esitysmateriaaliin. - Vantaan Seudun Sukututkijat ry

ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUSMAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOAISOJAOT YLEISESTIYKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANOISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISETHALKOMISET JA LOHKOMISETMYÖHEMMÄT MAAREFORMITNYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOAKYLÄ JA TALOLOHKOJAKO JA SARKAJAKOSARKAJAKO JA VAINIOPAKKOMAAVERO JA MAAN LUONNOTERÄMAAT JA ASUTUSTOIMINTAISOJAKOON JOHTANEET SYYTVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 3Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

KYLÄ JA TALOKYLÄ JA TALO – MAANOMISTUKSEN PERUSYKSIKÖT MAALLATALO- Talouden ja maanomistuksen perusyksikkö- Talolla oma tonttipaikka, pellot ja niityt- Maavero määrättiin taloittain- Maaveron määrä, erityisesti manttaali, määräsi talon kyläosuudenKYLÄ- Joukko lähekkäin olevia taloja, jotka keskenään kyläyhteydessä- Kylän taloilla yhteinen metsä ja yhteiset kalavedet- Kylän taloilla usein myös muita yhteisiä etuuksiaVANHA KIISTAKYSYMYS – KUMPI OLI ENSIN, KYLÄ VAI TALO?- Nykyisen historiankäsityksen mukaan talo oli ensin- Kylärakenne Suomen eri osissa vaihteleeVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 4Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

MAANOMISTUS KYLÄSSÄTALON YKSITYISET TILUKSET- Tonttipaikka- Pellot- NiitytTALOJEN YHTEISESSÄ NAUTINNASSA- Kylän metsä- KalavedetVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 5Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1693Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 6Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus



ERILAISIA KYLIÄMAAOIKEUDELLINEN KYLÄ- Talot, joilla yhteinen metsäVESIOIKEUDELLINEN KYLÄ- Talot, joilla yhteinen vesialueREKISTERIKYLÄ- Talot, jotka maakirjassa lueteltu samassa kylässäVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 9Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ JA SIIRTOKYLÄVanajan Hattelmala ja Kankaantaka 1703Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 10Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LOHKOJAKO JA SARKAJAKOLOHKOJAKO- Lienee perustunutsuoraan valtaukseen?SARKAJAKO eli ”Aurinkojako”- Edusti aikanaanEurooppalaista edistystä- Kruunun tavoite tehostaa verotustaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 11Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

SARKAJAKOHattulan Sattula 1695Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 12Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

SARKAJAKOSipooVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 13Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LOHKOJAKOKempele 1707Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 14Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LOHKOJAKOAlatornio 1686Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 15Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

SARKAJAKO JA VAINIOPAKKOSARKAJAKO JAVUOROVILJELY=> Kylän pellot kahdessaaidatussa lohkossa:toinen viljelyksessä,toinen kesantonaLOHKO SAMASSAAITAUKSESSA=> Kunkin talon oli ko. lohkollatehtävä viljelytyöt yhtä aikaasamoilla menetelmillä”vainiopakko”Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 16Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

MAAVERO JA VEROLUVUTMAAVERO MUODOSTI KRUUNUN TÄRKEIMMÄNTULONLÄHTEEN KESKIAJALTA 1700/1800-LUVUILLE- Maavero ja luontaisrasitukset määrättiin kylälle- Kylän sisällä rasitus jakaantui talojen keskenerilaisten verolukujen suhteessaMANTTAALI VEROLUKUNA- ”Manna tal” eli miesluku=> 1 manttaalin talo elätti yhden miehen perhekuntineen- Kun talo halottiin, jakaantui myös manttaali=> Erkaantuminen alkuperäisestä lähtökohdastaan=> Kylän talojen keskinäiset suhteet hämärtyivät- Kylittäisiä verollepanoja 1600-luvulta alkaen isojakoihin saakka=> Taloille uudet manttaaliluvut suhteessa tuottoonMAAVEROTUS PÄÄTTYI KOKONAAN 1925Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 17Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

