historiaHISTORIALahden eteläpuolella sijainnut Asemantausta alkoirakentua Riihimäen – Pietarin radan rakentamisenaikoihin 1870- luvulla. Rautatieaseman tuntumassasijaitsevan Anttilanmäen itäosa oli Anttilan talonomistuksessa, kun taas länsiosan omisti Saksalantalo. Vuonna 1905 perustetun Lahden kaupungin läheisyysaiheutti voimakasta muuttopainetta Hollolankuntaan kuuluneelle Anttilanmäelle, jolloin alue palstoitettiinvuokratonteiksi. Alueelle rakentui pääosin1900 – 1920-lukujen aikana tiivis, ilman rajoituksiasyntynyt, mutta yhtenäinen pientaloalue.Anttilanmäki oli edullinen asumisvaihtoehto alhaisenverotuksen ja rakennusjärjestyksen puuttumisenvuoksi. Halpa tonttimaa, Lahden kaupungin läheisyys,hyvät liikenneyhteydet sekä alueella sijainneiden teollisuuslaitostentarjoamat työpaikat houkuttelivat asukkaita.Rakennusjärjestyksen ja asemakaavan puuttumisenvuoksi Anttilanmäelle sai rakentaa ilman ammattihenkilöidenlaatimia suunnitelmia. Rakentamisessa käytettiinmielikuvitusta ja sovellettiin esimerkiksi jugendiaja klassismia.Vuoden 1933 alueliitoksessa Anttilanmäki liitettiinLahden kaupunkiin, jolloin kaupunki alkoi ohjata uudisrakentamistaja kunnallistekniikkaa. Kaksi vuottamyöhemmin järjestettiin Lahden eteläisiä osia koskevaasemakaavakilpailu, jonka voitti arkkitehti professoriCarolus Lindberg. Hän esitti Anttilanmäelletehokkaampaa esikaupunkimaista rakentamista, jokatarkoitti vanhan rakennuskannan lähes täydellistä hävittämistä.Asemakaava vahvistettiin vuonna 1937.Kaavaa tarkennettiin vuonna 1951, jolloin muun muassamoottoriajoneuvoille taattiin sujuvammat liikkumismahdollisuudetleventämällä kapeat kujat 10-metrisiksi ajoväyliksi. Vuonna 1976 Anttilanmäenpohjoisosa kaavoitettiin kerrostalovaltaiseksi alueeksi,kun taas etelärinteen miljöö pyrittiin säilyttämään.Anttilanmäen uudistussuunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumattasuurelta osin, joten niistä luovuttiin vuonna1981. Tällöin kaupunginvaltuusto asetti alueen pohjoisosanrakennuskieltoon. Nykyisessä, vuoden 1983asemakaavassa määrättiin Anttilanmäki erillispientalojenalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaava eiole kuitenkaan suojellut rakennuksia, joten kaavansallima suuri tonttitehokkuus on johtanut useiden vanhojenrakennuksien purkamiseen ja uusien suurempientalojen rakentamiseen.Vihdinkadulla rautatien puoleisen pään näkymä onmuuttunut oleellisesti 1970-luvulta.(Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, ValokuvaajaYrjö Puuperä 1974)Peltotie on säilynyt nykypäivään asti suurilta osin lähesmuuttumattomana.Anttilanmäelle tyypillinen yksinkertainenkatos on tärkeä osa historiaa.
