Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

- 9 -Tärkeimmät hajakuormitusta aiheuttavat tekijät ovat maatalous, metsätalous, turvetuotanto, uitto, hajaasutusja yläpuoliselta reitiltä tuleva kuormitus. Hajakuormituksen osuus Unnukan kokonaiskuormituksestaon pistemäistä kuormitusta suurempi. Yhdyskuntien jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutustavesistön tilaan Haukiveden pohjoisosaa lukuun ottamatta (KHS II ja SKVSY 2011).Kalastusalueen suurin pistekuormittaja on Enson Varkauden tehtaat. Tehtaiden jätevesien vaikutuskohdistuu Haukiveteen, lähinnä Siitinselän alueelle. Huruslahtea rasittava kuormitus on vähentynytvuodesta 1981 lähtien, jonka jälkeen jätevedet on johdettu käsiteltyinä Pirtinvirtaan. Viime vuosina onhavaittu kuitenkin näytteissä suuria määriä mm. tinayhdisteitä, jotka lienevät tulleet vesistöön teollisuudesta.Hakijana Varkauden kaupunki on käynnistänyt hanke, jossa selvitetään ja tarvittaessa tehdään toimiaHuruslahden tilanteen parantamiseksi.Leppävirran kunnan jätevedenpuhdistamo on viime vuosina toiminut hyvin, eikä purkuvesistössä ole olluthavaittavissa jätevesistä johtuvia vesistövaikutuksia.2.2.3 Vesistön muu käyttöVuonna 1972 valmistui vesiliikenteen tarpeisiin Saimaan syväväylän osuus Varkaudesta Kuopioon. Väylänkulkusyvyys on 4,35 metriä. Rahtikuljetuksen lisäksi väylä palvelee matkailu- ja huviveneilyä. Unnukankalastusalueella sijaitsevat Kalmalahden-, Joutenlahden-, Kanavamuseon-, Taipaleen-, Pussilantaipaleen- jaLeppävirran kirkonkylän venesatamat. Unnukan itäosan veneilyväylän rakentaminen ja Huruslahdensyväväylä ovat olleet suunnitteilla.Vesistöä käytetään puutavaran uittoon. Uitto tapahtuu proomuilla tai nippu-uittona ja reittinä käytetäänVarkauden-Kuopion syväväylää. Alueella ovat Möhköskosken ja Pajusalmen puutavaran pudotuspaikat.Teollisuuden tarpeisiin tarvittavia puutavaran varastoalueita on Varkauden edustalla noin 80 hehtaaria(KHS II).Vesistöihin on laskettu myös kilometrikaupalla erilaisia luvanvaraisia kaapeleita ja putkia. Maasto on moninpaikoin karua ja kivikkoista, joten on ollut usein edullisempaa käyttää rakennusreittinä vesistöä. Kaapeleitaja putkia pitkin saadaan kiinteistöille sähköä ja jätevedet puhdistamoihin. Niistä saattaa olla paikallisestihaittaa kalastukselle ja särkyessään ne voivat aiheuttaa pistekuormitusta. Osakaskunnat ovat viime vuosinahakeneet ja saaneet pieniä korvauksia rakentajilta kalastukselle aiheutuneista haitoista.2.2.4 KaavoitusKaavoissa on annettu tarkemmat määräykset ja ohjeet mm. rantarakentamisesta, veneväylistä, satamista javalkamista, ympäristönsuojelusta sekä maisemanhoidosta. Leppävirta-Varkaus alueella on vahvistettuVarkauden seudun seutukaava. Kaavoituksesta antavat lisätietoja Leppävirran kunta ja Varkauden kaupunkiesimerkiksi nettisivuillaan. Suojelualueista ja ympäristöluvista saa lisätietoa ELY-keskus / aluehallintoviranomaiselta(www.ely.fi/ita).2.2.5 SäännöstelyUnnukan nykyiset vedenkorkeudet ja virtaamat määräytyvät Unnukan-Kallaveden säännöstelyluvanperusteella. Säännöstely on aloitettu vuonna 1972. Se hoidetaan Naapuskosken säännöstelypadolla sekäHuruskosken voimalaitos- ja Ämmäkosken säännöstelypadoilla.Kallavettä säännöstellään käytännössä Leppävirran Naapuskosken padolla ja tarvittaessa käytetäänKonnuksen kanavaa tulvajuoksutukseen (ISVO 20.6.1972, korvaukset 11.3.1983). Laivaliikennekaudella 1.5.– 10.12. veden korkeus ei saa alittaa korkeutta NN+ 81,25 m. Mikäli Saimaan veden pinta laskee korkeudenNN+ 75,10 alapuolelle, Kallaveden korkeus saa alittaa purjehduskauden alarajan, mutta ei koskaankorkeutta NN+ 80,90. Jotta vettä saataisiin varastoon Kallaveteen, Naapuskosken pato suljetaan kevättulvanaikana tai sen laskiessa viimeistään tasossa NN+ 82,00.