MÄÄRÄJAKOISLAITOSKAARLE XI VALTIONTALOUDEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET1600-LUVUN LOPPUPUOLELLA- Iso reduktio eli läänitysten palautus Kruunulle- Ruotusotamiesjärjestelmä- VeropalkkalaitosVEROPALKKALAITOS- Talon maavero oli määrätty tietyn viran tai muun Kruununmenoerän maksuunFINANSSIPOLIITTISET OSITTAMISRAJOITUKSET- Talojen halkominen ja lohkominen kiellettiin, jottaveronmaksujärjestelmä ei menisi sekaisin- Talot jäykistyivät muuttumattomiksi yli 200 vuoden ajaksi(isojako tosin muutti talojen tiluksia mutta ei itse taloja)Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 18Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

MAAN LUONNOTRÄLSSILUONTOISET TALOT- Rälssisäteri Kokonaan verorasituksesta vapaa talo, jolla ei ollut manttaalia- Säteriratsutila Muuten kuten rälssisäteri, mutta oli velvollinen pitämään rakuunaa- Rälssitalo Osallistui eräisiin yleisiin rasituksiin manttaalinsa mukaanPERINTÖLUONTOISET TALOT- Verorälssitalo Perintötalo, jonka vero oli lahjoitettu maksettavaksi aateliselle- Ratsutila, rustholli Iso perintötalo, joka oli velvollinen pitämään rakuunaa- Augmenttitila Aputalo, perintötalo, joka maksoi osan verosta ratsutilalle- Postitalo Talo, joka oli velvollinen pitämään postia- PerintötaloKRUUNUNLUONTOISET TALOT- Kuninkaankartano Vanhaa perua oleva kruununhallinnon talo- Virkatalo, puustelli Valtion tai kirkon virkamiehelle palkkaetuna käyttöön luovutettu talo- Kruununtalo Yleensä entinen perintötalo, joka oli talonpojan asuttavanaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 19Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ERÄMAAT JA ASUTUSTOIMINTAKYLIEN VÄLIIN JÄI KENENKÄÄN VALLITSEMATTOMIA ERÄMAITA- Jo keskiajalta alkaen kruunu on pyrkinyt vakuuttamaan,että erämaat kuuluvat sille- Tunnetuin on Kustaa Vaasan plakaatin 20.4.1542”Kaikki asumattomat erämaat kuuluvat yksinJumalalle, Kruunulle ja Kuninkaalle”- Edelleen Suomessa on voimassa vuoden 1886 metsälaki, jonka 1 §:nmukaan maat, johon kukaan yksityinen ei voi osoittaa parempaaoikeutta, kuuluvat kruunulle=> Ylälapin maaoikeuskysymyksessä tämä on framillaMIKSI KRUUNU ON HAMUNNUT ERÄMAITA- Alkuaan voidakseen perustaa erämaihin uudistalojapuolustus- ja verotusintressien vuoksi- Sittemmin metsätaloudellinen arvo on korostunutVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 20Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAKOON JOHTANEET SYYTTALOUSPOLITIIKASSA MERKANTILISIMISTÄ LIBERALISIMIIN- Jo 1700-luvun alussa merkantilistiseen talouspolitiikkaan hiipiyksilöllisyyden ja yrittämisen vapauden ajatuksiaVAINIOPAKKO- Katsottiin hidastavan maanviljelyksen kehitystäMETSIEN YHTEISOMISTUS- Katsottiin johtavan metsien haaskaukseenKANSAINVÄLISET ESIKUVAT- Lähinnä Jakob Fagottin opintomatka Englantiin=> Ihanteena, että kullakin talolla olisivain yksi iso lohko eli ”Stor skifte”(isojaon alkuperäinen suomennos onkin lohkojako)Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 21Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

