SISUPUSSI VETYKYLÄ 120-VUOTIAS MARJOISSA - Kemia-lehti

KEMIA2/2011KemiSISUPUSSIAda Yonathintie NobeliinVETYKYLÄhypetyksestäkonkretiaan120-VUOTIASKemistikiltavoimissaanMARJOISSAmaistuuterveysNuclear MagneticResonance Spectroscopy& ImagingFT-IR, FT-NIR, Raman andTD-NMR SpectroscopyMass SpectrometryX-Ray Diffraction& FluorescencePlease visit us atHall 6, Booth 6e51Bruker in ScandinaviaVallgatan 5SE-17067 SOLNATel: +46 8 655 25 30Tel: +358 400 426 438 (FIN)E-mail: optics@bruker.seSee the World of Bruker.The Performance Leader inAnalytical Instrumentation.www.bruker.com

kemikaalien säilytyspaloturvakaapit, kaasupullokaapit,happo-emäskaapit, kemikaalikaapitolosuhteiden hallintainertin kaasun työasemat,suodatinvetokaapit, biosuojakaapit,isolaattoritkylmäsäilytysex-suojatut kylmälaitteet,jääkaapit, pakastimet,syväjääpakastimetlämpökäsittelykammiouunit, putkiuunit, cMatmikroaaltouunit, erikoisuunit,lämpökaapitkaasun kehitystyppigeneraattorit, puhdasilmageneraattorit,vetygeneraattoritlaboline on laboratorioalan palveleva asiantuntija.oikein valitulla laitteella parhaat tulokset kaikissaolosuhteissa. huipputeknologian ohella tarjoammemyös koulutus-, huolto-, kalibrointijavalidointipalvelut.6b51ääriolosuhteiden asiantuntijalabo line oykarjalankatu 200520 helsinkitel. +358 9 877 0080fax +358 9 877 00870info@laboline.fiwww.laboline.fi

Visit us at booth 6g56THERE’S ONLY ONE WAY TO GET UPLC PERFORMANCE.For true UPLC ® performance, you need the complete ACQUITY UPLC ® system solution.Despite what our competition wants you to believe, an HPLC column on an HPLC systemis still HPLC. True UPLC performance, only from Waters. www.waters.com/trueWaters Finland, Kutomotie 16, 00380 HELSINKITel. (09) 5659 6288 e-mail: finland@waters.com©2011 Waters Corporation. Waters, UPLC and ACQUITY UPLC are registered trademarks ofWaters Corporation. The Science of What’s Possible is a trademark of Waters Corporation.

SISÄLLYS6 Sinnikkään haaveilijan”Toivoton työ”toi NobelinSisko Loikkanen10 TÄTÄ MIELTÄJazzia peliin!Ilkka Pollari12 Vetykyläjatkaa jalat maassaJuha Granath18 AjankohtaistaTyön imulla kohtiUnelmien työpaikkaaPäivi IkonenMiki Koren / Weitzmann-instituuttiIikka Koistinen52 Reaalikoulusta Aalto-yliopistoonTKK teki kemiantekniikastatieteenPekka T. Heikura ja Päivi Ikonen56 Otaniemen Kemistikiltajuhlii muutoksenaalloissaSanna Alajoki60 Koulutus pitääfirman tielläPäivi IkonenJuha GranathKun alkaa miettiäkarhun talviunta,saattaa päätyä kemiannobelistiksi. Näin käviisraelilaiselle AdaYonathille. (s. 6)Sastamalan Äetsäänkaavailtu Vetykylä on saanutuutta tuulta purjeisiin,kertovat kylän puuhamiehet.(s. 12)Kemistikillan 120.Kondensatiossa herrat(kuvassa Markus Sintonen)ojensivat daameilleen (MaijaRenkonen) ruusun serenadinkera. (s. 56)20 Uutisia28 NÄKÖKULMARennosti Reachista?Anja Nystén28 KEMIA SILLOIN ENNEN29 VIHREÄT SIVUT37 KeemikkoToleranssia teille48 Nobelistit sen sanoivat:Kemia muuttaamaailmaaHelena Laavi50 Dekaani Outi Krause:”Suomenmestaruus ei riitä”Aalto-yliopisto haluaa huipulleLauri Lehtinen62 Terveyttä metsästäSanna Alajoki64 Pakkausala piristyyKasvun kärjessä kehittyvät maatLauri Lehtinen66 lukijaltaTutkimusryhmät eriarvoisiakemian tieteenalaarvioinnissaJarl B. Rosenholm38 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU46 Media kiinnostuikemian vuodestaLeena Laitinen47 Ydinreaktori nujertaasyöpäkasvaimenSanna AlajokiKansainvälisen kemian vuodenavajaisissa Pariisissa tarjoiltiin keittoannoksetkoeputkista ja juomatmittapulloista. (s. 48)Helena Laavi68 ULKOMAILTA70 HENKILÖUUTISIA73 TULEVIA TAPAHTUMIA74 SEURASIVUT76 kemiaa koko elämäKun vesi tuli postistaJohanna Vähäpesola77 ChemBio Finland 2011-messuopas4 KEMIA 2/2011

Pääkirjoitus10. maaliskuuta 2011KEMIA KemiVol. 38 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerSauli Ilola 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2011 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTKemistien kohtaamisiaMut hei ei se riitäet on mukavaasen täytyy olla paljon parempaa…Neon 2 -yhtyeen Kemiaa-kappale soi yhä korvissani, sillä sain kunnianedustaa lehteämme Aalto-yliopiston Kemistikillan 120-vuotisjuhlassa.Samalla edustin lähes parinsadan juhliin osallistuneen alumnintavoin ammoisia kemistisukupolvia, joiden opiskelumetodit ja kiltariennotovat muinaishistoriaa nykyopiskelijoille. ”Yhtään et ole muuttunut”,vakuuttelimme toisillemme (ja itsellemme) jälleennäkemisistäriemastuneina.Varttuneimmat olivat aloittaneet opiskelunsa yli 60 vuotta sitten.”Päätettiin tulla nyt, ettei jää viime tippaan”, kuten vuosikurssia 1946edustanut juhlija hyväntuulisesti perusteli.Hieno juttu, onhan jokaisen kemistipolven vastuulla luoda omistakokemuksistaan elävää historiaa ja siirtää parhaita perinteitä seuraaville.Nuoret kyllä osaavat valita, missä kohtaa vaalia vanhaa, missänaurahtaa ja jatkaa eteenpäin.Opiskelijoihin kohdistuvat odotukset ja nuorten omat urapaineeteivät ole ainakaan loiventuneet omista ajoistamme. Sitä kunnioitettavampaaon, että tahtoa ja energiaa perinteiden jatkamiseen riittää.Yli vuorokauden mittaisten juhlien järjestäminen ja hallinnointi sujuiihailtavasti parikymppisiltä vastuunkantajilta.Juhlimisen teekkarit ovat toki aina osanneet, mutta kiltatoiminnansivutuotteena tullaan kutoneeksi korvaamattoman arvokasta verkostoa,josta riittää iloa ja hyötyä tulevalle työuralle. Yhdessä koetunmerkitys vain kasvaa vuosikymmenten vieriessä.Edessä oleva ChemBio Finland 2011 on seuraava erinomainentilaisuus kaikkien alojen kemisteille kokoontua verestämään vanhojaja solmimaan uusia tuttavuuksia, muistelemaan menneitä ja oppimaanuusinta uutta. Kannattaa tutustua päivien tarjontaan tämän lehdenlopusta. Missä muualla voit vahvistaa yhtätehokkaasti verkostojasi ja kerätä koriisiyhtä lyhyessä ajassa näin kattavantietopaketin, vieläpä ilmaiseksi?Eiköhän lähdetä kemianvuoden kunniaksi porukallaMessukeskukseen.Lopuksi korjaisin ilmenneenväärinkäsityksen.Vaikka 1980-luvun alussatietokoneita ei ollut niinpaljon kuin nykyisin, neeivät enää silloin olleetihan huoneen kokoisia.Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 9 000Forssa Print, Forssa 2011ISO 9002Karolliina Ek2/2011 KEMIA5

Sinnikkään haaveilijan”Toivoton työ”toi NobelinUteliaisuus, sisukkuus ja oivallus karhujen talviunesta olivatkemisti Ada Yonathin eväinä matkalla kohti Nobelin palkintoa.Sisko LoikkanenIsraelilainen Ada Yonath palkittiin kemianNobelilla vuonna 2009. Maailmanarvokkain tunnustus tuli ribosomin, solunproteiinitehtaan, rakenteen ja toiminnanselvittämisestä. Yonath jakoi palkinnonintialaissyntyisen Venkatraman Ramakrishnaninja yhdysvaltalaisen ThomasSteitzin kanssa.Israelilaiskemistin tie nobelistiksi eisuinkaan ollut myötäilijöiden siivittämä.Kolmekymmentä vuotta sitten juurikukaan ei uskonut, että hän onnistuisialoittamassaan urakassa. Monet kollegatpitivät tehtävää täysin toivottomanaja Yonathia epärealistisena haaveilijana,jopa hulluna, joka ei tuntunut ymmärtävän,kuinka järjettömään hommaan oliryhtynyt.”Mutta itse olin vakuuttunut, että kannattijatkaa, koska tein mielenkiintoisialöytöjä ja sain tärkeitä johtolankoja”, Yonathmuistelee.Saavutus tuntuu huimalta yhä, kunkatselee tutkijoiden tuottamia värikkäitäribosomin mallinnoksia tietokoneennäytöltä. Soluelin näyttää tolkuttomaltasykkyrältä, pahan kerran sekaisin menneeltälankavyyhdeltä, joka tosin – toisinkuin kotoinen villalankakerä – koostuuproteiineista ja ribonukleiinihaposta elirna:sta. Ne kietoutuvat toisiinsa näennäisestiilman minkäänlaista logiikkaa.Ribosomi onkin solun monimutkaisimpiarakenteita. 1980-luvulla tutkijoillaoli vasta karkea kuva sen mutkikkuudesta,mutta sen verran hankalaksi setiedettiin, että hyvän kiteen tekeminenkatsottiin mahdottomaksi. Ilman täydellistäkidettä ei puolestaan onnistuisi rakenteenatomintarkka määritys.Noihin aikoihin osattiin jo kiteyttääyksittäisiä proteiineja, mutta ribosomissahaaste oli moninkertainen. Kun mukanaoli useita proteiineja sekaisin ja rna:tasotkua lisäämässä, selvitettävänä oli arvioltasatojatuhansia atomeja.”Jos karhut, niinkyllä minäkin”Ribosomien rakenteen pariin Ada Yonathpäätyi mutkan kautta. Hän tutki ensininitiaatiofaktoreita eli ribosomin toiminnankäynnistäviä proteiineja, muttatyö jäi kesken, kun tutkimuslaboratorioIsraelissa lopetti toimintansa.Yonath pakkasi tavaransa ja muuttijatkamaan tutkimustaan Yhdysvaltoihin.Siellä hän törmäsi tieteellisessä konferenssissasaksalaiseen professoriin, jokakutsui hänet Berliiniin selvittämään initiaatiofaktoreidenaminohapposekvenssiäja rakennetta.Vähän ennen lähtöä sattui kuitenkinonnettomuus. Yonath kaatui polkupyörälläja sai pahan iskun päähänsä. Vakavapäävamma jouduttiin leikkaamaan, jaleikkauksia seurasi pitkä sairaalahoito.Kului yli puoli vuotta ennen kuin hänpääsi lentämään Saksaan.”Siinä vaiheessa toiset tutkijat olivat josaattaneet työn käytännössä päätökseen”,Yonath hymähtää. Epäonnekkaasta alustakäynnistyi kuitenkin pitkä työrupeamaSaksassa ja hedelmällinen yhteistyö saksalaistutkijoidenkanssa.Juuri Saksassa Yonath sattui lukemaankarhujen talviunesta kertovan mielenkiintoisenartikkelin, joka teki hänestäribosomien rakenteen tutkijan.Kun karhu keväällä herää, sen soluttarvitsevat suuren määrän proteiineja.Silloin ribosomit aktivoituvat ja proteiinisynteesikäynnistyy. Mutta jotta ymmärrettäisiin,kuinka proteiinisynteesintranslaatiovaihe etenee, tarvittaisiin atomintarkkakuva ribosomien rakenteestaMiki Koren/Weitzmann-instituuttiAda Yonath jatkaa ribosomitutkimuksiaanWeitzmanninstituutissaIsraelissa.6 KEMIA 2/2011

Ada Yonath• Syntynyt Israelin Jerusalemissavuonna 1939.• Opiskeli Jerusalemin heprealaisessayliopistossa kemiaa, biokemiaaja biofysiikkaa.• Väitteli tohtoriksi Weizmann-instituutissaIsraelin Rehovotissa.• Työskennellyt mm. YhdysvalloissaMIT:ssä ja Saksassa HampurinMax Planck -instituutissa.• Johtaa nykyään Weizmann-instituutinbiomolekyylirakenteidenkeskusta.2/2011 KEMIA7

Pieni suuri ribosomiVaikka ribosomi on vain parin nanometrin mittainen,se on solun tasolla jättimäinen proteiinitehdas.Silti jokaiseen ihmissoluun mahtuu Ada Yonathinarvion mukaan jopa miljoona ribosomia.Ribosomi koostuu kahdesta alayksiköstä, jotkaovat erillään mutta proteiinisynteesin alkaessa yhdistyvät.Yonathin tutkimilla bakteereilla ribosomin isoalayksikkö sisältää noin 3 000 nukleotidia kahtenarna-ketjuna ja reilut kolmekymmentä proteiinia.Pienessä alayksikössä on puolisentoistatuhatta nukleotidiayhtenä rna-ketjuna ja parikymmentä proteiinia.Molemmissa alayksiköissä on kolme siirtäjä-rna:nsitoutumiskohtaa.Yonath kuvaa ribosomia valtavaksi entsyymiksi,joka ohjaa suurta joukkoa reaktioita. Ribosomi lukeegeneettistä koodia lähetti-rna:sta, ohjaa oikeangeneettisen koodin valintaa ja näkee, mistä kohdastaluenta pitää aloittaa. Proteiinien valmistusvaiheessaribosomi sitoo aminohapot toisiinsa peptidisidoksillapitkiksi ketjuiksi ja sen jälkeen vyyhdittääne kolmiulotteisiksi proteiinirakenteiksi.Kalifornian yliopiston/RNA Center/ M. Laurberg, H. Asahara, A. Korostelev, S. Trakhanov ja H.F. Nollerja sitä varten niistä täydellinen kide.Vaikka ribosomit jo osattiin eristää solustaja niiden kaksi alayksikköäkin erottaatoisistaan, kiteyttämisessä olivat epäonnistuneetparhaatkin tutkijat.Ongelma piilee juuri ribosomin monimutkaisuudessaja epäsymmetrisyydessä.Scanstockphoto”Proteiinit ja rna ovat ribosomissa erillääntoisistaan mutta samalla myös erilaisissavuorovaikutuksissa keskenään.Ne ovat joustavia, liikkuvia ja tekeväterilaisia tehtäviä. Laboratoriokäsittelyssäniiden rakenteet tuhoutuvat”, Yonathluettelee kiteyttämisen haasteita.”Kun sain tietää, että ennen talviun-Talviunilleen valmistautuvakarhupakkaa ribosominsajärjestykseen.Saman päätti tehdäAda Yonath.Ihmissilmälle näkymätön ribosomi onhäkellyttävän monimutkainen soluelin,joka koostuu toisiinsa kietoutuneistaproteiineista ja rna:sta.ta karhujen ribosomit pakkautuvat solussajärjestykseen, tajusin, että sellaisessamuodossa ne ehkä voidaan kiteyttääkin.Päätin, että jos karhut siinäonnistuvat, niin kyllä minäkin pystynribosomit järjestämään.”Yonath aloitti kokeensa bakteerien ribosomeilla.Kohteeksi hän valitsi ääriolosuhteissaviihtyvät otukset, joidenribosomitkin hän päätteli kestävimmiksija kiteytykseen sopivimmiksi.Niin israelilaistutkijanlaboratorioon saapuivat kuumissalähteissä elävä Geobacillusstearothermophilusja umpisuolaisessaKuolleessa meressä asustavaarkki Haloarcula marismortui.Tutkija paneutui sitkeästija tunnollisesti erilaisiin kiteyttämistekniikoihin,samointyönsä suunnitteluun.”Pyörittelin asioita päässäni ja kokeilinmonenlaisia vaihtoehtoja. En kuitenkaantehnyt mitään summamutikassavaan etenin loogisesti ja mietin tarkkaan,mitä seuraavaksi.”Miettiminen kannatti: ensimmäisetmikrokiteet olivat valmiina vajaassapuolessa vuodessa. Se oli silti vasta alkua,sillä kiteiden ja niiden myötä kuvientaso ei vielä ollut läheskään riittävä.”Mutta silloin sain varmuuden siitä,että työtä ei kannata jättää kesken.”8 KEMIA 2/2011

Vuosi vuodelta niin kiteet kuin röntgensädekuvatparanivat paranemistaan,ja ribosomin rakenne hahmottui yhä tarkemmin.2000-luvun alussa Yonathintutkimusryhmä lopulta julkaisi arvostetuissatiedelehdissä kuvat, joissa yksityiskohdatnäkyvät muutaman ångströmin(10 -10 m) tarkkuudella.Köyhästä tytöstäLiisaksi IhmemaassaAda Yonathin ryhmä on tutkinut myösmuun muassa kuumankestävää Thermusthermophilus ja säteilyä sietävää Deinococcusradiodurans -bakteeria. Niistäse on selvittänyt ribosomin kummankinalayksikön rakenteet sekä yksityiskohtiaproteiinisynteesin translaatiovaiheen toimintaperiaatteistaja entsyymin aktiivisistakohdista.Yonath kollegoineen on myös löytänytribosomista tunnelirakenteen, jota pitkinproteiiniksi valmistuva aminohappoketjupoistuu valmistuspaikaltaan.Senkin hän on saanut selville, kuinkaantibiootit oikeastaan purevat kohteeseensa:ne tarttuvat bakteerin ribosomiin,estävät sen proteiinisynteesin ja sitentappavat koko bakteerin. Tietoa voidaankäyttää hyväksi uusien antibioottien kehitystyössä.Solun proteiinitehtaan rakenne siistunnetaan jo hyvin.”Mutta ei riittävän hyvin”, Yonath sanoo.Kesällä 72 vuotta täyttävän tutkijan työsiis jatkuu entiseen malliin. ”Tarvitsemmevieläkin yksityiskohtaisempia kuvia,antibioottien toimintatavoista emme tiedävielä kaikkea, ja proteiinisynteesinmekanismissa riittää selvitettävää”, nobelistiluettelee.Itse Nobelista Yonath kertoo olleensayhtä yllättynyt kuin palkitut perinteisestiovat. ”Kun puhelinsoitto Tukholmastatuli, ajattelin, että pilailevat kustannuksellani.”Nobel-viikkoa Ruotsissa joulukuussa2009 hän kuvailee sadunomaiseksi.”Olin kuin Liisana Ihmemaassa”, naurahtaahyvin vaatimattomista oloista lähtenyttutkija. Isän kuoltua tuolloin vasta10-vuotias Ada oli joutunut lähtemääntienestiin. Lahjakas tyttö kuitenkin onnistuirahoittamaan koulunkäyntinsäantamalla yksityistunteja koulutovereilleen.Juhlaillallisilla Yonathin vierustoveriksioli sijoitettu kuningas Kaarle Kustaa,joka ”laski rennosti leikkiä ja osoittautuioikein mukavaksi ihmiseksi”.”Kun ruokakin oli mahtavaa, ilta olikerta kaikkiaan hieno.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fiJonas BergstenRöntgenmenetelmätuo NobeleitaAda Yonath on ribosomien röntgensädekristallografiantiennäyttäjä japioneeri. Venkatraman Ramakrishnanja Thomas Steitz, jotka jakoivatNobelin Yonathin kanssa, aloittivattutkimuksensa omilla tahoillaanmyöhemmin.Hyvien kuvien aikaansaaminenriippuu paitsi kiteyttämistekniikastamyös röntgenmenetelmästä, johonvarsinkin Steitz on kehittänytoleellisia parannuksia.Ramakrishnan taas työskenteleenykyisin Ison-Britannian CambridgessäMRC:n MolekyylibiologianLaivamatka vapauttaa jäyhät suomalaiset.”Iloiset suomalaiset”laboratoriossa, jossa proteiinitutkimuksenröntgensädekristallografistamenetelmää on kehitetty ja sovellettuerityisen menestyksekkäästi.Monet laboratorion aiemmatkintutkijat on palkittu Nobelilla menetelmällätehdyistä löydöistä. JamesWatson, Francis Crick ja MauriceWilkins selvittivät sen avulla dna:nkaksoiskierrerakenteen ja saivat siitäNobelin vuonna 1962. Röntgensädekristallografisentyön tehnytRosalind Franklin ehti kuolla ennenpalkinnon myöntämistä.Ada Yonath on käynyt Suomessapariin otteeseen muun muassa arvioimassatieteemme tasoa. Parhaitenhänelle on kuitenkin jäänyt mieleenensivierailu vuodelta 1973.Israelilaistutkija osallistui tuolloinTukholmassa järjestettyyn biokemiankonferenssiin, jossa hän kuulimahdollisuudesta tehdä ”fantastinen”laivamatka Tukholmasta Turkuun.Oli vielä kesä, ja aurinko paistoimelkein ympäri vuorokauden.”Päätimme mieheni kanssa ottaatilaisuudesta vaarin, ostimme liputTurkuun ja jatkoimme sieltä junallapäiväksi Helsinkiin.””Laivassa oli paljon suomalaisia.He joivat, päihtyivät ja muuttuivathyvin iloisiksi. Sitten he lauloivat jatanssivat.”2/2011 KEMIA9

