Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

- 24 -3.5.4 Pohdintaa istutuksin tapahtuneen hoidon tuloksellisuudesta ja suuntaviivoja tulevilleistutuksilleKuhaKuhakantojen vahvistuminen selittyy myös muutamien vuosien edullisista luonnollisen lisääntymisenolosuhteista. Istutettujen kuhien osuutta saaliissa ei ole selvitetty Unnukalla. Muualla Suomessa tehdyissäselvityksissä istutukset ovat onnistuneet vaihtelevasti. Pääsääntö on ollut, että mahdollisimman suurillapoikasilla (> 7 cm) saadaan parhaat istutustulokset, koska ne selviävät ensimmäisestä talvesta parhaiten.Yhteenveto: Kuhaistutuksia tullaan jatkamaan Unnukalla, mutta istutusmäärää voidaan pienentäänykyisestä liikkumavaran 5-10 kpl/ha/vuosi sisällä, koska solmuvälirajoitukset ovat olleet voimassa pitkäänja mahdollistavat kuhan kasvun lisääntymiskokoiseksi. Suurempiin ja syvempiin reittivesiin (yli 1 km2 = 100ha), joissa laji jo esiintyy voidaan myös istuttaa kuhaa. Kalastusalue tekee vuosittain tarkemman istutussuunnitelman.Perustelut: Etelä-Kallavedellä tehtyjen selvitysten mukaan (Keskinen 2006) kalastetaan yli 40 cm kuhatlähes kaikki kahden kalastuskauden aikana, joten uusi ikäluokka tulisi olla koko ajan kasvamassa kannanylläpitämiseksi. Kuhan lisääntyminen onnistuu vain lämpiminä kesinä (poikasen aineenvaihdunta käynnistyyvasta > 14 °C). Kuhan istutus on siten tärkeintä viileinä kesinä, jolloin luontainen lisääntyminen on heikkoa.Tulevan kesän ennustaminen vuotuista istutussuunnitelmaa tehtäessä on mahdotonta, joten kuhaistutuksetjoudutaan tekemään varojen mukaan vuosittain. Kalastusrajoituksilla pyritään puolestaan takaamaan,että mahdollisimman suuri määrä emokaloja ehtii kutea ainakin kerran. Luontaisen lisääntymisen onnistuessaistutusten tarve vähenee.Taimen ja siikaSiian ja taimenen istutusmäärät Unnukkaan ovat olleet pieniä ja saaliit ovat romahtaneet.Nykytilanteessa istutukset ovat lähes ainoa keino luoda kalastettava taimenkanta, koska luontaistalisääntymistä ei liene olemassa. On ratkaistava vuosittaista istutussuunnitelmaa tehtäessä varojenriittävävyys kalliiden taimenenpoikasten istutuksiin ja merkintään. Toteutettavista istutuksista ja mahdollisistakalastusrajoituksista huolimatta taimenia saadaan saaliiksi vain satunnaisesti myös tulevaisuudessa.Viime vuosina taimenen poikasilta on leikattu rasvaevä Rautalammin reitillä. Kalastajia on tiedotettu, ettämitan täyttävä rasvaevätön taimen voidaan ottaa, mutta evälliset, ”villit” taimenet, tulee vapauttaa. Samakäytäntö saattaa tulla myös Vuoksen vesistöalueelle. Merkintä lisää istutuskustannuksia 5-10 %.Siikaistutusten tavoitteena on ollut nopeakasvuisten järvisiikojen lisääminen saaliissa. Siika lisääntyy myösluontaisesti (tuppisiika). Loiset ovat kuitenkin pilanneet aiemmin saaliin ja istutukset on lähes lopetettu.Nykyisin siikakanta on heikko, koska myös luontaisesti lisääntyvä tuppisiikakanta on taantunut. Siikaistutuksetvoidaan jälleen aloittaa, kunhan määrät pidetään kurissa. Sivuvesistöihin suositellaan siikaistutuksia.3.5.5 Kalavesien kunnostuksetKalastusalueen vesistöt ovat vesienhoitosuunnitelman luokituksen mukaan pääasiassa hyvässä kunnossa(ELY-keskus). Maakunnallisestikin vaikea vesien hoidon ongelma-alue sijaitsee Varkauden kaupunginlähialueella Huruslahdessa ja Haukiveden Siitinselällä. Siellä tarvittavat toimet ja vastuut määräytyvätympäristöluvituksessa. Kalastusalueen on syytä olla mukana yhdessä vesialueen omistajien kanssavalvomassa kalatalouden etua näissä asioissa. Muut kunnostustarpeet ovat paikallisia. Sivuvesistöt ovatmatalia, usein humuspitoisia ja hajakuormitus lisää ravinne ja humuskormitusta. Heikoimmillaan vedenlaatu on Kirkko-Ahvenisessa, Suurijärvessä, Särkijärvessä ja Helvejärvessä, joissa on havaittu happikatoa.