Arviointisuunnitelma - Sosiaalitaito

§ 8 Mitgliederversammlung(1) Die Mitgliederversammlung wird nach Bedarf, mindestens jedoch einmal im Jahreinberufen. Die Einladung erfolgt öffentlich im Amtsblatt der Gemeinde Rheinhausendurch den Vorstand mindestens 14 Tage vor der Sitzung unter Angabe derTagesordnung.(2) Auf Antrag von mindestens 20 v.H. der Mitglieder hat der Vorstand eineaußerordentliche Mitgliederversammlung einzuberufen. Der Antrag ist zubegründen.(3) Die Mitgliederversammlung ist ohne Rücksicht auf die Zahl der Erschienenenbeschlussfähig. Die Beschlüsse werden mit einfacher Stimmenmehrheit gefasst. Siesind zu protokollieren und vom Vorsitzenden oder seinem Stellvertreter und demSchriftführer zu unterzeichnen.(4) Der ordentlichen Mitgliederversammlung obliegt:a) die Entgegennahme des Rechenschaftsberichtes des Vorstandes;b) die Entgegennahme der Jahresrechnung;c) die Beschlussfassung über die Jahresrechnung;d) die Entlastung des Vorstandes;e) die Wahl von 2 Kassenprüfern;f) die Wahl des Vorstandes;g) der Erlass und die Änderung der Satzung.§ 9 Vorstand(1) Der Vorstand besteht aus dem Vorsitzenden, seinem Stellvertreter, demKassenwart, dem Schriftführer und drei Beisitzern.(2) Gesetzlicher Vertreter des Vereins ist der Vorsitzende. Er vertritt den Vereingerichtlich, außergerichtlich und führt die Geschäfte des Vereins.(3) Die Amtszeit des Vorstandes beträgt zwei Jahre. Die Sitzungen des Vorstandeswerden vom Vorsitzenden, im Verhinderungsfall von seinem Stellvertreter mitangemessener Frist einberufen und geleitet.(4) Der Vorstand trifft seine Entscheidungen mit einfacher Stimmenmehrheit. Er istbeschlussfähig, wenn mindestens drei seiner Mitglieder anwesend sind. Über jedeSitzung ist ein Protokoll anzufertigen, das vom Vorsitzenden oder seinemStellvertreter und dem Schriftführer zu unterzeichnen ist.§ 10 Beirat(1) Der Beirat berät den Vorstand in Fragen der Geschäftsführung des Vereins. DieMitglieder des Beirats sind zu den Sitzungen des Vorstands einzuladen. Sie habendas Recht, an Sitzungen des Vorstands teilzunehmen und können sich in Sitzungendes Vorstandes jederzeit zu Wort melden. Sie haben Rederecht, jedoch keinStimmrecht.

32 ARVIOINTI ETELÄ-SUOMEN LAPSEN ÄÄNI–OHJELMASSAEtelä-Suomen Lapsen ääni-ohjelman arviointi toteutetaan usealla eri tasolla. Jokainen osahankevastaa oman kehittämistyönsä sisällöllisestä arvioinnista. Kokonaisarvioinnista vastaa Lapsen ääni– ohjelman erikoistutkija. Viidessä osahankkeessa on omaa tutkimus- ja arviointiresurssia.Etelä-Suomen Lapsen ääni -ohjelman kehittämistyö perustuu muutosteoriaan: kehittämistyöntulosten oletetaan näkyvän muutoksena asiakastasolla sekä palvelurakenteen tasolla.Muutosteorian pohjalta on kaikille osahankkeille laadittu loogiset viitekehykset, joissa tarkastellaanosahankkeiden tavoitteita, tuotoksia sekä välittömiä sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tuloksia.Loogiset viitekehykset ovat pohjana sekä Lapsen ääni ohjelman kokonaisarvioinnille ettäosahankkeiden arvioinnille.Arvioinnissa tarkastellaan asiakas- ja palvelurakennetta sekä kehittämisprosesseja.Kokonaisarvioinnin pääkysymyksinä ovat:1. Parantaako ohjelmassa kehitetyt intensiiviset ja varhaisen tuen toimintamallit lasten, nuorten japerheiden arkea ja hyvinvointia?2. Miten ohjelmassa kuullaan ja osallistetaan lapsia ja nuoria?3. Syntyykö moniammatillisella työotteella lapsia, nuoria ja perheitä tukevia toimintamalleja?4. Kuinka moniammatillisia tiimejä johdetaan onnistuneesti?5. Miten käynnistetyt verkostot toimivat ja mitä tuloksia niillä saavutetaan?6. Etenevätkö ohjelman kehittämisprosessit tavoitteiden suuntaan ja suunnitelmien mukaisesti?Lapsen ääni –ohjelman kokonaisarviointi