TÄTÄ MIELTÄJazzia peliin!LUOVAA YHTEISTYÖTÄ opiskeltiinKemiran Annual Meetingissä jazztohtoriJari Perkiömäen yhtyeen opastuksella.Jazzbändi on organisaatio, joka pyrkiiluomaan yhteistyöllään jotain ennen kokematonta.Kuten työelämässä, yhteisistäpelisäännöistä on sielläkin sovittu.Homman todellinen juju on positiivinenja interaktiivinen luovuuden spiraali. Hyväbändi hyödyntää juuri niitä asioita, joitatiimityön konsultit ja oppikirjat meille toitottavat:herkkävaistoista kommunikaatiotaja kykyä innostaa työtovereita huippusuorituksiin.Johtajuus on dynaamista, vastuunkantajanavuorotellaan. Virheitäkin sallitaan– Jazzbändissä vahingossa syntyvä taitarkoituksellinen riitasointu johtaa useinkvanttihyppyyn luomisprosessissa.Tällaiset yhteispelillä sujuvan luovuudenhetket liittyvät useimmiten harrastuksiinja kotiin. Toki niitä silti löytyy työuraltakin:uusien tehtaiden käynnistysvaiheet,onnistuneet projektit, villeimmätbrainstormit sekä ne jokapäiväisemmät jasiksi helpoimmin unohtuvat pienet asiat,joissa jotain arvokasta luodaan yhteistyönja oivalluksen kautta.katsoja on passiivisessa roolissa. Aikanaantv:ssä esitetyissä Nobel-palkittujenjutusteluissa päästiin hetkittäin lähelletätä. Maailman huiput pystyivät sessioissaannäkemään asioita uudella tavallahyödyntäen toisten tieteenalojen mahdollisuuksia.Tv:n ajankohtaisohjelmatkin tuovat yhteenasiantuntijoita polttavien ongelmienääreen. Onnistutaanko niissä luomaanyhdessä ratkaisuja, uusia näkökantoja?Vastaus on ei: sitä ei edes yritetä.Ohjelmat vievät juuri päinvastaiseensuuntaan. On tuskallista katsoa, kun inkvisiittorimaisetjuontajat piinaavat vieraitaan,yrittävät saada heitä kiikkiin sanomisistaantai tekemisistään ja tätenkorostavat vastakkainasettelua. Asioitakärjistetään ja niiden oltava mustia taivalkoisia, vivahteita ei sallita. Laajemmatkeskusteluillatkin johtavat ennalta valittujennäkökantojen ankkuroitumiseen tailoitontumiseen. Kansalaissotia pyritäänsytyttämään, koska media tarvitsee niitä.Vaikutusvaltaisia ihmisiä on toki voitavalaittaa vastaamaan teoistaan ja mielipiteistään.Mutta voisiko silloin, edes vahingossa,syntyä jotain uutta?joka peittää alleen kaiken hyödyllisen lähestäydellisesti. Kehitys ei siis näytä täälläkäänolevan kovin suotuisaa.Mutta entä tulevaisuudessa? Luovaayhteistyötä kannattaa myös harjoitella eikävain kertoa siitä. Niinpä lopetan nasevanloppukappaleen (toivottomalta tuntuvan)miettimisen ja annan tehtävän hyvälleystävälleni, Human Capital InvestmentOy:n Ari-Matti Auviselle:”Tämän päivän Internet antaa loistavatmahdollisuudet oman mielipiteen julistamisestayhteisen toiminnan suunnitteluunja toteutukseen. Usein ajattelemme, ettätodellinen luovuus näkyy Internetissä räväkköinäblogikirjoituksina tai hulvattominaYouTube-videointeina.Ne ovat yksi luovuuden pinta. Vähintäänkinyhtä tärkeä pinta on monien toisillensaennakolta tuntemattomien yksilöidentekemä pyyteetön yhteistyö.Esimerkiksi käyköön Wikipedia, AndrewLih’n sanoin “the world’s greatestencyclopedia created by a bunch ofnobodies”. Huuda sinä, minä wikisen, jameille kummallekin on Internetissä tilaa jamahdollisuuksia.”VOISIKOHAN tällaista synnyttää tosiaikaisenatelevisiossa? Siis välittää tuollaistaenergisoivaa tunnetta toisille?Hyvää konserttia tai sujuvaa joukkuepeliäon toki hienoa seurata, mutta silloinENTÄ INTERNET? Sehän on kaaos, jokaperustuu paljolti juuri luovaan yhteistyöhön.Saadaanko siellä aikaan jotainuutta? Googleen kurkistaminen sen kertoo:hallitsematon luovuus tuottaa roskaa,ilkka.pollari@kemira.comIlkka Pollari vastaaKemira-konsernissaimmateriaalioikeuksienhallinnasta. Kolumnipalkkioosoitetaanhänen toivomuksestaansairaalaklovnien toiminnantukemiseen.Antti Suhonen10

NOPEA JA TARKKAUusi Thermo Scienti c Orion DUAL STAR pH/ISE-mittari onlisätty Orionin kasvavaan ja laadukkaaseen vesianalyysilaitteidensarjaan.Teet mittarilla kaksi pH/ISE/ORP -mittausta samanaikaisesti,tehokasta esim. jätevesilaboratorioille - pH ja ammonia samastanäytteestä samanaikaisesti. Mittari opastaa käyttäjäänsä - oikeattulokset saadaan riippumatta käyttäjän kokemuksesta.Tutustu osastollamme 6e40 laajaan valikoimaan OrioninStar-mittareita, elektrodeja, liuoksia ja tarvikkeita. Esillä myös uusiAutoTration -500 -automaattinen näytteensyöttäjä.Thermo Scientific OrionDUAL STAR-mittaritarjoaa kaikki legendaarisen 720A+-mittarin edut ja lisäksi Star-mittareidenedistykselliset ominaisuudet.Lab-dig Oy PL 52, 02210 Espoo | puh. (09) 884 5022 | labdig@labdig.fi | www.labdig.fi

VetykyläPrizzin projektipäällikkö Jouko Koivula(vas.) sekä Kemira Chemicalsin tehtaanjohtajaJukka Vierimaa ja tekninen johtajaOsmo Kuusinen uskovat Vetykylän uusiinhankkeisiin.12 KEMIA 2/2011

Kemira Chemicalsin Äetsän-tehtaanalueelle on suunnitteilla sekä yhdenmegawatin polttokennovoimala että30 megawatin biovetyvoimala, jokahyödyntäisi toisena polttoaineenaanhaketta. Voimaloiden rakentamisestapäätetään kevään aikana.Pieni raha,suuri sieluPirkanmaan maakuntahallitusmyönsi syyskuussa 2009 ÄetsänVetykylä-hanketta vetävälle PrizztechOy:lle Euroopan aluekehitysrahastonja valtion rahoitusta yhteensä151 000 euroa.Rahoituksen perusteena oli, että”Hanke tukee osaamiskeskusohjelmantavoitteita uusien energiamuotojenkehittämisestä. Pirkanmaanmaakuntaohjelman osalta hanketukee tunnistettujen klustereiden(tulevaisuuden energiateknologia)vahvistamista.”Vetykylän tavoite on olla vuonna2013 merkittävä toimija eurooppalaisessavetykyläverkostossa. Kylääovat tukeneet myös muun muassaKemira Chemicals, Gasum,Outotec, Leppäkosken Sähkö jaWoikoski.Prizztechin projektipäällikönJouko Koivulan mukaan rahoitustaon vaikea löytää alueelle, jossatarvitaan kipeästi uusia osaajia,koulutusta ja esittelyjä.”Eli asioita, joille ei ole markkinaintressiä,mutta jotka ovat välttämättömiätyöllisyyden ja kansainvälisenkilpailukyvyn ylläpitämiseksi.”Pääosin Porin kaupungin omistamaPrizztech on saanut Vetykylä2009–2011 -hankkeelle rahoitustayhteensä 217 000 euroa.”Tukea on jäljellä vielä yhdellehenkilötyövuodelle uusien hankkeidenperustamiseen ja kansainvälisenyhteistyön lanseeraamiseen.”johon muutti tehtaan laboratoriopäällikköHannele Toivo perheineen.”Talomme kävi vedyllä vuoden verran.Viihtyvyyttä vähensi talon viereenrahdattu kontti, jossa oli tarvittava laitteisto.Muuten talossa oli mukava asua.Ei sitä huomannut, milloin talon voimanlähteenäoli sähkö, milloin vety.”Tekninen johtaja Kuusinen harmitteleekokeilun pikaista päättymistä.”Polttokenno tukkeutui nopeasti, ja osakennoista rikkoutui jäähdytysveden jäätymisentakia. Harmi että näin kävi, silläesimerkiksi Tanskassa alkaa ensi vuonnavetytalojen sarjavalmistus, ja Euroopassakehitetään erilaisia ratkaisuja kovallavauhdilla ja isolla rahalla.”Vetykylän polttokennosto jäi heitteillevuosiksi, mutta nyt se on korjattavanaAalto-yliopistossa Otaniemessä. Yli-insinööriJorma Selkäinaho on koonnutehjäksi jääneistä kennoista uuden toimivankennoston.”Automaatiojärjestelmästä puuttuuvielä dokumentointia, joten en pysty antamaansille käynnistyskäskyä. Voisinohittaa kennoston oman automaatiojärjestelmäntekemällä kennoston käsisäätöiseksi.Tämän jälkeen sitä voisi käyttääautossa tai omakotitalon sähköistykseenja lämmitykseen. Sähköteho on noin neljäkilowattia ja lämpöteho noin kuusi kilowattia”,Selkäinaho kertoo.”Minun mielestäni Vetykylä ei vieläole lähtenyt kunnolla käyntiin. Polttokennostonheitteillejättö kertoo, etteisiellä ole ollut osaamista.”Projektipäällikkö Koivula lupaa ottaavahingosta vaarin ja ennustaa parempaavetytulevaisuutta. ”Polttokennostojenkoko on parhaimmissa tapauksissavain viidesosa takavuosien laitteistojenkoosta.”Tekniikan kehityksestä rohkaistuneinaVetykylän isännät asettivat tavoitteekseenpystyttää tehdasalueelle yhdenmegawatin polttokennovoimalan. Se onuuden Vetykylä 2009–2011 -hankkeenykköskohde. Rakentamisesta päätetäänkevään aikana.Koivulan mukaan Kemira Chemicalsinja Leppäkosken Sähkö Oy:n yhteisyritysFC Energia suunnittelee voimalanostoa joko Hollannista tai Kanadasta.”Laitoksen hinta liikkuu kolmen, neljänmiljoonan euron liepeillä. Haemmetyö- ja elinkeinoministeriöstä energiatukea,onhan laitos uutta vetyteknologiaa,ensimmäinen Suomessa ja ensimmäisiäjatkuvaan käyttöön tarkoitetuista maailmassakin.”Toinen Äetsässä kaavailtavista kehityskohteistaon tuuli-vetyjärjestelmä,jossa tuuligeneraattorilla tuotetulla energiallahajotetaan vettä vedyksi ja hapeksi.Syntynyt vety paineistetaan ja varastoidaantulevaa käyttöä varten. Tarvittaessavety käyttää polttokennoa, jokatuottaa sähköä ja lämpöä.”Suunnitelmana on toteuttaa tuuli-vetyhankeyhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulunkanssa”, Koivulakertoo.Keksijä rakentaavetyautojaVetykylän 15-vuotinen taival on saanutosakseen runsaasti kritiikkiä. AlueenKemira Chemicals Oy14 KEMIA 2/2011

mahtilehti Satakunnan Kansa kirjoittitammikuussa, että ”kylä ei ole toistaiseksisaanut aikaan mitään merkittävää”.Jorma Koivula muistuttaa, että Vetykylähyväksyttiin äskettäin eurooppalaisenvetyalan yhteistyöorganisaation Hy-RaMPin jäseneksi.”Tavoitteemme on osallistua organisaationhankkeeseen, jossa kaupunkibusseihinasennettaisiin polttokennostot. Vetykylässäsuunnitellaan parhaillaan useanvetyauton rypästä. Porin kaupunkiilmoittautui ensimmäisenä ostojonoon.”Keksijä Arto Salonen on kehitellytVetykylässä kulkuneuvojaan vuodesta2002. Miehen käsistä ovat lähteneet niinvedyllä kulkeva mopo kuin pieni henkilöautokin.”Parhaillaan asennan koulutuskäyttööntarkoitetun Toyotan takakonttiinpolttokennostoa. Vetykylässä rakentamanivetyauto Fantasia oli Jyväskylän yliopistossaopetuskäytössä, mutta nyt seon Uudenkaupungin automuseossa.”Eurooppaa kiertävä projektipäällikköKoivula tuo maailmalta lohduttavaa tietoa:vetyautot eivät ole jäämässä sähköautojenalle.”Vetyautot ovat myös sähköajoneuvoja,ja polttokennolla on kätevä ladataakkuja. Esimerkiksi korealaisissa vetyautoissapolttokenno lataa akkujenasemasta superkondensaattoreita, jotkavastaavat ajossa tarvittaviin energiapiikkeihinja varastoivat energiaa nopeissajarrutuksissa.”Arto Salosen mielestä Vetykylän isännätvoisivat Euroopan-turneiden sijastapiipahtaa omalla takapihallaan.”Minä tarvitsisin polymeeripolttokennoston,litium-akun ja sähkömoottorin.Laitteisto maksaa noin 30 000 euroa.Rahaa ei heru Vetykylän isänniltä eikäTekesiltä. Sääli, nyt kehitys polkee paikallaan.”Kari JaakkolaKuinka käy biovetyvoimalan?Ministeri tukee, tehtaanjohto empiiKemira Chemicalsin tehdasalueelleÄetsään on suunnitteilla myös 30megawatin biovetyvoimalaitos. Siinätuotettaisiin prosessihöyryä ja sähköätehtaan tarpeisiin sekä lämpöä Sastamalanalueen kaukolämpöverkkoon.Työ- ja elinkeinoministeriö myönsienergiatukea FC Energia Oy:n hankkeelle2,7 miljoonaa euroa. Päätöksenteki elinkeinoministeri Mauri Pekkarinenviime syyskuussa.Biovetyvoimala korvaisi nykyisetvetyä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyäkäyttävät höyrykattilat. YlitarkastajaTeuvo Blomberg työ- ja elinkeinoministeriöstäperustelee ministerintukipäätöstä sillä, että ministeriö haluaaedistää puhtaan energian käyttöä.”Äetsän uusi laitos vähentäisi hiilidioksidipäästöjäjopa 75 000 tonniavuodessa.”Biovetyvoimalan suunnittelu alkoilokakuussa 2010, ja sen arvioitu käyttöönottoon joulukuussa 2012.Kemira Chemicalsin tehtaanjohtajaJukka Vierimaa kuitenkin toppuuttelee:”Päätämme voimalan rakentamisestakevään aikana.”Laitoksen rakennusaikainen työllisyysvaikutusolisi noin 2 000 henkilötyöpäivää.Lisäksi hankkeen mukanatulisi kaksi uutta työpaikkaa.Voimala on uuden teknologian hanke,jossa matalapaineista vetykaasuapoltetaan leijukerroskattilassa kotimaisenpolttoaineen eli hakkeen kanssa.Hanke edistää siten myös kotimaistavoimalaosaamista ja alan vientiteollisuudenkilpailukykyä. Vastaavaamallia ei ole Euroopassa aiemmin toteutettu.Vetyautoja kehitteleväArto Salonentuskailee rahoituksenpuutetta,johon työ uhkaatyssätä.Woikoski pystyttäätankkausverkostonKaasuntuottaja Oy Woikoski Ab on ollutmukana Vetykylässä alusta asti. Yhtiöpystytti vuonna 1994 tehdasalueellevedyn täyttöaseman, jonka yhteyteenrakennettiin myöhemmin muun muassaArto Salosen vetyauton käyttämä tankkausasema.Woikoskella on tärkeä osa myös Vetykylä2009–2011 -hankkeessa. Vetyautottarvitsevat omat tankkausasemat; ensinkukin omansa, mutta ajoneuvojen lisääntyessäkoko maan kattavan palveluverkoston.Woikosken teknisen johtajan KaleviKorjalan mukaan yhtiö rakentaa alkuvaiheessapaikallisen aseman ja sen jälkeenverkoston, jonka avulla polttokennoautollavoi ajaa Hangosta Utsjoelle.Korjala vakuuttaa, että tiet ovat aukivetyautoilulle.”Kaikki infran tarvitsemat laitteet onkeksitty, ja niistä on useamman teknisensukupolven kokemukset. Polttokennoautoistaon meneillään jo viides sukupolvi.Nissan lupaa vedyllä käyvien polttokennoajoneuvojensarjatuotannon alkavanvuonna 2015.”Woikosken valitsema malli perustuuympäri Suomea sijaitseviin noin 150 jakelupisteeseen.Ensin käyttäjät saavatvaihtopullon, sitten asemille tulee vaihdettavapullopatteri, ja käytön laajentuessaasema varustetaan täytettävillä pullokonttijärjestelmillä.”Nykyään tankkausasemilla käytetäänteollisuudessa sivutuotteena syntyväävetyä. Toisessa vaiheessa vety todennäköisestivalmistetaan vesimolekyylejäelektrolyyttisesti hajottamalla. Tämäjo sata vuotta tunnettu menetelmä vaatiipaljon sähköä, joten on otettava iso askelmyös halvempien uusiutuvien energioidenkehittämisessä.”Vetytankkauspisteiden koekäyttäjiksiovat jo ilmoittautuneet muun muassaPorin kaupunki, Aalto-yliopisto, ABB jaKemira Chemicals.Kalevi Korjala on paljon nähnyt mies.Tällaisten miesten jalat pysyvät useimmitenmaassa, ja heidän ohjeensakin ovatyleensä yksinkertaiset.”Vetykylä tarvitsee kovaa työtä, näkemystäja osaavia ihmisiä. Se tarvitsee onnistumisenaskelia, konkreettisia laitteitaja koeajoa – kansainvälistä yhteistyötä.Eiköhän Vetykylä näillä eväin nouse jaloilleen.”Kirjoittaja on Ylen toimittaja.juha.granath@yle.fi2/2011 KEMIA15

16 KEMIA 2/2011

2/2011 KEMIA17

ajankohtaistaTyön imulla kohtiUnelmien työpaikkaaUnelmien työpaikat eivät synny itsestään vaan ihmistentekeminä. Työterveyslaitos haastaa yksilöt ja yhteisöt kehittämäänomia työpaikkojaan kilpailussa, jonka voittajalle on luvassa Työnimuksi nimetty hyvinvointivalmennus.Reilu pomo ja hyvät työkaverit. Joustavattyöajat ja aidot etenemismahdollisuudet.Haastavia hommia mutta ei stressiksiasti. Avoin ilmapiiri ja mahdollisuusvaikuttaa omaan työhön. Vai ilmaiset kokiksettai Ferrarit firman piikkiin?Mikä oikein tekee unelmien työpaikan?Kysymystä kehottaa pohtimaan Työterveyslaitos(TTL), joka aktivoi niin yksittäisiätyöntekijöitä kuin työyhteisöjäkinmukaan kampanjaansa.Laitoksen ideana on saada jokainenmiettimään, millaisista asioista hyvä työpaikkakoostuu ja kuinka kukin voi itseja yhdessä työkavereidensa kanssa auttaatekemään omasta työpaikastaan entistäparemman.TTL toivoo lisäksi, että työyhteisötmyös panevat hyvän kiertämään eli vinkkaavattoisilleen ideoistaan.Monen mielestä työnteko maistuu makeimmaltaniin kutsutussa flow-tilassa,kun työ on imaissut mukaansa niin, ettäaika ja paikka unohtuvat. Työn imu voiparhaimmillaan syntyä itsestään, muttaasiaa voi myös harjoitella ja kehittää tietoisestityöyhteisöä niin, että imulle saadaanaikaan otolliset olosuhteet.daan varmistaa se, että hyvät asiat säilyvätmyös muutostilanteissa.Kahdeksan kuukauden mittainen valmennustoteutetaan pääasiassa työpajatapaamisina.Työpaikka saa lopuksi ohjeistonsiitä, mitkä tekijät juuri siellä ylläpitävätyhteisön voimavaroja.Päivi IkonenTyön imu -valmennus• TTL:n toteuttama, 6 400–9 500euron arvoinen työyhteisönhyvinvointivalmennus.• Kesto kahdeksan kuukautta.• Palkintona TTL:n julistamassakilpailussa.Valmennus sopii työpaikalle, jos:• Työyhteisössä työskentelee10–25 henkeä.• Sekä johto että työntekijätsitoutuvat yhteisön voimavarojenkehittämiseen.• Koko tiimi voi osallistua työpajoihin.• Yhteisössä ei ole meneilläänmuita suuria hyvinvointihankkeita.Näin osallistut:Esittele työyhteisösi tai työpaikkasija perustele, miksi juuri se tarvitsisiTyön imu -valmennusta.Lähetä viestisi 15. huhtikuutamennessä Työterveyslaitokselle:• nettiosoitteessawww.ttl.fi/unelmatyöpaikka• sähköpostiin info-ttt@ttl.fi• postiosoitteeseen TTT-lehti/Kilpailu,Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu41 a A, 00250 Helsinki.Voimavarat käyttöönTTL:n kampanjakisan porkkanana onmahdollisuus voittaa työyhteisölle valmennus,jossa kohennetaan hyvinvointiatyöpaikalla. Palkinnon tarjoavat laitoksenTyöyhteisöpalvelut-tiimi sekä40-vuotisjuhlavuottaan viettävä Työ TerveysTurvallisuus -lehti.Valmennuksen päämääränä on lisätätyöpaikalla positiivista puhetta sekämyönteisiä tunteita ja käytäntöjä ja niidenmyötä työn imua. Valmentajat myösauttavat yhteisöä tunnistamaan omat voimavaransa.”Kun voimavarat ovat selvillä, on helpompipuhua työn kuormittavista puolistaja etsiä niihin ratkaisuja”, sanoo yksivalmennuksen suunnittelijoista, kehittämiskonsulttiLeena Multanen Työ TerveysTurvallisuus -lehdessä.Samalla kertyy valmiuksia varautuamyös uhkiin ja vastoinkäymisiin ja voi-Juha LoikkanenTyön imu -valmennuksen suunnitelleet kehittämiskonsultit Leena Multanen (vas.)ja Anna Vanhala sekä tutkija Jari Hakanen muistuttavat, että hyvinvoivasta työyhteisöstäkoituu yritykselle myös taloudellista hyötyä.18 KEMIA 2/2011

© 2011 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarksare the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries.Innovaatiot, tehokkuus, laatu ja kestävyysAutamme asiakkaitamme parhaisiin tuloksiin.Thermo Scientific -tuotteita käyttää maailmanlaajuisesti yli 350 000asiakasta. Tarjoamme laajan valikoiman laboratoriolaitteita ja-tarvikkeita sekä reagensseja mm. elintarvikeanalytiikkaan olipa kysetutkimuksesta tai rutiinitestauksesta. Thermo Scientific -tuotevalikoimakattaa kaiken tarvittavan näytteen pipetoinnista sentrifugointiinsekä näytteen analysoinnista säilytykseen. Asiantunteva tuotetuki jahuoltopalvelu takaavat laitteidemme käyttövarmuuden vuosien ajan.• Analysaattorit ja reagenssit• Kaasu- ja nestekromatografit, massaspektrometrit• Kuoppalevylaitteet• Biosuojakaapit• Jääkaapit, pakastimet, syväpakastimet, kryolaitteet• Mikrobiologian reagenssit ja tarvikkeetThermo Scientific GalleryAutomaattinen analysaattorielintarvike- ja vesianalytiikkaanTutustu tuotteisiimme ChemBio -messuilla tai ota yhteyttä:puh. 09-329 100myynti.fi@thermofisher.comMoving science forwardPart of Thermo Fisher Scientific

