SALO 2011 LOPPURAPORTTI - Salon kaupunki

SALO 2011 LOPPURAPORTTI

Tunneksä senKULTTUURI?www.salo.fi/2011Kulttuuria, ota koppi!............................................................................................... 3Tammikuussa valo lähti pimeästä............................................................................. 4Helmikuussa tanssin, luistelin, liikuin....................................................................... 6Maaliskuussa oli nuorten aika.................................................................................. 8Huhtikuussa pyöräiltiin, tuunattiin, taitoiltiin...................................................... 10Toukokuussa Hornin ja Kylmälähteen puistot heräsivät henkiin......................... 12Kesäkuussa saatiin parhaita paloja Salosta............................................................ 14Sarjakuva karkasi Asemapuistoon.......................................................................... 16Heinäkuussa seikkailtiin menneisyydessä.............................................................. 18Kylämatkat Muurlassa ja Särkisalossa......................................................... 19Elokuussa katsottiin perinnemaisemaa ja liikuttiin luonnossa............................. 20Vuohensaaren kansanpuiston leirinuotio................................................... 21Syyskuussa tekstiilit tarinoivat................................................................................ 22Hämärän laulu.............................................................................................. 23Wiurilan varjot.............................................................................................. 23Lokakuussa minut piirrettiin runoon..................................................................... 24Ja pimeän peitto raottui Perniössä......................................................................... 25Marraskuussa heijastuksia unelmien Salosta......................................................... 26Valon polku................................................................................................... 27Joulukuussa rautalanka huojui ja hurmasi............................................................ 28ja Talking Drums villitsi............................................................................................ 29Shamaanin noiduttu haitari päätti vuoden........................................................... 30Kulttuuripääkaupunkivuoden tiedotus ja markkinointi Salossa.......................... 32Rahoitus................................................................................................................... 33Tuottajan mietteitä kulttuuripääkaupunkivuodesta............................................. 34Julkaisija: Salon kaupunki, kulttuuripalvelut -osasto /tuottaja Elina VälttiläTaitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Norteno

ULTTUURIAOta koppi!Salon kaupunki osallistui omalla ohjelmallaan Turku Euroopankulttuuripääkaupunki 2011 –vuoteen. Yhteistyössä Turunkulttuuriasiain keskuksen kanssa suunnitellut hankkeet olivatKulttuurikuntoilun keskuspuisto ja Pimeyden 876 sävyä.Salon hankkeiden tavoitteina oli arjen kulttuurin korostaminenja kuntaliitoksen jälkeisen kaupunki-identiteetin muodostumisenedesauttaminen. Hankkeilla pyrittiin lisäämään yhteistyötäkaupungin toimialojen ja osastojen, sekä kaupungissatoimivien harrastajayhteisöjen välillä.Kulttuurivuoden tapahtumat suunniteltiin helposti lähestyttäviksija erilaisia kohderyhmiä houkutteleviksi. Suurin osatapahtumista oli yleisölle maksuttomia. Kulttuuripääkaupunkivuosi2011 levittäytyi koko Saloon ja tavoitti useita kymmeniätuhansia ihmisiä sekä kulttuurin tekijöinä että kokijoina.Tapahtumia ja kaupunkilaisille järjestettyjä julkisen tilan toimintojakoettiin vuoden aikana yli kaksisataa.Salon Kulttuurikuntoilun keskuspuisto rakentui teemakuukausista.Kulttuurikuntoilun keskuspuiston tavoitteena oli innostaaliikkumaan ja lisätä kaupunkilaisten hyvinvointimahdollisuuksiayhdistäen kulttuuria ja liikuntaa, sekä kehittää ennaltaehkäiseväätyötä. Kulttuurikuntoilun keskuspuisto suunniteltiin jatoteutettiin kaupunkilaisten ja liikuntapalveluiden, teknisentoimen, nuorisopalveluiden, kulttuuripalveluiden, kirjastopalveluidenja kaupungin viestinnän yhteistyönä.Kulttuuripääkaupunkivuosi on luonut mahdollisuuksia uudelleyhteistyölle sekä yhdistysten että kaupungin toimialojen välillä.Vuosi jättää jälkeensä konkreettisia asioita kuten Kylmälähteenpuiston kirsikkapuut, Horninpuiston elävöittämisen kasvilavoin,linnunpöntöin ja leikkipaikoin sekä Perniönjokivarrenistutukset ja rakennelmat. Kulttuuripääkaupunkivuodenaikana perustettu Salopaloja verkkosivusto antaa kuntalaisilleja matkailijoille mahdollisuuden perehtyä Salonjokivarrenhistoriaan ja aktivoi käyttäjiä jakamaan omia muistojaan jaunelmiaan Salosta. Uuden ja vanhan kaupungintalon väliinrakennetaan kesällä 2012 puistoshakkilauta. Se on Kulttuurikuntoilunkeskuspuisto –kokonaisuuteen kuuluva käyttötaideteos,jonka ruutuihin kootaan kuvia kulttuuripääkaupunkivuodentapahtumista Salossa. Yhdistykset ovat myös jatkaneethankkeen aikana aloitettuja toimintoja. Muurlan kotiseutuyhdistyksenja Muurlan Vihurin organisoima pyöräretki järjestettiinuudelleen. Perniöläisten työryhmä sai avustusta Perniön Yökylissä –tapahtuman jatkotyöstölle.Vuoden aikana tehtiin arvokasta paikalliskulttuurityötä keräämällätalteen salolaisten tarinoita omasta kotiseudustaan. Niitäon käytetty mm. Salopaloja –sivustolla, aarteenetsintäseikkailussaRikalanmäellä, Yö kylissä tapahtumissa ja Wiurilan varjot–esityksessä. Vuosi sisälsi katsauksia Salon historiaan ja senerityispiirteisiin, uusien toimintamallien etsimistä, erilaistenyhteistoimintatahojen löytämistä, sekä toimialarajat ylittävääyhteistyötä.Pimeyden 876 sävyä –hankkeen Salon hankeosio kohdistuikyliin ja kaupunginosiin. Sen toteutukseen osallistuivat kyläjakotiseutuyhdistykset yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa.Salon toimintojen tavoitteena oli kasvattaa yhteisyyttä omallaasuinalueella kulttuuriammattilaisten johdolla. Pimeyden 876sävyä toteutettiin Yö kylissä –tapahtumina Suomusjärvellä,Kiskossa, Perniössä ja Kuusjoella. Toinen osio Salon Pimeyden876 sävyä hankeosiosta oli Wiurilan kartanon maille sijoittunutpoikkitaiteellinen esitys Wiurilan varjot.3

