmittaustenavulla. Tunnelikompostointia säädetään käytännössä ainoastaan viipymäajanpituudella, joka voi vaihdella muutamia päiviä syötemääristä riippuen. Lattian kauttatapahtuvaa ilmastusta käytetään maksimiteholla laitteiston suhteellisen pienestämitoituksesta johtuen.Kompostoinnin ilmastusmäärät ovat:• Rummun syöttöpää n.3 m:n matkalla 200 m3/h/rumpu, käyttöpaine n. 0,2 bar(puhalletaan kompostimassaan)• Rummun peräpää n. 11 m:n matkalla 100 m3/h/rumpu, käyttöpaine n. 0,06 bar(puhalletaan kompostimassaan)Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 19(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EW• Rummut poisto 600 m3/h/rumpu(imetään rummun yläosasta)• Tunneli 600 m3/h/tunneli(imetään ylhäältä alaspäin)Jälkikypsytyksen etenemistä seurataan aumojen lämpötilan mittauksilla.Kompostimassan kypsyyden arvioinnissa käytetään pH:n mittausta.OULUN K0MPOSTOINTILAITOSOulun kompostointilaitoksella jätteen ja tukiaineen seossuhde säädetääntukiainekuljettimen liikenopeutta ja syöttöaukon kokoa muuttamalla. Tukiaineen kuivaainepitoisuusmääritetään jokaisesta laitokselle saapuneesta tukiainekuormasta.Säätämistä varten myös jätteen kosteutta on mitattu satunnaisesti. Tavoitteena onsyöteseoksen kosteuden pitäminen alle 70 %:ssa.Rumpukompostointivaiheen aikana prosessista mitataan massan sekä rumpuihinsyötettävän että sieltä poistettavan ilman lämpötiloja. Kompostimassan lämpötilanmittaukset tehdään käsimittauksena ja rummun purkupäästä jatkuvana tallentuvanamittauksena. Ilman lämpötilan mittaukset tapahtuvat jatkuvana laitoksenohjausjärjestelmään tallentuvana mittauksena. Rumpukompostointiprosessia säädetäänrummunpyöritystiheyttä ja rummun vapaaseen tilaan puhallettavan ilman määrääsäätämällä. Käytännössä säätäminen tehdään pyöritystiheyttä muuttamalla. Rummunvapaan tilan ilmanvaihto on säädetty siten, että rummussa on pieni alipaine kaasujenhuonetilaan purkautumisen estämiseksi. Rummun pyöritystä säädetään siten, ettämassan lämpötila rummussa nousee mahdollisimman korkeaksi. Vähimmäistavoitteenapidetään 50°C lämpötilan saavuttamista. Myös Oulussa käytäntö on osoittanut, ettäkompostointirummun pyörityksellä ei nykyisellä ilmastusjärjestelmällä pystytävaikuttamaan massan lämpötilan kehitykseen kovin merkittävästi.Kompostoitumisprosessin toimivuus on lähes täysin riippuvainen syöteseoksenkoostumuksesta.Kompostointirumpujen ilmanvaihto:• Syöttö 500-600 m3/h/rumpu• Poisto 900-1100 m3/h /rumpuJälkikompostoinnin etenemistä seurataan viikoittain tehtävillä lämpötilan mittauksilla.Kompostin kypsyyttä arvioidaan toistaiseksi silmämääräisesti.ÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSJätteen ja tukiaineen seoksen muodostaa pyöräkoneen kuljettaja käyttäen koneen kauhaamittayksikkönä. Koska jätteen koostumus pysyy kompostoitumisen kannalta likimainsamankaltaisena, käytetään seossuhteena 1:1 tilavuusosina mitattuna. Jätteen jatukiaineen koostumusta ja ominaisuuksia on selvitetty erilaisin analyysein. Käytännössäseossuhteen muodostamisessa käytetään kuitenkin silmämääräistä arviota.Tunneleissa prosessia säädetään sisään puhallettavan ja sieltä poistettavan ilman määrääsäätämällä. Poistokaasut voidaan kierrättää kompostointiprosessiin takaisin tai johtaailmanpuhdistusjärjestelmään ja edelleen ulos. Tunneleiden ilmastusjärjestelmä toimiiCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 20(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWkolmen tunnelin ryhmissä siten, että tunnelista poistettava ilma voidaan johtaa muihinsaman ryhmän tunneleihin. Poistokaasun kierrättämisen tarkoituksena on käyttäähyväksi kompostikaasun sisältämää lämpöenergiaa ja kosteutta.Tunneleiden ilmansyöttöjärjestelmän ohjaus on jaettu nelivaiheiseksi:• Lämmitysvaihe, noin 1 vrk. Kompostimassan lämpötila nostetaan 55 °C• Hygienisoitumisvaihe, 2-3 vrk. Massan lämpötila pidetään yli 55 °C:n.• Ylläpitovaihe, vaiheen pituus on n.3 vrk. Massan lämpötila pidetään n. 50 °C.