UUTISIAMarja SaarikkoVV-Kuljetus Oy:nliikennöitsijä RaineVartiainen (vas.)vastaanotti helmikuussauuden,jätepohjaista etanolidieseliäkäyttävänjakeluauton avaimetValion suunnittelupäälliköltäMika Jyrköseltä jaScan-Auton toimitusjohtajaltaRaimoLehtiöltä.Jäte-etanoli pärjää loistavastiRaskaan kaluston päästöt putosivat minimiinJätepohjainen etanolidieseltoimii hyvin raskaankaluston polttoaineena,kertovat ensimmäisettestitulokset.Energiayhtiö St1:n kehittämäRED95-diesel on toiminutmoitteetta ensimmäisissä koeajoissapääkaupunkiseudun liikenteessä.Polttoaine koostuu95-prosenttisesti jätepohjaisestabioetanolista.”Laboratoriotestien mukaanRED95-etanolidieselin energiatehokkuuson lähes samaatasoa kuin tavallisen dieselinja hiukkaspäästöt merkittävästipienemmät eli lähes kaasumoottoreidenluokkaa”, sanooNils-Olof Nylund, joka toimiiVTT:ssä liikenteen energiankäytönja moottoritekniikan tutkimusprofessorina.St1 itse arvioi jätedieselinalentavan fossiilisia hiilidioksidipäästöjäjopa 90 prosenttia jahiukkaspäästöjä 70 prosenttia.Lupaavien tulostensa ansiostaVTT:n koordinoiman Trans-Eco-tutkimusohjelman hankeetenee nyt kenttätutkimusvaiheeseen.Hankkeessa ovat mukanamyös muun muassa Valio,Scania ja Lassila & Tikanoja.”Jos kaikki menee hyvin, liikenteeseentulee kymmenkuntauutta autoa, jakelu- ja jäteautojasekä mahdollisesti busseja.”Suomen ensimmäistä jätedieseliäsyövää kuorma-autoa käyttääjo Valio, jonka jakeluautosuur-Helsingin alueella on helmikuustalähtien kulkenut yhtiönomien jätteiden voimalla.”Jäte ratkaiseebiotavoitteen”mään E10-polttonestettä, se eiriitä velvoitteen täyttämiseksi”,sanoo St1:n energiajohtaja JariSuominen.Jätepohjainen biodiesel sensijaan on polttoaine, jolla voidaansaavuttaa haastavat päästötavoitteetjo tänään, hän linjaa.St1 lupaa toimittaa uutta polttoainettaliikennöitsijöille samallaenergiahinnalla kuin perinteistädieseliä. Litramääräisestipolttoainetta saa kuitenkinenemmän, sillä sen energiasisältöon noin 40 prosenttia pienempikuin dieselin.Etanolidieseliä on tarkoituskäyttää erityisesti taajama-alueellatoimivissa jakeluautoissa, jossapienhiukkaset ovat ongelma.Etanoliauto on hieman kalliimpikuin tavallinen ajoneuvoja sen huoltoväli jonkin verranlyhyempi. Kuljettaja ei kuitenkaanhuomaa eroa muussa kuinsiinä, että tankkauspaikkoja onvähemmän. Tarkkanenäinen sensijaan bongaa etanolilla käyvänVuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiapolttonesteiden energiasisällöstätulee olla biopolttoaineita.”Vaikka koko bensiiniautokantammekykenisi käyttäajoneuvonheti. Auton peräpäässäleijailee valkoinen, viinaltatuoksahtava vesihöyry.Valion suunnittelupäällikönMika Jyrkösen mielestä bioetanolivaikutti selvästi parhaaltavaihtoehdolta ja jopakohtuullisen valmiilta ratkaisultaisompaan mittakaavaansiirrettäväksi.Jatkossa tarvitaan hänen mukaansasilti myös biokaasua japarafiinistä biodieseliä. Nekinsiis kiinnostavat, vaikka tutkimustuloksiaon vähän ja käyttökokemuksiaja kustannustietouttavielä vähemmän.Valio selvittää seuraavaksi,voidaanko etanolintuotannossahyödyntää yhtiön prosesseistavapautuvaa, ihmisravinnoksikelpaamatonta jaetta. Tähän astise on mennyt rehuksi, muttajos se tulevaisuudessa käytetäänpolttoaineena, possuille on keksittävämuuta syötävää.Marja Saarikko20 KEMIA 2/2011

Agilent TechnologiesMaailman suurin massaspektrometria- jakromatografialaitteiden valmistaja!Agilent 7000 SeriesTriple QuadrupoleGC/MSVarian AA280FS AASGTA 120 GraphiteFurnaceMeiltä myös: AAS, UV-VIS, ICP-OES, ICP-MS, LC-MS, GC-MS,NMR, MRI, XRD, FT-IR, genomiikka, proteomiikka, automaatio,ohjelmistoratkaisut, kolonnit ja tarvikkeet sekä muidenlaite-merkkien huollot – suomenkielisellä ammattitaidolla!ChemBiossa standillä numero 6 e 65Muista myös Agilent MS-MS iltaseminaari23.3.2011 klo 16.00 alkaen (luokat 204 ja 205)Lisätiedot: jussi_laiho@agilent.comLiuottimien puhdistusuudelleen käyttöönHärkätie 141621560 OllilaPuh. 02 484 960www.arwina.fiarwina@arwina.fiDURAN ® SUPER DUTYPAKSUNAHKAISETMekaanisesti vaativiin sovelluksiin• Vahvistettu kaula parantaa mekaanistaiskunkestävyyttä• Vähemmän halkeamia – turvallisempi käyttäjälle• Pidempi käyttöikä – pienemmät kustannukset• Todistetut DURAN ® -ominaisuudet• Saatavana dekantterilaseina ja erlenmeyerpulloina• Saatavana laboratoriotarvikkeiden jälleenmyyjältäsiKontaktisi Pohjoismaissa:Peter Ludvigsen, Schott Scandinavia A/SPuhelin: + 45 4348 0883S-posti: peter.ludvigsen@schott.comwww.duran-group.com

UUTISIANuorten käsityksiä hyvästä elämästä keräsivät kemian osastollamuun muassa Merja Rinne ja Arja Salo Teollisuusalojen ammattiliitosta.Ota kuva kemiasta!Kemiaa on kaikkialla ympärillämme.Kun otat siitä valokuvantai teet taideteoksen, pääsetosallistumaan 14. helmikuutakäynnistyneeseen kemian valokuva-ja taidekilpailuun. Kilpailuaikaaon lokakuun loppuun.Kaikille avoimessa kilpailussaon kolme sarjaa: avoin sarja(valokuvia kemiasta), kemiaataiteen keinoin sekä kuvia saippuakuplista.Saippuakuplakuvien parhaatesitellään Tiedekeskus Heurekassa2. joulukuuta järjestettävänäKemian yönä. Avoimensarjan valiokuvista kootaannäyttely Helsingin yliopistonkemian laitokseen ja parhaistakemiaa taiteen keinoin -kuvistaTekniikan museoon.Parhaita töitä julkaistaanuseissa verkkolehdissä (mm.www.luma.fi) sekä Kemia- jaRiitta JuvonenDimensio-lehdissä. Kunkin sarjanparhaat otokset palkitaannäyttelypaikalla, isokokoisillavedoksilla omasta kuvasta,kunniadiplomilla ja tuotepalkinnolla.Kilpailun päätuomarina onkemian vuoden suunnitteluryhmäävetävä professori MarkkuLeskelä. Sarjatuomareinatoimivat museonjohtajat ElinaHeikka Suomen valokuvataiteenmuseosta ja Marjo MikkolaTekniikan museosta sekäjohtaja Per-Edvin Persson TiedekeskusHeurekasta.Lisätietoa ja osallistumisohjeetlöytyvät osoitteesta helsinki.fi/kemianluokka.Valokuvakilpailun lisäksikäynnissä on kaikille avoinsaippuakuplakilpailu, jostasaa lisätietoa osoitteessa kemia2011.fi.Kemian osasto veti väkeäNext Step -messuillaPerhe, koti, ystävät, terveys,hyvä työ- tai opiskelupaikka,turvallisuus ja rakkaus – muttamyös sosiaalinen media ja kännykkä.Ne kaikki kuuluvat hyväänelämään, paljastui helmikuunalussa Jyväskylässä järjestetyilläNext Step -messuilla, nuorillesuunnatussa koulutus- ja työpaikkatapahtumassa.Kyselyn siitä, mitkä elementittekevät hyvän elämän, järjestikemian yhteisosasto, jotaisännöivät Kemianteollisuus ryja Teollisuusalojen ammattiliittory.Osasto houkutteli runsaastikiinnostuneita kävijöitä, joistasadat innostuivat kertomaankäsityksiään hyvästä elämästä.Post it -lapuille kirjoitetut vastauksetliimattiin osaston seinille,jotka täyttyivät hyvää vauh-Klik! Nyt katsotaan,millaisiakuvia syntyy, kunkemiat kohtaavat.tia. Erityisesti terveys tuli esillehyvin monissa vastauksissa,kun taas nuorilla korostui myösmoderni viestintäteknologia.Osaston ajatuksena oli osoittaa,kuinka keskeistä kemia jakemian osaaminen on kunkinhyvässä elämässä. Ajatus aktiviteetiksituli kansainvälisenkemian vuoden iskulauseestaKemia – osa hyvää elämää.Toisella puolella osastoaideoitiin kemian innovaatioitaTekniikan museon innovaatiopelillä.Lisäksi kävijöille kerrottiinfaktoja kemian opiskelusta.Next Step -tapahtuma houkuttelikaikkiaan 17 200 kävijää.Seuraavan kerran messutjärjestetään tammi–helmikuunvaihteessa 2012 Helsingin messukeskuksessa.Matti LaurilaSÄHKEITÄSuomen parhaattyöpaikat valittiinSuomen parhaat työpaikat vuonna 2011 on valittu. Yleisessäsarjassa eli 50–500 henkeä työllistävien joukossa kolmannensijan nappasi muovituotevalmistaja Pipeline FinlandOy, joka uusi viimevuotisen sijoituksensa. Maan parhaaksiIPR-alan työpaikaksi osoittautui Borenius, joka ylsipienten eli alle 50 henkeä työllistävien yritysten sarjassaviidenneksi. Valinnat teki Great Place to Work -instituutti.Scanstockphoto22 KEMIA 2/2011

Kemian päivät ja ChemBio Finland”Luvassa huippukiinnostavatapahtuma”Elintarvikekemisti Anu Hopiaesitteli kevään 2009 ChemBiotapahtumassaruuanlaitonkemiaa. Tällä kertaa puhutaanmuun muassa superruuista.Jukka Uotila / Suomen messutSuperruokaa, maailman pelastusta,elämää avaruudessa. Siinämuutama poiminta Kemianpäivien ja ChemBio Finland-messujen ohjelma-annista.”Tapahtuman anti on tälläkertaa erityisen monipuolinenja houkutteleva”, vahvistaa tiedottajaTony Ahlqvist Suomenmessuilta.”ChemBio Plazalla puhutaanmuun muassa siitä, kuinka Suomenbioteknologiayritykset ovatmenossa Kiinaan, jossa bioosaamistayhdistetään perinteiseenlääketieteeseen”, Ahlqvistheittää vielä yhden tärpin.Kemian vuoden suomalainenpäätapahtuma onkin herättänytjo ennakkoon poikkeuksellisensuurta kiinnostusta. MyösChemBio-näyttely on kasvanutpinta-alaltaan aiempaa laajemmaksi.”Nyt on siis erinomainen tilaisuustutustua alan uusimpiintuotteisiin, laitteisiin ja tarvikkeisiin.”Tapahtumakokonaisuus järjestetäänHelsingin messukeskuksessa22.–24. maaliskuuta.Koko ohjelma ja messukatalogilöytyvät lehden lopusta.Päivi IkonenTuhatkunta kliinisten laboratorioiden ja vieritestejätekevien toimipaikkojen ammattilaistakokoontui 10.–11. helmikuuta Helsingin messukeskukseen38:nsille Labquality-päiville.Tapahtuman luennoilla oli tarjolla tietoamuun muassa kaukomaista Suomeen salamatkustajinasaapuvista taudinaiheuttajista, käsihygieniasta,2010-luvun peptidianalytiikasta,tulevaisuuden patologian laboratoriosta ja uudestaterveydenhuoltolaista.Labquality Oy juhlii tänä vuonna 40-vuotistataivaltaan. Vuonna 1971 startannut yhtiö toimivuoteen 1996 asti nimellä Kliinisten LaboratoriotutkimustenLaaduntarkkailu Oy, ja senydintoimintaa ovat yhä vertailumittaukset, joidentarkoitus on edistää kliinisten tutkimustenyhtenäistä valtakunnallista tulostasoa ja analytiikanlaadun parantamista. Labqualityn järjestämillelaadunarviointikierroksille osallistuulaboratorioita 40 maasta.Labqualityn tytäryhtiöistä Bioclin tuottaakontrolli- ja vakiointimateriaalia laadunarviointiinja Qualitor sertifiointi- ja laadunarviointipalveluita.Labqualitytapahtumannäyttelyssäesittäytyi reilutsata alan laite-ja tarviketoimittajaa.Olli SaloToukokuussa järjestettävä kolmasHelsinki Chemicals Forumvetää kemian vuonna 2011 erityisestikansainvälistä lehdistöä.”Olemme saaneet jo ilahduttavastiyhteydenottoja medialta”,kertoo tapahtuman pääsihteeriHannu Vornamo, jonkamukaan myös helmikuussa startannutosallistujien rekisteröintion käynnistynyt lupaavissamerkeissä.Tapahtuman avainpuhujaksisaapuu EU:n ympäristökomissaariJanez Potočnik.”Foorumin anti on muutenkintasokas ja painava, sillä mukaanodotetaan nimenomaan alanhuippuasiantuntijoita. Ohjelmaon myös aiempaa vuorovaikutteisempi.”Osallistujia kiinnostanee erityisestiReach-prosessin ny-Labquality-päivätkokosivatbioanalyytikotHelsinkiinHelsinki Chemicals Forumpureskelee ReachiaKemikaaliviraston pääjohtajaGeert Dancet kertoo toukokuussa,missä Reach-prosessissajuuri silloin mennään.Markku Ojala / Suomen messutkytila, josta on luvassa tuoreetkuulumiset. Myös Reachin kehitystarpeitatarkastellaan moneltakantilta.HCF-tapahtuman organisaatioonon liittynyt uusi tiedottaja,Henna Koppala, joka aloittitehtävässä maaliskuun alussa.Foorumin ohjelmaan voi tutustuaja osallistujaksi rekisteröityäosoitteessa www.helsinkicf.eu.Päivi Ikonen2/2011KEMIA23

UUTISIASÄHKEITÄAvilonin natriumsulfaattiBernerilleValkeakoskelainen Avilon toimittaa viskoosikuitutuotantonsasivutuotteen natriumsulfaatin kokonaisuudessaanBernerille. Yhtiöiden välisestä sopimuksesta kertoi Aamulehti.Avilonin prosesseissa syntyy natriumsulfaattiaalkuvaiheessa noin 15 000 tonnia vuodessa. Berner huolehtiiaineen jatkojalostuksesta ja markkinoinnista.Pohjolan eksotiikkaei välttämättä uppoaihan jokaiseen.Helsinki ei houkutakemikaaliosaajiaKemikaaliviraston sijainti Suomessaon osoittautunut vakavaksiongelmaksi henkilöstönrekrytoinnin kannalta, sanooviraston pääjohtaja Geert Dancet,joka on nyt myöntänyt asianensimmäistä kertaa.Jopa 30 prosenttia potentiaalisistatulijoista, joita virasto haravoikemikaaliasiantuntijoidenrekrytointipankista, kieltäytyyvastaanottamasta työtä, koskavirasto toimii Helsingissä. Asiastakertoi Chemical Watch.Kemikaalivirastossa on tätänykyä vajaat 500 työntekijää.Viraston nykyisiin tehtäviinmäärä riittää, mutta lupamenettelyjenhoitamista ja biosidiasioidenkäsittelyä varten tarvitaanvastaisuudessa lisäväkeä.Kimmo HeinonenScanstockphotoBiotie yhdistyysveitsiläisyhtiöönTurkulainen lääkekehitysyritys Biotie ja sveitsiläinen biolääkeyhtiöSynopsia yhdistyvät. Biotien toimitusjohtajanTimo Veromaan mukaan tuloksena on maailman johtaviinkuuluva keskushermostolääkkeiden kehittäjä. Veromaajatkaa myös uudessa yrityksessä toimitusjohtajana.Synopsian toimitusjohtaja Ian Massey nimitetään yhtiönliiketoimintajohtajaksi sekä Yhdysvaltain toimintojenjohtajaksi.Biotien kärkituote on viinanhimoa suitsiva nalmefeeniniminenlääke, jonka kehittäminen on loppusuoralla.Chempolis sopimukseenbiojalostamosta KiinassaOululainen Chempolis Oy on solminut puitesopimuksenkiinalaisen Henan Yingen kanssa osakkuusyhtiön perustamiseksi.Yhtiön tarkoitus on rakentaa Chempoliksenkehittämään teknologiaan perustuva biojalostamo.Jalostamo käyttää raaka-aineenaan vehnänolkea, jostase tuottaa vuodessa 160 000 tonnia paperinvalmistuskuitujasekä biokemikaaleja. Yinge investoi hankkeeseen22,5 miljoonaa ja Chempolis 7,5 miljoonaa euroa.Suomen kemiantutkimusarvioitiin tasokkaaksiKemian tutkimus on Suomessakorkealla tasolla ja osa tutkimusyksiköistäoman alansakansainvälisessä kärjessä. Tutkimuskattaa kaikki keskeisetosa-alueet ja palvelee hyvinmyös teollisuuden tarpeita.Näin todetaan kemian kansainvälisessätieteenala-arvioinnissa,jonka toteutti Suomen Akatemia.Kehittämisen varaakin siltion. Asiantuntijat huomauttivaterityisesti suomalaisten tutkimusyksiköidenpienestä koosta:monet laboratoriot toimivat vainyhden professorin vetäminä.Vakava puute on myös joidenkinyksiköiden vähäinenyhteistyö sekä kotimaassa ettäkansainvälisesti. Sekä henkilöstöäettä opiskelijoita pitäisirekrytoida aktiivisesti myösulkomailta, arvioijapaneeli korostaa.Rahoituksen taso on tyydyttävä,mutta yliopistojen perusrahoituson alhainen verrattunatutkimusrahoituksen osuuteen.Ulkomaisista asiantuntijoistakoostunut paneeli perehtyi 40:nkemian alan yliopistoyksikönja yhden tutkimuslaitosyksiköntutkimuksen laatuun, rahoitukseen,laitteistojen tilaan ja kansainvälisyyteen.Lisäksi arvioitiintutkimuksen yhteiskunnallistamerkittävyyttä. Arviointikattoi vuodet 2005–2009.ScanstockphotoTässä me olemme kansainvälisestikinkatsoen hyviä.24 KEMIA 2/2011

Haluat senvielä 20vuodenkinpäästä© 2010 Phenomenex, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Kinetex on Phenomenex, Inc rekisteröity tuotemerkki.Rikkoo kaikki säännöt - ja on täällä jäädäkseenKinetex core-shell partikkelin kolonnit määrittelevätuudelleen sen mikä on mahdollista ja kuinka saavutatUHPLC erotustehon millä tahansa LC laitteistolla.Hyödyntämällä Kinetex tehon tuhannet kromatografistitovat saavuttaneet ultra suuren erotuskyvynilman ultra suuria paineita. Murra esteet Kinetexkolonneilla!Optimoi LC menetelmäsi välittömästi Kinetex laskimen avulla:www.phenomenex.com/optimizeDenmark Tel: 4824 8048Finland| | | | Tel: (09)4789 0063 Fax: +45 4810 6265 Email: nordicinfo@phenomenex.com Norway Tel: 810 02 005Web: www.phenomenex.comPA76260610_fi

UUTISIAKemistit vierailevatkouluissa JyväskylässäKemistit vievät tietoa kemianihmeistä ja mahdollisuuksistajyväskyläläisiin alakouluihin.Vierailujen tarkoitus on innostaakoululaisia kokeilemaan arkistenluonnonilmiöiden tutkimusta.Oppilaat ekaluokkalaisistaalkaen pääsevät Pupuhuhdanja Huhtasuon kouluissa esimerkiksitutkimaan perunajauhonja veden seosta, joka sopivassasuhteessa muodostaa mielenkiintoistalimaa. Lisäksi tutustutaanfysikaalisiin ilmiöihin,kuten kitkaan, vipuun ja kaltevaantasoon.Hankkeen teki mahdolliseksivuoden 2011 alusta toiminutSÄHKEITÄScanstockphoto26 KEMIA 2/2011Keski-Suomen Luma-keskus,kertoo projektikoordinaattoriPirjo Häkkinen Jyväskylänyliopistosta.Aiempina vuosina luonnontieteisiinovat tutustuneet viidesjakuudesluokkalaiset käymälläitse vieraisilla yliopiston kemianlaitoksen laboratoriossa.Häkkisen mukaan alaluokkienopettajat ovat kuitenkininnostuneet mahdollisuudestasaada kemisti vieraaksi omaankouluunsa ja luokkaansa. Vierailujentarkat teemat, tutkimuskohteetja toteutus räätälöidäänoppilaiden iän ja luokka-asteenopetussuunnitelmien tavoitteidenmukaan.Dynea laajentaaKaakkois-EuroopassaDynea on ostanut romanialaisen liimayhtiön Rom Re RoMunteanun. Hankinta on osa Dynean strategiaa, joka tähtääkonsernin markkina-aseman vahvistumiseen kaakkoisessaEuroopassa. Rasnovissa sijaitseva tuotantolaitostekee muun muassa fenolihartseja puunjalostusteollisuudelle,ja sen kapasiteetti on 50 000 tonnia. Yhtiön uudeksinimeksi tulee Dynea Resins Romania.Honeywellille uusiliiketoimintayksikköHoneywell on perustanut uuden liiketoimintayksikön, jokakeskittyy prosessiteollisuuden kehittyneisiin avoimiin ohjelmiinja palveluihin. Uusi Advanced Solutions -yksikkö integroiHoneywellin viime vuonna ostaman ohjelmistoyritysMatrikonin avoimen liitäntätekniikan osaksi yhtiön sovellusjaratkaisuliiketoimintaa.Söisitkö tämän, jospizzalähetti olisi tuonutsen tarakallaan ilmanpakkausta?ScanstockphotoLuonnontieteellinen tutkimus on jännittävää puuhaa.Itä-Suomeen rakennetaanLuma-keskustaItä-Suomen yliopiston Luma-toiminnan käynnistäminenvauhdittuu. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja ely-keskusovat myöntäneet toimintaan yhteensä 635 000 euron rahoituksen.Rahoituksen turvin yliopiston Joensuun kampukselle rakennetaanLuma-toimintaympäristö, jonka tarkoituksena ontarjota ympäristökuntien opettajille ja Luma-aineiden opetukseenuusia ideoita ja ajatuksia. Yhteistyöhön tulee mukaanmyös muita oppilaitoksia sekä yrityksiä.Joensuun Luma-keskuksen painopistealueeksi tulevat fysiikkaja tietojenkäsittelytiede, mutta mukana ovat myös kemiaja matematiikka.Itä-Suomen Luma-verkosto liittyy osaksi kansallista Luma-verkostoa.Elintarvikepakkauksetsaivat synninpäästönRuuan ylenpalttista pakkaamistaon pidetty ympäristösyntinä,mutta hyvä pakkaus päinvastoinsäästää ympäristöä. Oikeanlainenpakkaus pienentää myös sisältämänsäelintarvikkeen ympäristövaikutuksiasuojaamallaruokaa pilaantumiselta, selvisiFutupack Eko -tutkimushankkeessa.Elintarvikkeen pakkauksenympäristövaikutukset ovat ylipäätäänselvästi vähäisemmätkuin itse elintarvikkeen tuotannonja kulutuksen aikaansaamatpäästöt.Ympäristöä rasittaa erityisestiroskiin heitetty ruoka. Jopuolikkaan leivänpalan tai yhdenkinkkusiivun päätyminenhaaskuuseen aiheuttaa suuremmanympäristökuormituksenkuin pakkausten valmistusja jätehuolto.Ekologisimpia pakkauksiaovat sellaiset, joilla ruokahävikkiäsyntyy vähiten. Suurtapakkauskokoa on pidetty ympäristönkannalta parempana kuinpientä, koska pakkausmateriaaliakuluu vähemmän pakattavaatuotekiloa kohti. Iso pakkaussaattaa kuitenkin johtaaturhaan kulutukseen tai siihen,että osa elintarvikkeesta päätyyhävikkiin.”Pakkausta suunniteltaessaolisi pyrittävä sellaisiin koko-,muoto- ja materiaaliratkaisuihin,että pakkaus säilyttäisi jasuojaisi tuotetta tehokkaasti.Näin ollen kuluttajilta syntyväruokahävikki jäisi mahdollisimmanpieneksi”, tiivistää tutkijaJuha-Matti KatajajuuriMTT:stä.

UUTUUS!Elohopea-analysaattori kiinteille näytteilleHydra-C HgOlemme mukana ChemBio 2011tapahtumassa. Uutuutenaesittelemme Teledyne LeemanLabs elohopea-analysaattorit.Osastoltamme löydät lisäksiLumaSense tuotteet sekä HACHULTRA analysaattorit laboratoriojaon-line mittauksiin.Tervetuloa tutustumaanmessuosastollemme 6d61!Oleinitec Oy, P. 09 867 8200www.oleinitec.fi, info@oleinitec.fiTeledyne Leeman Labs Hydra-C Hg analysaattoriToimintavarmaolosuhdevalvontajärjestelmäkriittisiin olosuhteisiinLuotettava mittaustietojen tallennus varmistaasäädösten (FDA, GxP) noudattamisenHelppo, kustannustehokas asennus olemassa oleviin LAN-verkkoihinJoustava ja helposti skaalattava yhdestämittauspisteestä yli tuhanteen pisteeseenChemBio/osasto 6e56Katso miten hyödyt ottamalla Vaisala Veriteq olosuhdevalvontajärjestelmänkäyttöösi: www.vaisala.fi/cmswww.vaisala.fi/cms puh. +46 8 750 94 20 09 8949 2963

NÄKÖKULMAKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.Rennosti Reachista?KÄVIN hiljattain Tukholmassa Miljöaktuellt -lehden järjestämässäYhteiskuntavastuun päivä -tapahtumassa.Aiheestahan ilmestyi viime vuonna uusi standardi ISO26000, joka antaa yrityksille ja organisaatioille ohjeitasiitä, miten yhteiskuntavastuu otetaan toiminnassa huomioon.Ohjelma kesti koko päivän ja puhujia oli useita. Kaikkiesittivät asiansa selvästi, luontevasti ja osa jopa intohimoisesti.Se yksi, joka hieman kompuroi vastauksessaan,kuittasi asian itseironialla.RUOTSALAISILLA on joko luontaisesti parempi esiintymistaitokuin suomalaisilla tai sitten he saavat siihenmeitä paremmat eväät koulutuksessa. On tietysti myösmahdollista, että media-alan ammattilaiset osasivat valitamainiot puhujat.Seinälle heijastetuissa kuvissa ja teksteissä ei ollutmukana ainuttakaan ”Death by Power Point” -esitystä.Epäilemättä tiedätte, mitä ne ovat. Sivuja, joissa on parikymmentäsellaista pienellä painettua kohtaa, jotka taatustinitistävät kuulijan mielenkiinnon.Termiä on käyttänyt muun muassa ulkoministeri AlexanderStubb Finnairin Blue Wings -lehden kolumnissaankuivakiskoisista puheenvuoroista.Ruotsalaisseminaarin välipalana tarjoiltiin drag show,joka jopa linkittyi päivän teemaan. ISO 26000:ssa onsyrjintää käsittelevä kohta, joka kattaa muun muassanaiset, etniset ryhmät, vammaiset ja muut mahdollisestiheikommassa asemassa olevat.Ruotsalaiset olivat neuvotteluissa saaneet ajettualäpi sen, että tekstissä mainitaan myös hiv-positiivisetja seksuaaliset vähemmistöt, minkä he ylpeänä toivatesille.PAKKO myöntää, että hiukan kadehdin ruotsalaistenotetta.Huumorin repiminen kemikaaliasetus Reachista voiolla todella haastavaa, eikä asiaa täynnä oleviin seminaaripäiviinvälttämättä kaivata sirkushuveja.Esittämisen rentous ei kuitenkaan yhtään vähennäasian uskottavuutta. Eikö kemian vuonna voisi vähänirrotellakin?Anja Nysténanja.nysten@gmail.comSILLOIN ENNENKemia-Kemi 2/1976Millaista ruokaa syödään vuonna 2000, pohti RaisionTehtaiden pääjohtaja Mauri Karvetti.Energian kulutus teollistuneissa maissaylittää tarveluvut keskimäärin 900kalorilla päivässä. Vastaavasti ylitetäänvalkuaisen tarveluvut 50…100%:lla. Ravinnon yleisen riittävyydenkannalta katsottuna tämä on suurtatuhlausta. --- Vuoteen 2000 mennessäon tuskin odotettavissa merkittäväämuutosta tässä suhteessa. Teollistuneidenmaiden tuotanto- ja kulutuskykytulevat säilymään.Toinen vahvistuva korrelaatio kehittyneidenyhteiskuntien ravitsemuksenja talouden välillä on taloudellisentason noustessa lisääntyväteollisesti valmistettujen ruokien jakotien ulkopuolella nautittujen aterioidenmäärä. Tämä siksi, että vaurausnostaa yleistä koulutustasoa. Ammattikoulutetut perheenemännätpuolestaan hakeutuvat koulutustaan vastaaviin kodin ulkopuolisiintehtäviin. Kodinhoito jää tällöin paljolti palveluiden ja automaationvaraan. Samaan suuntaan vaikuttaa lisääntyvän vapaaajanvaatimus. Tuotekehittelyn edistyessä lisätään kotioloissakinennalta valmistettujen aterioiden käyttöä.Kolmantena vahvistuvana korrelaationa haluaisin mainita, ettäruokatalouteen uhratuista kustannuksista yhä vähenevä osa meneevarsinaisen ravintovaikutuksen hankkimiseen.Kemia-Kemi 3/1986Kemira Oy:n Bioteknisen ryhmän johtaja Aulis Tinnilähahmotteli pääkirjoituksessa biotekniikan tulevaisuutta.Pohjoisen ilmastomme valikoimakasvien perimä niin luonnossa kuinvuosisataisessa pelto- ja puutarhaviljelyssäsaattaa olla arvokas lähtökohtakehitettäessä uusia hyötykasvejaviljelyn äärialueille. Maantieteellinenja poliittinen sijaintimme tarjoaaniin ikään mielenkiintoisen lähtökohdanyhdistää idän perinteisestivahvaa tiedettä lännen tutkimus- jatuotantoteknologian merkittäviinsaavutuksiin.Perinteisen biotekniikan alat pystyvätnopeimmin hyödyntämään uudenbiotekniikan tarjoamat teollisetmahdollisuudet. Lääketeollisuudellaon myös jo valmiita ratkaisuja. Kasvibiotekniikanensimmäiset sovellutuksetovat mikrolisäystekniikankäytössä, kun taas geeninsiirtoon perustuvat kasvinjalostuksentulokset vievät vielä vuosia. Kemianteollisuuden uusia bioprosessejaon valmiina vain muutamia, mutta useita on tutkimuksenkohteina.Uusi biotekniikka on työkalu, joka oikein käytettynä antaa mahdollisuudetlähes mielikuvituksellisiin ratkaisuihin. Olemme tienalussa. Biotekniikka tulee elämäämme, joskin uusissa muodoissaanvähemmän radikaalisti ja hitaammin kuin on oletettu.28 KEMIA 2/2011

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Toleranssia teilleVIROLAINEN EU-komissaari haluaaunionin teille nollatoleranssin nopeusratsiat.Aina kun viisari värähtää, sakkokirstuun kilahtaa.Luova esitys tulee luonnollisesti etelänaapurista,jossa osataan hyödyntääliikennevalojen kaikki värit. Eestinkielisetajavat vihreillä, venäjänkielisetpunaisilla ja keltainen on kaikille passelikompromissi.Keskittyminen nopeuteen on Euroopanyhdentymisen kannalta hienojuttu. Unionissahan huristellaan sekätien oikealla että vasemmalla puolella.Jatkossa on yhdentekevää, milläpuolella auto kulkee, kunhan vauhtion sama. Asian voi testata Englanninkapeilla väylillä. Herrasmieskuljettajatantavat kummasti tilaa, kun M-ykköselläkiihdyttää vastakarvaan.UNIONIN tiet ovat edelleen vapaastikaikkien käytettävissä. Jossakin ajelustaon tosin maksettava kolehti, toisaallalunnaiksi vaaditaan ympäristömerkki.Rekkaa ei silti saa maksustakaanajaa pyhäpäivinä tai viikonloppuisin.Savusumurajoitusten aikaan parittomatrekisterinumerot liikkuvat eri päivinäkuin parilliset matemaattisten sekaannustenvälttämiseksi.Tulliteille ei ole asiaa ilman merkittäväälahjoitusta tullipuomeja ylläpitävälleyritykselle. Sama koskee Tanskansalmet ylittäviä siltoja. Ne käyvätkuskien kukkarolla, jotta niiden kanssakilpaileva autolauttaliikenne pysyypinnalla.Ennen vanhaan lautat höyrysivätverovapaan viinan voimin. Kun komissaaritpanivat laivat ja niiden tarjouksetverolle, hilpeistä kelluvista kapakoistatuli apeita lossinkorvikkeita. EU:ssa ontasapuolisuuden vuoksi oltava kaikillayhtä ikävää, joten nyt saa siltamatkailustakinmaksaa maltaita.Eri asia tietysti on, jos autolauttasattuu poikkeamaan Ahvenanmaalla,joka on Pariisin rauhansopimuksenmukaan autonominen osa unionia.Siellä piipahtavilla laivoilla on oikeusnyppiä pullat rusinasta ja myydä verottakalliinpuoleista kurkunkostuketta.NOPEUSRAJOITUKSET on EU:ssajo yhdennelty niin, että moottoritielläsaa edetä 100, 110, 112, 120 tai 130kilometriä tunnissa tai rajoituksetta.Taajaman ulkopuolella rajoitus ontuntikilometreinä johdonmukaisesti70, 80, 90, 96, 100, 110 tai 112. Kaupungeissaon koulun tai leikkipuistonkohdalla mahdollisesti 30 kilometrinmaksiminopeus, mutta muualla saapainella 40, 48, 50 tai 60 kilometriätunnissa.Listoista on pääteltävissä, ettäukaasit on annettu eri mittayksiköissä.Mailit voivat EU:ssa paksusti edelleen.Mutta kuten komissaari on oivaltanut,tärkeää ei ole yksikkö vaan sen nollatoleranttisentarkka noudattaminen.Autobaanalla nopeusrajoitus ei oleainoa muistettava asia. Saksassa onpidettävä mielessä, että liikennemerkinalapuolella oleva bei Nässe -kylttitarkoittaa lakien BGHSt 27318, NJW78652 ja Ha VRS 53220 tulkintaa.Kuten joka tolerantti heti havaitsee,kyltissä mainittua rajoitusta tulee siisnoudattaa silloin, kun ajorata on kokonaanmärkä. Takaa hyökkääviä urheiluautojasivupeileistä kyttäävälle kuljettajalleradan kosteus on itsestäänselvä asia.Ruotsissa moottoritiekutyymiin kuuluupeilien väijyminen ihan toisessatarkoituksessa. Länsinaapurin logiikanmukaan ohittajan turvallisuudestavastaa edessä ajava.Asian kuulemma sisäistää syömälläriittävästi falukorvia. Syömättömänei kannata kuin yrittää poiketa pientareelleohittavan tieltä.KAIKKEIN toleranteimmiksi tieliikennelaitmenevät kylmään vuodenaikaan.EU:ssa on pakko käyttää renkaissalumiketjuja tai niiden käyttö onehdottomasti kiellettyä. Nastarenkaillasaa ajaa tai niiden kanssa ulkoilu onrangaistavaa. Talveksi on velvollisuusvaihtaa talvirenkaat tai sitten ei.Ylläoleva on toki helppo muistaa,mutta lisävarusteiden kanssa saattaatulla ongelmia. Huomioliivit ovat autoilijallepakolliset tai eivät ole. Autossaon oltava vaahtosammutin tai ehkeisittenkään.Pakollisiin katsastusvarustuksiinkuuluvat katalysaattorin ohella ensiapulaukku,varoituskolmio, rengasrauta,autoverotarra, vakuutustodistus japelastuspuku.Mahdollisesti.KeemikkoToleroimaton autoilija2/2011 KEMIA 37

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUAuton akku totteleesuhteellisuusteoriaaHarva autoilija miettinee ratissaistuessaan suhteellisuusteoriaa,mutta juuri siitäon kyse ajoneuvon akun toiminnassa,osoittaa suomalaisruotsalainentutkimus.Reilut 80 prosenttia tavallisenautonakun sähkökemiallisestaenergiasta perustuu lyijyatomienelektronien käyttäytymiseen,jonka AlbertEinsteinin kehittämä suppeasuhteellisuusteoria ennustaa.Lyijyn kaltaisilla raskaillaalkuaineilla atominytimienympärillä pyörivien elektronienmassa lisääntyy, kutensuhteellisuusteoria sanoo.Kun massasta tulee suurempi,elektronien rata pienenee,jotta niiden impulssimomenttisäilyisi.Lyijyelektrodilta on tuolloinvaikeampi irrottaa elektroneja,mutta toisaalta anodineli lyijyoksidin elektronegatiivisuuskasvaa enemmän kuinklassisen teorian mukaan onoletettu. Seurauksena on, ettäakku toimii hyvin.Uuden tutkimustiedon ansiostatulevaisuuden akuissavoidaan ehkä hyödyntää muitakinraskaita alkuaineita.Suomalaisten osuutta tutkimuksessajohti Helsinginyliopiston professori, kvanttikemistiPekka Pyykkö.Artikkeli Relativity and theLead-Acid Battery julkaistiinPhysical Review Letters -lehdessä.Tämäkin autokäynnistyy, koskaE=mc².Dvd-levyjä on käytetty digitaalisen tiedon tallennusvälineenävuodesta 1995.Dvd-levy tunnetaannyt atomien tasollaDvd-levyjen materiaalinakäytettävien alkuaineseostenatomirakenteen salat onpaljastettu. Supertietokoneenavulla saatiin selville AISTseostenkidemäisen ja amorfisenrakenteen yksityiskohdatsekä nopean rakennemuutoksenatomitason mekanismit.Suomalaisista, saksalaisistaja japanilaisista koostunut tutkijaryhmäjulkaisi tuloksensaNature Materials -lehdessä.Dvd- ja blu ray -levyissäyleisesti käytettävät GST-seoksetkoostuvat germaniumista,antimonista ja telluurista.Uudelleenkirjoitettavissa dvdlevyissäsuositut AIST-seoksetsisältävät antimonin ja telluurinlisäksi pienen määränhopeaa ja indiumia. Levyjeninformaatio tallennetaan ohueenpuolijohdekalvoon nanokokoistenbittien muotoon.Kun dvd-levyjen atomitasontoimintaperiaatteet nyttunnetaan, voidaan tallennusmateriaaleissaja -menetelmissäedetä kohti pidempääelinikää, suurempaa tallennuskapasiteettiaja nopeampaatoimintaa, sanoo Tampereenteknillisessä yliopistossaja Jyväskylän yliopistossatyöskentelevä akatemiatutkijaJaakko Akola.Ampujat joutumassadopingsatimeenHelsingin yliopisto ja ja YhtyneetMedix Laboratoriot selvittävätbeetasalpaajien käyttöädopingaineena. Maailmanantidopingtoimisto Wadaon myöntänyt tutkimukselle130 000 dollarin rahoituksen.Beetasalpaajilla hoidetaanverenkiertoelimistön sairauksia.Lääke tasaa sydämenrytmihäiriöitä, minkä ansiostasillä voidaan lievittää myösesiintymisjännitystä.Urheilijoiden tiedetäänhyödyntävän beetasalpaajiasuorituskyvyn parantajinatarkkuutta vaativissa lajeissa,kuten ammunnassa.Professori Jari Yli-Kauhaluomanvetämässä hankkeessavalmistetaan beetasalpaajienaineenvaihduntatuotteitavertailuaineiksi kansainvälisilledopingtestauslaboratorioille.Dopingtesteissä aineidenkemiallinen tunnistaminen japitoisuuksien määrittäminentapahtuu vertaamalla näytettäkiellettyä ainetta sisältäväänvertailunäytteeseen. Vertailuyhdisteidenavulla voidaan todistaaaukottomasti ja oikeudellisestipätevästi, että urheilijaon syyllistynyt dopingiin.Huipputulosta ei synny,jos käsi vapisee. Kilpailijatturvaavat siksi joskusbeetasalpaajiin, vaikka sekiellettyä onkin.Kuvat: Scanstockphoto38 KEMIA 2/2011

Kemian innovaatioiden asiantuntijaPatenttitoimisto BORENIUS & Co on immateriaalioikeuksiinerikoistunut, kansainvälisesti toimiva palveluorganisaatio,jolla on vankka kokemus ja osaaminenkemian ja biokemian aloilta. Ainutlaatuinen IPR 360°-konseptimme on suunniteltu auttamaan yrityksiä integroimaanimmateriaalioikeudet osaksi niiden ydintoimintoja.IPR 360° -palveluihimme kuuluvat strategioidenja prosessien määrittely, markkinakartoitukset jakilpailija-analyysit, patenttien ja tavaramerkkien suojaussekä lisensointi. IPR 360° -konseptimme mukautuuyrityksen liiketoiminnan vaiheisiin aina ideoidensyntymisestä innovaatioiden kaupallistamiseen asti.Periaatteemme on luottamuksellinen, henkilökohtainenja joustava palvelu — jo vuodesta 1928.BORENIUS & Co | Tallberginkatu 2 A, 00180 Helsinki, Finland | Tel +358 9 686 6840 | www.borenius.fiEuroopan suurin lähde referenssimateriaaleille,laadunarviointikierroksille ja koulutuksilleLääketeollisuusElintarvike & maanviljelysYmpäristöanalyysitKliininen kemiaOikeuslääketiedeMetallit & ÖljyPuhtaat substanssitATCC:n biotuottetTeollisuus & tutkimusLGC Standards yhdistää analyyttisen tieteen ja kokemuksen kansainvälisestästandardisoinnista. Täydellinen ratkaisu ja lähde kaikille laboratorioille Euroopassajotka tarvitsevat korkealaatuisia referenssimateriaaleja.• Nopeat toimitukset• Paikallinen asiakaspalvelu jatekninen tukiPuh: 02 – 233 9355Faksi: 02 – 233 9366Minna.joutsikoski@lgcstandards.comWeb: www.lgcstandards.com• Maailman johtavien valmistajien tuotteet• Apua oikean tuotteen paikallistamisessaerilaisiin analyyseihinLisätietoja ja kataloogejamme saatte ottamalla meihin yhteyttä tai käymälläkotisivuillamme:Ruotsin toimisto: +46 (0)33 209060Faksi: +46 (0)33 209079se@lgcstandards.com© LGC Limited, 2011. All rights reserved. 2886/CB/0211

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUImmuunipuolustuksensalaisuus selvisiSuomalaiset ja kanadalaisettutkijat ovat selvittäneet mekanismin,jolla ihmisen immuunipuolustuksenetulinjatunnistaa elimistöön tunkeutuneethyökkääjät, kuten bakteerit,virukset ja parasiitit.Mekanismi oli pysynyt arvoituksenayli 30 vuotta.Vastahyökkäyksen aloittaakomplementiksi kutsuttujärjestelmä. Komplementinproteiinit merkitsevät vieraatkohteet, minkä jälkeenpuolustussolut käyvät niidenkimppuun.Ei ole kuitenkaan tiedetty,kuinka komplementti pystyytunnistamaan hyökkääjät jopäiviä ennen kuin elimistössäkehittyy vasta-aineita.Ratkaisu löytyi, kun proteiinienosien rakenne tutkittiinatomitasolla. Tunnistuksenavainmolekyyli eli faktori Hosoittautui sitoutuvan kahdellaeri tavalla.Elimistön omien solujenC3b-nimisiin molekyyleihinse tarrautuu tiukasti. Vieraisiinsoluihin faktori H taaskiinnittyy niin löyhästi, ettämikrobien pinnalle kertyyC3b-molekyylejä rykelmäksiasti. Rykelmät toimivat merkkinäsyöjäsoluille, jotka tuhoavatvihollisen.Suomesta tutkimukseenosallistuivat dosentti SakariJokirannan ryhmä Helsinginyliopiston Haartman-instituutistaja professori AdrianGoldmanin ryhmä HY:nBiotekniikan instituutista.Tulokset julkaistiin PNASlehdessä.TILAA VELOITUKSETTAKemia-lehden uutiskirje:www.kemia-lehti.fiPuolustajaproteiini merkkaaelimistöön tunkeutuneenmikrobin molekyylirykelmällä,jonka perusteellasyöjäsolu osaa käydävihollisen kimppuun.D-vitamiinilla mutkikasyhteys syöpäänD-vitamiinin yhteydestä syöpäsairauksiin on saatuuutta tietoa. Tampereen yliopistossa tehdyn väitöstyönmukaan D-vitamiinin saanti pienentää munasarjasyövänriskiä.Toinen väitös taas kertoo, että elimistön kohonnutD-vitamiinitaso voi jopa kolminkertaistaa raskaudenaikaisenrintasyövän riskin.Tutkimuksissa hyödynnettiin biopankkeihin kerättyjäverinäytteitä lähes kaikista Suomessa vuoden1983 jälkeen raskaana olleista naisista sekä Syöpärekisterintietoja syöpään sairastuneista.ScanstockphotoKun kasvaimen ja imusolmukkeidenkirurgiseenpoistoon liitettiin valohoito,syövän uusiutuminenväheni koe-eläimillähuomattavasti.ScanstockphotoSyövän kimppuunvalohoidollaSyöpää vastaan voidaan taistellavalohoidolla, osoittaaHelsingin yliopistossa tehtytutkimus. Imusuonten ja niidenkuljettamien syöpäsolujentuhoaminen fotodynaamisellakäsittelyllä estää syövänleviämistä ja etäpesäkkeidensyntyä.Syöpäkasvaimet muodostavatusein uusia imusuonia,joita pitkin syöpäsolut pääsevätsiirtymään emokasvaimestaeteenpäin. Juuri etäpesäkkeetovat tavallisin syysyöpäkuolemiin.Fotodynaamisessa hoidossa(PDT) kohdekudokseenannostellaan valolle herkistävääverteporfiini-nimistä lääkeainetta.Sen jälkeen kudostavalotetaan matalaenergiselläinfrapunalaserilla. Valo aiheuttaalääkkeen herkistämissäkohdesoluissa reaktion, jokajohtaa solun kuolemaan.Hoidon teho todistettiin hiirillä,joihin oli istutettu keuhkosyöpä-ja melanoomasoluja.”Fotodynaaminen hoito eimissään tapauksessa voi korvatasyövän kirurgista hoitoa,mutta siihen liitettynä se voisimerkittävästi vähentää syövänuusiutumista”, sanoo tutkijaTuomas Tammela, jokatyöskentelee akatemiaprofessoriKari Alitalon laboratoriossa.Verteporfiinia ja valohoitoahyödyntävät jo silmälääkärit,jotka torjuvat niiden avulla silmänpohjanikärappeumaan liittyvääverisuonten liikakasvua.Menetelmä olisi Tammelanmukaan siksi varsin helppo hyväksyäja ottaa käyttöön myössyöpäpotilaiden hoidossa.Tutkimus julkaistiin ScienceTranslational Medicine-lehdessä.40KEMIA2/2011

