Asiantunteva - Kemia-lehti

KEMIA8/2012KemiAIVOT– miten netoimivat?EUROOPPAkurkistaakosmokseenNANO-TIMANTITovat ikuisiaAsiantuntevalaboratoriokumppanisiLabtium Oy on palveluyritys, joka tarjoaa laboratorio- jaasiantuntijapalveluja teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin.Tarjoamme monipuolisen valikoima testaus- ja analyysipalveluitasivutuotteiden ja jätteiden karakterisointiinkattaen tarpeet niiden hyödyntämisestä loppusijoitukseen.• Hyötykäyttö maanrakentamisessa• Hyötykäyttö lannoitevalmisteena• Kaatopaikkakelpoisuuden määrittäminenHOPEAtaltuttaamikrobitwww.labtium.fi | Espoo • Kuopio • Outokumpu • Rovaniemi • Sodankylä

BUSINESSNETWORKINGINNOVATIONSKemian ja bioalan vuodentärkein kohtaamispaikka20.–21.3.2013Tervetuloa kouluttautumaan ilmaisiin ja laadukkaisiinseminaareihin, tutustumaan yrityksiin jauutuuksiin, seuraamaan ajankohtaista ohjelmaaja verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa.Varaa aika kalenteristasi ja rekisteröidymaksutta kävijäksi: www.chembiofinland.fiHelsingin MessukeskusAvoinna: ke 9–17 ja to 9–16Rekisteröitymällä ennakkoon kävijäksi voit voittaalahjakortin teatterielämyksiin Helsingin Kansallisteatterissa(à 150 ¤).SAVE THE WORLDby Finnish Industry

SISÄLLYS6 Tutkijaparin arki onaivotyötäArja-Leena Paavola10 TÄTÄ MIELTÄTyömatkakuormaa voikeventääBarbara Bergbom12 Eurooppa katsoo avaruuteenEtelän tähtien allaSaila Seppo16 JOULUPALSTA18 AJANKOHTAISTAArvoaineet talteenelintarvikejätteestäSanna Alajoki20 UUTISIA26 VIHREÄT SIVUT32 TUTKIMUKSESSATAPAHTUUSaila SeppoVeikko SomerpuroSatu ja Matias Palva ovat onnistuneet yhdistämään aivotutkimuksen ja perheelämän,mistä myös Ronja-tytär ja Osku-koira ovat tyytyväisiä. (s. 6)42 Päästömittaustenosaaminen on vientituoteSanna Alajoki44 Laboratorioala kansainvälistyyYritys erottuukokonaispalvelullaSanna Alajoki46 Opiskelijat rakensivatEkologisiapakkauselämyksiäIrene Andersson48 Kultahiukkasten tutkijatahtoo edistää hyvinvointiaLeena JokirantaAdolfo VeraHyvä pakkaus on suoja, viesti ja käyttöliittymä,tietävät Aalto-yliopiston pakkaussuunnittelunopiskelijat. (s. 46)Tuntien taival halki Atacaman autiomaanvie paikkaan, josta Euroopantähtitieteilijät pääsevät kurkistamaansyvälle universumin salaisuuksiin.(s. 12)36 NÄKÖKULMAPaitsi ettäAnja Nystén36 KEMIA SILLOIN ENNEN37 PIENI SUURI NANONanotimantit ovat ikuisiaMaija Pohjakallio38 Hopeanhohtoista hygieniaaArvometalli nitistää mikrobitJari Koponen41 NAISET JA KEMIAPernelle Flamelkeksi viisasten kivenSisko LoikkanenHelene Schjerfbeckin sairastelun perussyyon jäänyt arvoitukseksi. Vaivoistaanhuolimatta taiteilija loi pitkän jahuikean uran. (s. 52)VTM/KKA. Valokuvaaja tuntematon.49 Patenttikemistittuntevat teollisoikeudetKathy Wasström ja Jonna Sahlin50 Patenttisanasto kemistilleTeppo Ahremaa52 Helene Schjerfbeck 150 vuottaSisukas taiteilija voittisairautensaArja-Leena Paavola56 ULKOMAILTA58 KEEMIKKOHenkilöllisyys hukassa59 HENKILÖUUTISIA64 TULEVIA TAPAHTUMIA65 SEURASIVU66 KEMIAA KOKO ELÄMÄKemia pysäytti todellisuudenJari Kettunen4 KEMIA 8/2012

Pääkirjoitus13. joulukuuta 2012KEMIA KemiVol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 040 7333 485taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäälliköt • Forsäljningschefer • Sales ManagersKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 99 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2012 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto • Redaktionsråd• Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 100, erikoisnumeroilla500–3000 kpl:n lisäjakelu.Forssa Print, Forssa 2012ISO 9002Markku JoutsenIhmisellä hyvä tahto”Se on minun!”Vanhempi rouva tarttuu pitelemääni ostoskassiin tavaratalon kenkäosastolla.Punastellen selitän luulleeni, että penkillä möllöttänyt kassioli jonkun unohtama, joten olin kiikuttamassa sitä kassalle talteen. Epäluuloinentuijotus jää seuraamaan perääntymistäni.Myönnän, eihän asia minulle kuulunut. Väärin autettu. Mutta ei pikkukylässäkasvanut niin vain pääse lapsuudessa opitusta.Olen juossut lähikauppaan hälyttämään ambulanssia kadulla maanneellealkoholistille, joka valitti rintakipua. Ja jäänyt paikalle raportoimaanambulanssimiehille, että potilas oli ottanut ns. hatkat soittoreissuniaikana. Mielestäni olisivat joutaneet kiittää sen sijaan että katsoivatpitkään.Olen ”pelastanut” lapsen hukkumiselta kiskomalla tämän tukastaylös altaan pohjasta. Väärä poika! Mikä nolointa, omani koulukaveri.Poikani ilmettä en unohda, enkä sen ylösnostetun. Turha selitellä, ettäsekoitin tenavan toiseen punatukkaan, taaperoon, joka oli kahlaillutmatalassa päässä mummonsa kanssa.Olen monta kertaa vannottanut itseäni ajattelemaan ennen kuin toimin.Mutta ei se muistu mieleen,kun tilanne on päällä.Taannoin harppasin tempaisemaanraskaan kellarinovenauki huonosti liikkuvalle naapurilleni,tajuamatta että raollaanollut ovi toimi avaajan tukipisteenä.Naapuri alkoi huojahdellakuin magneettipohjainenlelu-ukko ja pyllähti sitten istualleen.Vielä kerran anteeksi!Lapsuudessa iskostunuttapa tarjota paikka vanhukselleon yhä päällä. Siitä ehkä joudunluopumaan, sillä vuosienvieriessä ikäihmisistä on tullutyhä nuorempia ja ketterämpiä.Saattavat jopa vilkaista ihmetellenja kieltäytyä. Eikö niilleole opetettu, että se on kiitos jaistumaan?Toivotamme rauhallistajoulun aikaa ja kiitämmelehden lukijoita, ilmoittajiaja yhteistyökumppaneitakuluneesta vuodesta.Kemia-lehden toimitusOlemme osoittaneet joulutervehdyksenSPR:n Hyvä Joulumieli -keräykseen.8/2012 KEMIA5

On ihmeellistä, että ihmisen tietoisuussyntyy pienten tiedottomien solujenyhteisestä toiminnasta.Veikko Somerpuro8/2012 KEMIA7

Lapsiperheessä aika on kortillaSatu ja Matias Palva sanovat edenneensätutkijanurallaan hieman takaperoisesti,sillä lapset tehtiin ennen väitöskirjoja.Perheen pojat ovat nyt 14- ja 9-vuotiaitaja kuopustytär seitsemän vanha.Väitöstutkimustaankaan kumpikaan eitehnyt tutkimusryhmässä vaan itsenäisesti– erinomaisin tuloksin; Matias Palvapokkasi neurotieteen parhaan väitöskirjanpalkinnon vuonna 2005 ja Satu Palvavuonna 2007.Pari jatkoi omalla polullaan myös väiteltyääneikä lähtenyt post doc -tutkijoiksiulkomaille vaan jäi jatkamaan työtäänSuomessa.Kahden vaativan uran ja perhe-elämänyhteensovittaminen edellyttää melkoistatasapainottelua. Tutkijapari on sopinut,että vain toinen voi vuorollaan jatkaa työpäivääillasta myös kotona.Artikkelien kirjoittamisen ja hakemustenjättöpäivien vuoksi muut työtlaahaavat usein jäljessä. Kun kasaantunuttaurakkaa on pitänyt saattaa ajan tasalle,yöunetkin ovat viime aikoina jääneetetenkin Matiaksella vähäisiksi.”Jo yhden yön vajaaksi jäänyt uni muutenheikentää merkittävästi kykyä suoriutuamonesta samanaikaisesta tehtävästä”,aivotutkija naurahtaa.Sitä kykyä olisi tarvittu erityisesti viimepäivinä, kun Matias vastasi perheenarjen pyörittämisestä yksin puolisontyömatkan ajan. Budapestissä aivotutkijoidensymposiumissa käyneen SatuPalvankin päivät venyivät pitkiksi, silläulkomaisten kollegoiden kanssa on hyväpitää yllä suhteita ja vaihtaa ajatuksiaillanistujaisissa.Luovasti jajärjestelmällisestiElämä tutkijaperheen huushollissa onvauhdikasta silloinkin, kun kumpikaanSatu Palva on järjestelmällinen tutkija ja lapsiperheenäiti, joka kännykän avulla koordinoi arkea ja saa asiatrullaamaan.Matias Palvan erityisvahvuus on luovuus, jotaetenkin jälkikasvu arvostaa, luova ihminen kun onhyvä myös leikkimisessä.vanhemmista ei ole matkoilla.Erityisesti äidin kännykkä on ahkerassakäytössä. Se on väline, jonka avullaSatu Palva koordinoi arkea ja saa järjestelmällisenäihmisenä asiat rullaamaan.Puhelinneuvotteluissa setvitään jääkaapissaodottavan välipalan lämmittämiset,koiran ulkoiluttamiset ja kaverien vierailutkoulun jälkeen.Matias Palvan erityisvahvuus taas onluovuus, jota etenkin jälkikasvu arvostaa,luova ihminen kun on hyvä myös leikkimisessä.Pojat hoitavat menemisensäpartioon ja soittotunneille pääasiassaitsenäisesti, mutta tytär tarvitsee kolmekertaa viikossa kuljetuksen luisteluharjoituksiinsajäähallille.Avioparin työnjako toimii sekä kotonaettä työpaikalla.”Tietokone-ohjelmien säätäminen onpitkälti Matiaksen hommaa, ja Satu vastaaenemmän ohjelmilla tehtävistä dataanalyyseistäja kirjoittamisesta.”kaasti ongelmanratkaisun strategioita.”Tarkkaavaisuuden ja toiminnan suuntaamisenkannalta olennaisia ovat aivojenotsa- ja päälaenlohkon yhteydet.”Paremmalle työmuistille on käyttöäarjen hallinnassa. Muisti ei saisi pettää,kun on päivän mittaan käytävä vaikkapaviidessä eri paikassa.”Myös nykyisessä työelämässä, jossainformaatiotulva on valtava, työmuistion selviytymisen ehto”, Satu Palva korostaa.Tietokoneiden action-pelien avullahän ei kuitenkaan tahdo omaa muistiaankohentaa.”Minusta pelien näköärsykkeiden tulvaon hermostuttava.”Palvojen perheessä on havaittu myöspelaamisen haitat.”Pelit addiktoivat, ja liiallinen pelaaminenaiheuttaa aggressiivisuutta”,sanoo kolmen lapsen äiti, joka ei kuitenkaanosaa määritellä sitä, mikä olisisopivan mittainen aika tietokonepelaamiselle.”Kyse ei ole pelkästään yhden istunnonkestosta. Riippuvuus kehittyy pitemmänajan kuluessa.”Liika pelaaminen voi joka tapauksessavaikuttaa haitallisesti myös nuoren sosiaalisuudenja persoonallisuuden kehittymiseen.”Lisäksi pelaaminen korreloi negatiivisestiesimerkiksi koulu- ja akateemisenmenestyksen kanssa”, Matias Palvakommentoi.”Toki se voi johtua yksinkertaisesti siitä,että pelaamiseen käytetyt sadat tai tuhannettunnit olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin.Joka tapauksessa sanoisin,että kohtuus kaikessa. Se pätee tähänkinasiaan.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.comHyvää Joulua ja Onnellista Uutta VuottaKemianteollisuus ry

TÄTÄ MIELTÄTyömatkakuormaavoi keventääULKOMAAN TYÖMATKAT ovat osayhä useamman elämää. Suomesta on2000-luvulla tehty vuosittain runsas miljoonatyö- tai kokousmatkaa ulkomaille.Useimmat matkat edellyttävät vähintäänyhtä yöpymistä.Harvakseltaan tehdyt työmatkat voivattuoda mieluisaa vaihtelua arkityöskentelyyn.Matkustamiseen voi kuitenkin liittyämyös kuormitustekijöitä. Runsas matkustaminenkoettelee usein työntekijän hyvinvointiasekä työssä että yksityiselämässä.MITÄ USEAMPIA työmatkoja ulkomailletyöntekijä oli edellisen vuoden aikana tehnyt,sitä enemmän hän kärsi stressistä jauupumisasteisesta väsymyksestä. Näinkertoo Työterveyslaitoksen tutkimus, johonosallistui reilut 1 500 henkeä kansainvälisestitoimivista suomalaisyrityksistäja -organisaatioista.Mitä enemmän työntekijä matkusti, sitäsuurempana hän koki työnsä vaatimantiedollisen ja taidollisen ponnistelun jatyöstä kotiin kantautuvan ristiriidan.Vähintään 10 matkaa tehneistä jokatoinen oli sitä mieltä, että hänellä ei oletarpeeksi aikaa saada töitään tehtyä. Jokakolmas tunsi, että häneltä edellytetäänkutakuinkin kohtuutonta työmäärää.Ulkomaanmatkat venyttävät työpäivääja vastaavasti vähentävät vapaa-aikaa.Tutkimuksen mukaan päivän pituus olimatkalla keskimäärin 10,3 tuntia. Yli 12tunnin päivätkään eivät olleet harvinaisia.Lisäksi kotimaassa odottavat työt kasaantuvatmatkan aikana. Paljon matkustavattekivätkin muita pidempää päivää myösSuomessa.Huolestuttavaa on, että tutkittavista ylipuolet katsoi useimmiten jäävänsä ilmanriittävää lepoa, kun paluu työmatkalta tapahtuimyöhään illalla. Monet paljon matkustavatpalautuivat työpäivistään ylipäätäänheikosti eivätkä kyenneet irrottautumaantyöstä vapaa-aikanaankaan.Matkustaminen rasittaa sekä fyysisestiettä henkisesti. Pitkät lennot voivat kuormittaaerityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä.Nopeasta usean aikavyöhykkeen ylityksestäaiheutuu myös aikaerorasitusta.Henkistä kuormitusta syntyy etenkin,jos matkalla ei kykene lepäämään taikäyttämään aikaansa mielekkääseen toimintaan.Lentämistä tai paikkaan toiseensiirtymistä rasittavampana monet pitivätvälilaskuja ja koneenvaihtoja, jolloin lentokentillävoi joutua jonottamaan ja odottamaanpitkiäkin aikoja.PALJON MATKUSTAVAKIN voi kuitenkinvähentää matkojen kuormittavuutta.Tärkeää on pitää huolta omasta jaksamisestaan,riittävän levon saamisesta javirkistäytymisestä. On tunnistettava jaksamisenrajat, sillä pitkään jatkuva vaillinainenpalautuminen syö sekä psyykkistäettä fyysistä hyvinvointia.Kannattaa myös pohtia, ovatko työ jamuu elämä tasapainossa. Jos ei ole tilanteeseensatyytyväinen, sitä on yritettävämuuttaa parempaan suuntaan.Jos työmatkat ovat alkaneet maistuapakkopullalta tai työmäärä tuntuu kohtuuttomalta,asia pitää ottaa puheeksi lähimmänesimiehen kanssa. Ongelmaanvoidaan yhdessä löytää ratkaisu. Stressipienenee, jos voi itse vaikuttaa esimerkiksimatkustamisen tiheyteen ja matkojenajankohtiin.Omiin elintapoihin ja etenkin alkoholinkäyttöönsekä työmatkoilla että kotimaassaon syytä kiinnittää erityistä huomiota.Tutkimuksen mukaan tiheään matkustavatkäyttävät muita enemmän alkoholia.Jo kaksi kerralla nautittua alkoholiannostaheikentää unen laatua ja sitä kauttaseuraavan päivän oloa ja vireyttä. Mitärunsaammin työntekijä käyttää alkoholia,sitä suuremmalla syyllä hänen kannattaapyrkiä vähentämään juomistaan.Barbara BergbomKirjoittaja toimii vanhempanaasiantuntijana Työterveyslaitoksessa.barbara.bergbom@ttl.fiTyömatkat voivat kuormittaa,mutta lomamatkailu rentouttaa,sanoo TTL:n asiantuntijaBarbara Bergbom.Barbara Bergbomin kotialbumi10 KEMIA 8/2012

KROMATOGRAFIA JA MASSASPEKTROMETRIAOrdiorin kattava asiantuntijatuki ja huolto takaavat nopean palvelunVahva tukitiimi sekä applikaatioihin että huoltoonKolmoiskvadrupolit kaikille herkkyystarpeillewww.ordior.fi

Eurooppa katsoo avaruuteenEtelän tähtien allaSaila SeppoChilen pääkaupungista Santiagosta tuhatkuntakilometriä pohjoiseen sijaitseeAtacaman valtava aavikko, jolla ei sadakäytännössä koskaan.Lähes kolmen kilometrin korkeuteenmerenpinnasta kurottuva Paranal-vuoritunnetaan maailman kuivimpana paikkana.Taivas vuoren yllä on kirkas, silläpölyä nostattavat tiet ovat kaukana, eikäkaupunkien valosaaste pääse häiritsemäänyön pimeyttä.Ei siis ihme, että Euroopan eteläisenobservatorion ESO:n kaikki kolme havaintoasemaaon rakennettu juuri Atacamaan.”Olosuhteet tähtien havainnointiinovat täällä poikkeuksellisen hyvät”,vahvistaa professori Massimo Tarenghi,Chilen edustaja ESO:ssa.Chile on lahjoittanut maa-alueen eurooppalaisobservatoriolleja myöntänytsille myös verovapauden. Vastavuoroisestichileläistutkijat pääsevät hyödyntämäänobservatorion tiloja ja laitteita.ESO tarjoaa jäsenmaidensa tähtitieteilijöidenkäyttöön maailman kehittyneimmätkaukoputket, joten tulosta syntyyenemmän kuin missään muussa observatoriossa.”Meiltä tulee tieteellisiä artikkeleitäpäivittäin”, Tarenghi kehaisee.Kymmenien tonnienpeilitTähtikaukoputket on suunniteltu taivaankappaleidentarkkailuun näkyvänvalon aallonpituuksilla. Putkilla voidaantutkailla niin kuun pinnanmuotoja, planeettoja,asteroideja, aurinkoa, tähtiäkuin galaksejakin.Putken tärkein osa on sen pääpeili, johonvalo kerätään. Mitä isompi peili, sitäparempi on putken erotuskyky.Suurimpien peilien rakentaminen kestääviisikin vuotta, sillä ne on työstettävääärimmäisen huolellisesti, eikä epäonnistumiseenole varaa. Kymmeniä tonnejaESO:n Paranalin observatorio sijaitseeAtacaman aavikon vuoristossa keskelläei mitään. Taustalla erottuu lumihuippuinen,lähes seitsemän kilometriäkorkea tulivuori Llullaillaco.Saila SeppoParanal-vuorenteleskoopit näkevätsyvälle avaruuteen.painavaan peiliin ei saa jäädä jännitteitä.Lasi pinnoitetaan alumiinikerroksella,jonka paksuus mitataan mikrometreissä.Suomi mukanavuodesta 2004Euroopan eteläinen observatorioESO perustettiin vuonna 1962. Organisaatioon keskittynyt maan pinnaltakäytettävien tehokkaiden havaintolaitteistojensuunnitteluun jarakentamiseen. ESO:n päämaja sijaitseeSaksan Garchingissa ja havaintoalueetChilen Atacamassa.ESO:n jäsenmaita ovat Alankomaat,Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali,Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi,Sveitsi, Tanska ja Tšekki.Suomi liittyi organisaatioon vuonna2004. Jäsenmaksu määräytyymaiden kansantuotteen perusteella;Suomi vastaa 1,5 prosentista observatorionkuluista. Suomen edustajatESO:n neuvostossa ovat professoriJari Kotilainen Turun yliopistostaja johtava tiedeasiantuntija PenttiPulkkinen Suomen Akatemiasta.ESO:n havaintolaitteita hyödyntävätHelsingin, Turun ja Oulun yliopistosekä Aalto-yliopisto.ESO:n ylpeys VLT (Very Large Telescope)eli neljästä pääkaukoputkesta jayhtä monesta apukaukoputkesta koostuvahavaintolaite on sijoitettu Paranalvuorelle.Hyvän vertauskohdan isojen kaukoputkienteholle antaa ihmissilmän pupilli,jonka pinta-ala on noin neliösenttimetri.Putkien peileissä pintaa on kymmeniäneliömetrejä.”VLT:n pääkaukoputkien peilin halkaisijaon yli kahdeksan metriä ja reunanpaksuus 17 senttiä. 22 tonnia painavapeili liikkuu ohuen öljykalvon päälläaivan äänettömästi, kun putkea kierretäänvaaka- tai pystysuunnassa”, Tarenghikuvailee.Kun neljä pääkaukoputkea yhdistetään,vastaanotettavasta kuvasta saadaanerittäin tarkka. Jo kahden putken yhdistelmällävoitaisiin erottaa pieni kolikko160 kilometrin etäisyydeltä.Tähtikaukoputkiin kiinnitetään muitakinlaitteita, kuten fotometrejä, spektrometrejäja CCD-kennoja. VLT-putkeenon liitetty peräti 17 000 erilaista tuotetta.Etenkin peilien ylläpito ja huolto onvaativaa työtä, joka tehdään erillisessäkunnossapitohallissa.”Jotkin peilien osat pitää huoltaa neljänkuukauden välein”, Tarenghi kertoo.8/2012 KEMIA13

Ongelmana on peilin alumiinipinnoitteenhapettuminen, jonka takia pinnoite on uusittavakahden vuoden välein.”Vanha alumiini pestään pois hapolla japöly huuhdotaan irti vedellä. Sen jälkeenlasille ruiskutetaan uusi, ohut alumiinikerros”,Tarenghi kuvaa herkkää operaatiota.Maailman suurinsilmä taivaalleESO:n historian toistaiseksi suurin laitteistoon parhaillaan rakennettava ALMA (AtacamaLarge Millimeter Array), joka koostuunoin 60 radioteleskoopista.Zona de Chajnantorin ylängölle 5 000metrin korkeuteen pystytettävien teleskooppienhalkaisija on 12 metriä. Jokaistaantennia voidaan liikutella erikseen, janiistä voidaan tehdä tarkastelukohteeseensopiva muodostelma tiiviistä nipusta jopa20 kilometrin levyiseen rintamaan.Näin laajalla taajuusalueella toimiva jättiavaa tutkijoille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.ALMA tuonee runsaasti lisätietoaplaneettojen, tähtien ja galaksiensynnystä.ALMA-puisto vihitään virallisesti käyttöönmaaliskuussa 2013. Sekään ei jää viimeiseksisanaksi, vaan lisää on tulossa.ESO:n neuvosto teki kesällä päätöksen uudensukupolven tähtikaukoputkesta, jokasijoitetaan noin 20 kilometrin päähän Paranalista.Valtavasta E-ELT:stä (European ExtremelyLarge Telescope) tulee maailman suurinnäkyvän valon ja lähi-infrapuna-aallonpituuksienteleskooppi, jonka pääpeilin halkaisijaon huimat 40 metriä.”Maailman suurin silmä taivaalle” onmäärä saada toimintaan ensi vuosikymmenenalussa. E-ELT:n toivotaan vievän tutkijattähtitieteen läpimurtoihin. Jättiläinenon suunniteltu universumin ensimmäistengalaksien perusteelliseen tutkimiseen. Senavulla voidaan seurata ikivanhojen galaksienmuodostumista ja kehitystä läpi kokokosmisen ajan.E-ELT on myös ainutlaatuinen työkalu,kun luetteloidaan alkuaineiden pitoisuuksienmuutoksia maailmankaikkeuden historiassanollasta nykyhetkeen.Huikean mahdollisuuden tarjoaa se, ettäE-ELT:n avulla voidaan mitata universuminlaajenemisnopeuden muutoksia jamahdollisia ajan mittaan tapahtuvia poikkeamiafysikaalisissa vakioissa. Jopa käsityksemmefysiikan laeista voi niiden myötämuuttua.James Bondkävi täälläESO / B. BailleulESO ESOAtacaman autiudessa ei ole muuta asutustakuin observatorion tutkijoita ja muuta henkilökuntaavarten rakennettu hotelli.Äärimmäisen kuiva vuoristoilma vie eli-VLT-kaukoputkenkuva Thorinkypärä -kaasusumustaotettiinESO:n 50-vuotispäivänkunniaksilokakuussa2012. Kypärämuodostui, kunsen keskelläolevan kirkkaantähden aurinkotuulipuhalsimolekyylipilvenhalki.”Tähti helvetistä.”Magellaninpilvessäloistava AB7 ontähän mennessätunnistetuistaerittäin massiivisistaWRtähdistäkuumin:sen pinnanlämpötila onhurjat 120 000celsiusastetta.Kaksi kertaaLinnunradan kokoinenspiraaligalaksiNGC1232 sijaitseesadan miljoonanvalovuodenpäässä Maasta.VLT-teleskooppitavoittaa kohteenhelposti.14 KEMIA 8/2012

