Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

- 5 -Kalavesien hoitoIstutuksetOsakaskunnat, kalastusalue, kalatalousmaksut tai velvoitteet rahoittavat istutukset. Istutusmäärättarkennetaan varojen mukaan vuosittain. Unnukkaan istutetaan 3v järvitaimenia 500-800kpl/vuosi , 1kkuhia tai 1k siikoja 25 000-90 000 kpl/vuosi. Pienempiin järviin ja lampiin istutetaan 1k kuhaa tai siikaavuosi 5-10kpl/ha/vuosi. Kuhia vain yli 100 ha järviin, joissa on syvänteitä. Haukivesi hoidetaan velvoitteillaja kalatalousmaksuilla.Velvoitteet:1. Carelian Caviar Oy: ISYLV 8.11.2006 nro 92/06/2- kalatalousmaksu 350 € vuodessa (Haukivesi, Siitinselkä)2. Varkauden kaupunki: ISYLV 5.10.2005 nro 97/05/2- kalatalousmaksu 619 € vuodessa (Haukivesi, Siitinselkä)3. Stora Enso Oy: ISYLV 11.1.2008 nro 6/08/2- kalatalousmaksu 8846 € vuodessa (Haukivesi, Siitinselkä)4. Liikennevirasto, Varkaus-Kuopio väylä: ISVEO 12.4.1979 nro 6/YmII/79- istutusvelvoite 5000 kpl 1 k kuha / vuosi (Unnukka)Kunnostettavat kohteetKuormituksen vähentäminen on tärkein tavoite. Paikallisen tarpeen mukaan tehdään suunnitelman mukaanlahtivesissä ja pienvesissä kasvillisuuden- tai sedimentin poisto tai hoitokalastus tai muu toimenpide.Suunnitellut kehittämishankkeetHanke 1.Tavoite: Otetaan huomioon kalastuslain uudistuksen tuomat muutokset toimintaan.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia.Hanke 2.Tavoite: Kalastuksen valvonnan kehittäminen.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia. Nimetään 2-4 kalastuksen valvojaa tai ostetaan valvontapalvelukeskitetysti ulkopuolelta. Lisätään valvontaan rahoitusta.Hanke 3.Tavoite: Mahdollisimman hyvin kalakannan huomioivat ja kannattavat istutukset.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia. Istutukset tehdään noudattaen vuosittain kalastusalueenkokouksessa tehtävää istutussuunnitelmaa, joka perustuu voimassa olevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaanja käytettävissä oleviin varoihin sekä ottaen huomioon velvoiteistutukset.Hanke 4.Tavoite: Verkkojen solmuvälisäätelyllä ja määräämällä kuhalle ja taimenelle nykyistä korkeammatalamitat säädellään kalastusta niin, että kuhan emokaloja on riittävästi jatkamaan sukua lämpiminäkesinä ja istutetut taimenet monipuolistavat saatua saalista.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia. Kalastusalue tekee tarvittaessa hallintopäätöksen asiassa.Hanke 5.Tavoite: Hajakuormituksen vähentäminen ja tarvittavat kunnostustoimetHanke 6.Tavoite: Kalastusalueen palveluiden ja tiedotuksen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoidenkanssa. Osakaskunnat tiedottavat paremmin myymistään luvista.- Toimenpiteet: Osakaskuntien koulutus, nettipalveluiden kehittäminen niin, että KHS, lupa-alueet jatoimijoiden yhteystiedot löytyvät internetistä. Lupia tarjotaan myös osakaskuntien ulkopuolisille.Hanke 7.Tavoite: Osakaskuntien toiminnan aktivointi, toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön lisääminenosakaskuntien kesken ja/tai kalastusalueen kanssa.- Toimenpiteet: Osakaskunnat ovat pieniä, joten niitä tulee yhdistää. Uusia toimijoita pyritään saamaanmukaan toimintaan. Nuorisoa pyritään saamaan harrastuksen pariin järjestämällä kalastustapahtumiayhteistyössä muiden kalastusalueiden ja toimijoiden kanssa.Hanke 8.Tavoite: Kalataloudellisen tutkimus- ja kehittämistoiminta aloitetaan- Toimenpiteet: Kirjanpitokalastus aloitetaan. Seurataan velvoitetarkkailua. Tehdään kalastustiedustelu2013-2014 ja 2020-2021 ja muut selvitykset tarvittaessa. Osakaskuntien toimintailmoituksilla kerätääntietoa alueella käytössä olevista pyydyksistä.

- 6 -ESIPUHEUnnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma I valmistui 1988 (Leinonen) ja II 1998 (Hartikainen).Käyttö- ja hoitosuunnitelma II on kirjoitettu hyvin ja useat siinä esitetyt tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia.Alueen osakaskunnat ovat kooltaan pieniä. Silti niiden yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen ei oleedennyt käyttö- ja hoitosuunnitelmassa toivotulla tavalla.Kalakannoissa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kuhan ja särkikalojen osalta. Niiden kannat ovatrunsastuneet. Istutuskokeiluja on tehty järvisiialla ja -harjuksella laihoin tuloksin. Kalakantojen muututtuaon on tullut aika laatia hoitosuositukset uudelleen. Arviot kalakannoista ovat vain suuntaa antavia, koska neperustuvat pelkästään osakaskuntien mielipiteisiin ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitykseen”Kuinka Suomi kalastaa”. Tarkempaa kalakantojen seurantaa alueella ei ole lukuun ottamatta Haukivedenvelvoitetarkkailua järjestetty.Kalastusalue päätti kokouksissaan saattaa suunnitelman ajantasalle vuosien 2010-2012 aikana. Muutoinkintavoitteena on ollut asiakirjan tarkistaminen kymmenen vuoden välein. Kalastusalue käynnisti käyttö- jahoitosuunnitelman muuttamisen vuonna 2010. Käytännön suunnittelutyö tehtiin vuoden 2011 lopun ja2012 alun aikana.Osakaskunnille ja kalastusjärjestöille tehtiin kysely vuoden 2011 aikana koskien vuoden 2010 osakaskuntatoimintaaja kalastossa sekä vesistöissä tapahtuneita muutoksia kuluneen noin 10 vuoden aikana. Kyselyynvastanneiden osakaskuntien yhteispinta-ala oli 73 % kalastusalueen pinta-alasta. Kysymykset tiedusteluissaja järjestetyt palaverit ja kuulemiset tehtiin niin, että asianosaiset itse pääsivät mahdollisimman pitkällevaikuttamaan lopputulokseen. Laadinnassa perehdyttiin soveltuvilta osin julkaistuihin raportteihin.Unnukan kalastusalueen hallitus antoi asiantuntija-apua.Kuopiossa 01.03.2012Pohjois-Savon kalatalouskeskusAri Pyykkönen

- 7 -1. JOHDANTO“Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen.Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioonkalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävätoimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon” (KL 1 §).“Kalastusoikeuden haltija on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon niin,että 1 §:ssä mainitut tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon” (KL 2§ 1 mom.).”Tämän lain 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kalastusalueen tulee ELY-keskuksen määräämänajan kuluessa ottaa käyttöön käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueenkalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat” (KL 79 § 1 mom).Käyttö- ja hoitosuunnitelma toimii ohjeena kalavesien hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Kalastusoikeudenhaltija tai kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen jäsen ei ilman perusteltuaaihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään suunnitelman toteuttamista. Viranomaisten,osakaskuntien ja jaettujen vesialueiden omistajien on tarpeen mukaan otettava huomioon suunnitelmankalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevat suuntaviivat (KalL 82 §). Ohjausvaikutusta ei kuitenkaan ole pyrittyohjaamaan kovin selvästi sanktioilla. Vesioikeudellisissa hankkeissa on huomioitava käyttö- ja hoitosuunnitelmatarpeen mukaan (VL 2:22 §), eli kalastusalueen tahdon loukkaamista tulisi välttää. Ohjeellisuudestahuolimatta käyttö- ja hoitosuunnitelma on tärkeä asiakirja, jossa on määritetty alueen yhteistoiminnanperusteet.Suunnitelman on sisällettävä pääpiirteittäin selvitykset kalastusalueen kalakantojen määrästä ja tilasta sekäniiden nykyisestä käytöstä ja käytön perusteista. Sen tulee myös sisältää kalakantojen hoitoa ja käyttöäkoskevat yleiset tavoitteet sekä vaihtoehtoja käytön ja hoidon järjestämiseksi sekä niiden kustannuksia(KalL 79 §).Ongelmana laatimisessa on ollut luotettavien tietojen hankinta kalavarojen määrästä ja tilasta. Ongelma onkorostunut ja toistunut kalastusalueiden ja osakaskuntien päätöksen teossa, joissa päätös on perusteltavaKalL:n 1 §:n tavoitteiden toteuttamisella. Ilman kalastuksen ja kalavesien hoidon seurantaa kalastusalue eipysty tehokkaasti ohjaamaan alueensa kalavarojen käyttöä. Myös suunnitelman toteutumisen jatkuvaseuranta on tarpeen.A. PERUSTIEDOT2. UNNUKAN KALASTUSALUE 20112.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUSUnnukan kalastusalue sijaitsee Leppävirran kunnan (85 %) ja Varkauden kaupungin (15 %) alueella.Kalastusalueen vesipinta-ala on noin 12 000 ha, josta Unnukan pinta-ala on noin 9 000 ha, Haukivettäalueella on noin 800 ha ja muiden järvien ja lampien pinta-ala on noin 2 200 ha. Kalastusalueen vedetkuuluvat Unnukan valuma-alueeseen (4.271).Kalastusalueen keskusjärvi on Unnukka, joka purkautuu Huruskosken voimalaitoksen ja Pirtinvirran kauttasekä toisaalta Ämmäkosken säännöstelypadon kautta Haukiveteen. Unnukka on keskisyvyydeltään 5,6metriä syvä järvi, jonka rannat ovat rikkonaisia, lukuisat saaret jakavat järven pieniin selkävesiin jasyvänteet ovat pienialaisia. Suurimmat syvyydet löytyvät Timonselältä, jossa vettä on enimmillään noin 40metriä. Myös Haukiveden pohjoisosa on matala. Alueella sijaitsee 190 kappaletta pienempiä järviä jalampia. Suurimmat näistä ovat Ala-Särkijärvi (244 ha), Kiesimäjärvi (225 ha)ja Suurijärvi (116 ha).

- 8 -Kalastusalueelle sijoittuvat Leppävirran kirkonkylän ja Varkauden kaupungin taajamien lisäksi Timolan,Sarkamäen, Mustinmäen, Moninmäen, Konnuslahden ja Riihirannan kyläkeskukset. Kalastusalueella asuunoin 30 000 henkilöä.2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSETUnnukan kalastusalueen ympäristön muutoksia on tarkasteltu tarkemmin käyttö- ja hoitosuunnitelmassa II.Tässä keskitytään tietoon tulleisiin muutoksiin. Tärkeimpiä kalatalouteen vaikuttavia ympäristötekijöitäovat olleet hajakuormitus, taajamien ja teollisuuden pistekuormitus, etenkin teollisuuskaupunki Varkaudessaja sen alapuolisessa vesistössä, syväväylän ruoppaus ja säännöstely. Yleisesti ottaen veden laatu onparantunut kalastusalueella suojelutoimien tehostamisen myötä. Varkauden suurin kuormitus kohdistuunykyisin Haukiveteen, mutta valitettavasti Huruslahdelta ja Haukivedestä on viime vuosina otetuistanäytteistä löydetty edelleen korkeita raskasmetallipitoisuuksia, erityisesti tinayhdisteitä.2.2.1 Veden laatuUnnukka on melko ruskeavetinen ja matalahko järvi. Vesi on luokiteltu lievästi reheväksi ja melko hyväkuntoiseksi.Hyvää huonommassa tilassa olevaksi on mainittu Konnuslahti (maatalous, haja-asutus ja sisäkuormitus).Haukiveden veden laatuun vaikuttavat hajakuormituksen ja ilmalaskeuman ohella tehtaanjätevedet. Siitinselkä jätevesien purkualueena on luokittunut tyydyttäväksi (P-S vesienhoidon toimenpideohjelma2010).Kalastusalueen muut järvet ja lammet ovat pääosin ruskeavetisiä metsälampia ja niiden veden laatu onkohtalaisen hyvä. Heikoimmillaan veden laatu on Kirkko-Ahvenisessa, Suurijärvessä, Särkijärvessä jaHelvejärvessä, joissa on havaittu happikatoa (KHS II).Osakaskuntakyselyn perusteella veden laatu on alueen vesistöissä pysynyt pääasiassa ennallaan. Unnukanvedenlaatu on pysynyt ennallaan 16 vastaajan mielestä. Kahden vastaajan mielestä laatu oli heikentynyt, jakahden parantunut (n= 20). Pienten järvien ja lampien tila vaihtelee, mutta huolestuttavaa on, ettäheikentymistä on myös tapahtunut. Tieto perustuu yleensä yhden vastaajan käsitykseen, mutta esimerkiksiSärkijärven ja Helvejärven (Haiseva) tila on edelleen huolestuttava (kuva 1).2.2.2 KuormitusPiste- ja hajakuormitus ovat tärkeä vesien tilaan vaikuttava tekijä alueella. Pistekuormitus koostuuLeppävirran ja Varkauden taajamien jätevesipuhdistamojen sekä Enson Varkauden tehtaiden jätevesistä.Jatkossa Leppävirran taajaman jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Varkauteen.

