Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto
Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto
Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
- 28 -Kalastuslain mukaan osakaskunnat säätelevät verkkokalastusta rajoittamalla myytävien lupien määrää,verkkojen solmuväliä <strong>ja</strong> perustamalla rauhoitusalueita. Osakaskuntien päätösten tulisi olla sopusoinnussakalastusalueen määräysten <strong>ja</strong> suositusten kanssa.Verkkojen määrärajoitukset suurilla vesillä tulee tehdä tulevaisuudessa harkiten, koska vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuson koko a<strong>ja</strong>n vähenemässä <strong>ja</strong> ammattikalastus tarvitsee lisää kalastusmahdollisuuksia. Sen si<strong>ja</strong>an solmuvälinsäätelyä voidaan käyttää keinona.Kuten aiemmin todettiin kuhan istutusten perusteluissa, että Etelä-Kallavedellä tehtyjen selvitystenmukaan kalastetaan lisääntymisikäiset yli 40 cm kuhat lähes kaikki kahden kalastuskauden aikana. Tästäsyystä uusi ikäluokka tulisi olla koko a<strong>ja</strong>n kasvamassa kannan ylläpitämiseksi. Kuhakannan turvaamiseksitarvitaan istutusten lisäksi myös verkkokalastuksen säätelyä, jotta kuhan emokalojen määrä pysyisiriittävänä <strong>ja</strong> kuhan luontainen lisääntyminen onnistuisi lämpiminä kesinä.Kuhan kalastuksen sesonki ajoittuu syyskuusta helmikuulle. Parhaiten kuhia saadaan verkoilla ensijäiltäsyvänteiden rinteiltä. Ne hakeutuvat sinne jo sulan veden aikaan vesien jäähdyttyä <strong>ja</strong> saaliit paranevat.Kutuaikana kuhia voi olla vaikea tavoittaa, koska ne eivät kude parvessa vaan pareittain <strong>ja</strong> koiras vahtiikudun jälkeen mätiä sen kuoriutumiseen saakka <strong>ja</strong> liikkuu vähän. Kutualueen läheisyydestä niitä voisatunnaisesti tavoittaa syönnökseltä. Keskikesällä kuhan tavoittaminen verkkoon on satunnaista. Neoleskelevat silloin päiväaikaan harppauskerroksessa <strong>ja</strong> nousevat iltahämärissä kuore- tai muikkuparvienperässä lähemmäs pintaa <strong>ja</strong> mahdollisesti lähelle rantaa.Kuha kasvaa lakisääteiseen alamittaan 4-5 vuodessa. Nuo 37 cm pituiset kuhat ovat noin 500-600 gpainoisia. Naaraat saavuttavat sukukypsyyden noin vuotta myöhemmin kuin koiraat. Loh<strong>ja</strong>njärvellä kuhasaavuttaa sukukypsyyden suunnilleen samankokoisena kuin Etelä-Kallavedellä. Tällöin 45-50 mm verkoillatapahtuva kalastus verottaa naaraita, jotka eivät ole ehtineet kutea vielä kertaakaan. Etelä-Kallavedelläkalastuksen aloittaminen vasta 7-vuotiaista kaloista turvaisi ainakin yhden kutukerran kaikille kuhille.Tuolloin kuhat ovat noin 50 cm pituisia <strong>ja</strong> painavat noin 1,5 kg (Keskinen 2006, kuvat 33-34).Kuha takertuu helposti verkkoon <strong>ja</strong> esimerkiksi 45 mm:n verkolla saadun kuhan pituus voi vaihdella 25-45cm. Suurin osa saaliskaloista on kuitenkin ”keskiarvokalo<strong>ja</strong>” noin 40 cm/600 g, joten solmuvälisäätelyllävoidaan vaikuttaa saaliskalan kokoon. Kalastettuna 50 mm:n verkolla kuha painaa keskimäärin 800 g <strong>ja</strong> on45 cm pitkä <strong>ja</strong> kalastettuna 55 mm:n verkolla 1000-1500 g <strong>ja</strong> on 47-50 cm pitkä.Yhteenveto: Unnukan kalastusalueella on eniten tarvetta verkkojen solmuvälin <strong>ja</strong> sitä tukevalle kalojenalamitan säätelylle.Kalastuslain 37 § antaa kalastusalueelle mahdollisuuden antaa määräa<strong>ja</strong>ksi määräyksiä verkkojen solmuvälistä,jos ”vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat”sitä edellyttävät. Kyseisessä pykälässä ei suoraan puhuta pyydysten rakenteen muuttamisesta, vaantietynlaisten pyydysten tai kalastustapojen kieltämisestä.