Maailmanvanhin tiedeTähtitiedettä on kutsuttu tieteistä vanhimmaksi.Nykyään se kuitenkin käyttää edistyneimpiäteknologioita ja vaativimpia tieteellisiälaitteita.Tähtitiede tutkii niin universumin varhaisimpiatapahtumia kuin sen tulevaisuuttakin.Kun tutkijat eivät toimi tutun maapallon alueella,he kohtaavat ääriolosuhteita, äärimittoja,ääriaikoja ja äärienergioita.Nykyajan tähtitieteilijät tuottavat jatkuvastiuutta, yllättävääkin tietoa. ESO Paranalintutkijat kertoivat hiljattain uutisia eksoplaneettaTau Boötis b:stä.Vuonna 1996 havaittu, noin 50 valovuodenpäässä Maasta sijaitseva Tau Böotis bkuuluu ensimmäisiin löydettyihin aurinkokunnanulkopuolisiin planeettoihin. Se kiertäähyvin lähellä keskustähteään, joka onnähtävissä paljain silmin. Eksoplaneetansen sijaan paljastivat vain sen aiheuttamatpainovoimailmiöt.Maasta katsottuna Tau Böotis ei kulje keskustähtensäkiekon editse eikä tähtivalo sitenläpäise kiertolaisensa ilmakehää. Se ontavallisesti välttämätöntä kuumien Jupitertyyppistenplaneettojen ilmakehien tutkimuksessa,sillä ilmakehän ominaisuudet jättävätvaloon jälkensä.Paranal-vuoren tutkijat onnistuivat ilmantähtivalon apuakin selvittämään, että TauBoötisin ilmakehän ylemmät kerrokset ovatalempia viileämmät. Tieto hämmästyttää,sillä muilla samanlaisilla eksoplaneetoillatilanne on päinvastainen.Saila SeppoTaiteilijan näkemys siitä, miltä Jupiteria muistuttava Tau Boötis b -eksoplaneettasekä sen mahdollinen kuu ja keskustähti näyttävät.Professori MassimoTarenghi esittelee suomalaisvieraille kaukoputkien kunnostushallia.Nasamistöstä nesteet, joten hotellin seinien sisälläon sitäkin kosteampaa. Valtavassa aulassatulijaa tervehtivät trooppinen puutarha ja isouima-allas.”Kun tällaisessa paikassa oleskellaan pitkiäaikoja, tärkeintä on ihmisten pitäminenkunnossa”, sanoo Massimo Tarenghi, jonkamukaan elämä eristyksissä rasittaa sekäpsyykeä että fysiikkaa.Henkilöstön virkistykseksi tarjolla onmuun muassa kunto- ja spinningsali, squashkenttiä,dvd-kirjasto ja elokuvateatteri. Väkikäy myös säännöllisissä lääkärintarkastuksissa,ja ambulanssi on kaiken varalta lähtövalmiinakoko ajan.Vaikuttavaa ympäristöä kunnioittaensuunniteltu hotellirakennus istuu maisemaanhyvin.”James Bond -elokuvaa Quantum of Solacekuvattiin täällä”, huomauttaa ohi kulkeva,”kotipaikastaan” ylpeä atacamalaistutkija.Kirjoittaja on Suomen Akatemianohjelmapäällikkö, joka vieraili ESOParanalissa huhtikuussa.saila.seppo@greenbutton.fi8/2012 KEMIA15

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyöToivotamme tunnelmallista joulun• Tule mukaan kehittämään• testaus- ja laboratorioalaa!• www.finntesting.fiToivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemmeRauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2013SUOMALAISTENKEMISTIENSEURAVWR TOIVOTTAAHYVÄÄ JOULUAJA MENESTYSTÄVUODELLE 2013!Tuemme työtäsitutkimuksesta tuotantoon!KEMIANKUSTANNUS OYKemian alanjulkaisutoimintaVWR International Oy | Valimotie 9, 00380 Helsinkip. 09 8045 5300 | info@fi.vwr.com16 KEMIA 8/2012

kumppaneitamme kuluneesta vuodesta.aikaa ja hyvää uutta vuotta 2013.chem.aalto.fiwww.bruker.comRauhallista Joulua jaMenestystä vuodelle 2013Oy G. W. Berg & Co Ab ja Oleinitec Oy8/2012 KEMIA17

ajankohtaistaArvoaineet talteenelintarvikejätteestäElintarviketeollisuuden jätteistävoidaan tulevaisuudessa ottaatalteen typpi ja fosfori lannoiteteollisuudenhyödynnettäviksi.Suomalaisyritys on ensimmäisenämaailmassa kehittänyt menetelmän,joka mahdollistaa prosessin.Sanna AlajokiHelsingin Viikissä toimiva bioteknologiaalantulokasyritys Ductor Oy on vuodesta2009 kehittänyt menetelmää, jonka avullateollisuuden orgaanisesta jätteestä erotellaantalteen lannoiteteollisuuden kaipaamatarvoaineet.”Tällä hetkellä saamme jätteestä talteenfosforin ja typen, myöhemmin myös kaliumin.Silloin koossa ovat kaikki NPK-lannoitteentärkeimmät raaka-aineet”, kertooDuctorin tutkimusjohtaja Ilona Oksanen.Erotettu liukoinen typpi ja liukoinen fosfaattikelpaavat lannoitevalmistajien käyttöönja kasvinviljelyyn sellaisenaan. Jäteraaka-aineestavalmistetut lannoitekomponentitvoidaan yhdistää mihin tahansaorgaaniseen lannoitemateriaaliin. Ne soveltuvatmyös luomulannoitteisiin.Oksasen mukaan jäteraaka-aineeksi sopiimikä tahansa joko typpeä tai fosforia taimolempia sisältävä elintarvikejäte, esimerkiksiteurasjäte.Kun arvokkaat alkuaineet on eroteltupois, jäljelle jää humus, joka voidaan sekinhyödyntää vähäravinteisempana lannoitteena.Jäte on siten mahdollista uusiokäyttääsataprosenttisesti.”Erotusprosessissa pystytään tuottamaanmyös biokaasua, jolla voidaan edelleen ylläpitääprosessia, ja lisäksi myytäväksikinriittää vihreää sähköä.”Itse erotusmenetelmä on biologinen, muttajuuri muuta siitä ei julkisuuteen kerrota.”Meillä on parhaillaan haussa useitakymmeniä patentteja, emmekä siksi voiTutkimusjohtaja Ilona Oksanen (vas.) valvoo kokeiden etenemistä Ductorin laboratoriossa.Jukka Ropponenvielä valottaa teknologiaamme tarkemmin”,sanoo yhtiön operatiivinen johtaja JukkaRopponen.Tutkimushankkeensa tässä vaiheessaDuctor optimoi erotusprosessia 30 litranbioreaktorissa.”Seuraava askel eli 150–300-litrainen reaktoriedustaa jo teollista mittakaavaa. Siihenon tarkoitus päästä seuraavan vuodenaikana.”Tähtäimessa globaalitmarkkinatNopeaa vauhtia kasvavan Ductorin liikeideaosuu ajan hermoon.”Ympäristöystävällisyys ja kierrätys ovatnyt pinnalla olevia aiheita”, sanoo JukkaRopponen, jonka mukaan uusi teknologiatarjoaa yhden mahdollisen ratkaisun myössiihen, että biojätteen sijoittaminen kaatopaikoilleon muutaman vuoden kuluttuakiellettyä.Omia tehtaita Ductor ei aio perustaa,vaan teknologia on tarkoitus myydä tai lisensoidamuille toimijoille. Tähtäimessäovat maailmanlaajuiset markkinat.”Tällainen menetelmä on vietävä sinne,missä suuret raaka-ainevirrat ovat. PieniSuomi ei ole meille kohdemarkkina.”Euroopassa Ductor suuntaa katseensaetenkin luomulannoitteiden tuottajiin. Yksitärkeimpiä kohdemaita on Saksa, jossa jätteidenhyödyntäminen on jo arkipäivää.”Siellä on olemassa järjestelmiä, joissaelintarvikevalmistajilta haetaan jätteet jakäsitellään ja jatkojalostetaan ne käyttöönniin, ettei käytännössä mitään jää jäljelle.Suomessa tullaan näissä asioissa jäljessä.”Kiinassa ja Intiassa suomalaisfirmaa houkuttelevatisot volyymit.”Myös Yhdysvalloissa jää esimerkiksimaissintuotannosta valtavasti jätettä, jokasopisi erotusprosessin raaka-aineeksi”,Ropponen maalailee teknologian mahdollisuuksia.Suomalaisinnovaattorit ovat kiertäneetesittelemässä menetelmäänsä eri maissa jasaaneet siitä runsaasti myönteistä palautetta.”Kun saavutamme teollisen tuotantovalmiuden,pääsemme välittömästi solmimaanmyös asiakassopimuksia.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi18 KEMIA 8/2012

Toimintavarmaolosuhdevalvontajärjestelmäkriittisiin olosuhteisiinLuotettava mittaustietojen tallennus varmistaasäädösten (FDA, GxP) noudattamisenHelppo, kustannustehokas asennus olemassa oleviin LAN-verkkoihinJoustava ja helposti skaalattava yhdestämittauspisteestä yli tuhanteen pisteeseenKatso miten hyödyt ottamalla Vaisala Veriteq olosuhdevalvontajärjestelmänkäyttöösi: www.vaisala.fi/cmswww.vaisala.fi/cms puh. 09 8949 29632311_Kemia-CEN-LSC-EMEA-ad-fi-185x130 1 30.10.2012 13.29Helppokäyttöinen pH-mittariPÄIVITETTÄVISSÄ LISÄPARAMETREILLA©2011 Thermo Fisher Scientific Inc. All other trademarks are theproperty of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries.Thermo Scientific Orion VERSA STAR vastaa laboratorion tämän päiväntarpeita, mutta on myöhemmin laajennettavissa uusilla parametreilla. VERSAmittariinvoidaan liittää yhdestä neljään elektrodia ja mittausmodulit voidaansiirtää mittarista toiseen. Valitse esim. VERSA STAR 10 pH-mittari ja lisää kolmemuuta parametria myöhemmin, tai VERSA STAR 91, jossa 2x pH/ISE, 1x johtokykyja 1x liuennut happi. Määritä vapaasti juuri tarvitsemanne mittari!Loppuvuoden tarjous!Tarjoamme 15.1.2013 asti kaikkiinVERSA mittareihin yhden lisäparametrinveloituksetta! Valitse vapaasti:pH-, ioni-, johtokyky- tai happimoduli.Tarjous koskee myös mittaripaketteja.Hinnat alkaen 950 euroa.Kysy edullista tarjousta myös ORIONStar A -mittareista!Puh. 09 8845022labdig@labdig.fiwww.labdig.fiOrion Star A212johtokyky pöytämittariOrion Star A214pH/ISE pöytämittariOrion Star A121kannettavapH-mittariOrion Star A329ISE/johtokyky/RDO/DOkannettava mittari

KemianPäivilläpuhutaanhomeestaKosteus- ja homevaurioille herkistyneidenmäärä kasvaa. Millätavoin suunta saadaan käännetyksiparempaan?Mitä kosteus- ja homevaurioistatiedetään? Entä mitkäovat tärkeimmät askeleet tielläterveelliseen sisäilmaan?Näitä asioita pohditaan ensikevään Kemian Päivien seminaarissa,joka on omistettu sisäilmalleja sen laadun parantamiselle.Asiantuntijoiden puheenvuoroissaesitellään työkaluja terveempäänrakentamiseen, terveyshaittojenvähentämiseenja uusien vaurioiden ehkäisemiseen.Seminaari tarjoaa tuoreintatietoa myös analytiikastaja testeistä, joiden avulla kosteus-ja homevaurioiden haitallisuuttavoidaan selvittää.Ravintokuitujen kemiaaNykyisen ravitsemussuosituksenmukaan jokaisen pitäisisyödä päivittäin 25–35 grammaakuituja.Mutta mitä kuidut elintarvikkeissatekevät? Mitä kuidutovat kemiallisesti tarkasteltunaja kuinka niitä analysoidaan?Mistä elintarvikkeisiin lisätytkuitukomponentit ovat peräisin?Mitä ovat modifioidut kuidut?Vastaukset kysymyksiin saaKemian Päivien elintarvikekemiansymposiumissa, jossa paneudutaankuitujen kemiaan jaKemian ja bioalojen ammattilaiset kokoontuivatedellisen kerran Kemian Päiville jaChemBio-näyttelyyn keväällä 2011.vähän elintarviketeknologiaankin.Tapahtuman muiden seminaarienteemoja ovat luonnonvarojenkestävä hyödyntäminen,ympäristön kemikalisoituminen,atomikerroskasvatus jananoteknologia. Kemian opettajilleon luvassa omaa ohjelmaa.Laboratorion ergonomiaalkaa suunnittelustaTyöterveyslaitoksen uutuuskirjaErgonominen laboratorio antaatietoa laboratorioiden toimivistatilaratkaisuista, muunneltavistatyöpisteistä ja helppokäyttöisistätyövälineistä. Kirjan tekijätkorostavat huolellista suunnittelua,jossa on syytä antaa tilaalaboratorion työntekijöiden arvokkaalleasiantuntemukselle.Kirjassa kerrotaan, mitenkukin voi työssään vaikuttaaomaan ja koko työyhteisönsähyvinvointiin. Havainnollinen,nelivärikuvitettu teos sisältäämyös käytännölliset tarkistuslistattyökaluiksi laboratoriontyöturvallisuuden ja ergonomiankartoitukseen.Kirja on tarkoitettu laboratorioidentyöntekijöille,esimiehille, työsuojelustavastaaville jatyöterveyshuollon henkilöstölle.Laboratorioidensuunnittelijat voivatkäyttää sitä ergonomiatiedonlähteenä jaalan opiskelijat oppimateriaalina.Teoksenvoi tilata Työterveyslaitoksenverkkokaupastawww.ttl.fi/verkkokauppa.Haaste opiskelijoilleYhdessä Kemian Päivien kanssajärjestettävä ChemBio Finland2013 haastaa kemian jabiotieteiden opiskelijat kilpailuun,jossa haetaan parasta innovaatioonperustuvaa liikeideaa.Kisan teemoja ovat lääketieteellisetsovellukset, uudetmateriaalit ja vaihtoehtoisetenergialähteet.Parhaat ideat pääsevät esittäytymäänyleisölle, ja voittajalleon luvassa tuhannen euronpalkinto, joka jaetaan messujenSave the World -seminaarissa.Helsingin messukeskuksessa20.–21. maaliskuuta 2013 pidettäväntapahtumakokonaisuudentarkka ohjelma julkaistaan Kemia-lehdennumerossa 1/2013.Lisätietoja saa osoitteesta www.chembiofinland.fi.Päivi IkonenMarkku Ojala / Suomen MessutOlipa laboratorioanalyysientarpeesi suuri tai pieni, ota ensinyhteys Nab Labs Klinikkaan!

UUTISIAEka Synthomerin laboratoriopalvelutNab LabsilleLateksivalmistaja Eka SynthomerinOulun-tehtaan laboratoriotoiminnotovat siirtyneet laboratorioyhtiöNab Labsin hoidettaviksi.Ekan laboratoriossa työskennellythenkilökunta on kaupanmyötä siirtynyt Nab Labsinpalvelukseen vanhoina työntekijöinä.Nab Labsilla on Oulun Nuottasaarenteollisuusalueella toimiva,ympäristön seurannan jateollisuuden prosessien analyysipalvelujatuottava laboratorio,johon Ekan laboratoriotoiminnotintegroidaan.Analyysi- ja mittauspalvelujenohella Nab Labs tuottaamyös teollisuuden laboratorioidentehostamisratkaisuja.Nab Labsin teollisuusanalytiikanliiketoimintajohtajanMikko Aallon mukaan kauppatukee yhtiön strategiaa olla Oulunalueen vahvin laboratoriopalveluidentuottaja.Eka Synthomer puolestaantavoittelee liikkeenluovutuksellalisää joustavuutta ja kilpailukykyäanalyysipalveluihinsa,sanoo yhtiön toimitusjohtajaTimo Suonperä.Ritva Ollikkala tekee analyysia Nab Labsin Oulun-laboratoriossa,johon Eka Synthomerin tehtaan laboratoriotoiminnot yhdistetään.Helsinki Chemicals Forumpohtii nanomateriaalejaNab LabsTeknos OyTeknoksen puuteollisuusmaalien valikoima laajenee ruotsalaiskaupanmyötä ulkomaaleista myös monipuolisiin sisäkohteidenpinnoitteisiin.Teknos laajentaalänteen ja itäänMaaliyhtiö Teknos on ostanutruotsalaisen Wedevåg FärgAB:n koko osakekannan. Kauppaansisältyvät myös yhtiöntuotanto-, tutkimus- ja tuotekehitystilat.Wedevåg Färgin liikevaihtoon noin 13 miljoonaa euroa jahenkilöstön määrä 50. Yritykselläon toimintaa Pohjoismaissaja Baltiassa. Teknoksen ontarkoitus jatkaa sekä tuotantoaettä tuotekehitystä Ruotsin Vedevågissa.Kauppa vahvistaa suomalaisyhtiönasemaa puuteollisuusmaalienmarkkinoilla, silläWedevåg Färg on erikoistunutvesiohenteisiin sisäkohteidenpuuteollisuuspinnoitteisiin. Netäydentävät merkittävästi Teknoksenvalikoimaa, joka on painottunutulkokohteiden tuotteisiin.Teknos on myös tehnyt esisopimuksentontin ostamisestaMarjinon teollisuusalueelta Pietarista.Yhtiön on tarkoitus rakentaasinne maalitehdas. Tehtaassaaletaan valmistaa sekäneste- että jauhemaaleja, ja sentuotannon on määrä käynnistyävuonna 2014.Teknoksen vuoden 2012 liikevaihdoksiarvioidaan noin265 miljoonaa euroa. Operatiivinentulos paranee edellisvuodesta.Ensi kesänä järjestettävässäHelsinki Chemicals Forumissapuhutaan muun muassa nanomateriaaleista.Nanomateriaaliensäätely on valittu yhdeksifoorumin paneelikeskustelujenteemaksi.Toisessa paneelikeskustelussanostetaan pöydälle kansainvälinenkemikaalisääntely sekäsen tavoitteet ja tehokkuus.Muita paneelikeskusteluaiheitaovat kemikaalit tuotteissa,huolta aiheuttavien kemikaalienlistaus sekä kemikaalivaikutustenkumuloituminen.Vuoden 2013 Helsinki ChemicalsForum pidetään Helsinginmessukeskuksessa 18.–19.kesäkuuta. Tapahtumaan odotetaansatoja kemian alan vaikuttajiaja asiantuntijoita eri puoliltamaailmaa. Helsinki isännöiHCF-foorumia viidettä kertaa.Ympäristöjärjestö ChemSecin Anne-Sofie Andersson ja kemianyhtiöProcter & Gamblen Hans Bender vaihtoivat vuoden 2012HCF-foorumissa kärkeviäkin mielipiteitä kemiallisten aineidenkorvaamisesta.Markku Ojala / Suomen messut22 KEMIA 8/2012

Katalyskonferensenpå Åland blev en succéVeikko SomerpuroDen internationella konferenseni katalys (15th Nordic Symposiumon Catalysis) blev enstor succé. Evenemanget samladecirca 200 kemister, fysikeroch kemiingenjörer i det soligaMariehamn på kultur- och konferenscentretAlandica den 10.–12. juni. Deltagarna kom frånöver 20 länder.Den vetenskapliga nivån varhög. Konferensens genomgåendetema var katalys, utgåendefrån både ett fundamentalt ochtillämpat perspektiv; 90 procentav industriellt tillämpadekemiska processer i världen användersig av katalysatorer föratt påskynda processens hastighet.Deltagarna fick höra på treplenarföredrag, ett ekologisktföredrag, fyra nordiska keynote-föredragoch 58 vetenskapligapresentationer samt circa90 posterpresentationer. Konferensenshöjdpunkter var plenarföredragenav doktor ToniLuma-keskussai tunnustustaValtakunnallinen Luma-keskuson saanut Helsingin yliopistonjakaman ensimmäisen Yliopistoyhteiskunnassa -palkinnon.Kinnunen, som talade om avgaskatalys,professor GrahamHutchings, som behandladekatalytiskt guld, och professorUwe Bornscheuer, vars temavar enzymatisk katalys.Nordiska keynote-föredraghölls av Karoliina Honkala,Stian Svelle, Anders Hellmanoch Stig Helveg, som också tilldeladesBerzeliuspriset för utmärktforskning i katalys.Konferensen organiseradesav Finska Katalyssällskapet.Som lokal organisatör fungeradeProcesskemiska centret(PCC) vid Åbo Akademi. Konferensensvetenskapliga kommittébestod av ledande vetenskapsidkarefrån de nordiskaländerna.Evenemanget organiserasvartannat år i något nordisktland. Nästa gång träffas katalysforskareom två år i Oslo.Tapio SalmiPalkinto myönnettiin tunnustuksenaesimerkillisestä javaikuttavasta työstä Helsinginyliopiston yhteiskunnallisenLuma-keskuksen tekemä työ on herättänyt monen nuoren kiinnostuksenkemiaan ja muihin luonnontieteisiin.Atte AhoVid öppningsceremonin taladebland annat Ålands vicelantrådRoger Nordlund, somi sitt intressanta föredrag belysteÅlands utveckling till enblomstrande autonomi.vuorovaikutuksen alueella. Palkinnonsuuruus on 5 000 euroa.Luma-keskus on Helsinginyliopiston koordinoima sateenvarjo-organisaatiokoulujen,yliopistojen ja elinkeinoelämänyhteistyölle, jonka tavoitteenaon edistää luonnontieteiden,matematiikan ja teknologianoppimista, opiskelua ja opetusta.Lähes kymmenen vuotta toiminuttakeskusta johtaa professoriMaija Aksela Helsinginyliopiston kemian laitoksenopettajankoulutusyksiköstä.Luma-verkosto on vuosien varrellalaajentunut niin, että Suomessatoimii tätä nykyä yhdeksänalueellista Luma-keskusta.Kemiallisia jamikrobiologisialaboratoriotutkimuksiaNOVALAB OYwww.novalab.fiLepolantie 903600 KARKKILAPuh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660RPATENTITTAVARAMERKITHYÖDYLLISYYSMALLITMALLITENNAKKOTUTKIMUKSETSOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNITLEITZINGER OyHIGH TECH CENTERTAMMASAARENKATU 1, 00180 HELSINKIPUH. 09 685 99 20, FAX 09 685 99 210EMAIL: PALEI@LEITZINGER.FI, INTERNET: WWW.LEITZINGER.FI8/2012KEMIA23

20.-21.5.2013OPTIIKAN PÄIVÄT 2013 HELSINKIwww.helsinki.fi/kemia/OD2013Tervetuloa Helsinkiin toukokuussa!Optiikan päivät 2013 järjestetään Helsingissä 20.-21.5.2013.Luentopaikkana toimii Helsingin yliopiston päärakennuksenpieni juhlasali, aivan kaupungin keskustassa.Kutsutut luennoitsijat:Jun Ye (JILA & University of Colorado, USA)”Precision control of quantum matter with light”Anne L'Huillier (Lunds Universitet, Ruotsi)”Extreme ultrafast optics: Attosecond pulses and applications”Niek F. van Hulst (ICFO, Barcelona, Espanja)”Antennas for Light: Femtosecond Control on the Nanoscale”Konferenssi-illallinen:Ravintola Saaristo / Klippan!Konferenssin järjestää Suomen optiikan seura, paikallisista järjestelyistävastaa Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laboratorio.ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖNGUST. KOMPAN RAHASTON APURAHATjulistetaan haettaviksi.Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetustaja tutkimusta, kemian tulosten ja sovellustentunnetuksi tekemistä, kemian kotimaista jakansainvälistä yhteistyötä, kemian sanastotyötä,kemian historian tutkimusta sekä kemian alanmuseo- ja näyttelytoimintaa. Apurahan yleisenäehtona on aikaisemman näytön perusteella edellytyksettoteuttaa esittämänsä suunnitelma.Hakemus täytetään osoitteessa:www.kordelin.fi > Apurahat > Erillisrahastotviimeistään 31.1.2013.Lisätietoja:Suomalaisten Kemistien Seura,Heleena Karrus, puh. 010 425 6302,arkisin klo 9–16.ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja välineet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medicines,Consumer Health Products and Toolsfor Monitoring Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – BatchingSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sacking for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – WeighingSystemsSäiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet– Dischargers forSackSäkkien täyttökoneet – Sack FillingMachinesVaa’at – Balances & ScalesBASF OyTammasaarenkatu 300180 Helsinkipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiVihreät sivut huomataan.For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersBusch Vakuumteknik OySinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsElektrokem OyPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriovälineet – LaboratoryEquipment26

Elomatic Oy Food &Chemical EngineeringItäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enfaksi (02) 412 4444Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereMobile: 0400 190113Vernissakatu 101300 VantaaMobile: 0400 444004Kangasvuorentie 1040320 JyväskyläMobile: 050 5308311Elektroniikkatie 890590 OuluMobile: 050 5969643v al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignProsessi- ja laboratoriosuunnittelua– Process and Laboratory DesignLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignFinex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion ExchangeResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFinexOy FINN-KASEI Ltd.Finn-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACHconsultingFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fiGEA ProcessEngineering OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroERlab dfs sasParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – FumeHoods (Ductless)Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Vihreitä sivujaei ohiteta.27

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceINNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. (09) 565 3936faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMSIS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsKiilto OyTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – CementitiousAdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – WallPlasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – WaterproofingMembranesMetso Automation OyLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instrumentsfor Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsNeste Jacobs OyKilpilahti, TeknologiakeskusPL 310, 06101 PorvooPuh. 010 458 11Faksi 010 458 7347NJ.Info@nestejacobs.comwww.nestejacobs.comPuutarhakatu 5320100 TurkuPuh. 010 458 11Faksi 010 458 9859Tornatorintie 348100 KotkaPuh. 010 458 11Faksi 010 458 989921100 NaantaliPuh. 010 458 11Faksi 010 458 6297Neste Jacobs ABDatavägen 14 AS-43632 Askim, SwedenTel. +46 (0)31 748 5600Faksi +46 (0)31 748 5610Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignElintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua– Process Designfor Food IndustryFermentorit – FermentersHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsJauheiden ja rakeitten käsittelyjärjestelmät– Handling Systemsfor Pulver and Granulate MaterialsLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignLiuottimien talteenottolaitokset –Solvent Recovery EquipmentProjektipalvelut – Project ServicesProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignProsessisähköistys – ProcessElectrificationTehdassuunnittelua – Plant DesignTislaamot – DistillingKaluste-Projektit OyPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsVaraa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot28