• Jäähdytysvaihe, n.1 vrk. Kompostimassan lämpötila lasketaan alle 35 °C.Ilman syöttöä voidaan ohjata vaihejaon mukaisesti tai jättää jokin vaihe käytöstä pois.Myös vaiheiden kestoaikaa säädetään riippuen ajotavasta. Käytännössä prosessiaajettaessa jäähdytysvaihe ei ole ollut käytössä.Eri vaiheissa ilman syöttöä säädetään kompostimassan ja pois imettävän ilmanlämpötilan perusteella. Lämpötilan mittausten lisäksi ilman kierrättämistä säädetäänpoistoilman happipitoisuuden (O 2 ) ja kosteuden mukaan (RH %). Kompostitunneliinsyötettään ilmaa puhallintehojen perusteella 700-7500 m3/h/tunneli ja ilman paine-eroon 0,004-0,03 bar riippuen kompostointivaiheesta. Syötettävän ilman määrä on siten2,3–25 m3/h kompostikuutiometriä kohti. Laskennassa on käytetty tunnelintäyttökerroksen paksuutena 2,5 m.Kompostimassan kypsyyttä tunnelikompostoinnin jälkeen arvioidaan Rottegrad-asteina.Huhtikuun 2001 jälkeen kompostimassa on pidetty tunnelissa niin kauan, että massanlämpötila ei nouse Rottegrad -kokeessa yli 55 ºC.Jälkikypsytyksessä kompostimassan lämpötilan kehittymistä seurataan jatkuvallamittauksella. Kompostimassan kypsyyden arvioinnissa käytetään pH:n ja johtokyvynmittausta sekä Rottegrad -määritystä.2.9 ViranomaisvaatimuksetVoimassa olevien ympäristölupien tärkeimpiä ehtoja on käsitelty seuraavan jaottelunpohjalta:• laitosten kapasiteetti ja laitoksella käsiteltävät materiaalit (jäte, tukiaine)• asetetut ympäristökriteerit prosessille, lopputuotteelle, poistokaasujenkäsittelylle, jätevesille sekä muille mahdollisille tekijöille kuten melulle.• prosessikuvaukset kompostointilaitosta ja hajukaasunkäsittelyä koskevinetietoineen• laitoksen ja käsittelykenttien pinta-alat sekä• viipymät prosessin eri vaiheissa; reaktori, välivarastointi ja jälkikypsytysJaottelun mukainen lupien sisältö on koottu taulukkoon 10. Tarkemminkompostointilaitosten ympäristölupia käsitellään selvityksen osassa D, ”Kompostointilaitosten ympäristöluvat”.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 21(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWKäsiteltäväjätet/aTukiainet/aReaktoritSeurattavasäännöllisestiTuotteen laatuHajukaasujenkäsittelyHajun poistonmittausJätevedetViipymäajatTaulukko 10. Yhteenveto kompostointilaitosten ympäristöluvista.Hyvinkää Oulu ÄmmässuoBiojäte 5000Teurasjäte 1000Yhteensä 6000Biojäte 5000Liete 40000-kuitu, viljajäte 11000Yht. enintään 20000kuori ja risu 2520 Turve 2250Hake 500Yhteensä 2750Rumpu 2 kpl á 160 m3 Rumpu 3 kplTunneli 3 kpl á 140 m3Lämpötila, kosteus, pH,ravinnesuhteetKokoomanäytteet otettavalaadun varmistusta vartenennen tuotteen toimittamistaedelleen.Ammoniakkipesurilla jabiosuotimellaHajuyksikkö,NH 3 ,H 2 S,MM,DMS,DMDSTulokset suhteutetaankaasuvirtaanNH 3 -pitoisuus 90%Kerättävä tasausaltaaseen jajohdettava viemäriinRumpu 3-4 vrkTunneli 4-5 vrkJälkikompostointi 2kkJälkikypsytys 3kká 125 m3Lämpötila, kosteus, pH,ravinnesuhteet,kompostoitumisenedistyminenKokoomanäytteet otettavalaadun varmistusta vartenennen tuotteen toimittamistaedelleen. Enterokokkeja95%Biojätettä jateollisuudenlietteitäyhteensä enintään30000Hake 2500Tunneli 9 kplá 124 m2Lämpötila, kosteus,pH, ravinnesuhteet.Lieteen kompostointiamikrobiologisinanalyysimenetelminKokoomanäytteetotettava laadunvarmistusta vartenennen tuotteentoimittamistaedelleen.Ammoniakkipesurillaja biosuotimella600 OU/m3 japuhdistusteho 95 %Ammoniakki:NH 3 -pitoisuus 22 ppmja puhdistusteho 85 %Johdetaan viemäriverkkoon Kerättävätasausaltaaseen jajohdettava viemäriinRumpu 7 vrkJälkikypsytys >3kkTunneli I-vaihe 6-8vrk, Tunneli II-vaihe6-8 vrk Jälkikompostointin.3 kk,Jälkikypsytys n.6 kkCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 22(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWYmpäristöluvissa ei ole puututtu laitoksen tekniikkaan ja toimintaan laitoksen sisällämuilta osin kuin määräyksin häiriöiden nopeasta korjaamisesta ja niiden ilmoittamisestaympäristöviranomaisille. Laitosten toiminnan kuvaus on kirjattu ympäristölupiinhakemusten mukaisesti ja siten hakemusten sisältö heijastuu selvästi myös lupiensisällössä.Lopputuotteen laadun osalta lupamääräykset ovat yhteneväisiä kaikilla laitoksilla. Oulunkompostointilaitoksen luvassa on lisäksi mainittu erikseen lannoitelaki, joka asettaavaatimuksia kompostituotteelle. Hyvinkään ja Oulun kompostointilaitoksen luvissa oneritelty hajua aiheuttavia yhdisteitä. Hajun mittayksikkönä käytettävälle hajuyksikölle(HY/m 3 ) on annettu raja-arvo ainoastaan Ämmässuon kompostointilaitoksenympäristöluvassa. Vaatimus hajukaasujen puhdistusteholle on Ämmässuon ja Oulunlaitoksilla 95 % ja Hyvinkään laitoksella 90 %.3 TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET3.1 Yhteenveto laitoksella tehdyistä tutkimuksistaSeuraavassa on esitetty luettelomaisesti kompostointilaitoksilla aiemmin tehtyjätutkimuksia, joiden tuloksia on esitetty kappaleessa 3.2.HYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSTestiajojen yhteydessä 1999 laitoksella on tutkittu syötemateriaalien, syöteseoksen jakompostimassan ominaisuuksia:• kuiva-ainepitoisuus (%)• tuhkapitoisuus (%)• pH• johtokyky (ì s/cm)• kokonaistyppi (%)• hiilipitoisuus(%)• hiili-typpi –suhde (C/N)• enterokokkien pesäkelukuKompostimassan pH:ta mitataan viikoittain tehtävillä mittauksilla prosessin erivaiheissa. Lisäksi materiaalien kosteutta mitataan tarvittaessa.Hajukaasuista on tehty mittauksia prosessin eri vaiheista. Mittayksikköinä on olluthajuyksikkö HY/m3, ammoniakki NH 3 , metaani CH 4 ja muutamia muita yksittäisiähajua aiheuttavia yhdisteitä.Kompostimassan laadun tarkkailussa käytetään pH:n mittausta ja lisäksi Kasvituotannontarkastuskeskus tekee lannoitelain mukaiset mittaukset myytävästä kompostimullasta.KTTK:n mittauksissa tutkitaan mullan hygieenisyys, pääravinteiden pitoisuudet,johtokyky ja raskasmetallien pitoisuudet.