RAKENNUSTAPAOHJEET - anttilanmaki.fi

RAKENNUSTAPAOHJEETA N T T I L A N M Ä K ITEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA / MAANKÄYTTÖ10.06.2009

YLEISTÄ 3TAVOITTEETHISTORIA 4YMPÄRISTÖÄ JA PIHOJA KOSKEVAT OHJEET 5YMPÄRISTÖN LUONNE JA PERINTEINEN PIHAPIHOJEN SUUNNITTELU, RAKENTEET, AIDAT JA PORTITVANHOJEN RAKENNUSTEN KUNNOSSAPITO JA KORJAUS 7ENNEN VUOTTA 1960 RAKENNETUT 7RAKENNUKSET 7JULKISIVUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄTKUISTIULKOSEINÄT / JULKISIVUTPERUSTUKSETKATTOIKKUNAT JA OVETRAKENNUKSEN YKSITYISKOHDATLISÄTIETOA VANHOISTA RAKENNUKSISTALÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINENRAKENNUKSEN SISÄPUOLISET RAKENTEETMÄRKÄTILATHUOLTO JA ILMANVAIHTOSIIRRETTÄVÄT HIRSIRAKENNUKSETVANHA TALOUSRAKENNUS 111960-LUVULLA TAI MYÖHEMMIN 12RAKENNETUT RAKENNUKSET 12YMPÄRISTÖÖN SOVITTAMINENVANHOJEN RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINEN 13VANHAN PÄÄRAKENNUKSEN LAAJENTAMINEN 13UUSI PÄÄRAKENNUS 13MASSOITTELU JA MITTAKAAVAKUISTIJULKISIVUT, IKKUNAT JA OVETKATTO JA RAKENNUSTEN YKSITYISKOHDATTALOUSRAKENNUKSEN LAAJENTAMINEN 15UUSI TALOUSRAKENNUS 16TALOTEKNIIKKA, MAALAUS JA VÄRIT 16TALOTEKNIIKKA 16MAALAUS JA VÄRIT 16KIRJALLISUUs ja lähteet 17

yleistäYLEISTÄTAVOITTEETRakennustapaohjeiden tavoitteena on ohjata rakentajiaja korjaajia voimassa olevan asemakaavan mukaisestisäilyttämään Anttilanmäen valtakunnallisesti arvokas ympäristö.Ympäristön säilymisen ehtona on alueen asukkaidenperinteitä kunnioittava asenne omaan tonttiinsa/rakennuksiin ja niissä tehtäviin muutostöihin. Alue voikehittyä nykyaikaisella tavallaan samalla säilyttäen silletyypilliset ominaispiirteet ja historiallinen perintö.Anttilanmäen ympäristö koostuu julkisten alueiden jakatujen lisäksi asukkaiden yksityisistä pihoista ja rakennuksista.Pihat, rakennukset, puut ja kasvit ovat osa kokonaisuutta,joten yksityisellä tontilla tehtävät muutoksetheijastuvat koko alueen ilmeeseen. Asukkaiden tuleeomalta osaltaan vaikuttaa alueen ympäristön säilymiseennoudattamalla tätä rakentamistapaohjetta.Alueen ympäristön säilymisen kannalta on tärkeää, ettäpihat, puusto ja muu kasvillisuus säilyvät perinteisinä. Pihoillasaavat näkyä nykyajan jäljet, mutta on muistettava,että esimerkiksi uusien rakennelmien ja kasvilajien tuleesoveltua perinteiseen ympäristöön. Vanhat rakennuksetja puut kertovat alueen historiasta, joten niiden merkityson erittäin suuri ympäristön kannalta. Uusien rakennustensuunnittelun lähtökohtana tulee olla vanhan ympäristönkunnioitus, ja niiden tulee alistua ympäristöönsä eikähallita sitä.Anttilanmäen alueella kaikenlainen uudis-, korjaus-,muutos- ja piharakentaminen vaativat rakennusvalvontaviranomaisenluvan. Näissä asioissa teitä palveleeLahden seudun rakennusvalvonta.Rakennustapaohjeet on laadittu Lahden teknisen virastonmaankäytön kaupunkisuunnittelun osastolla. Laatimistaon ohjannut työryhmä:Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunkisuunnitteluAnne-Maj Rope, kaupunkisuunnitteluLeena Hynynen, rakennusvalvontaRiitta Niskanen, kaupunginmuseoKirsi Kujala, vihertoimiTarja Tolvanen-Valkeapää, liikennesuunnitteluRisto Sihvonen, valvonta- ja ympäristökeskusLahdessa 30.9.2003arkkitehti yo Hannu TylliAnttilanmäen rakennustapaohjeet on laadittu täydentämäänalueen asemakaavaa A-2396a ja se vahvistuu samanaikaisestiasemakaavan kanssa.Rakennustapaohjeet on päivitetty asemakaavaanA-2396a liittyen.Leena Roppola, kaupunkisuunnitteluAnne-Maj Rope, kaupunkisuunnitteluLeena Hynynen, rakennusvalvontaRiitta Niskanen, kaupunginmuseoHannu Neuvonen, vihertoimiRakennustapaohjeet 10.6.2009

historiaHISTORIALahden eteläpuolella sijainnut Asemantausta alkoirakentua Riihimäen – Pietarin radan rakentamisenaikoihin 1870- luvulla. Rautatieaseman tuntumassasijaitsevan Anttilanmäen itäosa oli Anttilan talonomistuksessa, kun taas länsiosan omisti Saksalantalo. Vuonna 1905 perustetun Lahden kaupungin läheisyysaiheutti voimakasta muuttopainetta Hollolankuntaan kuuluneelle Anttilanmäelle, jolloin alue palstoitettiinvuokratonteiksi. Alueelle rakentui pääosin1900 – 1920-lukujen aikana tiivis, ilman rajoituksiasyntynyt, mutta yhtenäinen pientaloalue.Anttilanmäki oli edullinen asumisvaihtoehto alhaisenverotuksen ja rakennusjärjestyksen puuttumisenvuoksi. Halpa tonttimaa, Lahden kaupungin läheisyys,hyvät liikenneyhteydet sekä alueella sijainneiden teollisuuslaitostentarjoamat työpaikat houkuttelivat asukkaita.Rakennusjärjestyksen ja asemakaavan puuttumisenvuoksi Anttilanmäelle sai rakentaa ilman ammattihenkilöidenlaatimia suunnitelmia. Rakentamisessa käytettiinmielikuvitusta ja sovellettiin esimerkiksi jugendiaja klassismia.Vuoden 1933 alueliitoksessa Anttilanmäki liitettiinLahden kaupunkiin, jolloin kaupunki alkoi ohjata uudisrakentamistaja kunnallistekniikkaa. Kaksi vuottamyöhemmin järjestettiin Lahden eteläisiä osia koskevaasemakaavakilpailu, jonka voitti arkkitehti professoriCarolus Lindberg. Hän esitti Anttilanmäelletehokkaampaa esikaupunkimaista rakentamista, jokatarkoitti vanhan rakennuskannan lähes täydellistä hävittämistä.Asemakaava vahvistettiin vuonna 1937.Kaavaa tarkennettiin vuonna 1951, jolloin muun muassamoottoriajoneuvoille taattiin sujuvammat liikkumismahdollisuudetleventämällä kapeat kujat 10-metrisiksi ajoväyliksi. Vuonna 1976 Anttilanmäenpohjoisosa kaavoitettiin kerrostalovaltaiseksi alueeksi,kun taas etelärinteen miljöö pyrittiin säilyttämään.Anttilanmäen uudistussuunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumattasuurelta osin, joten niistä luovuttiin vuonna1981. Tällöin kaupunginvaltuusto asetti alueen pohjoisosanrakennuskieltoon. Nykyisessä, vuoden 1983asemakaavassa määrättiin Anttilanmäki erillispientalojenalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaava eiole kuitenkaan suojellut rakennuksia, joten kaavansallima suuri tonttitehokkuus on johtanut useiden vanhojenrakennuksien purkamiseen ja uusien suurempientalojen rakentamiseen.Vihdinkadulla rautatien puoleisen pään näkymä onmuuttunut oleellisesti 1970-luvulta.(Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, ValokuvaajaYrjö Puuperä 1974)Peltotie on säilynyt nykypäivään asti suurilta osin lähesmuuttumattomana.Anttilanmäelle tyypillinen yksinkertainenkatos on tärkeä osa historiaa.