tarkastelee ohjelmakokonaisuutta, ottaen huomioontoimintalinjakohtaiset erot ja mahdolliset alueelliset erot. Osahankkeissa on yksityiskohtaisempiaarvioitavia asioita, jotka yhdistyvät kokonaisarvioinnin tiedontuotantoon. Yllä olevatarviointikysymykset kuitenkin ohjaavat kokonaisuutta.3 ARVIOINTI ULAPPA-HANKKEESSAULAPPA-hankkeen arvioinnin voi jakaa kahteen osaan - kehittämisprosessin arviointiin japalvelurakennetulosten arviointiin. Arvioinnin keskeisin tehtävä on yhtäältä ohjata ja arvioidaULAPPA-hankkeeen kehittämisprosessin etenemistä keskeisten toimijoiden näkökulmasta jatoisaalta arvioida hankkeen tuloksia ja vaikutuksia.Kehittämisprosessin arvioinnin keskeisin tehtävä on ohjata hankeen toteutusta tavoitteidensuuntaisesti sekä parantaa kehittämisprosessin hallintaa ja toimenpiteiden tuloksellisista javaikuttavaa toteuttamista. Kehittämisprosessia arvioidaan formatiivisesti, eli arvioinnin fokuskohdistetaan kehittämistoimintaan ja sen parantamiseen. Arvioinnin tavoitteena on, että johankkeen aikana opitaan yhdessä ratkaisemaan ongelmia ja suuntamaan toimintaa uudelleen,mikäli siihen on tarvetta.Kehittämisprosessin arviointi toteutetaan hanketyöntekijöiden ja ohjausryhmän itsearviointina sekäosana koko hankkeen arviointia hallinnoijan toimesta. Kehittämisprosessin arviointi on esitettytarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 1.ULAPPA-hankkeen tulosten arviointiin sisältyy ajatus prosessin rationaalisesta ja lineaarisestaluonteesta eli siitä, että määritetyillä toimenpiteillä saavutetaan haluttu vaikutus. Arvioinnoinkohteena ovat tuloksien saavuttaminen. Tulosten arviointi on summatiivista arviointia.

4Keskeiset kysymykset tuloksien osalta ovat:1. miten hanke on edistänyt lasten ja nuorten palveluiden menetelmien kehittymistä?2. miten hanke on edistänyt moniammatillista yhteistyötä ja johtamista? sekä3. miten hanke on edistänyt lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta?Tulosten arvioinnissa tiedonkeruumenetelminä ovat verkostoissa toimiville tehtävät kyselyt jatapahtumien itsearvioinnit. ULAPAN hanketyöntekijät kokoavat arviointitiedot. Tulosten arviointi onesitetty luvussa 5 ja liitteessä 2.Viimeistään arviointitiedon raportointi- ja analysointivaiheessa määritellään arviointikriteerit.Vaikuttavuutta arvioidaan tarkastelemalla tulosten saavuttamista suhteessa toimintoihin jahakemalla selityksiä sille, miksi ja miten tulokset ovat tai eivät ole toteutuneet. Tärkeää on arvioida,mitkä ovat olleet tuloksiin pääsemisen kannalta edistäviä ja mitkä estäviä tekijöitä.4 KEHITTÄMISPROSESSIN ARVIOINTIULAPPA-hankkeessa kehittämisprosessin arvioinnin keskeisin väline on reflektiivinen itsearviointi,jota toteutetaan säännöllisesti koko hankkeen aikana työntekijöiden ja ohjausryhmän tasolla.Lisäksi prosessia arvioidaan hallinnoijan laatimalla puolivuosittaisella kyselyllä. Hankeprosessinarvioinnissa huomiota kiinnitetään hankkeen tavoitteiden asetteluun ja niiden priorisointiin sekäkonkreettisten toimenpiteiden määrittymiseen. Lisäksi arvioidaan hankkeen organisointia jajohtamista sekä kuntien yhteistyöryhmien merkitystä hankkeen tavoitteiden toteutumiselle jatoimintojen määrittymiselle. Itsearvioinnin fokus ja tehtävä muuttuvat hankkeen edetessä,tavoitteena on saada kumuloituvaa ja relevanttia tietoa kehittämistyön tueksi hankkeen erivaiheissa. Kehittämisprosessin keskeisimpiä arviointikysymyksiä ovat:1. Miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet?2. Miten hankkeen organisointi on toiminut?3. Mitä ennakoimattomia asioita on ilmennyt?4. Miten kehittämisprosessi on edennyt?Prosessin arvioinnin materiaalina ovat dokumentoidut itsearviointilomakkeet ja niistä tehdytkoosteet sekä koosteista tehdyt