KYLÄ- JA TALOKOHTAISET ASIAKIRJALÄHTEETMAAKIRJAT- Kustaa Vaasan esityksestä säädyt vuoden 1524 Westeråsinvaltiopäiväpäätöksen 3 §:ssä oikeuttivat kuninkaan ”antaa rekisteriinkirjoittaa kaikki kruunun verot ja ylöskanto ja kuinka monta vero-,kruunun- ja rälssitalonpoikaa jokaisessa läänissä oli”- Suomessa ensimmäiset maakirjat on laadittu 1539 Hämeessä- Alkuaan maakirja oli luettelo talonpojista veroineen- Talot saivat maakirjanumeronsa 1500/1600-lukujen vaihteessa- Käytännössä 1630-luvulta alkaen maakirjat on laadittupitäjittäin, kylittäin ja taloittain, virallisesti näin vuodesta 1689 alkaen- Maakirjoja olisi tullut laatia 10 vuoden välein,käytännössä usein 15 – 25 välein- Maakirjoja laadittiin useana sarjana(mm. henkikirjoittaja, lääninkonttori, valtiovaraintoimituskunta)- Maakirjoihin tehtiin laatimisen jälkeen lisäyksiä ja korjauksia- Vuoden 1875 maakirja on verkossahttp://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=111046.KA- Viimeinen maakirja on vuodelta 1905Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 22Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 23Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


KYLÄ- JA TALOKOHTAISET ASIAKIRJALÄHTEETMAAKIRJAKARTAT- 1630 –luvulta alkaen isojakoihin saakka kylittäintaloudellisia ja maantieteellisiä seikkoja ja varten laadittuja- Nimestään huolimatta eivät liity maakirjaan- 1600 -luvun lopulta alkaen näitä karttoja käytettiinerityisesti verollepanojen perusteena- Löytyy verkostahttp://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat/Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 25Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus



ISOJAOT YLEISESTIISOJAKOLAINSÄÄDÄNTÖISOJAKOJEN TOIMEENPANOJEN ETENEMINEN 1750 – 1960ISOJAON VAIHEET ENNEN 1807 ALOITETUISSA JAOISSAISOJAON VAIHEET 1807 JÄLKEEN ALOITETUISSA JAOISSASAVON ISOJAOTVANHAN SUOMEN ISOJAOTRUOTUSOPIMUSPITÄJIEN ISOJAOTYLÄLAPIN ISOJAOT JA SAAMELAISTEN MAAKYSYMYSMITEN ISOJAKO MUOKKASI SUOMALISTA KYLÄÄ?Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 28Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAKOLAINSÄÄDÄNTÖ1749 - 1766 MAANMITTAUSOHJESÄÄNTÖ1757 - 1775 ISOJAKOASETUS1762 - 1775 SUOMEN ISOJAKOASETUS1762 - 1775 AHVENANMAAN ISOJAKOASETUS1766 - 1775 TURUN JA PORIN SEKÄ HÄMEEN JA UUDENMAAN1766 - 1775 POHJANMAAN1775 - 1848 SUOMEN ISOJAKOASETUS1848 -1916 MAANMITTAUSOHJESÄÄNTÖ1925 ERILLISLAKI YLÄLAPIN ISOJAOISTA1898 (1950) ERILLISLAKI KUUSAMON, KEMIJÄRVEN JAKUOLAJÄRVEN (SALLAN) ISOJAOISTAVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 29Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAKOJEN ETENEMINEN1750 - 19601920 - 19601759 – 1830- Pohjanmaa- Oulun läänin länsiosat- Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa- Uudenmaan ja Hämeen lääni1800 – 1870- Viipurin lääni- Kuopion lääni1830 - 19201900 -19601830 – 1920- Kainuu- Lapin läänin eteläosa1900 – 1962- Kuusamo, Kemijärvi, Salla, Ylä-Lappi1759 - 18301800 - 1870Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 30Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAON VAIHEET ENNEN 1807KARTOITUS JA VEROLLEPANOKYLÄN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN JA LIIKAMAAN EROTTAMINENPELTOJAKO JA SEN VAHVISTAMINENNIITTYJAKO JA SEN VAHVISTAMINENMETSÄJAKO JA SEN VAHVISTAMINENRAJOJEN MAASTOONMERKINTÄVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 31Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAON VAIHEET VUODESTA 1807 ALKAENKARTOITUS JA KYLÄN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINENVEROLLEPANO JA LIIKAMAAN EROTTAMINENISOJAKO JA SEN VAHVISTAMINENRAJOJEN MAASTOONMERKINTÄVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 32Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