- 9 -Tärkeimmät hajakuormitusta aiheuttavat tekijät ovat maatalous, metsätalous, turvetuotanto, uitto, hajaasutusja yläpuoliselta reitiltä tuleva kuormitus. Hajakuormituksen osuus Unnukan kokonaiskuormituksestaon pistemäistä kuormitusta suurempi. Yhdyskuntien jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutustavesistön tilaan Haukiveden pohjoisosaa lukuun ottamatta (KHS II ja SKVSY 2011).Kalastusalueen suurin pistekuormittaja on Enson Varkauden tehtaat. Tehtaiden jätevesien vaikutuskohdistuu Haukiveteen, lähinnä Siitinselän alueelle. Huruslahtea rasittava kuormitus on vähentynytvuodesta 1981 lähtien, jonka jälkeen jätevedet on johdettu käsiteltyinä Pirtinvirtaan. Viime vuosina onhavaittu kuitenkin näytteissä suuria määriä mm. tinayhdisteitä, jotka lienevät tulleet vesistöön teollisuudesta.Hakijana Varkauden kaupunki on käynnistänyt hanke, jossa selvitetään ja tarvittaessa tehdään toimiaHuruslahden tilanteen parantamiseksi.Leppävirran kunnan jätevedenpuhdistamo on viime vuosina toiminut hyvin, eikä purkuvesistössä ole olluthavaittavissa jätevesistä johtuvia vesistövaikutuksia.2.2.3 Vesistön muu käyttöVuonna 1972 valmistui vesiliikenteen tarpeisiin Saimaan syväväylän osuus Varkaudesta Kuopioon. Väylänkulkusyvyys on 4,35 metriä. Rahtikuljetuksen lisäksi väylä palvelee matkailu- ja huviveneilyä. Unnukankalastusalueella sijaitsevat Kalmalahden-, Joutenlahden-, Kanavamuseon-, Taipaleen-, Pussilantaipaleen- jaLeppävirran kirkonkylän venesatamat. Unnukan itäosan veneilyväylän rakentaminen ja Huruslahdensyväväylä ovat olleet suunnitteilla.Vesistöä käytetään puutavaran uittoon. Uitto tapahtuu proomuilla tai nippu-uittona ja reittinä käytetäänVarkauden-Kuopion syväväylää. Alueella ovat Möhköskosken ja Pajusalmen puutavaran pudotuspaikat.Teollisuuden tarpeisiin tarvittavia puutavaran varastoalueita on Varkauden edustalla noin 80 hehtaaria(KHS II).Vesistöihin on laskettu myös kilometrikaupalla erilaisia luvanvaraisia kaapeleita ja putkia. Maasto on moninpaikoin karua ja kivikkoista, joten on ollut usein edullisempaa käyttää rakennusreittinä vesistöä. Kaapeleitaja putkia pitkin saadaan kiinteistöille sähköä ja jätevedet puhdistamoihin. Niistä saattaa olla paikallisestihaittaa kalastukselle ja särkyessään ne voivat aiheuttaa pistekuormitusta. Osakaskunnat ovat viime vuosinahakeneet ja saaneet pieniä korvauksia rakentajilta kalastukselle aiheutuneista haitoista.2.2.4 KaavoitusKaavoissa on annettu tarkemmat määräykset ja ohjeet mm. rantarakentamisesta, veneväylistä, satamista javalkamista, ympäristönsuojelusta sekä maisemanhoidosta. Leppävirta-Varkaus alueella on vahvistettuVarkauden seudun seutukaava. Kaavoituksesta antavat lisätietoja Leppävirran kunta ja Varkauden kaupunkiesimerkiksi nettisivuillaan. Suojelualueista ja ympäristöluvista saa lisätietoa ELY-keskus / aluehallintoviranomaiselta(www.ely.fi/ita).2.2.5 SäännöstelyUnnukan nykyiset vedenkorkeudet ja virtaamat määräytyvät Unnukan-Kallaveden säännöstelyluvanperusteella. Säännöstely on aloitettu vuonna 1972. Se hoidetaan Naapuskosken säännöstelypadolla sekäHuruskosken voimalaitos- ja Ämmäkosken säännöstelypadoilla.Kallavettä säännöstellään käytännössä Leppävirran Naapuskosken padolla ja tarvittaessa käytetäänKonnuksen kanavaa tulvajuoksutukseen (ISVO 20.6.1972, korvaukset 11.3.1983). Laivaliikennekaudella 1.5.– 10.12. veden korkeus ei saa alittaa korkeutta NN+ 81,25 m. Mikäli Saimaan veden pinta laskee korkeudenNN+ 75,10 alapuolelle, Kallaveden korkeus saa alittaa purjehduskauden alarajan, mutta ei koskaankorkeutta NN+ 80,90. Jotta vettä saataisiin varastoon Kallaveteen, Naapuskosken pato suljetaan kevättulvanaikana tai sen laskiessa viimeistään tasossa NN+ 82,00.

- 10 -Avovesikautena Unnukan vedenkorkeuden vaihtelu saa olla 10 cm. Vesistön keskivirtaama on säännöstelynmyötä voimistunut jonkin verran (KHS II).Säännöstelyn pääasiallinen lähtökohta on ollut laivaliikenteen turvaaminen, mutta päätöksistä hyötyvätmyös voimalaitos- ja virkistyskäyttö. Kritiikkiä on esitetty mm. vesipinnan alhaisesta tasosta kevättalvella jaloppukesällä vähäsateisina aikoina.Kallavesi purkautuu pääasiassa luonnontilaisesti Suvasveden ja Karvionkosken kautta Heinäveden reitille jaKonnuskosken kautta Unnukkaan. Naapuskosken padolla ei siksi pystytä estämään Kallaveden vesivarastonehtymistä pitkien kuivuuskausien aikana. Suurin säännöstelystä saatu etu on kesäaikaisen alivesipinnannostaminen luonnontilaista korkeammalle. Toisaalta säännöstelyllä alennetaan keskimääräistä suurempiatulvakorkeuksia. Tätä varten Kallavettä juoksutetaan kevättalvella, jotta tulvavesille saataisiin varastotilaa.Kallaveteen vaikuttaa myös Iisalmen reitin vesitilanne ja säännöstely. Sieltä tulee noin kolmannes tulovirtaamasta.Iisalmen reitin järviä ei tulvasuojelusta johtuen voida pitää vesivarastoina Kallavedelle, jotta senkesäaikaista vedenkorkeutta voitaisiin säätää (Markku Henttonen, Savon Sanomat 1997).Viimeisimpien suunnitelmien mukaan Kallaveden alimpia vedenkorkeuksia aiotaan nostaa laivaliikenteen javirkistyskäytön turvaamiseksi. Tähän päästäisiin rakentamalla pohjapato Konnuskosken Emäkoskenhaaraan sekä Karvionkosken niskaan (Tuulikki Miettinen, Savon Sanomat 2.6.2006). Lupahakemus onedelleen tutkinnan kohteena ja toteutuu mahdollisesti vv. 2010-2020. Hankkeeseen kuuluu myös Konnuksenvanhan kanavan kunnostaminen tulvasuojeluun. Toteutuessaan se voisi johtaa alimpien vedenkorkeuksien nousuun kuivina kausina. Alimmat vedenkorkeudet nousisivat 5-10 cm (suullinen tieto, IlkkaMaksimainen, Pohjois-Savon ympäristökeskus 10.10.2008).Esitelty vedenpinnannosto olisi kalastusalueen kannalta vain hyvä toimenpide, koska se helpottaavesiliikennettä ja kalastus- ym. virkistyskäyttöä. Parhaimmillaan rantavyöhykkeen tila saattaisi parantua,lahtivesien rehevöityminen vähentyä ja poikastuotantoalueet kasvaa.2.3 VESIALUEIDEN OMISTUSKalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden 2001 alustakalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittainpäällekkäistä organisaatiota; kalastuskunta ja yhteisen vesialueen osakaskunta. Käytännön kalastukseen jakalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettuna kalastuskuntanatoimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan sijaannimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta).Yhteisaluelaki antaa pienille osakaskunnille mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koollekutsumana päättämään kalavetensä käytöstä.Unnukan kalastusalueella on 44 osakaskuntaa. Osakaskuntien vesipinta-ala vaihtelee välillä 0,5-1133 ha, jakeskiarvo on noin 245 ha. Osakaskuntien hallinnassa on noin 91 % kalastusalueen kokonaispinta-alasta.Yksityisiä vesialueita on neljä, joista suurin on A. Ahlstöm Oy (785 ha). Muiden yksityisvesien pinta-alatvaihtelevat 3-173 ha. Osakaskuntien pinta-alat on esitetty liitteessä 3. Osakaskuntien rajat on esitettykarttaliitteessä.2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILAToimintaan tuli merkittävä muutos 1.1.1994 voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksen myötä. Kalastusalueenvaltuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitusja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71§) osakaskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueellatoimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivatjärjestöt.

- 11 -Vuoden 1994 alusta tuli kalastuslakiin muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueiden hallinnollisia tehtäviä(taulukko 1).Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeudeksi ja vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortin lunastamisesta. Samalla tuli mahdolliseksilunastaa läänikohtainen viehekortti.Kalastusalueen tulee kuulla ja tiedottaa riittävästi hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla lainsäädännönperusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätöksiä tehtäessä (taulukko 1). Lakiviranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) edellyttää, että kalastusalueen kokouksen asiakirjat ovatkenen tahansa luettavissa.Kalastuskorttivarat sekä omistajakorvaukset ja viehemaksut alle 30 € ja valtakirjalla muodostavat pääosankalastusalueen toiminnan rahoituksesta. Korttivarojen määrä on vaihdellut huomattavasti riippuenkalastuskortin lunastusmäärästä ja hinnasta. Kalastusalueen oma pääoma on viime vuosina ollut hyvällätasolla ja maksuvalmius on ollut hyvä koko ajan (liite 1).TAULUKKO 1. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnolliset päätökset.AsiaKL 11 § 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto 6 kk:ksi.KL 16 § 2 mom. Vesialueen käyttämättä jättäminen. Aloite alioikeudelle käyttöön otosta. Pakkovuokraus.KL 26 § 2 ja 4 mom. Kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padon ala- tai yläpuolella.KL 32 § 2 ja 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen ja asetuksesta poikkeavan silmäkoon määrittäminen,jotta KL 1 §:n ehdot täyttyvät.KL 35 § 2 mom. mukainen alamitan määrääminen.KL 37 § 2 mom. mukainen pyydys- ja kalastustapakielto.KL 43 ja 46 §:n mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen.KL 45 §. Rauhoituspiirin rajankäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessa.KL 79 ja 81 §:n mukainen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmasta.KL 89 a § ja 91 § mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen jako.3. KALATALOUDELLINEN KEHITYS UNNUKAN KALASTUSALUEELLA3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILAUnnukan kalastusalueella tavataan lähes kaikki maamme sisävesissä esiintyvät kalalajit. Alueen kalastonvaltalajit ovat ahven, kuha, hauki, särkikalat ja made. Unnukasta on viimeisen kymmenen vuoden aikanatullut hyvä kuhajärvi. Tämä saattaa olla seurausta pitkään jatkuneista voimakkaista istutuksista, joilla onehkä saatu aikaan lisääntyvä kuhakanta. Viime vuosien lämpimät kesät ovat myös olleet edullisia kuhakannannousulle.Järvitaimen- ja siikakannat ovat lähes kokonaan istutusten varassa. Kalakantoja koskevat tiedot perustuvatviime vuosia koskeneeseen osakaskuntakyselyyn (P-S kalatalouskeskus 2011).3.1.1 NykytilanneUnnukalla ovat kuha ja särkikannat runsaat, ahven, hauki ja lahnakannat hyvät, madekanta kohtalainen jamuut kalakannat heikot (kuva 2). Muissa vesistöissä kalakannat vaihtelevat. Yleisesti muissa vesistöissä ovathauki, ahven ja särkikannat hyvät. Istutuksista riippuen saattavat kuha ja siikakannat olla jopa hyvät.Täplärapukanta on lisääntynyt. Reitin muista vesistöistä poiketen Unnukka ei ole hyvä muikkujärvi.

- 12 -3.1.2 Kalakantojen muutosVuoden 1997 jälkeen on Unnukassa osakaskuntien antamien tietojen mukaan kuhakanta kasvanut, ahven-,hauki- ja särkikannat pysyneet entisellään, mutta taimen-, muikku-, siika- ja rapukannat heikentyneet(kuvat 3 a-j.). Sivuvesistöissä on siikakanta kasvanut istutusten ansiosta ja suuremmissa sivuvesistöissämyös kuha- ja särkikalakannat ovat lisääntyneet (osakaskuntakysely 2011). Tämän perusteella voidaan

- 13 -olettaa, että särkikalakannat, kuha, hauki ja ehkä myös ahven ovat hyötyneet lämpimistä kesistä. Särkikalathyötyvät myös niihin kohdistuvan kalastuksen vähäisyydestä.3.1.3 JokirapuJokirapua voidaan kalastusalueella pitää uhanalaisena. Kalastustiedustelussa suuri osa vastaajista arvioirapukannan vähentyneen viime vuosina.

- 14 -3.1.4 Tärkeimmät saalislajit osakaskuntien mielestäTärkeimmät saalislajit olivat osakaskuntien mielestä reittivesillä kuha sekä hauki ja lampivesissä siika jahauki (kuvat 4 a-o).

- 15 -3.2 SAALIS JA KÄYTETYIMMÄT PYYDYKSET (KALASTUSRASITUS)Vapaa-ajan kalastajat harrastavat alueella innokkaasti ongintaa ja pilkintää. Verkkokalastus on vähentynyt,mutta sen saalis on edelleen vapaa-ajan kalastuksessa suurin.3.2.1 Vapaa-ajan kalastusKalastajien ajasta suurin osa kuluu vapakalastukseen, mutta saaliista suurin osa saadaan verkoilla. Vapaaajankalastajat käyttivät pyyntipäivistään vuonna 2009 45 % pyydyskalastukseen (muu kalastus omistajanluvalla) ja 65 % vapakalastukseen (kuva 5). Pyyntipäivät on selvitetty 2001, 2005 ja 2009. Pyydyskalastus onpysynyt ennallaan. Onginta ja pilkintäpäivät ovat vähentyneet Unnukalla noin 10 % ja viehekalastusvastaavasti lisääntynyt.Vapaa-ajan kalastajat saivat vuonna 2001 ”Kuinka Suomi kalastaa selvityksen mukaan” kokonaissaaliista289 000 kg, josta noin 60 % verkoilla ja vapakalastusvälineillä noin 40 % (kuva 6). Kokonaissaalista ei oleselvitetty vuoden 2001 jälkeen, mutta vuoden 2001 tiedot lienevät käyttökelpoisia kuvaamaan myös eripyydyksillä saadun saaliin nykytilannetta.

pyyntipäiviä kpl- 16 -Kuva 5. Kalastusrasitus pyyntipäivinä Unnukalla vuonna 2009(RKTL 2011)60 00050 00040 00030 00020 00010 0000onki ja pilkkivieheläänikohtaisellaluvallaviehe ikäänperustuenviehe kalavedenomistajanluvallamuu kalastusomistajanluvallakalastuspäivät 28 939 18387 6 347 14320 55 065% 24 15 5 12 45Kuva 6. Vapaa-ajan kalastuksen saalis kg Unnukalla vuonna 2001(RKTL 2002)onki ja pilkki171 00059 0001900020 00020000viehe läänikohtaisella luvallaviehe ikään perustuenviehe kalaveden omistajanluvallamuu kalastus omistajan luvalla3.2.2 ElinkeinokalatalousUnnukka ei ole kalastollaan houkutellut vesilleen tähän mennessä ammattikalastajia. Muikku, kuha, ahvenja hauki ovat ammattikalastajien arvokkaimmat saalislajit. Unnukka ei ole ollut syväväylän ruoppauksenjälkeen ollut hyvä muikkujärvi ja kuormitus on muutenkin saattanut vaikuttaa kaloihin ja niiden lisääntymiseen.Nykytilassa ammattikalastuksen edellytykset ovat parantuneet, koska alueella ei ole kilpailua, kuha jahaukikannat ovat vahvat ja vuonna 2011 on Varkaudessa aloittanut kalanjalostuksen Savokala Oy, jokatarvitsee raaka-aineeksi järvikalaa.Varkauteen on muutenkin keskittynyt kalanjalostusta, kun Carelian Caviar Oy on käynnistänyt Sammenlihan ja mädin tuotannon saneeraamalla Varkaudessa käytöstä poistuneita tehdastiloja tarkoitukseen.3.3 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN3.3.1 Kalastusta haittaavia tekijöitäTarkkailutulosten perusteella kalastusta haittaavat tekijät ovat syntyneet vuosikymmeniä jatkuneenkuormituksen seurauksena. Vaikka kuormitus on viime vuosina vähentynyt, jatkuvat pitkään jatkuneenkuormituksen haitat vuosikymmeniä eteenpäin.Varkauden yläpuolinen Kinkamonselkä on lievästi rehevä ja sen syvänteet ovat ajoittain hapettomia.Rehevöitymisen seurauksena ajoittain leväkasvun runsastuessa pyydykset likaantuvat. Kalat myöskarkoittuvat hapettomilta pohja-alueilta ja kalojen mäti tuhoutuu.