Tammikuussa valolähti pimeästäValo tuli Saloon, kun 2 000 salolaista avasi 16.1.2011 kulttuuripääkaupunkivuoden.Guerilla lighting –kulkuevalaisu toteutettiinneljänkymmenen salolaisen voimin. Guerilla-, eli sissivalaisussakukin kohde on valaistuna vain hetken, minkä jälkeenkulkue jatkaa seuraavalle kohteelle. Valaistaviksi kohteiksivalikoituivat viljasiilot, rautatiesilta, Kärjen talo ja kulttuuritaloKIVA. Kulttuuripääkaupungin Salon vuoden avajaissanatlausui kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo.Avajaisissa esiintyi Tulikansa-ryhmä tulishow´llaan.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi4

TammikuunfaktatKummitaiteilija: valosuunnittelijaTimo A. AaltoAvajaisten osallistujamäärä: 2 000Guerilla lighting: Timo A. Aalto, Jari Vuorinen+ 40 salolaisen toteutusryhmäTulishow: Tulikansa5

Helmikuussatanssin, luistelin,liikuinHelmikuun pakkasissa tanssi, luistelu ja liike lämmittivät jäähallissa,Moision kentällä, KIVAssa, Salon teatterissa, VPK:ntalolla, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja kirjastoissa. Kymmenettapahtumat liikuttivat kaupunkilaisia.Kuukauden aikana paikalliset kilpatanssi- ja taitoluisteluharrastajatjärjestivät avoimia harjoituksia ja rusettiluistelun, sekäjuonellisen tanssishown. Ystävyyden taika -tanssishow oliSalo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosiensimmäinen taitoluistelijoiden ja kilpatanssijoiden yhteinenesiintyminen. Kokemukset siitä olivat tekijöilleen positiivisia.Helmikuun ohjelmaan kuului myös Salon Seuratanssiklubinjärjestämät tanssikurssit ja pöytäjuhla, sekä Salon kaupunginliikuntapalveluiden ja Suomen luisteluliiton yhteistyössä järjestämäIce skating tour –yleisöluisteluilta.Tadaa ry järjesti lapsille suunnatun tanssiteatteriesityksen Kuka6

Helmikuunfaktatjää yksin? Kuukauden tanssijana toiminut tanssija MariannePetters ohjasi tanssityöpajoja ja esiintyi päiväkodeissa, kouluissa,vanhainkodeissa ja kirjastoissa. Kuukauden tanssijanesitykset ja työpajat toteutettiin yhteistyössä Läntisen tanssinaluekeskuksen kanssa.Helmikuun oheisohjelmaan kuului Kansalaisopiston taiteenperusopetuksen tanssinäytös kulttuuritalo KIVAssa.Kummitaiteilija: Marianne PettersTapahtumia: 50Kävijöitä: 20267

Maaliskuussa olinuorten aikaTeatteria nuorille -ryhmän ideoima, käsikirjoittama ja esittämänäytelmä ”Ruudun takaa” esitettiin kauppakeskus Plazassamaaliskuun jokaisena lauantaina. Näytöksiin oli vapaa pääsy.Näytelmän toteuttivat Tuomas Suominen Salon Näyttämöltäja Arto Lindholm Salon Teatterilta. Yhteistyökumppanina oliSalon kaupungin nuorisopalvelut. Nuorisopalvelut tarjosi ryhmälleharjoitustilat ja rahoitti tuotantoa. Nuorten puutyöpajarakensi esitykseen lavasteet. Yhteistyö kauppakeskus PlazanSalo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosikanssa oli sujuvaa ja kauppakeskuksen johtaja tilasikin ryhmältäuuden esityksen. Projektin avulla saatiin luotua pohjaakahden paikallisen harrastajateatterin, Salon Näyttämön jaSalon Teatterin yhteistyölle.Maaliskuun ohjelmaan kuului lisäksi yhteistyö Teatteri PuutaivaanTikut -ryhmän Pikku Ruu Mustanmusta -esityksessä, sekäTeatteri Provinssin The Sound of Music -musiikkiteatteriesityksessä.8

MaaliskuunfaktatOheisohjelmaan kuului Teatteria Nuorille –dokumenttielokuvanesitys kulttuuritalo KIVA:ssa ja Kylämatka -hankkeeseenliittyvä muistelutilaisuus Muurlan opistolla.Kummitaiteilija: Arto LindholmRuudun Takaa, Pikku Ruu Mustanmusta,The Sound of Music: kävijöitä yhteensä43849

Huhtikuussa pyöräiltiin,tuunattiin,taitoiltiinPerniössä ja Muurlassa pyöräiltiin porukalla. Perniössä normaalistitoukokuusta alkaen järjestetyt kulttuurikohteillesuuntautuvat pyöräretket aloitettiin jo huhtikuussa. Muurlassakotiseutuyhdistyksen järjestämä pääsiäisen pyöräretki oliensimmäinen laatuaan.Kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen yhteistyössä toteuttamakoululaisten taitorata järjestettiin koulujen pihoilla.Ratojen ohjaajaksi palkattiin toukokuun ajaksi Veli-Matti Leppänen.Aikuisille pyöräilijöille suunnattu pyöräsuunnistus johdattipyöräilijöitä keskustan kulttuurikohteelta toiselle.Pyöräntuunaustapahtuma järjestettiin kulttuuripalvelujen januorisopalvelujen yhteistyönä. Tapahtuma koostui 2-5 hengenjoukkueille tarkoitetusta pyöräntuunauskilpailusta. Sitä vauhdittikolmen salolaisen nuorisobändin esiintyminen Salontorilla. Kilpailupyörät olivat käytöstä poistettuja, lahjoituksenasaatuja ajokuntoisia pyöriä, jotka Salon työvoiman palvelukeskuksentyöpajalaiset huolsivat ennen kilpailua. Jokaista pyöräävarten hankittiin tuunattava kypärä. Osa kypäristä saatiin lahjoituksenaBikeservice Oy:ltä. Tuunausmateriaalit olivat pääosinkierrätysmateriaaleja. Kilpailun tuomaroi ja juonsi kuvataiteilijaLotta-Pia Kallio.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosiJoukkueita kilpailussa oli yhdeksän. Tuunatut pyörät olivatesillä Salonjokirannassa toukokuun ajan, minkä jälkeen neluovutettiin Salon työvoiman palvelukeskuksen käyttöön. Pyöräntuunaustapahtumastasaatiin arvokasta kokemusta onnistuneestakaupungin osastojen välisestä yhteistyöstä.10Huhtikuun faktatKummitaiteilija: Veli-Matti LeppänenKummitaiteilija: Lotta-Pia KallioKaikkiin huhtikuun tapahtumiin oli vapaapääsyPyöräretket Muurlassa ja Perniössä: osallistujia65Koululaisten taitoradat: osallistujia 1055Pyöräsuunnistus ja pyöräntuunaustapahtuma:kaikille avoimia,kävijöitä 450

