VOIMAANNUTTAVA RYHMÄOHJAUS PERHEEN ... - Sosiaalikollega

VOIMAANNUTTAVA RYHMÄOHJAUSPERHEEN ARJESSAPaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010Tekijänä pilottityöryhmä31.10.2010

VOIMAANNUTTAVA RYHMÄOHJAUSPERHEEN ARJESSA§____ /___Perusturvalautakunta/SivistyslautaSISÄLTÖPosion kunta/perusturvalautakuntaSairaalantie 2 B97900 PosioFax (016) 3721 088info@posio.fi

1 JOHDANTO.............................................................................................................................62 MUUTOSTA VAATIVAT TEKIJÄT.........................................................................................102.1 Lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen puutteita valtakunnallisesti..............................102.2 Taustatekijöitä Posiolla ...................................................................................................112.2.1 Neuvolatoiminta........................................................................................................112.2.2 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ..........................................................................122.2.3 Suun terveydenhuolto...............................................................................................142.2.4 Lastensuojelu ...........................................................................................................143 VALTIONEUVOSTON ASETUS NEUVOLATOIMINNASTA, KOULU- JAOPISKELUTERVEYDENHUOLLOSTA SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄSTÄ SUUNTERVEYDENHUOLLOSTA......................................................................................................163.1 Asetuksen tarkoitus.........................................................................................................163.2 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet......................................................17Palvelujen järjestäminen.......................................................................................................214 TEENWAY POSION 10 - POLKU..........................................................................................234.1 Johdanto.........................................................................................................................234.2 Posion kunnan työskentelyjakson aihe/sisältö.................................................................234.3 Tavoite............................................................................................................................254.4 Toteutus..........................................................................................................................264.4.1 Resurssit ..................................................................................................................274.4.2 Menetelmät ja toiminta .............................................................................................294.4.3 Tiedotus ...................................................................................................................335 TULOKSET JA TUOTOKSET................................................................................................365.1 Toimintamalli / käsikirja...................................................................................................366 ARVIOINTI ............................................................................................................................457 POHDINTA............................................................................................................................46

LÄHTEET.................................................................................................................................48LIITTEET..................................................................................................................................50

1 JOHDANTOKansanterveyslaki (66/1972) velvoittaa kansanterveystyön järjestämisen kuntienvelvollisuudeksi. Laki määrittää kansanterveystyön tarkoittavan yksilöön, väestöön jaelinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä, sairauksien ja tapaturmienehkäisyä sekä yksilön sairaanhoitoa. Lain 14§ määrittää kansanterveystyöhönkuuluvaksi huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista,ehkäisyneuvonnasta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden, allekouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut. Lisäksi kunnan kuuluuylläpitää koulu-, ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa.Kansanterveysasetus (802/1992) 2 ja 3§:ssä määritellään koulu- jaopiskelijaterveydenhuollon oppilaan terveydentilan toteamista varten järjestettävättarpeelliset erikoistutkimukset. Valtioneuvoston istunnossa 28.5.2009 kumottiin 2 ja 3§:tja ne siirrettiin samana päivänä hyväksyttyyn asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- jaopiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta (Asetus 380/2009)Kansanterveyslaki ei määrittele sisältöä ja toteuttamista kovin yksityiskohtaisesti.Vuosina 2005 ja 2007 muutettu kansanterveyslain 14 §:n 1 momentti, 1, 4, 5 ja 6 kohdatvaltuuttavat valtioneuvoston uuden asetuksen antamiseen terveysneuvonnan ja -tarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluiden, oppilaan terveydenseuraamiseen ja edistämiseen kouluterveydenhuollossa sekä myös neuvonnan jatarkastusten sisällöstä ja määrästä. Samoin terveydentilan toteamista vartentarpeellisista erikoistutkimuksista, opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstäsekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä selvittänyt työryhmä onjättänyt ehdotuksensa uudeksi terveydenhuoltolaiksi kesäkuussa 2008 (STM2008g).Siinä velvoitetaan kunnat laatimaan poikkihallinnollisen suunnitelman terveyttäedistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista, sekä toteuttamisen seurannasta.Ehdotukseen sisältyvät kansanterveystyön säännökset neuvolatoiminnasta, koulu- jaopiskeluterveydenhuollosta sekä suun terveydenhuollosta.Lastensuojelulaki (417/2007) tarkoittaa lapsen edun huomioimista, lapsen ja perheentukitoimia ja palvelujen turvaamista. Tarkoitus on parantaa viranomaisten välistäyhteistyötä sekä varmistaa mahdollisimman varhainen ongelmiin puuttuminen. Uusinasäännöksinä laissa on ehkäisevän lastensuojelun säännöksiä. Kunnan kaikkienviranomaisten tehtävä on yhteistyössä seurata ja edistää lasten kasvua ja kehitystä.Heidän on poistettava kasvuolojen epäkohtia ja myös ehkäistävä niiden syntymistä.Ehkäisevän lastensuojelun säännökset koskevat kaikkia kunnan toimijoita. Ehkäiseväälastensuojelua on äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, opetuksessa januorisotoimessa annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelunasiakkaana.Lastensuojelulakiin on tehty muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan 1.3.2010. Lakivelvoittaa työntekijöitä tekemään yhteistyötä vanhempien kanssa lastensuojelutarpeenarvioinneissa sekä säännös ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta jo ennen lapsensyntymää.Päivähoitolain (36/1973) mukaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia on edistettävä ja onmyös otettava huomioon erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi7

Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollosta säädetään koululaeissa,kansanterveyslaissa sekä lastensuojelulaissa. Toimintana se on opetustoimen,sosiaalitoimen ja terveystoimen moniammatillista yhteistoimintaa koulu- jaopiskeluyhteisössä. Vuonna 2003 muutettiin perusopetuslakia, lukiolakia jaammatillisesta koulutuksesta annettua lakia täydentämällä oppilas- ja opiskelijahuoltoakoskevia säädöksiä. Muutokset määrittelivät oppilas- ja opiskelijahuollon käsitteenlainsäädännön tasolla ensimmäisen kerran. Perusopetuslaissa, lukiolaissa jaammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvänfyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä,ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.Perusopetuksen oppilashuoltoon sisältyy opetuksen järjestäjän hyväksymänopetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovatkansanterveyslain kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulain koulunkäynnin tukeminen.Lukiolain säännöksen mukaan on huolehdittava tiedon antamisesta erityistä tukeatarvitseville käytettävissä olevista terveydenhuollon-, ja sosiaalihuollon palveluista jaettä hänet ohjataan kyseisiin palveluihin.Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen tulee toimiayhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon sekä lastensuojelulain tarkoittamienkoulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita antavien viranomaisten kanssa.Koulutuksen järjestäjän on annettava opiskelijalle tieto näistä palveluista ja tarvittaessaon opiskelijaa ohjattava näitä etuja hakemaan. Lain mukaan kunnan tulee järjestääedellä mainittuja palveluita ja kansanterveystyöstä vastaava kunnan edustaja tulee ollalaatimassa opetussuunnitelmaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevissa osissa. Samoinopetussuunnitelman koskiessa koulun tai oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä.8

Lastensuojelulaki velvoittaa entistä voimakkaammin koulupsykologi- jakoulukuraattoripalveluiden järjestämistä. Oppilaille tulee vahvistaa riittävää tuen saantiaja ohjausta mahdollisten sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi.Vuoden 2003 koululakien uudistus antoi opetushallitukselle valmistelutehtävät koskienopetussuunnitelman perusteita esiopetusta, oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä kodin jakoulun yhteistyötä. Yhteistyökumppanina sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus(Stakes) ja 1.1.2009 lukien Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL)Oppilas- ja opiskelijahuoltoa on 2000-luvulla kehitetty monella tavalla. Opetushallitus onohjeistanut kouluja ja oppilaitoksia, tehostamaan yhteistyötä yhteistyökumppaneidenkanssa sekä tekemään kuvauksia toimenpiteistä erilaisten tilanteiden varalle.Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta linjaakansallista terveyspolitiikkaamme 15 vuoden tähtäimellä. Taustalla on Maailmanterveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille ohjelma, sitä uudistettiin 1998. Se jatkaaSuomen kansallista Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä ohjelmaa. Lastenterveyden edistämiseksi (STM julkaisuja 200:4) valtioneuvosto korostaa kuntien,järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Lasten päivähoitoa esiopetusta japeruskoulua lasten terveyttä edistävänä tekijänä tulee kehittää yhteistyössä lastenvanhempien kanssa. Syrjäytymisuhassa olevia ja riskiryhmään kuuluvia lapsia japerheitä autetaan taloudellisen tuen ja psykososiaalisten palvelujen avulla osanakuntien hyvinvointipoliittisia ohjelmiaKansanterveyslaki tuli voimaan 1972. Ohjekirjeet olivat toimintaa ohjaavia, ja yleiskirjeetsen sijaan tarkasti noudatettavia, samalla raha ohjattiin kuntien toimintoihin Lasten ja9