Helsingin yliopisToKouluTus- jaKeHiTTämisKesKus palmeniawww.HelsinKi.fi/palmeniaTarvitsetteko projektiinne kemian /ympäristöalan asiantuntijaa?Akateemisen tutkinnon suorittaneet Kemikaalitympäristössämme -koulutuksen osanottajat hakevatyrityksistä ja julkishallinnosta haasteellisia kemian /ympäristöalan tehtäviä projektitöikseen ajalle18.4.–11.8.2011.Koulutuksen (26 op/ 6,5 kk) teoriaosuuden keskeisetja ajankohtaiset teemat ovat kemikaalien ympäristö- jaterveysvaikutukset, ympäristöhaittojen korjaaminen,ympäristöekonomia, kemian analytiikka, ympäristö- jakemikaalilainsäädäntö, REACH, projektinhallinta, kestäväkehitys, riskinarviointi ja laatujärjestelmät.Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskusPalmenian järjestämä koulutus on Uudenmaan ELYkeskuksenrahoittamaa täydennyskoulutusta.Toivomme yhteydenottoanne 23.3.2011 mennessä.Kurssin johtaja Sari Laurilap. (09) 191 28330 tai 050 595 8954sari.i.laurila@helsinki.fihttp://www.helsinki.fi/palmenia/helsinki/luonto_ja_ymparisto/2011/11022011.htmBio- ja kemiantekniikan alojen opintoja aikuiskoulutuksenaMetropolia Ammattikorkeakoulussa voit suorittaa työn ohellaseuraavat tutkinnot:• Bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK)• Kemiantekniikan insinööri (AMK)• Laboratorioanalyytikko (AMK)• Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinööri (AMK)Tutkintoon johtavat koulutukset on suunnattu opiskelijoille, joilla onvähintään kahden vuoden työkokemus.Erikoistumisopinnot (30 op):• ”Laboratorio -Muuttuva työympäristö”Lukuvuonna 2011-2012 toteutettavat maksulliset erikoistumisopinnot onsuunnattu laboratorioalan tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon sekälaboratorioalan ammatillisen opistoasteen tutkinnon suorittaneille henkilöille.Koulutuksiin haetaan aikuiskoulutuksen yhteishaussa 7.3.–12.4.2011.Lisätietoja valintaperusteista ja tekniikanja liikenteen alan koulutuksista:www.metropolia.fi /haku/koulutustarjontawww.metropolia.fiKULTTUURI • LIIKETALOUS • SOSIAALI- JA TERVEYSALA • TEKNIIKKA JA LIIKENNE

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUSuomen ja Venäjänallergiakuilu laajeneeAllergiakuilu Suomen ja VenäjänKarjalan välillä syveneejatkuvasti. Jokainen suomalainenikäluokka on edellistäyliherkempi, kun taas Venäjänpuolella rajaa allergia eikymmeneen vuoteen yleistynytlainkaan. Asia selviääHelsingin yliopiston, Hyksinja THL:n tutkimuksesta.Koivun siitepölylle herkistyminenlisääntyi vuosina1997–2007 Suomessa 7,8prosentista 14,8 prosenttiinja kissalle herkistyminen 6,1prosentista 10,8:aan. Astmanesiintyvyys nousi 5,5 prosentista8,1 prosenttiin ja heinänuhan8,1:sta 13,2 prosenttiin.Venäjällä muutoksia ei tapahtunut.Sekä allergiaa että lapsuusiändiabetesta tavataan Suomessaneljä kertaa enemmänkuin Venäjän Karjalassa. Suomessamyös esiintyy allergioitasitä enemmän, mitä nuoremmistaon kyse, kun taasVenäjällä ikäryhmien välilläei ole eroja.Syynä ilmiöön pidetäänsitä, että suomalaiset altistuvatyhä vähemmän elinympäristönsämikrobeille. Venäjällämikrobisto on lisäksimonimuotoisempi. Varsinkinmaaperän mikrobit muokkaavatimmuunijärjestelmää niin,että ihminen saa luonnollisensuojan allergioita vastaan.Liian hygieeninen elämä toimii allergian kasvualustana.Lasten kannattaa antaa möyriä maassa ja vaikka maistellakinmultaa.ScanstockphotoGeenit sen kertovat:Suomi ja Ruotsi ovat eri maataOikeassa oli kansallinen herättäjämmeA. I. Arwidsson:ruotsalaisia emme ole. Asiantodistaa tuore tutkimus, jokaosoittaa länsinaapurin asukkaidenolevan geneettisestilähempänä saksalaisia kuinsuomalaisia.Laajan väestöllinen perimäselvitysoli Helsingin yliopistonja Karoliinisen instituutinyhteishanke, jonkavetivät professori Juha Kereja dosentti Päivi LahermoSuomen molekyylilääketieteeninstituutista FIMMistä.Tulokset julkaisi tiedelehtiPlos ONE.Kuten Suomessakin, myösRuotsissa eri maakunnat eroavatgeneettisesti toisistaanhuomattavastikin. Etelä- japohjoisruotsalaiset ovat perimältääneri väkeä samaantapaan kuin länsi- ja itäsuomalaiset.Syynä on Pohjolanharva asutus, jonka vuoksigeenierot ovat korostuneetsekä väestöjen välillä että niidensisällä.Sukua toisilleen pohjoismaalaisettoki ovat. Geneettisiäyhtäläisyyksiä ruotsalaisiinon varsinkin länsisuomalaisillaja heistä eritotenPohjanmaan rannikon ruotsinkielisillä.Sen sijaan pohjoispohjalaiseteivät perimältäänole erityisen lähellä pohjoisruotsalaisia.Homemittauksiinkehitetään testiäSisäympäristöjen kosteus- jahomevaurioiden selvittämiseenhalutaan luotettava,edullinen ja helpostitoistettava toksikologinenmittausmenetelmä.SitäkehitetäänToxtest-tutkimushankkeessa,jonka toteuttavatTHL, Työterveyslaitosja Helsinginyliopisto.Menetelmää ontarkoitus käyttäähomevaurion vakavuudenarviointiin.Tutkimustulostenpohjalta pyritään luomaantoksikologinen luokitusjärjestelmävaurioille rakennusteknistenja mikrobiologistentutkimusten tueksi.Luotettavan kenttäkelpoisentestin rakentaminen tiedetäänkuitenkin hankalaksitehtäväksi.Geneettiset etäisyydet 1665pohjoiseurooppalaisen yksilönvälillä. Pisteen väri kertooyksilön alkuperän.Ehkä jopa 800 000suomalaista hengittääjoka päivähomeistentalojenilmaa.Scanstockphoto”Hengitettävä sisäilma onaina monimutkainen seos erilähteistä peräisin olevia yhdisteitä,joiden pitoisuudetvaihtelevat”, muistuttaa professoriMaija-Riitta Hirvonen.Erityisen vaarallisia ovataineiden yhteisvaikutukset.Samanaikainen altistuminenpienillekin pitoisuuksilleuseita myrkyllisiä yhdisteitävoi johtaa vakavampiinterveyshaittoihin kuin aineetyksinään aiheuttavat.42 KEMIA 2/2011

IT:llä kemian huipulle!••www.softwarepoint.comLIMS kaikille toimialoilleLaboratory Intelligence -ratkaisummejalostavat analyysidatan tiedoksiSähköinen asiointi laboratorion asiakkailleGCMS-QP2010 UltraUUTUUDET!LCMS-8030 kolmoiskvadrupolija Nexera UHPLCTervetuloa ChemBiossaosastollemme 6f51Lisätiedot: Suvi KemmoPuh. (09) 530 80035suvi.kemmo@ordior.fiLisätiedot: Teuvo JokiPuh. 0400-507 679teuvo.joki@ordior.fiKonalantie 47 A00390 HELSINKIPuh. (09) 530 8000Fax (09) 530 80010myynti@ordior.fiwww.ordior.fiEsittelemme uutuuslaitteita ChemBiossa, tervetuloa tutustumaan!Kemia-lehti-Chembio-kopio2-185x85.indd 1 16.2.2011 10:27:20

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKasvikset kaikilleturvallista syötävääScanstockphotoKasvinsuojeluaineille altistumista voi vähentää syömällämahdollisimman monipuolisesti erilaisia vihanneksia ja hedelmiä.TTY:n huippulaitteistotehostaa nanotutkimustaTampereen teknillinen yliopistosaa uuden nanomateriaalientutkimukseen javalmistukseen tarkoitetunmodulaarisen laitteiston.Hankinnan mahdollistaaSuomen Akatemian myöntämä1,4 miljoonan euronrahoitus TTY:n optoelektroniikankeskuksen vetämälleNanomat-hankkeelle.Laitteisto hyödyntää erityisestispektromikroskopiaa,jolla voidaan kuvantaamateriaalien pintojenuloimpien atomikerrostenalkuainejakaumia ja alkuaineidenyhdistemuotoja.Laitteistolla tutkitaanmuun muassa yhdistepuolijohderakenteita,aurinkokennomateriaaleja,painettavaanelektroniikkaansoveltuvia materiaaleja,biohajoavia komposiittimateriaalejasekä biofunktionaalisiaohutkalvorakenteita.Sekä lapset että aikuiset voivatsyödä turvallisin mielinvihanneksia ja hedelmiä, silläniissä olevista kasvinsuojeluaineidenjäämistä ei käytännössäole terveydelle haittaa.Kasvisten käyttöä voi huolettalisätäkin, ilmenee ElintarviketurvallisuusvirastoEviranlaajasta tutkimuksesta.Tutkimuksessa selvitettiinensi kertaa aikuisväestön lisäksilasten altistumista tehoainejäämillesekä pitkäaikaisaltistuksenohella lyhytaikaineneli akuutti altistuminen.EU:n ulkopuolelta tuotavissatuotteissa esiintyy erityisestiorganofosfaatteja jakarbamaatteja. Pienet lapsetsaavat niitä kasviksista – varsinkinpinaatista, kurkusta,omenasta, salaatista ja pavuista– viitearvon ylittävänannoksen teoriassa kerran tu-hannesta. Suurimmat annoksettulevat satunnaisesta suurkulutuksesta.Lapsille kaikkein turvallisimpiaovat EU-maissa viljellytkasvikset. Suomessaorganofosfaateista käytettiinviime vuonna vain dimetoaattia.Käytössä olevien organofosfaattienlukumäärä on vähentynytmerkittävästi myösmuualla EU-alueella.Aikuisilla pitkäaikaisaltistuminenkasvinsuojeluaineilleon hyväksyttävällä 0,01prosentin tasolla, eli todennäköisyysliika-annokseen onvain yksi 10 000:sta.Tutkimuksen aineistonaoli lähes 11 000 elintarvikenäytettävuosilta 2002–2008.Niistä mitattiin 250 eri tehoaineenjäämät. Mittauksettehtiin Tullilaboratoriossa jaMetropolilabissa.Muinais-dna avaakarjatalouden historiaaSuomalaiset pitivät karjaajo pronssikauden alussa yli3 000 vuotta sitten. Asiantodistaa Nakkilasta löytynytluunkappale, joka kuului1300-luvulla ennen ajanlaskunalkua eläneelle naudalle.Luun iän määrittivät MTT:narkeologisen genetiikan tutkijatja Helsingin yliopistonajoituslaboratorio. Kyseessäon vanhin Suomessa radiohiiliajoitettukotieläimen luu.Lehmän hammas oli asetettupaasiarkkuun polttohaudattujenihmisen luiden kanssa.Hammasta pidetiin todennäköisestiuhrina tai amulettina.Hampaan ajoitus ja analyysiovat osa MTT:n ja Turunyliopiston Finn Arch -tutkimusta,jossa kartoitetaan naudanja lampaan esihistoriaamuinais-dna:n avulla. Hampaastaeristetyn mitokondriodna:nansiosta voidaan selvittäänaudan emälinjaa kauastaaksepäin.Tutkimus tuottaa tietoavarhaisten nauta- ja lammaspopulaatioidengeneettisestävaihtelusta Suomessa.ScanstockphotoVanhat suomalaiset maatiaisrodut polveutuvat eläimistä,joiden muinais-dna:ta tutkijat parhaillaan analysoivat.”Tutkimuksemme auttaaymmärtämään kotieläintenperinnöllisessä monimuotoisuudessatapahtuneita muutoksia.Uutta tietoa saadaanmahdollisesti myös eläintentuonnista ja muusta taloudellisestaja kulttuurisestakanssakäymisestä Itämerenalueella”, kertoo hankkeenjohtaja, erikoistutkija JuhaKantanen MTT:stä.44 KEMIA 2/2011

Apurahatyöstä eläkettäja tapaturmaturva!• Taiteen ja tieteen alojen apurahansaajat vakuuttaa Mela.• Vakuuttamisen edellytyksenä on Suomesta vähintään neljäksi kuukaudeksimyönnetty apuraha, jonka määrä on vähintään 300 euroa kuukaudessa.Kiinnostuitko asiasta?• www.mela.fi• Melan asiakaspalvelu 020 630 0650• vakuutus@mela.fi

Media kiinnostuikemian vuodestaKemian vuosi on menestynytjo alkumetreillään kilpailussamedian huomiosta ja saanutmainiosti palstatilaa tiedotusvälineissä.Leena LaitinenHelsingin yliopiston kemian laitoksessapidettiin 2. helmikuuta kutsutilaisuus toimittajille.Jo pari viikkoa aiemmin toimittajillejärjestettiin kemiallinen kiertoajeluOtaniemestä Viikkiin.Tilaisuudet houkuttelivat yli 30 tiedotusvälineidenedustajaa tutustumaan kemianvuoden teemoihin. Positiivisen palautteenlisäksi tapahtumista on seurannutliuta juttuja lehtiin, verkkomedioihinja radioon.Myös yleisö- ja paikallistapahtumatovat herättäneet median kiinnostuksen jakemian vuosi on saanut palstatilaa mm.maakuntalehdissä.Tapahtumien suosiota ovat siivittäneetkiinnostavat aiheet ja vaikutusvaltaisetpuhujat. Helsingin yliopistossa esiintyivätmm. johtaja Ilkka Pollari Kemirasta,tieteellinen johtaja Anne-ChristineRitschkoff VTT:stä, professori Ari KoskinenAalto-yliopistosta, toimialajohtajaMika Aalto Tekesistä ja professori HowardJacobs Tampereen yliopistosta.Ratkaisujaympäristön hyväksiVeden tarve kasvaa voimakkaasti samaanaikaan kun riittävän puhtaan vedensaatavuus vähenee. Uhkaavan globaalinvedenpuutteen vuoksi vettä on siis käytettävätehokkaammin.Näin totesi Ilkka Pollari, jonka mukaanKemiran visiona on tulla maailmanjohtavaksi vesikemian yhtiöksi. ”Vesikemianosaamisella löydetään entistä tehokkaampiatapoja käyttää vettä, energiaaja raaka-aineita.”Kemiran ja VTT:n vuosi sitten perustamaanvesitutkimuksen keskukseen onmäärä investoida neljän vuoden aikana120 miljoonaa euroa. ”Käynnissä on nytjo kymmeniä hankkeita. Tänä vuonnaalkavat laboratoriotutkimukset, ja ensivuonna on odotettavissa ensimmäisiäkonkreettisia tuloksia”, Pollari kertoo.Paula BergqvistTutkija Panu Lahtinen (oik.) ja tutkimusavustaja Seppo Kuosmanen esittelivättoimittajille nanoselluloosan valmistusta VTT:n laboratoriossa. Nanoselluloosaakäytetään esimerkiksi parantamaan maalikerroksen kestävyyttä.Ari Koskinen liennytti kemian mainettatieteen ja teknologian pahana poikana.”Osaamme jo ottaa hiilidioksidin talteenilmakehästä ja kierrättää sen esimerkiksilannoitteiden raaka-aineeksi. Hapetusreaktiot,joilla tehdään välttämättömiäraaka-aineita, ovat jo totta laboratoriossa,eikä kaukana ole käänteispolymerointikaan,jolla muovit voidaan purkaatakaisin raaka-aineikseen.””Hiilidioksidi on saatava hyötykäyttöönja muovit kiertoon. Uhkana on, ettäpoltamme maapallon loppuun ja hukutammeitsemme jätteisiin.”Toimittajat ottivat tuntumaa myös käytännönkemiaan kemianluokka Gadolinissa,jossa he todistivat omin pipeteinkankaassa olevan tahran alkuperän vereksi.Kemian vuoden toimittajaohjelmastavastaa Suomen Kemian Seuran kokoamatyöryhmä. Seuraavassa toimittajatapahtumassa3. toukokuuta teemana ovatvaihtoehtoiset energianlähteet.Kemian vuonnatapahtuu19.3. Kemia 2011 – lastentoimintapäivä, Tammela22.–23.3. Kemian päivät ja ChemBioFinland, Helsinki23.–24.3. Kemian opetuksen päivät,Helsinki9.4. Arjen ihmeitä – arkeenliittyvää kemiaa, Oulu13.–16.4. SciFest 2011 – Kemiaakaikille, Joensuu16.4. Lasten yliopisto – Kemianihmeitä, Turku17.4. Tähtikemiaa ja muitaavaruuden ihmeitä,Jyväskylä28.4. Studia generalia:Vesikemiaa, TampereLisätietoja: www.kemia2011.fi46 KEMIA 2/2011

Kemia –osa hyvääelämääYdinreaktori nujertaa syöpäkasvaimenJo yli 200 syöpäpotilasta onsaanut ydinreaktorilla annettavaaboorineutronisädehoitoa EspoonOtaniemessä. VTT:n omistamalla,Boneca Oy:n operoimallahoitoasemalla on tuhottu syöpäkasvaimiavuodesta 1999.Sanna AlajokiBoorineutronisädehoidossa (BNCT)syöpäpotilaan verenkiertoon annostellaanaluksi booria, joka saadaan kerääntymäänkasvaimeen erityisen kantaja-aineenavulla.Sen jälkeen ydinreaktorilla ammutaankasvainsoluihin neutroneita, jotka saavatbooriatomien kanssa reagoidessaan soluissaaikaan boorineutronikaappausreaktion.Reaktiossa syntyvät alfahiukkanenja litiumioni ovat voimakasenergisiäja lyhytkantamaisia hiukkasia, jotka tuhoavatsyöpäsolut mutta säästävät ympäröivänterveen kudoksen.Syöpäsolut tappava säteily syntyy siissolujen sisällä toisin kuin tavanomaisessasädehoidossa. Kun säteet lisäksi voidaanbiologisen kohdennuksen ansiostasuunnata kasvaimeen hyvin tarkasti, yksipuolituntinen hoitokerta ydinreaktorissaVTTvastaa tyypillistä kuuden viikon aikanaannettavaa sädeannosta tavallisessa sädehoidossa.VTT:n 50 vuotta sitten Yhdysvalloistahankkima ydinreaktori oli aikoinaanSuomen ensimmäinen. Reaktori rakennettiintutkimuksen ja koulutuksen sekäisotooppituotannon tarpeisiin, mutta tätänykyä sitä hyödynnetään ennen muutasyövän täsmähoidoissa.BNCT-menetelmällä on tähän astisuitsittu pään ja kaulan alueen uusiutuneitasyöpiä, mutta hoitoja on tarkoitusjatkossa laajentaa myös muunlaisiin kasvaimiinja primaarivaiheen syöpiin. VTTon hakenut reaktorin käyttöluvalle jatkoavuoteen 2023.”Tähtäämme myös potilasmäärienmoninkertaistamiseen aloittamalla markkinoinninulkomaisille sairaaloille”, kertootoimitusjohtaja Markku PohjolaBoneca Oy:stä, joka on maailman ainoaBNCT-hoitojen kaupallinen tuottaja.Jo nyt seitsemisen prosenttia potilaistaon tullut Otaniemeen Suomen ulkopuolelta.Kotimaiset hoidettavat saapuvatkeskussairaaloiden lähetteillä.Syövän kimppuunvasta-aineillaHelsingin Viikissä toimiva Glykos FinlandOy käy syövän kimppuun kehittä-Ydinreaktorinsydämessätapahtuvaturaanin fissiottuottavat neutroneita,jotkahidastinainemuokkaa hoitoonsopiviksi.Neutronit kohdennetaankasvainalueelle.mällä taudin hoitoon glykoproteiinilääkkeitä.”Kun syöpä iskee, solujen biologia jasokerit niiden pinnalla muuttuvat toisenlaisiksi.Me hyödynnämme ilmiötä työssämme”,valottaa toimitusjohtaja JuhaniSaarinen.Yhtiön kehittämät vasta-aineet hakeutuvatvalikoivasti pelkästään syöpäsoluihin.”Löytämillämme muuntuneilla sokereillavoitaisiin teoriassa jopa rokottaaihmisiä, jolloin vasta-aine syntyisi ihmisessäitsessään”, Saarinen kertoo. ”Koskavastustuskyky kuitenkin vaihtelee eriihmisillä, rokotteella ei saataisi yhtä varmaatulosta kuin vasta-aineisiin perustuvallalääkehoidolla.”Pohjola ja Saarinen esiintyivät kemianvuoden ensimmäisessä mediatapahtumassa,joka järjestettiin 19. tammikuuta.Syövänhoidon uusien tuulien lisäksimedian edustajat saivat tietää paljonmuutakin kemian mahdollisuuksista.Akateemikko Pekka Jauho kertoi Otaniemenydinreaktorin alkuvaiheista, jateknologiapäällikkö Pia Qvintus esitteliVTT:n nanoselluloosalaboratorion.Pääkaupunkiseudun kemiallisia kohteitakiertäneellä bussiajelulla kuunneltiinNeste Oilin ympäristöjohtajan PekkaTuovisen esitys biopohjaisten liikennepolttoaineidenhaasteista.”Puhtaan veden määritelmä vaihteleekäyttötarkoituksen mukaan”, muistuttipuolestaan Kemiran markkinointipäällikköRauni Karjala.”Suomessa esimerkiksi järvivesi määritelläänEU-direktiivin mukaan puhtaaksi,kun se on luonnontilassa. Tehtaissakäytetään vain sen verran puhdistettuavettä kuin kussakin käyttökohteessa tarvitaan.Joissain kohteissa tarvitaan todellapuhdasta, jopa tislattua vettä.”Lisäksi kuultiin Tekesin johtajan JussiKivikosken näkemyksiä suomalaistenkemian innovaatioiden liiketoimintamahdollisuuksista.Tohtori Tuukka PetäjäHelsingin yliopistosta puhui kemianroolista ilmastonmuutoksessa, ja yliopistonlehtoriemerita Seija Mäkinen muistelivärikkäin sanankääntein entistä esimiestäänA. I. Virtasta.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi2/2011 KEMIA47