johtopäätökset. Tämän lisäksi aineistona ovat ohjausryhmän jahankkeen toteuttajien tekemät sisällölliset ja toiminnalliset muutokset, tarkennukset ja korjauksetsekä hallinnoijalle tuotetut raportit.Osana koko Etelä-Suomen Lapsen ääni -ohjelman arviointia osahankkeet raportoivat hallinnoijalle,joka on osa ULAPAN itsearviointia. Raportointi toteutetaan hallinnoijalle kaksi kertaa vuodessa.Kehittämisprosessin etenemistä seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: resurssien käyttö jakehitys, tuotokset, eteneminen kohti asetettuja tavoitteita, hyvät käytännöt, toiminnot ja interventiot,yhteistyö ja verkostoituminen, työn tulosten levittäminen ja juurruttaminen, lasten, nuorten japerheiden osallistuminen kehittämisprosesseihin, palautteen kerääminen ja hyödyntäminen.Raportoinnin yhteydessä annetun tiedon lisäksi hallinnoija kokoaa osahankkeidenavainhenkilöiden näkemykset, joiden avulla etsitään lisätietoa mahdollisista alueellisista taitoimintalinjakohtaisista kehittämisprosessien eroista. Hallinnoijalle toimitetut raportit sekäavainhenkilöiden näkemyksistä tehdyt yhteenvedot liitetään osaksi ULAPPA-hankkeen arvioinninkokonaisuutta ULAPPAA koskevilta osilta.

55 TULOSTEN ARVIOINTIULAPPA-hankeen tuloksia tarkastellaan palvelurakennetulosten arvioinnin avulla. Jotta tuloksetvoidaan osoittaa vaikuttavaksi, arvioidaan tulosten yhteyttä toimintoihin.5.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin palveluissa käytettävätmenetelmät vahvistuvat5.1.1 Osallisuusmenetelmiä käytetään laajemmin kunnissa.Osallisuusverkostoon osallistuneiden tiedot ja kokemukset osallisuusmenetelmien käytöstä,hyödyistä ja edelleen kehittämisestä lisääntyvät ja menetelmiä käytetään laajemmin kunnissaperustamalla seudullinen verkosto. Verkostoon kuuluvat alueen verkostokonsultit,läheisneuvonpidon koollekutsujat ja hupu-kouluttajat.Verkoston tavoitteena on edesauttaa asiakkaita osallistavien menetelmien käytön lisäämistäkunnissa. Verkoston avulla edistetään työntekijöiden keskinäistä toisiltaan oppimista jakamallahyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tarkoitus on myös lisätä menetelmien tunnettuutta kunnissa jaedistää menetelmien osaajien käyttöä tarpeen vaatiessa yli kuntarajojen.Verkoston toiminnan käynnistysvaiheessa selvitetään menetelmien käytön laajuutta sekä tarpeitaverkoston toiminnalle. Selvitys toistetaan verkoston jäsenille vuonna 2011. Selvityksellä arvioidaanmuutosta menetelmien käytön laajuudessa sekä verkoston tuen merkitystä menetelmien käytölle.Verkostotapaamisten sisällöistä kerätään osallistuja-arviot.Arviointikysymykset ovat:1. Miten menetelmien käytön laajuus on kunnissa muuttunut verkoston toiminnan aikana?2. Onko verkoston toiminta tukenut osallistujia menetelmien käytössä?5.1.2 Osallisuutta tukevien menetelmien käyttö lisääntyy palveluiden kehittämisessäOsallisuutta tukevien menetelmien käyttö palveluiden kehittämisessä lisääntyy luomalla jatestaamalla malleja, joissa lapset, nuoret ja lapsiperheet voivat osallistua palvelun kehittämiseen.Hankkeessa edistetään toimintatapoja, joissa osallisuutta lisääviä menetelmiä käytetään toiminnankehittämiseen yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Toimintamallit dokumentoidaan niin, että neovat siirrettävissä ja toteutettavissa laajasti. Toiminnan vaikutuksia seurataan palveluyksiköissä.Lisäksi arvioidaan hankkeen aikana toteutuneen toiminnan määrää. Tavoitteena on neljä pilottia janiiden puiminen edellä mainitun osallisuusverkoston tapaamisissa.Arviointikysymykset ovat:1. Onko osallistujien osallisuudella ollut vaikutusta palvelun sisältöjen kehittymiseen?2. Ovatko osallisuusmenetelmien osaajat käyttäneet osaamistaan palvelujen kehittämisessä?