nuorten ehkäiseviä terveyspalveluja ohjattiin lääkintöhallituksen kirjeillä (Lääkintöhallitus1988)Valtionosuusjärjestelmää muutettiin 1993, jolloin ohjaus ei enää ollut kiinteästisidoksissa valtionapujärjestelmään, näin ollen ei ollut enää keinoa varmentaa ohjauksentoteutumista kuntatasolla. Lääkintöhallitus lakkautettiin (1991), jolloin ohjekirjeetkumoutuivat ja korvautuivat uusilla oppailla ja suosituksilla.Kuntalakiin tehtiin 1995 muutoksia, jolloin kunnat saivat aikaisempaa itsenäisemminjärjestää neuvoloiden, koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon, sekä lasten ja nuortensuun terveydenhuollon. Kunnissa oli suuri kiusaus vähentää resursseja ehkäisevästäterveydenhuollosta. 2000-luvulla jouduttiinkin normiohjauksen tiukentamiseen sekäresurssien lisäämiseen2 MUUTOSTA VAATIVAT TEKIJÄT2.1 Lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen puutteita valtakunnallisestiVuosina 2004–2007 tehtiin selvityksiä lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujenvoimavaroista ja sisällöstä, koska kuntien välillä oli huomattu suuria eroja. Myöhemmintehdyt selvitykset olivat samansuuntaisia. Neuvolatoimintaa sekä koulu- jaopiskelutoimintaa toteutettiin terveyskeskuksissa kirjavasti. Ehkäiseviä terveyspalvelujaoli supistettu huomattavastikin. Samaan aikaan iski talouslama. Erityisesti ehkäiseviämääräaikaisia terveystarkastuksia supistettiin. (Neuvolatoiminta, koulu- jaopiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009:20)10

Apulaisoikeuskanslerin ja valtiontalouden tarkastusviraston tutkimusten ja tarkastustenpäätelmät olivat, että kouluterveydenhuollossa tarvitaan tiedotusta sitovampia ohjeita.Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että kouluterveydenhuollon laatusuositukset ovatjääneet vaatimattomaksi. (STM 2004:6)Asetuksen valmistelu aloitettiin. "Sysäyksen siihen antoi neuvolatoiminnan ja koulu- jaopiskeluterveydenhuollon kirjavuus kunnissa. Toinen syy oli lasten pahoinvoinnin sekähuostaanottojen ja lastensuojelukustannusten kasvu. Ehkäisevien palvelujenriittämättömyys on näkynyt lisääntyvänä korjaavien palvelujen tarpeena."(YlitarkastajaMarjaana Pelkonen 29.5.2009) Pelkosen mukaan kouluterveydenhuollon käynnit olivatvähentyneet, lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito oli lisääntynyt,erityisopetus oli lisääntynyt tasaisesti ja lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelleolivat lisääntyneet. Sijoitukset olivat kasvuvauhdiltaan jopa 2 – 5 % vuodessa. Jokinpetti peruspalveluissa.2.2 Taustatekijöitä Posiolla2.2.1 NeuvolatoimintaNeuvolassa on terveydenhoitajien määrää vähennetty 1990-luvun laman myötä.Toisena syynä on nähty syntyvyyden lasku, joka on lisääntynyt vuoden 1997 jälkeen.1990-luvun loppupuolella vauvoja syntyi keskimäärin 40 vuodessa, nyt viimeisinä viitenävuotena uusia posiolaisia on nähnyt päivänvalon keskimäärin 18 vuodessa. Resurssienvähyyden vuoksi terveydenhoitajan kotikäyntejä ei ole voitu tehdä säännöllisesti kaikkiinlapsiperheisiin. Alhaisen syntyvyyden vuoksi ei Posion äitiysneuvolassa ole järjestettyperhevalmennusryhmiä. Ensisynnyttäjille perhevalmennusta on järjestetty Kuusamonterveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan kanssa11

Neuvola on ohjannut etenkin nuoria vanhempia seurakunnan avoimen kerhon ja MLL:ntoimintaan, joissa vanhemmat saavat vertaistukea samassa elämänvaiheessa oleviltamuilta vanhemmilta. (Posion kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2012).Vuoden 2010 kesäkuussa terveysneuvontaan on lisätty puoli terveydenhoitajantyöpanosta, joka omalta osaltaan tukee ennalta ehkäisevää työtä.2.2.2 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoTerveydenhuoltotyö kouluissa ja opiskelijoiden parissa kärsi ehkä eniten 1990-luvunlamasta. Arveltiin terveiden lasten pärjäävän ja säästettiin vähentämälläterveydenhoitajien ja koulukuraattorin työpanosta.Kouluterveydenhuollon vähentyessä alkoi hoidon tarve lisääntyä. Koululaistenterveystottumukset huonontuivat. Kouluterveyskyselyssä 2008 näyttää liikunnanharrastus olevan runsaasti vähäisempää Posiolla kuin Lapissa yleensä, sitä vastointupakoivien osuus oli suurempi kuin Lapissa yleensä.Samaisen kyselyn mukaan 2006 näyttää lukio- mutta myös kouluikäisillä olleenrunsaasti fyysisiä oireita mm. väsymys- ja koulu-uupumusoireita. Ylipainoa oli jokakuudennella ja oli oppilaita, joilla oli päivittäin jokin terveysongelma. Kouluateriansyömättä jättäminen oli yleistä, sen sijaan epäterveelliset välipalat maistuivat. Vaikeudetopiskelussa koettiin lisääntyneeksi, sekä hampaiden hoitoa laiminlyötiin.12

Epäterveellisiin välipaloihin saatiin korjausta 2009, kun poistuminen koulun alueeltakiellettiin sekä limsa-, ja karamelliautomaatti poistettiin koululta. Suuhygienisti aloittityönsä 2/ 2010, mikä tulee korjaamaan varsinkin suun terveydenhoitoa.(Kouluterveyskyselyt 2006 ja 2008, Posion kunnan hyvinvointikertomus 2008–2012)Kunnassa on yksi kouluterveydenhoitaja. Kuluvana vuonna on terveydenhoitajantyöpanosta lisätty terveysneuvontaan, joka tulee heijastumaan myöskouluterveydenhuoltoon pitemmällä aikavälillä. Lukuvuonna 2010–2011 kunnankouluissa on oppilaita yhteensä 418, joista peruskoululaisia 361 ja lukiolaisia 57.Kouluterveydenhuollon laatusuositusten ja Suomen terveydenhoitajaliiton määrällisensuosituksen mukaan yhdellä terveydenhoitajalla tulee olla enintään 600 oppilasta.Terveydenhoitajan toimiminen useammalla koululla vie enemmän aikaa matkoineen jayhteistyöjärjestelyineen ja se tulee huomioida oppilasmäärää laskevasti. Lisäksikoulussa voi olla erityistarpeita kuten esimerkiksi oppimisen tai sosiaalisten suhteidenvaikeuksia omaavia oppilaita, nämä oppilaat tulisi kertoa kolmella. (STM 2004, Suomenterveydenhoitajaliitto 2005: 20)Posiolla on vuonna 2010 kaksi (2) sivukylän koulua; Mourujärvellä ja Kuloharjussa.Mourujärven koulu lakkautuu jo 1.8.2011. Sivistystoimen suunnitelmien mukaan kaikkiposiolaiset oppilaat olisivat koulukeskuksessa (0 – 9 lk ja lukio) viimeistäänsyyslukuvuoden 2013 alkaen.Koulukuraattorin työpanos on 30 %, psykologin työpanos on 1 päivä/viikko jamielenterveys- ja perheneuvolan sairaanhoitaja on koululla tavattavissa viikottain kaksituntia. 2009 kunnassa nimettiin oma koululääkäri. Edellä mainituilla toimenpiteilläpyritään kohentamaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ennalta ehkäiseväätoimintaa.13