ympäristöä ja pihoja koskevat ohjeetYMPÄRISTÖÄ JA PIHOJA KOSKEVAT OHJEETYMPÄRISTÖN LUONNE JA PERINTEINEN PIHAAnttilanmäen pientaloalue hahmottuu selkeästi rautatieasemaneteläpuolella omaksi tiiviiksi asuinalueekseen.Mäen jyrkkärinteiset kallioseinämät korostavatmaiseman rakennetta. Suuret pihapuut ja maisemapuutyhdistävät alueen vehreäksi kokonaisuudeksi.Alue on suojassa pohjoistuulilta Salpausselän takanaja mäen kallioiset etelärinteet keräävät auringonsäteilyä. Paikallisilmasto on leuto ja suotuisa kasvillisuudenkehittymiselle.Anttilanmäen silokallioita ohuesti peittävä maaperäon moreenia, joka mäen alareunoilla muuttuu hiekaksija hiedaksi. Puistot ja puutarhat, joiden maaperä onhienojakoista, ovat kehittyneet aikojen kuluessa multaisiksija hyvin kasvuvoimaisiksi. Korkeilla paikoillaketomaiset puistot ja puutarhat ovat taas vallitsevia.Anttilanmäen puistoissa on näkyvissä sekä kulttuurinjättämiä jälkiä että maiseman alkuperäisiä piirteitä.Anttilan ja Saksalan talot, jotka vuosisadan alussaolivat mäen ensimmäiset maatilat, ovat jo hävinneet,mutta niiden ympäristössä on vielä paljon merkkejärakennusten raunioista ja sen aikaisista piha- ja puutarhakasveista.Omenapuita, kirsikkapuita, syreeniä,pihakoivuja, jättitatarta ja ukkomansikkaa kasvaaedelleen entisten talojen pihapiireissä. Maiseman alkuperäisiäpiirteitä ovat mäen laella ja eteläpuolellayksittäin tai metsikkönä kasvavat vanhat männyt. Paljaillekalliopinnoille on sopeutunut sekä kulttuuri- ettäluonnonlajistoa. Niistä ovat yleisimpiä kaukasianmaksaruoho,keltamaksaruoho, ajuruoho ja kevätkynsimö.Anttilanmäen puutaloalueen perinteinen tontti sisältääpäärakennuksen, piharakennuksen sekä niiden väliinjäävän pihan. Vanhan pihan suunnittelulähtökohdatlähtivät ihmisen tarpeista ja asunnon kokonaistaloudellisuudesta,jolloin auringon valolla ja sen lämpösäteilylläoli suuri merkitys.Päärakennus sijoitettiin lähes poikkeuksetta kadunviereen. Alueen vanhimpia rakennuksia sijaitsee myöstontin korkeimmalla kohdalla, jolloin rakennuspaikkaoli mahdollisimman kuiva ja sen asema muodostuipihaa hallitsevaksi. Talousrakennukset, kuten esimerkiksisauna, talli ja puuliiteri sijoiteltiin pihan sivuilletai perälle, jolloin pää- ja talousrakennusten väliin jäisuojaisa piha. Tontin pohjoissivu oli luontevin paikkatalousrakennukselle, koska silloin rakennus suojasipihaa kylmiltä tuulilta.Tontin aurinkoiselle sivulle jätettiin tilaa pienelle kotipuutarhalle.Pihaan pyrittiin jättämään mahdollisimmanpaljon suuria puita, jotka suojasivat liialliseltahelteeltä ja vaimensivat myrskyisten tuulten vaikutusta.Lehtipuita istutettiin rakennusten väliin ja tontinreunoille estämään mahdollisten tulipalojen leviäminen.Kukkapenkit olivat vaatimattomia ja ne sijaitsivat rakennustenvieressä. Luonnonnurmi kasvoi rehevämpänätonttien reunoilla, joissa kulutus oli vähäisempää.Varsinaisia perustettuja nurmikoita ei ollut. Pihanmaastonmuodot sopeutuivat kokonaismaisemaaneikä täyttöjä tehty. Rinteisiin kivettiin luonnonkivilläaskelmia, ja pihojen yleisilme oli avoin ja luonnonmukainen,jopa yksinkertainen.PIHOJEN SUUNNITTELU, RAKENTEET, AIDAT JAPORTITAnttilanmäen pihat ja rakennukset muodostavat kokonaisuuden,jonka vuoksi alueella on tärkeää vaaliapihalle ominaista kulttuuri- ja luonnonlajistoa. Anttilanmäelläpuistojen ja pihojen suunnittelussa on tärkeääpyrkiä jatkamaan perinnettä. Perinteisten kasviennäkyminen pihoilla lisää alueen arvoa, viihtyisyyttä,luonnon monimuotoisuutta ja sitoo uudenkin rakennuksenympäristöönsä.Anttilanmäen asuinrakennusten korttelialueiden pihojakoskevat seuraavat määräykset:is-1Oleelliset pihalla tehtävät muutokset edellyttävätpihasuunnitelman. Pihan pintamateriaaleinaon käytettävä vettä läpäiseviä luonnonmateriaaleja,kuten hiekkaa ja soraa.Puita ja pensaita valittaessa on suosittavaalueen perinteisiä kasvilajeja, kuten koivujaja syreenejä. Piha-alueen kalliomuodostelmat,maakellarit, kaivot ja pihan pinnanmuototulee säilyttää. Pihaa tulee kehittää alueenpiharakennusperinteen mukaisesti, edistääja ylläpitää Anttilanmäen alueelle luonteenomaistaviherympäristön ja kasvillisuudenmonimuotoisuutta.Pihojen rakentaminen edellyttää rakennuslupaviranomaisenhyväksymää pihasuunnitelmaa mittakaavassa1:200. Myös kevyen rakennelman pystyttäminenpihalle vaatii luvan.Anttilanmäen perinteinen piha on luonnonmukaisestihoidettu. Pihalle on tyypillistä suuret puut, ketomaisestikasvavat kasvit ja sorapintaiset kulkuväylät.Suojaisaa pihaa rajasi kadun vieressä olevapäärakennus ja aita sekä tontin perällä sijaitsevapiharakennus.