PANalytical B.V.Sivuliike SuomessaNikkarinkuja 502820 Espoopuh.09 2212 580faksi 09 2212 585jouko.nieminen@panalytical.comwww.panalytical.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers(XRF)Röntgendiffraktometrit (XRD) –X-ray diffractometers (XRD)Laboratorioautomaatiot – Laboratoryautomation systemsNäytteenvalmistus – SamplepreparationPinteco OyPetikontie 2001720 Vantaapuh. 0290 06 210faksi 0290 06 1210erkki.helminen@pinteco.fiwww.pinteco.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLiimansekoituslaitteistot – MixingEquipment for AdhesivesPaineilmakäyttöiset pumput –Compressed Air Driven PumpsPinnoitteiden mittaus ja testaus– Measuring and Testing Equipmentfor CoatingsSääkaapit – Climatic ChambersTislauslaitteet – Distilling EquipmentVärimittarit – Colour MetersRaMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fiVihreitä sivujaei ohiteta.PerkinElmer Life andAnalytical SciencesPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu:puh. 0800 117 186faksi 0800 117 185Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit– Atomic Absorption SpectrophotometersBiotekniikan laitteet – Equipmentfor BiotechnologyDMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – ElectrophoresisEquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – ImmunoanalyzersImmunokemialliset reagenssit –Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –IR-SpectrophotometersIn vivo -kuvantamislaitteet – In vivoImaging EquipmentIR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas ChromatographsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate ReadersKuoppalevypesurit – Well-Plate WashersKuvantamislaitteet – Imaging EquipmentLaboratorioautomaatit – LaboratoryAutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – MicrowaveInduced Wet CalcinationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting RobotsPolarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit– Radioactive Reagents and ChemicalsRadioaktiivisuuden mittauslaitteet –Analyzers for Radioactivity DetectionRaman-spektrometrit – Raman SpectrometersRavistelijat ja sekoittimet – Shakers andMixersTermoanalysaattorit – ThermalAnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-SpectrometersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNenPackard BiosciencePerkinelmerWallacSKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TNnesteille ja kiintoaineille) –Elemental Analyzers (TOC, TN forLiquids and for Solids)Automaattiset märkäanalysaattorit(CFA, Erillisanalyysit) – AutomatedWet Chemistry Analyzers (ContinuousFlow Analyzers (CFA), DiscreteAnalyzers)On-line-tarkkailuanalysaattorit –On-Line Monitoring AnalyzersRobottianalysaattorit (BOD, COD,pH, EC, sameus, alkalisuus) –Robotic analyzers (BOD, COD, pH,EC, Turbidity, Alkalinity)Vihreät sivuthuomataan!• Jokaisessa painetussalehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemialehti.fiVihreät sivutLue lisää:www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.Varaa paikkasi:ilmoitukset@kemia-lehti.fi.29

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceSoftware Point OyValkjärventie 102130 Espoopuh. (09) 4391 320faksi (09) 4391 3211sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –Laboratory Intelligence ® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesC 5 LIMS terveydenhuollolleLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikViewSuomen Lämpömittari OyYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– GlassThermometersTankki OyOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle– Mixing Vessels for PharmaceuticalIndustrySäiliöt ja varastointilaitteet –Containers and Storage EquipmentTeknos OyTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit– Corrosion Preventing Materialsand PaintsMaalit ja lakat – Paints andLacquersPuun pinnan suojausaineet –Wood Shieldings MaterialsTRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – TranslationservicesVWR International OyValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriolaitteet – LaboratoryEquipmentLaboratoriotarvikkeet – LaboratoryConsumablesWacker-Kemi ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info@wacker.comwww.wacker.comVihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemikaalit– Special Chemicals forRubber IndustryLiimaraaka-aineet – Adhesives RawMaterialsMaali- ja lakkaraaka-aineet – Paintand Lacquer Raw MaterialsSilikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers30

Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessäJokaisessa Kemian uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fiNäin Vihreitä sivuja luetaan:TULE MUKAANVIHREILLESIVUILLE –SE KANNATTAA!Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fiirene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850ilmoitustiedotKEMIA Kemi

Paperitehtaan jätehalutaan hyötykäyttöönLappeenrannan teknillisessä yliopistossaLUT:ssä selvitetään, kuinka paperitehtaanjätteet voitaisiin käsitellä ja saada hyötykäyttöön.Tutkimuksen kohteena on Venäjän Svetogorskissaeli entisessä Suomen Ensossatoimiva pehmopaperitehdas. Ruotsalaisenmetsäteollisuusjätin SCA:n omistama tehdaskäyttää raaka-aineenaan kierrätyspaperia.Sen seassa on epäpuhtauksia, kutenmetallilankoja, muovia sekä kierrätykseensoveltumatonta kartonkia ja paperia, jotkaerotellaan pois.Paperin valmistusprosessissa syntyy puolestaanjätevettä, joka sisältää lietettä. Molemmatjätejakeet joutuvat tätä nykyä kaatopaikalle.Hanketta johtavan professorin MikaHorttanaisen mukaan lappeenrantalaisetkartoittavat jätteiden hyötykäyttöä materiaalinaja energiana Venäjän puolella. Yksivaihtoehto on jätteen siirto Suomeen hyödynnettäväksitäällä.Vesi puhtaaksilääkejäämistäSamassa projektissa tutkitaan, voitaisiinkopietarilaisen Polysan-lääketehtaan jätevedenpuhdistamiseen lääkeaine- ja vitamiinijäämistäkäyttää sähköpurkausmenetelmää.Menetelmässä veteen johdetaan korkeajännitteinennopea sähköpurkaus, jokamuistuttaa salaman iskua. Purkaus muodostaapuhdistuslaitteistossa otsonia sekä ha-”Selvitämme tutkimushankkeessammesystemaattisesti paperitehtaanteollisiaprosesseja ja etsimmejätteille käsittelymenetelmiä”,kertooprofessori MikaHorttanainen.Timo Mikkola/LUTpettavia hydroksyyliradikaaleja, jotka hajottavatveteen liuenneita jäämiä kemiallisenreaktion avulla.Professori Marjatta Louhi-Kultasenmukaan Pietarissa toimii kymmenkunta lääkealanyritystä, ja rakenteilla on myös uusiatuotantoprosesseja, joten sähkömenetelmäävoitaisiin hyödyntää kaupungissa laajemminkin.Hankkeessa selvitetään myös sitä,sopisiko menetelmä uusiomuovin valmistuksessasyntyvien jätevesien puhdistamiseen.Kaksivuotista hanketta rahoittaa EU:nEnpi-ohjelma, jonka tarkoitus on tukea yhteistyötäunionin rajanaapureiden kanssa.LUT:n yhteistyökumppaneina projektissatoimivat insinööritoimisto CTS Engtec jakaksi pietarilaista yliopistoa.Timanttipinnoite pitääluuruuvin paikallaanOhut timantinkaltainen hiilipinnoite (dlc)parantaa luumurtumien korjauksessa hyödynnettävienortopedisten ruuvien pitoa.Pinnoite vähentää myös ruuvien asentamisessatarvittavia voimia, kertoo Itä-Suomenyliopistossa väitelleen Arto Koistisen tutkimus.Fysikaalisella höyrystysmenetelmällätuotettava pinnoite on lisäksi erittäin yhteensopivaihmiskudosten kanssa. Pinnoitteellaon aiemmin osoitettu olevan erinomaisetliukuominaisuudet ja kulutuksenkesto.Koistisen tutkimuksen perusteella onmahdollista, että pinnoite myös nopeuttaaluun paranemista.Erityyppiset ruuvit ovat ortopediassa jahammaslääketieteessä yleisimmin käytettyjäimplantteja. Etenkin luun huonolaatuisuusja erilaiset tulehdukset saavat ruuvitusein löystymään ja jopa irtoamaan. Ilmiötävoidaan estää uudentyyppisillä pinnoitteillaja funktionaalisilla pintarakenteilla.Koistisen tutkimusartikkeli valittiin Pro-ceedings of the Institution of MechanicalEngineers Part H: Journal of Engineeringin Medicine -lehden parhaaksi vuonna2011.ScanstockphotoDlc-pinnoite on monienmittausten mukaan jopakovempaa ainetta kuintavallinen timantti.8/2012KEMIA33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUTurussa tutkitaanautismin syntyäJos kuohahtaaliikaa,syy on hydrofobiinin.Turun yliopiston tutkijat selvittävät geenienja ympäristötekijöiden vaikutusta autisminsyntyyn.”Kansainvälisessä Minerva-tutkimushankkeessapäästään ainutlaatuisella tavallatutkimaan autismin taustalla olevia syitämonen sukupolven yli”, sanoo turkulaisryhmääjohtava professori Andre Sourander.Hänen mukaansa tutkimus saattaa paljastaaaivan uusia asioita autismin syntytekijöistä.Hankkeen aineisto muodostuu rekisteritiedoistaja verinäytteistä, jotka kattavat 4,5miljoonaa lasta ja 20 000 autismitapausta.Aineisto kootaan tutkimukseen osallistuvistamaista, joita Suomen lisäksi ovat Yhdysvallat,Australia, Israel, Tanska, Norjaja Ruotsi.Tutkimuksessa analysoidaan tiedot jokaisestalapsesta, hänen vanhemmistaan ja isovanhemmistaansekä sisaruksista, sedistä,tädeistä ja serkuista. Yhdysvaltain terveysvirastoNIH rahoittaa hanketta sadalla miljoonalladollarilla.Autismi on neurobiologinen kehityshäiriö,joka aiheuttaa erilaisia toiminnan esteitä,kuten kommunikaatiovaikeuksia.Autistinen ihminen on usein yliherkkäkuulo- ja muille aistimuksille.Kuvat: ScanstockphotoHomeproteiinipanee oluenkuohumaan yliHome voi saada oluen kuohumaan hallitsemattomastiyli pulloa avattaessa. Syynäovat hydrofobiinit, pienet, pinta-aktiivisethomeproteiinit, jotka VTT:n tutkija TuijaSarlin tunnisti väitöstyössään.Sarlin eristi hydrofobiineja monista homeista,etenkin Fusarium-suvun lajeista.Proteiinit panivat oluen kuohumaan yli johyvin pieninä pitoisuuksina eli silloin, kunniitä oli pullossa gramman miljoonasosanverran.Homeet voivat tuottaa ohraan joko kasvukaudellapellolla tai mallastusprosessinaikana yhdisteitä, joista pieni osa kulkeutuupanimoprosessin läpi valmiiseen olueen.Fusarium-homeita eli niin kutsuttujapunahomeita esiintyy ohrassa luonnostaanvarsinkin runsassateisina kesinä.Sarlin kehitti myös menetelmän hydrofobiinienmäärittämiseksi ohrasta ja maltaasta.Testin avulla voidaan estää ylikuohuntaaaiheuttavan raaka-aineen pääsy tuotantoketjuun.Homeiden aiheuttamia ylikuohuntatekijöitäon tutkittu vuosikymmeniä, mutta niitäei ole aiemmin onnistuttu tunnistamaan.Jäätelöissä vainvähän transrasvaaKasvirasvajäätelöissä ja levitteissä on vainvähän transrasvaa, osoittaa elintarviketurvallisuusvirastoEviran tutkimus.Evira tutki Suomessa myytävien jäätelöidenja levitteiden lisäksi myös leivontamargariinienja maitopohjaisten kasvirasvasekoitteidenrasvahappokoostumuksia. Transrasvanpitoisuus oli yhtä lukuun ottamattakaikissa tuotteissa alle prosentin. Yhdessäluku oli vajaat kaksi prosenttia.Maitorasvaa sisältävissä levitteissä olienemmän transrasvaa kuin pelkästä kasvi-rasvasta tehdyissä. Kiinteissä margariineissaoli enemmän tyydyttynyttä eli kovaa rasvaakuin juoksevissa margariineissa.Transrasva on kemiallisesti tyydyttymätöneli pehmeä rasva, mutta teollisilta ominaisuuksiltaantransrasvat muistuttavat tyydyttyneitäeli kovia rasvoja.Teollisen transrasvan terveysvaikutuksetovat haitallisemmat kuin tyydyttyneen rasvan.Teolliset transrasvat laskevat hyödyllisenHDL-kolesterolin ja nostavat haitallisenLDL-kolesterolin arvoja.Kasvirasvajäätelöidentransrasvahappopitoisuusonpieni, joten niillä voiherkutella varsin turvallisinmielin.34 KEMIA 4/2012

Hyönteiset vauhdittavatkasvien evoluutiotaKasveja syövät hyönteiset voivat vaikuttaakasvien evoluutioon paljon nopeamminkuin aiemmin on uskottu, paljastaaScience-lehdessä julkaistu tutkimus.Professori Juha-Pekka Salminen Turunyliopiston kemian laitoksesta ja hänenkollegansa Cornellin, Toronton jaMontanan yliopistoista perustivat viisivuotta sitten 16 kasvipalstaa New YorkinIthacaan. Jokaiselle palstalle istutettiinidenttiset kokoelmat iltahelokin18:aa erilaista genotyyppiä. Puolet palstoistasiivottiin hyönteisistä kahden vii-kon välein, loput saivat pitää luontaisenhyönteiskoostumuksensa.Palstat eriytyivät toisistaan geneettisestijo yhden, kahden kasvisukupolvenaikana. Erot vain vahvistuivat tutkimuksenloppua kohden.Luonnonvalinta suosi niitä genotyyppejä,jotka pystyivät paremminpuolustautumaan hyönteisiltä kemiallisinkeinoin eli tuottamaan hedelmiinsämonimutkaisimpia tanniineja. Kaksigenotyyppiä kuoli tutkimuksen aikanasukupuuttoon.Harva aikuinen olettaa joulupakettienolevan oikeasti peräisin tämän partasuunpajasta. Tieto ja kehitys vievätpohjaa uskolta yliluonnolliseen.Kuvat: ScanstockphotoKeskeinen syy luonnossa tavattavaan lajirunsauteen näyttää olevan kasvien ja niitäsyövien hyönteisten välinen vuorovaikutus.Pienikin määrä alkoholiajättää jälkensäaivoihin ja saattaaheikentää niidenrakenteellistasopeutumiskykyä.Kohtuujuominenkinon haitallista aivoilleKohtuullinenkin alkoholinkäyttö eli verenalkoholipitoisuuden nouseminen 0,8promilleen on aivojen kannalta vahingollistaja häiritsee niiden normaalia toimintaa.Näin kertoo Jyväskylän yliopiston jaamerikkalaisen Rutgersin yliopiston yhteistutkimus,jossa käytettiin koe-eläiminärottia.Rotille juotettiin pieniä alkoholimääriäkahden viikon ajan. Niiden hippokampuksessa,muistin ja oppimisen kannaltatärkeässä rakenteessa, syntyi koejaksollatavallista vähemmän uusia hermosoluja.Alkoholin vaikutukset uros- ja naarasrottienaivoihin olivat samanlaiset.Alkoholin nauttimista kohtuudella onyleensä pidetty terveydelle vaarattomanatai jopa hyödyllisenä.TiedonkäsittelylähteeuskostayliluonnolliseenIhmisen tiedonkäsittelyn lähtökohtasaattaa olla paranormaaleihin eli yliluonnollisiinilmiöihin uskominen, jotamyöhemmin ehkäistään kasvun ja kehityksenmyötä. Tähän viittaa Helsinginyliopistossa ja Aalto-yliopistossa tehtytutkimus.Koehenkilöt lukivat aivokuvantamisenaikana tarinoita kriittisistä tilanteista,kuten esimerkiksi pelosta, että puolisohaluaa avioeron. Henkilöitä pyydettiineläytymään tilanteisiin, minkä jälkeenheille näytettiin kuvia vaikkapa jäätelöannoksestatai myrskypilvistä.Yliluonnolliseen uskovat henkilöt pitivätkuvaa merkkinä siitä, kuinka asia ratkeaa,selvästi useammin kuin skeptikot.Kuvan katselemisen aikana vain skeptikoillaaktivoitui otsalohkon alempi oikeanpuolinenalue, joka ohjailee perusteettomantiedon hylkäämistä.Tulokset tukevat oletusta, että paranormaalienuskomusten aihioita on kaikillaihmisillä. Skeptisillä on kuitenkinvahvempi tiedonkäsittelyn suodatin, jokahylkää uskon yliluonnolliseen.8/2012 KEMIA35

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 12/1977Päätoimittaja Osmo Mäkitie tarkasteli pääkirjoituksessalehden nelivuotista taivalta.Paitsi ettäKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.ELÄMÄ ON kieliopista alkaen lähes rasittavuuteen astitäynnä sääntöjä ja etenkin niiden poikkeuksia. Poikkeuksiaja poikkeuksen poikkeuksia ovat keksineet niinlainlaatijat kuin kauppiaat.Ihmiskunta on onnistunut levittämään dioksiinia jasen sukuisia aineita ympäriinsä. Ympäristömyrkkyjä onmyös Itämeren silakoissa, jopa siinä määrin, että silakoitaei saa myydä syötäväksi – paitsi Suomessa.Perusteluna poikkeukselle on se, että muualla dioksiinitsaadaan lihasta ja maitotuotteista. Meillä kyseistentuotteiden pitoisuudet ovat pienempiä.NUUSKAN KÄYTTÖ on todettu haitalliseksi. Niinpä sitäei saa myydä Euroopan alueella – paitsi Ruotsissa.Onko ruotsalaisilla erilainen elimistö?Tanskan Helsingörin ja Ruotsin Helsingborgin väliäliikennöivällä lautalla myydään verovapaita tuotteita –paitsi alkoholia ainoastaan Tanskan vesillä. Tupakkaataas voi ostaa vain Ruotsin vesillä ja silloinkin etukäteenhankitun tupakkakupongin kera.Lautan putiikissa on tarjolla myös makeisia. Vadelmaveneissäon mukava alennus – paitsi että niitä ei tietenkäänmyydä Tanskan alueella. Turisti on ihmeissään.MYÖS KIRJOITTAMATTOMAT käyttäytymissäännötohjaavat toimintaamme.Oletteko joskus tavanneet iloisesti keskustelevia ihmisiähississä? Tuskin, sillä hississä ja julkisissa liikennevälineissäei saa puhua – paitsi kännykkään.Tuntemattomien ihmisten tervehtiminen on kulttuurissammeoutoa. Turisti ihmettelee jälleen.Vastaantulijoita ei moikata – paitsi Rukan ja Ylläksenhiihtoladuilla. Yrmeät suomalaiset muuttuvat eri ihmisiksireissattuaan muutama sata kilometriä pohjoisempaan.Poikkeukset tekevät elämästä mielenkiintoisen.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comNyt päättyvän neljännen vuosikerransisällysluettelo antaa selvänkuvan lehtemme tärkeästäasemasta kemian kaikkien alojenkirjoituksia sisältävänä yleislehtenä.Artikkeleita on runsaastija ne käsittelevät mitä moninaisimpianykyaikaisen kemianerikoistuneiden sektoreidenasioita.Lukija tosin löytää ehkä varsinharvoin juuri häntä kiinnostavaasisältöä KEMIA-KEMI:sta. Tämähän on luonnollista,sillä kukapa pystyisipysymään mukana kehityksessä,joka jatkuvasti laajeneeja erikoistuu kemian ja sen sovellutustenkentässä.Lehtemme pyrkii kuitenkin noudattamaan neljän vuoden takaisenkemian lehtien fuusioitumisen kautta perittyjä edeltäjälehtientarkoitusperiä, ja näin ollen tarjoamaan oman kotimaisenfoorumin kaikille kirjoittajilleen – minkä kemian erikoisalan parissahe sitten työskentelevätkin.Kemian teollisuus on useimmiten se kohde, johon kemian tutkimusalatsuureksi osaksi tähtäävät ja jossa perustutkimuksenkintulokset aikanaan pystytään hyödyntämään. Teollisuus, kemianteknologia, prosessi- ja laitetekniikka kuuluvat luonnollisestiKEMIA-KEMI:n sisältöön suurena aihepiirinä.Kemia-Kemi 12/1987Kemira Oy:n pääjohtaja Yrjö Pessi vaati pääkirjoituksessaparempaa luonnontieteiden opetusta suomalaiskouluihin.Kokonaisuudessaan voimme todetakoulutuksen määrän maassammeolevan melko hyvin mitoitettu.Suurin kysymyksemme on, millätavoin koulutuksen sisältö kehittyyja millä tavoin onnistummeorganisoimaan ja hyödyntämäänkoulutuksen monimuotoiset resurssitpalvelemaan tulevaisuutta.Olisi nähtävä, minkä tietoudenja taidon osaaminen olisiyksilölle hyödyllistä niin työnkuin oman elämän rikastuttamisenkannalta.Eittämättä kemia ja yleensäkinluonnontieteet asettautuvatkeskeiselle paikalle tässäpohdinnassa. Näiden alojentuntemus avaa meille portit luontommemonimuotoisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja seikkaperäiseen seuraamiseen.Siitä on näin hyötyä ja iloa jokaiselle ihmiselle. Kemiantuntemusta tarvitaan tänään myös yhteiskuntamme eri aloilla,elinkeinoelämässä, tutkimuksessa, julkisessa hallinnossa. Tässätilanteessa koulujen luonnontieteellisen opetuksen puolelle tulisiantaa nykyistä enemmän painoa. Muun muassa kemian opetuksenmäärä on Suomessa vähäisimmästä päästä maailmassa.Erityisesti kemian osalta on havaittavissa tarvetta myös rikastuttaaopetusta. Käytännön harjoitustyöt sekä kosketukset teollisuuteenja tutkimuslaitoksiin tuovat mukanaan nuorelle sitä kokemuskohtaistataustaa, joka auttaa nuorta uransa valinnassa.36 KEMIA 8/2012

Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Nanotimantit ovat ikuisiaNanotimantit pienentävät autojen polttoaineen kulutusta japarantavat materiaalien lämmönjohtokykyä.Maija PohjakallioVantaalainen Carbodeon Ltd Oy jalostaananotimantteja, jotka on tehty käytöstäpoistetuista räjähdysaineista. Pienenpienilletimanteille löytyy monenlaisia käyttökohteita.”Kovien materiaalien kiillotus, voiteluöljyjen,autonrenkaiden, muovienja elektrolyyttisten metallipinnoitteidenominaisuuksien räätälöinti, lääkeaineidenkantaminen”, luettelee teknologiajohtajaVesa Myllymäki.Timantti on erittäin hyvä lämmönjohde.Kun muoviin lisätään nanotimantteja,materiaalin kyky johtaa lämpöä paraneehuomattavasti. Ominaisuudesta ovatviime vuosina kiinnostuneet esimerkiksielektroniikka- ja autoteollisuuden muoviosienvalmistajat.”Nanotimanttien toinen tärkeä ominaisuuson, että ne pienentävät kitkaa. Kunautossa käytetään timantteja sisältäväämoottoriöljyä, polttoaineen kulutus putoaajopa kymmenen prosenttia.”Pinnan kemia hallittavaCarbodeon perustettiin vuonna 2006Itä-Suomen yliopiston professorin ReijoLappalaisen ja kolmen venäläistutkijanpatentoiman, hiilinitridin valmistusmenetelmäänliittyvän keksinnönympärille. Oulun yliopiston kemian laitoksessatohtoriksi väitellyt Myllymäkikutsuttiin yrityksen toimitusjohtajaksi.Nykyään tehtävää hoitaa Asko Vehanen.Nanotimanttien valmistusmenetelmäkeksittiin Neuvostoliitossa vuonna 1962.Myös Carbodeoniin timantit rantautuivatvenäläisten kontaktien kautta.Nanotimantit tehdään Venäjällä räjäyttämällähallitusti trinitrotolueenia taiRDX:ää suljetussa metallikammiossa.Lopputuotteeseen jää melko paljon grafiittiaja kammiosta irronnutta metallia.Carbodeon jalostaa epäpuhtaat timantiteteenpäin Vantaalla, jossa nanokokoisethiukkaset saavat muun muassa happopesun.Käsittelyjen ansiosta nanotimanttienkäyttömahdollisuudet lisääntyvät moninkertaisiksi.Parhaan laatuluokan timantit ovat halkaisijaltaan4–6 nanometrin kokoisia, janiiden pinta on räätälöity käyttökohteeseensopivaksi.”Kun nanotimantteja lisätään toiseenmateriaaliin, ne eivät saa muodostaa ryppäitävaan niiden pitää sekoittua tasaisestiyksittäisinä hiukkasina. Jotta tähänpäästään, pintakemian ilmiöt on hallittavahyvin. Tarvittaessa räätälöimme timanttienpinnan asiakkaan tarpeiden mukaan”,Myllymäki kertoo.Valmistusketju SuomeenSuuri osa Carbodeonin asiakkaista onAasiassa ja Yhdysvalloissa.”Suomessa ei valmisteta eikä edesmyydä nanotimantteja sisältäviä moottoriöljyjä.Japanissa nanotimantteja taassekoitetaan jopa tavallisten lyijytäytekyniengrafiittiin, jotta kirjoittaminen sujuuvähemmällä kitkalla.”Myös kasvuyrityksen päärahoitus onlöytynyt ulkomailta. Brittiläinen EnsoHolding Ltd hankki vuonna 2010 osakeenemmistönCarbodeonista ja teki samallayhtiöön merkittävän oman pääomansijoituksen. Suomalaisista rahoittajistasuurin rooli on ollut Tekesillä. Yrityksentulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä tuotteilleriittää kysyntää.”Suunnitelmissamme on siirtää nanotimanttienkoko valmistusketju Suomeen.Etsimme parhaillaan sopivaapaikkakuntaa happopesuvaiheen tehtaanperustamiselle. Kun se saadaan käyntiin,keskitymme räjäytysvaiheen tuotannonrakentamiseen. ”Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee tiedeviestintäänerikoistuneena konsulttina KatmeConsulting Oy:ssa.maija@pohjakallio.comNanotimantit eivät kimalla eikäniistä voi valmistaa koruja, muttaarvokkaita ne silti ovat. Kilohintavaihtelee 2 500 eurosta 100 000euroon laatuluokan mukaan.Marko Asunmaa8/2012 KEMIA37