2.2.3 Suun terveydenhuoltoSuun terveydenhuollon osalta Posion kunnassa ollaan menossa mukavassamyötätuulessa, koska vuoden 2010 alussa palkattiin kuntaan suuhygienisti.Kouluterveystutkimuksissa vuosina 2002 - 2005 posiolaislapset harjasivat hampaitaanhuomattavasti vähemmän kuin Lapissa ja etenkin koko Suomessa. Samoihin aikoihinlasten hampaiden reikiintyminen näytti huolestuttavalta. Kunnan hammashoitola potikroonista hammaslääkäripulaa, pitkiä aikoja mentiin yhden hammaslääkärin varassa.Työ oli täysin korjaavaa työtä. Hammaslääkäreitä on nyt ollut kaksi vakituisesti jomuutaman vuoden ajan. (Posion kunnan hyvinvointikertomus 2008–2012).Vuonna 2010 hammashoitolassa on lähdetty pohjoisen alueen Kaste-hankkeen(PaKaste) myötä kehittämään posiolaisten ja etenkin lasten suun terveyttä. (Kaste onSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) Tämän myötä työt onaloittanut suuhygienisti, jona tekee ennen kaikkea valistustyötä ja sitenennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Hankkeessa on saatu aikaiseksijokapäiväiseen käyttöön toimintamalli, jonka tavoitteena on suun terveyden edistäminenhammashoitolassa, päivähoidossa ja kouluissa. Hammashoitola tarjoaa omaaosaamistaan moniammatilliseen työhön ja yhteistyön kehittämiseen.(Suun terveydenedistämisen ja terveydenhoidon toimintamalli Posion kunnassa)2.2.4 LastensuojeluPerheiden moniongelmaisuus on selvästi lisääntynyt, samoin näyttävät päihde- jamielenterveysongelmat lisääntyvän. Yksinhuoltajat ja eroamassa olevat vanhemmat jaheidän huolto- ja tapaamisasioihinsa liittyvät ongelmat lisääntyvät.Osalta lasten vanhemmista vanhemmuus näyttää olevan hukassa, joten monet perheetkaipaavat tukea ja opastusta. Lasten hoito valvomisineen koettelee ja vanhempia14

vaivaa jaksamattomuus, avuttomuus ja osaamattomuus. Kunnan kodinhoitoapua ei riitälapsiperheille. (Posion kunnan hyvinvointikertomus 2008–2012)Lastensuojelulaki edellyttää laaja-alaista ja suunnitelmallista lasten ja perheidenongelmia ehkäisevää toimintaa lastensuojelun ohella sosiaalitoimen muilla sektoreillaesim. päivähoidossa sekä kunnan muilla toimialoilla (esim. terveydenhuollossa jasivistystoimessa). Kunnan hallinnonalat ylittävän ehkäisevän työn tavoitteena on havaitalasten ja perheiden ongelmat jo peruspalvelussa. ja varhaisella tuella ehkäistä lapsi- japerhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. (Posion kunnan lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma 2009–2012)Kun yhteistyö esim. neuvolan ja koulun terveydenhuollon kanssa on näinmerkityksellistä ja kun edellä on todettu ennaltaehkäisevän työn puute, on selvää, ettämyös Posiolla sosiaalitoimen lastensuojelutyö on lisääntynyt viime vuosinamerkittävästi.Lastensuojelun avohuollon asiakkuuden taustalla on monenlaisia syitä: lapsen/nuorenkoulunkäyntiongelmat, lapsen/nuoren käytöshäiriöt ym. mielenterveyteen liittyvätpulmat, vanhempien jaksamattomuus/neuvottomuus kasvatusasioissa, perheväkivalta,vanhempien päihteiden käyttö, nuorten päihteiden käyttö tai vanhempienmielenterveysongelmat.Huostaanottojen syyt ovat olleet yleensä vanhempien päihteiden käyttö ja siitäaiheutunut lasten huolenpidon laiminlyönti sekä/tai nuoren elämäntavan vahingollisuus.Huostaanotettujen lasten lukumäärä on noussut 1990-luvun alusta lähtien. (Posionkunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2010)15

Sosiaalitoimen työtä kuormittaa koko ajan vaikeutuva lastensuojelutyö, joka vaatiienenevässä määrin taloudellisia resursseja. Työn luonne on tällä hetkellä korjaavaa, eiennaltaehkäisevää. Moniammatillinen yhteistyö Onnistuvat Opit hankkeessa avaa uusianäköaloja lastensuojelutyölle.3 VALTIONEUVOSTON ASETUS NEUVOLATOIMINNASTA,KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSTA SEKÄLASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄSTÄ SUUNTERVEYDENHUOLLOSTA.3.1 Asetuksen tarkoitusAsetus tuli voimaan 1. heinäkuuta 2009 siten, että terveystarkastuksiin liittyvät pykälättulevat voimaan 1.1.2011. Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut julkaisun jaoppaita tukemaan asetuksen toimeenpanoa kunnissa. Kehittämistä ohjaa sosiaali- jaterveysministeriö, mutta kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä.Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekäalle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoidenterveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä jayksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa (STMjulkaisuja 2009:20)"Lisäksi asetuksen mukainen toiminta auttaa ehkäisemään lasten ja nuortensyrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta. Asetuksella vahvistetaan terveydenedistämistä, johon kuuluu aina myös mielenterveyden edistäminen. Erityisen tuen16

tarpeiden varhainen tunnistaminen ja tuen oikea-aikainen järjestäminen ehkäisevätongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua." (STM Julkaisuja 2009: 20)Neuvolatyöhön, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu perinteisestiterveystarkastusten lisäksi ns. matalan kynnyksen toiminta, jossa vanhemmat, lapset januoret ottavat yhteyttä arkisissa terveysongelmissaan.Asetuksessa tarkoitetaan toiminnan kattavan kunnassa kaikki odottavat naiset japerheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka. Myöskin kaikkierikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat opiskelijat.Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tulee suunnitelmallisesti seurata ja tukealapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistävuorovaikutusta. Asetus velvoittaa tukemaan vanhempien jaksamista ja keskinäistävuorovaikutusta, sekä nuoren ja heidän perheidensä hyvinvointia raskauden alustaopiskeluvaiheen loppuun saakka.Asetus ohjaa yksityiskohtaisesti tarkastusten ajankohtia kuin myös terveystarkastustenja terveysneuvonnan sisältöä yhtenäisyyden ja alueellisen tasa-arvoisuudensaavuttamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi.3.2 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeetMinisteri Paula Risikon mukaan uusi asetus parantaa neuvolatyön vaikuttavuutta jatukee kunnissa painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista ehkäisevien palvelujensuuntaan. Vaikka asetuksen ensisijainen tarkoitus on edistää perheiden terveyttä jahyvinvointia, sillä on Risikon mielestä myös positiivista merkitystä neuvoloiden17

työntekijöille, terveydenhoitajille, kätilöille ja lääkäreille sekä neuvolanyhteistyökumppaneille. Asetuksen vahvistaa sektoreiden yhteistyötä. Voidaan puhuamoniammatillisesta yhteistyöstä. "Asetuksen velvoitteet ovat kansanterveyslakia paljonyksityiskohtaisempia, joten ne kirkastavat omaa tehtäväaluetta ja sen yhteistyötarpeita.Velvoitteet lisäävät neuvolatyön vaativuutta, monipuolisuutta ja vastuuta, mutta samallatyössä tarvittavaa osaamista kehitetään ja työstä tulee motivoivampaa."Asetuksessa huomioidaan myös terveydenhuollon henkilöstön lisäyksen tarve jalisäkoulutus neuvolatyön vaatimusten kasvaessaNeuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Neuvola tukee vanhempia valmistautumaanvanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä, sekä edistää terveellisiäelintapoja. Äitiysneuvola edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneenlapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Huomiota kiinnitetäänparisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon kuuluu oleellisena osana isän rooli ja vastuuvanhempana.Asetuksen 15§:n 1 momentissa säädetään moniammatillisesti suunnitelluista jatoteutettavista ryhmätoiminnoista perhevalmennuksessa. Vanhempainryhmässä etenkinensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat saavat vertaistukea Terveystarkastusten,kotikäyntien, perhevalmennuksen ym. toimenpiteiden kohdalla äitiysneuvola noudattaatarkoin voimassa olevia suosituksia.Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia seurataan jaedistetään lastenneuvolan toimesta. Lasten fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista kasvuaedistetään ja seurataan sekä tuetaan vanhempia turvallisessa kasvatuksessa, samointuetaan lapsen hyvässä huolenpidossa ja parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa18

edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön ja koko perheen elintapojenterveellisyyttä. Lapsen neuvolaohjelma jatkuu tarkoin määriteltynä ja moniammatillisenayhteistyönä, yksityiskohtaiset ohjeet ovat ”Lastenneuvola lapsiperheiden tukena” -opastyöntekijöille. (STM, oppaita 2004:14)Osa moniammatillista toimintaa on päivähoidon henkilökunnan arviointi allekouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa. Tässä ennen kaikkea päivähoito jalapsen vanhemmat, myös erillään asuva vanhempi, toimivat yhteistyössä.Kouluterveydenhuollossa asetuksen 15 §:n 4 momentin mukaan oppilaanterveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiäelämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista.Terveystarkastusten sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen kehityksen mukaan,seksuaaliterveys ja suun terveys mukaan luettuina.Esiopetuksen henkilökunta arvioi lapsen selviytymistä esiopetuksessa. Arviointi tehdäänsiinä määrin, kuin se on välttämätöntä lapsen hoidon ja tuen kannalta. Myös tässä"nivelkohdassa" on lapsen ja huoltajien läsnäolo välttämätön. Opettajan arviointioppilaan selviytymisessä koulussa tarvitaan niiltä osin, kuin se on tarpeellista oppilaanhoidon ja tuen järjestämisessä. Oppilas on huoltajansa kanssa arviointitilanteessa.Kahdeksannella luokalla oppilaalla on halutessaan saatava keskustella yksin lääkärinkanssa, vaikka huoltajat olisivat läsnä. Oppilas saattaa tarvita tukea ammatinvalintaanliittyvissä asioissa.Vuodesta 2009 lähtien on Posiolla suoritettu koulukypsyystestit, jotka on havaittuerinomaiseksi varhaisen puuttumisen toiminnaksi. Vuoden 2010 koulukypsyystestitsiirtyvät erityisopettajan vastuulle. Koko lapsuuden ja etenkin peruskoulun aikana on19