kunnossapito ja korjausVANHOJEN RAKENNUSTEN KUNNOSSA-PITO JA KORJAUSENNEN VUOTTA 1960 RAKENNETUTRAKENNUKSETKaavassa nämä rakennukset on esitetty sr-5 merkinnällä.sr-5Suojeltava asuinrakennus. Alkuperäistäasuinrakennusta ei saa purkaa. Rakennuksenpurkaminen edellyttää poikkeuslupaa.Rakennuksille ei ole merkitty rakennusoikeutta.Rakennuksia voidaan laajentaa ullakolleja kellarissa olemassa olevan vaipan sisälläpohjavesiolosuhteet huomioiden. Käyttämätönrakennusoikeus on merkitty laajennusalanatontin rakentamiskelpoisuus huomioiden.Rakennusta laajennettaessa sekäkorjaus- ja muutostöissä on noudatettavarakennustapaohjeita. Rakennuksen alkuperäiseentyyliin sopeutumattomat muutoksettulee korjata. Korjaustöissä julkisivujen javesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellistaarvoa ei saa turmella.Rakennusoikeudet on tutkittu tonttikohtaisesti. Käyttämätönrakennusoikeus on pyritty osoittamaan tonteilleantamalla rakennuksille laajennusmahdollisuus taiosoittamalla tontille uudisrakentamista. Lisärakentamisenarvioinnissa on otettu huomioon tontin rakentamiskelpoisuusja olemassa olevat rakennukset.Anttilanmäen vanhat rakennukset ovat oleellinen osaalueen miljöötä, joten niiden säilyttäminen on kaavanensisijainen tavoite. Vanhan rakennuksen luonteeseenkuuluvat usein ajan jättämät kulumajäljet. Vanha rakennuskestää myös nykyaikaista elämäntapaa suhteellisenhyvin, mutta asukkaiden on silti hyväksyttäväjoitakin vanhan rakennuksen puutteita, kuten esimerkiksikapeat ja jyrkät portaat tai piharakennukseen sijoitetutsaunatilat.Korjauksen tulee perustua kuntoarvioon. Korjaaminentulee aina edullisemmaksi mitä aikaisemmassa vaiheessavauriot havaitaan. Ennen suunnittelu- ja korjaustoimenpiteisiinryhtymistä asukkaan on hyvä asuaasunnossaan jonkin aikaa, jotta todelliset muutostarpeettulevat esiin. Rakennuksen kuntoarvion laatiminen,korjaus ja suunnittelu on annettava kokeneenasiantuntijan tehtäväksi. Huolellinen rakennukseentutustuminen sekä suunnittelu säästävät oleellisestityökustannuksia, sekä vähentävät virheitä.Vanhat rakenteet säilytetään perinteisiä työtapoja noudattaentukemalla, vahvistamalla sekä paikkaamalla.Vaurioituneita osia voidaan yleensä vahvistaa tukemallaniitä uusilla rakenteilla, jolloin saadaan säästöjäkorjauskustannuksissa. Korjaukset on tehtävä siten,että korjattu rakennusosa voidaan tarvittaessa uusiajos aikaisempi korjaus osoittautuu virheelliseksi.Useimmiten pienin ja huolella harkittu korjausvaihtoehtoosoittautuu parhaaksi.Purkaminen ja uusiminen on viimeinen vaihtoehto,kun korjaus ei enää ole mahdollista. Uusituissa rakennusosissahuomioidaan niiden luonteva liittyminenvanhaan rakennukseen ja ympäristöön. Uusittaviarakennusosia kannattaa myös etsiä vanhojenrakennusosien kierrätyskeskuksista, varaosapankeistasekä purkutyömailta. Liika uusiminen johtaa useintasapainottomaan ja häiritsevään lopputulokseen.Rakennuksen korjaamista suunniteltaessa kannattaatutustua Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistonvanhoihin Anttilanmäen valokuviin. Museovirastonkorjauskorteissa on tietoa vanhojen rakennusten korjausmenetelmistä.Anttilanmäen vanhimpien säilyneiden rakennustenjulkisivujen pituudet ovat keskimäärin noin 8 – 10 metriä.Runkosyvyys on vaihdellut 4,5 – 8 metrin välillä.Ikkuna-aukot olivat yleensä pystysuuntaisia ja symmetrisestisijoiteltuja.Vanhan rakennuksen korjaamisessa tärkeitä huomioonotettavia tekijöitä ovat sen historia, rakennustekniikkasekä rakentamisessa käytetyt materiaalit. Korjausrakentamisessasuositellaan käytettäväksi samojamateriaaleja sekä vanhoja hyviksi koettuja työtapoja,kuin alkuperäisessäkin rakennuksessa. Vanhoissapuutaloissa on käytetty hengittäviä, puupohjaisiamateriaaleja, kuten hirttä, lautaa, sahanpurua, kutterinlastua,pellavarivettä, puukuitulevyä, pahvia sekäpaperia.Aikojen kuluessa asuinrakennuksia on yleensä muuteltuja niihin on tehty laajennuksia. Kaikki nämä eriaikojen rakennusvaiheet muodostavat olemassa olevanrakennuksen ja sen historian, joten aikaisempienmuutosten poistaminen ja rakennuksen palauttaminenalkuperäiseen asuun ei yleensä ole suotavaa.Poikkeuksena voidaan mainita rakennusvirheet sekäerityisen häiritsevät rakennuksen historiaan sekä ympäristöönsoveltumattomat rakennusosat (minerit,aaltopeltikatto). Rakennuksen tulevat korjaustyöt jalaajennukset ovat siis uusia kerrostumia sen historiassa.Rakennuksen julkisivut korjataan paikkaamalla, jolloin vainkorjauskelvottomat laudat vaihdetaan (kuvassa tummennetutosat). Tällä menetelmällä rakennus säilyttää parhaitenhistorialliset kerrostumansa.