Hopeanhohtoista hygieniaaArvometallinitistäämikrobitHopeointi tekeetekstiilit ja pinnatvastustuskykyisiksimikrobeille.38 KEMIA 8/2012

Vantaalainen Silvergreen Oy tähtää maailmallehopeapohjaisilla hygieniatuotteilla. Nuorenkasvuyrityksen ensimmäiset innovaatiot ovatjo markkinoilla.Jari KoponenHopean hyödyllisyyden huomasivat aikoinaanjo muinaiset roomalaiset. Hekäyttivät hopea-astioita, -lusikoita ja-kolikoita estämään vettä ja maitoa pilaantumasta.Vanhaan konstiin turvaudutaan edelleen.Huomattava osa maailman lentoyhtiöistätarjoilee hopealla käsiteltyä vettä,jotta niiden asiakkaat eivät saisi vedenkautta leviäviä tauteja. Haavalaastareissahopea on puolestaan korvannut jodin.Uudet teknologiat antavat tilaisuudenhyödyntää vanhaa keinoa uusin tavoinja uusiin sovelluksiin. Mahdollisuuteenon tarttunut myös vuonna 2009 perustettusuomalainen kasvuyritys SilvergreenOy.Yhtiön liikeidean taustalla on pitkäaikainentutkimustyö, jota on tehty Tampereenteknillisessä yliopistossa TTY:ssä.”Aluksi tutkimme hopean käyttöä antistaattistenasusteiden valmistuksessaelektroniikkateollisuutta varten. Siitäsiirryimme selvittämään hopean antimikrobisiaominaisuuksia”, kertoo professoriPertti Nousiainen TTY:n materiaalitekniikanlaitoksesta.Bakteereiden, homeiden, levien jasienten solukalvon läpi tunkeutuvat hopeaioniteivät tapa mikrobia, mutta estävätsen lisääntymisen.”Mikrobi ei pysty puolustautumaan jakehittämään hopealle vastustuskykyisiäkantoja, kuten mikrobit kehittävät resistenssinantibiootteja vastaan.”Markkinoilla on ollut hopeapohjaisiaantimikrobisia tuotteita jo ennen suomalaisuutuutta,mutta monissa niistä onNousiaisen mukaan ongelma.”Niissä käytetään hopeapartikkeleitasuoraan joko materiaaliin sekoitettunatai pinnoitteena. Syntyvien hopeaionienmäärää ei silloin pystytä hallitsemaan.Jos ioneja on liikaa, menetetään antimikrobisetominaisuudet, ja jos niitä on liianvähän, aineella ei ole riittävää tehoa.”Tamperelaisten kehittämän seoksenytimenä ovat halkaisijaltaan 200–300 nanometrinhopeahiukkaset. Lisäksi mukanaon yhdiste, joka kiinnittää partikkelitkäytettävään materiaaliin, sekä liuosaine,joka liuottaa hopeasta ioneja. Hopeahiukkaseton sidottu kantaja-aineen pinnalle,jolloin ionien määrä voidaan säätääsopivaksi.”Syntyvää hopeaemulsiota voidaanlisätä moniin materiaaleihin, kuten lankoihin,kankaisiin, muoveihin ja maaleihin.”Sairaalan bakteerit kuriinAntimikrobisille hopeatuotteille löytyyerikoisen runsaasti käyttöä sairaaloista.”Maalattavat pinnat, sairaalatekstiilit,haavasiteet, leikkaussaliliinat ja leikkaussalikaavut”,luettelee hopeoitaviakohteita Silvergreenin toimitusjohtajaSami Toivonen.Sillä, että pinnat ja tekstiilit saadaansteriileiksi, on monta etua.”Pintoja pestään desinfiointiaineilla,jotka ovat pesijöille myrkkyjä ja jätevesissäympäristöhaitta. Steriilin pinnanpuhdistamiseen riittää pelkkä vesipesu,eli säästöjä tulee sekä kemiallisten aineidenvähentyvänä käyttönä että puhtaampinajätevesinä”, Toivonen sanoo.Sairaalatekstiilit pestään normaalisti76-asteisessa vedessä ja steriloidaan autoklaavissa125 asteessa. Jos tekstiili onsteriili, sille riittää 40-asteinen pesuvesi,eikä autoklaavia tarvita. Hygienian tasopysyy silti samana.”Steriiliys siis säästää sekä aikaa ettäenergiaa.”Toivonen pingottaa käsiensä välissäkankaan kudontaan käytettävää polyesterilankaa.Langan ympärillä on parinmillimetrin paksuinen ”pilvi” hopeaio-8/2012 KEMIA39

Antimikrobinen maalikestää kulutustaSilvergreen on eriyttänyt hopeamaalienvalmistuksen hallinnan erilliseen SGPaints -yhtiöön. Jo kaupallistettujen tuotteidenmarkkinoinnin se on lisensoinutmaaliyhtiö Teknokselle.Teknos lanseerasi keväällä 2012 Silvergreeninkeksintöön pohjaavan antimikrobisenmaalin nimeltään TimanttiClean.”Valitsimme Silvergreenin teknologian,koska halusimme tukea kotimaistainnovaatiota”, kertoo Teknos Groupintekninen johtaja Jari Schneider.Alan ammattilaisille suunnatun maalinkäyttökohteita ovat sisätilat, joissatarvitaan korkeaa hygieniatasoa ja kulutuksenkestävyyttä.Sellaisia ovat sairaaloidenja terveyskeskusten lisäksi muunmuassa vanhainkodit, päiväkodit ja koulut.Ulkomaalaukseen tuote ei sovi, silläulkopinnoille kertyy likaa aivan toisellatavalla kuin sisätiloissa. Mikrobikasvustoasettuu likakerroksen päälle, jonnemaalin vaikutus ei yllä.”Nykyisellään maali ei myöskään kestäpainepesupuhdistusta, jota käytetäänesimerkiksi elintarviketeollisuudessa.Näissä tiloissa vaaditaan kestäviä epoksimaaleja.Hopeaemulsio kyllä sekoittuuniihin, mutta ratkaisematta on vielätekninen ongelma: maalin pinta on niintiivis, ettei tiedetä, toimiiko hopea toivotusti.”Schneiderin mukaan antimikrobinenmaali on saanut myönteisen vastaanoton.”Ei tämä mikään miljoonan litran tuoteole, mutta odotamme sille kyllä tasaistakysyntää.”Teknoksen perinteet funktionaalistenmaalien valmistuksessa ovat pitkät. Yrityskehitti jo 1970-luvulla maalin, jokahillitsi formaldehydin erittymistä lastulevystäsisätiloihin.Yhtiön tarjontaan on vuosia kuulunutmyös hopeapitoinen jauhemaali. Sitäkäytetään muun muassa sairaalakalusteidenpinnoitukseen, joka on tarvittavankuumennuksen takia tehtävä jo tuotantovaiheessa.TeknosHopeapitoinen TimanttiClean -maali on tarkoitettukohteisiin, joissavaaditaan korkeaahygieniatasoa.neja. Mikrobien torjunta alkaa siten joilmassa.Tekstiilituotteiden sterilointiin tarvitaanhopeaa vain vähäinen määrä.”Kymmenen prosenttia riittää tekemäänkuidun koko rakenteen antimikrobiseksi,ja sama pätee kuidusta kudottavaankankaaseen.”Niin pieni arvometallilisäys ei tuotantokustannuksiajuuri nosta. Toivosella onesittää amerikkalaisarvio puuvillapaitojenvalmistuksesta. Sen mukaan hopeoinninkustannusvaikutus on noin 30senttiä paitaa kohden.Mutta mitä hyötyä on halpatuotteensteriloinnista?Toivosella on vastaus valmiina: ”Paitaei haise hielle, sillä hajun tuottavat hiessäolevat bakteerit.”Vaikka tekstiilissä on hopeaa vain hitusenverran, se ei kulu loppuun tuotteenpesuissa eikä muissa vastaavissa käsittelyissä.Kertakäyttöön tarkoitetut tekstiilitvoidaan siten korvata jatkuvakäyttöisillätuotteilla.Salainen reseptiSilvergreen ei myy hopeaemulsiota asiakkailleensellaisenaan vaan sekoittaasen itse kuitumateriaaliin, muoviin taimuuhun tuotteeseen.”Tällä tavoin emulsion koostumuspysyy liikesalaisuutena. Patenteissahankoostumus tulisi julkiseksi puolessatoistavuodessa”, Sami Toivonen perustelee.Omissa lopputuotteissaan yritys tokihyödyntää patentteja. Esimerkiksi hopeoidullehaavasiteelle on vireillä EU-patenttihakemus,jota laajennetaan tarpeenmukaan myös muihin maihin.Silvergreenin toiminta on vasta starttivaiheessa,mutta nuori yritys luottaa tulevaisuuteensaja viennin aukeamiseen.Tekesin yrityssiltahankkeen myötä Yhdysvalloissaon käynnistetty tutkimuksia,joiden tuloksia Vantaalla odotetaaninnokkaasti.Eräässä sairaalassa on menossa vuodevaatteidenja potilasväliverhojen – jotkaovat merkittävä sairaalabakteerien lähde– vertaileva kliininen tutkimus. Se kertooaikanaan, kuinka paljon steriilit tekstiilitparantavat sairaalan hygieniatasoa.Lisäksi Atlantin takana on käynnissäprekliininen vertaileva eläinkoe, jossatestataan hopeoidun haavasiteen tehokkuutta.Tutkimusten tavoitteena on saadasiteelle myyntilupa Yhdysvalloissa.Kiinan Shanghaissa syksyllä järjestetyilläkansainvälisillä tekstiilimessuillasuomalaisyritys esittäytyi potentiaalisilleaasialaisille asiakkaille. Tapahtumananti oli lupaava.”Meillä on nyt parikymmentä kiinnostavaakontaktia Kaakkois-Aasiassa ja tekeilläsopimus alueella toimivan kiinalaisenjakelijan kanssa”, Toivonen kertoo.”Työtä pitää tietysti vielä tehdä, kunselvitämme paikallisia tuotevaatimuksiaja toimintatapoja. Mutta alueen markkinatovat suuret, joten sinne pääsyyn kannattaapanostaa.”Kirjoittaja on kemisti javapaa toimittaja.40 KEMIA 8/2012

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Pernelle Flamelkeksi viisasten kivenKeskiajan alkemistin jamaagikon Pernelle Flamelinkerrotaan muuttaneen viisastenkiven avulla metallit kullaksi.Sisko Loikkanentonut ihmismieliä antiikin ajoista asti.Monet alkemistit yrittivät valmistaakiveä, joka takaisi ikuisen terveyden jaelämän.Flamelit puursivat salaperäisen kirjanparissa vuosikymmeniä ja yrittivätkaikin keinoin ratkaista sen mysteerin.Laboratoriossaan he tekivät monenlaisiakokeita, mutta ihmekiveä ei syntynyt.Vihdoin vuonna 1379 Nicolas Flameltapasi Espanjan-matkallaan juutalaisenlääkärin, joka tulkitsi hänelle tekstit jafiguurit. Tohtori arveli kirjaa kopioksimaagikko Abrahamin alkuperäisestäteoksesta.Flamel palasi Pariisiin, jossa pariskuntaryhtyi entistä ankarampaan työhön.Kolmen vuoden kuluttua, maanantaina17. päivänä tammikuuta 1382 NicolasFlamel kirjoitti päiväkirjaansa, että hänja Pernelle olivat muuttaneet puoli naulaaelohopeaa puhtaaksi hopeaksi.Suuri päivä koitti 25. huhtikuuta. Parionnistui tekemään ”punaisesta kivestäpuhdasta kultaa”, kertoo Nicolas Flamelinteos Livre des Figures hiéroglyphiques,joka julkaistiin parisataa vuotta tekijänkuoleman jälkeen.Ikuinen elämäPernelle ja Nicolas Flamelista tulivuosien myötä vauras pariskunta,minkä uskottiinolevanheidän kullanteko-Kun ranskalainen leskivaimo Pernelle(syntyi n. 1320) vuonna 1355 löysi uudenaviomiehen, hänen elämänsä muuttui.Kuten Pernelle itsekin, Nicolas Flamel(syntyi n. 1330) oli taitava alkemisti.Kun Pernellellä oli tarinan mukaan myöstaikavoimia, ei ollut ihme, että pariisilaispariskunnastatuli aikansa tunnetuimpia.Myös kirjakauppiaana toiminut NicolasFlamel osti vuonna 1357 merkillisenvanhan käsikirjoituksen. Flamelin mukaansen materiaali ei ollut pergamenttiaeikä paperia, vaan se oli tehty nuortenpuiden hauraasta kuoresta. Kirjan kansioli messinkiä.Otsikossa mainittiin kultaisin kirjaiminjuutalaisen Abraham Eleazarinnimi, mutta sisältö koostui oudoista kuvioistaja kaiverruksista, joita Flameliteivät kyenneet lukemaan. Pari kuitenkinuskoi vankasti kirjan sisältäväntransmutaation ja viisastenkiven salaisuuden.Ihmeitä tekeväkivi oli kiehtaitonsaansiota.Pari kuitenkin eli vaatimattomasti jakeskittyi hyväntekeväisyyteen. He antoivatavokätistä apua leskille ja orvoille japerustivat yhteensä 14 sairaalaa, joidentoimintaa he tukivat. He myös rakennuttivatkirkkoja, pystyttivät patsaita ja ylläpitiväthautausmaita.Pernellen elämä päättyi ilmeisestivuonna 1402 ja Nicolasin vuonna 1418;heidän tarkat kuolinajankohtansa eivätole säilyneet.Luultavasti siksi syntyi legenda, etteipari koskaan menehtynytkään vaan tekiviisasten kivellä itsestään kuolemattomia.Molemmat ”nähtiin” 1600–1700-lukujenPariisissa useaan otteeseen muun muassavierailemassa oopperanäytöksissä.Ainakin kirjallisuudessa Flamelit elävätkin.He seikkailevat muun muassa irlantilaisenMichael Scottin kirjasarjassaKuolemattoman Nicolas Flamelin salaisuudet.Myös 2000-luvun menekkikirjailija J.K. Rowling nappasi viisasten kiven teemanHarry Potter -sarjaansa. Sen ensimmäisessäosassa ihmekiven valmistavatyhteisvoimin professori Dumbledore – jaNicolas Flamel.Pernelle ja Nicolas Flameliin törmääPariisissakin yhä. Rue de Montmorencylläsijaitseva talo, jossa pari yhteenaikaan asui, on edelleen pystyssä. Siinätoimii ravintola nimeltään Auberge NicolasFlamel. Rue Pernelle -katu ja Ruede Nicolas Flamel -katu puolestaan risteävätSeinen oikealla rannalla lähelläChâtelet-aukiota.Kirjoittaja on kemisti jaYlen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fiPernelle (polvillaan oikealla)ja Nicolas Flamel (polvillaanvasemmalla) ikuistettiinheidän vuonna 1389 rakennuttamansaPyhän Jaakobinkirkon portaaliin.8/2012 KEMIA41

Päästömittaustenosaaminen on vientituoteVTT:n päästömittausosaaminenkiinnostaa myös ulkomailla.Kolmivuotisessa koulutushankkeessaviedään parhaillaan oppiaIntian tutkijoille.Sanna AlajokiKaksitoista intialaista tutkijaa vierailisyyskuussa VTT:n Espoon-yksikössäsaamassa oppia suomalaisesta päästöjenmittaamisesta. Neljä osallistujistaedusti Intian valtion keskushallinnon viranomaisorganisaatiotaja -laboratoriotaCPCB:tä (Central Pollution ControlBoard), loput eri osavaltioiden SPCBlaboratorioita(State Pollution ControlBoard).Intialaisten opintokäynti Suomeenoli kolmivuotisen, marraskuussa 2011käynnistetyn yhteistyöhankkeen ensimmäinen.Projekti on lähtenyt liikkeelle hyvinsen jälkeen, kun kulttuurien väliset rajaaidatoli ensin ylitetty.”Aluksi jouduimme aika tavalla hakemaanyhteisiä toimintatapoja. Opimmenopeasti muun muassa sen, että aina pitääkysyä, onko jokin jäänyt epäselväksi”,kertoo hanketta johtava tiimipäällikköTuula Pellikka VTT:stä.Pellikan mukaan Suomessa ja Intiassaon hyvin erilaiset käsitykset siitä, mitenasioita voidaan mitata.”Esimerkiksi hajuhaittojen aistinvarainenarviointi oli intialaistutkijoille uusiajatus. Siitäkin he yllättyivät, että tarjoamammeopetus on käytännön toimintaaeikä luentojen kuuntelua.”Käytännön työn lisäksi intialaiset pääsivättutustumaan muun muassa Helsin-gin seudun ympäristöpalvelujen (HSY)Ämmässuon kaatopaikka-alueeseen jakaasuvoimalaan, Ilmatieteen laitokseensekä maaliyhtiö Teknos Oy:n tehtaaseen.Hajupäästöt kiinnostavatEsimakua kulttuurieroista oli saatu jo IntianDelhissä helmikuussa 2012 järjestetyssäavaustilaisuudessa, johon saapuikuutisenkymmentä tutkijaa eri puoliltamaata.”Kun olimme esitelleet asiamme, ajattelinsaman tien kartoittaa väen osallistumishalukkuudenhankkeeseen. En huomannut,että paikallinen yhteyshenkilöyritti jarruttaa, vaan kysyin suoraan, kukahaluaisi lähteä Suomeen. Kaikki halusivat.”Delhissä pyrittiin selvittämään myösse, mihin hankkeessa kannattaisi keskit-Tuula KajolinnaKoulutushanketta vetävä tiimipäällikkö Tuula Pellikka (eturivissä kolmas vas.) ja intialaistutkijat kokoontuivat yhteiskuvaanVTT:n Espoon-toimipisteen eteen.42 KEMIA 8/2012

Anjna Singh valmistautuutekemään kemiallistaanalyysiahajunäytteestä kaasukromatografilla.tyä. Kun osallistujat tulivat laajalta alueelta,heidän esittämänsä haasteetkin olivatkirjavia.”Intiassa on paljon eri alojen pienimuotoistateollisuutta, joka tuottaa runsaastipäästöjä. Joissakin paikoin päästöjensuitsiminen on pitemmällä, joissakinalkutekijöissään.”Suomalaisilta intialaiset saavat lisätietoapäästöistä ja niiden mittaamisesta,mutta heidän on siirrettävä oppimansaomaan käyttöönsä itse, Tuula Pellikkamuistuttaa.”Me emme voi esimerkiksi luoda heillelainsäädäntöä.”Ensimmäisen opintokäynnin teemanaolivat intialaisten toiveesta hajupäästötja niiden mittaaminen.”Intiassa on vasta nyt huomattu, ettähajutkin ovat päästöjä. Viranomaiset saavatnykyään hajuista paljon valituksia,joihin heidän on kyettävä vastaamaan.”Intialaiset asiantuntijat tekevätVTT:hen kaikkiaan viisi opinto- ja koulutusvierailua.Suomalaiset puolestaanvetävät Intiassa viisi työpajaa. Niistäensimmäinen, Chennaissa alkusyksystäpidetty, käsitteli päästöjen mittaamistaylipäätään. Seuraavaksi oli vuorossa hajapäästöihinkeskittynyt workshop Kalkutassa.Hanke päättyy näillä näkymin vuoden2014 toukokuussa, mutta Pellikka toivoorahaa löytyvän myös jatkoprojektille.”Olemme huomanneet, että tämä ontarpeellista toimintaa. Meillä on menossavastaava projekti myös Uruguayn kanssa,ja tarvetta suomalaisosaamiselle olisivarmasti muuallakin.”Teollisuuden tarpeisiinYhteistyöhankkeiden taustalla ovatmaailmalla toimivan suomalaisen teollisuudentoiveet. Teollisuudessa alettiin2000-luvun alkupuolella epäillä, etteiulkomailla tapahtuviin mittauksiin ainavoinut luottaa. VTT:n auditointi vahvistiepäilyksen.Tuula Pellikan mukaan ongelmana onusein se, ettei mittaajalla ole kunnollisialaitteita.”Toisaalta hyvätkään laitteet eivät riitä,jollei mittaaja osaa niitä käyttää.”Tilanne poiki ensimmäisen ulkoministeriönrahoittaman hankkeen, jossa intialainenpäästömittauskonsultti sai oppiaSuomesta vuosina 2002–2003.Sanna Alajoki”Missä kaikki ovat?”Yksi intialaisista vieraista jäi VTT:henperinpohjaisempaan koulutukseen.Anjna Singh CPCB:n laboratoriostatyöskenteli Espoossa kaikkiaan neljäviikkoa tutkija Tuula Kajolinnan ohjauksessa.Kun lisäoppiin päässyttä tutkijaavalittiin, tuli vastaan vielä yksi kulttuuriero.”Emme arvanneet, kuinka kovastijoutuisimme tekemään työtä seneteen, että tänne sai jäädä naistutkija.Singh, yksi ryhmän harvoista naisista,oli kuitenkin looginen valinta, koskajuuri hän tekee työkseen hajupäästöihinliittyviä ohjeistuksia”, Kajolinnakertoo.Suomen-vierailu on 12 vuottaMyös nyt meneillään olevaa Intianprojektiarahoittaa ulkoministeriö. Rahoitustyökalunaon IKI eli instituutioidenvälisen yhteistyön instrumentti. Työkalunavulla valtion tutkimuslaitokset voivatosallistua kehitysmaiden valtiollistentoimijoiden osaamisen vahvistamiseen.CPCB:ssä työskennelleen Anjna Singhinensimmäinen matka ulkomaille.”Tänne tullessani ihmettelin, missäkaikki ovat”, intialaistutkija nauraa.”Intiassa on joka puolella paljonväkeä. Täällä tuntui, ettei Suomessaole ihmisiä lainkaan. Myös hiljaisuusteki vaikutuksen. Meillä melu on jatkuvaa,ja liikenteen äänet ja autojentorvet kuuluvat aina.”Suomeen Singh halusi oppiakseenuutta.”Täällä on hyvät mahdollisuudetsaada koulutusta juuri niissä asioissa,joita tarvitsen työssäni. Olenkin kerännyttäällä paljon hyödyllistä tietotaitoa,jota voin suoraan soveltaa käytäntöön.”Ulkomainen partneri sitoutuu hankkeeseenmaksamalla esimerkiksi omia matkakulujaanja kokousjärjestelyjään.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi8/2012 KEMIA43

Laboratorioala kansainvälistyyYritys erottuukokonaispalvelullaMittaus- ja analytiikkapalvelujatarjoava RambollAnalytics on laajentanuttoimenkuvaansa kemian alankokonaisvaltaiseksi konsultoinniksi.Samaan aikaan yrityksenasiakaskunta on kansainvälistynyt.Sanna AlajokiLahtelaisen Ramboll Analyticsin laboratoriossaon viime vuosina analysoitu ympäristö-ja prosessinäytteitä, jotka saapuvatPäijät-Hämeeseen Norjasta.Tutkimusten tilaajia ovat energiayhtiötGassnova ja Statoil Petroleum, jotkakumppaneineen käynnistivät keväällämaailman suurimman CCS-koelaitoksenNorjan Mongstadiin. Laitos ottaa vuosit-tain talteen noin 100 000 tonnia hiilidioksidia,joka on peräisin lähellä toimivistaöljynjalostamosta ja sähkövoimalasta.Samalle alueelle on määrä myöhemminrakentaa maailman ensimmäinentäysimittainen hiilidioksidin talteenottolaitos,jonka esisuunnittelu on parhaillaankäynnissä ja jota varten lahtelaisyritysanalyysinsä pääasiassa tekee.Lahden valttinaympäristöteknologiatLahden ympäristökampuksellatoimiva Lahden tiede- ja yrityspuistojohtaa Suomen ympäristöteknologioidenklusteria, jokavuonna 2010 sijoittui kolmanneksimaailman cleantechklusterieninnovaatioindeksivertailussa.Puhtaat teknologiat ja ympäristö on valittusekä Lahden kaupungin että Päijät-Hämeen kärkistrategiaksi. Lahden seudullatoimii myös runsaasti alan yrityksiä,joiden kanssa tiede- ja yrityspuistotoimii yhteistyössä. Ympäristöteknologioidenmarkkinat ovat sen sijaan paljonkauempana.”Suuret markkinat cleantech-yrityksilleovat ilman muuta muualla kuinSuomessa”, sanoo liiketoimintajohtajaEsa Ekholm Lahden tiede- ja yrityspuistosta,joka auttaa kumppaniyrityksiäänetenkin kansainvälistymisessä.Alueen cleantech-viennin kärkimaitaovat tätä nykyä Venäjä ja Kiina, perässäseuraavat Intia ja Kanada.”Mutta esimerkiksi Ferroplan Oy onjuuri toimittamassa kompostointilaitostaVietnamiin”, kertoo Ekholm, jokaitse on haastattelun jälkeen lähdössävientimatkalle Serbiaan.Voimaa yhteistyöstäLahden seudulle on tyypillistä myös kuntienja yritysten välinen kumppanuus.”Kunnalliset yhtiöt tekevät täällä tiivistäyhteistyötä sekä keskenään ettäyksityisten yritysten kanssa. Yhteistyöon toiminut loistavasti, ja esimerkiksijäteosaaminen on kehittynyt yhdeksiseudun keulakuvaksi. Lahti Energiaon tänä vuonna ottanut käyttöön maailmanlaajuisestikinainutlaatuisen energiajätteenkaasutuslaitoksen, jolla tuotetaantehokkaasti kaukolämpöä ja sähköä.”Vielä parikymmentä vuotta sittenkaatopaikka ei ollut kohde, jota olisitullut mieleen esitellä kaupungissa vieraileville.Asiat ovat kuitenkin muuttuneet.”Nyt jätekeskuksessa ja muissa jätteenhyödyntämislaitoksissa käy jatkuvastikansainvälisiä arvovieraita suurlähettiläistäministereihin.”Esa Ekholm pitää tulevaisuuden mielenkiintoisenakysymyksenä sitä, kuinkahyödynnetään vanhat purettavat betonielementtitalot.”Niitä poistuu kymmenen seuraavanvuoden aikana käytöstä paljon. Hiipuvillateollisuuspaikkakunnilla betonielementeilleja -murskeelle ei välttämättäole paikallista kysyntää, joten onlöydettävä tapoja ratkaista logistiset ongelmat.”Keskiössä energiantuotantoLahden tiede- ja yrityspuiston vahvojaaloja ovat muun muassa puhtaidenenergiaratkaisujen ja ympäristöä säästävänasumisen kehittäminen.Cleantechin tärkeimpiä osa-alueitaon Ekholmin mielestä energiantuotanto.Etenkin uusiutuvan energian tuottamistaon kehitettävä.Energiatehokkuus on puolestaan tulevaisuudenasumisen avainsanoja. Tiede-ja yrityspuiston lähellä toimii nollaenergiatalonpilotti, jossa on asuttu vuodesta2011. Seniorivuokratalossa ovatkäytössä tiivistaloratkaisu, maalämpöja aurinkolämmitys.Lahden kaduilla nähdään lähiaikoinaensimmäinen sähkön voimalla toimivalinja-auto.”Olemme yritysten kanssa kehittäneetratkaisua, jossa dieselbussi muutetaansähköbussiksi. Se on määrä saadakoeajoon reittiliikenteeseen vielä tämänvuoden aikana.”Metsäbiomassoja Lahdessa ei juurihyödynnetä, vaikka metsiä seudullariittää.”Puutavaraa viedään täältä paljonmuualle. Sitä voitaisiin hyödyntääenemmän paikallisesti tai esimerkiksijalostaa polttoaineeksi asti ja toimittaakäyttöön pääkaupunkiseudulle, jossaenergia toistaiseksi tuotetaan pääasiassahiilellä.”44 KEMIA 8/2012