pidettävä mielessä kunkin lapsen kohdalla erityistuen, jatkotutkimusten ja hoidon tarve.Terveystarkastuksista poisjääviin lapsiin, nuoriin tai perheisiin otetaan yhteyttä.Arvioidaan, onko kyseessä palvelujen tarve ja tarvittaessa tehdään lastensuojelulain 25§:ssä tarkoitettu ilmoitus sosiaalitoimelle."Lastensuojelulain 25 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon,opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa olevathenkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaansalassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, joshe tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve,kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojeluntarpeen selvittämistä."Oppilaan ja opiskelijan koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus ontarkastettava asetuksen mukaan joka kolmas vuosi. Keskeisiä kehitysympäristöjä ovatmyös koti, varhaiskasvatuksen ympäristöt, koulu, vapaa-ajan ympäristöt sekä internet jamedia. Kasvuympäristön tulee olla ehjä kokonaisuus. Kouluterveydenhuoltoa ohjaaKouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51).Opiskeluterveydenhuollon opas (STM julkaisuja 2002:12) ohjaileeopiskeluterveydenhuollon sisältöä ja määrittelee kyseisen huollon piiriin kuuluvatoppilaitokset. Opiskelijaterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijanterveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta ja edistäminen. Pyritäänvähentämään altistavia riskitekijöitä ja edistämään opiskelijassa ja olosuhteissa oleviasuojaavia tekijöitä. Nuorelle saattaa tulla masennusta ja voimavarojen heikkenemistä.Tarkoitus on tukea opiskelijaa ja tarvittaessa ohjata saamaan tukea ja hoitoaasianomaiselta ammattiryhmältä. Opas antaa yksityiskohtaiset tiedot20

terveystarkastusten sisällöstä. Terveyskyselyillä etsitään mahdollisia ongelmakohtia,kuten päihteiden käyttöä.Palvelujen järjestäminenKunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinentoimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten januorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. (Julkaisuja 2009:20)Kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä asetuksen tarkoittamantoimintakokonaisuuden kattava yhtenäinen toimintaohjelma. Siinä pyritäänvarmistamaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa yhtenäiset palvelut kunnan eritoimipisteissä. Toimintaohjelma tulee olla osa kunnan laajempaa toiminta- jataloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain. Toiminnan toteutumisestaraportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaavalleluottamuselimelle. Toimintaohjelma voi koostua osakokonaisuuksista, mutta sen tuleemuodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus.Terveyskeskuksessa on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelmassakuvatun toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta kokonaisuutena.(Julkaisuja 2009:20)Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.Tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavatasiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Allekouluikäisten lasten palveluja koskeva toimintasuunnitelma tulee tehdä yhteistyössä21

varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollontoimintaohjelma valmistellaan yhteistyössä muun oppilas- ja opiskelijahuollon jaopetustoimen kanssa. Tavoite on, että eri toimialat verkottuvat toimimaan yhdessälasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Toimintaohjelmassa sovitaanyhteistyöstä, työnjaosta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavoista.Erityisesti tulee kiinnittää huomiota toiminnan yhteensovittamiseen erilaisissanivelvaiheissa: lapsen ja perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolanpalvelujen piiriin, lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleenopiskelijaterveydenhuoltoon.Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan onmuodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistavakokonaisuus. (Julkaisuja2009:20)Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöönKehitysympäristöllä tarkoitetaan kaikkia niitä yhteisöjä, joissa lapsi ja nuori kasvaa jakehittyy ja joissa hän on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Keskeisiäkehitysympäristöjä ovat koti, varhaiskasvatuksen ympäristöt, koulu, sekä vapaa-ajanympäristöt, myös media ja internet. Tavallisimpia vapaa-ajan ympäristöjä ovat kirjasto,liikuntapaikat ja musiikin harrastukseen liittyvät.22

4 TEENWAY POSION 10 - POLKU4.1 JohdantoPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hanke(http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka.Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksenkuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksenLapin toimintayksikkö (Poske)PaKasteen (pohjoisen alueen KASTE) Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa,terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntakohtaisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle onannettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistäPaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteentavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste ontukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. LisäksiPaKasteen perus-terveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovattarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena4.2 Posion kunnan työskentelyjakson aihe/sisältöLähtökohta on lapsen hyvä ja terve kasvu, syrjäytymisen estäminen ja hyvänvahemmuuden tukeminen sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen. Se on suunnitelmallista jalaaja-alaista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää toimintaa. Hanke lähtee lapsensyntymästä ja polku luodaan 18:een ikävuoteen asti. Vanhemmat ovat mukanaluomassa toimintamallia ja heidän toiveensa ja tarpeensa huomioidaan. Kartoitetaan netoimijat, jotka ovat osallisina lapsen kehittymisen eri vaiheissa: neuvola, päivähoito,23

koulu ja jatko-opinnot. Yhteistyökumppani on myös seurakunta, mielenterveys- japerheneuvola ja mahdollisesti järjestöistä Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL.Työskentelyjakson sisältönä on ennaltaehkäisevänä toimintana saada suunnitellusta`posiolaisen lapsen polusta` mahdollisimman luonteva lasta ja lapsen perhettä jayhteisöä tukeva toimintasuunnitelma. Sisältönä on myös voimaannuttavaryhmäohjautuminen samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kesken.Vastuun jakaantuminen 18 vuoden polun aikana toimijalta toiselle muodostaaeräänlaisen "nivelkohdan", jossa kohtaavat luovuttajaryhmä, lapsi ja lapsen perhe sekävastaanottava toimijaryhmä.Ikävuosi0-11-22-33-44-55-67-1516–18Toimijaryhmälastenneuvolapäivähoitoseurakuntamielenterveys- ja perheneuvolasivistystoimiesikouluperuskoululukio / II asteen oppilaitosLastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto suorittavat omaa työtään lasten januorten parissa ohjeidensa mukaisesti polun aikana ja ne muodostavatkin hyvän jaturvallisen yhteistyökumppanin vastuuryhmien kanssa24

4.3 TavoiteTavoitteena on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveen posiolaislapsenlapsuuden ja nuoruuden 18 ensimmäistä vuotta, joka on myös tie hyvään aikuisuuteen.Aluksi tarkoitus on pilotoida vuonna 2010 syntyneiden vauvojen varhaisen puuttumisenmalli, jossa tuetaan vanhemmuutta ja lapsen terveyttä sekä turvallista kasvuayhteisöllisyyttä tukena käyttäen.Pilotin jälkeen ryhmien vastuu ja toiminta on juurrutettua toimintaa ja siten muuttunutarkikäytännöksi. Nivelkohdissa tavoitteena on yhteistyössä lapsen perheen kanssaarvioida ja suunnitella toimintaa, sillä ajan kuluessa asioiden tärkeysjärjestys saattaamuuttua.Vanhempien osaamista ja vanhemmuutta pyritään vahvistamaan tavoitteena myöshyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen yhteisöllisyyden voimaannuttavallavaikutuksella yli ammatti- ja sektorirajojen. Tavoitteena on ennakoiva työote ja aikainenpuuttuminen, samalla vahvistaen asiakkaiden osallisuutta, omatoimisuutta ja terveydenedistämistä.Työntekijöiden ryhmänohjaustaitoja kehitetään ja osaamista vahvistetaan, samoin eriammattiryhmien yhteistyötaitoja, sillä onnistumisen takeena on moniammatillisenyhteistyön sujuminen. Kirjallisen raportin tavoitteena on olla käsikirja, josta kukinvuorossa oleva toimijaryhmä saa tarvittavat käytännön tiedot toiminnalleen.25

4.4 ToteutusPilotti-ryhmän aloitusPilottitoiminta alkoi alkuvuodesta 2010 syntyneiden vauvaperheiden kanssa.Ensimmäisen puolen vuoden aikana syntyneet lapset vanhempineen kutsuttiintoukokuussa ns. ”Pilotti-ryhmään”.Kirjeellistä kutsua noudatti kahdeksan perhettä kymmenestä. Poisjäänti tapahtuitodennäköisesti vähän aikaa sitten tapahtuneen synnytyksen vuoksi ja nämä perheetkutsutaan syksyn Pilotti-ryhmään. Isiä oli mukana kolme. Perheet saivat tutustua toisiinsamassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin, mikä varsinkin ensisynnyttäjille ontärkeää.Opiskeltava asia oli äiti-vauva jumppa ja sen ohjasi fysioterapeutti Tuula Mustonen.Samalla hän ohjasi myös terveyskeskuksen henkilökuntaa. Myönteinen palauteperheiltä tuli välittömästiMarraskuussa 2010 kutsutaan samanlaiseen Pilotti-ryhmään loppuvuodesta syntyneetja alkuvuoden tapahtumasta poisjääneet kaksi vauvaperhettä. Ohjelma on sama kuintoukokuun tapahtumassa. Jos perheillä on alle kouluikäisiä lapsia, heille on kirjastoonjärjestetty satutuokio samalle ajalle. Molempiin ryhmiin perheet kutsuttiin kirjeitse (Liite2) Joulukuussa lastenneuvola ja Pilotti-työryhmä järjestävät vuoden 2010 pilottivauvoilleja heidän perheilleen joulujuhlan, jossa Pilotti-ryhmä luovuttaa vetovastuunpäivähoidolle. Päivähoito on vastuuvuorossa seuraavan vuoden ”pilotti-perheistä”.Teenway - Posion 10-polku jatkaa matkaansa päivähoidon huomassa vuoden 2011, jaluovuttaa aikanaan ryhmän seuraavalle vastuun kantajalle. Äitiys- ja lastenneuvolassaotetaan vastaan uudet vauvaperheet jo pilottivuodesta tutulla tavalla26

