Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

- 10 -Avovesikautena Unnukan vedenkorkeuden vaihtelu saa olla 10 cm. Vesistön keskivirtaama on säännöstelynmyötä voimistunut jonkin verran (KHS II).Säännöstelyn pääasiallinen lähtökohta on ollut laivaliikenteen turvaaminen, mutta päätöksistä hyötyvätmyös voimalaitos- ja virkistyskäyttö. Kritiikkiä on esitetty mm. vesipinnan alhaisesta tasosta kevättalvella jaloppukesällä vähäsateisina aikoina.Kallavesi purkautuu pääasiassa luonnontilaisesti Suvasveden ja Karvionkosken kautta Heinäveden reitille jaKonnuskosken kautta Unnukkaan. Naapuskosken padolla ei siksi pystytä estämään Kallaveden vesivarastonehtymistä pitkien kuivuuskausien aikana. Suurin säännöstelystä saatu etu on kesäaikaisen alivesipinnannostaminen luonnontilaista korkeammalle. Toisaalta säännöstelyllä alennetaan keskimääräistä suurempiatulvakorkeuksia. Tätä varten Kallavettä juoksutetaan kevättalvella, jotta tulvavesille saataisiin varastotilaa.Kallaveteen vaikuttaa myös Iisalmen reitin vesitilanne ja säännöstely. Sieltä tulee noin kolmannes tulovirtaamasta.Iisalmen reitin järviä ei tulvasuojelusta johtuen voida pitää vesivarastoina Kallavedelle, jotta senkesäaikaista vedenkorkeutta voitaisiin säätää (Markku Henttonen, Savon Sanomat 1997).Viimeisimpien suunnitelmien mukaan Kallaveden alimpia vedenkorkeuksia aiotaan nostaa laivaliikenteen javirkistyskäytön turvaamiseksi. Tähän päästäisiin rakentamalla pohjapato Konnuskosken Emäkoskenhaaraan sekä Karvionkosken niskaan (Tuulikki Miettinen, Savon Sanomat 2.6.2006). Lupahakemus onedelleen tutkinnan kohteena ja toteutuu mahdollisesti vv. 2010-2020. Hankkeeseen kuuluu myös Konnuksenvanhan kanavan kunnostaminen tulvasuojeluun. Toteutuessaan se voisi johtaa alimpien vedenkorkeuksien nousuun kuivina kausina. Alimmat vedenkorkeudet nousisivat 5-10 cm (suullinen tieto, IlkkaMaksimainen, Pohjois-Savon ympäristökeskus 10.10.2008).Esitelty vedenpinnannosto olisi kalastusalueen kannalta vain hyvä toimenpide, koska se helpottaavesiliikennettä ja kalastus- ym. virkistyskäyttöä. Parhaimmillaan rantavyöhykkeen tila saattaisi parantua,lahtivesien rehevöityminen vähentyä ja poikastuotantoalueet kasvaa.2.3 VESIALUEIDEN OMISTUSKalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden 2001 alustakalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittainpäällekkäistä organisaatiota; kalastuskunta ja yhteisen vesialueen osakaskunta. Käytännön kalastukseen jakalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettuna kalastuskuntanatoimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan sijaannimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta).Yhteisaluelaki antaa pienille osakaskunnille mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koollekutsumana päättämään kalavetensä käytöstä.Unnukan kalastusalueella on 44 osakaskuntaa. Osakaskuntien vesipinta-ala vaihtelee välillä 0,5-1133 ha, jakeskiarvo on noin 245 ha. Osakaskuntien hallinnassa on noin 91 % kalastusalueen kokonaispinta-alasta.Yksityisiä vesialueita on neljä, joista suurin on A. Ahlstöm Oy (785 ha). Muiden yksityisvesien pinta-alatvaihtelevat 3-173 ha. Osakaskuntien pinta-alat on esitetty liitteessä 3. Osakaskuntien rajat on esitettykarttaliitteessä.2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILAToimintaan tuli merkittävä muutos 1.1.1994 voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksen myötä. Kalastusalueenvaltuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitusja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71§) osakaskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueellatoimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivatjärjestöt.