Tauno Palo - Kemia-lehti

Rakastettu Tauno Palo• Syntyi 25.10.1908 Hämeenlinnassa,kuoli 24.5.1982 Helsingissä.• 1923–1932 työssä puolustusministeriönKemiallisessa koelaitoksessa.• 1932–1973 näytteli Suomen kansallisteatterissa,jossa teki yli 300roolityötä.• Vuosina 1931–1961 esiintyi 65 pitkässäelokuvassa, joihin kuuluvatmuun muassa Vaimoke, Kulkurinvalssi, Kaivopuiston kaunis Regina,Niskavuori-filmatisoinnit, Rosvo-Roope, Tuntematon sotilas ja Tulipunainenkyyhkynen.• Tunnettiin erityisesti Ansa Ikosenvastanäyttelijänä; tähtiparin keskinäistäkemiaa valkokankaalla pidettiinainutlaatuisena.• Laulajana konsertoi ja levytti kymmeniäsuuren suosion saaneitalauluja.• Ensimmäinen vaimo Sylvi Sakki jatoinen puoliso Kirsti Ortola olivatmyös näyttelijöitä, samoin kolmepoikaa Pertti, Martti ja Jukka-Pekka Palo.Työ Kemiallisessa koelaitoksessakiehtoi tiedonhaluistanuorukaista. Lisää TaunoPalon vaiheista voi lukea mm.Tuula Saarikosken kirjoittamassaelämäkerrassa TaunoPalo, kolmen sukupolven sankari(Tammi 1981).Kuva teoksesta Tauno Palo, kolme sukupolven sankariKäytännössä laitoksessa kehitettiin jatestattiin räjähteitä. Saari oli kuitenkin niinlähellä kaupunkia, että suuria räjäytyskokeitaei voitu tehdä eikä tärkeinä pidettyjätaistelukaasututkimuksiakaan.Vakoilua ja palovammojaJännittävään laboratorioympäristöön päässyt15-vuotias Tauno Brännäs teki aluksivaihtelevia töitä. Aivan ensimmäiseksihän puhdisti välineitä ja pulloja. Vahvatpesuaineet olivat kuitenkin liikaa hänenkäsilleen.Jo kahden viikon kuluttua Brännäsiäalettiinkin kouluttaa preparaattoriksi, jonkatehtäviin kuului kemiallisten aineidensekoittaminen kemistien käyttöön. Opinhän sai korkeakoulun käyneiltä esimiehiltäänja työtovereiltaan.Työ oli pojasta haastavaa ja mielenkiintoista,joten hän viihtyi laitoksessa hyvin.Harakassa hän suoritti myös asevelvollisuutensasen jälkeen kun alokasaika Santahaminassaoli ohi.Varusmiesaikanaan vuonna 1929 nuorukainenpääsi näkemään läheltä, mitä onsotilaallinen tiedustelutoiminta. Yöaikaanlaboratoriossa vieraillut pääesikunnan valokuvaaja,luutnantti Vilho Armas Pentikäinenpaljastui vakoojaksi.Jukka Seppinen kertoo kirjassaan NeuvostotiedusteluSuomessa 1917–1991,kuinka Pentikäinen oli jo vuodesta 1923käynyt laitoksessa kopioimassa huippusalaisiaaluesuunnitelmia ja luovuttanutaineiston naapurimaan sotilasasiamiehelle.Kymmenen vuotta myöhemmin Pentikäinenonnistui loikkaamaan Neuvostoliittoon.Tuskallisempikin muisto Brännäsille jäihänen yhdeksästä vuodestaan laboratoriossa.Kemistien apulainen poltti kerranpahoin kätensä fosforilla ja joutui potemaanvammaansa sairaalassa kaksi viikkoa.Palo näyttelemiseen1920-luvun lopulla Tauno Brännäs eräänystävänsä houkuttelemana löysi suuren in-tohimonsa: teatterin. Kun päivätyö laboratoriossapäättyi, hän heitti valkoisen takinnaulakkoon ja riensi iltanäyttelijäksi SörnäistenTyöväen Näyttämölle, josta vuonna1930 tuli Helsingin Työväen Teatteri.Sen lavalta salskea sankari löydettiinelokuvaan. Brännäs teki ensimmäisen filmiroolinsavuonna 1931 ensi-iltansa saaneessaJääkärin morsiamessa. Suoritus kohauttija herätti koko alan huomion.Lupaavalle 23-vuotiaalle harrastajalletarjottiin ammattilaisen paikkaa maan tärkeimmällänäyttämöllä, Suomen kansallisteatterissa.Vaikka välikirja tehtiin vainvuodeksi kerrallaan, nuori mies päätti rohkeastijättää hyvästit Kemialliselle koelaitokselleja sen ”turvalliselle eläkeviralle”.Brännäs aloitti uransa Kansallisteatterissa15. elokuuta 1932. Saman tien tulokasluopui ruotsinkielisestä sukunimestään.Hänestä tuli Tauno Palo. Loppu on suomalaisenteatterin ja elokuvan historiaa.Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.pekka.heikura@pp.inet.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 5 75