ympäristöä ja pihoja koskevat ohjeetYMPÄRISTÖÄ JA PIHOJA KOSKEVAT OHJEETYMPÄRISTÖN LUONNE JA PERINTEINEN PIHAAnttilanmäen pientaloalue hahmottuu selkeästi rautatieasemaneteläpuolella omaksi tiiviiksi asuinalueekseen.Mäen jyrkkärinteiset kallioseinämät korostavatmaiseman rakennetta. Suuret pihapuut ja maisemapuutyhdistävät alueen vehreäksi kokonaisuudeksi.Alue on suojassa pohjoistuulilta Salpausselän takanaja mäen kallioiset etelärinteet keräävät auringonsäteilyä. Paikallisilmasto on leuto ja suotuisa kasvillisuudenkehittymiselle.Anttilanmäen silokallioita ohuesti peittävä maaperäon moreenia, joka mäen alareunoilla muuttuu hiekaksija hiedaksi. Puistot ja puutarhat, joiden maaperä onhienojakoista, ovat kehittyneet aikojen kuluessa multaisiksija hyvin kasvuvoimaisiksi. Korkeilla paikoillaketomaiset puistot ja puutarhat ovat taas vallitsevia.Anttilanmäen puistoissa on näkyvissä sekä kulttuurinjättämiä jälkiä että maiseman alkuperäisiä piirteitä.Anttilan ja Saksalan talot, jotka vuosisadan alussaolivat mäen ensimmäiset maatilat, ovat jo hävinneet,mutta niiden ympäristössä on vielä paljon merkkejärakennusten raunioista ja sen aikaisista piha- ja puutarhakasveista.Omenapuita, kirsikkapuita, syreeniä,pihakoivuja, jättitatarta ja ukkomansikkaa kasvaaedelleen entisten talojen pihapiireissä. Maiseman alkuperäisiäpiirteitä ovat mäen laella ja eteläpuolellayksittäin tai metsikkönä kasvavat vanhat männyt. Paljaillekalliopinnoille on sopeutunut sekä kulttuuri- ettäluonnonlajistoa. Niistä ovat yleisimpiä kaukasianmaksaruoho,keltamaksaruoho, ajuruoho ja kevätkynsimö.Anttilanmäen puutaloalueen perinteinen tontti sisältääpäärakennuksen, piharakennuksen sekä niiden väliinjäävän pihan. Vanhan pihan suunnittelulähtökohdatlähtivät ihmisen tarpeista ja asunnon kokonaistaloudellisuudesta,jolloin auringon valolla ja sen lämpösäteilylläoli suuri merkitys.Päärakennus sijoitettiin lähes poikkeuksetta kadunviereen. Alueen vanhimpia rakennuksia sijaitsee myöstontin korkeimmalla kohdalla, jolloin rakennuspaikkaoli mahdollisimman kuiva ja sen asema muodostuipihaa hallitsevaksi. Talousrakennukset, kuten esimerkiksisauna, talli ja puuliiteri sijoiteltiin pihan sivuilletai perälle, jolloin pää- ja talousrakennusten väliin jäisuojaisa piha. Tontin pohjoissivu oli luontevin paikkatalousrakennukselle, koska silloin rakennus suojasipihaa kylmiltä tuulilta.Tontin aurinkoiselle sivulle jätettiin tilaa pienelle kotipuutarhalle.Pihaan pyrittiin jättämään mahdollisimmanpaljon suuria puita, jotka suojasivat liialliseltahelteeltä ja vaimensivat myrskyisten tuulten vaikutusta.Lehtipuita istutettiin rakennusten väliin ja tontinreunoille estämään mahdollisten tulipalojen leviäminen.Kukkapenkit olivat vaatimattomia ja ne sijaitsivat rakennustenvieressä. Luonnonnurmi kasvoi rehevämpänätonttien reunoilla, joissa kulutus oli vähäisempää.Varsinaisia perustettuja nurmikoita ei ollut. Pihanmaastonmuodot sopeutuivat kokonaismaisemaaneikä täyttöjä tehty. Rinteisiin kivettiin luonnonkivilläaskelmia, ja pihojen yleisilme oli avoin ja luonnonmukainen,jopa yksinkertainen.PIHOJEN SUUNNITTELU, RAKENTEET, AIDAT JAPORTITAnttilanmäen pihat ja rakennukset muodostavat kokonaisuuden,jonka vuoksi alueella on tärkeää vaaliapihalle ominaista kulttuuri- ja luonnonlajistoa. Anttilanmäelläpuistojen ja pihojen suunnittelussa on tärkeääpyrkiä jatkamaan perinnettä. Perinteisten kasviennäkyminen pihoilla lisää alueen arvoa, viihtyisyyttä,luonnon monimuotoisuutta ja sitoo uudenkin rakennuksenympäristöönsä.Anttilanmäen asuinrakennusten korttelialueiden pihojakoskevat seuraavat määräykset:is-1Oleelliset pihalla tehtävät muutokset edellyttävätpihasuunnitelman. Pihan pintamateriaaleinaon käytettävä vettä läpäiseviä luonnonmateriaaleja,kuten hiekkaa ja soraa.Puita ja pensaita valittaessa on suosittavaalueen perinteisiä kasvilajeja, kuten koivujaja syreenejä. Piha-alueen kalliomuodostelmat,maakellarit, kaivot ja pihan pinnanmuototulee säilyttää. Pihaa tulee kehittää alueenpiharakennusperinteen mukaisesti, edistääja ylläpitää Anttilanmäen alueelle luonteenomaistaviherympäristön ja kasvillisuudenmonimuotoisuutta.Pihojen rakentaminen edellyttää rakennuslupaviranomaisenhyväksymää pihasuunnitelmaa mittakaavassa1:200. Myös kevyen rakennelman pystyttäminenpihalle vaatii luvan.Anttilanmäen perinteinen piha on luonnonmukaisestihoidettu. Pihalle on tyypillistä suuret puut, ketomaisestikasvavat kasvit ja sorapintaiset kulkuväylät.Suojaisaa pihaa rajasi kadun vieressä olevapäärakennus ja aita sekä tontin perällä sijaitsevapiharakennus.
Change language