Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

- 31 -Kalastusalue asettaa seuraavat näitä pyyntimuotoja koskevat suositukset:Kalastusta tulee harjoittaa niin, että alamittaisten kalojen määrä saaliissa jää mahdollisimmanpieneksi. Ne voidaan vapauttaa hyväkuntoisina jatkamaan kasvuaan. Liikkuvien pyydysten säätelytapojaovat vetoajankohta, vetosyvyys ja käytetty perän tyyppi. Seisovien pyydysten säätely on kuvattuaiemmin (5.1.2). Ammattikalastuksen tulisi pitää saaliskirjanpitoa, josta ilmenevät ainakin saalislajit ja saaliin määrä. Seedesauttaa kalavesien hoidon seurantaa ja kalastuslupien myöntämistä. Kirjanpito tulee luovuttaakalastusalueelle ja asianomaisille osakaskunnille. Muikun, kuhan, siian ja ahvenen elinkeinokalastusta voidaan edistää myöntämällä alueelle isorysäpyyntilupia.Sivusaaliina tulee ajoittain runsaasti vähäarvoisia lajeja, joten näiden pyydysten käyttöelinkeinokalastuksessa olisi suositeltavaa. Alamittaiset kalat voidaan vapauttaa vahingoittumattomina.Paikat tulee valita niin, että muulle kalastukselle ja vesiliikenteelle ei synny haittaa. Vähempiarvoisen kalan varsinaisesta tehopyynnistä elinkeinokalastusvälineillä päätetään hankekohtaisesti. Kalastuksessa pitää ottaa huomioon erityisesti kalastuslain 41,42 §:n ja kalastusasetuksen 8 §:n ja 21§:n määräyksiä. Ne käsittelevät kalastusta apajassa ja kalastajien pääsyä vesille.5.1.4 RavustusKalataloushallinnossa on laadittu rapustrategia (MMM 2000), jonka tavoitteena on: 1. rapuvesien parasmahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu, 3. raputautien leviämisen estäminen, 4. täpläravun hallittukotiuttaminen. Seuraavassa esitetään ohjeita edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi: Siirtoistutukseen kuten myös uuden lajin istuttamiseen on aina oltava ELY-keskuksen lupa (KL 121 §). Täpläravun istuttaminen Unnukan kalastusalueelle ei ole kalataloushallinnon rapustrategian mukaanmahdollista, koska alueen vesistöissä vielä esiintyy jokirapua. Täpläravun välityksellä saattaa rapuruttotarttua myös jokirapuun, jolle se yleensä aiheuttaa kuoleman. Istutukseen saa käyttää ainoastaan jokirapuja, jotka ovat terveitä. Istutukseen tarkoitetuista ravuistatulee lähettää tarpeellinen määrä tutkittavaksi lähimpään Eviran laboratorioon. Tutkimustulosten tuleeolla selvillä ennen istutusta. Tämä koskee myös vesistöissä varastoitavia rapuja. Täpläravun viljely alueella on selvä riski. Havaintojen mukaan ravunviljelylaitoksilta pääsee karkaamaanrapuja alapuoliseen vesistöön ja on olemassa vaara , että sinne syntyy kanta. Rapuja ja ravustus- tai kalastusvälineitä ei saa siirtää raputautialueelta. Ravustukseen sopivat pyydykset tai pyyntilaitteet tulee desinfioida ennen käyttöönottoa. Osakaskunnantulee valvoa, että desinfiointi on hoidettu asianmukaisesti tai järjestää desinfiointi piste. Seuraavassamuutamia rapupyydysten desinfiointiohjeita:- Rapuruttoa levittävät itiöt kuolevat mikäli pyyntivälineitä pidetään alle - 10 C pakkasessa vähintäänvuorokausi. Yksinkertaisinta on säilyttää pyydykset talven yli ulkotilassa.- Kuivaaminen auringossa tai pitäminen saunassa + 80 C lämmössä muutaman tunnin ajan ovatyksinkertaisia tapoja desinfioida pyyntivälineet ja pyydykset.- Keittäminen vähintään 5 minuuttia, mikäli pyydykset kestävät keittämistä.- Formaliinikäsittely 4 % liuoksessa vähintään 20 minuuttia riittää. Kontrolloimaton ravustus on riski. Ravustuksen tulisi tuottaa osakaskunnalle niin paljon tuloja, ettävoidaan järjestää riittävä valvonta ja rapukannan hoito. Osakaskunnilla tulee edelleen olla mahdollisuusrajoittaa ravustukseen myytävien pyydysyksikköjen määrää ja hinnoitella “rapuyksikkö” poiketenmuiden pyydysyksiköiden hinnoittelusta.Tavoitteet rapuvesillä ovat: 1. Rapuvesien paras mahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu ja 3.raputautien leviämisen estäminen ovat tärkeitä tavoitteita alueella.