65.1.3 Kriisiosaaminen lisääntyy kunnissaKriisikouluttajat saavat tukea työlleen ja kriisiosaaminen lisääntyvät kunnissa seudullisen verkostonavulla.Länsi- ja Keski-Uudellemaalle koulutetuista kriisikouluttajista kootaan seudullinen verkosto, jonkatavoitteena on tukea kriisityön kehittämistä ja koulutusta kunnissa. Kriisikouluttajille on tehtyselvitys verkoston tarpeellisuudesta sekä toiveista verkoston toiminnalle. Selvitys tehtiin marrasjoulukuussa2009.Toimintaa arvioidaan verkoston jäseniltä tapaamisten yhteydessä kerättävällä itsearvioinnilla sekäselvityksellä keväällä 2011. Selvityksessä arvioidaan osallistujien kokemuksia verkostotapaamistenhyödystä kouluttajana toimimiselle.Arviointikysymykset ovat:1. Onko verkoston toiminta tukenut vertaiskouluttajien ammatillisen osaamisen lisääntymistä?2. Onko verkosto tukenut kriisiosaamisen lisääntymistä kunnissa?5.2 Monisektoraalinen yhteistyö ja johtaminen vahvistuvat5.2.1 Lastensuojelupalveluiden tietojohtaminen ja kustannusten seuranta on kehittynytkunnissaLastensuojelupalveluiden tietojohtamisen ja kustannusseurannan kehittymistä kunnissa edistetäänSosiaalitaidon ja kuntien yhteistyönä kehitetyn POP- Paljonko on paljon lastensuojelunkustannusseuranta taulukon viemisellä kuntien käyttöön. Taulukkoon kerätäänlastensuojelupalveluiden kustannukset, jotta eri palveluiden käytön ja kustannusten vertailumahdollistuisi.POP-taulukon kehittämistyöllä tuetaan kuntien lastensuojelupalveluiden systemaattistakustannusten seurantaa. Kustannustieto liitetään muihin lastensuojelun arviointi-indikaattoreihin jalisätään näin tietoa lastensuojelupalveluiden kustannusten ja vaikutusten suhteesta.Kehittämistoiminnan tavoitteena on lisätä strategista ymmärrystä sekä tukea sosiaalipalveluidentietojohtamista. POP-taulukon kehittämistyön ohella lastensuojelupalveluiden järjestämistä jakustannusvaikuttavuutta käsittelevää tietoa vahvistetaan toteuttamalla Lastensuojelu Länsi- jaKeski-Uudellamaalla -selvitys, jossa vertaillaan seudullisesti lastensuojelun toimenpiteidenkustannuksia ja määriä.Lastensuojelupalveluiden tietojohtamista tuetaan myös luomalla lasten ja nuorten palveluidenjohtaville työntekijöille ja muille asiantuntijoille foorumi. Foorumissa käsitelläänlastensuojelupalveluiden rakenteen vaikutuksia kustannuksiin ja toiminnan vaikuttavuuteen.Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, edistää seudullista yhteistyötä ja strategista ymmärrystä sekätukea palveluiden johtamista. Hankkeen aikana järjestetään 3-4 kustannusvaikuttavuuteenkeskittyvää työkokousta.Yleisen kustannusseurannan ja foorumeiden lisäksi toteutetaan tarkempiakustannusvaikuttavuuden arviointeja seudullisesta Perhe-pankki hankkeesta, Hyvinkäänintensiivimenetelmästä, Lost-Karviaisen Voimaa perheille –pilotista, Lohjan nuortenvastaanottoyksiköstä, Kirkkonummen ja Karviaisen jälkihuollosta sekä Nikinharjun lastenkodinkäytön vaikutuksista Karviaisen lastensuojelupalveluiden kustannuksiin.