- 17 -Kuormituksen vaikutukset näkyvät Varkauden tehtaiden ja taajaman jätevesien vaikutusalueella Hururslahdellaja Siitinselällä. Haittaa kaloille aiheuttavat muun muassa kerrostuneisuusajan (maalis-elokuu)hapettomuus pohja- ja välivedessä ja pohjien liettyminen (kiintoaineen kertyminen), joka tuhoaa myöskutupaikat ja ravintoeläimet sekä rehevöityminen, joka muuttaa kalastoa särkikalavaltaiseksi. Lisäksisamoilta alueilta on löytynyt muun muassa tinayhdisteitä, jotka saattavat olla haitallisia, jopa myrkyllisiä,kasveille ja eliöille kuten linnuille, kaloille ja ihmisille.3.3.2 Lupamäärien kehitys, pyydysyksiköt ja lupa-alueetMyytyjen verkkolupien määrässä on pysynyt ennallaan (kuvat 7 ja 8). Viehekalastuslupien laskukäyrä onkääntynyt nousuun. Voidaan arvailla syyksi voimistunutta kuhakantaa. Kuvassa 8 ei ole mukana yleiskalastusoikeuksillatapahtuvaa viehekalastusta. Kuvasta 5 käy ilmi, että viehekalastuksen pyyntipäivistä noin 60% perustuu nykyisin yleiskalastusoikeuksiin ja 40 % kalaveden omistajan lupaan kalastusalueella.Kuva 7. Verkko- ja viehelupamäärät (kpl)Unnukan kalastusalueella 2006-20103 5003 0002 5002 0001 5001 00050003 3313 1362 9412 275 2 3941 2251 0028256267782006 2007 2008 2009 2010VerkkoUistinKuva 8. Myydyt pyydysyksikkömäärät (kpl) Unnukankalastusalueella 2006-201011 00010 0009 0008 0007 0006 0005 0004 0003 0002 0002006 2007 2008 2009 2010Py-määräKalastuslain mukaan kalastusoikeus ja sen määrä perustuu kiinteistön osuuteen yhteiseen vesialueeseen(osuusluku/osakaskunta). Osuusluku muutetaan laskukaavalla pyydysyksiköiksi.Laskukaava: Kiinteistön osuusluku/yhteisen vesialueen osuusluku * osakaskunnan kokonaispyydysyksikkömäärä= kiinteistön pyydysyksikkömäärä.Pyydysyksikkömäärä pyydystä kohti on määrätty tarkemmin osakaskunnan säännöissä. Säännöistä löytyvätmyös mainittu yhteisen vesialueen osuusluku ja kokonaispyydysyksikkömäärä. Kiinteistön osuusluku ja tieto

- 18 -onko kiinteistöllä osuutta yhteiseen vesialueeseen, löytyvät maanmittaustoimistolta saatavasta kiinteistörekisteriotteestatai osakasluettelosta. Osakaskunnan kokous voi päättää kalastusoikeuden käytöstämuutenkin kuin osuuslukuun perustuen. Näin menetellään yleisesti osakaskuntien kokouksissa. Enemmistöosakaskunnista myy pyydysyksiköitä eli pyydysmerkkejä (taulukko 2). Usein kokous rajoittaa osakkaalle taiosakaskunnan ulkopuoliselle kalastajalle myytävien pyydysyksiköiden määrää.Pyydysyksiköintiä saatetaan tarvita muutenkin kalastusoikeuden määrittelyssä, esimerkiksi ammattikalastuslupiamyytäessä sekä kalastusoikeutta luovutettaessa ja vuokrattaessa.Kalastusalue suosittelee, että käytetään yhdessä sovittuja pyydysyksikkömääriä. Eri pyydyksiä kohtilasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:trooli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 yksikköänuotta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 yksikköämerta, katiska . . . . . . . . . . . . . . 1 yksikköäsyöttikoukku 5 kpl . . . . . . . . . . . 1 yksikköärysä korkeus alle 2 m + 6 py/m. . . 2yksikköäuistin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 yksikköäverkko (pit.30 m). . . . . . . . . . . . 2 yksikköäpitkäsiima (100 koukkua) . . . . . . 2 yksikköätuulastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 yksikköärapumerta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 yksikköäKalastusalue kerää pyydysyksikkötiedot osakaskunnilta toimintailmoituslomakkeella vuosittain. Käytössä onollut 8 000 - 10 000 pyydysyksikköä/vuosi eli noin 0,7– 8 py/ha (kuva 8).3.3.3 KalastuslupatulotOsakaskuntien kalastuslupien myyntitulot olivat yhteensä noin 10 000 € (alv 23 %) vuonna 2010. Osakkailtaoli kerätty noin 8 400 € ja ulkopuolisilta noin 1 600 €. Alueen 28 vastanneesta osakaskunnasta viisi eimyynyt lupia. Osakkailla oli yleensä maksuton oikeus metsästää vesialueella. Osakaskuntien ulkopuolisiltametsästäjiltä oli kertynyt vain noin 170 €.150100Kuva 9. Vieheluvan myynti kpl40003000Kuva 10. Vieheluvan myynti €(alv 0 %)502000100002011 2010 2009 2008 2007 200602011 2010 2009 2008 2007 2006kalastusalue/kplkalastusalue/€Unnukan kalastusalueen viehelupatulot olivat vuosina 2006-2011 1 000- 3 800 €. Lupa-alue on laajentunut3000 ha:sta – 6200 ha:n ja kalastusalueen kokous oli tarkistanut lupahintoja kokouksissaan ylöspäin.Toimien seurauksena myytyjen lupien määrä ja lupatulot olivat nousseet (kuvat 9 ja 10).3.3.4 Tarvitaanko vapaa-ajan kalastukseen tai ammattikalastukseen nykyistä laajempia lupaalueita?Kalastusalueella on viehelupa-alue, joka on pinta-alaltaan noin 6 200 ha ja kattaa noin 2/3 Unnukanpääaltaasta. Osakaskuntien mielestä kovin suurta tarvetta nykyistä laajempiin lupa-alueisiin ei ole.Osakaskunnat ovat pinta-alaltaan pieniä ammattikalastuksen kannalta, koska sen harjoittaminen vaatiilaajan yhtenäisen lupa-alueen. Toisaalta kovin suurta kysyntääkään ei toistaiseksi ole ollut (kuvat 11 ja 12).

- 19 -Kuva 11. Tarve laajempiin lupaalueisiinvapaa-ajan kalastuksessan= 26Kuva 12. Tarve laajempiin lupaalueisiinammattikalastuksessan = 2612 %6; 23 %20; 77 %kylläei88 %kylläei3.3.5 KalastusmatkailuVarkaudessa on toiminut muutaman vuoden ajan yhden miehen yritys, joka on tarjonnut asiakkaillejärvikalastusta. Yrityksen järjestämää järvikalastusta on ollut vähän myös Unnukalla.Kalastusmatkailu Unnukalla on siis alkutaipaleella. Hyvät puitteet kalastaa ulkomaalaisten kalastuksessasuosimaa valkolihaista kalaa ovat kuitenkin olemassa.3.3.6 KalastusrajoituksetMyytävien verkkolupien määrää ja verkkojen solmuväliä rajoitetaan lähes kaikissa osakaskunnissa.Unnukan II käyttö – ja hoitosuunnitelman mukaan on suositeltu osakaskuntia kieltämään Unnukallasolmuväliltään 28-44 mm verkoilla tapahtuva pyynti ja kieltämään talvella 10 m syvemmällä vyöhykkeelläsv. alle 55 mm:n verkot. Osakaskunnat ovat noudattaneet hyvin suositusta. Sivuvesistöissä ei ole ollut yhtätiukkoja solmuvälirajoituksia, mutta sallittu verkkomäärä on voitu rajoittaa esimerkiksi 5 verkkoa/osakastai talous. Saattaa olla myös, että ulkopuolisille ei myydä kalastuslupia.Rauhoitusalueita oli vuonna 2010 yhteensä 14 kappaletta. Rauhoitusalueita oli yhteensä noin 96 ha.Tarkoituksena oli yleisesti kevätkutuisten kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantaminen tai kalojenvaelluksen turvaaminen salmissa.3.3.7 Onko osakaskuntien mielestä tarvetta kalastusalueen asettamiin solmuväli tai muihinrajoituksiin ja kuinka rajoitus tulisi tehdä?Pohjois-Savon TE-keskus on määrittänyt lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat, joissa jokamiehen oikeuteenperustuva onginta ja pilkintä sekä läänikohtaisella viehekortilla kalastamisen on kielletty (KA (1162/82)51b §:n mukainen määritys). Näitä ovat Pirtinvirta ja Ämmäkoski. Pohjois-Savon TE-keskus on myöntänyt6.2.2008 kalastuslain (286/82) 37 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla Varkauden Vaaputtajat ry:lle luvanharjoittaa järjestämällään tavalla järvilohen, järvitaimen, purotaimenen ja nieriän kalastusta kalastusasetuksen17 §:n 1 momentin 1 kohdasta poiketen vavalla ja uistelemalla 11.9-15.11 Varkauden kaupungissaHuruslahden ja Siitinselän välisessä Pirtinvirrassa.Kalastuslain 37 § antaa kalastusalueelle mahdollisuuden antaa määräajaksi määräyksiä verkkojen solmuvälistä,jos ”vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdatsitä edellyttävät”. Kyseisessä pykälässä ei suoraan puhuta pyydysten rakenteen muuttamisesta, vaantietynlaisten pyydysten tai kalastustapojen kieltämisestä.Osakaskuntien mielestä kalastusalueen tulisi tehdä päätös tai ainakin suosittaa osakaskunnille solmuvälirajoitusta(kuva 13). Pääasiassa sinne ehdotettiin nykyisen kaltaisia rajoituksia (otsikko 3.3.6). Sivuvesistöissäei tarvita verkon solmuvälirajoituksia. Muun kalastuksen rajoittamiseen ei ole niin suurta tarvetta (kuva 14).

- 20 -Kuva 13. Solmuvälinenrajoittaminen, n=28Kalastusalueen suositusKalastusalueen päätösEi tarvettaKuva 14. Muun pyynninrajoittaminen, n=13Kalastusalueen suositusKalastusalueen päätösEi tarvetta11 %36 %19 %8 %53 %73 %3.3.8 Onko osakaskuntien mielestä tarvetta alamitan nostoon ?Kalastusalueen on mahdollista määrätä kalastuslain 35 §:n mukaisesti kokouksessaan noudatettavaksikalastusasetuksen 19 §:n määräyksistä poikkeavia korkeampia alamittoja. Osakaskuntien mielipide siitä,tulisiko kalastusalueen nostaa kuhan ja taimenen alamittaa jakautui lähes tasan. Lievä enemmistö kannattipäätöksen tekoa (kuva 15). Sopiva alamitta kuhalle olisi 42 cm ja taimenelle 45 cm.Kuva 15. Tarve alamitan nostoonka:n päätöksellän = 28KylläEiKuva 16. Onko valvontaa tehostettavan = 28KylläEi46 %31 %54 %69 %3.4 KALASTUKSEN VALVONTAPyydysmerkkien käyttö on osakaskuntien järjestämässä kalastuksessa yleistä, mikä helpottaa passiivistenpyydysten valvontaa (taulukko 2). Noin kolmannes osakaskunnista ei ole järjestänyt kalastuksen valvontaa.Osakaskuntien mielestä valvontaa on tehostettava (kuva 16). Tehostaminen aloitettiin vuonna 2009.Koulutetut valvojat valvoivat etupäässä kalastuksenhoitomaksua ja kalastusalueen viehelupaa. Jatkossatulee lisätä myös osakaskuntien pyydyslupien valvontaa.TAULUKKO 2. Valvonta ja pyydysmerkkien käyttö osakaskunnissa (n=27).Asia kyllä eiPyydysmerkki 21 6Valvonta 16 11Valan tehneitä valvojia7 osakaskunnalla yhteensä 17 henkilöä

- 21 -3.5 KALAVESIEN HOITO JA KUSTANNUKSETIstutusrekisteri vuosilta 2000-2009 on esitetty liitteessä 2.3.5.1 IstutuksetViimeisen kymmenen vuoden aikana istutuslajisto on ollut runsas (kuvat 17 ja 18). Unnukan yhteisistutuksetovat olleet käyttö- ja hoitosuunnitelman hengen mukaisia, mutta sivuvesistöjen istutukset ovat useinolleet kokeiluluonteisia. Myös pääreitillä on kokeiltu järvisiian lisäksi muutamana vuonna pienillä määrilläjärviharjusta ja nieriää. Hauen istutuksesta on luovuttu.Järvitaimenia on istutettu viehelupatuloilla ja jokunen harva kalastaja on saattanut kokea riemua saadessaanpunalihaista kalaa. Jotkut ovat saaneet myös suurempia yli 0.3 kg siikoja Unnukasta. Ne lienevätperäisin siikaistutuksista, koska kääpiökasvuinen järvisiika harvoin kasvaa yli 0,2 kg koon. Lampivesienplanktonsiika istutuksista on vaihtelevasti voitu saada saalista. Tiedot perustuvat kuitenkin lähinnäkuulopuheisiin, koska kalastuksen seurantaa ei ole Varkauden alapuolen velvoitetarkkailua lukuunottamatta järjestetty.Edellisen käyttö- ja hoitosuunnitelman suurimpia tavoitteita oli palauttaa kuhakanta kalastusalueelle.Kuhaistutukset ovat olleet voimakkaita. Määrä on ollut keskimäärin 100 000 kpl/vuosi eli noin 10 kpl/ha.Viimeisinä lämpiminä kesinä kuha kanta on ollut kyllin voimakas lisääntyäkseen luontaisesti. Kuhakannatovat vahvistuneet selvästi Unnukalla ja muissakin suuremmissa sivuvesistöissä viimeisen kymmenenvuoden aikana. Kuha onkin kyselyn mukaan tärkein saalislaji kalastusalueella (3.1.4).Kuva 17. Kuha- ja siikaistutukset Unnukan kalastusalueella (P-S ELY-keskus 2011)18000016000011149102601400001200001000007348171771062596501150088695632Järvisiika 1k8000011995Planktonsiika 1kKuha 1k60000400002000065711430043050113005847491433106395146340 1547101275059603063044555411923202000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

- 22 -Kuva 18. Lohikalaistutukset kpl Unnukan kalastusalueella ( P-S ELY-keskus 2011)900080007000600050004000300020001000067688126030033588015596124158188100681 384 623757430600010071886968208 35011675388295527672737118020705378381189300 300600 6002000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Nieriä 2kKirjolohi 3vKirjolohi 3kKirjolohi 2vKirjolohi 2kJärvitaimen 3vJärvitaimen 2vJärvitaimen 1v3.5.2 Istutusten rahoitusIstutusten rahoituksesta ovat pääasiassa vastanneet osakaskunnat. Ne ovat käyttäneet istutustoimintaanlupatulojaan ja kalastuskorttivaroista palautettavia omistajakorvauksia ja viehekalastusmaksuja. Osakaskunnatovat antaneet kalastusalueelle myös runsaasti istutustoimeksiantoja. Kalastusalue on rahoittanutistutuksia myös kalastuskorttivaroista ja virkistyskalastuslupatuloista.Velvoitteet:1. Carelian Caviar Oy: ISYLV 8.11.2006 nro 92/06/2- kalatalousmaksu 350 € vuodessa (Haukivesi, Siitinselkä)2. Varkauden kaupunki: ISYLV 5.10.2005 nro 97/05/2- kalatalousmaksu 619 € vuodessa (Haukivesi, Siitinselkä)3. Stora Enso Oy: ISYLV 11.1.2008 nro 6/08/2- kalatalousmaksu 8846 € vuodessa (Haukivesi, Siitinselkä)4. Liikennevirasto, Varkaus-Kuopio väylä: ISVEO 12.4.1979 nro 6/YmII/79- istutusvelvoite 5000 kpl 1 k kuha / vuosi (Unnukka).3.5.3 Yhteisistutukset ja istutuslajit tulevaisuudessaLähes kaikki Unnukan järvialtaan istutusvarat ovat ohjautuneet kalastusalueen kautta yhteisistutuksiin.Koordinointi, suunnittelu ja toteutus ovat ollut kalastusalueen tehtäviä. Kalastusalueen hallitus valmisteleeja kokous hyväksyy istutussuunnitelman vuosittain. Istutussuunnitelmassa huomioidaan velvoiteistutuksetja kalastusalueen istutuksiin käytettävissä olevilla varoilla tasataan istutettavien lajien suhteita. Sitenpäästään mahdollisimman lähelle käyttö- ja hoitosuunnitelman istutustavoitteita. Pääaltaan istutuksetpyritään tekemään suurina erinä vuosittain paikkoja vaihtaen. Kuvista 19-29 selviävät osakaskuntien toiveeteräiden järvien istutuslajeista tulevaisuudessa. Järvikohtaiset istutussuunnitelmat, joissa nämä toiveet onpyritty ottamaan huomioon on esitetty vesistökohtaisissa toimintasuunnitelmissa (osa 6).