Ramboll Analyticsin laboratoriomestari Pertti Teräsahde valmistelee haitta-aineiden analyysiä.Petri KoivistoNorjalaishankkeen näytteiden analysointija siihen liittyvä kehitystyö ovathyvä esimerkki laboratoriotoiminnan nykypäivästä,sanoo yksikönpäällikkö OutiSalonen Ramboll Analyticsista, RambollFinland Oy:n laboratorio- ja mittausyksiköstä.”Laboratorioalallakin tätä päivää ovatvienti ja kansainvälisyys.”Kotimarkkinat rajallisetVaikka Ramboll on tanskalaisomisteinen,se haluaa jatkossakin pitää laboratorionsaSuomen kamaralla. Ulkomainenasiakaskunta sen sijaan on suomalaislaboratoriollejopa välttämättömyys, silläkotimainen kysyntä on rajallinen.”Suomen markkinat ovat tällä alallaaika stabiilit. Kun haemme toimeksiantojaulkomailta, saamme sieltä uuttatietotaitoa ja kykenemme kansainvälisentoimintamme ansiosta palvelemaanmyös suomalaisia asiakkaita laajaalaisemmin.”Emoyhtiön kautta Rambollin markkina-aluettaon muun muassa Lähi-itä, jayritys on toteuttanut erilaisia projektejamyös Virossa, Venäjällä ja Aasiassa.Suomalaisten päätähtäimessä ovat kuitenkinPohjoismaiden ja Keski-Euroopanmarkkinat.Ramboll Finlandin laboratorio- ja mittausyksikkökehittyi aikoinaan vesien japilaantuneiden maiden analytiikasta.Ramboll Analyticsin toiminta on siirtynytkohti kemian alan kokonaisvaltaistakonsultointia.”Olemme todenneet, ettemme voi enääolla pelkkä laboratorio. Alalla menestyäkseentäytyy tarjota analyysi- ja mittaustulostenlisäksi myös niiden tulkintaa jaerikoismenetelmien asiantuntemusta.”Ramboll Finlandilla oli Lahden alueellaaiemmin neljä toimipistettä, jotka hiljattainkeskitettiin kaupungin ympäristökampukselle.Samalla saatiin lisätilaakasvavan yrityksen tarpeisiin.Uusi sijainti Lahdessa on selvä synergiaetu,Outi Salonen sanoo.Rambollilla on menossa yhteisiä projektejasamassa kiinteistössä toimivanHelsingin yliopiston Lahden toimipisteensekä Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulunkanssa. Lisäksi Ramboll järjestääjätehuollon ja pilaantuneiden maidenanalytiikkakoulutusta yhteistyössäyliopiston kanssa.Naapurista löytyy tarpeen tullen kätevästilisätyövoimaa.”On helppoa ja mielekästä tarjota harjoittelupaikkaaja projektitöitä opiskelijoille,kun he ovat samalla kampusalueella.”Laaja analyysivalikoimaRamboll Analyticsin menetelmillä voidaanselvittää muun muassa hormonienja lääkeaineiden pitoisuuksia vesistöistä.Yritys testaa myös materiaalien ja teollisuudenjätteiden kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuutta.Uusi jäteasetus ontuonut mukanaan muun muassa selvitysvelvoitteen,millainen jäte voidaan hyödyntääpolttamalla se energiaksi.Testauksissa ei riitä, että käytettävissäon modernit laitteistot. Kentältä otettaviennäytteiden on oltava edustavia, mikäon Salosen mukaan suuri haaste.”Meille tulee tutkittavaksi maa-, vesi-,ilma- ja materiaalinäytteitä. Toisinaan neovat hyvinkin erikoisia joko koostumukseltaan,matriisiltaan tai muodoltaan.Tällöin on tärkeä laatia yhdessä asiakkaankanssa tutkimussuunnitelma, jottatutkimuksen tavoite on kaikille osapuolilleyksiselitteinen.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi.8/2012 KEMIA45

Opiskelijat rakensivatEkologisiapakkauselämyksiäToimiva pakkaus ei ole pelkkätuotetta suojaava kuori. Sensuunnittelukaan ei ole aivanyksinkertaista, todettiin AaltoyliopistonPack-Age-kurssilla.Irene AnderssonHyvä pakkaus on miellyttävä käyttää jatarjoaa positiivisen elämyksen. Se onmyös viesti sisältämästään tuotteesta,sen laadusta ja ominaisuuksista.Pakkaussuunnittelussa on otettavahuomioon eri tahojen usein ristiriitaisettoiveet, tarpeet ja rajoitukset tuotannossa,markkinoinnissa ja jakelussa. Muistaapitää myös käyttäjä.Aalto-yliopiston ensimmäinen pakkaussuunnittelunkurssi sitoi uudella tavallayhteen pakkausten muotoilun, teknisetmahdollisuudet, yritysmaailmannäkökulmat sekä ekologisuuden.Pack-Age-kurssin toteuttivat yliopis-ton kemiantekniikan korkeakoulu, taiteidenja suunnittelun korkeakoulu jakauppakorkeakoulu yhdessä Lahden ammattikorkeakoulunmuotoilu- ja taideinstituutinkanssa.Toimeksiannot yrityksiltäKurssin kolmekymmentä eri alojenopiskelijaa jakaantuivat tiimeihin, joistajokaisella oli vastuuopettajansa. Kukintiimi sai suunniteltavakseen jonkinsuomalaisyrityksen toimeksiannon mu-Adolfo Vera46 KEMIA 8/2012

Pakkaukset toimivatkäyttöliittyminä jajokapäiväisenä medianakotonamme.kaisen uudenlaisen pakkauskonseptin.”Pakkaussuunnittelu on monimuotoinenasia. Opettajat ja oppilaat tulevat siksieri osaamisalueilta”, kertoo MarkusJoutsela, Aalto-yliopiston muotoiluntutkija ja kurssin vetäjä, jonka mukaanlaaja-alaisella ajattelulla etsittiin kekseliäitä,ihanteellisia pakkausratkaisuja useastanäkökulmasta.Opiskelijoita rohkaistiin muun muassaparempaan materiaalitehokkuuteen,ja jokainen suunnitteluratkaisu joutuipuntariin pakkauksen kierrätettävyydenkannalta.”Suunnittelijoiden piti esimerkiksivälttää ylipakkaamista ja turhia painovärejäsekä valita mahdollisimman ekologisetmateriaalit.”Pakkauksen osuus tuotteen ekologisestakokonaisjalanjäljestä on vain murto-osa.Sen voi siis huoletta tehdä kunnolliseksi.Olennaista on saada aikaanpakkaus, joka estää hävikkiä suojaamallatuotteen niin, että se säilyy käyttökelpoisena.Varsinkin elintarvikepakkaukset onsuunniteltava huolella, sillä vääränlainentai riittämätön materiaali voi pilatatuotteen. Materiaalilta vaaditaan yleensänesteen, rasvan ja hapen läpäisyn estäviäominaisuuksia.On myös muistettava, että samalla kunpakkaus antaa tuotteelle suojan ympäristöltä,se vastaavasti suojaa ympäristöätuotteelta.Seuraavaksi ekoluksusta?Tiimien jäsenet edustivat eri aloja,joten pakkaussuunnitteluun saatiinmonimuotoinen ja -tieteinen näkökulma.Uusia materiaalikokeilujaNykykuluttaja kokee tuotteet ja valmistajatpakkausten kautta. Pakkaukset toimivatkäyttöliittyminä ja jokapäiväisenämediana kotonamme. Ympäröimme itsemmepakkauksilla, jotka myös vaikuttavatmeihin jatkuvasti.Lisäksi pakkaukset ovat aikansa lapsia.Pakkauksen ekologisuus on nykyäänosa yrityksen viestiä.”Toisaalta kulutusvalintamme vaikuttavatsiihen, millaisia pakkauksia meilletarjotaan”, Joutsela muistuttaa vastauksenakysymykseen, miksi ekologisetpakkaukset sitten vasta tekevät tuloaan.Taideteollisessa korkeakoulussa etsittiinjo vuonna 1992 kuitupohjaisia taimuutoin ekologisesti kestäviä pakkaustapojaluomuruualle. Jo silloin päädyttiinratkaisuihin, jotka toteutuvat vasta nyt.Markkinat eivät vielä 20 vuotta sitten olleetajatukselle kypsät.Markus Joutsela iloitsee uudesta mahdollisuudesta.”Projektit yritysten kanssa motivoivatopiskelijoita ja antavat valmiuksiatyöelämään. Löysimme kurssilla uusiaPack-Age-kurssin tiimit suunnittelivatuudet pakkauskonseptit Atrialle,Saarioisille, Valiolle, Kannistonleipomolle ja Anton & Anton-ruokakaupalle, lääkeyritys Vermanilleja Nokialle.Aineksina ryhmillä olivat StoraEnson, Billerudin ja UPM:n sponsoroimatuusiutuvat kuitupohjaisetmateriaalit.Team Atria ideoi käteen ja syliinsopivia rasioita mukaanotettavallefood on the go -aterialle.Prototyypiksi valittiin Billerudinhelposti muovautuvasta Fiber-Form-materiaalista tehty kartonkimuki,jossa salaatin kostea osaon sylinterissä mukin keskellä.Kun sylinterin nostaa, sen sisältöleviää tasaisesti.Myös Team Saarioinen korvasivalmisaterioissa käytettävät muovivuoatkuitupohjaisella FiberFormilla,mutta materiaali vaatii eristävänbarrier-pinnoitteen soveltuakseenelintarvikekäyttöön.Team Valion tehtävänä oli suunnitellapakkaus uudenlaiselle lohkeavallejugurtille. Koska pakkauslaitteistoei sallinut uusienmateriaalien käyttöä, tiimi päätyikahteen ratkaisuun. Toinen leikitteliuudennäköisellä grafiikalla, jatoisessa pakkaukseen lisättiin pahvinenlieve kuvaamaan jugurtinlohkeavuutta.Team Kannisto ja Anton & Antonkehitteli Helsingin Kruununhaassatoimivalle A&A-myymälälleekologista pakkausta leivälleja esitteli kaksi ratkaisua: kestävänjuuttikankaisen leipäkassin sekäpaperipussin, jonka infografiikkakertoo tuoreleivän elinkaaresta.Team Verman käytti pillerinannostelijassaanalumiinisen blisterpackinsijasta luontoa säästävääFiberFormia.Kännyt keräilypakkauksiinTeam Nokia yllätti kolmella kekseliäälläpuhelinten keräilypakkauksella,jotka tehdään UPM:nlanseeraamasta muotoiltavasta vaneristaGradasta.Yksi pakkauksista toimii paitsipuhelimen suojana myös neulanreikäkamerana.Pakkaus sisältäänesteet ja paperit perinteisten kuvienvalmistamiseen, ja kännykänpunavalo hoitaa pimiövalon virkaa.Toisessa ideassa puhelin on lukittuvaneristen puolikaarten keskellesiten, että pakkaus muuttuusen asentoa vaihtamalla moneksi.Esimerkiksi vinoon asetettuna siitätulee herätyskello, jonka näyttönätoimii kännykkä.Ryhmän kolmas keksintö oli vanerinenmatkapuhelimen latausalusta.Siihen on laminoitu hyppysähkötekniikkaa,joka lataa tuotteenjohdotta. QR-koodi sisältääpuhelimen käyttöoppaan.tapoja toimia ja pääsimme sponsorienansiosta testaamaan uudenlaisia pakkausmateriaaleja.Saimme hyödyntäämonipuolista osaamistamme ja törmäyttääideoita.”Opiskelijoiden konseptit esiteltiinmyös laajemmalle yleisölle Helsinginmessukeskuksessa syksyllä järjestetyilläPakkaus 2012 -messuilla.”Sieltä haimme lisää kiinnostavia yritysyhteistyökumppaneita.Pilotti opetti,mitä voimme parantaa jatkossa. Seuraavaksiolisi mukava selvittää esimerkiksisitä, mitä ekoluksus voisi tarkoittaa pakkaussuunnittelussa”,Joutsela maalaileejatkoa.Kirjoittaja on vapaa tiede- jatekniikkatoimittaja.irene.andersson@pp.inet.fi8/2012 KEMIA47

Promoottori,professori AnttiRäisänen painoiOuti ToikkasenpäähäntohtorinhatunAalto-yliopistonlokakuussajärjestämässäjuhlallisessatohtoripromootiossa.Markku Ojala / Compic-Photos OyKultahiukkasten tutkijatahtoo edistää hyvinvointiaOuti Toikkasen tutkimustyöntärkein motivaatio on toive, ettäsen tulokset jonakin päivänäedistävät ihmisten taiympäristön hyvinvointia.Leena JokirantaAineen ominaisuudet voivat nanomittakaavassamuuttua kokonaan toisiksi. Hyväesimerkki ovat Outi Toikkasen tutkimatkultananopartikkelit.”Niillä on metalliseen kultaan verrattunamonia uusia ominaisuuksia, joitavoidaan hyödyntää muun muassa katalyysissäja soveltaa esimerkiksi elektroniikanja biologian aloilla”, kertoo Toikkanen,joka on juuri saanut päähänsämustan silinterin Aalto-yliopiston tekniikankorkeakoulujen yhteisessä tohtoripromootiossa.Toikkasella on erityistä syytä juhlia.Hänen väitöstutkimuksensa tuloksia kultananopartikkelienvalmistus- ja karakterisointimenetelmistäja sähkökemiankäytöstä partikkelien tutkimuksessa pidettiinniin merkittävinä, että väitöskirjapalkittiin yliopiston kemiantekniikankorkeakoulun viime vuoden parhaana.Tutkija itse pitää etenkin väitöskirjantekoon liittynyttä kokeellista tutkimustyötäerittäin antoisana kokemuksena.”Tavoitteenani oli ymmärtää aiempaasyvällisemmin kultapartikkelien ominaisuuksia:kuinka niitä voidaan valmistaajuuri halutun kokoisina, kuinka niitä voidaankarakterisoida luotettavasti ja kuinkaniitä voidaan kiinnittää kontrolloidustierilaisille pinnoille, kuten esimerkiksipiin pinnalle.”Oppimaansa hän toivoo voivansa hyödyntäämyös jatkossa.”Mielellään sellaisessa työssä, jossavoin keskittyä monipuolisiin käytännönsovelluksiin ja asiakaslähtöisiin hankkeisiin”,sanoo Toikkanen, joka jatkaa tutkijanuraansananobiomateriaalien parissaTeknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.Pysyvyys merkitseeluotettavuuttaKultapartikkelit ovat hyvin pysyviä.”Siksi ne tarjoavatkin luotettavan perustansilloin, kun halutaan tutkita erityisestitiettyjä nanomittakaavan ilmiöitä”,Toikkanen toteaa.Outi Toikkasen väitöstyön päätavoiteoli synteesimenetelmän kehittäminenpäällystetyille partikkeleille, jotka sisältävät38 kulta-atomia ja joiden halkaisijaon erittäin pieni, vain 1,1 nanometriä.Yksikerroksella suojatut klusterit ovattiolilla, orgaanisella rikkiyhdisteellä,päällystettyjä partikkeleja. Ne ovat stabiileja,niiden rakenteet ovat hyvin tarkastimääriteltyjä, ja niiden sähkökemiallisetominaisuudet riippuvat niidenkoosta.”Työssä kehittämäni synteesimenetelmäperustuu juuri kyseisen klusterikoonstabiilisuuteen ylimäärässä tiolia verrattunamuihin synteesin alkuvaiheessa syntyneisiinklustereihin”, Toikkanen kertoo.Kokoluokka on tutkijan kannalta mahdollisimmankiinnostava.”Juuri tuossa kokoluokassa aineenominaisuudet muuttuvat metallisista molekyylinkaltaisiksi, mikä voidaan havaitasähkökemiallisissa mittauksissa.”Outi Toikkanen teki väitöstutkimuksensaprofessori Kyösti Kontturin johtamassafysikaalisen kemian ja sähkökemianryhmässä. Työ oli osa Suomen Akatemianprojektia, jossa haluttiin selvittäätarkemmin nanomateriaalien ominaisuuksiasähkökemian näkökulmasta.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.leena.jokiranta@innopoli.fi48 KEMIA 8/2012

Patenttikemistittuntevat teollisoikeudetSuomen Patenttiasiamiesyhdistyksenkemistiryhmä on viidenkymmenenhengen joukko, jokatuntee kemian ja biotekniikanpatentit, tavaramerkit jaimmateriaalioikeudet kuinomat taskunsa.Kathy Wasström jaJonna SahlinSuomen Patenttiasiamiesyhdistys ry(SPAY) perustettiin vuonna 1928. Teollisoikeuksienammattilaisten yhdistystoimii foorumina, joka valvoo jäsenkuntansaammattietua ja edistää patenttitoimistojenvälistä yhteistyötä.Yhdistys toimii myös tiiviissä vuorovaikutuksessaviranomaisten kanssa jaosallistuu esimerkiksi immateriaalioikeuksiinliittyvään lakimuutostyöhön.SPAY:n jäseniltä edellytetään, että heovat toimineet päätoimisesti vähintäänkuuden vuoden ajan yksityisessä patenttitoimistossaja edustaneet ja konsultoineetpäämiehiä patentteihin, tavaramerkkeihin,hyödyllisyysmalleihin jamalleihin liittyvissä asioissa. Juniorijäsenilleriittää lyhyempikin ura patenttiasiamiehenä.Tätä nykyä yhdistyksessä on seniori-ja juniorijäseniä yhteensä vajaat 200.Joukosta yli neljäsosa eli reilut 50 on kemistejä.Yhdistyksen alaisuudessa toimiikinerillinen kemistiryhmä, joka onnimensä mukaisesti kemian alan patenttiasiamiehilletarkoitettu jaosto.dytään kemian alan erityiskysymyksiinja erikoisaloihin.Viime vuosien keskustelu- ja luentoaiheitaovat olleet muun muassa lääkealanpatentointi, biotekniikkaan liittyvät sekvenssiluettelotja talletukset, alan kirjallisuusja julkaisut sekä tuoreet oikeudenratkaisut.Ajoittain ajankohtaisiksi on tullutmyös lausuntojen laatiminen kemiaanliittyviin lainsäädännön kysymyksiin.Keväällä 2011 ryhmä vieraili Euroopankemikaalivirastossa Echassa.PohjoismaistayhteistyötäVaikka pohjoismainen yhteistyö on patenttialallamuuten hiipunut, kemistiryhmässäpanostetaan siihen yhä.Noin joka toinen vuosi kemian alan patenttiasiamieheteri maista järjestävät yhdessäpohjoismaisen kemistikokouksen.Maiden vuorotellen isännöimä kokouson tarkoitettu sekä patenttiasiamiehilleettä teollisuuden patentti-insinööreille.Vuoden 2011 kokous pidettiin Tanskassa.Kemian alan patenttiasiantuntijatkerääntyivät tuolloin Bornholmin saarelle.Kaksi vuotta aiemmin vierailtiin Islannissa.Suomessa kokous on järjestettyviimeksi vuonna 2006.Kokoontumisissa pohjoismaiset patenttialankemistit kuulevat alan tuoreimmatkuulumiset eri maista. Luentojenohella painopiste on keskusteluissa,joissa päästään vertailemaan maidenkäytäntöjä ja kokemuksia.Seuraava pohjoismainen kemistikokouson jo työn alla. Se pidetään ensi vuonnaRuotsissa.Kathy Wasström on SPAY:n kemistiryhmänpuheenjohtaja ja Jonna SahlinSPAY:n puheenjohtaja ja kemistiryhmänentinen puheenjohtaja.kathy.wasstrom@seppolaine.fijonna.sahlin@borenius.fiKemian ja biotekniikanammattilaisiaKaikilla kemistiryhmän jäsenillä on kemiantai biotekniikan loppututkinto. Toisinkuin kattoyhdistykseen ryhmän jäsenyyteensaa liittyä heti aloitettuaan työnpatenttitoimistossa. Näin uudet alalle tulleetkemistit pääsevät heti tutustumaanmuissa toimistoissa työskenteleviin kollegoihinja osallistumaan jaoston toimintaan.Kemistiryhmä kokoontuu vähintäänkahdesti vuodessa keskustelemaan kemianalalle tyypillisistä kysymyksistä jakehittämään näin osaamistaan. Kokouksissapuhutaan yleisesti ajankohtaisistaaiheista, kuunnellaan luentoja ja pereh-Jonna SahlinKemian alan pohjoismaiset patenttiasiamiehet kokoontuivat vuonna 2009 Islannissa,jossa päästiin ihailemaan muun muassa geysirejä.8/2012 KEMIA49