kunnossapito ja korjausVanhat talousrakennukset muodostavat tärkeän osanpihamiljöötä, joten niitä ei saa purkaa ilman päteviäperusteita. Alueelle tyypilliset talousrakennukset tuleepyrkiä säilyttämään ulkopuolisilta osiltaan alkuperäisessäasussa. Talousrakennusten kunnostaminen jalaajentaminen on aina parempi vaihtoehto kuin purkaminen.Erityistä huomiota on kiinnitettävä katujenvarsien talousrakennuksiin, jotka ovat merkittävä osajulkista katutilaa.Talousrakennuksiin voidaan sijoittaa esimerkiksi sauna,kodinhoito- sekä varastotiloja. Myös mahdollinenverstas tai autotalli suositellaan sijoitettavaksi talousrakennukseen.Päärakennuksen laajentamisen vaihtoehtonatalousrakennukseen tai sen laajennukseenvoidaan sijoittaa myös esimerkiksi asuin- ja työhuoneitasiten, että pihamiljöö, ympäristön luonne sekävanha rakennus säilyvät. Asuin- tai työhuoneita suunniteltaessatalousrakennuksen mittakaava sekä silletyypilliset piirteet tulee säilyttää.1960-LUVULLA TAI MYÖHEMMINRAKENNETUT RAKENNUKSET1960- luvun ja sitä nuorempien talojen rakenteet poikkeavatoleellisesti perinteisistä puurakennuksista,koska viime vuosikymmenien aikana on tullut suurimäärä uusia rakennusmateriaaleja. Rakennustekniikatovat myös kehittyneet toisenlaisiksi, joten korjauksessasuositellaan noudatettavaksi rakennuksentoteutustavan mukaisia menetelmiä.Seuraavanlaisia muutostoimenpiteitä kannattaaharkita:Puhtaaksi muuratun julkisivun rappaaminen sileäksi.Rakennus tulee maalata paremmin ympäristöön soveltuvillaväreillä.Nykyaikaiset materiaalit kuten esimerkiksi muovit tulee korvataalueen henkeen paremmin soveltuvilla perinteisemmillämateriaaleilla, esimerkiksi peittomaalatuilla metalli- taipuuosilla.Muovipintaiset pellitykset tulee vaihtaa perinteisillä käsittelyilläpeittomaalattuihin osiin.Sattumanvaraisista koristeaiheista tulee luopua.Ikkunat tulee siirtää ulkoseinän ulkopintaan.Räystäät tulee muuttaa kevyemmiksi korvaamalla useammanotsalaudan räystäsratkaisut yksinkertaisilla siroillaräystäillä.Ensimmäisen kerroksen katujulkisivun tai päätyseinien pienetikkunat tulee suurentaa normaalikorkuisiksi.Pihojen laajat asfaltti- tai betonikivipinnat tulee korvata alueenhenkeen soveltuvimmilla materiaaleilla kuten soralla jaluonnonkivillä.YMPÄRISTÖÖN SOVITTAMINENAnttilanmäelle on noussut viime vuosikymmenien aikanaalueen vanhan rakennuskannan mittakaavan,massoittelun ja julkisivumateriaalien osalta poikkeaviarakennuksia. Näitä rakennuksia korjattaessa suositellaanottamaan huomioon myös mahdolliset toimenpiteetrakennuksen ympäristöön sovittamiseksi.Nämä toimenpiteet ovat hyvin yksilöllisiä eikä niidentavoitteena saa olla tarkoitus muuttaa rakennusta Anttilanmäenalkuperäisen tyylin tai nykyaikaisen tyylinmukaiseksi. Ympäristöön sovittamistoimenpiteidentavoitteena tulee olla ainoastaan rakennuksen yksityiskohtienparantaminen ympäristöön soveltuviksi.Pystysuuntaiset ikkunat tulee jakaa kahteen tai useampaanruutuun, jolloin joku ikkunan osa voi toimiatuuletusikkunana. Ikkunan leveyden pitää olla pienempikuin sen korkeuden. Tuuletussäleikölliset ikkunattai vastaavat eivät sovellu alueelle.Ennen vuotta 1960 rakennetut talot muodostavat merkittävänhistoriallisen kerroksen Anttilanmäelle. Vanhojen rakennustensäilyminen on koko alueen säilymisen ehto.12