- 23 -Kuva 19. Unnukka n = 2220100-10Taimen Kuha Siika Hauki Harjuskylläei-20-30Kuva 20. Savivesi n = 4Kuva 21. Konnuslahti n = 4550Taimen Kuha Siika Haukikylläei0-5Taimen Kuha Siika Haukikylläei-5-10Kuva 22. Ala-Särkijärvi n = 1Kuva 23. Härkäjärvi n = 1220Taimen Kuha Siika Haukikylläei0Taimen Kuha Siika Haukikylläei-2-2Kuva 24. Särkijärvi n = 2Kuva 25. Iso-Musta n = 14220-2Taimen Kuha Siika Haukikylläei10-1-2Taimen Kuha Siika Haukikylläei2Kuva 26. Särkilahti = 12Kuva 27. Latvanen n = 210-1Taimen Kuha Siika Haukikylläei0-2Taimen Kuha Siika Haukikylläei-2-4210-1-2-3Kuva 28. Suojärvi n = 2Taimen Kuha Siika Haukikylläei210-1-2-3Kuva 29. Syväri n = 2Taimen Kuha Siika Haukikylläei

- 24 -3.5.4 Pohdintaa istutuksin tapahtuneen hoidon tuloksellisuudesta ja suuntaviivoja tulevilleistutuksilleKuhaKuhakantojen vahvistuminen selittyy myös muutamien vuosien edullisista luonnollisen lisääntymisenolosuhteista. Istutettujen kuhien osuutta saaliissa ei ole selvitetty Unnukalla. Muualla Suomessa tehdyissäselvityksissä istutukset ovat onnistuneet vaihtelevasti. Pääsääntö on ollut, että mahdollisimman suurillapoikasilla (> 7 cm) saadaan parhaat istutustulokset, koska ne selviävät ensimmäisestä talvesta parhaiten.Yhteenveto: Kuhaistutuksia tullaan jatkamaan Unnukalla, mutta istutusmäärää voidaan pienentäänykyisestä liikkumavaran 5-10 kpl/ha/vuosi sisällä, koska solmuvälirajoitukset ovat olleet voimassa pitkäänja mahdollistavat kuhan kasvun lisääntymiskokoiseksi. Suurempiin ja syvempiin reittivesiin (yli 1 km2 = 100ha), joissa laji jo esiintyy voidaan myös istuttaa kuhaa. Kalastusalue tekee vuosittain tarkemman istutussuunnitelman.Perustelut: Etelä-Kallavedellä tehtyjen selvitysten mukaan (Keskinen 2006) kalastetaan yli 40 cm kuhatlähes kaikki kahden kalastuskauden aikana, joten uusi ikäluokka tulisi olla koko ajan kasvamassa kannanylläpitämiseksi. Kuhan lisääntyminen onnistuu vain lämpiminä kesinä (poikasen aineenvaihdunta käynnistyyvasta > 14 °C). Kuhan istutus on siten tärkeintä viileinä kesinä, jolloin luontainen lisääntyminen on heikkoa.Tulevan kesän ennustaminen vuotuista istutussuunnitelmaa tehtäessä on mahdotonta, joten kuhaistutuksetjoudutaan tekemään varojen mukaan vuosittain. Kalastusrajoituksilla pyritään puolestaan takaamaan,että mahdollisimman suuri määrä emokaloja ehtii kutea ainakin kerran. Luontaisen lisääntymisen onnistuessaistutusten tarve vähenee.Taimen ja siikaSiian ja taimenen istutusmäärät Unnukkaan ovat olleet pieniä ja saaliit ovat romahtaneet.Nykytilanteessa istutukset ovat lähes ainoa keino luoda kalastettava taimenkanta, koska luontaistalisääntymistä ei liene olemassa. On ratkaistava vuosittaista istutussuunnitelmaa tehtäessä varojenriittävävyys kalliiden taimenenpoikasten istutuksiin ja merkintään. Toteutettavista istutuksista ja mahdollisistakalastusrajoituksista huolimatta taimenia saadaan saaliiksi vain satunnaisesti myös tulevaisuudessa.Viime vuosina taimenen poikasilta on leikattu rasvaevä Rautalammin reitillä. Kalastajia on tiedotettu, ettämitan täyttävä rasvaevätön taimen voidaan ottaa, mutta evälliset, ”villit” taimenet, tulee vapauttaa. Samakäytäntö saattaa tulla myös Vuoksen vesistöalueelle. Merkintä lisää istutuskustannuksia 5-10 %.Siikaistutusten tavoitteena on ollut nopeakasvuisten järvisiikojen lisääminen saaliissa. Siika lisääntyy myösluontaisesti (tuppisiika). Loiset ovat kuitenkin pilanneet aiemmin saaliin ja istutukset on lähes lopetettu.Nykyisin siikakanta on heikko, koska myös luontaisesti lisääntyvä tuppisiikakanta on taantunut. Siikaistutuksetvoidaan jälleen aloittaa, kunhan määrät pidetään kurissa. Sivuvesistöihin suositellaan siikaistutuksia.3.5.5 Kalavesien kunnostuksetKalastusalueen vesistöt ovat vesienhoitosuunnitelman luokituksen mukaan pääasiassa hyvässä kunnossa(ELY-keskus). Maakunnallisestikin vaikea vesien hoidon ongelma-alue sijaitsee Varkauden kaupunginlähialueella Huruslahdessa ja Haukiveden Siitinselällä. Siellä tarvittavat toimet ja vastuut määräytyvätympäristöluvituksessa. Kalastusalueen on syytä olla mukana yhdessä vesialueen omistajien kanssavalvomassa kalatalouden etua näissä asioissa. Muut kunnostustarpeet ovat paikallisia. Sivuvesistöt ovatmatalia, usein humuspitoisia ja hajakuormitus lisää ravinne ja humuskormitusta. Heikoimmillaan vedenlaatu on Kirkko-Ahvenisessa, Suurijärvessä, Särkijärvessä ja Helvejärvessä, joissa on havaittu happikatoa.

Vastauksia kpl- 25 -Kuormituksen vähentäminen on tärkein keino kalavesien kunnostamiseksi. On pyrittävä kaikin keinoinvähentämään kuormittavaa toimintaa ja toiminnassa pitäisi pyrkiä aiempaa paremmin parhaaseenmahdolliseen puhdistustekniikkaan (BAT).Kaikki toimet sukupuuttoon kuolevan Vuoksen vesistön taimenen elvyttämiseksi ovat tarpeen. Istutustenlisäksi tarvitaan virtavesien kunnostusta lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden ja verkkokalastuksensäätelyä villien emokalojen lisäämiseksi. Unnukan kalastusalueella ei ole nykyisin merkittäviä siian jataimenen lisääntymispaikkoja.Ämmäkoskeen on rakennettu kalaporras ja Kämärinkoskeen kalatie. Ämmäkosken porras on rakennettukosken patoamisen yhteydessä ja sitä kunnostettiin vuonna 1986. Kämärinkosken kalatie valmistui vuonna1986 (KHS II).Osakaskuntien toiveet kalavesien kunnostuksista on koottu kuvaan 30. Siitä saa hyvin sekavan kuvanUnnukan tarpeista. Tässä yhteydessä korostui kunnostusten paikallinen tarve. Tekstillä pyritään täydentämäänkuvaa ja tuomaan esille yksityiskohtia, joita tuli esille kyselyn perusteella.Vähäarvoisen kalan hyödyntämiseksi on ollut hankkeita ja niitä tarvitaan tulevaisuudessakin. Hoitokalastusvoi tapahtua ammattimaisen pyynnin ohella ja vähäarvoisen kalan saaliin käsittely voisi tapahtua esimerkiksiVarkauden uudessa kalanjalostusyrityksessä. Painotus tulisikin olla vähäarvoisen kalan hyötykäytössä,koska kalliista kustannuksista ja suuresta ja pitkäaikaisesta työn tarpeesta johtuen hoitokalastuksentulokset jäävät usein huonoiksi. Hoitokalastus kohteena tulivat esille mm. Unnukka, Savivesi, Härkäjärvi jaIso-Musta.Ruohikon niittoa ja ruoppausta tarvitaan paikoitellen lahtivesissä. Kohteena tulivat esille HarjulanlahtiSaviveden eteläosassa, Härkäjärvi, Särkijärvi ja Iso-Musta. Virtavesikunnostusta toivottiin esimerkiksiHärkäjokeen, Urimojokeen ja Jokijärven ojaan Mustinmäessä. Tavoitteena olisi parantaa taimenen ja ravunelinoloja.15105Kuva 30. Kalavesien kunnostuksetn= 210-5-10-15-20HoitokalastusEihoitokalastustaRuohikonniittoEi niittoaRuoppausEiruoppaustaVirtavesikunnostusEi vv.KunnostustaUnnukka 10 -11 6 -15 4 -17 4 -17Härkäjärvi 1 0 1 0 1 -1 0 -1Särkijärvi 0 -1 1 0 1 -1 0 -1Iso-Musta 1 0 0 -1 1 -1 0 -1Särkilahti 0 -1 0 -1 0 -1 0 0

- 26 -B. TOIMENPIDESUUNNITELMA 2012-20224. YLEISET TAVOITTEETOsakaskunnat ovat pieniä ja siksi niitä on vesialueen pinta-alan huomioon ottaen paljon. Yhteistyökalavesillä ei ole kalastusalueella toiminut hyvin Unnukan yhteisistutuksia lukuun ottamatta. Yhteisviehelupaon edelleen hajanainen eikä läheskään kata edes Unnukkaa. Jotkin osakaskunnat ovat myös tehneetkalastusalueen kanssa sopimuksen kalastuksen valvonnasta alueellaan.4.1 KALASTUSALUEEN VISIOTätä kirjoitettaessa on meneillään kalastuslain kokonaisuudistus. Se tulee voimaan suunnittelukaudella jasiitä riippuu, mikä asema kalastusalueella ja osakaskunnilla on kalastuksen säätelijänä, kalavesien hoitajana, kalastuksen valvojana ja muissa mahdollisissa tehtävissä. Lainsäädännöllä tulee vahvistaa kalastusalueenasemaa osakaskuntien ja viranomaisten välisenä yhteistyöorganisaationa.Kalastusalueen merkitys kasvaa entisestään. Kalastusalueen jäsenten yhteistyö lisääntyy ja se luo jatkossahyvän pohjan toiminnalle. Kalastus, kalastuksen valvonta ja kalavesien hoito järjestetään niin, että kuhan,ahvenen ja siian merkitys saalis- ja talouskaloina kasvaa entisestään.4.2 KALATALOUDELLINEN ANALYYSITavoitteiden asettamisen helpottamiseksi laadittiin nelikenttä-analyysi.VAHVUUDETUnnukalla ja Leppävirran reitillä on hyvä kuhakanta.Kalaveden kunnostustarpeita on vain paikallisesti.Alueella on paljon kalastuksen harrastajiaVarkaudessa on kalan jalostusta.Kalastusjärjestelyt turvaavat melko hyvin istukkaidenkasvun lisääntymiskokoiseksi.MAHDOLLISUUDETUusi kalastuslaki.Istutukseen valitaan oikeat lajit ja istutusmäärät.Pienet osakaskunnat yhdistyvät suuremmiksi.Osakaskunnat siirtävät tehtäviään kalastusalueelle.EU:n ohjelmarahat.HEIKKOUDETViehelupa-alue on hajanainen.Alueella ei ole ammattikalastusta.Särkikalakannat ovat vahvistuneet selvästi viime vuosina.Varkauden lähialueen on suuri kuormitus.Kalastuksen valvonta on ollut alueella vähäistä.Kalastajat ja vesialueen omistajien ikääntyvät.Osakaskunnat ovat pieniä ja niiden yhteistoimintavähäistä ja tiedottaminen kalastusmääräyksistä onheikkoa.UHATUusi kalastuslaki.Esimerkiksi varojen puutteessa istutukset vähenevät.Yhteistyötä ei synny ja ”nukahdetaan”.EU:n ohjelmarahat loppuvat.Kalastuskorttivarat romahtavat.Kalanjalostus kehittyy edelleen. Kalastajien määrä edelleen laskee. Kalastajien javesialueen omistajien ”sukupolvenvaihdos” epäonnistuu.Kalastusmatkailu.Netti- ja karttapalveluita kehitetään.Kalastusta on mahdollista lisätä.Kalastuksen valvonta.Kuormitusta vähennetään ja tehdään tarvittavatkunnostustoimet.Luvaton kalastus lisääntyy.Kuhakanta romahtaa taas pitkäksi aikaa. Loiset pilaavatsiikasaaliin.Hajakuormitus lisääntyy.Veden laatu heikkenee.

- 27 -4.3 KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEETNelikenttä-analyysin perusteella voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:Unnukan kalastusalue 2012-2022Päätavoite: Kalastusalueen, sen jäsenten toiminnan ja kalastuksen turvaaminen tuottavilla kalavesillä,joissa ui yhä enemmän kuhan lisäksi siikaa ja taimenta.Tavoite 1. Otetaan huomioon tulevat lainsäädännön muutokset.Tavoite 2. Kalastuksen valvontaa kehitetään.Tavoite 3. Istutukset palvelevat mahdollisimman hyvin eri kalastajaryhmiä ja ovat taloudellisesti kannattavia.Tavoite 4. Kalastusta säädellään verkkojen solmuvälisäätelyllä ja määräämällä kuhalle ja taimenellenykyistä korkeammat alamitat niin, että kuhan emokaloja on riittävästi jatkamaan sukua lämpiminäkesinä ja taimenkanta vahvistuu.Tavoite 5. Hajakuormitusta vähennetään ja tehdään tarvittavat kunnostustoimet.Tavoite 6. Kalastusalueen toimintaa, palveluita ja tiedotusta kehitetään yhteistyössä muiden toimijoidenkanssa. Osakaskunnat tiedottavat paremmin niiden myymistä kalastusluvista.Tavoite 7. Osakaskuntien toimintatapoja uudistetaan ja kannustetaan yhdistymään.Tavoite 8. Aloitetaan kirjanpitokalastus . Tehdään muut tarpeelliset selvitykset. Seurataan kalataloustarkkailua.Tehdään kalastustiedustelu kauden alussa ja lopussa.5. YLEISET TOIMENPITEET5.1 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN – KALAVAROJEN TEHOKKAAN TALTEENOTON KANNALTATÄRKEÄT TOIMENPITEETKalastuksessa on siirrytty kotitarvekalastuksesta vapaa-ajankalastukseen, joka tapahtuu usein vieheellä.Kalavarojen tehokkaan talteenoton kannalta tärkeät toimenpiteet:1. Lupien saantia helpotetaan kaikille halukkaille, koska kalastusrasitusta voidaan lisätä.2. Tiedotetaan kalastusmahdollisuuksista ja muutoinkin kalastukseen liittyvistä asioista.3. Tehdään kalastuslain uudistuksen mukanaan tuomat muutokset kalastusjärjestelyihin.5.1.1 ViehekalastusOnginta ja pilkintä ovat nykyisin jokamiehenoikeuksia ja lunastamalla läänikohtainen viehekortti voidaanuistelua harjoittaa 1 kelalla, vavalla ja vieheellä käyttäen lisäksi yhtä painoviehettä tai syvääjää (KalL 8 § 1mom). Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet on vapautettu maksuista kalastettaessa viehekortilla.Unnukan kalastusalueen viehelupa pyritään saamaan Unnukan kattavaksi.Unnukan kalastusalueen viehelupa palvelee vetouistelijoita, joilla yleensä on pyynnissä useampia vapoja.Viehekalastus tulee ensisijaisesti perustumaan kuhan, hauen ja ahvenen kalastukseen. Monet tavoittelevatmyös harvinaista taimenta saaliiksi.Vieheluvasta saatavat tulot käytetään vähennettynä myynti- ja markkinointikuluilla kuha- ja järvitaimenistutuksiin.Alamittaisia kaloja voidaan suojella käyttämällä erilaisia kalastusjärjestelyjä. Alamittaa voidaannostaa kalastusalueen päätöksellä.5.1.2 VerkkokalastusKalastus seisovilla pyydyksillä perustuu osakaskuntien luvanmyyntiin. Lupatuloilla rahoitetaan merkittäväosa kalastusalueella tapahtuvasta kalavesien hoidosta myös lähivuosina.