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 23(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWOULUN KOMPOSTOINTILAITOSVarsinaisia takuuajokokeita kompostointilaitoksella ei ole tehty. Biojätteen, turpeen jakompostimassan ominaisuuksia on tutkittu 8 eri näytteenottokerralla 15.5.2000-14.5.2001 välisenä aikana otetuista näytteistä. Näytteistä on tutkittu materiaalienhygieenisyyttä, kosteutta, orgaanisen aineen määrää ja pH:ta. Hygieenisyydenindikaattoreina on kokeissa käytetty:• kolimuotoisia bakteereita,• lämpökestoisia kolimuotoisia bakteereita,• enterobakteereja ja• salmonellaa.Lisäksi kompostointilaitoksella on mitattu jätteen, tukiaineen ja kompostimassan pH:ta.Jälkikypsytysaumojen lämpötila ja pH mitataan kuukausittain.Tämän selvityksen yhteydessä mitattiin hajukaasujen pitoisuutta hajuyksikkönä HY/m3ja kompostimassan kypsyyttä Rottegrad-asteina.ÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSTakuuajojen yhteydessä on tutkittu kompostimassan:• hygieenisyyttä käyttäen indikaattorina salmonellaa,• kasvisiementen tuhoutumista tomaatinsiemenkokeella ja• kompostimassan kypsyyttä Rottegrad-asteina.Lisäksi takuukokeiden yhteydessä on tutkittu hajukaasuja hajuyksikkönä (HY/m3) jaammoniakkipitoisuutena (NH 3 ).Kompostointilaitoksesta syntyviä hajukaasuja on tutkittu useiden erillistentutkimusprojektien yhteydessä:• VTT, kemiantekniikka: YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamienhajuhaittojen määrittäminen.1.3.2000 - 28.2.2001• VTT, Kemiantekniikka: Ämmässuon kompostointilaitoksen poistokaasujenmittaus 23-24.3.1998.• VTT, Kemiantekniikka: Ämmässuon kompostointilaitoksen poistokaasujenhaju- ja ammoniakkipitoisuuden määrittäminen 8.6-7.7.1998Kompostointilaitoksesta jälkikypsytykseen siirretyn kompostimassan laatua on tutkitturavinteiden ja raskasmetallien osalta. Lisäksi kypsytettävästä massata on tutkittutilavuuspaino, humuspitoisuus, johtokyky, pH, salmonella, kypsyys Jannin testillä jatoksisuus krassin siementen itävyytenä.Kasvituotannon tarkastuskeskus tekee lannoitelain mukaiset mittaukset myytävästäkompostimassasta. KTTK:n mittauksissa tutkitaan kompostin hygieenisyys,pääravinteet, johtokyky ja raskasmetallien pitoisuudet.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 24(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWÄmmässuon kompostointilaitoksen kompostimassaa on käytetty lisäksi monissatutkimusprojekteissa tutkimusmateriaalina.3.2 MittaustuloksetHYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSKompostointilaitoksella on tehty ennen tätä selvitystä mittauksia, joiden tuloksia tässähyödynnetään. Hyvinkään laitoksella käsitellään edelleen biojätteen ohella myöserilaisia teollisuuden lietteitä ja 0-kuitua, joten siellä ei tehty lisämittauksia, sillä tämänselvityksen tarkoituksena oli verrata biojätteen käsittelylaitoksia.Kompostimassan lämpötila nousee kompostointirummuissa noin vuorokauden kuluessayli 40 °C:n ja se nousee hyvissä olosuhteissa 60 °C:een. Keskimäärin lämpötilat ovat 50°C:n tuntumassa. Tunnelikompostoinnissa lämpötilat nousevat 65-70 °C:een.Rumpuihin syötettävän ilman lämpötila pysyy yli 20 °C:n ympäri vuoden, koska ilmaotetaan teknisestä tilasta. Rummuista ja tunneleista poistettavan ilman lämpötilat ovat30-50 °C seuraten kompostimassan lämpötilan kehitystä.Syöteseoksen sekä rumpuvaiheessa ja tunnelissa olevan kompostimassan pH:taseurataan viikoittain tehtävillä mittauksilla. Tyypilliset pH-arvot ovat:• Syöteseos noin pH 5,5• Rumpu noin pH 5• Tunneli pH 5,5-6,5Vuonna 1999 tehtyjen testiajojen tulosyhteenvetoSyötteen kosteus oli keskimäärin noin 65 % ja aleni kompostointiprosessin aikanapääsääntöisesti yhdellä prosenttiyksiköllä. Myöskään materiaalien tuhkapitoisuus eimuuttunut merkittävästi kompostointiprosessin aikana. Syötteen tuhkapitoisuus oli 12,9-30,8 %. Laitoksesta puretun kompostimassan tuhkapitoisuus oli 7 vrk:n prosessointiajanjälkeen 19,9-28,1 % ja 9 vrk:n