Toukokuussa Horninja Kylmälähteenpuistot heräsiväthenkiinToukokuun teemaa suunnitellessa otettiin huomioon kaupunkiympäristöviihtyisyysja kaupunkilaiset ympäristönsä muokkaajina.Viheraluepäällikkö Tapio Järvinen ehdotti toiminnankeskittämistä Horninpuisto II:een koska puistoa on käytettyniin vähän. Alueen käyttöastetta haluttiin nostaa kohdentamallatoimintaa niin lapsille kuin vanhemmillekin.Puistoon tuotiin Salon seudun koulutuskuntayhtymän puuseppäartesaaniopiskelijoidenyhdessä muotoilija Tuukka Halosenkanssa suunnittelemia design-linnunpönttöjä. Vuokon päivänä2.5. vietettiin puiston avajaisia, jolloin aloitettiin pajulabyrintinja hyötykasvilavojen rakentaminen. Pajulabyrintinrakensivat Salon seudun koulutuskuntayhtymän opiskelijat jakasvilavat tehtiin Salon työvoiman palvelukeskuksen työpajalaistenvoimin. Puistoon perustettiin perhospuisto yhteistyössäAurinkoinen tulevaisuus Ry:n Leikkivallankumous –hankkeenja nuorten työpajojen kanssa. Nuorten taidepaja suunnitteli jatoteutti perhospuiston keskellä sijaitsevan sähkökaapin maalauksenja puuseppäartesaaniopiskelijat maalasivat puistonleikkivälineet.Ruusun ja Kukan päivien työpajoissa 4. ja 13.5. oli mukanaSalon kaupungin yhdyskuntateknisten palveluiden puistoyksikönlisäksi työvoiman palvelukeskuksen työpajat, nuortentyöpajat, päiväkotilaisia sekä yksityishenkilöitä. Puiston laidallasijaitsevien kerrostalojen asukkaiden kanssa keskusteltiin jatoivottiin heidän sitoutuvan puiston uusien toimintojen tukemiseen.Heidän toiveensa otettiin huomioon kasvilavojen lajivalinnoissa.Kokemukset Horninpuiston kaupunkiympäristön elävöittämisestäolivat positiivisia. Kaikki sinne rakennetut toiminnotsäilyvät kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin. Kasvilavoistayksi jää puistoon, kaksi sijoitettiin päiväkoteihin ja kaksi vanhustenpalvelutaloihin. Linnunpöntöt ja pajulabyrintti jäivätpuistoon. Perhospuiston ideaa hyödynnetään tulevissa puistoistutuksissa.Vähäjoen varressa sijaitsevan Kylmälähteenpuiston kirsikkapuuistutuksetovat olleet Salon kaupungin suunnitelmissa.Salo 2011 kulttuuripääkaupunkitoiminta mahdollisti istutustentoteutumisen yhteisöllisen toiminnan kautta. Kaupunginyhdyskuntateknisten palvelujen puistoyksikkö valmisti istutuspaikatsyksyllä 2010 ja varasi 46 kirsikkapuun tainta talkoitavarten. Liljanpäivän istutustalkoisiin 20.5. osallistui päiväkotiryhmiä,koululuokkia, yhdistyksiä, seuroja ja yksityisiä ihmisiä.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi12

ToukokuunfaktatKummitaiteilija: Tuukka HalonenRuusun päivä, Kukan ja Floran päivä,Liljan päivä (Kirsikkapuisto): istutustalkoolaisia27113

Kesäkuussa saatiinparhaita palojaSalostaKesäkuu - Jokivarren reititKaupunkitaiteilija Meiju Niskala tutki salolaisuutta ja toteuttinäkemyksensä jokivarren kaupunkireittienkautta. Reittejä varten avattiin sivusto www.salopaloja.fiSivustolla on kolme Salon keskustaan sijoittuvaa reittiä jaosio, johon käyttäjät voivat lisätä omia paikkasidonnaisiamuistojaan ja unelmiaan Salosta. Reittipisteiden teksteistäkävijä saa tietoa mielenkiintoisista yksityiskohdista ja tarinoistaSalosta. Pisteitä elävöittävät kuvat vanhasta Salosta. Yhteenreittiin liittyi kesän 2011 ajan katutarroihin kirjoitettuja tehtäviä,joihin vastattiin tekstiviestillä. Tekstiviestivastaukset kirjautuivatreittisivustolle. Reitit avattiin 16.6. iltatorilla. Salopaloja-palvelu jää kaupungin käyttöön.Salopaloja –sivustoa käytettiin syksyllä SaloPOLKU –toiminnantukena maisemakasvatuksen ja mediakasvatuksen projekteissa.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi14

www.salopaloja.fiFaktatKummitaiteilija: Meiju NiskalaJokivarren reittien avaus iltatorilla: 100henkilöäPalvelu on edelleen kaupunkilaistenkäytettävissäwww.salopaloja.fi15

Sarjakuva karkasiAsemapuistoonMuurlan opiston sarjakuvataiteen linjan opiskelijat taiteilivatsarjakuvapolun johdattamaan torin kävelysillalta Asemapuistonläpi taidemuseolle. Sarjakuvapolku liittyi Salon taidemuseoVeturitallin kesänäyttelyyn ja juhlisti samalla satavuotiastasuomalaista sarjakuvaa. Sarjakuvat ja niissä seikkailevathahmot ripustettiin toukokuun lopussa ja ne elävöittivät katukuvaakoko kesän ajan.Kesäkuun oheisohjelmaan kuului Suomalaisen nykysarjakuvannäyttely Telttaretki 11.6. - 28.8. Salon taidemuseo Veturitallissa,Salo - Lasten Laulukaupunki 9.-12.6., Työryhmä TimoA Aalto, Pauliina Vesslin, Aki Palenius, Duende-näytelmä/tanssiteos Salon teatterilla sekä Meiju Niskalan ideoimat torkkutyynytSalonjoen rantapenkeillä. Torkkutyynyt toteutti työvoimanpalvelukeskus.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi16