- 28 -Kalastuslain mukaan osakaskunnat säätelevät verkkokalastusta rajoittamalla myytävien lupien määrää,verkkojen solmuväliä ja perustamalla rauhoitusalueita. Osakaskuntien päätösten tulisi olla sopusoinnussakalastusalueen määräysten ja suositusten kanssa.Verkkojen määrärajoitukset suurilla vesillä tulee tehdä tulevaisuudessa harkiten, koska vapaa-ajankalastuson koko ajan vähenemässä ja ammattikalastus tarvitsee lisää kalastusmahdollisuuksia. Sen sijaan solmuvälinsäätelyä voidaan käyttää keinona.Kuten aiemmin todettiin kuhan istutusten perusteluissa, että Etelä-Kallavedellä tehtyjen selvitystenmukaan kalastetaan lisääntymisikäiset yli 40 cm kuhat lähes kaikki kahden kalastuskauden aikana. Tästäsyystä uusi ikäluokka tulisi olla koko ajan kasvamassa kannan ylläpitämiseksi. Kuhakannan turvaamiseksitarvitaan istutusten lisäksi myös verkkokalastuksen säätelyä, jotta kuhan emokalojen määrä pysyisiriittävänä ja kuhan luontainen lisääntyminen onnistuisi lämpiminä kesinä.Kuhan kalastuksen sesonki ajoittuu syyskuusta helmikuulle. Parhaiten kuhia saadaan verkoilla ensijäiltäsyvänteiden rinteiltä. Ne hakeutuvat sinne jo sulan veden aikaan vesien jäähdyttyä ja saaliit paranevat.Kutuaikana kuhia voi olla vaikea tavoittaa, koska ne eivät kude parvessa vaan pareittain ja koiras vahtiikudun jälkeen mätiä sen kuoriutumiseen saakka ja liikkuu vähän. Kutualueen läheisyydestä niitä voisatunnaisesti tavoittaa syönnökseltä. Keskikesällä kuhan tavoittaminen verkkoon on satunnaista. Neoleskelevat silloin päiväaikaan harppauskerroksessa ja nousevat iltahämärissä kuore- tai muikkuparvienperässä lähemmäs pintaa ja mahdollisesti lähelle rantaa.Kuha kasvaa lakisääteiseen alamittaan 4-5 vuodessa. Nuo 37 cm pituiset kuhat ovat noin 500-600 gpainoisia. Naaraat saavuttavat sukukypsyyden noin vuotta myöhemmin kuin koiraat. Lohjanjärvellä kuhasaavuttaa sukukypsyyden suunnilleen samankokoisena kuin Etelä-Kallavedellä. Tällöin 45-50 mm verkoillatapahtuva kalastus verottaa naaraita, jotka eivät ole ehtineet kutea vielä kertaakaan. Etelä-Kallavedelläkalastuksen aloittaminen vasta 7-vuotiaista kaloista turvaisi ainakin yhden kutukerran kaikille kuhille.Tuolloin kuhat ovat noin 50 cm pituisia ja painavat noin 1,5 kg (Keskinen 2006, kuvat 33-34).Kuha takertuu helposti verkkoon ja esimerkiksi 45 mm:n verkolla saadun kuhan pituus voi vaihdella 25-45cm. Suurin osa saaliskaloista on kuitenkin ”keskiarvokaloja” noin 40 cm/600 g, joten solmuvälisäätelyllävoidaan vaikuttaa saaliskalan kokoon. Kalastettuna 50 mm:n verkolla kuha painaa keskimäärin 800 g ja on45 cm pitkä ja kalastettuna 55 mm:n verkolla 1000-1500 g ja on 47-50 cm pitkä.Yhteenveto: Unnukan kalastusalueella on eniten tarvetta verkkojen solmuvälin ja sitä tukevalle kalojenalamitan säätelylle.Kalastuslain 37 § antaa kalastusalueelle mahdollisuuden antaa määräajaksi määräyksiä verkkojen solmuvälistä,jos ”vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat”sitä edellyttävät. Kyseisessä pykälässä ei suoraan puhuta pyydysten rakenteen muuttamisesta, vaantietynlaisten pyydysten tai kalastustapojen kieltämisestä.

200-250251-300301-350351-400401-450451-500501-550551-600601-650651-700>700- 29 -100 %80 %60 %40 %immatuurinaaraskoiras20 %0 %pituusluokka, mmKUVA 31. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien kuhien osuus pituusluokittain Etelä-Kallavedellä (Keskinen 2006).100 %80 %60 %40 %immatuurinaaraskoiras20 %0 %3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15ikä, vuottaKUVA 35. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien kuhien osuus ikäryhmittäin Etelä-Kallavedellä(Keskinen 2006).TAULUKKO 3. Solmuvälin vaikutus saaliskalojen kokoon (Kalavedet kuntoon, RKTL 2002).Solmuväli mm, jossa pyydyksen teho on suurimmillaanLaji 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80Järvitaimenen pituus cm 37 39 42 46 47 51 55 58 60 64Kuhan pituus cm 33 36 41 45 48 50 52 53Siian pituus cm 30 34 38 42 46 49 50

- 30 -Kieltämällä kalastus solmuväliltään 28-54 mm verkoilla yli 10 m syvyydessä pyritään edelleen siihen, ettämahdollisimman vähän alamittaisia sotkeutuisi verkkoon. Tämä nostaa istutusten tuottoa ja antaa kuhille jataimenille lisää kasvuaikaa. Näillä suosituksilla voidaan saada kalastuksessa paras mahdollinen tuotto myöshauesta, mateesta, ahvenesta ja siiasta.TAULUKKO 4. Reittivesiä varten laadittu taulukko kalastuksen järjestämisestä.Kalastuksen säätely Järvitaimen Kuha Harjus SiikaNykyinen alamitta 40 cm 37 cm 30 cm -Uusi alamitta 45 cm 42 cm entinen -Tavallinensukukypsyyskoko55-65 cm1,5-2 kg40-50 cm1-1,5 kgYli 30 cm250-350 gYli 25 cmYli 200 gVerkon solmuväli28-54 mm kielletty yli10 m syvyydessä28-54 mm kielletty yli10 m syvyydessä- 15.6.-31.7 ei rajoituksiaToimenpide 1. Verkkokalastuksen säätelyllä pyritään turvaamaan kalan kasvu alamittaan saakka, samallasaalis (kg) paranee ja istutuksista saadaan parempi tuotto. Toimenpiteellä pyritään turvaamaan myösmahdollisimman monen kuhan lisääntyminen, lisäämään taimensaalista ja mahdollistetaan samalla hauen,mateen, siian ja ahvenen kalastus verkoilla.Tavoitteen toteuttamiseksi Unnukan kalastusalue suosittaa ja tarvittaessa päättää kalastuslain 37 §:nmukaisesti kokouksessaan kieltää solmuväliltään 28-54 mm verkkojen käytön kalastuksessa yli 10 msyvyydessä Unnukalla. Poikkeus: 15.6-31.7 välisenä aikana ei aseteta solmuvälirajoituksia istutussiiansyvännepyynnin mahdollistamiseksi.Toimenpide 2. Kalojen alamitan säätelyllä pyritään saamaan istutuksista parempi tuotto ja mahdollistamaanyhden kutukerran periaate erityisesti kuhalle ja järvitaimenen kasvu suurempaan kalastuskokoonsekä lisäämään emokaloja. Tavoitteen toteuttamiseksi Unnukan kalastusalue tarvittaessa päättääkalastuslain 35 §:n mukaisesti kokouksessaan määrätä noudatettavaksi seuraavia kalastusasetuksen 19 §:nmääräyksistä poikkeavia korkeampia alamittoja: Järvitaimen 45 cm ja kuha 42 cm.Toimenpide 3. Sivuvesistöissä, joissa kuha ei ole tärkeä kala ja hoitolaji on usein siika, ei pääasiassa tarvitaverkkokalastusrajoituksia. Näin saadaan myös kuhaa ja lohikaloja kooltaan pienemmän sian istutuksethyödynnettyä. Mikäli kalastuspaine pienellä vesialueella on kova, voi osakaskunta tarvittaessa rajoittaakalastajakohtaista verkkojen määrää. Toimenpiteellä pyritään hyödyntämään pienvesien kalavarat jasiikaistutukset mahdollisimman hyvin.Suositukset on tarkemmin esitetty osassa 6.5.1.3 Ammattikalastajien käyttämät pyydyksetAmmattikalastus perustuu osakaskuntien lupiin ja asettamiin rajoituksiin. Osakaskunnat voivat antaatehtävän kalastusalueelle. Kalakantojen järkevän käytön mahdollistamiseksi ei tulisi rajoittaa kalastustapoja,jotka kohdistuvat myös vähäarvoisiin kalalajeihin. Isorysä- ja nuottakalastuksen sivusaaliina tuleerunsaasti vähäarvoista kalaa. Katiskapyyntiä tulisi suosia ja pyyntikulttuuria elvyttää.Kalastusalue voi tarvittaessa rajoittaa näitä pyydyksiä KL 37 §:n mukaisesti, mutta päätöksen on ainatäytettävä KalL 1 § tavoitteet.

- 31 -Kalastusalue asettaa seuraavat näitä pyyntimuotoja koskevat suositukset:Kalastusta tulee harjoittaa niin, että alamittaisten kalojen määrä saaliissa jää mahdollisimmanpieneksi. Ne voidaan vapauttaa hyväkuntoisina jatkamaan kasvuaan. Liikkuvien pyydysten säätelytapojaovat vetoajankohta, vetosyvyys ja käytetty perän tyyppi. Seisovien pyydysten säätely on kuvattuaiemmin (5.1.2). Ammattikalastuksen tulisi pitää saaliskirjanpitoa, josta ilmenevät ainakin saalislajit ja saaliin määrä. Seedesauttaa kalavesien hoidon seurantaa ja kalastuslupien myöntämistä. Kirjanpito tulee luovuttaakalastusalueelle ja asianomaisille osakaskunnille. Muikun, kuhan, siian ja ahvenen elinkeinokalastusta voidaan edistää myöntämällä alueelle isorysäpyyntilupia.Sivusaaliina tulee ajoittain runsaasti vähäarvoisia lajeja, joten näiden pyydysten käyttöelinkeinokalastuksessa olisi suositeltavaa. Alamittaiset kalat voidaan vapauttaa vahingoittumattomina.Paikat tulee valita niin, että muulle kalastukselle ja vesiliikenteelle ei synny haittaa. Vähempiarvoisen kalan varsinaisesta tehopyynnistä elinkeinokalastusvälineillä päätetään hankekohtaisesti. Kalastuksessa pitää ottaa huomioon erityisesti kalastuslain 41,42 §:n ja kalastusasetuksen 8 §:n ja 21§:n määräyksiä. Ne käsittelevät kalastusta apajassa ja kalastajien pääsyä vesille.5.1.4 RavustusKalataloushallinnossa on laadittu rapustrategia (MMM 2000), jonka tavoitteena on: 1. rapuvesien parasmahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu, 3. raputautien leviämisen estäminen, 4. täpläravun hallittukotiuttaminen. Seuraavassa esitetään ohjeita edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi: Siirtoistutukseen kuten myös uuden lajin istuttamiseen on aina oltava ELY-keskuksen lupa (KL 121 §). Täpläravun istuttaminen Unnukan kalastusalueelle ei ole kalataloushallinnon rapustrategian mukaanmahdollista, koska alueen vesistöissä vielä esiintyy jokirapua. Täpläravun välityksellä saattaa rapuruttotarttua myös jokirapuun, jolle se yleensä aiheuttaa kuoleman. Istutukseen saa käyttää ainoastaan jokirapuja, jotka ovat terveitä. Istutukseen tarkoitetuista ravuistatulee lähettää tarpeellinen määrä tutkittavaksi lähimpään Eviran laboratorioon. Tutkimustulosten tuleeolla selvillä ennen istutusta. Tämä koskee myös vesistöissä varastoitavia rapuja. Täpläravun viljely alueella on selvä riski. Havaintojen mukaan ravunviljelylaitoksilta pääsee karkaamaanrapuja alapuoliseen vesistöön ja on olemassa vaara , että sinne syntyy kanta. Rapuja ja ravustus- tai kalastusvälineitä ei saa siirtää raputautialueelta. Ravustukseen sopivat pyydykset tai pyyntilaitteet tulee desinfioida ennen käyttöönottoa. Osakaskunnantulee valvoa, että desinfiointi on hoidettu asianmukaisesti tai järjestää desinfiointi piste. Seuraavassamuutamia rapupyydysten desinfiointiohjeita:- Rapuruttoa levittävät itiöt kuolevat mikäli pyyntivälineitä pidetään alle - 10 C pakkasessa vähintäänvuorokausi. Yksinkertaisinta on säilyttää pyydykset talven yli ulkotilassa.- Kuivaaminen auringossa tai pitäminen saunassa + 80 C lämmössä muutaman tunnin ajan ovatyksinkertaisia tapoja desinfioida pyyntivälineet ja pyydykset.- Keittäminen vähintään 5 minuuttia, mikäli pyydykset kestävät keittämistä.- Formaliinikäsittely 4 % liuoksessa vähintään 20 minuuttia riittää. Kontrolloimaton ravustus on riski. Ravustuksen tulisi tuottaa osakaskunnalle niin paljon tuloja, ettävoidaan järjestää riittävä valvonta ja rapukannan hoito. Osakaskunnilla tulee edelleen olla mahdollisuusrajoittaa ravustukseen myytävien pyydysyksikköjen määrää ja hinnoitella “rapuyksikkö” poiketenmuiden pyydysyksiköiden hinnoittelusta.Tavoitteet rapuvesillä ovat: 1. Rapuvesien paras mahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu ja 3.raputautien leviämisen estäminen ovat tärkeitä tavoitteita alueella.