jälkeen 18,0-21,3 %.Syötteen pH-arvo oli tasolla 5,7 yhtä koetta lukuun ottamatta, jossa syötteen pH oli 7,1.Testiajojen aikana kompostimassan pH laski noin yhdellä yksiköllä.Enterokokkien pesäkeluku oli syötemateriaalissa 550.000 – 700.000 kpl/g näytettä.Kaikissa testiajoissa päästiin alle 1.000 kpl/g ja yhdessä alle 10 kpl/g.Vuonna 2000 kompostointilaitoksen hajukaasujen pitoisuuksia on määritetty 21näytteenottokerralla. Rummuista poistettavan ilman hajukaasupitoisuudet olivat 16.000-1.100.000 HY/m3. Kemiallisen suodattimen jälkeen hajukaasujen mittaustulokset olivat70-6.300 Kemiallisen suodattimen toimintaan vaikuttaa merkittävästi suodinmateriaalinikä. Materiaali vaihdetaan noin puolen vuoden välein. Alimmat hajukaasun pitoisuudeton mitattu suodinmateriaalin vaihtamisen jälkeen ja suurimmat ennen vaihtamista. KunCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 25(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWkemiallinen suodatin toimii maksimaalisella tavalla, päästään hajunpoistojärjestelmässäkeskimäärin 99,5 % kokonaispuhdistustehoon. Huomattakoon kuitenkin, ettäkemiallisen suodattimen käyttökustannukset ovat luokkaa 100.000 mk/a.Kompostointilaitoksessa on mitattu ammoniakkipitoisuuksia 5-26.9.2000. Tulostenperusteella ammoniakkipitoisuudet ovat olleet rumpukompostoinin jälkeen

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 26(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWKompostimassan kypsyyttä mitattiin Rottegrad -kokeella, jossa näytteiden lämpötilanousi keskimäärin 57 °C:n. Tulos vastaa Rottegrad -astetta II.Laboratorionäytteiden ja laitoksella tehtyjen mittausten perusteella kompostimassan pHoli keskimäärin 4.5, jätteen 4 ja turpeen 3.7. Tulosten perusteella kompostin pH onlähtenyt prosessin aikana nousuun, mutta on vielä hyvin alhainen. Kun kompostisiirretään jälkikypsytykseen, massan pH lähtee nousuun ja on viikon kuluttua noin 7.Kypsän kompostimassan pH:n on tavallisesti lähellä neutraalia.ÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSÄmmässuon laitos ei ollut tarkastelun tässä vaiheessa tuotannollisessa käytössä, jotensiellä ei voinut tehdä lisämittauksia. Ämmässuon kompostointilaitoksen toiminnantarkastelussa käytettiin takuuajojen yhteydessä tehtyjen mittausten tuloksia ja erillisiähajukaasujen mittausten tuloksia.Kompostimassan lämpötila kohoaa tavallisesti 1. vaiheen tunnelissa yli 50 °C:n noinkahden vuorokauden kuluttua panoksen täyttämisen jälkeen. Lämpötila pyritäänpitämään 60 °C:n tuntumassa 1. vaiheen loppuun asti. Siirrettäessä kompostimassa 2.vaiheeseen massan lämpötila putoaa noin 30 °C:een nousten muutaman tunnin kuluessauudelleen 60 °C:n tuntumaan. Toisen vaiheen puolivälissä lämpötila laskee 50 °C:ntuntumaan. Tehtyjen koeajojen perusteella kompostimassan lämpötila nousee helpostiuudelleen 60 °C:een, jos kompostimassa siirretään vielä kolmanteen tunneliinkypsymään. Tulos osoittaa massan kypsyneen epätasaisesti, koska siirtämisenyhteydessä tapahtuneen sekoittumisen seurauksena kompostoitumisprosessi kiihtyyuudelleen. Kompostimassan epätasaista prosessoitumista pidetään pääasiallisena syynähajuhaittojen syntymiseen jälkikypsytyskentällä.Kompostimassan syötetyn ilman happipitoisuus on ollut 17-20 %. Kierrätysilmansuhteellinen kosteus on ollut mittaustulosten perusteella n.100 % ja puhtaan ilman 55 %.Massan kypsyyttä on tutkittu Rottegrad-asteina. Kokeissa massan lämpötila on noussutkeskimäärin 65 °C:n, mikä vastaa tulosta Rottegrad I.Orgaanisen aineen vähenemä on laskettu massataseiden avulla ja määrittämälläorgaanisen aineen pitoisuudet sekä syötteestä että kompostoidusta massasta.Talvitakuuajon yhteydessä vuonna 2000 neljän eri panoskokeen keskiarvonaorgaanisen aineen vähenemä oli 25,8 %. Määritys tehtiin mitoituksen mukaisella 2viikon kokonaisviipymäajalla.Orgaanisen aineen vähenemän määrittämisen yhteydessä määritettiin myöskompostimassan kosteuspitoisuudet. Mittaustulosten keskiarvo oli 40,4 %Kompostointilaitoksesta vapautuvia hajukaasuja on mitattu useilla eri mittauskerroilla.Toimintatakuukokeiden yhteydessä helmi-maaliskuussa 2000 hajukaasupitoisuudetolivat ennen hajukaasujen käsittelyä 6.900-13.000 HY/m3 ja hajukaasujen käsittelynjälkeen 1.000-8.000 HY/m3. Keskimääräinen hajunpoiston tehokkuus tulostenperusteella oli 71 %. Samanaikaisesti otettiin rinnakkaisia hajukaasunäytteitä, jotkaCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 27(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWeivät kuuluneet toimintatakuuohjelmaan. Näytteet toimitettiin analysoitavaksi erilaboratorioon kuin toimintatakuuohjelmaan kuuluneet näytteet. Rinnakkaisissamittauksissa tulokset olivat ennen hajukaasujen käsittelyä 8.000-52.000 HY/m3 jahajukaasujen käsittelyn jälkeen 930-5.500 HY/m3. Keskimääräinen hajunpoistontehokkuus oli rinnakkaisten tulosten perusteella oli 88 %.Poistoilman ammoniakkipitoisuutta on määritetty 8.6-7.7.1998 tehdyissä mittauksissa.Mittauksissa ammoniakkipitoisuudet vaihtelivat ennen hajukaasujen käsittelyä