Patenttisanasto kemistilleKoska ns. patenttikieli on kehitetty insinöörien ja juristienyhteistyöllä, se ei avaudu helposti alan ulkopuolisille. PatenttiinsinööriTeppo Ahremaa avaa sanastoa Kemia-lehden lukijoille.Alan ammattilainen on kuvitteellinenhenkilö, joka tuntee kaiken alalla ikinäjulkaistun tiedon muttei osaa yhdistää erijulkaisujen opetuksia ilman hyvää syytä.Jotta keksintö olisi patentoitavissa, senon oltava niin yllättävä, ettei tämä neropattisitä keksisi.Bioteknologian patentointi alkoiSuomessa 8.11.1843, kun H. J. Falkmankeksi puristaa hiivan kakuiksi. Falkmaninpatentissa oli sivun verran kaunista käsialaaja keksintö kuvattuna niin selkeästi,että sen ymmärsi ensilukemalla. Nykyajanbiopatenttien tulkkaamiseen tarvitaanmuutama biotohtori ja patenttiasiamies.C on kemian alan keksintöjen patenttiluokka.Due DILIGENCE -selvityksessä tutkitaan,onko keksintö suojattu halutuissamaissa ja onko se vahvalla pohjalla vaihelposti kaadettavissa. Selvityksellä pyritäänvälttämään epämiellyttävät yllätyksetyritysjärjestelyissä.Erottamislausuma on negatiivinenmäärite, jolla poistetaan patentin suojapiiristäennestään tunnettu osa-alue. Näinkeksinnöstä tulee uusi. Esimerkki arjenerottamislausumasta on: ”Haluan samanlaisenkännykän kuin Kallella muttensinistä.”Ennakkokäyttöoikeuden mukaankeksinnön aiempi, sitä salassa hyödyntänytkeksijä saa jatkaa toimintaansaentisen laajuisena, vaikka myöhempi keksijäsaisikin patentin.Epäeettisten asioiden patentointi onkielletty.Etuoikeuspäivä on patenttiperheenensimmäisen jäsenen hakemispäivä.Vuoden aikana samalle keksinnölle voitehdä useita patenttihakemuksia niin, ettäkaikki perheenjäsenet katsotaan tehdyksietuoikeuspäivänä.Eurooppapatentteja myöntääEuroopan patenttivirasto. Yhdellä virastokäsittelyllävoi saada patentin, joka rekisteröidäänvain niissä maissa, joissa senhaluaa voimaan. Rahaa säästyy.First TO FILE -periaatteen mukaanpatentin saa se, joka ensimmäisenä tekeesitä käsittelevän patenttihakemuksen.Myös USA on siirtymässä pois First to Invent-periaatteesta, jonka mukaan patenttikuuluu sille, joka todistaa keksineensäkeksinnön ensimmäisenä.Geenin ja sen sovellusten patentointion mahdollista, kun saa geenin eristetyksija keksii sille hyödyllistä käyttöä.Hakija on yksityinen henkilö, yritys taiyhteisö, jonka nimiin patenttia haetaan.Haltija omistaa myönnetyn patentin.Hyödyllisyysmalli on pikkupatentti.Virasto tarkistaa hyödyllisyysmallihakemuksenvain muodollisesti, eikä väittelyäkeksinnöllisyydestä tarvita.Itsenäinen ja epäitsenäinen patenttivaatimus:Patenttia haetaan ensisijaisestiitsenäisissä vaatimuksissa eli päävaatimuksissailmaistulle asialle. Epäitsenäisiinvaatimuksiin eli alivaatimuksiinkirjoitetaan keksinnön hyviä lisäpiirteitäsiltä varalta, että itsenäisten vaatimustenkeksintö ei olekaan patentoitavissa.Julkisuus on keksijän vastike mahdollisuudestasaada kaupallinen yksinoikeuskeksintöönsä. Näin muut saavat virikkeitäomaan ideointiinsa.Kasvilajiketta ei voi patentoida,mutta sen voi suojata ns. kasvinjalostajanoikeudella.Keksinnöllisyys on makuasia. Keksijänmielestä pikkuruinenkin ero vanhaanon iso keksintö, kun taas virasto tai kilpailijaväittää sitä itsestäänselvyydeksi.Kielto-oikeus tarkoittaa sitä, että patentinhaltijasaa laillisesti kieltää toisia kopioimastaomaa keksintöään.Liitteet Hakemuslomakkeen liitteeksitarvitaan keksinnön selitys, kuvat, patenttivaatimuksetja tiivistelmä.Lisenssin antaja myöntää lisenssinsaajalle luvan käyttää patentoimaansakeksintöä.Loukkaus tapahtuu, kun suojattuakeksintöä hyväksikäytetään kaupallisestipatentin kattamalla maantieteelliselläalueella sen voimassaoloaikana ilmanpatentinhaltijan lupaa.Maailmanpatenttia ei ole olemassa.Patenttia on haettava erikseen lähesjokaisessa maassa, jossa sen haluaa voimaan.Nimitys on patenttihakemuksen otsikko.Ongelma – ratkaisu – metodi on Euroopassakäytettävä keksinnöllisyydenmittari. Siinä tekniikan tason perusteellakehitetään ensin teoreettinen ongelma,johon keksintö olisi ratkaisu. Sitten pohditaan,olisiko keksintö ollut yllättävä, josolisi pitänyt ratkaista juuri tuo ongelma.Parempi oikeus keksintöön on nimikanteelle, jossa väitän, että toinen on hakenutilman lupaani patenttia keksinnölle,jonka minä omistan.Patentti on valtion keksijälle myöntämäoikeus kieltää muilta keksinnön kaupallinenhyväksikäyttö. Patentoitavan keksinnönon oltava uusi, keksinnöllinen jateollisesti käytettävissä.Patenttia haettu, lukee usein esitteissä.Patenttihakemus – tai edes patentti –ei välttämättä tarkoita mitään. Hakemusvoi kohdistua johonkin turhanpäiväiseenyksityiskohtaan tai olla täyttä humpuukia.Patenttiasiamies hoitaa asiakkaidensapatenttiasioita apunaan IPR-assistentti.Patenttihakemuksen osat ovatselitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä.Patenttipeikko omistaa patenttisalkunvain neuvotellakseen, uhkaillakseenja haastaakseen sen avulla muita oikeuteen.Toiminta on laillista, vaikkakin monienmielestä patenttijärjestelmän väärinkäyttöä.PCT-hakemuksella voidaan käynnistääpatentinhaku lähes koko maailmassa.Se on aikanaan jaettava kansallisiksihakemuksiksi niiden maiden virastoihin,joissa patentin oikeasti haluaa.PRH eli Patentti- ja rekisterihallitus onSuomen patenttivirasto.Qatar on jäsen muutamien arabimaidenyhteisessä järjestössä Gulf CooperationCouncilissa, jonka patenttivirastotoimii Saudi-Arabian Riadissa.Raukeaminen tarkoittaa patenttihakemuksentai patentin voimassaolon loppumista.Sekvenssiluettelo patenttihakemukseentarvitaan, jos keksintöön kuuluuesimerkiksi vähintään kymmenennukleotidia käsittävä sekvenssi.Suojapiiri tarkoittaa kaikkia niitä asioita,jotka kuuluvat myönnetyn itsenäisenpatenttivaatimuksen sanamuodonsisään.Suullinen käsittely virastossa voidaanjärjestää, kun kirjeenvaihto ei tuotatulosta.50 KEMIA 8/2012

Kun keksit jotain uuttaja ainutlaatuista, sekannattaa ehkä patentoida.Tai sitten ei.Harri Välimäki / Berggren Oy AbTekniikan taso tarkoittaa kaikkea sitä,mitä on keksitty ennen patentin hakemista.Tietokoneella toteutettu keksintö onpatentoitavissa myös meillä Suomessa.TunnettU SIITÄ, ETTÄ -sanat jakavatpatenttivaatimuksen johdanto- ja tunnusmerkkiosaan.Johdanto-osassa kerrotaan,mikä on tunnettua tekniikan tasosta.Tunnusmerkkiosassa kerrotaan, mitä uuttakeksinnössä on.Tutkijainsinööri on patenttivirastossatyöskentelevä virkamies, joka päättäävaltion puolesta, onko patenttihakemuksessaesitetty patentoitavaksi kelpaavakeksintö.Työsuhdekeksintö on työsuhteessatehty keksintö. Työsuhdekeksintölakimäärää, että työnantajalla on tietyinedellytyksin oikeus työntekijänsä tekemiinkeksintöihin.Uutuus on yksi patentoitavalta keksinnöltävaadittavista ominaisuuksista.Valitus on mahdollista tehdä läheskaikista virastojen ja oikeusistuimien päätöksistä.Vuosimaksuja on maksettava niihinvirastoihin, joissa patentit ovat voimassa.Väite on patenttivirastoprosessi, jollayritetään kumota myönnetty patentti.Välipäätös on viraston antama mielipidesiitä, onko patenttihakemus hyväksyttävissä.WIPO on YK:n henkisen omaisuuden erityisjärjestö,joka hallinnoi mm. PCT-hakemuksia.X-julkaisu on keksintöä vastaan esitettyviitejulkaisu, joka on niin merkittävä,että se muodostaa yksinäänkin patentoinninesteen. Y-julkaisu on vähem-män merkittävä, A-julkaisuista ei tarvitsevälittää.Yhteisöpatenttia eli EU:n omaapatenttia on yritetty saada aikaiseksi jovuosikymmeniä siinä onnistumatta.ZA on Etelä-Afrikan maakoodi mm. PCThakemuksissa.Ålandissa on voimassa Suomen patenttilaki.Ähky Patenttiähky on patenttiasiamiehenammattitauti.Öylätti Eurooppalaiseen patenttiluokkaanA47G33/00B, johon kuuluvatehtoollisastiat, on luokiteltu noin 50 keksintöä,mm. useita öylätin jakelulaitteita.Lähes kaikkea voi patentoida.teppo.ahremaa@berggren.fiKirjoittaja on Berggren Groupin tytäryhtiönTurun Patenttitoimiston patentti-insinöörija mallioikeusasiamies.8/2012 KEMIA51

Helene Schjerfbeck 150 vuottaSisukas taiteilijavoitti sairautensaKoko ikänsä sairastelleen Helene Schjerfbeckin liikuntavammanperussyy on jäänyt tutkijoille arvoitukseksi. Vaivoistaan huolimattasinnikäs nainen teki huiman, yli 70-vuotisen taiteilijanuran.Arja-Leena PaavolaJälkipolvet ovat tulkinneet HeleneSchjerfbeckin (1862–1946) olleen herkkä,hauras, kärsivä nainen. Osittain tämäpitää paikkansa, sillä taiteilija sairasti japoti pahoja kipuja koko ikänsä.Toisaalta Schjerfbeck eli pitempäänkuin monet perusterveet kollegansa.Henkisesti hän oli vahvaa tekoa, sillähän kykeni tekemään suunnattomastitöitä saadakseen toteuttaa luovuuttaan japystyi pitämään kiinni itsenäisestä näkemyksestään.Schjerfbeckin elämää rajoitti ennenkaikkea hänen liikuntavammansa,joka myös leimasi hänen fyysisenolemuksensa. Taiteilijakollega AlbertEdelfeldt puhuu Pariisista lähettämissäänkirjeissä ”nilkuttavasta pikku-neitiSchjerfbeckistä”.Syynä ontumiseen oli neljän vuodeniässä sattunut tapaturma. Helene kaatuiportaissa ja mursi lonkkansa. Onnettomuudenjälkeen hän eli vuosia vuodepotilaana.Liikuntakykyä ryhdyttiin palauttamaanvasta tytön lähestyessä teiniikää,jolloin hän alkoi saada eräänlaistafysioterapiaa.”Hyvin poikkeuksellinentapaus”Minkälaisia ajatuksia nykyajan lääkärissäherättäisi, jos tutkittavaksi tulisi vastaavanlainennelivuotias tyttö?”Lonkan murtuminen kaatumisen seurauksenatuossa iässä kuulostaa todellapoikkeavalta”, sanoo lastenendokrinologianerikoislääkäri, dosentti OutimaijaMäkitie.Lonkkamurtumat ovat hänen mukaansalapsilla ylipäätään erittäin harvinaisia.”Lastenklinikan aineistossamme niitäon vain 1,7 prosenttia kaikista alle16-vuotiaiden murtumista.”Mikäli Helene olisi potilaana nyt, vammansyitä alettaisiin selvittää tarkemmin.Ensimmäiseksi vastaanotolla tarkasteltaisiinröntgenkuvista, onko luuaines jollainlailla poikkeavaa. Lääkäri kartoittaisimyös sen, onko lapsi muutoin terve.”Verikokeista tutkittaisiin muun muassakalkkitasapaino ja D-vitamiinipitoisuus.Lääkäri etsisi mahdollisia merkkejäriisitaudista, munuaissairaudesta, kasvuhäiriöstätai muusta sellaisesta oireesta,joka voisi viitata vaikeampaan yleissairauteenja selittää sen, kuinka sinänsävähäinen vamma on voinut johtaa isoonmurtumaan.”Myös tapahtuman taustaan paneuduttaisiin.Syyniin joutuisi se, onko vammantakana varmasti kaatuminen.”Pienten lasten kohdalla on aina otettavahuomioon myös pahoinpitelyn mahdollisuus.”Ateneumin taidemuseon intendenttija Helene Schjerfbeck 150 vuotta -juhlanäyttelynkuraattori Leena Ahtola-Moorhouse on kuullut Schjerfbeckinsairauksista taiteilijan etäiseltä lääkärisukulaiselta.Tämän mukaan suvussa oliollut luusto-ongelmia muillakin.Yksi mahdollinen diagnoosi olisi Osteogenesisimperfecta, vallitsevasti periytyväluustonhaurastumistauti, jokajohtuu geneettisestä virheestä kollageenin,elimistön tukikudoksen keskeisenproteiinin rakenteessa. Sairaus ilmeneemurtuma-alttiutena, nikamamurtumina,skolioosina, lihasheikkoutena sekä lievänätai vaikeana kasvuhäiriönä.Taudilla on myös erikoinen tunnusmerkki,kertoo Outimaija Mäkitie ja alkaapohtia Schjerbeckin silmien väriä.”Olikohan Helenellä siniset tai siner-tävät silmänvalkuaiset? Se nimittäin onsairauden yksi tyyppipiirre.”Kuumekohtauksiaja lihasheikkouttaLiikuntavammastaan huolimatta sitkeänuori nainen lähti 18-vuotiaana opiskelemaanPariisiin. Suomalaisten taiteilijaystäviensäkanssa lonkkavikainenkinkäveli paljon ja ahmi vaikutteita suurestamaailmasta. Liikkumisensa helpottamiseksiSchjerfbeck käytti tiettävästi toisessajalassaan korotettua kenkää.Pariisista seurue siirtyi Ranskan pohjoisrannikolleja myöhemmin edelleenEnglantiin. Työnteko Bretagnessa jaCornwallissa oli raskasta, sillä Schjerfbeckjoutui kapuamaan jyrkkiä rinteitäpäästäkseen korkeuksiin, joista avautuvianäkymiä hän halusi maalata.Eri ikäkausina otetuissa valokuvissaHelene Schjerfbeck näyttää hennolta,suorastaan linnunluiselta. Suuret silmäthienostuneilla kasvoilla korostavat vaikutelmaa.Vasta kuvassa vuodelta 1916tuolloin 54-vuotias taiteilija vaikuttaahieman rehevämmältä, mutta kahta vuottamyöhemmässä otoksessa nähdään jälleenlaihtunut nainen.Schjerfbeckin moninaisia sairauksiahoitivat vuosien varrella lääkärit paikkakunnilla,joilla hän kulloinkin asui.Tietoja hoidoista ei kuitenkaan ole säilynyt.”Helene kuvasi itse vaivojaan sanalla’skakningar’. Ne olivat eräänlaisia kuu-Helene Schjerfbeck 1890-luvunalussa. Opettajantyö vei aikaamaalaamiselta, mikä harmittitaiteilijaa suuresti.52 KEMIA 8/2012

VTM/KKA. Valokuvaaja tuntematon.8/2012 KEMIA53

Helene Schjerfbeck• Syntyi 1862 Helsingissä,kuoli 1946 Ruotsin Saltsjöbadenissa.• Opiskeli ja matkusti1880–1890-luvuilla Ranskassa,Italiassa, Englannissa jaItävallassa.• Palattuaan Suomeen toimiopettajana Suomen taideyhdistyksenpiirustuskoulussa.Sen jälkeen asui pitkäänensin Hyvinkäällä ja sittenTammisaaressa, joissa keskittyimaalaamiseen. Viettiviimeiset vuotensa kylpylähotellissaRuotsissa.• Suomen kaikkien aikojen arvostetuimpiakuvataiteilijoita.Aloitti realistina, siirtyi myöhemmintyylittelevään modernismiin.Tunnetuimpiin töihinkuuluvat Tanssiaiskengät,Toipilas ja sarja omakuvia.• Taiteilijan lokakuussa päättynytjuhlanäyttely Ateneumissakeräsi yli 230 000 kävijää.VTM/KKA/Kokoelma Gösta Stenman. Valokuvaaja H. Holmström.75-vuotiaana yhä luomisvoimainenHelene Schjerfbeckkotonaan Tammisaaressavuonna 1937.mekohtauksia. Hän sai helposti kaikkitaudit, joten hänellä oli kenties jokinimmunologinen vaiva”, Leena Ahtola-Moorhouse arvelee.Kiinnostavaa on, ettei taiteilija juurivalitellut terveysongelmiaan Ranskanvuosiensaaikana.”Ongelmat ilmaantuvat vasta myöhemmin,kun hän oli palannut Suomeenja joutui tekemään vastenmieliseksi kokemaansaopetustyötä. Veikkaan, ettäkyse oli osin psykosomaattisista oireista,jotka liittyivät myös taidekentän yleiseenilmapiiriin ja sen aiheuttamaan masennukseen.”Lapsuusonnettomuuden jälkeisistämahdollisista luunmurtumistakaan ei olesäilynyt tietoa.”Schjerfbeck kuitenkin kärsi lihasheikkoudestaja tunsi itsensä usein voimattomaksi.Hänen Tammisaaren-kotiinsa pitiesimerkiksi rakentaa sisävessa, koskahän ei jaksanut käydä ulkohuussissa.”KohtalokastuberkuloosiepäilyHelene Schjerfbeck oli 14-vuotias, kunhänen isänsä kuoli tuberkuloosiin. Tuberkuloosioli tuohon aikaan yleinen jasyystäkin pelätty sairaus.Taudin aiheuttajabakteerin Mycobacteriumtuberculosisin kahdesta kannastakeuhkotuberkuloosi levisi ihmisestä toiseenyskösten välityksellä. Sairaiden lehmienmaidosta saattoi puolestaan saadatartunnan, joka aiheutti luu- ja niveltuberkuloosia.Nautatuberkuloosi johti joskusselkärangan kyttyrämuodostumaan,kun yksi tai useampi nikama luhistui kokoon.Isän sairaus aiheutti sittemmin huhujatyttären lonkkavamman alkuperästä. Jot-54 KEMIA 8/2012

Ranskalaismaalari antoi nimenluustosairaudelleHelene Schjerfbeckin sairauden pohjimmainensyy jäänee salaisuudeksi, jota eivoida koskaan selvittää, sillä hänet haudattiintuhkattuna. Schjerfbeckin ikätoverin,ranskalaisen taiteilijan Henri deToulouse-Lautrecin (1864–1901) tautitunnetaan sen sijaan melko varmasti.Nykykäsityksen mukaan ranskalaismaalarillaoli pyknodysostoosi-niminensairaus, joka on myöhemmin nimettyhänen mukaansa Toulouse-Lautrecinoireyhtymäksi. Tautia aiheuttava geenitunnistettiin vuonna 1996.Lapsesta asti sairaalloinen poika oliperäkkäisinä vuosina murtanut molemmatreisiluunsa, ja jalat jäivät lapsen kokoonmuun kehon kasvaessa.”Osteogenesis imperfectassa luussa onliian vähän mineraaleja, kun taas pyknodysostoosissamineraaleja on liikaa, jaluut ovat siksi hauraat ja alttiit murtumille”,dosentti Outimaija Mäkitie kertoo.Peittyvästi periytyvään sairauteenkuuluu myös lyhytkasvuisuus. Kasvonpiirteissäkorostuvat heikko leuka jakoukkumainen nenä. Myös kallon muotosaattaa jäädä epäsuhtaiseksi, kun aukileeteivät ole umpeutuneet.Aikuinen Toulouse-Lautrec innostuitaiteen lisäksi Pariisin dekadentista elämästä.Hän viihtyi kabareessa ja otti kuppatartuntansaammattitautina.Schjerfbeck ihaili Toulouse-Lautrecintaidetta mutta ei tämän elämäntyyliä, eikämyöskään vaikuttanut samoissa piireissä.”Suomalaisnaiset liikkuivat eurooppalaisiasisariaan vapaammin, muttaSchjerfbeck ja hänen ystävänsä olivatkilttejä perhetyttöjä eivätkä hakeutuneethankaluuksiin”, Leena Ahtola-Moorhousesanoo.Toulouse-Lautrecilla oli kasvojenluuston epämuodostumien vuoksi poskiontelovaivojaja kovia hammassärkyjä.Niihin ja muihinkin sairautensa aiheuttamiinkipuihin hän haki helpotusta alkoholista.Absinttia, ajan taiteilijoiden lempijuomaa,kului reippaasti. Noin 70-prosenttistaviinaa laimennettiin yleensävedellä, mutta Toulouse-Lautrec lantrasidrinkkinsä konjakilla.1890-luvun loppupuolelle tultaessaToulouse-Lautrec joi jo enemmän kuinmaalasi. Absintti ja pitkälle edennyt kuppaveivät hänet hautaan 36-vuotiaana.SerkusliitonhedelmäHenri de Toulouse-Lautrec oli aatelissuvunvesa, jonka vanhemmat olivat Ranskanaatelistolle tyypilliseen tapaan serkuksia.Taiteilijan omista serkuista ainakinkolmen tiedetään kärsineen hauraistaluista ja kääpiökasvuisuudesta.Taiteilijaksi kasvamisen kannaltaToulouse-Lautrecin sairaus lienee ollutsamaan tapaan merkittävä asia kuinSchjerfbeckilläkin: lapsipotilaan ajanvietteenäoli piirtäminen ja maalaaminen.Henri de Toulouse-Lautrec maalaa vuonna 1891 otetussa trikkikuvassa potrettiaitsestään.kut, jotka eivät tienneet lapsuuden onnettomuudesta,luulivat hänen ontumisensasyyksi luuhun pesiytynyttä tuberkuloosia.Ajan käsityksen mukaan HeleneSchjerfbeck oli myös mahdollinen taudintartuttaja.Epäluulo poiki taiteilijan elämän suurimmansurun.Ranskassa asuessaan Schjerfbeck olivuonna 1884 tutustunut nuoreen englantilaiseentaidemaalariin. Suhteen syvennyttyäpari meni kihloihin ja alkoi suunnitellayhteistä elämää.Jonkin ajan kuluttua sulhanen kuitenkinyllättäen purki kihlauksen. Syynä olitämän sukulaisten painostus: perhe epäilinilkuttavaa suomalaismorsianta tuberkuloottiseksi.Syvästi haavoitettuna Schjerfbeck hautasihaaveet avioliitosta loppuiäkseen.Lisäksi hän tuhosi kaiken rakastettuunsaliittyvän materiaalin ja kehotti myös läheisiäänhävittämään kirjeet, joissa sulhanenmainittiin. Miehen henkilöllisyyttäei sen takia tunneta.Myöhempien kirjeiden perusteella tiedetään,että etenkin lapsettomaksi jääminenoli Schjerfbeckille tragedia. Jossakinvaiheessa hän harkitsi äidiksi tuloa adoptionkautta, mutta hanke kariutui, koskahän koki ympäristön suhtautuvan ajatukseenkielteisesti.Outimaija Mäkitien arvion mukaanHelene Schjerfbeckillä olisi ollut mahdollisuustoteuttaa unelmansa biologisestaäitiydestä.”Lonkkamurtuma ei sinänsä aiheutasynnytysvaikeuksia, mikäli se saadaankorjattua ilman merkittäviä asentovirheitä.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com8/2012 KEMIA55

ULKOMAILTAUutuusakku antaavauhtia sähköautoilleMassachusettsilainen akkuvalmistaja A123Systems on kehittänyt litiumioniakun, jokasaattaa auttaa sähköauton tekemään lopullisenläpimurtonsa, uutisoi Scientific American.Uusi akkukenno tuottaa 20 prosenttia aiempaaenemmän sähkövirtaa. Lisäksi setoimii entistä vaihtelevammissa olosuhteissa,alimmillaan –30:n ja ylimmillään +60:ncelsiusasteen lämpötilassa.Vaikka A123 ei paljasta innovaationsayksityiskohtia, riippumattomat tutkijatovat lehden mukaan olleet vaikuttuneitaRiisinviljely alkoiHelmijoellaIhminen ryhtyi ensi kertaa viljelemään riisiäKiinan Xi Jiang -joen eli Helmijoen läntisenhaaran keskijuoksulla lähellä Kiinanja Vietnamin välistä rajaa.Asian paljastavat kiinalais-japanilaisentutkijaryhmän tekemät laajat dna-tutkimuk-Joulupuuron keittoon ryhtyvien kannattaamuistaa lämpimästi Helmijoen muinaisiaasukkaita.Paluu juurille? Historian ensimmäisetautot kulkivat sähkövoimalla,kunnes polttomoottorisyrjäytti ne 1900-luvun alussa.Nanophoshate EXT-akun ominaisuuksista.Sen oletetaan olevan paranneltu versioyrityksen litiumrautafosfaattiseokseen perustuvistaakuista. Ilmeisesti elektrodit jaelektrolyytti ovat uudet, sillä yhtiö on hiljattainpatentoinut elektrodi- ja elektrolyysimateriaaleja.Nanophosphate EXT voisi avittaa myösakkuvalmistajan uuteen alkuun. Yhtiö joutuiviime vuonna vetämään markkinoiltaviallisia akkuja ja kärsi tilanteessa suurettaloudelliset tappiot.Pekka T. Heikuraset. Kartoituksessa oli mukana yli tuhat viljeltyäriisilajiketta eri alueilta ja vajaat 500luonnonvaraisen riisin (Oryza rupipogon)yksilöä.Riisinviljelyn taito opittiin noin 10 000vuotta sitten. Keksintö on yksi eniten historiankulkuun vaikuttaneista innovaatioista.Helmijoen rannoilta viljelytaito levisi kaikkiinilmansuuntiin, kirjoittaa tutkimuksestakertonut Dagens Nyheter.Viljelty riisi risteytettiin erialueilla paikallisiin villeihinlajeihin. Näin muodostuivatvähitellen riisin suurimmatpääryhmät eli lyhytjyväinenOryza sativajaponica ja pitkäjyväinenOryza sativa indica.Tätä nykyä riisi on maailmantärkeimpiä viljelykasvejaja pääasiallinen ravinnonlähde noin puolelleihmiskunnasta.Pekka T. HeikuraKuvat: ScanstockphotoJo muinaisetroomalaisetlämmittivätilmastoaIlmakehän metaanipitoisuus nousi selvästiparituhatta vuotta sitten, jolloinelettiin Rooman valtakunnan ja KiinanHan-dynastian kukoistusaikaa.Näin kertoo kansainvälinen paleoklimatologiantutkimusryhmä. Tutkijatselvittivät asian jäänäytteistä, jotka olikairattu Grönlannista.”Metaani pääsi ilmaan, kun roomalaisetpolttivat metsiä saadakseen lisääviljelymaata ja tilaa uusille asutuksille”,kertoo hollantilaisen Utrechtinyliopiston tutkija Célia Sapart LiveScience -verkkolehdessä.Porausnäytteet paljastivat metaanihuippujamyös keskiajalta ja 1500-luvulta.Tutkijoiden mukaan havainnot osoittavat,että ihminen on vaikuttanut ilmastonlämpenemiseen jo kauan ennenteollista vallankumousta.Suurin osa ilmakehän metaanikuormastaon toki peräisin muinaisia roomalaisiahuomattavasti myöhäisemmältäajalta. Ihmisen tuottamista metaanipäästöistänoin 10 prosenttia onsyntynyt ennen vuotta 1800, loput senjälkeen.Tulin, näin,päästin ilmakehäänmetaania.Pekka T. Heikura56 KEMIA 8/2012