- 32 -5.1.5 KalastusmatkailuTarpeeksi suuri lupa-alue hyvät kalavedet sekä hyvät palvelut ympäristössä luovat yhdessä perustankalastusmatkailulle. Yritykset ovat hyödyntäneet tähän mennessä Unnukkaa kohtalaisen vähän. Unnukallasaattaisi olla kysyntää mm. kalastusopaspalveluille. Alueella näitä palveluja on tarjonnut yksi yritysvuodesta 2010.Kalastusalueen mahdollisuudet kehittää kalastusmatkailua: Kalastusalueen viehekalastusaluetta kehitetään. Lupa-alueelle myydään tarvittaessa kalastusmatkailuyrityksille räätälöity lupa. Kalastusalue parantaa entisestään tiedottamista kalastusalueesta ja kalastusluvista. Erityisestinettitiedottamista parannetaan. Kalastusalue on mukana tarkoitukseen sopivissa kalapaikkaoppaissa. Kalastusalue on mukana tarkoitukseen sopivissa kalastusmatkailuprojekteissa.5.1.6 Kalastuksen valvonta ja pyydysten merkintä asetuksen mukaisella merkillä ja pyydysmerkeilläVain näyttötutkinnon suorittaneilla valvojilla on lain suomat täydet oikeudet valvoa kalastusta kalavesillä.Kalastusalue valvoo kalastusalueen päätöksiä, yhteisvieheluvalla kalastamista sekä kalastuskortilla javiehekortilla kalastusta koko kalastusalueella. Osakaskunnat voivat valtuuttaa kalastusalueen valvomaankalavesiään. Toimenpiteellä keskitetään valvontaa kalastusalueelle. Tavoitteeksi asetetaan luvattomankalastuksen vähentäminen, jolloin kalastuslupien myynnin uskottavuus lisääntyy alueella. Valvojatvelvoitetaan pitämään valvontapäiväkirjaa, jonka perusteella kulukorvaukset maksetaan.Valvonnassa tehdään yhteistyötä naapurikalastusalueiden, neuvonnan ja viranomaisten kanssa. Kalastusalueasettaa tehtävään 2-4 valan tehnyttä valvojaa tai voi ostaa valvontapalvelun keskitetysti muualta.Kalastuksenvalvontaan lisätään rahoitusta. Seisovat pyydykset tulee merkitä laillisilla pyydysmerkeillä japyydysyksikkömerkeillä sekä kalastajan yhteystiedoilla.Seisovat pyydykset on merkittävä pyydysyksikkömerkillä ja kalastajan yhteystiedoilla , joka voi ollakaupallisesti valmistettu numeroitu pyydysyksikkömerkki tai osakaskunnan kokouksessa sovitaan muustatavasta ilmoittaa onko pyydys luvallinen. Lippusalon, talviverkon salon tai kohon yhteyteen kiinnitetäänluvanhaltijan numero tai nimi (ks. myös 3.4).Pyydykset on merkittävä selvästi lainsäädännön mukaisesti. Tämä vähentää ristiriitoja eri kalastustapojen jakalastuksen sekä veneilyn välillä.

- 33 -5.2 KALAVESIEN HOITOKalavesien hoito tapahtuu myös tulevaisuudessa pääasiassa istuttamalla kaloja. Kappaleessa 5.5 tuotiinesille kunnostuskohteita tarkemmin.5.2.1 IstutuksetOsakaskuntien mielestä Unnukkaan, reitille ja suurempiin järviin tulisi istuttaa kuhaa, siikaa ja järvitaimentasekä sivuvesistöihin pääasiassa siikaa (kuvat 19-29).Istutukset pyritään toteuttamaan yhteisistutuksina. Samalla voidaan helpommin valvoa, että istutetaanterveitä ja hyväkuntoisia Vuoksenvesistön alueelle sopivaa kantaa olevia poikasia.TAULUKKO 4. Ohjeelliset istutusmäärät ovat (Kilpinen 2004):Laji Ikä Istutustiheys Laji Ikä Istutustiheyskuha 1-kes. 5-10 kpl /ha hauki esikesäinen 1 kpl/10 rantametriäsiika 1-kes. 10-20 kpl/ha järviharjus 1-kes. 10-20 kpl/ha järvialueillejärvitaimen 0-v. 1-2 kpl/m² koskialueille jokiharjus 1-kes. 3-5 kpl/10 m² koskialueillejärvitaimen 1-v. 2kpl/10/m² koskialueille rapu 1-kes. 200 kpl erä /10 rantametriäjärvitaimen 3k-3 v. 0,5 kpl/ha järvialueille rapu emorapu(6-9 cm)200 kpl erinä ranta-alueilleMiten kalat istutetaanJärvitaimenet pyritään istuttamaan kolmekesäisinä tai kolmivuotiaina. Yli 30 cm pituiset välttävät paremminpetokalojen saalistuksen. Vanhempien järvitaimenten vaellusherkkyys on pienempi kuin kaksivuotiai-

- 34 -den. Virkistyskalastusalueille virtavesiin tai onkilammikoihin voidaan istuttaa myös onkikokoista järvitaimentatai kirjolohtaJärvitaimenet, kuhat ja siiat istutetaan tankkikuljetuksena kovahkolle rannalle ”kumisaapas” syvyyteensyvänteiden tuntumaan. Kuhat ja siiat voidaan kuljettaa lyhytaikaisesti myös happipakkauksessa.Planktonsiialla on saatu hyviä kasvutuloksia pienvesissä. Haukea ei kannata istuttaa, jos vesistössä tapahtuuluontaista lisääntymistä. Jokivesiin istutetaan 0-v. tai 1-v. järvitaimenia ja harjusta.Istutusten suojausKalastus on järjestettävä niin, että istukkaat eivät joudu saaliiksi liian nuorina. Istutuspaikat voidaan valitakalastusalueen kokouksessa, jossa suositellaan osakaskunnille istutuspaikkojen rauhoittamista määräajaksi.5.2.2 Kalavesien kunnostuksetKäytännön toimet:Alueen vedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Ensisijainen toimenpide on kuormituksen vähentäminen.Paikoitellen ovat lahti- tai pienvedet rehevöityneitä. Hoitokalastus, ruohikon niitto tai kelluslehtistenvesikasvien juurakoiden poisto luo paremmat kalastusolosuhteet. Kalastusalue pyrkii helpottamaantarvittavilla toimilla kalojen kulkua alueen nousuesteillä. Kunnostuksiin osallistuisivat kunta, valtio,osakaskunnat, kyläyhdistykset ja yksityiset henkilöt.Ensisijaisesti uutta turvetuotantoa ei kalastusalueella tule aloittaa, koska turvetuotannon jätevesienvaikutukset ovat erittäin pitkäaikaisia ja peruuttamattomia. Turvetuotannon jätevesien sisällöstä onmainittava humus, fosfori, kiintoaines ja raskasmetallit. Turvetuotannolta tulee vaatia riittävät vesiensuojelutoimet,myös vanhoilta soilta. Varsinkin kevätvaluman aikaan jätevedet (myös aiemmin alueelle kertyneet)valuvat lähes esteettä alapuoliseen vesistöön, koska pidättämään tehdyt laskeutusaltaat ja imeytyskentätovat jäässä. Runsaiden sateiden aikaan tapahtuu samoin ympäri vuoden.Turvetuotannon ympäristöluvan saanti on tiukkenemassa. Syytä onkin, koska lupia on saanut tähän saakkapuutteellisilla tiedoilla. Tästä johtuen vaaditut suojelutoimet eivät ole olleet riittäviä. Jätevesien haitallistenaineiden enimmäispitoisuuksia ei luvissa ole määritetty vaan kuinka suuri osa haitallisista aineista tuleepidättää suojelutoimilla. Aiheutunut haitta on korvattu pienillä kalatalousmaksuilla. Haittoja ja korvauksialaskettaessa on huomioitu ravinnekuormitus, muttei esimerkiksi humuskuormituksen vaikutusta alapuoliseenvesistöön. Selvitysten mukaan humus on pitkävaikutteinen pilaten vesistön pohjaa siis kalojen elin- jalisääntymisalueita. Se sitoo runsaasti eri raskasmetalleja ja yhteisvaikutukset ovat vielä tuntemattomia.Yleisiä ohjeita osakaskunnille ja muille toimijoilleKunnostustoimet ovat yleensä kalliita. Aloite tai rahoitushakemus voidaan tehdä ELY- keskukselle,ympäristökeskukselle tai kunnalle. Suuria hankkeita ovat viime vuosina toteuttaneet ympäristökeskukset jaELY- keskukset ja pieniä hankkeita kalastusalue, osakaskunnat ja hoitoyhdistykset. Suurissa hankkeissaaloite tehdään ensin kunnalle, joka sitten lähestyy muita viranomaisia. Pienemmät hankkeet kutenpienimuotoiset virtavesien kiveämiset tai veneestä tapahtuva ruohikon niitto voidaan toteuttaa kalastusalueen,osakaskuntien, hoitoyhdistyksen tai kiinteistön omistajien toimesta. Kunnostushankkeisiinsiirretään tarvittaessa istutusvaroja, jolloin istutuksia vähennetään tai luovutaan niistä väliaikaisesti.Tarkempia kunnostusohjeita löydät esimerkiksi ”Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito”-oppaasta(Sarvilinna ja Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus 2010).Rehevöityneiden lahti- tai pienvesien kunnostus1. Järvi kaipaa kunnostusta, kun leväkukintoa on haitallisen runsaasti.2. Koekalastuksin selvitetään lajisuhteet ja arvioidaan kunnostustoimen tarve sekä kohdentaminen.3. Ennen toimenpiteitä selvitetään fosfori-, typpi- ja klorofyllipitoisuus sekä klorofyllin ja fosforin suhde.Tämä vaatii ammattilaisten apua ( esim. kunnat, vesiensuojeluyhdistykset, ELY).

- 35 -4. Myös vesikasvustossa ja linnustossa tapahtuneet muutokset kertovat usein järven kuormituksesta.5. Laaditaan suunnitelma.6. Haetaan rahoitus.7. Tehdään kunnostustoimet, jotka vievät usein vuosia ja järjestetään seuranta.Ensisijainen toimi myös pienvesissä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Ilman sitä ei useinkaankannata ryhtyä muihin kunnostustoimiin, koska ilman kuormituksen vähentämistä tilanne palaa pianennalleen.Järvien kunnostaminen on pitkäaikaista työtä, joka vaatii useiden osapuolien yhteistyötä ja sitoutumista.Järvelle laaditaan toimenpideohjelma, jossa esitetään vuosittain tehtävät toimenpiteet, niiden toteuttajatja kustannukset sekä järven tilan seuranta.Pienennetään sisäistä kuormitusta sitomalla ravinteita pohjaan (hapetus, sedimentin peittäminen),poistamalla niitä järvestä (hoitokalastus, vesikasvien poisto, ruoppaukset) ja kunnostamalla järvenravintoketjua (hoitokalastus). Laajempi sedimentin poisto ruoppaamalla, vedenpinnan nosto ja virtauksenmuuttaminen vaativat aluehallintoviranomaisen luvan. Osakaskunnan suostumus on aina kysyttävä ennenhankkeen aloittamista. Pienet kunnostukset voidaan tehdä osakaskunnan suostumuksella.Kasvillisuuden poistoa ei tarvitse tehdä “avohakkuuperiaatteella”, vaan kasvillisuuden joukkoon tehdäänmuutaman metrin levyisiä käytäviä veden virtausolojen parantamiseksi. Tulee muistaa, että kasvillisuusmassattulee siirtää koneellisesti kuivalle maalle.Hoitokalastus on yksi tapa pienten rehevöityneiden usein särkikalavaltaisten järvien kunnostamiseksi. Niitäon tehty Suomessa paljon. Tulokset eivät ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta olleet kovinrohkaisevia. Onnistuneella hoitokalastuksella voidaan vähentää järven sisäistä kuormitusta. Se voisärkikalojen vähennyttyä johtaa veden laadun paranemiseen. Hoitokalastuksen lisäksi suositellaanpetokalaistutuksia (hauki, kuha) samanaikaisesti hoitokalastuksen kanssa.Kun päätetään ryhtyä hoitokalastukseen, laaditaan suunnitelma. Saalistavoitteeksi tulee asettaa 50-100kg/ha särkikaloja, jos fosforipitoisuus on alle 50 µg/l. Fosforipitoisuuden ollessa 100 µg/l tavoitteeksiasetetaan 150-200 kg/ha vuodessa. Särkikalojen osalta pyynti voidaan toteuttaa isorysillä, tiheällä nuotallaja katiskoilla. Parhaaksi tavaksi vähentää särkikalamassoja on osoittautunut syksyllä särkikalojen parveutumisaikaansyvänteistä tapahtuva nuottakalastus. Alkukesästä tehty hoitokalastus isorysillä tehokkainta.Ahvenkantoja voidaan pienentää hyvinkin nopeasti voimakkaalla katiskapyynnillä. Samalla ahventenkeskikoko kasvaa (Kilpinen 2002). Katiska on muutenkin erinomainen hoitopyydys.Ongelmaksi hoitokalastuksessa tulee, kuinka vähäarvoisen kalan kalastus saadaan tehokkaaksi ja pitkäkestoiseksija kuinka saalis markkinoidaan. Hoitokalastuksen loputtua särkikalakannat palaavat nopeastiennalleen, varsinkin, jos ulkoista kuormitusta ei vähennetä ja petokalaistutukset eivät ole riittäviä pitämäänsärkikaloja kurissa. Petokalojen tulee kasvaa riittävän suureksi pitääkseen särkikalat kurissa, mikä tarkoittaapetokalojen kalastusrajoituksia, jopa petokalojen kalastuskieltoa.Hoitokalastus vaatii asianosaisten useamman vuoden sitoutumisen lisäksi ammattikalastajien saamistamukaan hoitokalastukseen. Siten on mahdollista kalastaa riittävän tehokkaasti. Ensimmäisen tehokkaankalastusvuoden jälkeen särki pyrkii tehostamaan lisääntymistään kannan pienennyttyä. Tästä syystähoitokalastuksen on oltava pitkäkestoista.5.3 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINENKalastusalueen toiminta ja tehtävät on lueteltu aiemmin. Kalastusalueella on myös hallinto- ja lakisääteisiätehtäviä (taulukko 2). Tärkein toiminta on kuitenkin kalastuksen ja kalavesien hoidon yhtenäisessäjärjestämisessä ja koulutuksessa yhdessä neuvonnan kanssa toiminta-alueellaan.

- 36 -Osakaskuntatoiminnan ongelma on nyt ja tulevaisuudessa aktiivitoimijoiden ikääntyminen sekä osakaskunnanpieni koko ja sen myötä passiivisuus. Tämä vaikuttaa myös kalastusalueen toimintaan. Osakaskuntienkeskinäistä ja toisaalta yhteistyötä kalastusalueen kanssa tulee lisätä.Kalastusalueen toiminnasta löytyvät seuraavat kehittämisalueet:1. Hallinto ja lakisääteiset tehtävät Käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttaminen, seuranta ja päivitys. Omistajakorvausten ja viehekorttivarojen jako. Kalavesien hoidon koordinaatio. Kalastuksen säätely.2. Kalastusalueen palvelut Lupa-alueiden järjestäminen ja luvista tiedottaminen. Valvonnan järjestäminen. Kalatalousedun valvonta pitäisi nähdä yhdistävänä tekijänä. Kalastusalue voi muistuttaa osakaskuntiameneillään olevista hankkeista (mm. ympäristölupa-asiat, kaavoitus) ja tarvittaessa auttaa vastineidenlaatimisessa.3. Koulutus ja tiedottaminen Kalastusalueella on vakiintunut koulutusjärjestelmä, jota tulee jatkaa.- Kalastusalue kouluttaa osakaskuntia vuosittain yhdessä Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen kanssa.- ELY- keskus järjestää Pohjois-Savon kalastusalueiden toimihenkilöille koulutusta vuosittain- Kalatalouden Keskusliitto järjestää kalastusalueille valtakunnalliset kalastusaluepäivät.- Kalastusalueen hallitus voi tehdä opintoretkiä.- Nuorisoa ja vähän vanhempiakin pyritään saamaan kalastusharrastuksen pariin. Kalastusalue ottaa käyttöön entistä laajemmin nettipalvelut, julkaisut ja muun median. Jäsentiedotteita lähetetään 1-5 kpl/vuosi.4. Toiminnan rahoittaminen Hankerahoitus mm. EU:n ohjelmarahoitus. Sponsorit /avustukset. Kalastuskorttivarat tai muut vastaavat tulot. Toimeksiannot.5. Yhteistyöverkostot Alueen muut toimijat pyritään aktivoimaan ja sitouttamaan yhteistoimintaan erityisesti nuorisotyössä. Yhteistyötä lisätään kalastusmatkailun kehittämiseksi. Kalataloudellista tutkimus- ja kehittämistoiminta aloitetaan.