SAVON ISOJAOTASUTUKSEN MUODOSTUMINEN SAVOSSA- Kaskikulttuuri säilyi huomattavasti muuta maata kauemmin- Kaskeamisen seurauksena kylien metsät olivat hajallaanjopa useiden pitäjien alueillaTILUSVAIHTOJÄRJESTELYT- Ennen isojakoja tilusvaihtojärjestelyillä kylän metsiä vaihdeltiinsiten, että yhden kylän metsää koottiin yhteen ja luotiin edellytyksetisojaoille- Tilusvaihtojärjestelyt eivät koskeneet vesialueita vaan vesienomistus jäi vanhan metsäomistuksen mukaiseksi eli hajalleenISOJAOT PÄÄSIVÄT KÄYNTIIN VASTATILUSVAIHTOJÄRJESTELYIDEN JÄLKEENVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 33Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

VANHAN SUOMEN ISOJAOTVANHA SUOMI- Venäjälle menetetyt alueetUudenkaupungin rauhassa (1721)ja Turun rauhassa (1743)- Vanhassa Suomessa omaksuttiinvenäläinen läänitysjärjestelmäeli lahjoitusmaajärjestelmä- Vanha Suomi palautettiin osaksiSuomen SuuriruhtinaskuntaaHaminan rauhan (1809) jälkeen 1811LAHJOITUSMAAKYSYMYKSEN RATKAISU- Suomen valtio osti lahjoitusmaat donataareilta 1870-luvulle mennessä- Valtio myi lahjoitusmaat talonpojille perintötaloiksi edulliseen hintaanISOJAOT KÄYNNISTYIVÄT VASTA LAHJOITUSMAAKYSYMYKSENTULTUA KYLÄKOHTAISESTI RATKAISTUAVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 34Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

RUOTUSOPIMUSPITÄJIEN ISOJAOTRUOTUSOPIMUS- Kainuun ja Koillismaan (Kuusamo, Kemijärvi, Salla) pitäjien talonpojattekivät 1700-luvun lopulla Kruunan kanssa ruotusotilaitasäädettyä määrää enemmän ”rajavartiostona”- Vastineeksi Kruunu lupasi säästää nämä pitäjän uusiltaverollepanoilta ja isojaoiltaRUOTUSOPIMUSTEN PURKAMINEN- Kainuussa sopimukset purettiin jo 1800-luvun puoliväliin mennessäja isojaot käynnistyivät normaalisti liikamaan erottamisineen- Koillismaalla sopimuksen purettiin vasta 1800/1900-lukujenvaihteessa, ehdolla, että metsää annetaan manttaalia kohdenhuomattavasti aiemmin säädettyä enemmän=> Koillismaan kuntiin perustettiin laajat yhteismetsätVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 35Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

YLÄLAPIN ISOJAOTYLÄLAPPI ELI ENONTEKIÖ, INARI, UTSJOKISAAMELAISASUTUS- 1700-luvulla vielä vanha lapinkyläjärjestelmäeli siitakunnat (kylän vastineet) ja kotakunnat (talon vastineet)- Lapinkylät maksoivat veroa,Kaisa Korpijaakko: lapinkylä on omistusyksikkö kuten kylä- Vanha asutus siirtyi porojen perässä 1800-luvulla ruotsiin ja norjaan- Tilalle uutta saamelaisasutustaUUDISASUTUS- Kruunu tulkitsi erämaaksi- Kruunu perusti 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alussa uudistaloja- Uudistalot saivat metsänsä isojaoissa- Ylälapin isojaoissa ei erotettu liikamaata, mutta jakamaton metsäkatsottiin jääneen valtiolle erämaanaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 36Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