Britit liputtavatpienpanimoiden puolestaBritannian oluenystävät ovat kyllästyneetsuurten valmistajien tuotteisiinja valitsevat entistä useamminkotimaisessa pienpanimossakypsyneen juoman.Saarivaltioon on viimeksikuluneen vuoden aikana syntynytperäti 158 uutta mikrokokoistaolutpanimoa. Pienpanimoitatoimii maassa nyt jo toistatuhatta,kertoo International Herald Tribune.Nykykuluttajat pitävät perinteistä aleapanevien pienten panimoiden oluita parempinakuin kansainvälisiä brändejä, lehtisanoo.Paikallisten pienpanimoiden menestyksensalaisuus ei tosin piile pelkästään juomienlaadussa vaan myös siinä, että Britannianprogressiivinen olutverojärjestelmätarjoaa pienille tuottajille 50 prosentin verohelpotuksensuurvalmistajiin verrattuna.Juomiensa hinnalla mikropanimot eivätsilti kykene kilpailemaan. Lehden haastattelemanlontoolaisen pubinpitäjän mukaanpienpanimosta tilattu oluttynnyri maksaa70–110 puntaa, kun ison valmistajan tynnyrinsaa 50 punnalla.Pekka T. HeikuraEläköön pienpanimon ale!Kuvat: ScanstockphotoNanopalloillapuhtiametaaninpalamiseenKansainvälinen tutkimusryhmä on kehittänytkatalyytin, joka saa metaaninpalamaan 30 kertaa tehokkaamminkuin nykyiset katalyytit. Metaani palaatäydellisesti myös matalassa, 400celsiusasteen lämpötilassa.Nanokokoinen katalyytti koostuupalladiumhiukkasista, jotka ovat kiinnittyneethuokoisen ceriumoksidipallosenpinnalle. Pallukat asettuvathydrofobiselle alumiinioksidipinnalletasaisin välimatkoin. Näin syntyvälläkatalyytillä on suuri pinta-ala eivätkäsen komponentit takerru toisiinsa.Kaasuvoimaloissa ja maakaasullatoimivissa autoissa nykyään käytettävätpalladiumkatalyytit toimivat kunnollavasta 600–700 asteen lämmössä.Korkeassa, yli 850 asteen lämmössäkatalyyttien yksittäiset, enimmäkseenpulverimaiset komponentit sintrautuvatyhteen, jolloin katalyytti menettääaktiivisen pintansa.Uutuuskatalyytti syntyi Pennsylvanian,Triesten ja Cádizin yliopistojentutkijoiden yhteistyönä.Virus jauhaabiosähköäBerkeleyn yliopiston tutkijat ovat rakentaneetpietsosähköisen laitteen, jonka käyttövoimanatoimivat bakteriofaagit eli bakteerejasyövät virukset.Pietsosähkölaitteiden ongelma on ollut,että ne sisältävät raskasmetalleja. Kalifornialaistutkijoidenhyödyntämä M13-viruson sen sijaan ihmiselle vaaraton. Sentuottaminen on helppoa, silläyhden viljelypullon saantovoi olla miljardeja viruksia.Lisäksi kynänmuotoisetvirukset asettuvatitsestään lakanamaisiksikerroksiksi.Sähköntuottoa parantaakseentutkijat lisäsi-vät viruksen proteiinikuoreen neljä negatiivisestivarautunutta glutamaattimolekyyliä.Viruskerrokset kasattiin kalvoksi, jokaasetettiin elektrodiparin väliin. Kun toistaelektrodia puristettiin, kalvo tuotti riittävästisähköä pienen kristallikidenäytön tarpeisiin.Scientific American -lehden mukaankokeilu saattaa avatatietä biomateriaalista valmistetuillesähkölaitteille,joita voitaisiinkäyttää esimerkiksimatkapuhelimissa jasydämentahdistimissa.Pekka T. HeikuraPekka T. HeikuraUuden katalyytin salaisuus piileesen pallomaisessa rakenteessa. Pallukatryhmittyvät itsestään sopivienvälimatkojen päähän toisistaan.Pukinkontista voijoskus löytyä kännykkä,jonka virtalähteenätoimivatvirukset.Tilaa Kemia-lehdenuutiskirje:www.kemia-lehti.fi8/2012KEMIA57

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.HenkilöllisyyshukassaIDENTITEETIN VOI nykyään menettäähelposti. Jos vähänkin epäröiLiitelin kassalla pankkikorttinsa tunnuslukuanäppäillessään, koko jonokatsoo sillä silmällä. Katastrofi iskee,mikäli loitsunumeronsa muistaa väärin.Vielä pahemmin ovat asiat, jos eimuista edes henkilötunnustaan Hetuatai sähköisen asioinnin tunnustaSatua. Siinä vaiheessa ei kassajonontuomiolta pelasta edes kylmä käteinen.Käteiselle toki löytyy käyttöä muualla.Numerotöppäilyn jälkeen pankkisulkee tilin hanat, ja loppuviikko ontultava toimeen sillä, mitä lompakostasattuu löytymään.Tilin käyttöoikeudet saa sentäänvielä palautettua, mutta Liitelin asiakkaidenmuisti on pitkä. Kerran korttivarkaaksileimatun ei kannata samassakaupassa näyttäytyä.Pankkiautomaatilla käynnistä taastekee tuskaisen muukin kuin pinkoodinmuistelu. Uusien turvaohjeidenmukaan visiitin valmistelu alkaakymmenen korttelia ennen kohdetta.Koko alue on kartoitettava itäeurooppalaistenautomaattirosvojen varalta.Kohdetta lähestyminen on keskeytettäväheti, jos vastaan tulee tuntemattomia.Rahaluukulle pääsykään ei vielätakaa mitään. Ohjeiden mukaan automaattiaon ravisteltava ja raavittavasiltä varalta, että kriminaalit olisivatlisänneet siihen koodinkaappausmekanismin.Raha-aukko on syytänuolla, jotta havaitsee sinne asetetunkaksipuolisen teipin. Muuten setelisitarttuvat siihen ja joutuvat lopulta aivanmuualle kuin omaan lompsaasi.Pin-koodia tulee suojella henkensäuhalla. Ensin vilkaistaan niskan taa,sitten näpytellään numerot oikeallakädellä samalla kun vasen kramppaa.Kyynärpäät on pidettävä hälytysvalmiudessaiskemään mahdollinenmaksuvälinevaras tainnoksiin.ENNEN MUINOIN kodin ja omaisuudensuojaksi riitti haka ovessa. Nytsiihen tarvitaan bitti poikittain. Pahimmatvieraantumisen oireet iskevätkinjuuri kotiovella.Turvakamera ei aina tunnista kasvoja,vaikka järjestelmään olisi syöttänyttuhansia valokuvia itsestään.Hyttysen purema poskessa muuttaabiotunnistettasi niin, että kotiin ei oleasiaa, sillä kuvatunnistus ei armahdayhtään. Tietokoneellekaan ei ole menemistänaama turvoksissa. Läppäriei avaudu, ellei lärvi ole normikunnossa.Sormenjälkitunnistus ulko-ovessasaattaa kuulostaa järkevältä. Kone onkuitenkin kone, joten jäljet on tallennettavahuolelle tulevien naarmujenvaralta. Tunnetusti toimiva sormenjäljensäilyttäjä on pennin nallekarkki.Toinen tapa on liittää avausrituaaliinmonta erilaista jälkeä ja pinkoodia.Uksen edessä on mukavasteppailla ostoskasseineen tarjotenportinvartijalle vasemman kädenpeukalonjälkeä, oikeaa keskisormeaja näpsytellen koodia nenällään.Jos kotiutuminen ei kuitenkaan sujuturvapalveluyhtiön ohjeiden mukaan,soi ensin hälytys ja sitten puhelin. Mikälipuhelimessa ei osaa salamannopeastiantaa oikeaa tunnuslukua, saapikaisesti seurakseen vartijan, joskususeammankin. Mikäli tarkastuskäyntiei pääty pippurisumutukseen ja rikosilmoitukseen,on seurauksena laskuvikahälytyksestä.Vikahälytysmaksuja taas on turhayrittää vähentää verotuksessa. Harvanimittäin muistaa ilmoitukseen tarvittavanverottajan Katso-tunnisteen.Jos ei muista pankkitunnustaankaan,asia siirtyy perintään.ERITYISEN HELPOSTI minuuteensaliittyvät koodit hukkaa, jos tekee kansainvälistäuraa. Jokainen kohdemaalisää tunnuslukujen määrää sata prosenttia.Kun ihmisellä on kymmenen Hetu-,Satu- ja Katso-tunnusta, todennäköisyysidentiteetin avainlukujen unohtamiseenon sekin sata prosenttia.Tuntuukin erikoiselta, että nettisivustojenetusivuilla edes kysytään,että ”ovatko ”verkkopalvelutunnuksethukassa?”.Taatusti ovat. Mutta kannattaa ainakokeilla takuunumeroita 1234 ja0000.KeemikkoSatua ja Hetua Katsotta etsivä58KEMIA8/2012

Vuoden väitös näyttääsuuntaa elektroniikalleMaailman ensimmäisten ohutkalvojenvalmistaminen uudestamateriaalista toi tutkija TomaSudelle vuoden väitöskirjapalkinnon.henkilöuutisiaAalto-yliopistossa tekniikan tohtoriksiväitellyt Toma Susi luo tutkimuksellaanpohjaa tietotekniikan seuraavalle vallankumoukselle.Näin sanovat Tekniikan akateemiset(TEK) ja Tekniska föreningen i Finland(TFiF) -järjestöt, jotka myönsivät Sudellevuoden väitöskirja 2011 -palkinnon.Palkinnon suuruus on 7 500 euroa.Väitöstyössään Toma Susi syntetisoimaailman ensimmäiset ohutkalvot, joidenraaka-aineena olivat yksiseinäiset,typpiseostetut hiilinanoputket.Palkintotoimikunnan mukaan Sudentutkimuksen löydökset ohjaavat nanoputkienteknologista hyödyntämistä moneensuuntaan, kuten sensori- ja komposiittisovelluksiin.Työ saa kiitosta korkeistatieteellisistä ansioistaan ja erityisesti siitä,että sen näkökulmat ovat sovelluspainotteisia.Suden kehittämä uusi nanomateriaalikiinnostanee etenkin tietokonevalmistajia,sillä piiteknologiaan pohjautuvienmikropiirien miniatyrisointi on törmäämässäfysiikan rajoihin. EsimerkiksiIBM:n tutkimuslaboratorio ilmoitti hiljattainvalmistaneensa yli 10 000 transistoriasisältävän mikrosirun hiilinanoputkista.”IBM:n tutkijat ovat vakuuttuneet siitä,että nanoputket ovat vahvin ehdokaspiin korvaajaksi, kun mennään alle kymmenennanometrin kokoisiin transistoreihin”,Aalto-yliopiston tutkijatohtorinatyöskentelevä Susi kertoo.Myös diplomityö jagradu palkittiinTEK ja TFiF myönsivät 5 000 euron arvoisenpalkinnon vuoden parhaasta tekniikanalan diplomityöstä diplomi-insinööriHeidi Heikkiselle.Aalto-yliopistossa tekemässään työssäHeikkinen tutki aaltojen ja aaltoenergiantalteenoton periaatteita ja mallinsi aaltoenergiallatoimivaa suolanpoisto- ja sähköntuotantosysteemiä.Hänen kehittämässään mallissa oskilloivalla,elliptistä rataa pitkin liikkuvallaaaltoenergialaitteella paineistetaan hydraulisylintereissämerivettä, jota sittensyötetään käänteisosmoosilaitokseen.Helena HagbergHeidi Heikkinen (vas.), Toma Susi ja Marjukka Tuominen iloitsivat saamistaantunnustuksista.Marraskuun lopussa järjestetyssä tilaisuudessajaettiin myös Matemaattisluonnontieteellistenalojen akateemisetMAL:n myöntämä pro gradu -palkinto.Suuruudeltaan 3 000 euron palkinnonsai filosofian maisteri Marjukka Tuominen.Turun yliopistossa gradunsa tehnytKemian tekniikanpalkinto Pia SaarelleVuoden 2012 Kemian tekniikan palkinnonon saanut tekniikan tohtori Pia Saari.Palkinnon myönsi Kemiallisteknillinenyhdistys ry. Palkinto on suuruudeltaan2 000 euroa.Tunnustuksen perusteena on SaarenAalto-yliopistossa tekemä väitöskirja,jossa hän tutki uusiutuvien raaka-aineidenteollista hyödyntämistä ja arvokkaidenkomponenttien, kuten erikoissokereiden,erotusprosesseja biojalostamoissa.Saari tutki erotusten teoreettisia perusteita,mittasi erotusten suunnittelussa tarvittaviatasapainoja ja kehitti useita uusiateollisen mittakaavan kromatografiaprosesseja.Saaren yhteistyössä Danisco Oyj:nkanssa tekemää työtä rahoitti SuomenAkatemian Kestävä energia -ohjelmanprojekti Toisen sukupolven biojalostamot,jossa on mukana useita Aalto-yliopistontutkijaryhmiä.Markku HurmeTuominen selvitti, kuinka puolijohteitapilaava hapettuminen saataisiin hallintaan.Hän löysi työssään kiteiset hapenpintarakenteet, jotka mahdollistavat indiumantimonidin(InSb) ja indiumfosfidin(InP) hapettumisen tutkimuksen atomitasolla.Päivi IkonenPia Saaren vastaanottama kemiantekniikan palkinto jaetaan joka toinenvuosi.8/2012 KEMIA59

henkilöuutisiaAkatemia palkitsirohkeat naistutkijatKari SillanpääMari Sandell on innostunut ruoanpsykogenomiikasta eli siitä, kuinka perimävaikuttaa makuaistin toimintaan,ruoan kokemiseen ja ruokailutottumuksiin.Irene SillanpäästäKemia-lehden myyntipäällikköIrene Sillanpää on koulutukseltaan vaatetusteknikkoja matkatoimiston myyntivirkailija.Kielitaitoaan hän on kartuttanuttyön ohella kesäyliopistossa jaCambridgen yliopiston kielikursseilla.Pekka Kiirala / Suomen AkatemiaSuomen Akatemia on myöntänyt evoluutiobiologiAnna-Liisa Laineelle palkinnontieteellisestä rohkeudesta ja elintarvikekemistiMari Sandellille yhteiskunnallisestavaikuttavuudesta.Helsingin yliopistossa työskenteleväakatemiatutkija Anna-Liisa Laine kuuluuSuomen evoluutiobiologien kärkikaartiin.Tutkijana hän on osoittanut ihailtavaaennakkoluulottomuutta ja huomattavaatieteellistä rohkeutta, kiittelee Akatemia,jonka mukaan Laine aloitti omantutkimuslinjansa toteuttamisen poikkeuksellisenmäärätietoisesti jo nuorenatohtoriopiskelijana. Hän on myös hakeutunutaktiivisesti yhteistyöhön alan kansainvälistenhuippujen kanssa.Laine tutkii yliopiston biotieteiden laitoksessasitä, miksi kasvitaudit esiintyvätjuuri siellä, missä ne esiintyvät. Häntäkiinnostaa etenkin se, miksi tautien isännilleenaiheuttama haitta vaihtelee niinpaljon.”Tämän ymmärtäminen on tärkeääniin ihmisten terveyttä uhkaavien tautienvuoksi kuin maataloudessa, missä kasvitauditaiheuttavat vuosittain valtavia satotappioita”,Laine sanoo.Makujen tutkijaAkatemiatutkija Mari Sandell on tehnytansiokkaasti tunnetuksi makututkimustaIrene Sillanpää on aloittanut Kemia-lehdenja Uusiouutisten toisenamyyntipäällikkönä nykyisen myyntipäällikönKalevi Sinisalmen rinnalla.Ilmoitusmyynnin lisäksi hän hoitaa tilausmyyntitehtäviä.Helsingissä asuva 54-vuotias Sillanpääaloitti työuransa jo 16-vuotiaanaisänsä yrityksen, T:mi Saaristoliikenteen,markkinoinnissa. Sen jälkeen hänon työskennellyt muun muassa matkailu-,kongressi- ja mainosfilmialan yrityksissä.Lehtialan kokemusta hänelläon sekä myynti- että toimittajan tehtävistä.”Kemia-lehden ja Uusiouutisten asiakkaatovat ottaneet minut erinomaisestivastaan. On ollut ilo keskustellatodellisten ammattilaisten kanssa”,Sillanpää kuvailee ensimmäisiä kokemuksiaanuudessa työssä.Anna-Liisa Laine yhdistää tutkimustyössäänekologiset kokeet genetiikkaanja matemaattiseen mallinnukseen.ja lisännyt yleistä kiinnostusta syömiskäyttäytymiseen,Akatemia perusteleeelintarvikekemistin palkitsemista yhteiskunnallisestavaikuttavuudesta.Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemianlaitoksessa työskenteleväSandell luennoi usein sekä asiantuntijoilleettä suurelle yleisölle ja valoittaa valottaatieteenalaansa yleistajuisissa kirjoituksissaan.Karvas maku ja syömiskäyttäytyminen-tutkimushankkeessa hän hyödyntää sekägenetiikkaa että käyttäytymistieteitä.”Vaikka on tärkeää tuntea ruoan makuaineetmolekyylitasolla, ihmiset voivatreagoida niihin eri tavoin. Syömiskäyttäytymistäohjaavat ruoan aistittavaanlaatuun vaikuttavat tekijät yhdessäyksilöllisten makumieltymysten kanssa.”Sandellin tutkimus on osoittanut, ettäkoemme elintarvikkeiden ominaisuudethyvin eri tavoin, mikä näkyy myös arjenruokavalinnoissa. Monet meistä syövätsitä, mikä maistuu hyvälle, mutta hyvätmaut eivät ole kaikille samoja.”Minua kiinnostaa, miksi näin on jamitä vaikutuksia sillä on elämäämme.Tutkijana iloitsen siitä, että voin vaikuttaayhteiskunnassa kertomalla ihmisilleruoan kokemisen monimutkaisuudestaja ruokakasvatuksen mahdollisuuksista.”Pekka Kiirala / Suomen Akatemia60 KEMIA 8/2012

Streptokokkibakteerintartuntaväylä selvisiEläinperäisen SS2-streptokokkibakteerinpintaproteiini, jonka avulla bakteeri tarttuumyös ihmisen soluihin, on löytynyt.Proteiinin tunnisti väitöstutkimuksessaanTurun yliopiston tohtorikoulutettava AnnikaKouki.Annika KoukiTäyteaine parantaamuovin ominaisuuksiaTäyteaineilla voidaan kasvattaa polyeteeninjäykkyyttä ja lujuutta sekä pienentääsyntyvän komposiitin lämpölaajenemistaja kitkakerrointa.Asian osoittaa Maija Pölläsen väitöstutkimus,jossa hän selvitti mikro- jananokokoisten täyteaineiden vaikutustakorkeatiheyksisen polyeteenin (HDPE)ominaisuuksiin.Nanokokoisina täyteaineina Pöllänenkäytti partikkelimaista piidioksidia, kuitumaisiahiilinanoputkia sekä levymäistäsavea. Mikrokokoisia täyteaineita olivatselluloosapohjainen viskoosikuitu sekäpartikkelimainen mikrokiteinen selluloosa.Mikrokokoiset täyteaineet on helpposekoittaa polyeteenimatriisiin sulasekoituksella.Nanokokoisten haasteena onniiden huono sekoittuminen, mikä johtaaaineen kasautumiseen ja epätasaiseenjakautumiseen. Jakautumisella onmerkittävä vaikutus komposiitin ominaisuuksiin.Täyteaineita lisäämällä polyeteenistäsaadaan komposiittimateriaaleja, joitavoidaan hyödyntää sovelluksissa, joissapelkän polyeteenin ominaisuudet eivätole riittävät.SS2-bakteerin on jo yli kahdenkymmenenvuoden ajan tiedetty tarttuvan sokerirakenteisiin,joita on muun muassaihmisen solujen pinnalla.SS2-streptokokki on tärkeä sikojentaudinaiheuttaja, mutta sillä on kykyaiheuttaa myös zoonooseja eli ihmisiintarttuvia eläintauteja. Taudit voivat ollaihmiselle hengenvaarallisia. Proteiinilöytövoi mahdollistaa rokotteen jauudenlaisten lääkkeiden kehittämisenstreptokokkitartuntoja vastaan.Kouki kehitti työssään myös menetelmän,jonka avulla näytteistä voidaanselvittää sokereihin sitoutuvien elävienbakteereiden määrä. Kun näytteeseen lisätäänmagneettisia pallosia, joiden pinnallenäytteessä olevat bakteerit sitoutuvat,bakteeripallot voidaan kerätä talteenmagneetin avulla.FM, LK Annika Koukin väitöskirjaIdentification and characterisation of anovel adhesin of Streptococcus suis andits use as a target of adhesion inhibitionand bacterial detection tarkastettiin Turunyliopistossa 16.11.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Benita Westerlund-Wikströmja kustoksena prof. Jukka Finne,molemmat Helsingin yliopistosta.FM Maija Pölläsen väitöskirja Morphological,thermal, mechanical, andtribological studies of polyethylene compositesreinforced with micro- and nanofillerstarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa23.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Mikael Skrifvars (Boråsin yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof. TuulaPakkanen.Maija PöllänenVeli-Matti VesterinenOpettajaopiskelijattutkivat kemianluonnettaHelsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikössäon kehitetty tulevillekemianopettajille suunnattu kurssiKemia tieteenä, jossa perehdytäänkemian luonteeseen.Kurssi pohjautuu Veli-Matti Vesterisenväitöskirjaan, jossa hän tutki,miten luonnontieteen luonne on esilläkemian oppikirjoissa ja opetussuunnitelmassa.Vesterinen selvitti myös sitä,kuinka kemian opettajaopiskelijoidenymmärrystä kemian luonteesta voisi lisätäja miten lisääntynyt ymmärrys näkyymyöhemmin heidän työssään.Kurssin aikana esimerkiksi tieteen filosofiastaja sosiologiasta opitut aiheetsaavat konkreettisen viitekehyksen tieteenhistorian ja nykypäivän kautta.Vesterisen mukaan tulevien opettajienon arvokasta ymmärtää tieteen rooliyhteiskunnassa ja päätöksenteossa.Vesterisen haastattelemat opiskelijatolivat sitä mieltä, että kurssi tarjosi sellaisianäkökulmia, joita ei muilla kursseillasaanut.Nature of Science eli luonnontieteenluonne ja sen rooli tiedeopetuksessa onSuomessa vain vähän tutkittu aihepiiri.FM Veli-Matti Vesterisen väitöskirjaNature of science for chemistry education– Design of chemistry teachereducation course tarkastettiin Helsinginyliopistossa 17.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Fouad Abd-El-Khalick(Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat)ja kustoksena prof. Markku Räsänen.8/2012 KEMIA61

henkilöuutisiaItä-Suomen yliopistoKemiallisen ympäristötieteenprofessoriksi on nimitetty FTMatti Viluksela.Oulun yliopistoSoveltavan kemian professoriksion nimitetty TkT, FM Ulla Lassi.Hänen toimipaikkansa on Kok-Nimityksiäkolan yliopistokeskus Chydenius.Molekyylibiologian professoriksion nimitetty FT JohannaMyllyharju.Ramboll AnalyticsVientipäälliköksi on nimitetty DIMartina Kahila.Ramboll FinlandVesistöasiantuntijaksi ympäristökonsultointiyksikköönLahteenon nimitetty MMM Anna Hakala.TalvivaaraToimitusjohtajaksi on palannutPekka Perä, joka toimi puolivuotta hallituksen puheenjohtajana.Toimitusjohtajana keväästä2012 työskennellyt Harri Natunenjatkaa yhtiössä muissa johtotehtävissä.Hallituksen puheenjohtajaksisiirtyi hallituksen jäsenenätoiminut Tapani Järvinen.Terveysteknologian liitto ryErityisasiantuntijaksi on nimitettyFM (biokemia) Tom Ståhlberg.Hän siirtyy tehtävään PerkinElmeristä,jossa hän on viimeksi toiminutglobaalien viranomaisasioidenjohtajana.Aalto-yliopistoDI Harri Heiskasen väitöskirjaInvestigation of critical parametersof an emulsion-solventextraction based microspherepreparation process tarkastettiin16.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Michael Bartke (Halle-WittenberginMartin Luther -yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof.Jukka Koskinen.M.Sc. Hua Jinin väitöskirjaBio-Inspired Functional Materialstarkastettiin 20.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Ingo Burgert(Sveitsin teknologiainstituutti) jakustoksena akat.prof. Olli Ikkala.M.Sc. Sanjeev Ranjaninväitöskirja Liposome Nanoparticlesfor Targeted Drug Delivery,Gene Delivery and Magnetic Imagingtarkastettiin 21.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. TommyNylander (Lundin yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof. PaavoK. J. Kinnunen.FM Mika Pietilän väitöskirjaFunctionality of Human MesenchymalStem Cells Assessed byEnergy Metabolism and ImmunomodulativeCapacity tarkastettiin5.12.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Susanna Miettinen (Tampereenyliopisto) ja kustoksenaprof. Katrina Nordström.DI Johanna Maukosenväitöskirja Characterization ofthe human predominant fecalmicrobiota—with special focuson the clostridial clusters IV andXIVa tarkastettiin 7.12.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Airi Palva(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Katrina Nordström.Helsingin yliopistoM.Sc. Anikó Várnain väitöskirjaImproving enzymatic conversionof lignocellulose to platformsugars tarkastettiin 9.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. JackSaddler (Brittiläisen Kolumbianyliopisto, Kanada) ja kustoksenaprof. Annele Hatakka.M.Sc. Marko Jääskeläisenväitöskirja RetrotransposonBARE1 translation, localization,and VLP formation in barley tarkastettiin16.11.2012. Vastaväit-62 KEMIA 8/2012VÄITÖKSIÄtäjänä toimi tohtori Josep Casacuberta(Maatalousgenomiikantutkimuskeskus, Espanja) ja kustoksenaprof. Tapio Palva.MMM Anu Kapasen väitöskirjaEcotoxicity assessment of biodegradableplastics and sewagesludge in compost and in soil tarkastettiin16.11.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori Anne Kahru(Viron kansallinen fysikaalisenkemian ja biofysiikan instituutti) jakustoksena prof. Kaarina Sivonen.FM Kjell Knapasin väitöskirjaIn Situ Reaction MechanismStudies on Atomic Layer Depositiontarkastettiin 16.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. StevenM. George (Coloradon yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksena prof.Mikko Ritala.FM Teemu Salmen väitöskirjaComputational Study of SomeHydrogen Bonded Complexes ofWater tarkastettiin 16.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MariusLewerenz (Pariisin yliopisto,Ranska) ja kustoksena prof. LauriHalonen.M.Sc. Dilek Ercili-Curanväitöskirja Structure modificationof milk protein gels by enzymaticcross-linking tarkastettiin23.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Alan Kelly, (Corkin yliopisto,Irlanti) ja kustoksena prof. TapaniAlatossava.M.Sc. Riina Jalosen väitöskirjaBelowground pathways for nitrogentransfer from a tropicallegume tree to an associated foddergrass tarkastettiin 23.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. Jean-Michel Harmand (CIRAD, Ranska)ja kustoksena prof. MarkkuKanninen.MMM Riikka Keskisen väitöskirjaSelenium fertilization: plantuptake and residuals in soil tarkastettiin23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Phil Haygarth(Lancasterin yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. HelinäHartikainen.FM Johannes Lepän väitöskirjaDynamics of neutral andcharged aerosol particles tarkastettiin23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Jyrki Mäkelä(Tampereen teknillinen yliopisto)ja kustoksena prof. Veli-MattiKerminen.FM Kirsi Riekin väitöskirjaReaction Kinetic Modelling of sizeselected growth of nanodots tarkastettiin23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. André Vantomme(Leuvenin yliopisto, Belgia) jakustoksena prof. Kai Nordlund.FM, LK Pia Sorosen väitöskirjaGenetics behind mood disorders—Candidategene studies ofbipolar and major depressive disorderstarkastettiin 23.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. EsaLeinonen (Tampereen yliopisto)ja kustoksena prof. Tiina Paunio.M.Sc. Mette Anderseninväitöskirja The grey zone betweentype 1 and type 2 diabetes—geneticaspects of diabetes in adults tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänätoimi vanhempi tutkija KatharineOwen (Oxfordin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Per-Henrik Groop.FM Emilia Carlssoninväitöskirja Neuron navigator 3(NAV3) gene aberrations in humancancer—copy number changesand target genes tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Veli-Pekka Lehto ja kustoksenaprof. Annamari Ranki.FM Tuomas Lunttilan väitöskirjaRadiative transfer modellingof interstellar clouds tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänä toimitohtori Jürgen Steinacker (Grenoblenyliopisto, Ranska) ja kustoksenaprof. Karri Muinonen.FM Katri Niemen väitöskirjaSerum amyloid A (SAA)—Proinflammatoryfunctions and theirregulation by serum lipoproteinstarkastettiin 30.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Elina Ikonenja kustoksena prof. Kari Keinänen.M.Sc. Qiang Yuanin väitöskirjaSNARE Complex Regulation inMembrane Fusion tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Hans Ronne (Ruotsin maatalousyliopisto)ja kustoksena prof.Juha Partanen.FM Annukka Lahtisenväitöskirja Genetic variants predisposingto cardiac arrhythmiadisorders and sudden cardiacdeath tarkastettiin 5.12.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. AnttiSajantila ja kustoksena prof. KimmoKontula.Itä-Suomen yliopistoTtM Anne Karvosen väitöskirjaMicrobial exposure and childhoodasthma—protective and adverseeffects tarkastettiin 16.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. JouniJaakkola (Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Juha Pekkanen.FM Mirko Maksimaisenväitöskirja Structural studies ofTrichoderma reesei, Aspergillusoryzae and Bacillus circulans sp.alkalophilus beta-galactosidases– Novel insights into a structurefunctionrelationship tarkastettiin16.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Markku Kulomaa (Tampereenyliopisto) ja kustoksena prof.Juha Rouvinen.M. Pharm. Lakshman KumarPulin väitöskirja Experimentalimmunomodulation inAlzheimer’s disease tarkastettiin22.11.2012. Vastaväittäjänä toimiPh.D. Christine Ekdahl (Lundinyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Heikki Tanila.FM Arto Koistisen väitöskirjaImprovement of orthopaedic bonescrews by DLC coatings—In vitromethods for testing of screwfixation strength tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Carina B. Johansson (Göteborginyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Reijo Lappalainen.Jyväskylän yliopistoFM Lauri Nykäsen väitöskirjaComputational studies of carbonchemistry on transition metalsurfaces tarkastettiin 16.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. IoannisRemediakis (Kreetan yliopisto,Kreikka) ja kustoksena dos.Karoliina Honkala.DI Hanna Lapin väitöskirjaProduction of Hydrocarbon-richBiofuels from Extractives-derivedMaterials tarkastettiin 22.11.2012.Vastaväittäjänä toimi TkT LeenaFagernäs (VTT) ja kustoksenaprof. Raimo Alén.FL Hannu Pakkasen väitöskirjaCharacterization of OrganicMaterial Dissolved during AlkalinePulping of Wood and NonwoodFeedstocks tarkastettiinjatkuu sivulla 64