- 37 -5.4 KEHITTÄMISHANKKEETToimenpiteissä kalastusalue tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Näitä ovat viranomaiset, neuvonta,osakaskunnat, yritykset, järjestöt ja talkoolaiset.Hanke 1.Tavoite: Otetaan huomioon kalastuslain uudistuksen tuomat muutokset toimintaan.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia.Hanke 2.Tavoite: Kalastuksen valvonnan kehittäminen.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia. Nimetään 2-4 kalastuksen valvojaa tai ostetaan valvontapalvelukeskitetysti ulkopuolelta. Lisätään valvontaan rahoitusta.Hanke 3.Tavoite: Mahdollisimman hyvin kalakannan huomioivat ja kannattavat istutukset. Tehdään tarvittavattoimet uhanalaisen järvitaimenkannan elvyttämiseksi.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia. Istutukset tehdään noudattaen vuosittain kalastusalueenkokouksessa tehtävää istutussuunnitelmaa, joka perustuu voimassa olevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaanja käytettävissä oleviin varoihin sekä ottaa huomioon velvoiteistutukset.Hanke 4.Tavoite: Verkkojen solmuvälisäätelyllä ja määräämällä kuhalle ja taimenelle nykyistä korkeammatalamitat säädellään kalastusta niin, että kuhan emokaloja on riittävästi jatkamaan sukua lämpiminäkesinä ja taimenkanta vahvistuu.- Toimenpiteet: Noudatetaan kalastuslakia. Kalastusalue tekee tarvittaessa hallintopäätöksen asiassaHanke 5.Tavoite: Hajakuormituksen vähentäminen ja tarvittavat kunnostustoimet- Toimenpiteet: Osakaskunnat ja kalastusalue tekevät tarvittaessa aloitteen. Rahoitus tulee haitanaiheuttajilta ja viranomaisilta. Viranomaiset suunnittelevat ja toteuttavat tapauskohtaisesti.Hanke 6.Tavoite: Kalastusalueen palveluiden ja tiedotuksen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoidenkanssa. Osakaskunnat tiedottavat paremmin niiden myymistä luvista.- Osakaskuntien luvista ja määräyksistä tiedotetaan.- Toimenpiteet: Osakaskuntien koulutus, nettipalveluiden kehittäminen niin, että KHS, lupa-alueet jatoimijoiden yhteystiedot löytyvät internetistä. Lupia tarjotaan myös osakaskuntien ulkopuolisille.Hanke 7.Tavoite: Osakaskuntien toiminnan aktivointi, toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön lisääminenosakaskuntien kesken ja/tai kalastusalueen kanssa.- Toimenpiteet: Uusia toimijoita pyritään saamaan mukaan toimintaan. Nuorisoa pyritään saamaanharrastuksen pariin järjestämällä kalastustapahtumia yhteistyössä muiden kalastusalueiden ja toimijoidenkanssa.Hanke 8.Tavoite: Kalataloudellisen tutkimus- ja kehittämistoiminta aloitetaan- Toimenpiteet: Aloitetaan kirjanpitokalastus. Tehdään kalastustiedustelu vuosina 2013-2014 ja 2020-2021 ja muut selvitykset tarvittaessa. Seurataan velvoitetarkkailua. Osakaskuntien toimintailmoituksillakerätään tietoa alueella käytössä olevista pyydyksistä. Tarpeen mukaan voidaan tehdä koekalastuksia,kerätä saalisnäytteitä lajin – ja iänmääritystä varten ja merkitä istutettavia järvitaimenia vaellustenselvittämiseksi. Rapukannan kehitystä tulee seurata osakaskuntien järjestämin koeravustuksin.

- 38 -6. VESISTÖKOHTAISET TOIMENPIDESUUNNITELMATTarkastelussa ovat mukana yli 1 km² (100 ha) järvet erikseen ja pienvedet yhteisesti. Raja on valittukuhaistukseen yleisesti vaadittavan minimipinta-alan mukaisesti. Pienempiin järviin ja lampiin suositellaansiika-istutuksia. Unnukkaan pyritään samaan järvisiikaa (harvasiivilähampainen).Istutusten rahoituksen tason toivotaan pysyvän viime vuosien tasolla. Viimeisen kymmenen vuoden aikanaUnnukan kalastusalueen istutusten arvo on ollut keskimäärin noin 2,4 €/ha, kun laskennassa ei huomioidakirjolohi-istutuksia. Kalalajeittain se on jakautunut seuraavasti: kuha 1 k; 1,5 €/ha, siika; 0,2 €/ha, JT1- 3v;0,7 €/ha. Kuhan lisääntyminen on onnistunut suunnittelujaksolla hyvin lämpiminä kesinä, joita on ollutaiempaa enemmän. Kuhaistutuksia voidaan pitää luonnonkantaa tukevana toimena etenkin viileinä kesinä.Johtopäätös: Kuhaistutuksia jatketaan, mutta vähennetään. Siikakanta on tervehtynyt, joten sen istutusmääriävoidaan nostaa. Eri selvitysten mukaan tulokset 3v järvitaimen istukkailla ovat parempia kuin 2vistukkailla.Toimenpidesuunnitelmassa istutuksen arvo on jaettu seuraavasti: kuha 1k; 1 €/ha, siika; 0,5 €/ha, JT 3v 1€/ha. Käytettävissä olevat istutusvarat vaihtelevat kuitenkin monista syistä. Myös istutuksiin käytettävissäolevat tulot vaihtelevat vuosittain. Tästä syystä seuraavassa on istutustavoitteet muutettu myös kappale taikilomääräisiksi asetettuun tavoitehaarukkaan.6.1 ALA-SÄRKIJÄRVI , 243,6 haSaalislajitLuonnehdinta kalaveden Vesialueen omistus/ rahoitus/toimijalaadustakuha, hauki,siika, ahven jalahnalievästi reheväNikkilänmäki, Pappila, Kauppilanmäki,Kauppilanmäki 2Istutukset ja muut hoitotoimenpiteetlaji tavoitemäärä kpl/vuosi rahoitus €/vuosikuha 1k 1000-2000 250järvisiika 1k 500-1000 125taimen 3v 50-100 reitille 250Kalastuksen järjestelyKalataloudelliset kunnostuksetKielletään kalastus solmuväliltään28-49 mm verkoilla 1.6-31.7 välisenä aikana ei rajoituksia.Hoitokalastus, ruohikon niitto,ruoppaus, Härkäjoen kunnostusosakaskunta,tarvittaessa kalastusalueosakaskunta, ELY-keskus, kunta6.2 KIESIMÄJÄRVI, 224,6 haSaalislajitLuonnehdinta kalaveden Vesialueen omistus/ rahoitus/toimijalaadustakuha,hauki, lahna, made Ei tiedossa MoninmäkiIstutukset ja muut hoitotoimenpiteetlaji tavoitemäärä kpl/vuosi rahoitus €/vuosikuha 1k 1000-2000 250siika 1k 500-1000 125Kalastuksen järjestelyKalataloudelliset kunnostuksetVerkkopyynti kielletäänsolmuväliltään 35-54 mmverkoillaruohikon niitto, ruoppaus,virtavesikunnostus Urimojoessaosakaskunta,tarvittaessa kalastusalueELY-keskus, osakaskunta

- 39 -6.3 SUURIJÄRVI , 116,1 haSaalislajitLuonnehdinta kalaveden Vesialueen omistus/ rahoitus/toimijalaadustakuha, hauki, lahna,made, siika Heikoimmillaan metsälampien Koistila, Mustinmäkiveden laatu on Kirkko-Ahvenisessa, Suurijärvessä,Särkijärvessä ja Helvejärvessä,joissa on havaittu happikatoaIstutukset ja muut hoitotoimenpiteetlaji tavoitemäärä kpl/vuosi rahoitus €/vuosikuha 1k 500-1000 125siika 1k 300-600 60Kalastuksen järjestelyKalataloudelliset kunnostuksetKielletään kalastus solmuväliltään28-49 mm verkoilla 1.6-31.7 välisenä aikana eirajoituksia.hajakuormituksenvähentäminenosakaskunta ja tarvittaessakalastusalueosakaskunnat6.4 UNNUKKA noin 9076 ha mukana ovat Konnuslahti, Savivesi ja Haiseva (Helvejärvi) sekä lisäksi koskeeHaukiveden noin 800 ha vesialuetta.Saalislajit Luonnehdinta kalaveden laadusta Vesialueen omistuskuha, hauki, ahven, lahna,muikku,made, taimen,siikaruskeavetinen järvi, veden laatupääasiassa hyvä, pois lukien Haiseva,Konnuslahti, Huruslahti ja Haukivesiks. karttaliitteestäIstutukset ja muut hoitotoimenpiteetlaji tavoitemäärä kpl/vuosi rahoitus €/vuosikuha** 45 000-90 000, josta 500010 000velvoiteistutuksenajärvitaimen 3-v. viehelupalaueelle* tilalle voidaan harkita500-800 Unnukkaan, tässä ei olemukana Haukiveden velvoitteita11 800, josta velvoitteenaHaukiveteen noin 9800onkikokoista kirjolohtajärvisiika 1k*25000 – 50 000 Unnukkaan ja reitille,Haisevaan suositellaan vain siikaa750-1500 kpl/vuosi5 000Kalastuksen järjestelyKalastus kielletään Unnukassa (myösSavivesi ja Konnuslahti) 28-54 mmverkoilla yli 10 m syvyisessä vedessä.Poikkeus: Siian syvännepyyntisallitaan 15.6 -31.7 välisenä aikanailman rajoituksia. Kuhan alamittapyritään nostamaan 42 cm jajärvitaimenen 45 cmPohjois-Savon ELY-keskuksenpäätöksen mukaisesti Pirtinvirtaja Ämmäkoski on määriteltylohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi,joissa jokamiehen oikeuteenperustuva onkiminen japilkkiminen sekä läänikohtaisellaviehekortilla kalastaminen onkielletty. Osakaskunnatpäättävät tarpeen mukaanrauhoitusalueista.Kalataloudelliset kunnostuksetKuormituksen vähentäminen. Hoitokalastus voidaan järjestää tarpeen mukaan, ammattikalastajille voidaanasettaa velvoite tietystä määrästä vähäarvoisia kaloja korvauksena kalastusoikeudesta. Vesikasvillisuudenpoistoa voidaan tehdä matalissa kutulahdissa. Kalastusalue pyrkii vaikuttamaan kalojen kulun helpottamiseksialueen nousuesteillä, kuten Ämmä- ja Kämärin koskilla.Muuta* mikäli järvessä on hottamuikkua**voidaan vuorovuosin istuttaa siikaaja kuhaa mm. poikasten saanninmukaan

- 40 -6.5 ALLE 1 KM² JÄRVET JA METSÄLAMMET.Pinta-ala on yhteensä noin 2 200 ha, joista istutuksia on tehty noin 1 200 ha:lle. Katso järviluetteloaliitteenä.SaalislajitLuonnehdinta kalaveden Vesialueen omistus/ rahoitus/toimijalaadustasiika, hauki, ahven, lahna lievästi reheviä ja ruskeavetisiä, ks. karttaheikoimmillaan metsälampienveden laatu on Kirkko-Ahvenisessa, Särkijärvessä jaHaisevassa, joissa on havaittuhappikatoa .Istutukset ja muut hoitotoimenpiteetlaji tavoitemäärä rahoitus €/vuosisiika 1-kes 10-20 kpl/ha 600-1200Kalastuksen järjestelyKalataloudeliiset kunnostuksetYleensä ei tarvita verkkorajoituksia, jotta siikaistutukset voidaanhyödyntää kunnolla. Mikäli kalastuspaine on suuri, voidaan verkkojenmäärää rajoittaa esimerkiksi 2-4 kpl/kalastajaTärkein toimi on hajakuormituksen vähentäminen.Hoitokalastus kohteena tulivat esille mm. Unnukka, Savivesi, Härkäjärvi jaIso-Musta. Ruohikon niittoa ja ruoppausta tarvitaan paikoitellenlahtivesissä. Kohteena tulivat esille Harjulanlahti Saviveden eteläosassa,Härkäjärvi, Särkijärvi ja Iso-Musta. Virtavesikunnostusta toivottiinesimerkiksi Härkäjokeen, Urimojokeen ja Jokijärven ojaan Mustinmäessä.Tavoitteena olisi parantaa taimenen ja ravun elinoloja.7. KIRJALLISUUSHartikainen, J.,2011.Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 2010. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy A,1741,6.Hartikainen, J. 1998: Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II.Kotanen, J., Manninen, P., Petäjä-Ronkainen, A. ja Panula-Ontto-Suuronen, A. 2010. Vuoksen vesienhoitoalueenvesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. ELY-keskus. Ympäristöministeriö.Keskinen, T. 2006: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyys Etelä-Kallavedellä.Kilpinen, K. 2002: Kalaveden hoito, opas kalastuskunnille ja kalastusalueille. Kalatalouden Keskusliitto No 146.Kilpinen, K. 2004: Istuta paremmin, käsikirja kalojen ja rapujen istuttajalle. Kalatalouden Keskusliitto No 151.Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus I/2010. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille2010-2015. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja.Riista- ja kalantutkimus 2002: Suomi kalastaa 2001: Kalastusrasitus kalastusalueilla. Kala- ja riistaraportteja nro 266.Riista- ja kalantutkimus 2006: Suomi kalastaa 2005: Kalastusrasitus kalastusalueilla. Kala- ja riistaraportteja nro 390.Riista- ja kalantutkimus 2011: Suomi kalastaa 2009: Vapaa-ajan kalastus kalastusalueilla. Riista- ja kalataloustutkimuksiaja selvityksiä 1/2011. www.rktl.fiSalminen, M. ja Böhling, P. 2002: Kalavedet kuntoon. Riista - ja kalantutkimus.Sarvilinna, A. ja Sammalkorpi, I., 2010: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Ympäristöopas. Suomen Ympäristökeskus.ISBN 978-952-11-3722-8 (nid.).