MITEN ISOJAKO MUOKKASI SUOMALISTA KYLÄÄ?RYHMÄKYLÄT HAJOSIVATTALONPOJAN ITSENÄISYYS KOROSTUIMETSIEN YKSITYISOMISTUS LOI POHJAA METSÄTEOLLISUUDELLEYHTEISÖLLISYYDEN VÄHENEMINEN?MAANMITTARIN KANNALTA ISOJAKO LOI PERUSTAN NYKYISELLEKIINTEISTÖJÄRJESTELMÄLLE!VESIALUEET JÄIVÄT ISOJAKOJEN ULKOPUOLELLEVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 37Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANOVEROLLEPANOJAKOKUNNAN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINENLIIKAMAAN EROTTAMINENYLEISET JA YHTEISET TARPEETPELTOJAKONIITTYJAKOMETSÄJAKOVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 39Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

VEROLLEPANOVEROLLEPANO OLIVARSINAISTA ISOJAKOAEDELTÄNYT TOIMENPIDE- Kartta jakokunnanpelloista ja niityistä,jota yleensä käytettiinisojaon pelto- janiittyjakojen karttana- Taloittain laskelmauudesta manttaalista- Kylälle annettava tilusalamanttaalia kohti- Maaherran päätöslääninkonttorin asiakirjaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 40Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus




JAKOKUNNAN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINENJAKOKUNTA- Isojaon kohteena oleva alue- Yleensä maa- tai vesioikeudellinen kyläJAKOKUNNAN PIIRIRAJA- Raja naapurikyliä tai erämaata vastaan- Vanhojen tuomioiden, rajamerkkien ja nautinnan perusteellaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 44Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LIIKAMAAN EROTTAMINENTYNNYRINALALUKU VEROLLEPANOSSAELI TALOILLE TULI ANTAA- Pohjanmaalla 600 – 1200 ta/manttaali (Isojakoasetus 1775)- Samoin muualla 600 – 1200 ta/manttaali (Kunink. selitys 1776)- Kuopion läänissä 600 – 1700 ta/manttaali (Kunink. kirje 1783)- Yleisestikin 100 – 300 ta/manttaali säädettyä enempi (kunink.kirje 1786)- Karjalassa kylän rajat nautinnan mukaan (kunink. Kirje 1804)- Viipurin lääni 2000 ta/manttaali (Keisarillinen päätös 1826)- Kainuu ja Pudasjärvi 3000 ta/manttaali (Keisarillinen julistus 1841)- Koillismaan ruotusopimuspitäjissä 1800 – 2500 ha/manttaali(= 3646 – 5064 ta/manttaali, asetus 1898)- Ylä-Lapissa liikamaata ei erotettu lainkaanVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 45Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LIIKAMAAN EROTTAMINENESIMERKKIKYLÄ- talo 1, manttaali 1/2- talo 2, manttaali 3/8- talo 3, manttaali 3/8- talo 4, manttaali 1/3- talo 5, manttaali 1/3- talo 6, manttaali 1/4- talo 7, manttaali 1/6- talo 8, manttaali 1/6yhteensä 2½ manttaaliaVerollepanossa määrättytynnyrinalaluku 400 ta/manttaali=> Kylälle jaetaan isojaossa2,5 x 400 ta = 1000 ta1000 taÖverloppsjordVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 46Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

YLEISET JA YHTEISET TARPEETISOJAOSSA EROTETTIIN PÄÄLTÄPÄIN ENSIKSIALUEITA YLEISIIN TARPEISIIN, ESIMERKIKSI:- Yleiset tiet- Kirkkojen ja hautausmaiden alueet- Sotaväen harjoituskentätTÄMÄN JÄLKEEN EROTETTIIN PÄÄLTÄPÄINKYLÄN YHTEISIÄ TARPEITA VARTEN ALUEITA,ESIMERKIKSI- Kylän sisäiset tiet- Satamapaikat- Kalastuskentät- Pellavanliotuspaikat- Erilaisten maa-ainesten ottopaikatVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 47Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