7Lastensuojelupalveluiden kustannusseurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittymistäarvioidaan seuraamalla, kuinka laajasti POP-taulukkoa tai sen osia on hyödynnetty kunnissa.Lisäksi kerätään jatkuvaa palautetta kuntien asiantuntijoilta tietojohtamiseen ja kustannustenseurantaan liittyvän kehittämistyön vaikutuksista kuntien päätöksentekoon, suunnitteluun jakehittämistyöhön.Arviointikysymykset ovat:1. Kuinka laajasti POP- taulukko tai sen osat ovat käytössä?2. Tukeeko POP-taulukko lastensuojelun kustannusseurantaa?3. Hyödyttävätkö toteutetut arvioinnit ja yhteistyö foorumit kuntien päätöksentekoa, suunnittelua japalveluiden kehittämistyötä?5.2.2 Tietoperusta lasten terveydestä ja hyvinvoinnista vahvistuu kunnissaTietoa lasten hyvinvoinnista ja terveydestä lisätään kunnissa keräämällä tietoa 4-5 –vuotiaidensekä 5-luokkalaisten koululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuntien päätöksentekijöillä,johdolla ja asiantuntijoilla on tiedontuotannon avulla käytössään uutta tietoa oman toiminta-alueenlasten terveydestä ja hyvinvoinnista päätöksenteon tueksi.Lapsilta itseltään kerätään tietoa heidän hyvinvoinnistaan. Varhaiskasvatusikäisille lapsille tehdäänkysely, jossa vanhemmat toimivat lastensa haastattelijoina. Kysely linkitetään lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin. Lisäksi tehdään hyvinvointikysely 5-luokkalaisillekoululaisille.Toimintaa arvioidaan seuraamalla, mitä uutta tietoa kyseisten tiedonkeruumenetelmien jakyselyiden avulla saadaan lasten terveydestä ja hyvinvoinnista ja mikä on tiedon käytettävyyspalveluiden kehittämisessä.Arviointikysymykset ovat:1. Mitä ikäryhmäkohtaista uutta tietoa saadaan lapsille tehtävillä kyselyillä?2. Mikä on tiedon käytettävyys palveluiden kehittämisen näkökulmasta?5.2.3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaprosessien arviointi ja seuranta vahvistuvatLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaprosessien arviointia ja seurantaa vahvistetaanjärjestämällä alueellisia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmafoorumeita. Tilaisuudetsuunnataan kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdolle, välijohdolle sekäluottamushenkilöille. Tavoitteena on jakaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnistaalueella sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien toteutuksesta. Tavoitteena on lisäksivahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä löytää mahdollisiaseudullisia yhteistyön ja kehittämisen kohteita.Foorumeita arvioidaan osallistujien arvioilla tilaisuuksien hyödyistä oman alueen lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmaprosessille.Arviointikysymykset ovat:1. Kuinka hyvin foorumit tukevat kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaprosessia?2. Tuottiko foorumi osallistujille uutta tietoa lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen tueksi?

85.2.4 Moniammatillinen yhteistyö ja johtaminen kehittyvät kunnissaMoniammatillinen yhteistyö ja johtaminen kehittyvät kunnissa järjestämällä koulutusta kuntien eriyhteistyöryhmien tarpeiden mukaan.Kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden moniammatilliset yhteistoimintaryhmät edistävätalueellaan suunnitelmallista lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistä. Länsi- jaKeski-Uudenmaan alueella tapahtuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät rakenteellisetuudistukset sekä palveluiden kehittäminen luovat kuitenkin haasteita lasten ja nuorten palveluidenmoniammatillisen yhteistyön toimimiselle.Toimintaa arvioidaan yhteistyöryhmiltä kerättävän arvioinnin avulla.Arviointikysymyksenä on: Miten tuki ja koulutus ovat edistäneet moniammatillista yhteistyötä?