Kerran vuodessa arvioidaan mennyttä vuotta ja kuunnellaan perheiden toiveita tulevallevuodelle. Pilotti-ryhmän toimintaa dokumentoidaan valokuvin ja lehtiartikkelein albumiin,joka toimii ns. viestikapulana koko 18 vuoden ajan. Viestikapula luovutetaan ainajoulukuussa seuraavalle vastuutaholle. 18 vuoden kuluttua ”viestikapula” tullaanluovuttamaan kirjastolle, jossa se on kaikkien katseltavissa ja luettavissa. Onhan semielenkiintoista katsella kuvia ja tapahtumia lasten varttumista pilottiperheessä.4.4.1 ResurssitPilotti-työryhmäTeenway - Posion 10-polkua on suunniteltu vuoden 2009 syksystä asti. Idea posiolaisenlapsen ja nuoren polusta syntyi Onnistuneet Opit koulutuspäivänä 20.10.2009 Posiolla.Tuolloin rakennettiin viisi työryhmää, jotka pohtivat pilottipolkua, tiedonkulkua eriviranomaisten kesken, nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmää, eri hankkeidenkoordinointia ja vastuunjakoa.Pilotti-työryhmässä pohdittiin kokeilevaa palveluprosessia ja päätettiin ehdottaavalittavaksi tietty ikäryhmä seurattavaksi, jolle tarjottavien palveluiden saatavuutta,laatua ja osuvuutta tarkasteltaisiin monialaisesti ja poikkihallinnollisesti.Koulutuspäivässä oli osanottajia terveydenhoidosta, perusturvasta,kehitysvammahuollosta, nuoriso-kulttuurityöstä, liikuntatoimesta, sivistystoimesta,sosiaalitoimesta, päivähoidosta ja poliisista. Voidaan siis puhua moniammatillisestaohjaus- ja opintopäivistä.27

Pilotti-työryhmä ryhtyi heti laatimaan lisäsuunnitelmia, ensimmäinen kokous pidettiin jokuukauden kuluttua. Pilotti-työryhmä muodostui moniammatilliseksi seuraavista kunnanviranhaltijoista ja yhteistyökumppaneista:Saara Kuusela perusturvajohtaja, terveyden edistämisen työryhmän pjHilkka Määttä hoitotyön vastaava / kätilö, pilottiryhmän pjPirjo Mourujärvi luokanopettaja, Mourujärven kouluAllan Maaninka liikuntasihteeriAnne-Mari Säkkinen terveydenhoitaja, astmahoitaja, kouluterveydenhuoltoja perhesuunnitteluneuvolaMoniammatillisuus suunnittelussa on entisestään korostunut, sillä Pilotti-työryhmä onkutsunut kokouksiin eri ammattien edustajia seuraavasti:Marju Sand oppilaanohjaaja, Posion peruskoulu, koordinaattoriHelena Haapsaari terveydenhoitaja, lastenneuvola, kouluterveydenhuoltoMaarit Kitkala terveydenhoitaja, muistihoitaja, äitiysneuvolaMarjo Hautala nuoriso-ohjaaja, Posion seurakuntaKaisa Inkeröinen kirjastonjohtajaEija Helisten päivähoidon vastaavaSalme Vaarala kriisi- ja perhetyöntekijäArja Jurmu fysioterapeuttiSaara Kasurinen hankkeen kirjallisen asun tekijä, syksyn 2010 mukanaPilotti-työryhmä laati esitteen ja jakoi sitä äitiysneuvolan asiakkaille. Jo odotusvaiheessaperheille tiedotettiin, että heidän vauvansa ja koko perhe pääsevät kyseisen toiminnanpiiriin ja toimijoiksi jo 2010. Yksikään perhe ei kieltäytynyt. (Liite 1)28

Kokoontumisissa Pilotti-työryhmä hioi eri toimijaryhmien yhteistyötä ja työnjakoa`posiolaisen lapsen ja nuoren polun` varrella ja etenkin "nivelkohdissa", missä vastuusiirtyy työntekijäryhmältä toiselle.Alkuvuodesta 2010 työryhmä päätti anoa PaKasteelta hankerahaa toimintamallinkirjoittamistyöhön perusturvajohtaja Saara Kuuselan allekirjoittamalla hakemuksella.Vastaus hankerahapyyntöön tuli myönteisenä maaliskuussa 2010 ja hanketyöntekijäaloitti työnsä syyskuussa 2010.4.4.2 Menetelmät ja toimintaKoottua taustatietoaRaporttia varten on taustatietoihin tehty katsaus Kansanterveyslaista, joka osittainuudistettuna on vuodelta 1972. Kyseinen laki on ohjannut suomalaista terveydenhuoltoaviimeiset vuosikymmenet. Viime aikoina on huomattu, että laki ei anna tarpeeksiohjeistusta ennaltaehkäisevään työhön. Useissa tutkimuksissa ja käytännöntyöntekijöiden kommenteissa on havaittu, että neuvolassa ja etenkin koulu- jaopiskelijaterveydenhuollossa ehkäisevä terveydenhuolto ei toteudu riittävässä määrin.Raportissa mainitaan lyhyesti uusi Lastensuojelulaki (417/2007), jonka uudistettu osaon tullut voimaan 1.3.2010. Samoin mainitaan laki päivähoidosta ja oppilas- jaopiskelijaterveydenhuollosta, joista säädetään koululaeissa, Kansanterveyslaissa jaLastensuojelulaissa.29

Uusi asetusValtioneuvosto on antanut uuden neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoasekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen(380/2009), joka tuli voimaan 1.7.2009. Uutta asetusta käsitellään tässä raportissalaajemmin kuin muita lakeja ja asetuksia, koska uusi asetus on oleellinen ohjeistusmyös `posiolaisen lapsen ja nuoren polun` pilottihankkeessa. Tässä ei ole kajottu eriammattiryhmien työn sisältöön, sillä niihin ovat omat ohjeistukset, joita noudatetaan.Tässä on koetettu löytää ne yhteiset tekijät, jotka koskettavat kaikkiamoniammatillisessa yhteistyössäAsetus painottaa koko perheen huomioimista ja painopisteen siirtoa korjaavasta työstäehkäisevään suuntaan. Mainitaan myös ympäristöterveydenhuollon osuus lapsenkasvuympäristönä.Asetus huomioi lapsuuden "nivelkohdat", jolloin lapsen arkeen vaikuttavahoitoympäristö ja ihmiset vaihtuvat ammattiryhmästä toiseen. Lapsen virikeympäristömuuttuu. Luonteva ja hyvin kehittynyt moniammatillinen yhteistyö on yksi Pilottityöryhmäntavoite ja se tapahtuu uuden asetuksen hengessä. Toimintaa jäntevöittäätyöryhmän laatima toimintasuunnitelma / käsikirja, jota noudattaen posiolaisen lapsensyrjäytymistä estetään, kuten asetus edellyttää. Asetus antaa ammattihenkilöille uusiahaasteita, painottaa perheen ensisijaisuutta lapsen elämässä ja suosittelee myösvanhemmille vertaistuen mahdollisuutta.Onnistuvat Opit- hanke PosiollaOnnistuvat Opit on valtakunnallinen jatkohanke (2009-2011) ja se vahvistaamoniammatillista viranomaisyhteistyötä, etenkin niiden nuorten tukemiseksi, joille yhdensektorin palvelut eivät riitä.30