FaktatSarjakuvat maalasivat Muurlan opistonsarjakuvataiteen opiskelijatSarjakuvapolkua kuljettiin koko kesätorilta Veturitallille17

HeinäkuussaseikkailtiinmenneisyydessäRikalanmäen muinaispolulla toteutettiin lapsiperheille suunnattuaarteenetsintäseikkailu. Aarteenetsintä tapahtui lodjauksena.Maisemaan piilotettujen runomuotoon kirjoitettujenvihjeiden perusteella edettiin rastilta toiselle oppien samallaalueen historiasta. Lodjauspolun lopussa lapset saivat valmistaaitselleen pronssispiraalikorun ja huplinyörin. Reitin suunnitteliFM Mervi Lehto ja ohjaajana Rikalanmäellä heinäkuun ajan olikulttuurituottaja Jutta Valtonen. Aarteenetsintäseikkailu nähtiinYle TV 1:n Lounais-Suomen uutisissa, sekä uutisten internetsivuillaja siitä tehtiin myös toteutus radioon.HeinäkuunfaktatLodjausreitin suunnittelu FM MerviLehtoAarteenetsintäseikkailu: 161 kävijääKylämatka: 7 esitystä, 900 kävijääSalo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi18

Muinaispolkua pitkin matkaasi tovin jatkaseuraavalle kätkölle ei ole pitkäkään matka.Toimivat lampaat aikoinaan maisemanhoitajinanyt heidän tyhjää aitaustaan seuraathan sinä.Hetken matkaa kulje äläkä silmiäsi sulje.On toinen kätkö piilossa aidan vieressä puun oksistossa.Kylämatkat Muurlassaja SärkisalossaPaikallistarinoiden esityssarja varsinaissuomalaisissakylissä.Kylämatka -esityssarjassa tuotiin näyttämölle varsinaissuomalaistentarinoita. Ammattilaisten johdollakyläläisten tarinoista muotoutui esityksiä, joiden kauttatarinat jaettiin yleisölle. Kaikki esitykset toteutettiinkyläläisten voimin. Kokonaisuudesta vastasi turkulainenteatteriyhdistys Framil ry.Salossa kylämatkat toteutettiin Muurlan ja Särkisalonkaupunginosissa. Yhteensä seitsemään esitykseenosallistui lähes 900 kaupunkilaista.19

Elokuussa katsottiinperinnemaisemaa jaliikuttiin luonnossaElokuu - Perinnemaisema ja luonnossaliikkuminenHalikonjoella ja Salonjoella järjestettiin yleisölle avoimia perinnemaisemaretkiä.Halikonjoen retkillä oppaana toimi Salonperinnemaisemayhdistyksestä Maisemanhoidon suunnittelija,FM Eija Hagelberg ja Salonjoen retkiä opasti Salon luonnonsuojeluyhdistyksestävalokuvaaja Jarmo Markkanen. Halikonjoenmaisemissa retkiä on järjestetty aiemminkin, Salonjoellatämä kerta oli ensimmäinen. Retkillä todettiin että Salonjokivarrenmaasto soveltuu kävelyretkiin ja kasvusto on mielenkiintoinenja runsas.Salossa on kymmeniä valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteita,sekä maakunnallisesti ja paikallisesti arvok-Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosikaita kulttuurimaisemia. Elokuun aikana kaupunkilaiset saivatvisailla kaupungin internetsivuilla. Visailun kohteina olivatperinnemaisemat, kulttuurikohteet, sekä muinaisjäännöskohteet.Kuvien ja helppojen vihjeiden avulla pyrittiin lisäämäänkaupunkilaisten tietoisuutta oman lähiympäristönsä kulttuurijamaisema kohteista.20

Täällä Salon ja Kemiön rajalla sijaitsevanStrömman kanavan läppäsillan alla voihavaita suomalaisittain ainutlaatuisen1: rapuvaelluksen2: fossiilin3: valaan4: vuorovesi-ilmiön5: vesiasumuksenRautakaudella pidettiin kotieläimiä,mutta mikä näistä eläimistä EI kuulutuohon joukkoon1) Kissa2) Koira3) Lammas4) LehmäMuurlan Ruotsalan kylä on sarkajaonaikainen ryhmäkylä. Kylänmäellä vieretystensijaitsevien kantatilojen Knaapi,Hentu ja Laurila pohjoispuolella on1: Viisas2: Vilkas3: Unelias4: Nuhanenä5: JöröVuohensaarenkansanpuistonleirinuotio4: vuorovesi-ilmiön, 1: kissa, 1: ViisasElokuun faktatOikeat vastauksetPerinnemaisemaretket Halikonjoellaja Salonjoella, Muinaistulien yönleirinuotio: osallistujia yhteensä 200Muinaistulien yönä 27.8. Vuohensaaren uimarannallajärjestettiin leirinuotio ja yhteislaulutilaisuus.Tilaisuuteen osallistui kymmeniä ihmisiä. Hienonelokuisen illan tunnelmissa esiintyi myös laulajaKaarina Ollila, joka toi tilaisuuteen kutsun saapuaKiskossa ja Suomusjärvellä syyskuussa järjestettyynHämärän laulu -tapahtumaan.Salo-visa/www.salo.fi21

Syyskuussatekstiilit tarinoivatSalon seudun ammattiopiston tekstiiliartesaaniopiskelijat valmistivatlehtorien Päivi Ihamäen ja Johanna Rintasen johdollaSalon keskustan puistoihin tekstiiliteoksia. Teoksia oli Salonpääkirjaston ja musiikkiopiston sisäpihalla, torin varren tykkipuistossa,sekä joen varrella puissa. Teoksille opastivat tekstiileintuunatut polkupyörät. Kuukauden aikana Galleria Lillanissaoli artesaaniopiskelijoiden tekstiilinäyttely ja Turuntienliikekiinteistöjen näyteikkunoissa nähtiin Valkoisten mattojenkavalkadi osana Tarinamattohanketta.Syyskuun oheistapahtumiin kuului ammattiopiston Keikkailu–kirjan julkaisu, sekä kävelykadulla SaloShops –päivän yhteydessäjärjestetty Nuoriyrittäjyys -myyntitapahtuma.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi22