laajentaminen ja uudisrakentaminenMASSOITTELU JA MITTAKAAVAJotta alueen uusien rakennusten mittakaava pysyisiympäristöön nähden samana, uusien päärakennustenjulkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä ja runkosyvyyspääosin enintään 8 metriä. Räystäskorkeudensuhde runkosyvyyteen tulee olla 0,6 - 0,9. Rakennustentilojen suunnittelussa kannattaa huomioida myösmahdollinen laajennustarve.Rakennuksen pohjan tulee olla malliltaan suorakaiteenmuotoinen. Erkkerit ja vastaavat eivät ole alueenrakennuksille tyypillisiä. Kahden suuren asunnonmuodostamaa paritaloratkaisua tulee välttää, koskarakennuksen koko kasvaa lähes poikkeuksetta liiansuureksi. Nykyaikaisen paritaloratkaisun sijaan tontistariippuen suositellaan joko kahden erillisen pientalontai normaalikokoisen asunnon ja pienen sivuasunnonyhdistelmää. Asuinrakennukseen ei saa sijoittaaautotallia.KUISTISisäänkäynnin kohdalle suositellaan rakennettavaksikuisti tai pieni siro peltinen katos. Kuisti suositellaanensisijaisesti rakennettavaksi yksikerroksiseksi. Kuistinpäälle voidaan joissain tapauksissa rakentaa pienikattamaton parveke. Kuistin suunnittelussa on kiinnitettäväerityistä huomiota lasiaukkojen rakenteidensirouteen sekä sisätilojen valoisuuteen. Terassit eivätkuulu perinteiseen pihaan.JULKISIVUT, IKKUNAT JA OVETRakennusten julkisivumateriaaliksi suositellaan höylättyäpeittomaalattua paneelia. Puhtaaksi muuratuttiilijulkisivut ja lomalaudoitukset eivät sovellu alueelle.Julkisivuverhouksen tulee jatkua yhtenäisenä pintanaräystäälle asti. Rakennukset maalataan vaaleillamaanläheisillä väreillä. Tarkempia maalausohjeitaesitellään kappaleessa Maalaus ja värit.Rakennuksen sisätilat tulee suunnitella siten, että ensimmäisenkerroksen kadunpuoleisessa julkisivussaja päätyjulkisivuissa on ainoastaan normaalikorkuisiaikkunoita.Ikkunoiden sijoittelun tulee olla tasapainoista ja rauhallista.Uusien rakennusten ikkunoiden tulee ollapystysuuntaisia, jolloin leveyden suhde korkeuteenvoi vaihdella välillä 1:1,2 – 1:1,6. Ikkunat suositellaanjaettavaksi kahteen tai useampaan ruutuun, jolloinjoku ikkunan osa voi toimia tuuletusikkunana. Ikkunaaukkoihinliittyviä tuuletussäleikköjä ja keinotekoisiairtopuitteita ei sallita. Kellarissa sekä ullakolla pientenikkunoiden käyttö on sallittu, jolloin ne voivat myöspoiketa edellä mainituista mittasuhteista. Ikkunoidenpuuosien tulee olla valkoisella tai vaalealla maanläheisellävärillä peittomaalattuja. Ikkunat tulee sijoittaamahdollisimman lähelle ulkoseinän ulkopintaa, jolloinrakennuksen luonne näyttää keveältä.Uusissa rakennuksissa ei saa käyttää koristeaiheita,koska sattumanvaraisten muoto- ja koristeaiheidenkäyttö tuntuu usein häiritsevältä ja ristiriitaiselta alueenmuiden rakennusten kanssa.Uuden rakennuksen kokoon ja mittasuhteisiin vaikuttaviatekijöitä.PERUSTUKSETUusien rakennusten sokkeli kannattaa tehdä betonista,jolloin pinta voidaan jättää käsittelemättömäksi.Harkoista rakennetut sokkelit tulee rapata riittävänpaksulla kerroksella, jotta harkkojen saumat eivät näy.Sokkelia ei tule pinnoittaa kivirouheella, koska tämäbetonipinnan käsittelytapa on verrattain uusi menetelmäja hyvin vieras alueen rakennuksissa. Sokkelinkorkeus kannattaa mitoittaa viereisten rakennusten jamaaston mukaan, mutta vähimmäiskorkeuden tuleeolla yli 40 cm.Esimerkki modernista rakennuksesta vanhassa ympäristössä.14