83-vuotias ydinfyysikkoHélèneLangevin-Joliotkertoi yleisölleisoäidistäänMarie Curiesta.Helena LaaviNobelistit sen sanoivat:Kemia muuttaa maailmaaKansainvälisen kemian vuoden 2011 avajaisia vietettiin 27.–28. tammikuuta PariisissaUnescon päämajassa. Tapahtumassa suorastaan vilisi nobelisteja vuosien varrelta.Kemian vuonna juhlitaan muun muassaMarie Curieta, joka tasan 100 vuottasitten sai Nobelin kemian palkinnonuraauurtavasta radioaktiivisten aineidentutkimuksestaan.Vuoden avajaistilaisuuden yleisö puolestaansai tervehdyksen Curielta hänentyttärentyttärensä, professori HélèneLangevin-Joliotin kautta. Hän muisteliisoäitiään, joka kiireisestä, kahteen Nobeliinjohtaneesta työstään huolimatta eikoskaan laiminlyönyt perhettään.”Isoäiti myös piti tärkeänä kertoa kemiastakaikille, lapsillekin”, Langevin-Joliot kuvaili.Samaa mieltä on vuoden 2009 kemiannobelisti Ada Yonath, joka paljasti käyneensäpuhumassa ribosomitutkimuksistaanmuun muassa lapsenlapsensa päiväkodissa.”Kemia kuuluu kaikille”, painotti Yonath,joka myös esitteli toisen saamansatärkeän palkinnon: Vuoden paras isoäiti-kunniakirjan. Sen oli myöntänyt samainentyttärentytär, jonka mukaan tunnustuson voimassa ”toistaiseksi”.Myös Unescon johtaja Irina Bokovakorosti naisten merkitystä tieteelle ja erityisestikemialle. Hän ennusti tulevaisuudenkemian keskittyvän puhtaan vedensaannin turvaamiseen, bioraaka-aineidenmahdollisuuksien hyödyntämiseen ja uusienenergiamuotojen kehittämiseen.”Kemia muuttaa maailmaa”, lupasiomasta puolestaan professori Jean-Marie Lehn, kemian nobelisti vuodelta1987. Hänen puheenvuoronsa vakuuttiyleisön siitä, että kemia todella kykeneeluomaan uutta toisin kuin monet muuttieteet.”Ihmeellisintä kuitenkin on, kuinkamateria kemian ansiosta kykenee järjestäytymääntarkasti monella tasolla yksinkertaisistayhdisteistä eläviin organismeihinasti.”Kestävää kehitystäja keittiökemiaaSeuraavana päivänä keskityttiin kestäväänkehitykseen. Kemian Nobelinvuonna 1986 saanut professori Yuan Leemuistutti kuulijoita planeettamme rajallisuudestaja varoitti riistämästä luonnonvarojayli maapallon sietokyvyn. Ilmastonmuutoson hänen mukaansa tosiasia,mutta ratkaisut sen hidastamiseen löytyvätkemiasta.Myös vuoden 2007 rauhan nobelisti,tohtori Rajendra Pachauri vetosi tieteentekijöiden,päättäjien, poliitikkojenja teollisuuden yhteistyöhön, jotta voisimmeantaa jälkeläisillemme mahdollisuudenelää paremmalla pallolla. Työkalutsiihen tarjoaa vihreä kemia.Ongelmia ratkaistavaksi riittää. ProfessoriAnna Lartey Ghanasta nosti esiinravinnon epätasaisen jakaantumisen jasen seuraukset. Kun 225 miljoonaa alleviisivuotiasta lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta,toisella puolen maailmaa– tai joskus jopa samaa maata – pulmanaovat ylensyönti ja liikalihavuus.Kemian vastauksia ravinnontuotannonhaasteisiin esittelivät tohtorit GerardoRamos Tombo ja Muhammed Al Rashed.Satoja voidaan heidän mukaansaparantaa merkittävästi tehostamalla kasteluajoko estämällä veden turha haihtuminentai muokkaamalla maaperää paremminvettä sitovaksi.Avajaiset päätti konsertti Kemiallisetnuotit, jossa neljä nuorta muusikkoa esittisekä perinteistä että uutta musiikkia.Hilpeyttä herätti erityisesti kemia-aiheinenFour recipes (la bonne Cuisine), jokasanoin ja sävelin kertoi neljän annoksenvalmistus- ja tarjoiluohjeet.Kemiallisen keittiön saloihin päästiintutustumaan myös päämajan 7. kerrokseenkatetussa cocktail-tilaisuudessa.Siellä keittoannokset tarjoiltiin koeputkistaja juomat oli sekoitettu mittapulloihin.Helena LaaviKirjoittaja toimii tutkijana Aalto-yliopistonkemian tekniikan korkeakoulussa.helena.laavi@tkk.fi48 KEMIA 2/2011

KNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDENEUBERGERKalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaFCG – Hyvän elämän tekijätKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipainepumput,nesteen siirtojaannostelupumput.OEM- ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.… vaativiinsovelluksiin:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaElintarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotTutkimuswww.knf.seKNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 info@knf.se www.knf.seVesi- ja ympäristölaboratorioAnalyysipalveluja vuodesta 1956FCG Finnish Consulting Group Oy • www.fcg.fiOletko kemianopiskelija?Hae nuoreksi jäseneksiSuomen Kemian Seuraan!• Kemia-lehti kotiin kannettuna• Koulutustapahtumat jäsenhintaan• Paikka ammattilaisten verkostossa• Jäsenmaksu vain 10 euroavuodessaTutustu ja liity osoitteessa www.kemianseura.fi

Dekaani Outi Krause: ”Suomenmestaruus ei riitä”Aalto-yliopistohaluaa huipulleVuonna 2010 käynnistynytAalto-yliopisto tähtää huipulle,korkeakoulujen kansainväliseenkermaan. Professorien jajatko-opiskelijoiden tehtäviäselkeytetään ja laitoksenparhaiden osien kehitystävauhditetaan.Lauri Lehtinen”Aalto-yliopiston perustehtävänä onosaavien ihmisten harjoittama korkealaatuinentutkimus ja opetus. Tällä alueellaon käynnissä kova kansainvälinenkilpailu, jossa suomenmestaruustaso eiriitä, vaan on tähdättävä huipulle maailmanmittakaavassa”,korostaa OutiKrause, Aallon kemian tekniikan korkeakoulundekaani ja teknillisen kemianprofessori.Uusi korkeakoulu syntyi vuoden 2011alussa, jolloin Aalto-yliopiston teknillinenkorkeakoulu jakaantui neljään osaan,kemian tekniikan lisäksi Insinööritieteiden,Perustieteiden ja Sähkötekniikankorkeakouluihin.Jo aiemmassa toimessaan teknillisenkorkeakoulun varadekaanina Krause kehittiopinahjon tutkimus- ja jatkokoulutustoimintaa,erityisesti energiatutkimuksenja -opetuksen strategista tutkimusaluetta.Nyt etsitään fokusalueita, joissa Aaltoyliopistontutkimus ja opetus ovat kansainvälisestipisimmällä. Niiden avullaon saavutettavissa osaamisen kriittinenmassa, jolloin saavutukset ruokkivat itseitseään.Polttopisteiden valinnassa koetetaanmyös parantaa yhteistyötä yksiköidensisällä. Jo TKK:n aikaan korkeakouluntoimintaa selkiytettiin niin, että yli sadastavastuualueesta muodostettiin 25laitosta.Kun nykyisessä kemian tekniikan korkeakoulussa,tuolloisessa kemian ja materiaalitieteidentiedekunnassa, tehtäväätutkimusta pari vuotta sitten arvioitiin,erääksi sen suurimmista vahvuuksistahavaittiin läheiset suhteet yrityselämään.Tässä suhteessa koulu jo on maailmanhuippuluokkaa.Yritysten antamassa rahoituksessaon kuitenkin oma riskinsä, Krause huomauttaa.Hänen mukaansa yritysten mielenkiintokohdistuu liian usein lyhytjänteisiin,soveltavan tekniikan projekteihin,mutta tällainen ongelmanratkaisu eiole yliopiston päätehtävä. Yliopiston onhuipulla pysyäkseen tehtävä myös perustutkimusta,hankittava kokonaan uuttatietoa.”Kun uutta tietoa saadaan, siitä versoomyös soveltavaa tutkimusta ja edelleenspin off -yrityksiä. Pitkän päälle niitä voimuodostua ainoastaan perustutkimuksenpohjalta.”Yritysyhteistyö on toki oleellinen osatutkimustoimintaa ja yrityksiltä saata-Outi Krause• Kemian tekniikan diplomiinsinööriTeknillisestä korkeakoulusta1972• Tekniikan tohtori Eindhoveninteknillisestä yliopistosta 1979• Teollisen kemian professoriksiTKK:hon 1993–• TKK:n vararehtori 2005–2009• Aalto-yliopiston teknillisenkorkeakoulun varadekaani 2010• Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakoulun dekaani2011–vaa rahoitusta tarvitaan jatkossakin. Onkuitenkin aina arvioitava erikseen, onkohanke toteuttamisen arvoinen.”Rahaa ei kannata vain rahan takiahankkia.”Professorit luennoimaanEräs luvassa oleva oleellinen strateginenmuutos liittyy eri henkilöstöryhmien toimenkuvienselkeyttämiseen. Erityisestiopettamisen arvostusta on määrä kohottaa.Professorien kuormittamista hallinnollisillatehtävillä halutaan vähentää jaantaa heille lisää aikaa opettamiseen.Henkilöstörakenteeseen on luvassalisää tasoja, ja hallintorutiineja vartenkehitetään palvelevia toimintoja, jotkavapauttavat professorien aikaa opetustyöhön.Tarkoitus on, että parhaat professoritryhtyvät opettamaan jo heti fukseja.Samaan aikaan jatko-opiskelijoidentoimenkuvista vähennetään sekä projektienhallinnollisia tehtäviä että opetuksenosuutta. Heidän päätoimekseen tuleenimenomaan jatko-opiskelu, joka tulisisaattaa päätökseen neljän vuoden tavoiteajassa.”Rahoituksen hankkiminen säilyyedelleen professoreilla, sillä tutkimusjaprojektisuunnitelmat jäävät heidänvastuulleen. Rutiininomaisten osuuksienhoitamisessa auttaa kuitenkin luotavatuki- ja palveluorganisaatio”, Krausekuvailee.Tutkijoita Krause muistuttaa näidenyhdestä keskeisestä tehtävästä.”Heidän on myös kyettävä popularisoimaanja levittämään tuottamaansatietoa. Teknis-tieteellisen sanomankääntäminen selväksi arkikieleksi ja tutkimuksentärkeimpien merkitysten esilletuominen on tärkeää sekä yliopistolleettä yleisölle.”Yliarvostettu innovaatio”Innovaatioyliopisto” ei sen sijaan OutiKrausen käsitteistöön kuulu.Korkeakoulua ei pidä arvostella suoraansiellä syntyneiden innovaatioidenmäärällä, sillä instituution on määrä tuottaauutta tietoa, ei pelkästään sovelluksia,dekaani sanoo.Innovaatioita luonnollisesti tarvitaan,ja hyvin usein käytännön sovelluksetlöytyvät tutkimuksen ohessa, mutta neeivät voi hänen mukaansa olla yliopistonainoa toimintamittari.”Meidän vastuullamme on tuottaa uuttatietoa. Jos vaaditaan esimerkiksi kestävänkehityksen ratkaisuja, yliopiston ontuotettava ne tutkitut faktat, joilla ratkaisujaarvioidaan ja verrataan.”Yliopisto toimii luonnostaan hitaasti,vuosien jaksoilla. Jos esimerkiksi jokinkoulutusohjelma päätetään lopettaa,viimeisinä aloittaneille opiskelijoille on50KEMIA2/2011

Korkeakoulujaei pidä arvostellainnovaatioidenmäärällä,sanoo dekaaniOuti Krause.”Yliopistojenperustehtäväon tuottaa uuttatietoa, ei pelkästäänsovelluksia.”Janne Lehtinenkyettävä tarjoamaan vielä usean vuodenajan opetusta niin, että he saavat tutkintonsavalmiiksi.Samalla tavoin pitkäjänteistä toimintaaon kokonaan uuden tutkimus- tai opetussuunnanluominen, sillä opetuksen tavoitteidenmäärittely ja sisällön ja opetusmenetelmienkehittäminen vaativatrunsaasti aikaa.Omaa toimenkuvaansa dekaaninaKrause luonnehtii lähinnä hallinnolliseksi.Kahden vuoden pesti merkitseevapautusta varsinaisista professorin tehtävistä.”Työni on Aallon periaatteiden täytäntöönpanositen, että opiskelijat ja yliopistossatyöskentelevät tietävät, mitä Aaltoheiltä odottaa ja mitä se heille tarjoaa”,hän kiteyttää.Jo omina opiskeluaikoinaan TKK:ssaKrause muistaa vaikuttaneensa lähinnäauttamalla joitakin kurssitovereitaan kemianmystiseen olemukseen perehtymisessä.Opiskelijariennoissa tai Kemistikillassahän ei niinkään ollut aktiivinen.”Ehkä mieleenpainuvin muistoni Teknillisestäkorkeakoulusta on, kun saavuinprofessoriksi vuonna 1993. Työhuoneenioli sama kuin aikoinaan teknillisen kemianprofessorin Olavi Harvan. Istuinsiis kirjaimellisesti hänen tuolilleen jamietin, etten olisi koskaan opiskeluaikananivoinut kuvitella itseäni istumassasiinä.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi2/2011KEMIA51

Reaalikoulusta Aalto-yliopistoonTKK teki kemiantekniikastatieteenKemiantekniikkaa on opiskeltuSuomessa reilut 160 vuotta.Samassa ajassa pienestä Teknillisestäreaalikoulusta onkasvanut olennainen osa innovaatioyliopistoAaltoa.Pekka T. Heikura ja Päivi IkonenAalto-yliopiston teknisten alojen juuretjohtavat Teknilliseen reaalikouluun, jokaperustettiin Helsinkiin vuonna 1849 huolehtimaanmaan korkeimmasta tekniikanopetuksesta. Koulun ensimmäiseksi johtajaksinimitettiin kemisti Anders Saelan,joka siten sai kunnian ryhtyä kasvattamaanSuomeen omaa insinöörikuntaa.Kemiantekniikalla on siitä pitäen ollutkeskeinen asema opinahjossa. Kemianopettajat olivat pitkään henkilökunnanpätevintä kaartia, sillä heillä oli kaikillayliopistollinen tutkinto toisin kuin muidenaineiden opettajilla.Opiskelijoiden suosikkeihin kuuluivuonna 1866 kemian opettajana aloittanutErnst E. Qvist, jota kutsuttiin tuttavallisesti”Q:ksi”. Kun laitos oli vaihtanutnimeään Polyteknillisen koulunkautta vuonna 1879 Polyteknilliseksiopistoksi, Q siirtyi sen johtajaksi. Valtioneuvokseksiylennyt Q kehitti tarmokkaastioppilaitosta 1900-luvun alun sortovuosiinasti.1870-luvulla syntyi myös tutkintonimikediplomi-insinööri, jota ei tosinmyönnetty kaikille laitoksesta valmistuneillevaan pelkästään koko kurssin hyvinarvosanoin suorittaneille. Muut saivattyytyä pelkkään päästötodistukseen.Koulun profiilia nosti muutto Aleksanterinkadunpienistä oloista uuteen, tilavaantoimitaloon. Ainoa harmi oli, ettävuonna 1877 valmistunut komea uusrenessanssirakennussijaitsi kaukana laitakaupungillaeli Hietalahdessa. Syrjäisestäkaupunginosasta alkoi kuitenkin kehittyäpolyteekkareiden ikioma maailma,joka muovasi aluetta omanlaatuisekseenlähes vuosisadan ajan.Kemiantekniikan painopiste oli alkuaikoinatervateollisuudessa. Jo Teknillises-sä reaalikoulussa keskityttiin tuotannonjalostusasteen kohottamiseen. Kun uudisrakennustoi mukanaan aiempaa paremmankemian laboratorion, 1880-luvullaavattiin terva- ja terpeenituotteidenmolekyylirakennettakin.Teknillisen kemian opetuksen kantaisänäSuomessa pidetään HenrikWahlforssia, joka oli valmistunut Aleksanterin– eli Helsingin – yliopistosta jasuorittanut jatko-opintonsa Keski-Euroopassaja Pietarissa, josta hän siirtyiPolyteknilliseen opistoon kouluttamaankemianinsinöörejä. Heitä etevä pedagogiehti kasvattaa kokonaisen sukupolven.Vuonna 1890 opisto oli vielä pieni 128opiskelijan opinahjo, mutta alan suosionnoustessa määrä nousi lyhyessä ajassakolminkertaiseksi ja täytti salit ääriämyöten. Huolestunut opettajakunta jopalähetti hallitukselle laskelmansa, jonkamukaan ”luennoilla oli fysikaalisestimahdotonta pysyä hereillä hiilidioksidipitoisuudennoustessa kaikki rajat ylittäviinarvoihin”.Wahlforssin aikakauden päätti onnettomuus,johon hän joutui polkupyörämatkallaankesällä 1896. Hänen paikkansayleisen kemian opettajana peri vasta29-vuotias Gustaf Komppa, jonka ansiostasuomalainen kemiantekniikan opetuskehittyi ammattitaitojen jakamisestatieteelliseksi koulutukseksi.Mestarin aikanakorkeakouluksi”Mestariksi” – lempinimen synnyttivättutkijan loistavat synteetikon kyvyt –kutsuttu Komppa hallitsi kemian osastoaneljän seuraavan vuosikymmenenajan vuoteen 1937 asti.Kompan ensimmäisenä työnä olisuunnitella uusi, moderni laboratorio,jossa myös tieteenteko olisi mahdollista.Se valmistui vuonna 1899, ja jo neljänvuoden kuluttua Komppa itse sai laboratoriossaaikaan kamferin synteesin, mikäpuolestaan johti kamferin teolliseentuotantoon.Juuri kemiassa syntyi noihin aikoihinsuomalaisen tieteen ja teknologian välinenvahva yhteys, joka oli meillä poikkeuksellinen.Polyteknillisen opistonkemiantekniikan osasto tuotti tutkimukseensuuntautuneita insinöörejä suoraanGustaf Komppa(1867–1949)perusti vuonna1891 Kemistikillanja hallitsisittemmin TKK:nkemianosastoalähes 40 vuodenajan. Koirankurisetopiskelijatnimesivät suositunprofessorin”varaparoniGust. af Kompaksi”,minkäseurauksenahuumorintajuinenKomppaalkoi itsekinkirjoittaa etunimensämuotoon”Gust.”.52KEMIA2/2011

Teknillinen korkeakoulutoimi HelsinginHietalahdessavuodesta 1877alkaen lähes sadanvuoden ajan.JisisSotienjälkeistä aikaa Teknillisessä korkeakoulussaleimasi opettajapula, sillävaltio ei kehnoilla palkoillaan kyennytkilpailemaan yksityisen sektorin kanssa.Kemian seitsemästä professuurista kolmeoli täyttämättä ja kolmea muuta hoitiemeritusprofessori.Kemisteillä oli kuitenkin muita osastojatieteellisesti edistyneempi ja kansainvälisempiasema, samoin lujat suhteetteollisuuteen, joka osasi käyttää hyväkseenteknillistä perustutkimusta.Kemia sai vuonna 1949 myös uudenlaboratorion sodassa sortuneen tilalle. Setuli kuitenkin jälkijunassa, sillä samanavuonna syntyi päätös siirtää TKK poisvuorostaan pieneksi käyneestä Hietalahdesta.Suunta oli taas ”kauas korpeen” eliEspoon Otaniemeen. Sinne pystytettiinmyös Teekkarikylä, jonka rakentaminenoli opiskelijoiden itsensä kontolla, mikämerkitsi perinteisten teekkaritempaustenmuuttumista rahankeruutapahtumiknousevankemiallisen puunjalostusteollisuudentarpeisiin.Polilta valmistuneita kemisti-insinöörejätyöllisti myös Pietarissa ja Bakussatoiminut öljy-yhtiö Veljekset Nobel, jokaedusti aikansa kuuminta teollisuudenalaa.Suomalaiset oppivat tuolloin tuntemaanvenäläisen raakaöljyn ominaisuudetja jatkojalostuksen perin pohjin.Tekniikan koulutuksen merkkipaaluoli vuosi 1908, jolloin opisto sai uudenstatuksen. Teknillisen korkeakoulunavajaisjuhlassa piti tieteellisen esitelmänGustaf Komppa, joka esitteli yleisölletuoreita kemian keksintöjä, kuten radioaktiivisiaaineita.Pian käynnistyi osastojen välinen kisasiitä, mistä valmistuisivat ensimmäisetkotimaiset tekniikan tohtorit. Voittajaksiylsi kemia, kun Sulo Hintikka sai painatusluvanväitöskirjalleen maaliskuussa1911. Myös TKK:n historian toiseksitohtoriksi ehti kemisti; Rolf Roschierväitteli 1917.Iloisella 1920-luvulla alettiin avataovia ulkomaille. TKK:n opiskelijoidenensimmäisen ulkomaanekskursion tekivätkemistit, ja määränpäänä oli Viro.Säännöllisiä vierailukohteita olivatkemian ja metsäteollisuuden keskuksetViipuri, Imatra ja Turku.Vuosikymmenen tärkeimpiä uusia tieteenalojaoli biokemia. Sitä edisti Suomessaerityisesti Valion laboratorionjohtaja A. I. Virtanen, joka 1931 nimitettiinTKK:n ensimmäiseksi biokemianprofessoriksi.Sukupolvenvaihdos opettajakunnassatapahtui vuonna 1937, jolloin erikoisluvalla70-vuotiaaksi asti työskennellytKomppa jätti opinahjon. Komppa olivuorovuosin luennoinut orgaanista jaepäorgaanista kemiaa, mutta nyt oppituolijaettiin kahtia. Vuonna 1941 epäorgaanisenkemian professoriksi saatiinYrjö Kauko ja orgaanisen kemian professoriksiJohn Palmén.Otaniemeenja AaltoonKurt K. KarlssonKemistiteekkareiden ekskursio Turkuunvuonna 1928 oli poikkeuksellisenonnistunut. Mukaan tarttui muun muassamuutama mainoskyltti, varoituskilpija tienviitta. Turun kaupungin valitettuaasiasta TKK:n johto rankaisi syyllisiäerottamalla nämä koulusta loppulukukaudeksi– viikkoa ennen lukukaudenpäättymistä.2/2011KEMIA53

si. Teekkarit rahoittivat urakkaa muunmuassa ostamalla Brasiliasta kahvia jaAmerikasta tupakkaa ja nailonsukkia,jotka myytiin hyvällä voitolla.Alvar Aallon toimiston suunnittelemauusi kampus alkoi nousta 1950-luvulla.Ensimmäiset opiskelijat pääsivät muuttamaanJämeräntaipaleen asuntoihin tasan60 vuotta sitten eli 1951. Korkeakoulunrakennuksista saatiin ensimmäisenäkäyttöön teknillisen fysiikan talo1959. Punatiilinen päärakennus vihittiinvuonna 1966.Muutto merkitsi huimaa vaihdostaahtaudesta avaruuteen. LegendaarinenOta-Ossi eli teekkarikylän toimitusjohtajaOssi Törrönen joutui kerran opastamaanison talon sokkeloihin eksyneenrehtorin Jaakko Raholan ulkoilmaankädestä pitäen.Kemianosaston rakennus valmistui1967. Vanhan päärakennuksensa HietalahdessaTKK luovutti pois samanavuonna, mutta osa toiminnoista jatkoisiellä 1970-luvun alkuun.1960-luvulla käyttöön tuli uusi termi:tutkimus ja tuotekehitys. Paperi-insinöörienkokouksessa vieraillut englantilainenasiantuntija muistutti, ettei esimerkiksikemianteollisuutta voitaisi ajatellakaanilman että tuotannon taustalla olisitutkija eli teoreettisesti koulutettu asiantuntija.Välimatka esimerkiksi amerikkalaiseenhuippututkimukseen alkoi kaveta.Tärkeäksi yksiköksi muotoutui OlliLounasmaan johtama kylmälaboratorio,jonka toiminta sai ratkaisevan kään-Sodan varjoTalvisodan ensimmäinen päivä 30.marraskuuta 1939 oli Teknillisellekorkeakoululle karmea. Hietalahteentehdyssä ilmahyökkäyksessä päärakennukseenosui toistakymmentäpommia, eikä kemian laboratoriostajäänyt jäljelle kuin rauniokasa.Opiskelijat oli ehditty lähettää kotiin,mutta analyyttisen kemian assistenttiErkki Paasikivi, lehtori J. U.Ant-Wuorinen ja fysikaalisen kemianja sähkökemian professori VäinöSihvonen saivat surmansa.Koulun toiminta tyssäsi saman tien.Opiskelijat lähtivät etulinjaan, teekkaritytötlotiksi ja osa kemian osastonhenkilökunnasta puolustusvoimienesikuntiin.Jo talvisodassa kaatui 54 teekkaria,haavoittuneista puhumattakaan.Kun kesäkuussa 1941 puhkesi jatkosota,edessä oli uusi lähtö. Jatkosodanteen 1970, kun Suomen Akatemia ryhtyitukemaan suomalaista tutkimusta.1970-luvulla käynnistyi myös kehitysyhteistyö.1972 Otaniemeen saapui10 itäafrikkalaista nuorta opiskelemaanvesitekniikkaa ja vesihuoltoa, sittemminmyös irakilaisia ja libyalaisia opiskelijoita.1980-luvusta tuli tietotekniikan nousunvuosikymmen. Muun muassa kemianteollisuustarvitsi prosessitekniikan rakentajia,jotka hallitsivat myös IT-taidot.Kaikkien muidenkin tekniikan alojenopiskelijoiden oli hallittava tietokoneetvuosina 1941–44 TKK:n opiskelijoista85 prosenttia taisteli rintamaupseereina.Sillä aikaa opettajat ja jo valmistuneetkemianinsinöörit pitivätsota-ajan korviketeollisuuden pyörätpyörimässä.Tempauksia tupsulakit eivät kuitenkaanunohtaneet. Asemasodan aikanarintamateekkarit ehtivät järjestää Äänislinnassailtamia, joissa esiintyivätmuun muassa Retuperän WBK ja SiiriAngerkoski. ”Repäisevä kulttuuritoimintaonnistui lopulta yli tavoitteensa”,kommentoi historioitsija PanuNykänen.Paluu arkeen sodan jälkeen oli karu.Häthätää kuntoon saaduissa luentosaleissapidettiin massaluentoja,joilla istuivat kuusi vuotta sotaa käyneetjermut. Ujeltavan kranaatin ääntämatkinut teekkari sai kurssikaverinsapainumaan maihin välittömästi.aivan toisin kuin vielä vuosikymmentäaiemmin opiskelleet. TKK kasvatti merkittävästiomaakin tietokonekapasiteettiaan.Teekkarielämän uudistus olivat haalarit,jotka ilmestyivät opiskelijoiden univormuksi1980-luvulla. Kemistien värion tätä nykyä kirkkaanpunainen.1990-luvun lama näkyi dramaattisestimyös TKK:ssa. Rahoitusta leikattiinniin, että seurauksena olivat muun muassahenkilökunnan lyhytaikaiset lomautukset.Lama aiheutti myös aiemmintuntemattoman ilmiön, insinöörityöttömyyden.2000-luvulla Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöä,jonka yhtenä osanaTKK toimi, ryhdyttiin markkinoimaankokonaisuutena. Teekkarikulttuurin ilmiötalkoivat elpyä ja kiinnostus vanhoihintapoihin kasvaa.Seuraavan vuosikymmenen suurimuutos tapahtui vuonna 2010, kun TKKyhdistyi Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisenkorkeakoulun kanssa Aaltoyliopistoksi.Teknillisen korkeakoulunnimi jäi historiaan vuoden 2011 alusta,kun se jakautui Aalto-yliopiston Kemiantekniikan korkeakouluksi, Perustieteidenkorkeakouluksi, Insinööritieteiden korkeakouluksija Sähkötekniikan korkeakouluksi.Pekka T. Heikura on historioitsijaja vapaa toimittaja.Otaniemessä toimivasta Aallon kemian tekniikan korkeakoulusta on määrä valmistua150 kemianinsinööriä ja 30 tekniikan tohtoria vuodessa.Päivi IkonenArtikkelin pääasiallinen lähde on Panu Nykäsenkaksiosainen TKK:n historia (Korttelisataman laidalla. Suomen teknillinen korkeakoulu1908–1941 ja Otaniemen yhdyskunta.Teknillinen korkeakoulu 1942–2008. WSOY.Porvoo 2007).54KEMIA2/2011