9LIITTEETLiite 1. ULAPAN kehittämisprosessin arviointiArvioinnin kohde(toiminnot)ArviointikysymykstTiedonkeruunmenetelmätAikataulu ja vastuuRaportointi ja tiedonkäsittelyToimintasuunnitelmassa esitetyttoiminnot1. lasten, nuorten jalapsiperheidenhyvinvoinnin palvelujenmenetelmienvahvistaminen1. Miten asetetut tavoitteetovat toteutuneet?2. Miten hankkeenorganisointi on toiminut?3. Mitä ennakoimattomiaasioita on ilmennyt?4. Miten kehittämisprosession edennyt?Hanketyöntekijöiden jaohjausryhmän Itsearviointi,hallinnoijan tuottama kyselyHanketyöntekijöiden jatkuvaitsearviointi, ohjausryhmänitsearvioinnit 4 kertaa vuodessa.Hallinnoijalle tehtävätraportoinnit puolivuosittain.Itsearvioinnit ohjaavatkehittämisprosessin etenemistä.Puolivuosittainen raportointihallinnoijalle. Ohjausryhmänitsearvioinnin koosteet2. Monisektoraalisenyhteistyön jajohtamisenvahvistaminen3. Lasten, nuorten jalapsiperheidenosallisuudenvahvistaminen

10Liite 2. ULAPAN tulosten arviointiTulos Arviointikysymykset TiedonkeruunmenetelmätAikataulu ja vastuuOsallisuusverkostoonosallistuneiden tiedot jakokemuksetosallisuusmenetelmien käytöstä,hyödyistä ja edelleenkehittämisestä ovat lisääntyneetja menetelmiä käytetäänlaajemmin kunnissa.1. Miten menetelmien käytön laajuus on muuttunutverkoston toiminnan aikana?2. Onko verkoston toiminta tukenut osallistujiamenetelmien käytössä?Kysely- ennen ja jälkeenItsearviointi- verkostotapaamisistaKysely 1. tammikuu2010, kysely 2toukokuu 2011,itsearvioinnitverkostotapaamistenjälkeen. MROsallisuutta tukevienmenetelmien käyttö lisääntyypalveluiden kehittämisessä1. Onko osallistujien osallisuudella ollut vaikutustapalvelun sisältöjen kehittymiseen?2. Ovatko osallisuusmenetelmien osaajat käyttäneetosaamistaan palvelujen kehittämisessä?Kysely osallisille jadokumentointitoteutuneista piloteistaKyselypalvelurakenteessamukana olleille sekäosallisuusverkostonjäsenille kevät 2011.MRKriisiosaaminen lisääntyykunnissa1. Onko verkoston toiminta tukenutvertaiskouluttajien ammatillisen osaamisenlisääntymistä?Kyselyt ja itsearviointiKysely verkostonjäsenille marraskuu2009 ja toukokuu 2011.2. Onko verkosto tukenut kriisiosaamisenlisääntymistä kunnissa?Verkoston tapaamistensisältöjen arviointitapaamistenyhteydessä. MRLastensuojelupalveluidenkustannusten seuranta jatietojohtaminen on kehittynytkunnissa1. Kuinka laajasti POP- taulukko tai sen osat ovatkäytössä?2. Tukeeko POP-taulukko lastensuojelunkustannusseurantaa?3. Hyödyttävätkö toteutetut arvioinnit ja yhteistyö foorumitkuntien päätöksentekoa, suunnittelua ja palveluidenkehittämistyötä?Kysely kuntienasiantuntijoilleKoko hankkeen aikana,TT

11Tieto 4-5-vuotiaiden sekä 5-luokkalaisten lastenhyvinvoinnista ja terveydestä jaon lisääntynyt kunnissa.1. Mitä ikäryhmäkohtaista uutta tietoa saadaan lapsilletehtävillä kyselyillä?2. Mikä on tiedon käytettävyys palveluiden kehittämisennäkökulmasta?Kokemusten kerääminenhyvinvointisuunnitelmafoorumeissa 2011Kevät 2011, MRKuntien päätöksentekijöillä,johdolla ja asiantuntijoilla onkäytössä tietoa oman toimintaalueenlasten terveydestä jahyvinvoinnista.Lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmaprosessien arviointia ja seurantaa onvahvistettu.1. Kuinka hyvin foorumeilla tuotettu tieto tukeekuntien lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmaprosessia2. Tuottiko foorumi osallistujille uutta tietoa lasten januorten palveluiden kehittämisen tueksi?Kysely Foorumeidenosallistujillekevät 2010 ja 2011, MRMoniammatillinen yhteistyö jajohtaminen ovat kehittyneetkunnissa1. Miten tuki ja koulutus ovat vaikuttaneetmoniammatilliseen yhteistyöhön?koulutusten saaneidenitsearviointiHankeen aikana,MR/TT