laajentaminen ja uudisrakentaminenKATTO JA RAKENNUSTEN YKSITYISKOHDATUudisrakennuksiin tehdään jyrkkä satulakatto. Katonkaltevuuden tulee olla 30-45 astetta. Konesaumattuja maalattu sinkitty sileä pelti on suositeltavin katevaihtoehto.Alueella on alun perin ollut erittäin vähäntiilikattoja, joten niiden rakentamista uudisrakennuksiintulee välttää. Räystäät tulee tehdä yksinkertaisiksi,keveän näköisiksi sekä alta avonaisiksi. Räystäsvarustetaan yhdellä otsalaudalla. Paksut, raskaannäköiset ja useamman laudan räystäsratkaisut eivätole Anttilanmäelle tyypillisiä. Räystäiden tulee ulottua40- 60 cm seinäpinnan ulkopuolelle. Räystään alareunanja ikkunan yläreunan välisen kulman tulee olla20-40 astetta, jolloin rakennuksen ulkoseinä korostuukattoa enemmän. Sadevesi ohjataan joko jalkarännientai riippukourujen kautta syöksytorviin. Jäljitteleviärakennusmateriaaleja tulee välttää.Rakennuksen yksityiskohtien tulee sopeutua ympäristöönmuodoiltaan, materiaaleiltaan ja käsittelytavoiltaan.Rakennuksissa kannattaa noudattaa alueelletyypillisiä ratkaisuja, mutta niiden ei tule suoraanjäljitellä vanhojen rakennusten aiheita.TALOUSRAKENNUKSEN LAAJENTAMINENTalousrakennuksen laajentaminen toteutetaan ympäristönsekä olemassa olevien rakennusten ehdoilla.Anttilanmäelle sopivin piharakennuksen leveyson enintään 4 metriä. Yleensä on järkevämpää laajentaatalousrakennusta, koska talousrakennuksenlaajentamisesta johtuvat muutokset eivät vaikutakatunäkymiin.Autotalli saa olla korkeintaan yhden ajoneuvon levyinen.Pituussuunnassa autotallin saa rakentaa kahdenperäkkäisen ajoneuvon mittaiseksi. Paikastariippuen talousrakennukseen saa rakentaa avonaisenautopaikan myös siten, että pitkällä julkisivullarakennusmassan keskellä voi olla kaksi autopaikkaavierekkäin. Autokatokset eivät perinteisesti sovellualueelle. Talousrakennuksen yksityiskohdissa, kutenesimerkiksi ovissa, ikkunoissa, syöksytorvissa jaräystäissä kannattaa noudattaa vanhoille talousrakennuksilletyypillisiä mittasuhteita. Oviksi suositellaanpuisia saranallisia paneeliovia. Nosto- ja liukuoviaei tule käyttää Anttilanmäen alueella.Anttilanmäelle ennen 1960- lukua rakennettujen talousrakennustenmittasuhteita. Uudet rakennukset tulee suunnitellasamoja mittasuhteita käyttäen, kuitenkin niin etteiharjakorkeus ole yli 4m.Talousrakennusta on perinteisesti laajennettu jatkamallarakennusmassaa pituussuunnassa tontin reunaapitkin. Tontin kulmassa olevan rakennuksen laajennuson tehty myös L- mallisena.15

laajentaminen ja uudisrakentaminen/talotekniikka, maalaus ja väritUUSI TALOUSRAKENNUSKaavassa uuden talousrakennuksen rakennustapaon määritelty ju-merkinnälläjuTalousrakennuksessa tulee käyttää alueelletyypillistä talousrakennuksen yksinkertaistarakennustapaa ja sen tulee olla selvästiasuinrakennusta pienempi. Talousrakennuksenrunkosyvyys saa olla korkeintaan 4metrin levyinen. Autotalli saa olla korkeintaanyhden autopaikan levyinen. Talousrakennukseenvoi sijoittaa autopaikkoja siten,että pitkällä julkisivulla, rakennusmassankeskellä voi olla kaksi autopaikkaa vierekkäin.Alueelle ei saa rakentaa autokatoksia.Talousrakennuksen julkisivuverhoustyypin, värin sekäkatemateriaalin tulee myös poiketa päärakennuksesta.Talousrakennuksissa suositeltavin katevaihtoehtoon kolmiorimahuopakate. Talousrakennukseen sopivinjulkisivuverhous on sahattu peiterimalaudoitus.Talousrakennuksen suunnittelussa noudatetaan uudenpäärakennuksen suunnitteluohjeita soveltuviltaosin.TALOTEKNIIKKA, MAALAUS JA VÄRITTALOTEKNIIKKARakennusten energiahuoltoon kuuluvat laitteet, kutenilmalämpöpumput tulee sijoittaa siten, että laitteet eivätnäy katutilaan (ju). Esimerkiksi ilmanvaihtokoneethormeineen, muoviset katolle ja maahan sijoittuvatilmastointiputket tulee sijoittaa rakennuksen pihanpuolelle.MAALAUS JA VÄRITAnttilanmäen uusissa ja vanhoissa rakennuksissasuositellaan käytettäväksi perinteisiä maaleja sekävärisävyjä. Vanhojen rakennusten paneelijulkisivutovat perinteisesti maalattu peittävällä pellavaöljymaalilla.Sahapintaiset peiterimalaudoitetut julkisivut onsen sijaan lähes aina maalattu puna- tai keltamultakeittomaaleilla.