PELTOJAKOISOJAON ENSIMMÄINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLIPELTOJEN JAKAMINEN- Jaossa käytettiin yleensä verollepanokarttoja- Jakamista varten pellot jyvitettiin (gradering)=> karttaselitys (chartabeskrifning)- Peltojen jakoperusteena oli nautinta eli kunkin talon tuli saada peltoase tilusmäärä, joka sillä pinta-alan ja jyvityksen mukaan olinautinnassaan=> nautintaselitelmä- Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja=> jakokirja (delninginstrument)- Peltojaossa määrättiin talojen siirroista uusille, peltojen lähelläoleville tonttipaikoille. Näitä ”ulosmuuttoja” tapahtui myösvapaaehtoisesti- Peltojako vahvistettiin maanjako-oikeudessa taikihlakunnan oikeudessaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 48Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

KOSKI TL, SORVAN KYLÄN PELTOJAKO 1784Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 49Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

JYVITYSVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 50Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

KARTTASELITYSVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 51Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

JAKOKIRJAVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 52Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


NIITTYJAKOISOJAON TOINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLINIITTYJEN JAKAMINEN- Jaossa käytettiin yleensä verollepanokarttoja- Jakamista varten niityt jyvitettiin (gradering)=> karttaselitys (chartabeskrifning)- Niittyjen jakoperusteena oli nautinta eli kunkin talon tuli saadaniittyä se tilusmäärä, joka sillä pinta-alan ja jyvityksen mukaan olinautinnassaan=> nautintaselitelmä- Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja=> jakokirja (delninginstrument)- Niittyjako vahvistettiin maanjako-oikeudessa taikihlakunnan oikeudessaNiittyjako on voitu tehdä peltojaon yhteydessä,Joskus myös vasta metsäjaon yhteydessäVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 54Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

NIITTYJAKOVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 55Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

METSÄJAKOISOJAON KOLMAS JA VIIMEINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLINIITTYJEN JAKAMINEN- Jakamista varten metsät jyvitettiin (gradering)=> karttaselitys (chartabeskrifning)- Metsien jakoperusteena oli manttaali- Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja=> jakokirja (delninginstrument)- Metsäjako vahvistettiin maanjako-oikeudessa taikihlakunnan oikeudessaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 56Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


ISOJAKOASIAKIRJOJEN MITTOJAPITUUS1 jalka (fot)0,2967 metriä1 kyynerä (aln)2 jalkaa1 tuuma1/12 jalkaaPINTA-ALA1 tynnyrinala14000 neliökyynerää0,49364 hehtaaria eli 4936,4 m21 kapanala1/32 tynnyrinalaa vuoteen 1848 saakka1/30 tynnyrinalaa vuodesta 1849 alkaenVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 58Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISETISOJAON PYSYVYYS- Vuoden 1734 lakiin perustuen katsottiin, että isojakoa eisaa muuttaa- 1848 maanmittausohjesääntö mahdollisti isojakoon puuttumisenISOJAKOTULOS ON JÄÄNYT EPÄTYYDYTTÄVÄKSI=> Kylässä voitiin tehdä isojaon järjestelyISOJAKORAJAT JÄÄNEET PYYKITTÄMÄTTÄ TAI EPÄSELVIKSI=> Kylässä voitiin tehdä isojaon täydennysVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 60Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

RAJA PYYKKIVÄLILLÄ 118 - 119- Kulkee murtoviivana kahden ”viisarin” kautta- Kulkee todennäköisesti myös kahdenkarttaan merkitsemättömän ”viitan” kauttaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 61Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

TALOJEN N:o 15 ja N:o 49 VÄLINENRAJA 118 – 119 ON 3040 JALKAA (902 m)Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 62Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