Hämärän laulu /Suomusjärvi ja KiskoHämärän laulu aloitti Yö kylissä –tapahtumasarjan. Yö kylissä–tapahtumat olivat taiteilijavetoisia yhteisöllisiä kylätapahtumia.Salon kaupungin kulttuuripalveluista tapahtumia olivattukemassa Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo jakulttuuriasiain yksikkö.Hämärän laulun vastuutaiteilijoina toimivat laulaja KaarinaOllila, pianisti Jukka Ollila ja djemberumpali Gildas Houessou.Hämärän laulu jakautui kahteen erilaiseen kylätapahtumaan.Tapahtumakokonaisuuden keskeisenä ajatuksena oli saadaaikaan yhteistoimintaa eri-ikäisten ihmisten kokemuksia jakamalla.Suomusjärven ja Toijan kouluissajärjestettiin toukokuussaornitologi Jan Södersvedinluento Yön laulajista ja muistahuutajista, johon liittyen koululaisetmaalasivat lintujen elinympäristöjä.Luennot olivat kaikilleavoimia.Koululaiset esittivät Kiskolassamusiikki- ja tanssiesityksiä, asettivatnäytteille maalaamiaanlintujen elinympäristöjä ja kirjoittamiaansatuja. Tilaisuus olikaikille avoin. Opettajien toiveesta muusikoiden kanssa aloitettuayhteistyötä tullaan jatkamaan koulun omaehtoisessamusiikkiprojektissa.Hintan vanhainkodissa järjestettiin keväällä kaksi yhteislaulutilaisuutta,joissa kuultuja lauluja laulettiin Hintassa syyskuuntapahtumassa. Tapahtumassa esiintyi Suomusjärven koulunoppilaita ja heidän maalaamansa lintujen elinympäristöt olivatesillä vanhainkodilla. Henkilökunnan, asukkaiden ja omaistenpositiivinen suhtautuminen mahdollisti tapahtuman onnistumisenSyyskuun faktatKummitaiteilijoina lehtoritJohanna Rintanen ja Päivi IhamäkiTekstiiliteokset ja Tekstiilit tarinoivat –näyttely olivat kaupunkilaisten nähtävissäkoko syyskuun ajan.Wiurilan varjot: 650 katsojaaHämärän laulu: yleisöä 325Wiurilan varjotWiurilan kartano ja sen maisema olivat ympäristönämenneeseen maailmaan kurkistavalle näyttelylle jaesitykselle. Esitys tarjosi eri taiteenlajien keinoin välähdyksiäusealta vuosisadalta, ajoilta, jolloin kartano oliomavarainen valtakunta. Wiurilan varjoissa esiintyivätsekä historiasta tunnetut henkilöt että nimettömät,kartanolla työskennelleet varjoihin jääneet hahmot.Hankkeen toteutuksesta vastaavaan työryhmään kuuluimonipuolinen joukko taiteilijoita, joilla oman ilmaisualueenhallinnan lisäksi on vankka kokemus poikkitaiteellisestatyöskentelystä. Kartanon ja lähiseudunasukkailta kerätyt tarinat ja kertomukset koottiin esitykseksi.Yleisö vaelsi tapahtumapaikalta toiselle kartanonrakennuksissa ja pihapiirissä, kokoontuen lopuksi kartanonpihaan esityksen kokoavaan näytökseen.Poikkitaiteellinen esitys rakentui näytelmällisistäkohtauksista, installaatioista, veistoksista, valo- jaääniteoksista,videotaiteesta sekä musiikista. Tuotantoonosallistui Salon kansalaisopiston taiteen perusopetuksenesittävän taiteen ryhmä harrasteteatteriohjaajaSarika Lipastin ohjauksessa. Tapahtumaa valmistellessatoteutettiin osa installaatioista Wiurilassa syyskuussa2010.Wiurilan varjot osallistui Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki2011 -vuoteen Salon kaupungin ja Pimeyden876 sävyä -ohjelmakokonaisuuksien osana.Kaikki 10 esitystä olivat loppuunmyytyjä. Esityksen näki650 katsojaa.23

Lokakuussa minutpiirrettiin runoon...Timo Harjun korvaruno Marjatta HyttisestäSidottu päästä herätyskelloon.Tai ei välttämättä herätys vaan kelloon. Kelloon.Sellainen on minun elämä ollut. Hyvin paljon kello.Sikäli. Se, se,se työtahti, sitten jysähti.Nyt jysähtää.Tosi raju muutos. Elämänväri on vaihtunut oikein kunnolla.KäytäväSe oli aika semmonen surullinenTumma.Ei tuoksu oikeastaan miltään. Ei edes suppuraiselta.Mieheni kuoli.Käytävä on lyhyt. Käytävän päässä ovi, vanhoista hirsistä.Harmaista. Paksu.Nyt. mihin olen menossa. en tiedä mikä väri se on.Pelkään että kaupunginhallituksen väri saattaa olla harmaa.Mutta minun elämä. Se on valoa oikeastaan.Opettelen valoa. Opettelenrauhallista musiikkia.Pojanpoika on kokonaan keltaoranssi, lämmin.Teeman toteutus tehtiin Salon kaupungin kirjaston ja kulttuuripalvelujenyhteistyönä. Kuukautta varten perustettiin omaKirja ja sana -sivusto. Kaupunkilaisilta pyydettiin kertomaankirjoista, jotka vaikuttivat lukijaansa. Vastauksia saattoi jättääinternetin kautta tai kirjastoissa jaetuilla kyselyillä. Kaupunkilaistenmainitsemia kirjoja perusteluineen koottiin näyttelyksiSalon pääkirjaston kirjatorille.Lokakuussa avattiin jatkokertomusblogi www.jatkokertomuksiasalosta.blogspot.comjohon kuka tahansa sai käydäjatkamassa neljää Salo –aiheista kertomusta kommentoimallablogitekstejä. Aloitukset tarinoille kirjoittivat Salon lukiolaiset.Blogia on käytetty SaloPOLKU –toiminnan mediakasvatusprojektissa.Kirja ja sana –teemaan kuuluivat kirjailijakeskiviikot, joissavierailivat Kaari Utrio, Juha Ruusuvuori ja Leena Lander. Tilai-Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosisuudet olivat maksuttomia.Salon pääkirjastossa sai teettää itsestään runomuotokuvantai korvarunon. Turun Sanataideyhdistyksen sanataiteilijatolivat tiistaisin ja torstaisin kahden tunnin ajan salolaistenkäytettävissä. Oman runon teettäjiä oli kirjastolla jonoksi astija kahdenväliset kohtaamiset sanataiteilijoiden kanssa saivathyvin positiivista palautetta. Vastaavaa ei oltu koettu Salossaaiemmin. Runomuotokuvia tehtiin myös tammikuussa 2012Kuusjoen lähikirjaston uusien tilojen avajaisissa. Salon kaupunginkirjastonon mahdollista hyödyntää lokakuun toimintoja150 –vuotisjuhlallisuuksissaan vuonna 2012.Salon Viihdelaulajien Kuoro kiertää kirjastoissa –konsertti kuultiinSuomusjärven, Perttelin ja Perniön lähikirjastoissa.24