Kemian innovaatioillauutta liiketoimintaawww.tekes.fi/info/kemiaTekes on yritysten, yliopistojen,korkeakoulujen ja tutkimuslaitostenhaastavien tutkimus- ja kehitysprojektien jainnovaatiotoiminnan rahoittajaja aktivoija.Tuoteväylästäneuvoja,osaamistaja rahoitustalupaaville ideoille.www.keksintosaatio.fiC M Y CM MY CY CMY K

Pukuloistoa, yhteishenkeäja hallittuaetiketin venyttämistä.Kemistikiltaa onnitellutRakennusinsinöörikillanJoni Virkki hyppäsityylikkäästi tuolille120. Kondensatiossa,jota vietettiiniloisissa tunnelmissaOtaniemen Dipolissa26. helmikuuta.Iikka KoistinenOtaniemen Kemistikiltajuhlii muutoksen aalloissaAalto-yliopiston vanhin kilta onyhdistänyt kemianopiskelijoitajo 120 vuotta. Kemistikillassapidetään hauskaa mutta myöspuolustetaan opiskelijoidenoikeuksia.Sanna AlajokiViuh, kops ja auts! Päähänhän se lintutällä kertaa lensi.Yksi asia on muuttuvassa korkeakoulumaailmassapysynyt samanlaisena.Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulunKemistikillan kiltahuoneessapelataan yhä coronaa, ja linnun eli lau-dalta karanneen nappulan voi yhä huonollatuurilla saada päähänsä.Otaniemeläiskemistit kehuvat pelanneensacoronaa ”ammoisista ajoista”lähtien.”Ensimmäinen pelilauta lahjoitettiinkillalle 1980-luvun alussa ja coronaohjesäännötkirjoitettiin vähän myöhemmin”,kertoo Rauno Luoma, joka aloittiopiskelunsa kemian laitoksessa vuonna1982. Alkuperäinen pelilauta on tosinjo aikoja sitten puhki pelattu ja uudellakorvattu.Kemistikillan ennätystempauksenateekkarit pelasivat pian nimikkopeliäänkaksi vuorokautta yhteen menoon. Maailmanennätyskohentui sittemmin vuonna1997 kolmeen päivään ja syksyllä2010 peräti viiteen vuorokauteen.Killan aktiivina vuosia toimineen Luomanmukaan juuri 1980-luvulla syntyiyhdistyksiä, joiden ainoa tarkoitus olihauskanpito. Myös esimerkiksi teekkarilaulujenlaulaminen sai tuolloin lisävauhtia.Tempauksia tehtiin silkan huvinvuoksi.”Vedimme kaksi vuorokautta pianoalavalla ympäri Otaniemeä ja Helsinkiäsoittaen sitä samalla. Ei siinä sen suurempaaviestiä ollut taustalla.”Myös ekskursiot ja pohjoismainen yhteistyöolivat tärkeitä.Näin tosin oli jo parikymmentä vuottaaiemminkin, sanoo opintonsa Otaniemessävuonna 1966 aloittanut HannuMaunula.”Pohjoismainen yhteistyö oli vahvaa.Vierailimme puolin ja toisin. Siitä sai56KEMIA2/2011

hyvän ponnahduslaudan myöhempään työelämään.”1960-luku oli tekniikan opiskelijoillemuutoksen aikaa. Teknillinen korkeakoulusiirtyi Helsingistä Otaniemeen ja kampusaluesyntyi. Uusi päärakennus vihittiin käyttöönvuonna 1966.”Otaniemi alkoi elää omaa, sisäänlämpiävääelämäänsä”, kuvailee Maunula, jokamuistaa nähneensä itsensä Alvar Aallonaluetta tutkimassa.”Siellä hän istuskeli kirjaston kulmalla pitkässäberberissään.”Rauno Luoma saivuonna 2006 ensimmäisenKemistikillankunniamerkin kiitokseksipitkäaikaisestakiltatoiminnastamyös valmistumisenjälkeen. Samallaharvinaisella kunniamerkilläon palkittupitkäaikainen oltermanniLauri Niinistö.Politiikasta takaisinteekkariuden juurilleKuten kaikissa Suomen opiskelijayhteisöissä,myös Kemistikillassa puhalsivat aikanaanmyös poliittiset tuulet. Erityisesti vasemmistooli monella tavoin aktiivinen. Tapahtumillaoli poliittisia tarkoitusperiä, ja kansainvälinensolidaarisuus oli vahvasti esillä. Vuosijuhliavietettiin farkuissa, ja ajan henkeäkuvasti myös laulukirjan punakantisuus.1970-luvun lopulla politikointi sai kuitenkinväistyä.”Kilta halusi palata teekkariuden juurille,ja siitä tuli taas ainejärjestö, jonka tehtävä oliyhdistää kaikkia Otaniemen kemistejä”, kertooAnne Antila, joka ryhtyi opiskelemaankemiaa TKK:ssa vuonna 1974.Myös vuosijuhla Kondensatio muuttui jälleenvaatimattomasta tilaisuudesta suureksijuhlaksi, ja akateemiset traditiot palasivatsen osaksi.”Tosin nykyisen vuosijuhlan kaltaisiatarkkoja ohjesääntöjä ei 1970-luvun lopussakyllä vielä ollut”, huomauttaa Antila, jokapitkästä aikaa ilmoittautui mukaan myösvuoden 2011 juhliin.”Vaikka en varma olekaan, onko hameenijuuri oikean mittainen.”Kemistikilta toimi jo 1960-luvulla aktiivisessayhteistyössä opettajien ja killan oltermanninkanssa.”Opinto-olosuhteita haluttiin kehittää.Tärkeä tehtävä killalla oli myös opiskelijoidenaseman puolustajana. Opiskeluoikeusmeni, jos suorituksia ei määräaikaan mennessätullut tarpeeksi. Kilta auttoi opiskelijoitaperustelemaan, miksi oikeus piti saadasäilyttää”, Hannu Maunula valottaa.Myös kopiointitoiminta ja opintomonisteidenvälitys olivat tärkeitä aikana enneninternetiä.Tempaukset kuuluivat tietysti 1960–70-lukujenkintoimintaan. 85-vuotista taivaltaanjuhlinut Kemistikilta kävi vuonna 1976 lahjoittamassaopetusministeriöön vuotavanhöyrypannun. Se symboloi laboratorioidenhajoavia laitteita ja kemian opetuksen tarvitsemaalisärahoitusta. Samalla tehtiin tottakai myös vuotavan höyrypannun kantamisenmaailmanennätys.Boa Photo”Vedimme kaksivuorokauttapianoa lavallasoittaen sitäsamalla.”Hannu Maunula muistuttaa nykyopiskelijoita ruotsin kielen taidonmerkityksestä. Ilman sitä ei pohjoismainen yhteistyö onnistu.Killan toiminnassa tärkeitä asioita olivat koulutuspoliittiset asiatja yhteinen hauskanpito, muistelee Anne Antila.Varpu MattilaH. Lasander2/2011KEMIA57

Pieni kiltasanastoCan-Can Kemistikillan pHuksienmuodostama suosittu esiintyjäryhmä,jonka kokoonpanoon 1990-luvun lopultavastannut nykyisiä normejasukupuolten tasa-arvosta.EkskursioHallOpEditRetki, jolla tutustutaan kemianalan yrityksiin ja pidetäänyllä suhteita muihinkemistijärjestöihin. Ekskursioillapyritään yleensä kartoittamaantärkeitä asioita,kuten tehtaiden piippujenkorkeuksia ja sammutuskalustonmäärää.Hallinnon opiskelijaedustajat,jotka tuovat opiskelijoidenääntä kuuluviin yliopistontoimikunnissa janeuvostoissa.Improkimara 2009KK-CircusVuonna 1974 syntynyt ryhmä,joka tuotti tilaisuuksiinohjelmaa ja mm. järjesti ensimmäisenKomppa-cupin.Opiskeluaikoina mukaansa vienyt improvisaatioteatteri on säilynyt Jani Turkunharrastuksena.Komppa-cup Coronan lisäksi kemistit pelaavatmielellään marjapussia,jossa on 1970-luvultalähtien kilvoiteltu GustafKompan mukaan nimetyssäKomppa-cupissa.”Otaniemi alkoi elää omaa,sisäänpäinlämpiävää elämäänsä.”Kondensatio Kemistikillan vuosijuhla,jonka muoto on vaihdellutvuosien saatossa. Nykyäänjuhlassa ylläpidetäänmonia akateemisia perinteitäja lauletaan mieluumminkuin hyvin. Toinenikiaikainen perinne, puolivuotisjuhlaHydrolysi järjestetääntänä vuonna jotoista kertaa.OltermannipHuksiOpettajakunnan edustaja,joka toimii neuvonantajanakillan toimintaa koskevissaasioissa ja yhdyssiteenäopettajien ja opiskelijoidenvälillä. Pitkäaikaisinoltermanni (1977–2007)on ollut professori LauriNiinistö. Tätä nykyä oltermanninatoimii professoriMarkku Hurme.Ensimmäisen vuoden kemianopiskelija.Ei pidä sekoittaatupsupHuksiin, jokayleensä merkitsee toisenvuoden opiskelijaa.pHuksijäynä Suunnistustapahtuma, jonkayhteydessä käsitellääntiukasti uusien opiskelijoidenhakemukset Kemistikillanjäseniksi.TisleAlkuaikojensa kopiokoneellatoimitetusta muodostanahkansa viikkolehtimäiseksiluonut Kemistikillanpää-äänenkannattaja.”Marssimme keskellä talvea labratakitpäällä pitkin Helsinkiä. Matkalla pysähdyttiinvielä yrittämään ennätystä puhelinkioskiinahtautumisessa”, Anne Antilamuistelee.Vuoden 1974 kemistikurssi tapaa toisiaanedelleen.”Meitä aloitti noin 60, ja äskettäin pidetyssäkurssitapaamisessa oli paikallakolmisenkymmentä.”Taidot käyttööntyöelämässäKemistikilta toimii aktiivisten opiskelijoidenvapaaehtoisen työpanoksen varassa.Välillä, esimerkiksi 1980-luvulla,moninaisiin toimenkuviin on ollut suorastaantunkua. Rauno Luoma muistaa,kuinka killan hallitusvalinnoissa jouduttiintuolloin yleensä äänestyksiin, koskahalukkaita oli paljon.Aina uusien opiskelijoiden saaminenaktiivisiksi toimijoiksi ei ole ollut yhtähelppoa.”Säännöllisin väliajoin keskusteltiinsiitä, oliko kilta-aktiiveja tarpeeksi”, kertookillan puheenjohtajana vuonna 1999toiminut Jani Turku.Myös monilukuisten perinteiden päivittämistämietittiin ja päädyttiin säilyttämääntoimivimmat. Ekskursiot ovatsäilyttäneet suosionsa vuosikymmenestätoiseen, ja niitä järjestetään yhä. Samoinlauluperinnettä vaalitaan muun muassalaulamalla killan laulukirjaa Isotuoppiakannesta kanteen.”Tänä vuonna läpilaulanta toteutetaankonseptilla nimeltä Tartu Isotuoppiin”,paljastaa Kemistikillan nykyinen puheenjohtajaRiitta Kujala.Toisin kuin nykyään Kemistikillan prtoimintaoli Turkun mukaan 1990-luvullavielä lapsenkengissä.”Kontakteja valmistuneisiin oli olemassa,mutta niitä ei osattu hyödyntää.”Kilta keskittyikin tuolloin ennen muutatasapainottamaan opiskelua ja antamaansille vastapainoa, Turku kuvailee.Kiltatoiminta on kuitenkin aina antanutpohjaa hyvin erilaisiin ammatteihin.Rauno Luoman tie vei Poriin OutokumpuResearchin tutkimusinsinööriksi. Viimeisetseitsemän vuotta hän on toiminutNorilsk Nickel Harjavalta Oy:ssä kehityspäällikkönä.Hannu Maunula teki diplomityönsä Alkolleja kokeili siipiään VTT:ssä biotekniikantutkimuksessa. Suuren osan työurastaanMaunula toimi Raisio Oyj:ssä,josta hän pari vuotta sitten eläköityi mallasteollisuuttavetäneen toimialajohtajanpaikalta.Nykyään Lahden yliopistokeskuksenviestintäsuunnittelijana toimiva AnneAntila sanoo kiltatoiminnan tuoneen paljontaitoja, joita hän hyödyntää työssäänjoka päivä.58KEMIA2/2011

”Pysähdyttiin vieläyrittämään ennätystäpuhelinkioskiinahtautumisessa.”Jani Turku puolestaan on yhdistänytopiskeluaikojensa improvisaatioteatteriharrastuksenja tekniikan koulutuksensa.Hän toimii henkilöstökoulutusyrittäjänävuonna 2009 perustetussa konsulttitoimistoImprovmentissa.”Meillä molemmilla yrittäjillä on tekniikanalan tausta. Se auttaa meitä ymmärtämäänkoulutettaviemme työympäristöä.”Juhlia ja arjenedunvalvontaaJuhlavuotenaan Kemistikilta on mukanamonessa, esimerkiksi kehittämässä maaliskuistenChemBio-messujen opiskelijapäivää.Tapahtumiin on haluttu houkutellasekä opiskelijoita että jo valmistuneita,Riitta Kujala kertoo.”Vuosijuhlaan ilmoittautui 430 henkeä,mikä on aika paljon enemmän kuinyleensä. Myös killan entisiä jäseniä saatiinilahduttavasti liikkeelle.”Vuosijuhlaviikolla järjestettiin muunmuassa viinipruuvi ja naamiaisjuhlatsekä rusettiluistelua. Viikko huipentuiKondensatioon Dipolin tiloissa 26. helmikuuta.”Kevään aikana kemian laitokseneteen on myös tulossa installaatio, jokajuhlistaa killan tunnusta neonatomia. Lu-Kemistikillan vuoden 1976 tempaukseen kuului puhelinkoppiin ahtautumisenmaailmanennätysyritys.”Nyt killoissakin luodaan Aalto-henkeä.”Kemistikillan 100-vuotishistoriikkivat sekä korkeakoululta että Espoon kaupungiltaon jo saatu.”Syksyllä järjestetään toista kertaa puolivuotisjuhlaHydrolysi.Aalto-yliopisto ja korkeakoulu-uudistusovat tuoneet uusia tuulia myös opiskelijajärjestöihin.”Nyt killoissakin luodaan Aalto-henkeäja yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulunja Kauppakorkeakoulun kanssa.”Kujalan mielestä nykyisen Kemistikillantärkein tehtävä on kuitenkin toimiaopiskelijoiden edunvalvojana.”Korkeakoulumaailma muuttuu tällähetkellä nopeasti. On pidettävä huoltasiitä, että opiskelijoiden etu säilyy.”Janne AndtsjöKemistikilta sai viime syksynä noin 70 uutta jäsentä. Käytännössä kaikki uudetkemianopiskelijat liittyvät kiltaan, kertoo Riitta Kujala.Kirjoittaja on kemiantekniikan diplomiinsinööri,Kemia-lehden vakituinenavustaja ja entinen Kemistikillan aktiivi.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi2/2011KEMIA59

Koulutus pitääfirman tielläYrityksen henkilöstön jatkuva kehittäminen pitää laivan pinnallaja kurssissa lama-aikanakin. Juuri taantuman aikaan monet myösovat satsanneet nimenomaan koulutukseen. Fiksu firma ymmärtääkoulutuksen erottamattomaksi osaksi koko strategiaansa.Päivi IkonenKemia kuuluu aloihin, joilla osaamista,tietoja ja taitoja on päivitettävä jatkuvasti.Kemian alan yritykset ovat myössisäistäneet asian sangen hyvin. Jo taittuvataantumakaan ei pudottanut koulutushalukkuuttaeikä merkittävästi myöskäänerilaisiin koulutuksiin osallistuvienmäärää.Esimerkiksi lomautusten aikana onhyödynnetty työvoimahallinnon tarjoamaamahdollisuutta ja rahoitusta siihen,että henkilöstölle hankitaan lisä- ja täydennyskoulutusta,kertoo koulutuspolitiikastaja osaamisen kehittämisestä Kemianteollisuusry:ssä vastaava johtajaRiitta Juvonen.”Alalla on sellainen henki, että koulutuskannattaa aina.”Koulutusten sisällöt lähtevät muuttuvantyöelämän tarpeista, jotka nykyäänvoivat vaihdella nopeastikin.Euroopan kemikaalilainsäädännönmuutokset ovat heijastuneet myös suomalaiseenkoulutustarjontaan, ja Reachaiheisiakoulutuksia on järjestetty pianvuosikymmenen ajan. Vaikka kurssiensuurin buumi näkyy rekisteröinnin ensivaiheen päättymisen myötä nyt ohitetun,aiheessa riittää yhä opiskeltavaa etenkinpienille ja keskisuurille yrityksille.”Myös esimerkiksi projektinhallintaon asia, jota ei yleensä peruskoulutuksessaopita ja johon yrityksissä selvästitoivotaan apua lisäkoulutuksen kautta.”Kerran opittu ei enää päde ikuisesti.Kemistien osaaminenkin vaatii päivitystätasaisin väliajoin jo luonnontieteidenkiihkeän kehityksen ja uuden tiedon kertymisenvuoksi.Kouluttautumista ei kuitenkaan saa laskeapelkkien lyhyiden tai pidempienkäänkurssien varaan, Juvonen painottaa.”On lähdettävä siitä, että työn tekeminensinänsä on oppimista, yrityksen kaikillatasoilla. Työympäristön tulee ollamyös oppimisympäristö, joka pitää ra-kentaa niin, että oppiminen mahdollistuutyön yhteydessä. Toki ulkopuolista koulutustakinsilti tarvitaan, ei kaikki viisausasu yrityksessä itsessään.”Työturvallisuutta jalaboratoriopäivityksiäTyöterveyslaitoksen (TTL) tarjoamankoulutuksen painopistealueita ovat työterveys,työturvallisuus ja työhyvinvointi,jotka kaikki kuuluvat olennaisena osanamyös modernin kemianyrityksen arkipäiväänja kehittämiseen.Kemian ala onkin TTL:n koulutustoiminnassanäkyvässä roolissa, kertoojohtava koulutuspäällikkö Marja Tuomainen.”Varsinkin kemikaaliturvallisuuteenliittyvää koulutusta järjestämme runsaasti,valtakunnallisena toimijana eri puolillaSuomea ja ammattilaisille laidastalaitaan.””Koulutettavina ovat tyypillisesti työpaikkojenkemikaalivastaavat, muttaihannetila tietysti olisi, että myös esimiehetottaisivat ajan tulla mukaan”, Tuomainenvinkkaa.Myös laboratorioiden työntekijöilletarkoitetut kurssit, koulutukset ja opintojaksotmuodostavat merkittävän palanTTL:n kemiankoulutuksen koko kakusta,sillä laboratorioalalla uutta opittavaatulee koko ajan.Työelämän kiihtyvä rytmi näkyy väistämättäkoulutustoiminnassakin. Sorvinäärestä irrottautuminen kokonaiseksipäiväksi, saati useammaksi, tahtoo monelleolla lähes mahdotonta.”Pyrimmekin nykyään tarjoamaanmyös tehokkaita, nopeita, puolen päivänmittaisia tietoiskun tyyppisiä koulutuksia.”Toisaalta vuoret liikkuvat yhä ketterämminmuhammedien luo. Kun koulutukseenlähtö on ihmisille hankalaa,ScanstockphotoHenkilöstönsäännöllinenlisä- ja täydennyskouluttaminenon kannattavaakaikille: yksilölle,yritykselle ja kokoyhteiskunnalle.kurssi viedään suoraan työpaikalle, jossayritykselle tarjoillaan suoraan sille ja senhenkilökunnalle räätälöity paketti.”Tilauskoulutusten mahdollisuuttaosataan jo hyödyntää varsin mukavasti,mikä on hyvä asia kaikkien kannalta. Mekouluttajina näemme oman työmme vaikuttavuuden,ja toisaalta kun koolla onsaman työpaikan väki tai iso osa siitä,muutos näkyy myös työpaikalla paremminja nopeammin.”Koulutuksen teemoissa taas näkyvätkäytännön muutokset ja kehitys työelämässä.”Esimerkiksi työhygieniassa ei enääpuhuta pelkästään kemikaaleista vaankokonaisuudesta”, kuvailee Tuula Liukkonen,joka vetää TTL:n kemiallisentyöhygienian tiimiä.Verraten uusi asia ovat vaikkapa ototoksisetaineet, jotka voimistavat melunhaittavaikutuksia, mikä puolestaan voijohtaa meluvammaan. Aihe on jo sisällytettymelukurssien ohjelmaan.60 KEMIA 2/2011