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 28(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWvuotavat, jolloin epäkypsää kompostimassaa valuu rummun ulkopuolelle ja samallakompostikaasuja pääsee laitoksen sisäilmaan.Alkuperäisessä järjestelmässä tunneleista imettävät kaasut puhdistettiin ensinkaasupesurissa ja sen jälkeen johdettiin rumpujen ilmastukseen. Seurauksena olikompostimassan liiallinen kostuminen ja tiivistyminen etenkin talvella, kun kylläinenkostea höyry kondensoitui kylmään jätteeseen. Osa kostumisesta johtui pesurissakäytettävän veden joutuessa ilmavirtauksen mukana rumpuun. Laitoksenilmastusjärjestelmää muutettiin siten, että rumpuihin syötettävä ilma otetaan teknisestätilasta, johon tuleva ilma otetaan esikäsittelyhallista.Rumpujen suoraan kompostimassaan tapahtuvan ilmastuksen tehoa on lisätty rumpujenetupäähän asennetuilla puhaltimilla. Tehdyistä muutoksista huolimatta rumpujenilmastus on havaittu liian heikkotehoiseksi ilmastusmäärän jäädessä alle 10 m3/hkompostikuutiometriä kohti laskettuna. Pääasiallisena syynä liian vähäiseenilmastusmäärään on liian alhainen käyttöpaine, jolloin ilma ei tunkeudu massaan.Myös tunneleiden ilmastusjärjestelmä on havaittu heikkotehoiseksi. Tunneleidenlattiassa oleva ilmastuskanava kattaa vain 12 % koko tunnelin lattian pinta-alasta.Ilmastuksen tehokkuus ei kohdistu kypsytettävään massaan kokonaisuudessaan ja ilmakanavoituu helposti. Lisäksi ylhäältä alaspäin tapahtuva ilmastus on todettutehottomaksi.Kompostointirakennuksen sisäilmanvaihto ei ole riittävä. Talviaikaan kosteus tiivistyyesikäsittelyhallin kattoon aiheuttaen rakenteille suuren kosteusrasituksen ja katostatippuva vesi hankaloittaa hallissa työskentelyä. Myös tunnelitilassa ilmanvaihto ei oleriittävä. Kompostimassasta vapautuvat poistokaasut ja vesihöyry pääsevät leviämääntunnelitilasta tekniseen tilaan kuljettimien läpivientien kautta. Poistokaasujen javesihöyryn aiheuttamasta korroosiorasituksen vuoksi tunnelitilan kattoa on jouduttuvahvistamaan. Myös teknisessä tilassa rakenteiden korroosio on edennyt pitkälle, koskasieltä on suora yhteys tunneleihin.Ilman syöttö biosuotimeen on muutettu tapahtuvaksi alhaalta ylös alkuperäisen ylhäältäalas tapahtuneen syötön sijasta. Muutoksen jälkeen biosuotimen kosteuden hallintaparani ja sitä kautta toimintavarmuus. Hajunpoiston tehokkuutta on lisätty kemiallisellasuodattimella, jonka käyttöönoton jälkeen laitoksella on päästy vaadittuunpuhdistustulokseen. Hajukaasujen voimakkaan syntymisen pääasiallisena syynäpidetään puutteita prosessin ilmastuksessa.OULUN KOMPOSTOINTILAITOSOulun kompostointilaitoksella pahimmat ongelmat ovat kohdistuneet jätteidensyöttölaitteiden liian alhaiseen tehoon ja puutteisiin kompostimassan ilmastuksessarumpukompostoinnin aikana.Jätteiden vastaanoton ja murskaimen syötön kapasiteettia on lisätty vastaanottolavalla,joka korvaa alkuperäisen teurasjätteen vastaanottosiilon. Lavan avulla vastaanotto- jasyöttökapasiteettia saatiin parannettua karkeiden arvioiden mukaan noin 30 %. Jätteenvastaanottoaltaiden tasokuljettimien liike oli alkuperäisessä konstruktiossa liian lyhyt,jolloin kuljettimien syöttökapasiteetti hidastui jätteen vähentyessä altaassa ja kuljettimetCopyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 29(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWeivät pystyneet tyhjentämään allasta kokonaisuudessaan. Ongelma on korjattumuuttamalla kuljettimien liike pidemmäksi.Murskainta syöttävien tasokuljettimien rakenne oli alkuperäisessä konstruktiossa liianheikko, mistä syystä kuljetin tukkeutui ja hajosi jäistä jätettä syötettäessä. Ongelma onkorjattu ainevahvuuksia lisäämällä.Murskaimen syöttöaukon tukkeutumisen ehkäisemiseksi murskaimen alle on asennetturuuvikuljetin. Myös murskaimen laakeroinnin suojaus on todettu liian heikoksi, minkävuoksi pääroottorin laakerit on jouduttu vaihtamaan noin vuoden käytön jälkeen.Tukiainekuljettimien toiminnassa on ollut häiriöitä hydraulisylinterien liian heikostarakenteesta johtuen. Myös tukiaineen pakkautuminen kuljettimen rakenteisiin onhaitannut sen toimintaa. Hydraulisylintereitä vahvistamalla ja kuljettimien rakenteisiintehdyillä muutoksilla on ongelmat saatu poistetuksi.Sekoitusruuvikuljettimien moottoritehoja on jouduttu lisäämään tukkeutumistenehkäisemiseksi.Puhaltimien siivissä käytetty sinkitys ei kestänyt poistokaasuista aiheutuneitakorroosiorasituksia. Puhaltimien siipien rakenne oli sellainen, että kompostimassastapoistoilman mukaan lähteneet muovinkappaleet tarttuivat siipeen aiheuttaenpuhallustehon huomattavan laskemisen. Poistoilmapuhaltimien siipien materiaalia jarakennetta muutamalla on toimintavarmuutta saatu parannetuksi.ÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSÄmmässuon kompostointilaitoksella suurimpana ongelmana on jälkikypsytyksestäaiheutuvat hajuhaitat, joihin pääsyynä pidetään kompostimassan epähomogeenistaprosessoitumista ja liian lyhyttä viipymäaikaa tunneleissa. Tehtyjen koeajojenperusteella vasta noin neljän viikon viipymäajalla voidaan saavuttaa jälkikypsytyksenkannalta riittävä kypsyys. Tulosten perusteella laitoksen kapasiteetti tulisikaksinkertaistaa riittävän kypsyyden saavuttamiseksi. Muut laitoksella ilmenneetongelmat ovat liittyneet rakenteissa ja prosessilaitteissa ilmenneisiin puutteisiin.Jätteen murskaukseen ja kompostiseoksen homogenointiin käytettäväseulakauhamurskain ei ole todennäköisesti riittävän tehokas. Epähomogeeniseksi jääväkompostiseos on osasyynä prosessoitumisen jäämiseen tunneleissa epätasaiseksi.Massan kostutus ruiskuttamalla vettä täytön päälle ulottuu ainoastaan täyttökerroksenpintaan. Erityisesti välittömästi ilmastuslattian päällä oleva kerros kuivaa voimakkaasti.Prosessiin syötettävän ilman kosteutta on lisätty kierrättämällä tunneleista poistettavaailmaa takaisin tunneleihin. Kuivamisesta aiheutuvia ongelmia ei kuitenkaan ole saatupoistetuksi kokonaisuudessaan.Lämpötilan mittausanturit eivät kestä kompostikaasuista aiheutuvaa korroosiorasitusta.Vaurioituneet anturit antavat epäluotettavia mittaustuloksia. Antureiden asennus onhankalaa ja epähygieenistä, koska se joudutaan tekemään menemällä tunneliinkäsiteltävän massan päälle.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 30(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWTunneleiden poistoviemärit on sijoitettu lattian alle ja niiden mitoitus on ahdas. Lisäksiviemäreissä on ilmennyt vuotoja. Viemärit tullaan siirtämään tekniseen tilaan lattianyläpuolelle huoltotöiden ja toiminnan tarkkailun helpottamiseksi.Tunneleista tulevien jätevesien keräyssäiliöt ovat vuotaneet laitoksen alapuoliseenmaaperään. Säiliöt korvataan uusilla teknisen tilan lattialle sijoitettavilla säiliöillä.Tunneleiden betonielementtien saumoissa on epäilty vuotoja. Saumojen kautta onmahdollisesti vuotanut jätevesiä maaperään ja kompostikaasuja tunneleiden yläpuolisiinrakenteisiin. Vuotoja ehkäistään saumoja tiivistämällä.Vastaanottotilan lattia on jätteiden vastaanottopisteen kohdalta syöpynyt. Myöstunneleiden ilmastuslattian betonipinnassa on syöpymiä. Syöpymiä korjataanpinnoitteilla.Vastaanottohallin ilmanvaihto on suunniteltu siten, että ilmanpoisto on ulko-ovienvieressä. Kun tunneleiden ovia avataan, kompostikaasuja leviää koko vastaanottotilaan.Jälkikypsytyksestä aiheutuneiden hajuhaittojen vuoksi jälkikypsytys tullaan siirtämäänkatettuun tilaan. Jälkikypsytystä nopeutetaan koneellisella ilmastuksella. Lisäksijälkikypsytyksessä ilmenneitä ongelmia pyritään vähentämään pidentämällä kompostinviipymäaikaa kompostointilaitoksessa.4.2 Tutkimustulosten ja sovittujen suureiden vertailuHYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSHyvinkään kompostointilaitoksella tarjousvaiheessa määritetyt takuuarvotkompostituotteen laadulle ja toteutuneet tulokset on esitetty taulukossa 11. Välituotteenkypsyyttä ei laitoksella ole mitattu Rottegrad -asteina. Kosteuden alenema on ollut vainmuutamia prosenttiyksiköitä ja käsiteltyjen jätteiden määrä on ollut vajaa 40 %tarjouksen mukaisesta määrästä. Ainoastaan hajukaasuille ja ammoniakkipitoisuudelleasetetut raja-arvot on saavutettu tehtyjen muutosten jälkeen. Lisäksi laitoksesta saatavavälituote on ollut riittävän hygieenistä.Taulukko 11. Hyvinkään kompostointilaitoksen kompostivälituotteen laadulle jahajukaasuille asetetut takuuarvot sekä vuonna 1999-2000 tehtyjen mittaustenperusteella toteutuneet arvot.Takuuarvo Raja-arvo ToteutunutVälituotteen Rottegrad II-III Ei mitattuVälituotteen kosteus kosteuden alenema 20% 1,3-2 %Hygieenisyys 3 vrk 55 ºC:ssa