ja pimeän peittoraottui PerniössäPimeän peitto –tapahtuman valmisteluun osallistui vastuutaiteilijoidenvalokuvaaja Andrea Vannucchin, puuseppä JussiMattilan ja elokuvaohjaaja Tarja Lapilan lisäksi Perniöntienaluetoimikunta, Perniön kotiseutuyhdistys, Perniön keksijäyhdistys,Salon kaupungin nuorisopalvelut ja yhdyskuntateknistenpalveluiden puistoyksikkö, Perniön yhteiskoulu, Kirkonkylänkoulu, päiväkoteja, yrityksiä ja yhteisöjä, seurakunta jayksittäiset asukkaat.Tapahtumassa Perniönjoen yltä raotettiin symbolista pimeänpeittoa. Perniön halki kulkeva joki on aikoinaan määrännytasutuksen muodostumisen. Tapahtumassa rakennettujen toimintojenavulla ihmisten katseet käännettiin jokeen ja samallaalueen historiaan ja asukkaiden kotiseutuun.Toteutusta valmisteltiin pitkin vuotta. Päiväkotilaiset istuttivatjoen varteen lipstikkaa ja tekstiilitaiteilija Leena Muurinsuunnitteleman pajutunnelin. Koululaiset suunnittelivat ja valmistivatjoenvarteen äänimaisemateoksen, sekä opaskylttejä.Opasteiden lisäksi kylteissä oli unelmia ja toiveita siitä mitäjoen varressa voisi olla. Koululaiset myös niittivät joen varteenpolun. Torin laitaan rakennettiin penkit, jotka houkuttelevatkatsomaan jokea. Jokivarteen istutettiin skilloja, jotka levitessäänkaunistavat maisemaa. Kaupungin yhdyskuntateknistenpalvelujen puistoyksikkö istutti joen varteen uusia puita. Nuorisotilannuoret ohjaajiensa kanssa maalasivat Pesän sillan alleuuden yhdessä suunnitellun graffitin. Koko vuoden ajan Perniönseudunlehdessä julkaistiin paikallisten kirjoittamia artikkelejaomista jokimuistoistaan.Tapahtumailtana 8.10. torilla kuultiin musiikkiesityksiä, kuljettiinvalaistua polkua joen varressa katsellen maisemaa ja jokeatotutusta poikkeavasta perspektiivistä, kuunneltiin Kirsti Leikkosentarinoita vanhasta punaisesta pappilasta, johon harvaperniöläinen on aiemmin päässyt kurkistamaan sisälle, nähtiinlepakkonäyttely, vierailtiin nuorisotilan graffitityöpajassa jakäsityökeskuksessa, rakennettiin neulegraffitia sillankaiteeseen,tutustuttiin kirjastossa kotiseutuneuvos Antero Peijosenkokoamaan jokinäyttelyyn ja Perniön kebabissa Perniönjoentulvasta koottuun valokuvanäyttelyyn, ihmeteltiin vpk:n sammutuskalustoa,sytytettiin kokko joen varteen ja lopuksi jokeapitkin uivat keksijäyhdistyksen ideoimat ”lohikäärmeenpoikaset”.Raportti ”Pimeän peitto raottuu Perniössä” koottiin sanomalehdenmuotoon. Lehti pitää sisällään prosessikuvauksen,valokuvia valmisteluista ja itse tapahtumasta, yhteistyökumppanienkiitokset, sekä kaikki Perniönseudun lehdessä julkaistuttapahtumaan liittyvät artikkelit. Pimeän peitto –tapahtumanvaikutukset Perniönjoen ympäristöön ja ihmisiin näkyvät tulevaisuudessajokivarteen kohdentuvina toimintoina. PerniössäPimeän peittoa raotti järjestäjien ja yhteistyökumppaneidenlisäksi 400 kyläläistä.Lokakuun faktatKummitaiteilija: sanataiteilija TimoHarjuKirjailijakeskiviikot: kuulijoita 200Teetä itsestäsi runomuotokuva: 8 kerranaikana tehtiin 112 runoaKuoro kiertää kirjastoissa: kuulijoita 70Pimeän peitto: yleisöä 40025

Marraskuussaheijastuksiaunelmien SalostaSalon uusi kaupungintalo avattiin 24.11.2011. Kaupungintalonavajaisten kutsuvierastilaisuudessa sekä seuraavienkahden päivän avointen ovien päivien yhteydessä kaupungintalonsisäänkäynnin viereiseen ulkoseinään heijastettiin lastenunelmakuvia kaupungistaan. Unelmakuvia tehtiin keväänaikana Salon kansalaisopiston taiteen perusopetuksen kuvataideopetuksessa.Lasten kuvat kokosi projisoitavaan muotoonheijastuksen toteuttanut valosuunnittelija Timo A. Aalto.MarraskuunfaktatKirja, joka muutti elämäni’-näyttelyjatkui 11.11. astiHeijastuksia Unelmien Salosta - kaupungintalonavajaiset: kävijöitä 4000Valon polku: yleisöä 400Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi26

Lapset unelmoivat mm. eläimistä, iloisista väreistä, kauniistarakennuksista, kesästä, ystävyydestä ja vihreydesetä.Valon polkuValon polku oli juhla, jossa tuotiin valoa ja iloa ihmisillekaikkein synkimpään aikaan. Tapahtuma rakentuiKuusjoen koululla toteutetuista työpajoista, lyhtytanssista,makkaranpaistosta nuotiolla ja lyhdyin valaistujenmajojen rakentamisesta. Koululaisille lauantaiillantapahtuma oli virallinen koulupäivä. Kynttiläpolkujohdatti kyläläiset koululta kirkolle ja viljamakasiinille.Makasiinilla nähtiin koululaisten varjoteatteriesitys,kirkko näytettiin illan hämyssä ammattilaisen valaisemanaja Halikon musiikkiyhdistyksen Heviosso rumpuryhmäesiintyi vetäjänsä muusikko Gildas Houessounjohdolla.Vastuutaiteilijoina olivat taidegraafikko Tea Tikka jaharrasteteatteriohjaaja Marja-Liisa Pitkänen. Kuusjoentapahtuman toteutukseen osallistui innolla suurijoukko eri yhdistyksiä. Mukana olivat mm. MLL, VPK,Eläkeliitto, Partio, Kuusjokiseura – Viljamakasiinin tukiyhdistys,Metsästysseura, Humppamusiikin ystävät,Karjalaiset ja Vanhempainyhdistys.Kuusjoen Valon polkua kulki juhlassa järjestäjien jayhteistyökumppaneiden lisäksi 400 kyläläistä.27

Joulukuussarautalanka huojuija hurmasi...Joulukuun teema koostui kolmesta erilaisesta ennakkoluulottomastakonsertista. Beniniläis-suomalais-togolainen yhtyeVodou Land Band ja Halikon musiikkiyhdistyksen rytmiryhmäHeviosso johtajanaan muusikko Gildas Houessou esiintyivätTalking Drums –konsertissa kulttuuritalo KIVAssa. Konsertistajärjestettiin kaksi esitystä. Afrikkalaiset rytmit toivat iloa jalämpöä alkutalven harmauteen.Rautalanka Rock Show 2011:ssa palattiin ajassa taaksepäin.Salon Bio Jännässä järjestettiin vuonna 1961 Bio Jännä RockShow, jossa oletettavasti ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyirautalankayhtye. 50 vuotta myöhemmin Bio Jännässä esiintyikonserttia varten koottu, osittain salolaisista muusikoista muodostettuHaamuryhmä -yhtye (Juha Rislakki, Vesa Suominen,Petro Väyrynen, Rudy Ryynänen, Veede Sinivaara). Ohjelmistooli rakennettu rautalankamusiikin historiaa ja vaiheita myötäillen.Konsertin juonsi suomalaisen rockin keulahahmo JussiRaittinen.Salo 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden päätöskonserttina olihaitaritaiteilija Kimmo Pohjosen shamanistinen ääntä ja valoayhdistävä HaitariShow kulttuuritalo KIVAssa. Pohjosen konserttioli pääsymaksuton. Konsertin jälkeen Salon kulttuuri- jakirjastolautakunnan puheenjohtaja Siv Ilola kiitti kaupunkilaisiaonnistuneesta kulttuuripääkaupunkivuodesta.Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi28

ja TalkingDrumsvillitsiJoulukuun faktatVodou Land Band ja Heviosso TalkingDrums, Rautalanka Rock Show2011, Kimmo Pohjonen HaitariShow:kävijöitä yhteensä 65029

Shamaani janoiduttu haitaripäätti vuodenSalo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi30

Kulttuuripääkaupunkivuoden tiedotusja markkinointi SalossaSalon hankkeiden tiedotusta ja markkinointia hoiti Salonkaupungin kulttuuripalvelujen tiedotussihteeri Maarit Saariyhdessä projektikoordinaattori Elina Välttilän kanssa. Hanketiedotti tapahtumistaan joka kuukauden alussa lehti-ilmoituksilla,kuukausitiedotteilla, seitsemällä valomainostaulullaSalon keskustassa, info TV:llä Salon kaupungin pääkirjastossaja Salon taidemuseo Veturitallissa, Salon kaupungin asukaslehdessäja kaupunkitiedotteessa, sekä internetissä osoitteissawww.salo.fi/2011, www.turku2011.fi/salo ja facebookissaSalo 2011 –sivulla.MedianäkyvyysKulttuuripääkaupunkivuosi näkyi paikallislehdistössä. Eritapahtumat ylittivät uutiskynnyksen kuukausittain SalonSeudun Sanomissa (28 mediamainintaa), Perniön Seudunlehdessä (11 mediamainintaa), Salonjokilaakso (16 mediamainintaa),sekä City-lehdessä, Salon Uutisissa, Maanomis-Salo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuositaja –lehdessä, Varsinais-Suomen -liiton tiedotuslehdessä jaTurun Sanomissa. Salon Seudun Sanomat ja Salonjokilaaksouutisoivat koko Salon kaupungin alueen tapahtumia, PerniönSeudun lehti keskittyi Perniön Pimeän peitto –kylätapahtumaan.Turun Sanomat uutisoivat toukokuisen Hornin puistonkohennuksen linnunpönttöineen ja perhosniittyineen sekä heinäkuisenAarteenetsintäseikkailun.Radio Yle Turku tiedotti lähetyksissään kuukausitapahtumistaja Yle TV 1:n Lounais-Suomen uutisissa nähtiin koko perheenAarteenetsintäseikkailu.Yhdistykset ovat Salo 2011 kulttuuripääkaupunki vuoden jälkeenhyödyntäneet omassa viestinnässään hankkeen tiedotukseenvalittua visuaalista ja sanallista kieltä. Murreteksteissähyödynnettiin Ossi Helinin asiantuntemusta.32