Lapin hankkeen erityinen painoarvo on kehittämistyön tulosten juurruttamisessa osaksikunnan normaalia työtä ja kehittyviä palveluita. Kouluttaja Lapissa on YMPDO KatariinaYlä-Rautio-Vaittinen. Yhteensä ohjauspäiviä Posiolla oli kolme ja osallistujia on ollutkunnan eri sektoreilta, seurakunnasta järjestöistä ja poliisista.Heti Onnistuvien Oppien alkajaisiksi tiedostettiin, että Posiolla on paljon hankkeita, jotkaeivät välttämättä tiedä toistensa toiminnoista. Niinpä ensimmäisenä ohjauspäivänätiedonsiirtoryhmä otti tavoitteekseen luoda malli tiedonkulusta ja tavoista eriviranomaisten kesken neuvolasta toiselle asteelle toiselle asteelle lukioon ja jopatyövoimahallintoon saakka.Koordinointiryhmän tavoitteeksi tuli koota kaikki Posion kunnassa olevat hankkeet jamiettiä niiden yhteistyön tarve eri hankkeiden välilläLasten ja nuorten hyvinvointiohjelma oli juuri tehty ja niinpä vastuunjakoryhmä ottitavoitteekseen kirjata ja koota kyseisessä suunnitelmassa esitetyt tavoitteet javastuuhenkilöt.Kuulemis- ja vaikuttamistyöryhmä pyrki luomaan lasten ja nuorten kuulemis- javaikuttamisjärjestelmää. Koordinaattoriksi valittiin erityisluokanopettaja Sirpa Määttä.Hänen sijaisenaan toimi oppilaanohjaaja Marju Sand.Työryhmiä valittiin kaikkiaan viisi ja jokaiselle työryhmälle valittiin vastuuhenkilö.Muodostaessaan toimintansa ydintä Pilotti-työryhmä käytti hyväksi eri ryhmientoiminnassa esille tulleita tietoja.Vuoden 2010 alkupuolella noin kerran kuukaudessa pitämissään kokouksissa Pilottityöryhmällealkoi muodostua kuva Teenway - Posion 10-polku ohjelmasta. Työpaikoilla31

oli yhdessä pohdittu polun ohjelmaa ja eri työpaikkojen osuuksia. Lastenneuvola saitehtäväkseen alkuvuodesta syntyneiden pilottivauvojen ja heidän vanhempiensaryhmäkokoontumisen järjestämisen. Pilottitoiminta käytännön tasolla alkoi.Lapsen hyvä arki-hanke 1.3.2009–31.10.2011Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -kehittämisrakenne jatoimintamalli hankekokonaisuuden osahanke Pohjois-Pohjanmaa / Lapsen hyvä arkiyhtenä toiminta-alueena Koillismaan kunnat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski.Kehittämiskoordinaattorina on Anu Määttä 17.8.2009–31.10.2011.(http://www.sosiaaligollega.fi/kaste/materiaalipankki/view)Toteutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnanvarhaiskasvatuksen jaoksen kanssa. Hankkeen tarkoitus on lasten ja perheidentukeminen heidän kasvuympäristössään. Taustalla on Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskuksen tekemä pitkäjänteinen varhaiskasvatuksen kehittämistyö 2001-2008. (Varhishanke 2006–2008)Tavoitteet kyseisellä hankkeella voidaan kiteyttää päätavoitteeseen, joka on lasten japerheiden hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten japerheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Moniammatillisenkumppanuuden edistäminen, yhteisten toimintamallien ja verkostojen kehittäminen javahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille. Lasten eri elämänpiireissä tapahtuvan kasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen,tukemisen edistäminen ja varhainen tunnistaminen. Tutkimuksen, koulutuksen jakäytännön työn välisen yhteyden kehittäminen. Lasten ja perheiden palveluissatyöskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen.32

Tarkoitus on hankkeen aikana luoda kehittämisalueelle toimiva, ennaltaehkäisevä javarhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalli sekä kehittää uusia lasten japerheiden hyvinvointia tukevia työtapoja ja työkäytäntöjä. Tarkoitus on juurruttaahankkeen avulla löydetty toimintamalli ja kehittää sitä eteenpäin.Lapsen hyvä arki hankkeen toimintatapoja ovat vertaishaastattelut jakeskustelutilaisuudet, joissa etenkin lasten vanhempien ääni pääsee kuuluville. Posiollaon tammikuussa 2010 suoritettu vertaishaastattelu, johon vastasi 29 vanhempaa.Haastattelun pohjalta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa syyskuussa vanhemmatsaivat palautteen kyselystä ja myös äänensä kuuluville toiveista ja ehdotuksista jatkoavarten.Kyseinen hanke on Teenway - Posion 10-polun kehittäjille hyvä työkumppani, koskamolemmat tähtäävät lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. Hankkeiden sisällöt ovattoisilleen hedelmälliset ja kirkastuvat hyvässä vuorovaikutuksessa. Molemmat tekevättyötä Valtioneuvoston antaman uuden asetuksen hengessä. Koillismaan hankkeenkehittämistiimissä on edustus myös Posiolta, päivähoidon vastaava Eija Helisten(varajäsen Raili Varanka), perhetyöntekijä Sari Ylisirniö sosiaalitoimesta ja Outi SassaliMLL:n Posion paikallisyhdistyksestä (varajäsen Paula Posio)4.4.3 TiedotusPilotti-työryhmä on tiedottanut heti alussa mukaan tuleville työpaikoille ja pyytänytosallistumaan suunnitteluun.33

Teenway - Posion 10-polku tiedotetta on jaettu neuvolassa lasta odottaville perheilleKirjekutsut alkuvuodesta syntyneiden vauvojen perheille toukokuun pilottitilaisuuteenlastenneuvolan toimesta– selostettu perheille pilottihanketta– tiedusteltu perheiden mielipidettä– äiti-vauva jumppa / vauvahieronta koulutusta vanhemmille– samaa koulutusta terveyskeskuksen henkilökunnalle– Pilotti-työryhmän jäsenet kertoneet hankkeesta omalla työpaikallaanKirjekutsut laitetaan loppuvuodesta syntyneiden vauvojen perheille marraskuunpilottitilaisuuteen neuvolan toimesta. Ohjelma sama kuin toukokuussaJoulujuhla 15.12., johon kutsutaan kaikki vuoden 2010 vauvaperheet neuvolan toimesta– kutsutaan päivähoidon vastuuhenkilöt– informoidaan vanhemmille pilottihankkeen etenemistä– tiedustellaan vanhempien mielipiteitä ja toiveita– viestikapula luovutetaan tietoineen neuvolasta päivähoitoon, joka vastaapilotista vuonna 2011vastaanottajan (päivähoidon) puheenvuoroTilaisuuteen kutsutaan Lapin Kansan, Koillissanomien ja Kuriirin toimittajat, sekä Lapinalueradio34

Lapsen hyvä arki yleisötilaisuuksissa on ollut osanottajia kohtalaisen hyvin. Hanke ontehnyt Posiolla kyselyn lapsiperheiden tarpeista ja toiveista, johon vastauksia saatiin 29posiolaiselta lapsiperheeltä. Tuloksista on tiedotettu kuntalaisille mm.tiedotustilaisuuksissa ja lehdistön välityksellä. Tiedotustilaisuuksiin on osallistunutlapsiperheiden lisäksi kunnan johtoa, ja lasten parissa työskenteleviä henkilöitäKirjallinen tuotos Teenway - Posion 10-polku pilottihankkeen nimeksi tulee"VOIMAANNUTTAVA RYHMÄOHJAUS PERHEEN ARJESSA” ja sen toimintamalli /käsikirja on hankkeen pääasiallinen tuotos. Käsikirjan toivotaan kuluvan käyttäjiensäkäsissä ja myös muuttavan muotoaan kertyvän palautteen ja asioidentärkeysjärjestyksen mukaan.35

5 TULOKSET JA TUOTOKSET5.1 Toimintamalli / käsikirja1. Äitiysneuvola (raskausaika)Polku alkaa lasta odottavalle perheelle jo raskauden aikana äitiysneuvolassaVastuuhenkilö:Äitiysneuvolan terveydenhoitajaVaravastuuhenkilö:Neuvolan terveydenhoitaja Tiedotetaan polusta Annetaan kirjallista informaatiotaMediaVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan”(Valokuvia + tietojatapahtumista)Kutsukirjeiden mukana palautelomake Keskustellaan polusta Huomioidaan erityisesti ensisynnyttäjätvalmennuskurssit36

2. Lastenneuvola (0-1 vuotiaat)Vastuuhenkilö:Lastenneuvolan terveydenhoitajaVaravastuuhenkilö:Äitiysneuvolan terveydenhoitajaVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Kutsukirjeiden mukana palautelomakeToukokuun tapaaminenMarraskuun tapaaminenAlkuvuodesta syntyneidenvauvaperheiden tapaaminenKutsut tapaamiseen kirjeelläSuunnitellaan tarjoilu jakokoontumistilatPalautteiden käsittely / Perheidentoiveet2011 ohjelmana äiti-vauva jumppa(teema muuttuu vuosittain) Loppuvuodesta syntyneidenvauvaperheiden tapaaminen, mukaanlukien toukokuun ryhmästäpoisjääneiden vauvaperheet Valmistelut ja ohjelma sama kuintoukokuussaJoulukuun tapaaminenKutsutaan kaikki sinä vuonna syntyneet vauvat ja perheet Kutsutaan päivähoidon vastuuhenkilöt /luovitetaan viestikapula / vastaanottajan puheenvuoroSuunnitellaan jouluohjelma, tarjoilut ja kokoontumistilat yms.Palautteiden analysointi / kuullaan perheiden toiveetMedia37

