Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

- 34 -den. Virkistyskalastusalueille virtavesiin tai onkilammikoihin voidaan istuttaa myös onkikokoista järvitaimentatai kirjolohtaJärvitaimenet, kuhat ja siiat istutetaan tankkikuljetuksena kovahkolle rannalle ”kumisaapas” syvyyteensyvänteiden tuntumaan. Kuhat ja siiat voidaan kuljettaa lyhytaikaisesti myös happipakkauksessa.Planktonsiialla on saatu hyviä kasvutuloksia pienvesissä. Haukea ei kannata istuttaa, jos vesistössä tapahtuuluontaista lisääntymistä. Jokivesiin istutetaan 0-v. tai 1-v. järvitaimenia ja harjusta.Istutusten suojausKalastus on järjestettävä niin, että istukkaat eivät joudu saaliiksi liian nuorina. Istutuspaikat voidaan valitakalastusalueen kokouksessa, jossa suositellaan osakaskunnille istutuspaikkojen rauhoittamista määräajaksi.5.2.2 Kalavesien kunnostuksetKäytännön toimet:Alueen vedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Ensisijainen toimenpide on kuormituksen vähentäminen.Paikoitellen ovat lahti- tai pienvedet rehevöityneitä. Hoitokalastus, ruohikon niitto tai kelluslehtistenvesikasvien juurakoiden poisto luo paremmat kalastusolosuhteet. Kalastusalue pyrkii helpottamaantarvittavilla toimilla kalojen kulkua alueen nousuesteillä. Kunnostuksiin osallistuisivat kunta, valtio,osakaskunnat, kyläyhdistykset ja yksityiset henkilöt.Ensisijaisesti uutta turvetuotantoa ei kalastusalueella tule aloittaa, koska turvetuotannon jätevesienvaikutukset ovat erittäin pitkäaikaisia ja peruuttamattomia. Turvetuotannon jätevesien sisällöstä onmainittava humus, fosfori, kiintoaines ja raskasmetallit. Turvetuotannolta tulee vaatia riittävät vesiensuojelutoimet,myös vanhoilta soilta. Varsinkin kevätvaluman aikaan jätevedet (myös aiemmin alueelle kertyneet)valuvat lähes esteettä alapuoliseen vesistöön, koska pidättämään tehdyt laskeutusaltaat ja imeytyskentätovat jäässä. Runsaiden sateiden aikaan tapahtuu samoin ympäri vuoden.Turvetuotannon ympäristöluvan saanti on tiukkenemassa. Syytä onkin, koska lupia on saanut tähän saakkapuutteellisilla tiedoilla. Tästä johtuen vaaditut suojelutoimet eivät ole olleet riittäviä. Jätevesien haitallistenaineiden enimmäispitoisuuksia ei luvissa ole määritetty vaan kuinka suuri osa haitallisista aineista tuleepidättää suojelutoimilla. Aiheutunut haitta on korvattu pienillä kalatalousmaksuilla. Haittoja ja korvauksialaskettaessa on huomioitu ravinnekuormitus, muttei esimerkiksi humuskuormituksen vaikutusta alapuoliseenvesistöön. Selvitysten mukaan humus on pitkävaikutteinen pilaten vesistön pohjaa siis kalojen elin- jalisääntymisalueita. Se sitoo runsaasti eri raskasmetalleja ja yhteisvaikutukset ovat vielä tuntemattomia.Yleisiä ohjeita osakaskunnille ja muille toimijoilleKunnostustoimet ovat yleensä kalliita. Aloite tai rahoitushakemus voidaan tehdä ELY- keskukselle,ympäristökeskukselle tai kunnalle. Suuria hankkeita ovat viime vuosina toteuttaneet ympäristökeskukset jaELY- keskukset ja pieniä hankkeita kalastusalue, osakaskunnat ja hoitoyhdistykset. Suurissa hankkeissaaloite tehdään ensin kunnalle, joka sitten lähestyy muita viranomaisia. Pienemmät hankkeet kutenpienimuotoiset virtavesien kiveämiset tai veneestä tapahtuva ruohikon niitto voidaan toteuttaa kalastusalueen,osakaskuntien, hoitoyhdistyksen tai kiinteistön omistajien toimesta. Kunnostushankkeisiinsiirretään tarvittaessa istutusvaroja, jolloin istutuksia vähennetään tai luovutaan niistä väliaikaisesti.Tarkempia kunnostusohjeita löydät esimerkiksi ”Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito”-oppaasta(Sarvilinna ja Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus 2010).Rehevöityneiden lahti- tai pienvesien kunnostus1. Järvi kaipaa kunnostusta, kun leväkukintoa on haitallisen runsaasti.2. Koekalastuksin selvitetään lajisuhteet ja arvioidaan kunnostustoimen tarve sekä kohdentaminen.3. Ennen toimenpiteitä selvitetään fosfori-, typpi- ja klorofyllipitoisuus sekä klorofyllin ja fosforin suhde.Tämä vaatii ammattilaisten apua ( esim. kunnat, vesiensuojeluyhdistykset, ELY).