RahoitusTuototarviototeumaMyyntituototPÄÄSYMAKSUT................................................................................3 500.................................. 4 525Tuet ja avustuksetTUET JA AVUSTUKSET VALTIOLTA.................................................32 000......................................... 0MUUT TUET JA AVUSTUKSET........................................................24 500................................ 21 000Muut tuotot....................................................................................10 000................................in kindSALON KAUPUNGINHALLITUS.................................................................................................. 55 000Tulot yhteensä................................................................................70 000................................ 80 525LipputulotTurku 2011 -säätiöSSKKY / RAKUKulutPalkat ja palkkiotMÄÄRÄAIKAISTEN PALKAT...........................................................18 000................................ 30 246TUNTI- JA URAKKAPALKAT...........................................................48 000................................ 29 3995 000PALKAN SIVUKULUT......................................................................13 000................................ 12 690MUUT PALKAN SIVUKULUT.............................................................4 000Palvelujen ostotTOIMISTO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT.......................................18 000.................................. 9 125suunnittelutyö / käyttötaideteokset..........................................6 000esiintymispalkkiot / teemakuukaudet.....................................20 000kummitaiteilijat / teemakuukaudet ja Pimeys........................21 000asiantuntijapalkkiot / sisällön suunnittelu..............................11 600äänentoistopalvelut / teemakuukaudet....................................2 000KOULUTUS- JA KULTTUURIPALVELUT....................................................0.................................. 6 448MUUT PALVELUT.....................................................................................0................................. 42917TEKIJÄNOIKEUSMAKSUT.................................................................2 000......................................... 0PAINATUKSET...................................................................................3 000................................ 19 872ILMOITUKSET..................................................................................10 000POSTIMAKSUT..................................................................................1 000TELEPALVELUT.....................................................................................400.................................. 1 228RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN KUNN.PITO......................................4 000..................................... 524KONEIDEN JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPITO...................................1 500MATKAT, KULJETUS JA MAJOITUS..................................................3 000.................................. 5 380KILOMETRIKORVAUS..........................................................................500PUHTAANAPITO-, PESULA JA SIIVOUS............................................1 000....................................... 57RAVITSEMIS- JA ATERIAPALVELUT.....................................................500..................................... 885MUUT YHTEISTOIMINTAOSUUDET..................................................6 000.................................. 3 800..........................................................................................................3 500Aineet, tarvikkeet ja tavaratTOIMISTOTARVIKKEET........................................................................150....................................... 18ATK-PALVELUT..................................................................................1 000................................ 36 272LÄÄKE- JA HOITOTARVIKKEET...........................................................300....................................... 22KONEIDEN, KALUSTON, LAITT. RAKENT.......................................30 000.................................. 7 930SÄHKÖ.................................................................................................200..................................... 232LUETTELOITAVA IRTAIMISTO...........................................................5 000TYÖ- JA ASKARTELUMATERIAALIT........................................................0....................................... 23ELINTARVIKKEET.....................................................................................0....................................... 20VAATTEISTO.............................................................................................0....................................... 33MUU IRTAIMISTO....................................................................................0....................................... 47RAKENNUSMATERIAALI..........................................................................0.................................. 1 452MUU MATERIAALI...................................................................................0.................................. 1 954VuokratKONEIDEN JA LAITTEIDEN VUOKRA...............................................6 600.................................. 3 600LEASING -VUOKRAT................................................................................0..................................... 249MUUT VUOKRAT.....................................................................................0..................................... 366MUUT KULUT...........................................................................................0..................................... 348Menot yhteensä...........................................................................246 250.............................. 215 136NETTO...........................................................................................176 250.............................. 134 61133

Tuottajan mietteitäkulttuuripääkaupunkivuodestaKulttuuri kertoo keitä olemme, mistä tulemme ja mihin olemmemenossa. Oma tavoitteeni kulttuuripääkaupunkivuodelle oliohjelman kautta tarjota mahdollisuuksia kuntaliitoksen jälkeisenSalon paikallisidentiteetin vahvistamiselle, saada aikaanasioita joita Salossa ei ole aiemmin tehty, synnyttää ennakkoluulottomiayhteistyömahdollisuuksia ja tuoda kulttuuri kaupunkilaistenarkeen kohderyhmää rajoittamatta.Salon kulttuuripääkaupunkiohjelmaa suunniteltiin vuodesta2005 lähtien yhteistyössä Turun kaupungin kulttuuriasiain keskuksenkanssa. Salon osuuden suunnittelussa oli alusta lähtienmukana kaupungissa kulttuuritoimintaa järjestäviä yhdistyksiäja taiteilijoita. Juhlavuoden lähestyessä hankkeesta tuli kokokaupungin yhteinen ja toteutukseen osallistui runsaasti toimijoitamyös kulttuurin kentän ulkopuolelta. Kuntaliitoksen varmistuttuaohjelmaa laajennettiin koskemaan koko uutta kaupunkia.Kulttuurikuntoilun keskuspuisto päätettiin keskittääSalon keskustaan, kun taas Pimeyden 876 sävyä –tapahtumatlevittyivät uusiin kaupunginosiin.Euroopan kulttuuripääkaupunki –titteli myönnetään kerrallaankahdelle kaupungille ja niitä ympäröiville maakunnille. Tallinnanja Turun lisäksi vuosi koski siis koko Varsinais-Suomea.Salo oli Turun ympäristökunnista aktiivisin osallistuja kokovuoden kattavalla ohjelmallaan. Ohjelman sisällöt, toteutus,viestintä, sekä yhteisön aktiivinen osallistuminen saivat Turku2011 –säätiöltä kiitosta läpi vuoden. Vaikka ohjelma suunniteltiinennen kaikkea salolaisille, sai se huomiota myös Salonulkopuolisessa mediassa. Turku 2011 –säätiön loppuraportissatodetaan vuoden onnistuneen yli odotusten. Samoin perustettujatkotyöryhmä totesi oman raporttinsa päätteeksi että:” Myönteiset kokemukset kulttuurin hyvinvointivaikutuksista,ja alueen ihmisten elämän laadun korostaminen voi olla seSalo 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosinäkökulma, jonka Turku voi tarjota myös laajempaan käyttööneurooppalaisen kulttuuripääkaupunkijärjestelmän ja sen toiminnantulevaisuudelle.” Salon ohjelma keskittyi juuri näihinkahteen seikkaan, joita Turku nyt raporteissaan nostaa kokoEuroopan kulttuuripääkaupunki-instituution tulevaisuudenkannalta merkittäviksi.Salon ohjelmassa haluttiin tuoda kulttuuria ja sen tekijöitä ulosnormaalista toimintaympäristöstään, paikkoihin joissa toteutuksiinei voi olla törmäämättä. Kohtasin monesti epäluuloaulkotiloihin suunniteltujen teosten ja toimintojen onnistumisesta.Puistoteokset saivat kuitenkin ilahduttaa kaupunkilaisiailkivallalta rauhassa. Kaupunkilaisten osallistuminen istutustalkoisiinja teosten rakentamiseen, sekä paikallisten toimijoidenosaamisen hyödyntäminen ja esiintuonti osoittivat mielestäniyhteisten alueiden ja paikallisen työn arvostusta.Turun kulttuuripääkaupunkivuoden suosituimpia ohjelmiaherätellään uudestaan ja Logomon näyttelyt ja tapahtumatjatkavat kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä. Kulttuuripääkaupunkivuodenvaikutukset kaupunkilaisissa, niin Turussakuin Salossakin, näkyvät ajan kuluessa. Salossa monet vuodenaikana syntyneet ideat ja aloitetut toiminnot jatkavat kehittymistääntoteutukseen osallistuneiden keskuudessa ja kaupunkilaistenarjessa. Konkreettiset jäljelle jääneet asiat muistuttavatkulttuuripääkaupunkivuodesta tulevinakin vuosina.Kaupunginvaltuutettu Jaana Shelbyä lainaten: ”Ilman kulttuuripääkaupunkivuottaSalo olisi juuttunut marraskuun alunharmauteen.”Elina VälttiläTuottaja34

www.salo.fi/2011