- 41 -Liite 1. Unnukan kalastusalueen taseet ja tuloslaskelmat 2007-2010TASE 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007VASTAAVAAVaihto- jarahoitusomaisuusSiirtosaamiset 0,00 0,00 713,00 0,00Alv-saamiset 458,90 5497,91 1875,8 613,92Rahat ja pankkisaamiset 23838,12 16915,28 27269,41 21441,04Vaihto- jarahoitusomaisuus yhteensä 24297,02 22413,19 29858,21 22054,9624297,02 22413,19 29858,21 22054,96VASTATTAVAAOma pääomaEd. tilikausien yljäämä-(alij. 9606,72 10972,86 9965,44 7596,11Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 318,96 -1366,14 1007,42 2369,33Oma pääoma yhteensä 9925,68 9606,72 10972,86 9965,44Vieras pääomaLyhytaikainenToimintamäärärahan siirto 0,00 0,00 0,00 445,35Toimeksiantojen siirtovelat 0,00 0,00 5409,84 0,00Muut lyhytaikaiset velat 0,00 0,00 72,54 84,70Omistajakorvausten siirtovelat 14371,34 12806,47 13402,97 11559,47Lyhytaikainen yhteensä 14371,34 12806,47 18885,35 12089,5224297,02 22413,19 29858,21 22054,96TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2010 1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008 1.1. - 31.12.2007Varsinainen toimintaTuototOmistajakorvaukset alle 30 € 78,53 78,55 32,15 127,3Viehekalastusmaksut alle 30 € 12,58 12,43 11,12 181,06Omistajakorvaukset/valtakirjat 602,38 602,38 435,57 454,41Viehekalastusmaksut/valtakirja 1266,39 1250,57 673,3 548,72Viehelupatuotot 2130,48 1695,90 1557,38 1013,93Toimeksiantotuotot 3745,90 1983,60 3491,81 0,00Muut tuotot 0,00 0,00 0,04 0,00Tuotot yhteensä 7836,26 5623,43 6201,37 2325,42KulutVuosikokouskulut 0,00 -65,57 -157,38 0,00Koulutuskulut -1967,37 -2643,83 -1448,38 -130,43Hallituksen kulut -1349,49 -1051,42 -835,7 -767,10Henkilöstökulut -2196 -1571,8 -1821,12 -1149,75Toimistokulut -1801,58 -1445,61 -1157,48 -615,88Kalastusalueen istutuskulut -7569,74 -6488,18 -6503,85 -2698,28Kalastusalueen viehelupakulut -411,33 -212,99 -435,93 -257,47Valvontakulut -612,46 -560,19 -75,5 -12,75Muut kulut -160,08 -49,39 -493,12 -58,69Kulut yhteensä -16068,05 -14088,98 -12928,46 -5690,35Tuotto-/Kulujäämä -8231,79 -8465,55 -6727,09 -3364,93Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuotot 114,06 75,31 265,06 145,31Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 114,06 75,31 265,06 145,31Tuotto-/Kulujäämä -8117,73 -8390,24 -6462,03 -3219,62YleisavustuksetToimintamääräraha 6736,69 5824,1 6269,45 6034,3Jäänyt käyttämättä/siirto v. 0,00 0,00 0,00 -445,35Kalatalouden edistämismääräraha 1700,00 1200,00 1200,00 0,00Yleisavustukset yhteensä 8436,69 7024,1 7469,45 5588,95Tilikauden tulos = ylijäämä (alijäämä) 318,96 -1366,14 1007,42 2369,33

- 42 -Liite 2. Kalataloushallinnon istutusrekisteri Tulostuspäivä: 25.11.2011Kalastusalue: UnnukkaKunta:Istutukset ajalta: 1.1.2000 - 31.12.2009Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi:2000Hauki ek 3530Järvisiika 1k 6571Järvitaimen 1v 300Järvitaimen 3v 537Kirjolohi 2v 1886Kirjolohi 3k 681Kirjolohi 3v 58Kuha 1k 43050Planktonsiika 1k 143002001Järvisiika 1k 11995Järvitaimen 1v 300Järvitaimen 3v 838Kirjolohi 2v 1675Kirjolohi 3k 384Kuha 1k 58474Planktonsiika 1k 113002002Hauki ek 1870Järvisiika 1k 7348Järvitaimen 1v 600Järvitaimen 3v 1180Kirjolohi 2v 968Kirjolohi 3k 430Kuha 1k 91433Planktonsiika 1k 17177Istutusvesi: Ahveninen2000Planktonsiika 1k 5002001Planktonsiika 1k 3002002Planktonsiika 1k 5002003Planktonsiika 1k 2502004Planktonsiika 1k 3332006Järvisiika 1k 5802007Planktonsiika 1k 13002009Planktonsiika 1k 556Istutusvesi: Ala-Lyly2003Planktonsiika 1k 325Istutusvesi: Ala-Lylyjärvi2005Planktonsiika 1k 666Istutusvesi: Ala-Salminen2008Planktonsiika 1k 811

- 43 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi: Ala-Särkijärvi2000Kuha 1k 1100Planktonsiika 1k 5002001Kuha 1k 900Planktonsiika 1k 6002002Kuha 1k 800Planktonsiika 1k 9002003Kuha 1k 1429Planktonsiika 1k 5752004Kuha 1k 35002006Kuha 1k 51502008Kirjolohi 2v 96Kuha 1k 5349Istutusvesi: Aluslampi2006Järvisiika 1k 200Istutusvesi: Haiseva2000Planktonsiika 1k 13002001Planktonsiika 1k 10002002Planktonsiika 1k 9502003Kuha 1k 971Planktonsiika 1k 9002006Järvisiika 1k 14502007Planktonsiika 1k 10002008Kuha 1k 2655Planktonsiika 1k 10812009Järvisiika 1k 554Kuha 1k 873Istutusvesi: Hanhinen2001Planktonsiika 1k 3002003Planktonsiika 1k 2302004Planktonsiika 1k 5002006Järvisiika 1k 3152007Planktonsiika 1k 400Istutusvesi: Heikkinen2001Planktonsiika 1k 3002003Planktonsiika 1k 250

- 44 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi: Hukanlampi2003Planktonsiika 1k 230Istutusvesi: Humalalampi2001Planktonsiika 1k 3002006Järvisiika 1k 315Istutusvesi: Hutronen2001Planktonsiika 1k 3002003Planktonsiika 1k 2302007Planktonsiika 1k 500Istutusvesi: Huttunen2004Planktonsiika 1k 500Istutusvesi: Hyväjärvi2000Planktonsiika 1k 6502005Kuha 1k 1040Istutusvesi: Härkäjärvi2003Planktonsiika 1k 4002005Planktonsiika 1k 13332007Planktonsiika 1k 11002009Planktonsiika 1k 601Istutusvesi: Iso Vehkalampi2004Planktonsiika 1k 6002007Planktonsiika 1k 10002008Planktonsiika 1k 313Istutusvesi: Iso-Musta2001Planktonsiika 1k 5002002Planktonsiika 1k 4502003Planktonsiika 1k 8002004Planktonsiika 1k 6002005Planktonsiika 1k 19992006Järvisiika 1k 4752007Planktonsiika 1k 21002008Planktonsiika 1k 3142009Planktonsiika 1k 1462

- 45 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi: Kaitalampi2007Kirjolohi 3k 73Istutusvesi: Kiesimäjärvi2000Kuha 1k 750Planktonsiika 1k 5002001Kuha 1k 1000Planktonsiika 1k 3002002Kuha 1k 2000Planktonsiika 1k 10002003Kuha 1k 1000Planktonsiika 1k 5002004Kuha 1k 10002005Kuha 1k 13092006Järvisiika 1k 11602008Kuha 1k 22692009Planktonsiika 1k 855Istutusvesi: Kirjonen20002001Planktonsiika 1k 4002002Planktonsiika 1k 5002003Planktonsiika 1k 2502004Planktonsiika 1k 3332005Kuha 1k 13092006Järvisiika 1k 5802009Planktonsiika 1k 556Planktonsiika 1k 500Istutusvesi: Kivijärvi2007Planktonsiika 1k 400Istutusvesi: Koijärvi2000Planktonsiika 1k 300Istutusvesi: Kololampi2004Planktonsiika 1k 10502005Nieriä 2k 385Planktonsiika 1k 1150Istutusvesi: Konnuslahti2001Kuha20021k 1600Kuha 1k 550

- 46 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita2004Kuha 1k 1500Planktonsiika 1k 4002006Kuha 1k 21502008Järvitaimen 3v 72Kuha 1k 1966Istutusvesi: Konnusvesi2002Kuha 1k 7502004Kuha 1k 1000Istutusvesi: Kurkilampi2003Planktonsiika 1k 200Istutusvesi: Latvanen2000Planktonsiika 1k 2002006Kuha 1k 650Istutusvesi: Likolampi2003Planktonsiika 1k 450Istutusvesi: Lylyjärvi2000Planktonsiika 1k 6502001Kuha 1k 4502003Planktonsiika 1k 3252006Järvisiika 1k 4252008Kuha 1k 2655Istutusvesi: Majoonlampi2000Planktonsiika 1k 6002001Planktonsiika 1k 5002002Planktonsiika 1k 4002003Planktonsiika 1k 400Istutusvesi: Mula2002Kuha 1k 5165Planktonsiika 1k 4412Istutusvesi: Mustalampi2000Planktonsiika 1k 6502001Planktonsiika 1k 13002006Järvisiika 1k 200Istutusvesi: Mustanlampi2002Kuha 1k 500Istutusvesi: Mäkelänlampi2002Planktonsiika 1k 450

- 47 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi: Osmajärvi2000Planktonsiika 1k 13002005Kuha 1k 1040Istutusvesi: Pieni-Hanhinen2003Planktonsiika 1k 2302007Planktonsiika 1k 400Istutusvesi: Pitkäjärvi2000Planktonsiika 1k 6502001Planktonsiika 1k 5002002Planktonsiika 1k 4002003Planktonsiika 1k 4002004Planktonsiika 1k 6002006Järvisiika 1k 400Istutusvesi: Pitkä-Kohma2004Planktonsiika 1k 700Istutusvesi: Pyylampi2006Järvisiika 1k 315Istutusvesi: Riihijärvi2000Planktonsiika 1k 14002001Planktonsiika 1k 10002002Planktonsiika 1k 10002003Planktonsiika 1k 7752004Planktonsiika 1k 23002005Planktonsiika 1k 13332006Järvisiika 1k 12252008Planktonsiika 1k 811Istutusvesi: Saimaa, Haukivesi2000Järvitaimen 1v 300Kirjolohi 2v 1828Kirjolohi 3k 6312001Järvitaimen 1v 300Kirjolohi 2v 1479Kirjolohi 3k 3842002Järvitaimen 1v 600Järvitaimen 3v 1044Kirjolohi 2v 792Kirjolohi 3k 430Kuha 1k 8730Planktonsiika 1k 4615

- 48 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita2003Järvitaimen 3v 2745Kirjolohi 2v 688Kirjolohi 3k 335Kirjolohi 3v 300Kuha 1k 187502004Harjus 1k 1750Järvitaimen 3v 2479Kirjolohi 2v 433Kirjolohi 3k 188Kirjolohi 3v 241Kuha 1k 132602005Harjus 3k 470Järvitaimen 3v 1537Kirjolohi 2k 135Kirjolohi 2v 831Kirjolohi 3k 100Kuha 1k 225702006Järvitaimen 3v 2196Kirjolohi 2v 641Kuha 1k 262702007Järvitaimen 3v 824Kirjolohi 2v 855Kirjolohi 3k 135Kuha 1k 125002008Järvitaimen 3v 3129Kirjolohi 2v 865Kirjolohi 3k 1552009Järvitaimen 2v 6000Järvitaimen 3v 1260Kirjolohi 2v 688Kirjolohi 3k 67Istutusvesi: Sakale2004Planktonsiika 1k 5002006Järvisiika 1k 315Istutusvesi: Sarkajärvi2003Planktonsiika 1k 450Istutusvesi: Savivesi2000Kuha 1k 1100Planktonsiika 1k 8002001Kuha 1k 33002002Kuha 1k 17002003Kuha 1k 33712004Kuha 1k 18502005Kuha 1k 3900Planktonsiika 1k 1333

- 49 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita2006Kuha 1k 46002008Järvitaimen 2v 600Kuha 1k 85802009Kuha 1k 4803Istutusvesi: Suojärvi2000Planktonsiika 1k 2502006Kuha 1k 700Istutusvesi: Suurijärvi2000Kuha 1k 11002002Kuha 1k 550Planktonsiika 1k 6502004Planktonsiika 1k 4002006Järvisiika 1k 8502008Kuha 1k 1935Istutusvesi: Syväri2000Planktonsiika 1k 2002006Kuha 1k 650Istutusvesi: Särkijärvi2000Planktonsiika 1k 13002001Planktonsiika 1k 5002002Kuha 1k 7502003Planktonsiika 1k 3502005Kuha 1k 3500Planktonsiika 1k 13342006Järvisiika 1k 400Kuha 1k 13502007Planktonsiika 1k 16002008Kuha 1k 1034Planktonsiika 1k 5412009Planktonsiika 1k 600Istutusvesi: Tetrinen2003Planktonsiika 1k 2302004Planktonsiika 1k 500Istutusvesi: Turvelampi2008Planktonsiika 1k 811

- 50 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi: Unnukka2000Hauki ek 3530Järvisiika 1k 6571Järvitaimen 3v 537Kirjolohi 2v 58Kirjolohi 3k 50Kirjolohi 3v 58Kuha 1k 39000Planktonsiika 1k 15502001Järvisiika 1k 11995Järvitaimen 3v 838Kirjolohi 2v 196Kuha 1k 512242002Hauki ek 1870Järvisiika 1k 7348Järvitaimen 3v 136Kirjolohi 2v 176Kuha 1k 699382003Järvitaimen 3v 1137Kirjolohi 2v 192Kuha 1k 80874Planktonsiika 1k 5752004Järvitaimen 3v 288Kirjolohi 2v 190Kuha 1k 1053952005Järvitaimen 3v 533Kirjolohi 2v 176Kuha 1k 1116722006Järvitaimen 3v 541Kirjolohi 2v 116Kuha 1k 1131902007Järvitaimen 3v 365Kirjolohi 2v 100Kuha 1k 835302008Järvitaimen 3v 300Kuha 1k 191112009Järvisiika 1k 8315Kuha 1k 113556Istutusvesi: Valkeinen20002003Planktonsiika 1k 9002004Planktonsiika 1k 3342006Järvisiika 1k 5802007Planktonsiika 1k 13002008Planktonsiika 1k 8112009Planktonsiika 1k 255Planktonsiika 1k 500

- 51 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä IstukkaitaIstutusvesi: Valkeislampi2001Planktonsiika 1k 1000Istutusvesi: Vehkajärvi2001Planktonsiika 1k 7002005Planktonsiika 1k 6672009Planktonsiika 1k 747Istutusvesi: Vehkalampi20022003Planktonsiika 1k 4002006Järvisiika 1k 475Planktonsiika 1k 450Istutusvesi: Venejärvi2001Planktonsiika 1k 1500Istutusvesi: Venelampi2002Planktonsiika 1k 500Istutusvesi: Ylä-Lylyjärvi2005Planktonsiika 1k 667Istutusvesi: Ylä-Petro2008Planktonsiika 1k 811Istutusvesi: Ylä-Salminen2007Planktonsiika 1k 400Istutusvesi: Ylä-Syrjäjärvi2005Planktonsiika 1k 667Istutusvesi: øøø YHTEENSÄ øøø2003Järvitaimen 3v 3882Kirjolohi 2v 880Kirjolohi 3k 335Kirjolohi 3v 300Kuha 1k 106395Planktonsiika 1k 106252004Harjus 1k 1750Järvitaimen 3v 2767Kirjolohi 2v 623Kirjolohi 3k 188Kirjolohi 3v 241Kuha 1k 127505Planktonsiika 1k 96502005Harjus 3k 470Järvitaimen 3v 2070Kirjolohi 2k 135Kirjolohi 2v 1007Kirjolohi 3k 100Kuha 1k 146340Nieriä 2k 385Planktonsiika 1k 11149

- 52 -Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita2006Järvisiika 1k 10260Järvitaimen 3v 2737Kirjolohi 2v 757Kuha 1k 1547102007Järvitaimen 3v 1189Kirjolohi 2v 955Kirjolohi 3k 208Kuha 1k 96030Planktonsiika 1k 115002008Järvitaimen 2v 600Järvitaimen 3v 3501Kirjolohi 2v 961Kirjolohi 3k 155Kuha 1k 45554Planktonsiika 1k 63042009Järvisiika 1k 8869Järvitaimen 2v 6000Järvitaimen 3v 1260Kirjolohi 2v 688Kirjolohi 3k 67Kuha 1k 119232Planktonsiika 1k 5632Istutuksia yhteensä: 540Ikä: mvl = istutettu mätiä, vastalypsetty 1k = yksikesäinen nuo = istutettu ei sukukypsiä kaloja,mspa = istutettu mätiä, 1v = yksivuotias ikää ei tunneta tarkastisilmäpisteaste 2k = kaksikesäinen aik = istutettu sukukypsiä kaloja,vk = vastakuoriutunut poikanen 2v = kaksivuotias ikää ei tunneta tarkastiek = esikesäinen poikanen jne... la = lasiankeriaska = karantenoitu lasiankeriasPohjois-Savon ELY-keskus

- 53 -Liite 3. Unnukan kalastusalueen osakaskuntien pinta-alat (KHS II)

- 54 -Liite 4. Unnukan kalastusalueella sijaitsevat järvet ja lammet (KHS II)

- 55 -

- 56 -

- 57 -