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 31(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWOULUN KOMPOSTOINTILAITOSOulun kompostointilaitoksella ei ole tehty varsinaisia takuuajoja. Taulukkoon 12 onkerätty tarjouspyynnössä esitetyt toimintatakuut ja vuosien 2000-2001 tehtyjenmittausten perusteella toteutuneet arvot. Takuuarvoista ainoastaan välituotteen kosteuson lähellä asetettua raja-arvoa. Kapasiteetti on jäänyt noin kolmannekseensuunnitellusta. Hajukaasujen reduktio on ollut mittausten mukaan parhaimmillaan 75 %.Kompostituote on hygienisoitunut hyvin verrattaessa saatuja tuloksiakompostityöryhmän mietinnössä 93 (1992) asetettuihin raja-arvoihin, joiden mukaanenterokokkien pesäkeluvun tulee olla

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 32(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWTaulukko 13. Ämmässuon kompostointilaitoksen välituotteelle ja hajukaasuilleasetetut takuuarvot sekä niiden toteutuminen talvitakuuajossa 2000.Toimintatakuu Raja-arvo ToteutunutVälituotteen Rottegrad Rottegrad II-III,

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 33(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWHYVINKÄÄN KOMPOSTOINTILAITOSLaitoksessa suurimpana ongelmana on puutteet prosessin ilmastuksessa jakompostointirakennuksen ilmanvaihdossa. Prosessin ilmastuksen puutteet aiheuttavatvaihtelua kompostivälituotteen laatuun ja hajuhaittoja sekä laitoksen sisällä ettäympäristössä. Rakennuksen ilmanvaihdon puutteet näkyvät huonona sisäilman laatunaja rakenteille aiheutuneina kosteus- ja korroosiorasituksina.Alkuperäiseen prosessin ilmastusjärjestelmään tehdyillä muutoksilla laitoksen onprosessin toiminta saatu paranemaan huomattavasti. Tästä huolimatta prosessin ilmastuson todettu olevan edelleen puutteellinen. Syötettävän ilman määrä on liian vähäinen jailman syöttö on toteutettu liian alhaisella käyttöpaineella.Myös kuljettimien käyttöhäiriöt, nopea kuluminen ja laiterikot ovat aiheuttaneet taukojaprosessiin ja nostaneet käyttökustannuksia. Laitosta ei ole alun perin suunniteltu pelkänbiojätteen käsittelyyn. Sen osuus oli suunnitteluvaiheessa 18 %. Vuonna 2000muovipussien käyttöön perustuva biojätteen keräysjärjestelmä on hankaloittanutmateriaalien käsittelyä laitoksella. Tästä syystä alkuperäisessä laitoskonstruktiossajätteen esikäsittely oli puutteellista. Tehostamalla esikäsittelyä leikkaavallamurskaimella ja epäpuhtauksien seulonnalla on ongelmia saatu vähennetyksihuomattavasti. Kuljettimien rikkoutumiset ovat loppuneet lähes kokonaan. Lisäksioptiseen pussien erottelujärjestelmään lisätty metallien erotin on vähentänyt puolestaanleikkaavan murskaimen rikkoontumista. Laitoksen käyntiastetta on saatu viime aikoinanäin parannetuksi.Laitoksen tonnia kohti lasketut käyttökustannukset ovat korkeat. Merkittäviä syitä tähänovat jälkeenpäin asennetun kemiallisen puhdistimen materiaalikustannukset,murskaimen rikkoontuminen ja laitoksen käyttöhäiriöistä aiheutuvat tuotantokatkokset.Muihin tarkasteltavana olleisiin kompostointilaitoksiin verrattuna Hyvinkään laitoksenerityispiirteenä on erityyppisten jätejakeiden käsittely. Jätejakeita oikeassa suhteessasekoittamalla voidaan vähentää tukiaineen kulutusta ja muodostaa kompostoitumisenkannalta edullisia seoksia. Sekoittamalla emäksisiä jätteitä happamien kanssa voidaanvälttää muilla laitoksilla tyypilliset ongelmat, jotka aiheutuvat liian happamastasyöteseoksesta.Laitoksen kapasiteetti on noin 40 % alkuperäisestä tarjouspyynnön mukaisestakapasiteetista. Laitoksessa pystytään kuitenkin käsittelemään alunperin suunnitelluthankalimmat biojäte- ja lietejakeet. Laitosta mitoitettaessa mukana ollut 0-kuitu voidaankäsitellä jälkikypsytyksen yhteydessä seosaineena.Laitoksella on tehty alustavia suunnitelmia kompostointirumpujen ja -tunneleidenilmastusjärjestelmän sekä rakennuksen ilmanvaihdon parantamiseksi. Ilmastukseentehtävillä parannuksilla uskotaan myös laitoksesta vuotavien hajukaasujen määränvähenevän huomattavasti.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 34(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWOULUN KOMPOSTOINTILAITOSOulun kompostointilaitoksella suurimpana puutteena on käsittelykapasiteetin jääminenkolmasosaan suunnitellusta kapasiteetista ja kompostimassan hidas lämpötilan kehityskompostointirummuissa.Pieneen käsittelykapasiteettiin on vaikuttanut korjaus- ja muutostöistä aiheutuneet tauotlaitoksen käytössä sekä murskaimen syöttökuljettimien pieni kapasiteetti. Suurin osakuljettimissa esiintyneistä käyttöhäiriöistä on kuitenkin saatu poistetuksi. Myösmurskaimen syötön kapasiteettia on saatu parannetuksi muuttamalla kuljettimienrakennetta ja lisäämällä syöttökuljettimia. Tehdyistä