Öljymaalin tai keittomaalin käyttö eikuitenkaan ole mahdollista, jos rakennus on maalattuaikaisemmin jollain muulla maaliseoksella, kutenesimerkiksi lateksilla tai alkydimaalilla. Asiantuntijankäyttö maalia valittaessa on tarpeellista, koska tutkimallaaikaisemmat maalikerrokset ja valitsemalla oikeamaaliseos saattaa valittu maali kestää seinässämoninkertaisen ajan verrattuna summittaisesti valittuunmaaliin. Oikean maalin valinta on tärkeää, koskamonet nykyaikaiset maaliseokset ovat osoittautuneetepäonnistuneiksi valinnoiksi vanhoissa rakennuksissa.Perinteisiä maaliseoksia on käytetty jo satoja vuosia,joten ne ovat luotettavia ja niiden toimintatavattunnetaan. Perinteisiä maaleja on mahdollista valmistaamyös itse. Valkoista väriä on sävytettävä.Päärakennukset on perinteisesti Anttilanmäellä maalattuvaaleilla maanläheisillä värisävyillä. Talousrakennuksetsuositellaan käsiteltäviksi punamullan sävyillä.Aidat, portit ja muut pihaa täydentävät rakenteet ovatyleensä maalattu joko pää- tai talousrakennuksestavalituilla värisävyillä, kuten esimerkiksi punamultakeittomaalilla.Ikkunoiden puitteet, karmit, ovet, vuorilaudatja koristelistat maalattiin usein seinäväristähieman poikkeavalla sävyllä. Ulko-ovien ei tule ollavalkoisia. Rakennusten syöksytorvet, jalkarännit,räystäskourut sekä piipun pellitykset maalattiin useinsamalla värillä kuin katto.Alueelle soveltuvia värisävyjä on esitelty Museovirastonjulkaisemassa rautatierakennusten korjausohjeissa,joista kortti nro. 6 käsittelee eri aikakausien rakennustenväritystä. Ohjekorttiin voi tutustua Lahdenkaupungin rakennusvalvonnassa.Talousrakennukseen sijoitettavan autotallin rakennustapoja.Autokatokset eivät ole alueelle tyypillisiä.16

kirjallisuus ja lähteetKIRJALLISUUs ja lähteetRAKENNUSTEN KORJAUSOHJEITAMuseovirasto: Korjauskortisto, Museovirasto 2001(www.nba.fi)KK1 YleiskorttiKK2 Lämmöneristyksen parantaminenKK3 Ulkolaudoituksen korjausKK4 Huopakaton korjausKK5 Peltikaton korjausKK 6 Tiilikaton korjausKK 7 Peltikaton maalausKK 8 Ikkunoiden korjausKK 9 Ovien korjausKK 10 Kuistin korjausKK 11 Kosteiden tilojen rakentaminenKK 12 KeittomaaliKK 13 ÖljymaaliKK 14 TulisijatKK 15 Puukaupunkien pihat ja aidatKK 16 Hirsitalon rungon korjausKK 17 Hirsirakennusten siirtoKK 18 PinkopahviKK 19 PärekattoKK 20 Sisäpinnat, tapetit, verhotut seinätKK 21 Kalkkirappauksen korjaus, julkisivutKK 22 Kalkkimaali, julkisivutINTERNET:www.nba.fiMuseoviraston sivuilta löytyy paljon ohjeitaja linkkejä korjausrakentamisen alalta.http:/restaurointikuvasto.nba.fiMuseoviraston restaurointikuvasto on korjauskortistoatäydentävä korjausrakentamisenja restauroinnin tietopaketti.http://kultmais.utu.fi/kotina_suojeltu_talo/Kotina suojeltu talo. Arkea, elämää ja rakennussuojeluaSuomessa ja Saksassawww.rakennusperinto.fiKaila, Panu: Talotohtori – Rakentajan pikkujättiläinen,WSOY 1997Keinänen, Wäinö: Rakennusopin tietokirja, 1949,WSOY 2001Siikonen, Heikki: Pienviljelijän rakennusoppi, 1946RAKENNUSTEN MAALAUSOHJEITAMuseovirasto: Rautatierakennusten korjausohjeet6, Väritysohjeet, Museovirasto 1998Kaila, Panu: Kevät toi maalarin - Perinteinenulkomaalaus, RAK 2000PIHAT JA KASVITAlanko, Koivunen, Regårdh, Saario: Suomalainenpiha ja puutarha, Gummerus 2003Lahden tekninen virasto, maankäyttö, Anne-Maj Rope:Anttilanmäen miljöön erityispiirteitä,TEVI 2008Lahden tekninen virasto, maankäyttö, Anne-Maj Rope:Anttilanmäen historiaa karttojen jakaavojen valossa, TEVI 2008Taitto: Henna Kurosawa17