3. Päivähoito (1-2 vuotiaat)Vastuuhenkilö:Päivähoidon vastaavaVaravastuuhenkilö:ErityislastentarhanopettajaToukokuun tapaaminen Kirjekutsut + palautelomake Tarjoilut + ohjelmat ym. suunnittelu Palautteiden analysointi / perheiden toiveetVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” ” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Kutsukirjeiden mukana palautelomakeJoulukuun tapaaminen Joulujuhla koko perheelle Kutsutaan seurakunnanvastuuhenkilöt / VastaanottajanpuheenvuoroValokuvia + tietoja tapahtumasta”viestikapulaanMedia Kirjekutsut + palautelomake Tarjoilut + ohjelmat ym. suunnittelu Media38

4. Seurakunnan nuorisotyö (2-3 vuotiaat)Vastuuhenkilö:NuorisonohjaajaVaravastuuhenkilö:LastenohjaajaHelmi-, maaliskuussa tapaaminen Retkipäivä Saarisiulassa Tarjoilut + kutsut + ohjelmat ym. suunnittelu Palautteiden kerääminen / analysointi /Perheiden toiveet Valokuvia + tietoja tapahtumasta”viestikapulaanVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” ” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Toukokuussa Tenavakirkko ja yhteinenohjelmallinen iltapalaseurakuntatalolla äitienpäiväntienoilla. Valmistelu samoin helmimaaliskuussaMedia Tiedotus / MediaMarraskuussa Päiväkerhoon tutustuminen, yhteinen leikki /lauluilta isänpäivän tienoilla, valmistelu samoin kuinedellisillä kerroilla vanhempien toiveetMediaJoulukuussa Joulumaa-tapahtuma Saarisiulassa Joulujuhla / valmistelu samoin kuinedellisillä kerroilla Palautteiden kerääminen /analysointi /vanhempien toiveettulevalle vuodelle Viestikapulan luovutusmielenterveys- ja perheneuvolanvastuuhenkilöt / vastaanotto Vastaanottajan puheenvuoroMedia39

5. Mielenterveys- ja perheneuvola (3-4 vuotiaat )Vastuuhenkilö:Kriisi- ja perhetyöntekijäVaravastuuhenkilö:Sairaanhoitaja / Psykologi (testit)Alkuvuoden tapaaminen Kerrotaan tulevasta toiminnasta Tarjoilut + ohjelmat + kutsut ym. suunnittelu Palautteiden keruu / analysointi / perheidentoiveet kuullaan Valokuvia + tietoja tapahtumasta”viestikapulaanMediaVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” ” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Joulukuun tapaaminen Mikä tapahtuma? Kutsutaan sivistystoimen vastuuhenkilöt paikalleviestikapulan luovutus/vastaanottajan puheenvuoro Tarjoilut + ohjelmat + kutsut ym.suunnittelu Palautteiden keruu / analysointi /perheiden toiveet kuullaan Valokuvia + tietoja tapahtumasta”viestikapulaanMedia40

6. Sivistystoimi (4-5 vuotiaat)Vastuuhenkilö:SivistystoimenjohtajaVaravastuuhenkilö:Kirjasto-kulttuurijohtajaAlkuvuoden tapaaminenVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” ” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Joulukuun tapaaminenKirjasto-kulttuuri: SatutuntiKansalaisopisto:Nuorisotoimi: Liikunta ”haipakka” Mikä tapahtuma? Joulujuhla, kuka järjestää? Kutsutaan esikoulun vastuuhenkilötLiikuntajärjestö: Uintipäivä Tarjoilut + ohjelmat + kutsut ym.suunnittelu Palautteiden keruu / analysointi /perheiden toiveet kuullaan Valokuvia + tietoja tapahtumasta”viestikapulaan” Viestikapulan luovutus/vastaanottajan puheenvuoro Tarjoilut + ohjelmat + kutsut ym.suunnittelu Palautteiden keruu / analysointi /perheiden toiveet kuullaanMediaMedia41

7. Esikoulu (6 vuotiaat)Vastuuhenkilö:RehtoriVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat ”viestikapulaan”” (Valokuvia + tietoja tapahtumista)Varavastuuhenkilö:ApulaisrehtoriToukokuussa (edellisenä vuonna)Kevään toimintaa Tutustumispäivä uusille eskareille Kevätohjelmaa Esikoulu järjestää ohjelmaa koko päiväksiKoulukypsyystestit Kutsukirjeet / palautelomakkeet Palautteiden keruu / analysointi /perheiden toiveet kuullaanMedia Valokuvia + tietoja tapahtumasta”viestikapulaan Palautteiden keruu / analysointi /perheiden toiveet kuullaanMediaJoulujuhla Mikä tapahtuma Kutsukirjeet perheille / palautelomakkeet Kutsutaan peruskoulun vastuuhenkilöt /luovutetaan / vastaanotetaan viestikapula / vastaanottajan puheenvuoroPalautteiden keruu / analysointi / perheiden toiveet kuullaanMediaVanhempainiltoja: tavataan lasten vanhempia aiheet ajankohtaisia. Päivähoitoonkuulumattomien lasten ja vanhempien tapaamiset ja paikkakunnalle muuttajat lapset/ perheet neuvolarekrytoi toimintaan mukaan.42

8. Peruskoulu (7-15 vuotiaat)Vastuuhenkilö:luokanvalvoja/luokanopettaja/rehtoriVaravastuuhenkilö:oppilaanohjaaja 6-luokalta alkaenAlkuvuoden tapaaminen Kerrotaan tulevasta toiminnasta jaVanhempainiltoja eri aiheista Valitaan oppilaiden edustaja Pilotti-työryhmään(oppilaskuntien puheenjohtajat) Nuori-vanhempi teemapäivätKielimessutYhteisvalintamessutYrittäjyystapahtumaVastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” ” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Joulukuun tapaaminen Miten luovutetaan viestikapula lukionvastuuhenkilöille? Kutsutaan lukion vastuuhenkilötpaikalle Viestikapulan luovutus /vastaanottajan puheenvuoro Mikä ohjelma?MediaTerveydellisiä aiheita: Uskalla sanoa ei päihteille ja väkivallalle –ohjelmasavuttomuus suun terveysKoululaisten ja vanhempien yhteisiä tilaisuuksiaVanhempainiltoja ajankohtaisista aiheista43

9. Lukio (16 -18 vuotiaat)Vastuuhenkilö:Rehtori/luokanvalvoja/luokanopettajaVaravastuuhenkilö:ApulaisrehtoriAlkuvuoden tapaaminen Kerrotaan tulevasta toiminnasta javanhempainiltoja eri aiheista mm. yokirjoitukset Valitaan oppilaiden edustaja Pilotti-työryhmään(oppilaskuntien puheenjohtajat)Vastuuhenkilö kirjaa tapahtumat”viestikapulaan” ” (Valokuvia + tietojatapahtumista)Loppuvuodesta Mitä ovat pilottilasten ja heidänvanhempiensa tuntemukset? Katsaus pilottipolun historiaan Viestikapulan siirto kirjastoonMedia44

6 ARVIOINTIPilotti-työryhmän jäsenet arvioivat saavuttaneensa itselleen asettamansa tavoitteen,sillä toimintamalli / käsikirja saatiin aikaiseksi sovitussa ajassa. Erityistä mielihyvää toikokemus samassa veneessä olemisesta, jossa jokainen ryhmän jäsen souti samaansuuntaan. Kaikki ammattiryhmät tunsivat huolta posiolaisten lasten hyvinvoinnista jasyrjäytymisen estämisestä. Moniammatillisuus koettiin voimavarana, joka hyödyttääposiolaista lasta ja perhettä. Lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia helpottaa, kuntunnetaan yhteenkuuluvuutta ja jokaisen omaa työtä rikastaa näkemys toisenammattiryhmän työn sisällöstä. Kunkin ammattiryhmän työalue on jäsentynyt javastuualueet ovat selkiytyneet.Samalla, kun tiedostetaan toiminnan nykyhetki, työryhmän jäseniä huolettaa tulevaisuuseli miten toimintamallin juurruttaminen varmistetaan. Toisaalta todetaan, ettäjuurruttaminen on jo aloitettu. saadaan kirjallinen ohje, perehdytetään uudet työntekijättoimintamallin käyttämiseen, vastuuhenkilöt on valittu ja pilotti-työryhmä jatkaaalkuperäisessä muodossaan kokoontumalla ainakin kaksi kertaa vuodessaohjausryhmän ominaisuudessa.Pienen paikkakunnan etuihin kuuluu, että työryhmän jäsenet työskentelevät fyysisestihyvin lähellä toisiaan, joten tieto kulkee tarvittaessa nopeasti ja toisaalta työryhmäsaadaan koolle lyhyessä ajassa.Kaikille Teenway - Posion 10-polun ohjelmaan osallistuville ammattiryhmille korostettiintietoturvan noudattamista ja vaitiolovelvollisuuden muistamista perheidenhenkilökohtaisissa asioissa.45