muutoksista huolimattakuljettimien ongelmana on edelleen syöttökapasiteetin vaihtelut jätteen koostumuksenvaihdellessa.Laitoksen tonnia kohti lasketut käyttökustannukset ovat korkeat. Merkittävä syy tähänon laitoksen muutos- ja korjaustöistä aiheutuvat tuotantokatkokset.Kompostimassan hitaaseen lämpötilan kehitykseen rummuissa on todettu syyksi massanalitehoinen ilmastus. Vapaan tilan ilmanvaihtoon ja rummun pyöritykseen perustuvailmastus ei ole saatujen käyttökokemusten perusteella riittävä biojätettäkompostoitaessa. Rummun pyöritystä lisäämällä kompostimassa tiivistyy liiaksi jailman virtauksen lisääminen rummun vapaassa tilassa kohdistuu ainoastaanmassakerroksen pintaan.Erityispiirteenä laitoksen prosessissa on muihin kompostointilaitoksiin verrattunabiojätteen hyvin alhainen pH ja turpeen käyttö tukiaineena. Syöteseoksen pH jääalhaiseksi ja on ollut jopa noin 4, mikä osaltaan hidastaa merkittävästikompostoitumisprosessin käynnistymistä. Toisena turpeen erityispiirteenä voidaan pitääsitä, että se osallistuu prosessiin enemmän ravinteen lähteenä kuin puuhake, joka toimiikompostoinnissa pääasiassa rakennemateriaalina.Laitoksesta ei ole aiheutunut ympäristölle hajuhaittoja mittauksissa saaduista tuloksistahuolimatta. Myös laitoksen sisäilma on todettu suhteellisen puhtaaksi ja työskentelynkannalta hyväksi. Turpeen käyttöä tukiaineena pidetään pääasiallisena syynä vähäisiinhajuhaittoihin, koska se sitoo ammoniakkia ja muita kaasuja.Kompostoitumisprosessin nopeuttamiseksi ja korkeampien lämpötilojensaavuttamiseksi rumpujen ilmastusta tullaan parantamaan suoraan kompostimassaanpuhaltavalla ilmastusjärjestelmällä. Järjestelmän suunnittelun yhteydessä tehdyt kokeetantoivat lupaavia tuloksia. Oulun kompostointilaitos on toiminut vasta reilun vuoden,eikä suunniteltujen muutostöiden vaikutuksia vielä voida arvioida. On esitetty mm., ettäprosessin lämpötilan nostaminen lisäisi hajuhaittoja. Nähtäväksi jää, miten tehostettuilmastus vaikuttaa kompostimassan kypsymiseen ja hajukaasujen syntymiseenprosessissa.Copyright© Maa ja Vesi Oy

Suomalaisten kompostointilaitosten toimivuus ja tehostaminen 35(35)Hyvinkään, Oulun ja Ämmässuon kompostointilaitoksetE. Ekholm, T. Lehto 21.12.2001 011002EWÄMMÄSSUON KOMPOSTOINTILAITOSLaitoksen toiminnassa suurimpana puutteena on ollut kompostimassan kypsymättömyyslaitoskompostoinnin aikana. Raa’an kompostin jälkikypsyttämisestä avonaisella kentälläon aiheutunut ympäristölle merkittäviä hajuhaittoja. Liian alhaiseen kypsyysasteeseenon ollut syynä puutteet kompostimassan kosteussisällön hallinnassa jailmastusjärjestelmän toiminnassa sekä liian lyhyt prosessointiaika.Kompostin kostuttamiseen tunneleissa käytetään ylhäältä päin tapahtuvaa sadetusta,jolloin ainoastaan pintakerros kostuu sisäosan jäädessä liian kuivaksi. Tunneleistapoistettavaa ilmaa on alettu kierrättää takaisin prosessiin massan kostuttamiseksi.Toimenpiteellä ei ole kuitenkaan saatu massan eri osien kosteuspitoisuuden vaihteluitahallintaan. Keskieurooppalaisissa tunnelikompostointilaitoksissa käytetään tuloilmankostuttamiseen erityistä laitteistoa.Tehdyissä kokeissa biojätekompostin viipymäajan tulisi olla tunneleissa vähintään neljäviikkoa, minkä perusteella laitoksen kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.Laitoksessa esiintyneet tekniset ongelmat ovat kohdistuneet tunneleiden jalaitosrakennuksen rakenteisiin sekä suotovesien käsittelyjärjestelmään. Tunneleidenelementtien saumoissa on ollut vuotoja ja lattioiden betonissa on syöpymiä. Myösesikäsittelytilan lattian betonoinnissa on syöpymiä. Vikoja korjataan tiivistyksiäuusimalla ja pinnoitteilla. Suotovesien käsittelyjärjestelmässä esiintyneitä vuotojakorjataan uusimalla säiliöitä.Laitoksen käytössä koetaan ongelmaksi myös se, että prosessissa syntyvää vettä ei voidakäyttää massan kostutukseen prosessiveden sisältämien epäpuhtauksien tukkiessakostutuslaitteiston suuttimet.Muissa laitoksissa tyypillisiä laiterikkoja laitoksessa ei ole ollut, koska mekaanisialaitteita ei ole ja materiaalien käsittelyssä käytetään pyöräkuormaajaa. Laitoksessakäsiteltävä massavirta on toteutunut suunnitellulla tavalla, koska viiveaika voidaanpäättää eikä se periaatteessa ole riippuvainen laitteiden toiminnasta. Käytännössäkuitenkin otettaessa huomioon myös toiminnalliset vaatimukset, on viiveaikaapidennettävä suunnitellusta kahdesta viikosta.Jälkikypsytyksessä esiintyneet hajuongelmat on tarkoitus ratkaista siirtämällä kypsytyssuljettuun tilaan. Kapasiteetin lisäykseen etsitään ratkaisuvaihtoehtoa.Copyright© Maa ja Vesi Oy