SIIKAJOEN ISOJAON JÄRJESTELYNRAJAPYYKKINUMERO3796Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 63Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


HALKOMINEN JA LOHKOMINENFINANSSIPOLIITTISTEN OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINENHALKOMINENLOHKOMINENVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 65Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINENFINANSSIPOLIITTISET OSITTAMISRAJOITUKSET- Turvasivat Kaarle XI:n määräjakoislaitoksen toiminnan1600 – 1800 –luvuilla=> Taloja ei saanut osittaa eli taloa ei saanut jakaa eli halkoa eikätalosta saanut luovuttaa määräaloja eli lohkoa- 1734 lain veronalaisen maan vähentämiskielto vahvistiosittamisrajoitusten laillisen statuksenOSITTAMISRAJOITUKSET PURETTIIN ASTEITTAIN- Halkomisasetus 1747- Lohkomisasetus 1864- Lohkomisasetus 1883- Lohkomisasetus 1886- Osittamisasetus 1895Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 66Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINENOSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMISEN SEURAUKSIA- Osittaminen säädettiin maanmittarien virkatyöksi- Kun osittamisen seurauksena taloista muodostui uusia tiloja,tuli tarve uudenlaiselle rekisterijärjestelmälleMAAREKISTERI- Osittamisasetus 1895 määräsi lääneittäin pidettäväksi maarekisteriä- Maarekisteriin tuli merkitä talot ja niistä osittamalla muodostetut tilatsekä eräät muut kiinteistöt- Maarekisterin rinnalla alettiin 1930-1950 –luvuilla pitää rekisterikarttaaKIINTEISTÖREKISTERI- Maarekisteri siirrettiin tietokantaan 1970 – 1990 -luvuilla- Rekisterijärjestelmän piiriin koko valtakunnan alue- 1.7.1985 alkaen tietokantaan siirretty aineisto on kiinteistörekisteri- Kiinteistörekisteri sisältää myös sijaintitiedon, joka ontulostettavissa kartaksi (kiinteistörekisterikartta)Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 67Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

HALKOMINENHALKOMINEN ON KIINTEISTÖN (TALON TAI TILAN)JAKAMINEN YHTEISOMISTAJIEN KESKEN- Jakoperusteena siis kunkin yhteisomistajan omistama määräosa- Poikkeuksellisesti jakoperusteena voi olla nautintaHALKOMISASIAKIRJAT- Toimituspöytäkirja- Toimituskartta- Nautintaselitelmä kertoo, mikä oli tilanne ennen halkomista- Jakokirja kertoo halkomisen lopputuloksen- Erillinen rajankäyntiselitelmä ennen vuotta 1917 tehdyissäREKISTERINUMERON MUUTTUMINEN- Halottu tila lakkasi, uudet tilat saivat uuden rekisterinumeronEsimerkiksi talo N:o 1 halottiin kolmen veljeksen kesken,muodostui uudet tilat RN:o 1:1, 1:2 ja 1:3Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 68Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LOHKOMINENKIINTEISTÖSTÄ (TALOSTA TAI TILASTA)LUOVUTETUN MÄÄRÄALAN EROTTAMINEN JAUUDEKSI KIINTEISTÖKSI MUODOSTAMINEN- Perusteena luovutuskirjaLOHKOMISASIAKIRJAT- Toimituspöytäkirja- Toimituskartta- Lohkomiskirja kertoo lohkomisen lopputuloksenREKISTERINUMERON MUUTTUMINEN- Ennen vuotta 2001 emätila lakkasi ja lohko- ja kantatilatsaivat uuden rekisterinumeron- Vuodesta 2001 alkaen emätilan rekisterinumero on jäänyt kantatilalleEsimerkiksi (emä)tilasta RN:o 1:2 myyty määräala on lohkottu,määräalasta muodostui (lohko)tila RN:o 1:4emätilasta jäljelle jääneestä tilasta muodostui (kanta)tila RN:o 1:5Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 69Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAKOTOHMAJÄRVEN PITÄJÄNUSKALJÄRVEN KYLÄTALOT N:ot 1 - 11KARTTAVUODELTA1811Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 70Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