Pilotti-työryhmä on ollut todella motivoitunut suunnitteluprosessin aikana ja kokoukseton pidetty säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Poissaoloja kokouksista on ollut vainaivan pakottavista työkiireistä johtuen, läsnäolon on korvannut viestitys sähköpostinavulla. Ohjauspäiville on osallistuttu runsaasti ja moniammatilliset koulutukset on todettumielenkiintoisiksi ja opettaviksi. Seminaaripäiviä oli kaksi, jotka todettiin hyödyllisiksi.Tarkasti asioita punnitessaan Pilotti-työryhmä olisi rahoittavalta taholta kaivannutenemmän ohjeistusta työryhmän varsinaisen tuotoksen tekemiseen. Tuotoksenkirjallisen osuuden tekijänä tuohon on helppo yhtyä. Onneksi ohjeistusta lopulta saatiin,siitä oli paljon hyötyä.7 POHDINTAEnsimmäisen eli pilottivuoden täyttyessä kehittämisvuosi tuntuu antaneen vainpositiivisia kokemuksia. Tutustuminen toisiin lasten kanssa työskenteleviin ryhmiin onrikastanut ja kirkastanut yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Yhteistä halua kehittääposiolaisten lasten tietä kohti hyvää aikuisuutta on keskusteluissa tullut runsaasti ilmi.Nyt on vain varmistettava, että innostus jatkuu pilottivuoden jälkeenkin. Varsinhaastavaa motivoituminen on koulu- ja opiskelijaelämän aikana, onhan pilottivuodenlapsilla sinne matkaa vielä monta vuotta. Lasten vanhemmat ovat tässäavainasemassa, heidän mukanaolonsa ja innostuksensa lasten pilottipolusta onsuorassa suhteessa pilotin onnistumiseen.Käsikirjan yksi tärkeimpiä kohtia on vanhemmilta saatava palaute ja saada ko. toiveettoteutettua. Herää kysymys, eivätkö lasten kummitkin voisi osallistua joihinkintapaamisiin, ainakin seurakunnan tilaisuuksissa? Onhan haluttu koko kylä mukaanlasten elämään.46

Pilottilasten varttuessa kouluikään on myös nuorten mielipiteitä kuunneltava ja sopivanaaikana on syytä valita heidän edustajansa Pilotti-työryhmään, jolloin saadaan nuortenääni kuuluville. Nuorten edustajana toimivat luontevasti oppilaskunnan puheenjohtajatHenkilökunnan sitouttaminen pilottipolun toimintaan on pienissä työpaikoissaongelmatonta, suuremmissa yksiköissä varmasti paljon haasteellisempaa.Vastuuhenkilöiden vastuuttaminen ja kunnollinen tiedottaminen henkilökunnalle onhyväksi. Ehkä oivallus pilottipolusta jokapäiväisenä työvälineenä ja uuden asetuksenhengessä toimimisena helpottaa juurtumista ja auttaa myötämieliseen suhtautumiseen.Uudet työntekijät perehdytetään kunnollisesti, sillä pilottivuoden jälkeen toiminta jatkuunormaalina työhön kuuluvana toimintana.Toimintamalli / käsikirja on kirjoitettu Pilotti-työryhmän kokouksissa esiin tulleidenasioiden ja mielipiteiden pohjalta, osittain visioiden mielikuvituksen avulla. Selvää onkin,että toimintamalli tulee "elämään" käytössä ja sitä tullaan muuttamaan uusienvaatimusten mukaisesti.Varsinkin pilottiperheiden kokoontumisten aiheet muuttuvat ajan muuttumisen myötä.Työpaikoilla työtään tekevät ovat oman työnsä parhaat asiantuntijat ja heidän tuleekehittää omaa osuutta toimintamalli / käsikirjassa palautteiden mukaisesti. Näin toimintamyös juurtuu osaksi työpaikkojen normaalia toimintaa. Silloin tämä alkuperäinentoimintamalli/käsikirja on lunastanut sille asetetut tavoitteet.47

LÄHTEETKouluterveyskyselyt Posiolla 2006 ja 2008https://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/tulokset/lappi.htmKansanterveyslaki 1972http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066Lastensuojelulakihttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417Lääkintöhallitus 1988.http://lib.thl.fi:2345/http:/lib.thl.fi:2345/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&SUBJECT=L%E4%E4kint%F6hallitus&SQS=1:FIN:1::6:50::HTML&PL=0Posion kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012Posion kunnan hyvinvointikertomus 2008-2012Posion kunta 2010. Suun terveyden edistämisen ja terveydenhoidon toimintamalliPosion kunnassa.Risikko Paula: STM Tiedote 351/2009Uusi neuvola-asetus estää ehkäisevien palvelujen leikkauksiahttp://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1435627Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002:12. Opiskeluterveydenhuollon opas.http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3574.pdfSosiaali- ja terveysministeriö 2009:20. Neuvolatoiminta, koulu- jaopiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuoltohttp://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DLFE-11139.pdfSosiaali- ja terveysministeriö 2004:14. Lastenneuvola lapsiperheiden tukenahttp://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/perusterveydenhuolto/neuvolatSosiaali- ja terveysministeriö 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Oppaita2004:8.http://pre20090115.stm.fi/pr1092909444623/passthru.pdfSosiaali- ja terveysministeriö 2008:1. Terveys 2015 – kansanterveysohjelmastahttp://www.terveys2015.fi/Stakes 2002, oppaita 51. Kouluterveydenhuoltoa ja Kouluterveydenhuollon opas.http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/muut/Oppaita51_2002.pdf48

Soile Paahtama/aha18.12.2009. Yleiskirje 31/80/2009,http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;145736;157331;158059Suomen terveydenhoitajaliitto 2005: 20http://www.terveydenhoitajaliitto.fi/easydata/customers/sthl/files/liitteet/THtyon_laatu_ja_kriteerit.pdfYlitarkastaja Marjaana Pelkonen seminaari 29.5.2009.49

LIITTEET1. Teenway - Posion 10-polku2. Kutsu vauvaryhmään 10.4.201050

Liite 1Yhteystiedot:Neuvola, 044 7674305Päiväkoti, 044 7674391Sosiaalityö, 044 767 3477,044 767 4378, 044 767 4376MLL, Mannerheimin lastensuojeluliittoPosion paikallisyhdistys, 040 810 5452Seurakunta, 040 706 6213Työryhmä:Määttä HilkkaKuusela SaaraMaaninka AllanSäkkinen Anne-MariSand Marju51

Posion kunta aloittaa vuonna aloitetaan 2010syntyville lapsille uuden toimintamallin, jokakestää lapsen 18 ikävuoteen asti.Toiminnan nimi on TEENWAYTEENWAY tarjotaan kaikille syntyvillelapsiperheille vuodesta 2011 alkaen.TEENWAY antaa tukea vanhemmuuteen jakasvattaa yhteisöllisyyttä. Lisäksi luodaanyhteistyötä kunnan eri työntekijöiden kanssaliittyen lapsen kehitykseen. Mukana ovatneuvolat, terveyspalvelut, sosiaalitoimi,päiväkoti, koulu ja muut yhteistyötahot.TEENWAY on Posion oma juttu!TEENWAY pyrkii seuraamaan lapsen kehitystäja kasvamaan yhdessä lapsen ja vanhempienkanssa sekä antamaan tarvittaessa tukea niinvanhemmille kuin lapselle. Toiminta tarjoaamahdollisuuden vertaistukeen.Vuoden 2011 aikana toiminta seuraavasti:– Neuvolassa kerrotaan TEENWAY – Posion10- polusta– Luodaan kaksi ryhmää: kevään ja syksynaikana syntyvät lapsiperheet– Tavataan noin kaksi kertaa vuodessamukavan– Tutustutaan muihin lapsiperheisiin, joissa onsamana vuonna syntyneitä lapsia.– Toiminnallista tapahtumaa mm. vauvauintia,vauvajumppaa– Vanhemmilta kysytään millaista tietoa jatoimintaa he haluaisivat tehdä– Asiantuntija teemailtojaTEENWAY -mallia pääsevät kehittämäänvuoden 2011 aikana syntyvien lapsien perheet.Toiminnalle on suunniteltu johtoajatus, muttavanhemmat pääsevät vaikuttamaan mallinkehittymiseen ja sen muokkaamiseen ajanmyötä. Mukaan lähteminen on täysinvapaaehtoista.KOKO PERHE MUKAAN!52

Liite 2KutsuKutsumme teidät vuonna 2010 syntyneiden vauvojen vanhemmat yhdessä vauvannekanssa ensimmäiseen Teenway-Posion 10-polku tapaamiseenmaanantaina 10.4.2010klo 17.00Paikka: Palvelukeskuksen pääaulaOhjelma: Tuula Mustonen, FysioKuusamosta pitää vauvajumppaa/vauvahierontaa paikallaolijoiden tarpeen mukaanYhteisen toiminnan suunnittelua pienen purtavan lomassaVanhemmilla lapsilla on mahdollisuus osallistua samanaikaisesti Kirjastossajärjestettävään satutuokioonklo 17.00 alkaen.Tilaisuus on teille maksuton.Ilmoittautumiset 6.5.2010 mennessä Hilkka Määtälle:sähköpostilla hilkka.maatta@posio.fi tai puh. 044 7674 30553