in memoriamMartin FleischmannSähkökemisti opetti,että tiede on hauskaaMartin Fleischmann, yksi1900-luvun etevimmistä sähkökemisteistä,kuoli elokuussa2012.Hän syntyi vuonna 1927Karlsbadissa nykyisessäTšekin tasavallassa, tuli pakolaisenaEnglantiin vuonna1938 ja aloitti tutkijanuransaImperial Collegessa vuonna1947. Hänen väitöskirjansakäsitteli vedyn elektrodiffuusiotapalladiumfolion läpi.Vuonna 1951 Martin siirtyiNewcastlen yliopistoon. Tuohonaikaan kineettisia mittauksiatehtiin kontrolloimallasähkövirtaa, mikä oli mahdollistamelko yksinkertaisillalaitteilla. Martin oivalsi,että olisi kontrolloitava ylipotentiaali.Koska tarvittavia laitteitaei ollut, hän suunnitteli ja rakensiitse nopean potentiostaatinja käytti sitä tarkkoihinmittauksiin, joiden perustanaolivat huolellisesti tehdyt matemaattisetmallinnukset. Etevänämatemaatikkona Martinolisi voinut valita myös matemaatikonuran.Mittausten tuloksena syntyijoukko julkaisuja, jotka käsittelivätmuun muassa katodistaja anodista sähkösaostusta.Monet näistä julkaisuista ovatalan klassikoita, joihin vieläkinviitataan.”Sain ajatuksen”Vuonna 1967 Martin siirtyiSouthamptonin yliopistonsähkökemian professoriksi.Hän toi mukanaan joukoneteviä tutkijoita, kuten AlanBewickin, ja houkutteli pianyliopistoon tutkijoita ympärimaailmaa, myös Suomesta.Martinin tutkimuksen kohteenaoli sähkökemian kokoMagnus Scharmanoffkirjo laitetekniikasta korroosioilmiöihinja mikroelektrodeistafotosähkökemiaan ja ensimmäiseenin situ -spektrosähkökemiaan.Hänen laboratorionsa kuhisitoimintaa. Martinille tyypillinenlausahdus oli ”I’ve hadan idea”. Tutkimusideoita hänyleensä pallotteli samanaikaisestikymmenkuntaa ja keskusteliniistä vilkkaasti kollegoidenja vierailijoiden kanssa.Martin näki, että elektrodireaktioihinolisi päästävä käsiksimyös molekulaarisella tasollaja että tähän tarvittaisiin elektrodi-elektrolyyttirajapinnantutkimiseen sopivia spektroskooppisiamenetelmiä. Vuonna1973 Southamptonissa saatiinkinhopeaelektrodin pintaanadsorboituneesta pyridiinistäarvioitua paljon voimakkaampiRaman-signaali. Pintavahvis-tettu Raman-effekti (SERS) olilöytynyt.Tänään tiedetään, että SERSon ainutlaatuinen esimerkki lokalisoidustapintaplasmoniresonanssista.Havainto on johtanutalaan nimeltä plasmoniikka.Martin kehitti myös in situ-röntgendiffraktion. Hän sai saavutuksistaantäysin ansaitustiYhdysvaltain sähkökemian seuranPalladium-mitalin, ja hänestätuli Britannian tiedeseuranRoyal Societyn fellow-jäsen.Laskettelu veti UtahiinVuonna 1983 Martin luopuiprofessuuristaan ja jakoi aikansaHarwellin sekä Southamptoninja Utahin yliopiston välillä.Utahin hän kertoi valinneensa,koska siellä oli hyvät laskettelurinteet.Utahissa Martin ohjasi työtä,jossa tutkittiin elektrolyysiävety-palladiumsysteemissäja jossa näytti syntyvänylimääräistä energiaa. Utahinyliopisto pakotti tutkijat pitämäänlehdistötilaisuuden, jossaesitetyt tulokset kuohuttivattiedemaailmaa. Ilmiötä tutkitaanedelleen, mutta tuloksiavaivaa huono toistettavuus.Martin muistetaan lämpimänä,mukaansatempaavanatutkijana ja ihmisenä, joka onvaikuttanut kokonaiseen sukupolveensähkökemistejä. Hänoli tavattoman älykäs ja ainayhtä innostava, luova, haastavaja huumorintajuinen.Martin opetti, että tiede onhauskaa.Kyösti Kontturi jaGöran SundholmKontturi on Aalto-yliopistonkemian laitoksen professori jaSundholm emeritusprofessori.8/2012KEMIA63

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTTieteen päivätHelsinki 9.–13.1.2013www.tieteenpaivat.fiRekrytointimessutJyväskylä 17.1.2013www.jyu.fi/science/rekrymessut2013FINAS-päiväHelsinki 22.1.2013www.mikes.fiLabquality-päivätHelsinki 7.–8.2.2013www.labquality.fi/labquality-paivatChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.chembiofinland.fiSciFestJoensuu 10.–13.4.2013www.scifest.fiFinngraf 2013Jyväskylä 17.–19.4.2013finngraf.fiYhdyskuntatekniikka 2013Jyväskylä 15.–16.5.2013www.yhdyskuntatekniikka.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 18.–19.6.2013www.helsinkicf.euFinMedChemHelsinki 29.–30.8.2013finmedchem.fiPlasTec, PacTec, GrafTec jaFoodTec 2013Helsinki 3.–5.9.2013www.plastec.fiwww.pactec.fiwww.graftec.fiwww.foodtechelsinki.fiBioenergia 2013Jyväskylä 4.–6.9.2013www.jklpaviljonki.fiEuroMining 2013Tampere 11.–12.9.2013www.euromining.fiAlihankintaTampere 24.–26.9.2013www.alihankinta.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTPackaging InnovationsHampuri, Saksa 23.–24.1.2013www.easyfairs.comCoatings SummitBryssel, Belgia 28.–30.1.2013www.coatings-summit.comInterplastica 2013Moskova, Venäjä 29.1.–1.2.2013www.interplastica.dePackaging Innovations ja EcopackBirmingham, Iso-Britannia27.–28.2.2013www.easyfairs.comAdditives and Color Europe 2013ConferenceBonn, Saksa 6.– 7.3.2013www.4spe.org/technical-groups/events/18European Coatings Congressand ShowNürnberg, Saksa 18.–21.3.2013www.european-coatings.comwww.european-coatings-show.comIPX RussiaMoskova, Venäjä 3.–5.4.2013www.ipxrussia.com9 th European Congress ofChemical Engineering2 nd European Congress ofApplied BiotechnologyHaag, Alankomaat 21.–24.4.2013www.ecce2013.euBIO 2013Chicago, USA 22.–25.4.2013convention.bio.orgPowtech, TechnoPharm jaPartec 2013Nürnberg, Saksa 23.–25.4.2013www.powtech.dewww.technopharm.dewww.partec.infoIE ExpoShanghai, Kiina 13.–15.5.2013www.ie-expo.comEuromedlab and 20 th IFCC-EFCCCongress of Clinical ChemistryMilano, Italia 19.–23.5.2013www.milan2013.orgEPDA Annual ConferenceFirenze, Italia 23 – 25.5.2013www.epda.com5 th European Conference onChemistry for Life SciencesBarcelona, Espanja 10.–12.6.20135ecclsbarcelona.comTechtextilFrankfurt, Saksa 11.–13.6.2013www.techtextil.comXXXVIII Colloquium SpectroscopicumInternationaleTromssa, Norja 16.–21.6.2013http://site.uit.no/csi201313 th Scandinavian Symposiumon ChemometricsTukholma, Ruotsi 17.–20.6.2013www.ssc13.seVäitöksiä…30.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Ulf Germgård (Karlstadinyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Raimo Alén.Lappeenrannan teknillinenyliopistoFL Stella Rovion väitöskirja Applicationof capillary electrophoreticmethods for determining carbohydratesand aliphatic carboxylicacids formed during wood processingtarkastettiin 14.11.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Vesa Virtanen(Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Heli Sirén.DI Iiro Hietasen väitöskirja Designand characterization of largearea position sensitive radiationdetectors tarkastettiin 23.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HarriLipsanen (Aalto-yliopisto) ja kustoksenaprof. Tuure Tuuva.Oulun yliopistoFM Maija Mehtälän väitöskirjaHuman peroxisomal multifunctionalenzyme type 2 (HsMFE-2):full-length protein assembly anddisease-causing mutations tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Tiina Salminen(Åbo Akademi) ja kustoksena dos.Tuomo Glumoff.Tampereen teknillinenyliopistoDI Juha Heikkilän väitöskirja Effectof Open Channel Filter andAlternative Fuels on Diesel Particlestarkastettiin 23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Kaarle Hämeri(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Jorma Keskinen.DI Timo Rannan väitöskirjaOptimization in the Final Disposalof Spent Nuclear Fuel tarkastettiin23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Marko M. Mäkelä(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Juha T. Tanttu.DI Antti Tolkin väitöskirjaApplication of SupramolecularAssemblies of Perylene Diimide,Aluminum Quinoline Complex,Porphyrin-C60 and Phthalocyanine-C-60Dyads in Organic SolarCells tarkastettiin 23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Jouni Pursiainen(Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Helge Lemmetyinen.M.Sc. Milena Rodriquez Avilanväitöskirja Study of Oxy-FuelCombustion of Single Coal CharParticles: Experimental andModelling tarkastettiin 5.12.2012.Vastaväittäjinä toimivat prof. JukkaKonttinen (Jyväskylän yliopisto)ja prof. Ryszard Bialecki(Sleesian teknillinen yliopisto,Puola) ja kustoksena prof. AnttiOksanen.Tampereen yliopistoFM Eeva Laurilan väitöskirjaNovel Regulators of PancreaticCancer Cell Growth and Mobilitytarkastettiin 7.12.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Juha Klefström(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Anne Kallioniemi.Turun yliopistoFM Marika Karikosken väitöskirjaLeukocyte Trafficking: aSpecial Focus on VAP-1 and CLE-VER-1 tarkastettiin 16.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. WilliamAgace (Lundin yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof. SirpaJalkanen.FM Thomas Lilleyn väitöskirjaButyltin compounds in the foodweb: impacts on chironomids andDaubenton’s bats tarkastettiin16.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Karl Fent (Luoteis-Sveitsinammattikorkeakoulu) ja kustoksenaprof. Kai Norrdahl.FM Ari Hietasen väitöskirjaStudies on chemoenzymatic synthesis:Lipase-catalyzed acylationin multistep organic synthesis tarkastettiin30.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Romano Orru(Amsterdamin yliopisto, Alankomaat)ja kustoksena prof. LiisaKanerva.Åbo AkademiFM Malena Skogmanin väitöskirjaA platform for anti-biofilm assayscombining viability, biomassand matrix quantifications in susceptibilityassessments of antimicrobialsagainst Staphylococcusaureus biofilms tarkastettiin9.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Darla M. Goeres (Montananyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Pia Vuorela.FM Miriam Nystrandinväitöskirja Element speciationand behaviour in metal-rich Borealriver and estuarine systemsusing ultrafiltration and chemicalmodelling tarkastettiin 16.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. JohanIngri (Luulajan yliopisto, Ruotsi)ja kustoksena prof. Olav Eklund.M.Sc. Denys Mavrynskynväitöskirja Development ofRacemization Catalysts for DynamicKinetic Resolution tarkastettiin23.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Belén Martín-Matute(Tukholman yliopisto, Ruotsi)ja kustoksena prof. Reko Leino.FM Harri Aarnion väitöskirjaPhotoexcitation dynamics in organicsolar cell donor/acceptorsystems tarkastettiin 30.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. Johnde Mello (Imperial College London,Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Ronald Österbacka.DI Susanne Fagerlundin väitöskirjaUnderstanding the invitro dissolution rate of glasseswith respect to future clinicalapplications tarkastettiin5.12.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Richard Brow (Missourintiede- ja teknologiayliopisto, Yhdysvallat)ja kustoksena prof.Mikko Hupa.64 KEMIA 8/2012

5 th Eurovariety in ChemistryEducation ConferenceLimerick, Irlanti 3.–5.7.2013www.eurovariety2013.ul.ieFEBS Congress 2013Pietari, Venäjä 6.–11.7.2013febs-2013.orgInternational Conference of thePolymer Processing SocietyNürnberg, Saksa 15.–19.7.2013www.pps-29.com44 th Iupac Congress – CleanEnergy Through ChemistryIstanbul, Turkki 11.–16.8.2013iupac2013.istanbul.org9 th World Congress of ChemicalEngineeringSoul, Etelä-Korea 18.–23.8.2013www.wcce9.orgEuroanalysis, the European Conferenceon Analytical ChemistryVarsova, Puola 25.–29.8.2013www.euroanalysis2013.plEuropean Aerosol ConferencePraha, Tšekki 1.–6.9.2013www.eac2013.czFlavours & FragrancesLeipzig, Saksa 11.–13.9.2013www.gdch.deBiotechnica 2013Hannover, Saksa 8.–10.10.2013www.biotechnica.deRadTech Europe 2013Basel, Sveitsi 15.–17.10.2013www.radtech-europe.comIFAT IndiaMumbai, Intia 24.–26.10.2013www.ifat.de/ifatindiaseurasivuSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUChemBio Finland ja Kemian Päivät20.–21.3.2013Helsingin messukeskusLisätietoja näyttelystä: www.chembiofinland.fi.Lisätietoja Kemian Päivistä: www.kemianseura.fi.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutKemian opiskelijat saivatkannustusstipenditSuomalaisten Kemistien Seura(SKS) on jakanut vuoden 2012opiskelijastipendinsä tulevillekemisteille.500 euron stipendin saivatfilosofian ylioppilas TuukkaKangas Helsingin yliopistosta,tekniikan ylioppilas TimkaSilvonen Lappeenrannan teknillisestäyliopistosta, tekniikanylioppilas Hannele KivistöTampereen teknillisestä yli-Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä1/2013 9. tammikuuta 5. helmikuuta2/2013 14. helmikuuta 12. maaliskuuta3/2013 28. maaliskuuta 25. huhtikuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.opistosta ja filosofian ylioppilasAntti Mokkila Jyväskylän yliopistosta.Stipendinsaajat ovat menestyneetopinnoissaan erinomaisesti.He toimivat aktiivisestiainejärjestöissään ja ovat osoittautuneetvaloisiksi, muita motivoiviksija kannustaviksi jayhteistyökykyisiksi opiskelijoiksi.Suomalaisten Kemistien Seuraonnittelee stipendinsaajia jatoivoo stipendien kannustavanheitä opinnoissaan myös jatkossa.Heleena KarrusKirjoittaja on SuomalaistenKemistien Seuran sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiNoora KatilaAnna-Liisa PirhonenHannele KivistöTuukka KangasSatu AsikainenAntti MokkilaJouni VälisaariTimka Silvonen8/2012KEMIA65

Kemiaa koko elämäPalstalla on kerrottuTekniikan museon esineidentarinoita. Sarjapäättyy.Kemia pysäyttitodellisuudenLUVIALAINEN KANSAKOULUN-OPETTAJA Eemeli Vuosio hankki1800-luvun lopulla opetuskäyttöä vartenkameran. Laite oli itse rakenneltu puinenlaatikko, joka oli ulkoisesti klooniKodakin vuonna 1888 esittelemästä valokuvakoneesta.Kodak julkaisi jo vuonna 1889 käänteentekevängelatiinikalvollisen filmirullan,mutta Vuosion laatikkokamera hyödynsivanhaa kuivalevytekniikkaa.Laatikkokameran mekaanisuudestamuistutti vuosisatoja tunnettu cameraobscura. Se perustuu optiseen ilmiöön,jossa valo kulkee pienen reiän lävitse pimeääntilaan, jonka vastakkaiseen pintaanmuodostuu kuva kohteesta.Camera obscuran kuvat olivat kuitenkinliikkuvia. Siihen, että kuva saatiinseisahtumaan paikalleen, tarvittiinkemiaa. Kemialla olikin keskeinen roolikameran kehityksessä ja ajan pysäyttämisessä.Jari Kettunen1800-luvun kansakoulunopettajanlaatikkokamerastase lähti. Kemia tekikamerasta massateollisuutta.ENSIMMÄISET ”KUVAT” sai aikaansaksalainen lääkäri Johann Schulz. Hänhuomasi vuonna 1727, että hopeanitraattitummenee siellä, missä siihen osuu valonsäde.1800-luvulle tultaessa oli opittu, mitenvalon ja varjon avulla muodostetaankuvioita hopeanitraatilla päällystetyllepaperille. Kuvien kiinnittäminen oli kuitenkinyhä ongelma, sillä valottumatonhopeanitraatti jäi kuvan pintaan, ja valotummensi kuvan vähitellen kokonaan.Ranskalainen Joseph Niepce onnistuivuonna 1826 kiinnittämään ensimmäisenvalokuvan. Hän kutsui menetelmäänsäheliografiaksi eli auringon kirjoitukseksi.Tutkimusta jatkoi kemisti Louis Daguerre,joka otti käyttöönsä aikaisempiahopeayhdisteitä valoherkemmän jodihopean.Kuvan hän kehitti elohopeahöyryssäja kiinnitti natriumhyposulfaatilla.Näin hän loi uuden kuvausjärjestelmän,dagerrotypian. Järjestelmästä tuli menestys,kun Ranskan valtio vuonna 1839 ostihänen patenttinsa ja antoi sen vapaaseenkäyttöön.Massateollisuutta valokuvauksestasyntyi, kun prosessissa käytetyt märkälevytkorvattiin gelatiinipäällysteisillä kuivalevyillä.Levyt herkistettiin valmiiksivalolle, ja niitä voitiin säilyttää joko valotettuinatai valottamattomina pitkiäkinaikoja.KAMERAA KÄYTETTIIN 1800-luvullatieteiden ja opetuksen palveluksessa.Sen avulla tutkittiin esimerkiksi eläintenja ihmisten liikkeitä. Todellisuudenpysäyttäminen vaikutti kuitenkin myöskulttuuriin ja taiteeseen, sillä kemiallisestikiinnitetyt kuvat merkitsivät uudenlaistahavannoimistapaa.Elämä tuntui 1800-luvun loppua kohtikiihtyvän. Syynä olivat muun muassauudet nopeat liikennevälineet ja lennättimenkeksiminen.Varsinkin junalla matkustaneet ihmisetkokivat jopa kärsivänsä stressistä, jonkaaiheutti kulkuvälineen vauhti ja se, etteiväthe kyenneet näkemään sieltä samallatapaa kuin hevosrattaista. Maisema eienää avautunut todellisuutta jäljentävänämaalauksena, vaan siitä sai vain nopeastiohi vilahtavan vaikutelman.Kun ihmisen käsitys ajasta ja tilastamuuttuivat, kamerasta tuli uusi, objektiivinensilmä. Se pystyi pysymään mukanauuden aikakauden kyydissä.KAMERAN KEHITYSTÄ vauhdittikiinnostus havaitsemisen luonnontieteelliseentutkimukseen. Kamera näyttitallentavan todellisuuden ylivertaisentarkasti kaikkine yksityiskohtineen, joitaihmissilmä ei ehtinyt rekisteröidä ja joitamaalaustaiteessa ei ollut tarvetta kuvata.Kuvan kiinnittämisen kemia vaikuttiomalta osaltaan myös abstraktin taiteensyntymiseen. 1900-luvun alussa maalaustaidevapautui pikkutarkasta jäljentämisestäja keskittyi ideoiden ja tunteidenvapaaseen ilmaisuun.Jari KettunenKirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fi66 KEMIA 8/2012

KEMIAAikataulu ja teematKemiNROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.1/2013 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, turvallisuus, yrittäjyysLisäjakelu Labquality-päivillä 7.–8.2.2013.2/2013 7.2. 20.2. 12.3. ChemBio Finland 2013;kemian osaajat ja tulevaisuus3/2013 22.3. 5.4. 25.4. Biotekniikka, ympäristö, analytiikka4/2013 8.5. 22.5. 11.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet, Reach5/2013 1.8. 13.8. 2.9. Special issue:Finnish Chemical Industry; muovit6/2013 5.9. 19.9. 9.10. Laboratoriot, puhdastilat, prosessit7/2013 8.10. 22.10. 11.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat8/2013 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentitTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee taivalmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSETKalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778Erikoisjakelut 2013Nro 1Labquality-päivät,Helsinki 7.–8.2.2013Nro 2 ChemBio Finland 2013,Helsinki 20.–21.3.2013Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2013,Jyväskylä 15.–16.5.2013Nro 4Nro 5Nro 6Helsinki Chemicals Forum,Helsinki 18.–19.6.2013Kansainvälinen lisäjakelu; PlasTecja PacTec 2013, Helsinki 3.–5.9.2013Lisäjakelu teema-alojenasiantuntijoille ja yrityksilleNro 7 Väri ja pinta 2013,Helsinki 15.–17.11.2013Nro 8Lisäjakelu teema-alojenasiantuntijoille ja yrityksilleKempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Bruker SCION Advert 210 x 280:Layout 1 11/05/2012 07:23 Page 1Introducing theSCION Family ofGas Chromatographs• SCION 436-GCCompact and Powerful• SCION 456-GCFlexible 3 Injectors 4 Detectors PlatformSCION GCs provide superior capability for today’s analyticallaboratory. The ultimate in GC platforms can be configured tohandle virtually any GC analysis, from the most basic singleinjector/detector to the most complex multi-valve/multi-columncustom analyzers. A new platform designed to deliver topperformance today and inspire further developments tomorrow.• Three injectors, four detectors (inclusive of MS)Provides simultaneous data acquisition• Increased oven capacitySupports over 50 GC Analyzers (ASTM, GPA, DIN, EN)• Large touch screen interfaceSupports 13 languagesVisit www.scionhasarrived.com for more information.Innovation with IntegrityGAS CHROMATOGRAPHYBruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-170 67 Solna, SwedenTel. +46 (0)8-655 25 30Tel: +358-400-426438 (FIN)optics@bruker.seKysy lisää!timo.saarela@bruker.sepuh. 0400-792 581