ISOJAOSSA TALO N:O 5 (Isojakolittera F)SAI 4 PALSTAA (yksi palsta ei tässä näy)Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 71Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

HALKOMINENUSKLJÄRVEN KYLÄNTALO N:o 5HALOTTU OSIINRN:ot 5:1 JA 5:2Toimitusnro 3168Kartta vuodelta 1874Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 72Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LOHKOMINENUSKALJÄRVEN KYLÄN TILAN RN:o 5:1 LOHKOMINEN TNro 11812MUODOSTETTULOHKOTILAT RN:ot 5:3, 5:4, 5:5 JA KANTATILA RN:o 5:6KARTTA VUODELTA 1909Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 73Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

HALKOMINEN 1910-LUVULLAVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 74Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus






LOHKOMINEN 1920 -LUVULTAKVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 80Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

LOHKOMINEN 2010-LUVULLAVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 81Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

PALSTATILAVUOSINA 1863 – 1924VOITIIN MUODOSTAAPALSTATILOJA- Palstatilan ”murtaminen”vastasi lohkomista muutenmutta palstatila ei saanutomaa manttaalia ja oliverotuksellisestiepäitsenäinen- Kantatila maksoi maaveronKruunulle palstatilan puolesta- Palstatila maksoi kantatilallepalkintoveroaPALSTATILAN TODELLINENOLEMUS OLI KUNNALLISPOLITIIKASSA!- Palstatilat muuttuivat tavallisiksi tiloiksi 1925 ja saivat manttaalinsaVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 82Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus


MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT1918 ALKAEN TORPPARIVAPAUTUS (Lex Haataja)1920 – 1930 –LUKUJEN ASUTUSTOIMINTA (Lex Kallio, asutuslaki)1940 PIKA-ASUTUSLAKI1945 MAANHANKINTALAKIVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 84Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

TORPPARIVAPAUTUSVUOKRA-ALUEIDEN LUNASTAMISLAIT 1918 – 1936- Laki vuokra-alueiden lunastamisesta 1918- Laki kirkollisiin virkataloihin kuuluvain torppa- ja mäkitupa-alueidenlunastamisesta 1921- Laki valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta1922- Laki valtion metsämailla olevien vuokra-alueiden lunastamisesta1922- Laki kalastustorppain lunastamisesta 1924- Laki tehdastiloihin kuuluvien viljelmien lunastamisesta 1924- Laki valtion omistamilla vero- ja rälssiluontoisilla maillaolevien vuokra-alueiden lunastamisesta 1929- Laki tiheissä asutusryhmissä olevien vuokra-alueidenlunastamisesta 1936Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 85Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

TORPPARIVAPAUTUSYKSITTÄINEN VUOKRA-ALUE TAVALLISELLA PERINTÖTILALLA- Torpparin hakemus lunastamisesta kunnan vuokralautakunnalle- Vuokralautakunnan lunastamispäätös- Vuokra-alueen lohkominen lunastamispäätöksen mukaisestiMUUT VUOKRA-ALUEET- Vuokra-alueiden järjestelytoimitusVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 86Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus



1945 MAANHANKINTALAKISIIRTOVÄEN JA RINTAMAMIESTEN ASUTTAMINENMENETTELY- Kuntaan asetetut maanlunastuslautakunnat hankkivatvaltiolle maata asutustoimintaa varten vapaaehtoisilla kaupoillaja pakkolunastamalla- Laativat asutussuunnitelman- Tekivät arvioimistoimituksen- ASO myi asutussuunnitelman mukaiset määräalat asutettavillearvioimistoimituksessa määritetyllä hinnalla- Määräalat lohkottiin tiloiksiVantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 89Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013Vantaan käräjäoikeus

esitysmateriaaliin. - Vantaan Seudun Sukututkijat ry

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?