”Se ratkaisee, kuinka firmanporukka pelaa yhteen.””Toisaalta vaikkapa maaleissa ja lakoissaei enää ole sellaisia orgaanisia liuottimiakuin aiemmin, vaan ne on korvattuei-haihtuvilla yhdisteillä. Ne voivatkuitenkin ihoaltistumisessa aiheuttaa esimerkiksiallergiaa, joten ihoaltistumiseenliittyvää koulutusta on jatkossa varmastiluvassa aiempaa enemmän.””Koulutuksesta tehtävästrateginen elementti”Suomen suurin tekniikan alan täydennyskouluttajaon AEL, joka päivittää jakohentaa vuosittain noin 34 000 suomalaisenammattitaitoa eri aloilla. Joukostasuunnilleen kymmenesosa toimii kemianalan yrityksissä.Kemian koulutustarjottimen keskeisintäantia AEL:ssa ovat prosesseihin,turvallisuuteen, energiaan ja laboratorioihinliittyvät kurssit, mutta alan firmathankkivat aktiivisesti henkilöstölleenmyös muun muassa tietotekniikanosaamista ja yritysvalmennusta, kertoomyyntijohtaja Jarmo Kurvinen.”Uutena tutkintona meillä on tulossaesimerkiksi prosessinhoitajille tarkoitettuprosessiteollisuuden perustutkinto.Kysyttyjä kursseja ovat nykyään vaikkapapuhdastilatuotantoon, jätelakiuudistukseensekä hiili- ja vesijalanjälkeenliittyvät koulutukset.”Pelkästään yksilökoulutukset kursseineen,seminaareineen ja tutkintoineeneivät nykypäivänä yrityksen menestymiseenkuitenkaan vielä riitä, Kurvinensanoo. Niiden lisäksi yrityksen on kehitettäväarvoketjujensa toimivuutta kokonaisuudessaan.”Se, että annetaan joukkueessa parillepelaajalle tai vaikka kaikille luisteluopetustaja mailankäsittelykoulutusta, on tietystivälttämätöntä mutta ei vielä voitonavain. Vasta se ratkaisee, kuinka firmanporukka pelaa yhteen”, Kurvinen vertaaja kannustaa yrityksiä tekemään koulutuksestatoimintansa strategisen elementinmuiden strategisten elementtien rinnalle.”Silloin kouluttamiseen uhratuista rahoistasaadaan hyöty irti niin, että se näkyysuoraan myös liikevaihdon kasvuna.”AEL onkin kehittänyt yksilökurssiensarinnalle koulutusformaatin, jolla kehitetäänesimerkiksi koko tuotantolinjantuottavuutta. Kun linjasta saadaan vähennettyävaikkapa 15 prosenttia häiriöistä,yritys voi laskea koulutusinvestoinnilleentakaisinmaksuajan.Varsinkin raskaan teollisuuden, etunenässämetsän, paperin ja kemian, suuryrityksetovat Kurvisen mukaan innostuneetkonseptista ja oivaltaneet sen idean.”Pioneerityötä on tietysti vielä tehtävänä,että saa ajatuksen läpi joka paikassa.On vielä sellaisiakin yrityksiä, joissakoulutusbudjetti on viimeisenä yhdessävapaa-aika- ja virkistysbudjetin kanssa,ja koulutuksia järjestetään silloin, kunsattuu rahaa riittämään. Mutta ei sillä keinoinyrityksen tulokseen vaikuteta.”2/2011 KEMIA61

TerveyttämetsästäKotimaiset marjammesisältävät merkittäviä määriäterveysvaikutteisia yhdisteitä.Marjojen flavonoideista saaapua monenlaisten sairauksienehkäisyyn.Sanna AlajokiScanstockphotoSuomen metsissä kasvaa ainutlaatuinenmutta toistaiseksi erittäin huonosti hyödynnettyluonnonvara: pohjoiset marjat.Arvokasta raaka-ainetta jää joka vuosimetsiin mittaamaton määrä, sillä marjoistaarviolta vain viisi prosenttia kerätäänkäyttöön, harmittelee tutkija RiittaPuupponen-Pimiä VTT:stä.Suomessa kasvukausi on lyhyt ja intensiivinen.Kun valoa tulee paljon, marjoissasyntyy runsain määrin aktiiviaineitaja terveysvaikutteisia yhdisteitä.”Varsinkin mustikalla on selvä vaikutustulehduksen välittäjäaineisiin. Lakkaa,vadelmaa ja mansikkaa syöneellätestiryhmällä puolestaan havaittiin edullinenvaikutus kolesteroliarvoihin ja rasva-aineenvaihduntaanyleensäkin”, kertooPuupponen-Pimiä, joka on tutkinutrunsaasti marjoja sisältävän ruokavalionvaikutusta metaboliseen oireyhtymään.Oireyhtymää sairastavilla on useita sydän-ja verisuonitautien riskitekijöitä,kuten kohonnut verenpaine ja ylipaino.VTT:n, Itä-Suomen yliopiston, Tampereenyliopiston ja Helsingin yliopistonyhteisessä tutkimuksessa koehenkilötsöivät marjoja 300 grammaa päivässäkahdeksan viikon ajan, toiset mustikkaaja toinen ryhmä mansikkaa, vadelmaa jalakkaa.Kaikista marjoista oli hyötyä korkeastaverenpaineesta kärsiville.”Ne eivät laskeneet normaalia verenpainettamutta liian korkeita arvoja kyllä”,selventää Puupponen-Pimiä ja lupaaaiheesta tutkimusjulkaisuja.62 KEMIA 2/2011

Marjat lisäsivät myös koehenkilöidenkuidunsaantia. Lisäksi niillä näyttäisiolevan edullinen vaikutus suolistomikrobistoon.Tummat marjat saattavat ehkäistä jopadiabetesta. Aiheesta on luvassa lisää tietoa,sillä Itä-Suomen yliopiston Kuopion-yksikköjatkaa asian tutkimista.Vanhuuden tuomiinja kroonisiin sairauksiinMarjojen terveysvaikutuksia on tutkittujo vuosia. Kotimaisia syötäviä marjojaon lähes 40 lajia, ja niissä on suuret pitoisuudetbioaktiivisia yhdisteitä. Terveys-LaboratorionammattilaisetkokoontuivatNaantaliinLaboratorio tänään 2011 -seminaarikeräsi Naantalin kylpylään noin 800laboratorioalan ammattilaista.Tapahtumassa kuultiin useita asiantuntijaluentoja.Tuotenäyttelyssä esittäytyi34 laboratoriolaitteiden, -tarvikkeidenja -kemikaalien sekä LifeScience -tuotteiden toimittajaa.Seminaari järjestettiin nyt kolmannenkerran. Aiemmat tilaisuudet pidettiinFinlandia-talossa ja Tamperetalossa.”Huomasimme aikoinaan, ettei laboratorioalanammattilaisille ollutolemassa foorumia, jossa voisi verkostoituaja samalla saada tietoa alanajankohtaisista tapahtumista ja tuoteuutuuksista”,kertoo markkinointipäällikköKirsi Mentu tilaisuuden järjestäneestäVWR Internationalista.”Palaute on ollut positiivista ja tapahtumalleselvästi tilausta.”Kemian juhlavuoden kunniaksi seminaarioli tänä vuonna saanut otsikonKemiaa kaikkialla.”Kemian tutkimus ja kehitys on tehnytihmisten hyvinvoinnin mahdolliseksi”,muistuttaa VWR:n toimitusjohtajaMinna Nymark. ”Emme välttämättäedes tiedosta, missä kaikkiallaon kemiaa.” VWR:n tekemän kuluttajakyselynmukaan arkielämän kemiayhdistetään useimmiten pesuaineisiinja keittiöön.vaikutusten syitä ei kuitenkaan vielä tunnetatarkasti.”Sen tiedämme, että osatekijänä terveysvaikutuksissaovat marjojen sisältämätfenolit. Niitä on tunnistettu jo lähes10 000, noin puolet näistä flavonoideja.”Flavonoidit ovatkin tärkeimpiä kasvienterveysvaikutteisista yhdisteistä. Fenolittoimivat kasvien puolustusyhdisteinäja ovat luonteeltaan antioksidantteja.Flavonoideja saadaan myös muistaravintona käytettävistä kasveista, kutenteestä ja kasviksista, mutta kokonaisuutenamarjat ovat paras ja monipuolisinflavonoidien lähde ravinnossamme.Parhaillaan tutkitaan fenoliyhdisteidenvaikutusta moniin vanhuuden mukanaantuomiin sairauksiin.”Yhdisteistä saattaa saada hyötyä esimerkiksisyöpäsairauksien, diabeteksenja silmä- ja muistisairauksien ehkäisyyn”,Puupponen-Pimiä kertoo.Marjojen terveysvaikutukset voivat ollapaikallisia tai kohdistua koko elimistöön.Pitkäaikainen ja säännöllinen marjojensyönti saattaa ennaltaehkäistä taihidastaa kroonisten sairauksien syntyä.”Mutta jotta terveysvaikutukset säilyvät,marjat pitää syödä mahdollisimmanvähän käsiteltyinä.Jo pieni prosessointi, kuten keittäminen,vaikuttaa yhdisteiden aktiivisuuteen”,Puupponen-Pimiä huomauttaa.Myös luonnollisiksisäilöntäaineiksiFenoliyhdisteistä syntyy kehossa mikrobiyhdiste.Kun sitä kertyy veriplasmaanriittävä pitoisuus, käynnistyvät terveysvaikutukset.Mikrobiyhdisteen muodostumisessaon tosin havaittu suuria yksilöllisiä eroja.Suoliston omalla mikrobistolla on ratkaisevamerkitys siinä, kuinka tehokkaastimikrobiyhdistettä muodostuu ja mitenkunkin keho pystyy sitä käyttämään.Myös suolistomikrobiston ja fenoliyhdisteidenvälistä vuorovaikutusta on tutkittuVTT:ssä jo pitkään.”Olemme huomanneet esimerkiksisen, että marjafenolit tuntuvat estävänhaitallisia bakteereita, kuten salmonellaa,mutta niillä ei näyttäisi olevan vaikutustaihmiselle hyödyllisiin bakteereihin, kutenesimerkiksi maitohappobakteereihin.Lääkesovellusten lisäksi marjoja voitaisiinsiis hyödyntää vaikkapa luonnollisinasäilöntäaineina.”VTT:ssä pyritään saamaan koko marjakasvihyötykäyttöön kehittämällä marjojensoluviljelytekniikkaa.”Viljeltyä materiaalia pystytään tuottamaanympäri vuoden, eikä siinä ole saasteitaeikä tuholaismyrkkyjä. Tällä tavallaehkä mahdollistuu uusien terapeuttisestiaktiivisten yhdisteiden tuotanto”, sanooPuupponen-Pimiä, joka uskoo, ettäteknologialla voidaan tulevaisuudessavaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen.Riitta Puupponen-Pimiä esitteli tutkimustaan11. helmikuuta järjestetyssä Laboratoriotänään 2011 -tapahtumassa.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiLaboratorio tänään -tapahtumasai osallistujilta kiitostamonipuolisesta annistaan.Adam Herd2/2011 KEMIA63

PakkausalapiristyyElintarvikepakkauksetolivat tärkeässäosassa jovuoden 2008Interpackmessuilla.Kasvun kärjessä kehittyvät maatPakkaaminen kasvaa vuoteen 2014 mennessä jopa kymmeniä prosentteja nykyisestä.Voimakkainta kehitys on elintarvikkeissa. Kunnon varastojen ja pakkausten puutteessakehitysmaiden ruuasta lähes puolet tuhoutuu ennen käyttöön ehtimistään.Rene Tillman / Messe DüsseldorfLauri LehtinenSekä pakkauskoneiden että -materiaalienkauppa notkahti vuonna 2009. Saksassamateriaalien menekki putosi vajaankymmenesosan samalla, kun koneidenliikevaihdosta katosi neljännes. Materiaalienosalta kyse oli lähinnä varastojenjohdonmukaisesta tyhjentämisestä, konekauppaanpuri kansainvälinen investointilama.Suurimmat pakkaajat maailmassa ovatelintarvike- ja juomateollisuus. Varsinkinnopeasti kehittyvissä talouksissa, kutenKiinassa ja Intiassa, kasvuprosentitovat huikeita. Taustalla on esimerkiksihyvän juomaveden voimakkaasti kasvavakysyntä.Myös panimoteollisuus laajenee vauhdillasiellä, missä ihmisillä alkaa ollaenemmän rahaa käytössään. Sen myötäsuurin yksittäinen, nopeasti kehittyväpakkaustyyppi on ”muotonsa säilyttävämuovipakkaus” eli lähinnä pet-muovistapuhalletut vesi- ja juomapullot. Niidenetuna on keveys verrattuna vaikkapa lasiin.Lisäksi astia kestää hiilihapon paineentai kymmenkunta vesilitraa.Kehittyvät taloudet ovat hyvä markkinamyös lääketeollisuudelle samaan aikaankuin läntisten hyvinvointivaltioidenikääntyvä väestö napsii pillereitä tihene-vään tahtiin. Lääkkeiden pakkaaminentaas on monessa mielessä vaativa ala,sillä tuotteen turvallisuus ja helppokäyttöisyystulee taata mahdollisimman hyvin.Vuosi vuodelta korostunut piirre onpakkausten toiminnallisuus. Tärkeä ominaisuusliittyy annosteluun: hajamielisenpotilaan pitää ottaa lääkkeensä ajallaan,jotta yli- tai aliannostus ei pääse pilaamaanhoitoa.Toinen lääkepakkausten huippuvaatimuson varmennusmenettely, jonkaavulla on helppo tunnistaa tuoteväärennykset.Erityisesti kehitysmaissa liikkuuvaltavat määrät lääkkeiden luvattomiakopioita sekä suoranaisia väärennöksiä.Kännykkäkameroiden yleistyminen ontehnyt mahdolliseksi koodata pakkauksetniin, että tuotteen aitouden voi varmentaajo ostosta tehdessään.Ikääntyminen ja perhekuntien pieneneminenlänsimaissa tuovat omat vaatimuksensa,kun pienten, uudelleen suljettavienja osina käytettävien pakkaustentarve lisääntyy.Länsimaissa tuotetusta ruuasta vainnoin kolme prosenttia pilaantuu ennenkäyttöä, sillä kunnolliset varastot ja pakkauksetsuojaavat niin raaka-aineita kuinvalmiita tuotteitakin. Kehitysmaissa janopeasti kehittyvissä maissa jopa 40–50prosenttia elintarvikkeista pilaantuu esimerkiksihomehtumalla, itämällä, mätänemällätai käymisen seurauksena.Interpack ennustaa elpymistäPakkausalan ilmapuntarina voi pitää alanmessujen menestystä. Saksan Düsseldorfissa12.–18. toukokuuta pidettävä Interpack-messutapahtumaennustaa alan elpyneentaantumasta, sillä sen näyttelyalaon käytännössä loppuunmyyty, mikämerkitsee paluuta vuoden 2008 tasolle.Pakkauskoneet ovat teollisuudenala,jolla saksalaiset ja italialaiset yrityksetjylläävät. Alppien alue lienee tämän kaltaisenmekaanisen automaation kasvulleotollista, sillä myös Sveitsin ja Itävallanosuus valmistuksessa on maiden asukasmääräänsuhteutettuna huomattava.Ammattimessujen kehittymisessä onnähtävissä selvä trendi: messujen kaupallisenannin lisäksi samaan yhteyteenkerätään erilaisia seminaari- ja symposiumtilaisuuksia.Düsseldorfin-kävijänkinkannattaa varautua myös melkoisenhyvään mahdollisuuteen kuulla luentojaalan tutkimuksen ja sovelluskehityksenhedelmistä.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi64 KEMIA 2/2011

PoimintojaTyöterveyslaitoksenkoulutustarjonnastaUutta kemikaaliturvallisuudesta30.3.2011 Porissa, 6.4.2011 Tampereellaja 13.4.2011 OulussaSyventävää tietoa kemikaalien terveysriskienarvioinnista työterveyshuolloille5.–6.5.2011 HelsingissäHenkilönsuojainten valinta ja käyttö12.5.2011 HelsingissäKemikaaliturvallisuus työpaikalla16.–17.5.2011 TampereellaUusi kemikaalilainsäädäntö (REACH ja CLP)– toimenpiteet työpaikoilla14.-15.9.2011 TampereellaLisätietoja jailmoittautuminen:www.ttl.fi/koulutus(koulutuskalenteri)tai p. 030 4741www.ttl.fi/koulutusNopea hiilen & proteiinin analysointia ielin nopeampi nytteien almisteluTruMac CN, hiili- ja typpi/proteiinianalysaattorilla on suurten makronäytteidenkuten lihan, maaperän, rehun ja tärkkelyksen määrittäminen helpompaa kuinkoskaan aikaisemmin.Suuret, uudelleen käytettävät keraamiset laivat mahdollistavat jopa 3 gtyppinäytteiden tai 1 g hiili-/typpinäytteiden analysoinnin pienellä tai jopaolemattomalla näytteiden valmistelulla.Suuri näytemäärä mahdollistaatäydellisen näytteen esihuuhtelunja palamisen vain 5 minuutinanalysointiajalla.Myös heterogeenisten ja vaikeastiesikäsiteltävien näytteidenmäärittäminen helpottuu.Lisää TruMacista ChemBio-messuilla,Helsinki, 22-24.3, Osasto 6d65Tel: +46 8 594 110 00 • info@lecoswe.se • www.lecoswe.se • © 2011 LECO CorporationCHNS&O • Sulfur/Carbon • Calorimetry • Mercury • TGA • Ash FusionKEMIA KemiSuomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | UzbekistanKempulssi Oy julkaisee kahta arvostettua ammattilehteä,Kemia-Kemi-lehteä ja Uusiouutisia.Nykyisen myyntipäällikkömme Sauli Ilolan siirtyessäeläkkeelle etsimme energisen joukkomme vahvistukseksireipastaMYYNTIPÄÄLLIKKÖÄTehtäviisi kuuluu ilmoitusmyynti ja -markkinointi sekä painettuihinlehtiimme että sähköisiin uutiskirjeisiimme. Työskentelet itsenäisenä,provisiopalkkaisena yrittäjänä ja teet tiivistä yhteistyötä toimituksenja asiakkaidemme kanssa.Olet aktiivinen, aikaansaava, huolellinen ja palvelualtis. Olet kotonasimyyntityössä ja osaat toimia järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti,asiakkaitamme kuunnellen. Voit olla kokenut myyjä tai alalle innokkaastihaluava – asenteesi merkitsee ikää ja kokemusta enemmän.Voit työskennellä omassa kotitoimistossasi tai yrityksessäsi missäpäin Suomea hyvänsä. Tarjoamme sinulle innostavan ja vastuullisentehtäväkentän ja ammattitaitoisen tiimimme täyden tuen. Johtavatammattilehdet luovat tukevan pohjan, jolle rakentaa uutta uraa. Ansiotasosiratkaiset omalla ahkeruudellasi ja osaamisellasi.Kiinnostuitko? Lisätietoja toimitusjohtaja Leena Laitiselta,puh. 040 577 8850, leena.laitinen@kemia-lehti.fi.Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 28. maaliskuutamennessä Leena Laitiselle sähköpostitse tai postitseosoitteella Kempulssi Oy, Pohjantie 3, 8. kerros, 02100Espoo. Kerro meille taustastasi ja osaamisestasi sekäsiitä, miksi tehtävä kiinnostaa sinua.Hanki henkilökohtainenIPR-valmentaja.Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon.Meiltä saat henkilökohtaista ohjaustapatentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilunsuojaukseen liittyvissä asioissa– kaikkialla maailmassa.www.papula-nevinpat.comMechelininkatu 1 a, PL 981, 00101 Helsinki. Puh. 09 348 0060

LukijaltaTutkimusryhmät eriarvoisiakemian tieteenala-arvioinnissaSUOMEN AKATEMIA määrittelee tieteenala-arvioinninkohteena olevan tutkimuksentieteellisen tason, vahvuudetja heikkoudet sekä tutkijakoulutuksenkehittämistarpeet.Arvioinnin tekoa suositellaanSIGHT2009-raportissa, jossa lausutaan,että bio-, nano- ja materiaalitutkimukseenpanostetaan laajasti ja että seedellyttää kemian alan asiantuntemusta,sekä että tutkimusta tehdään merkittävimminyhdessä fysiikan ja biotieteidenkanssa.Arvioinnin piiriin valitut yksiköt edustivatpääsääntöisesti klassisia kemianaloja, kuten analyyttista, epäorgaanista,fysikaalista ja orgaanista kemiaa.Lisäksi mukaan valittiin radiokemian,polymeerikemian, biokemian, sovelletunkemian, materiaalikemian, farmaseuttisenkemian, synteettisen lääkekemian,teollisen kemian sekä kemianprosessiteknologian, puuainesteknologianja bioteknologian tutkimusryhmiä.Arvioinnin suorittivat akatemian toimihenkilötja asiantuntijapaneeli. Lisäksiasetettiin erityinen koordinaattori,jonka ilman sidonnaisuutta akatemiaanja tutkimusryhmiin tuli valvoa arvioinninkorrektiutta ja tasapuolisuutta.Koska arviointi suoritettiin tutkimusryhmientuottamalla aineistolla ja SuomenAkatemian tehtävänantona, ei olesyytä kajota asiantuntijoiden substanssiarviointiin.Koska paneeli ei arvioinnissaankäyttänyt selviin kriteereihinperustuvaa pisteytystä, erityisen tärkeäon tutkimusryhmien haastatteluunperustuva verbaalinen arvio. Lopputulokseenvoidaan siis huomattavasti vaikuttaaarviointimenettelyllä ja arvioinninpiiriin valituilla tutkimusryhmillä.Olen osallistunut kemian opetuksen,tutkimuksen ja huippuyksiköiden arviointiinjäsenenä ja ryhmänjohtajanauseissa maissa, viimeksi Uppsalassa2008. En ole näissä kohdannut näinsattumanvaraista tutkimusryhmien japanelistien kytkentää haastattelutilaisuudessa.Lisäksi alussa luvattu sitevisit peruutettiin.On siis syytä tarttua yhteen ilmoitettuunarvioinnin tehtävään, herättää keskustelua.Jotta kritiikin kohdistus pysyisiarvioinnin menettelytavassa, en mainitseketään nimeltä enkä täsmennä tutkimusryhmiäenkä -yksikköjä.ARVIOINNIN KOHTEENA oli ainakinkaksi pääosin kokeellisen kemian alallatoimivaa huippuyksikköä, joiden arviointimenettelyävertaan ottamatta kantaaniiden substanssiarvoon. Toinen olikoottu yhteen siten, että myös ”ydinalueenreunamilla olevat yksiköt” oli otettumukaan. Heille varattiin mahdollisuusesiintyä kaikille panelisteille yhdessäsekä pitempi aika esiintymiseen.Kun tiedustelin syytä, minulle todettiin,että he ”halusivat tulla käsitellyksiyhdessä” ja että se koostuu neljästäryhmästä. Vastaavaa tilaisuuttaei varattu huippuyksikölleni, joka toimiiSIGHT2009-raportin mainitsemillaydinalueilla. Vaikka kansainvälisessävertailussa huippuyksikköni tutkimusryhmienoli todettu kuuluvan maailmanparhaaseen 5 prosenttiin, polymeeri-,laskennallisen ja paperin ja painatuksen(fysikaalisen) kemian professorienryhmät suljettiin kokonaan arvioinninulkopuolelle.Koska laitokseni kautta johdan yhtähuippuyksikköä ja lisäksi tutkijakouluakohdealueilla, esitin, että minulle suotaisiin20 minuutin sijasta 30 minuuttiaverbaaliseen esittelyyn, jotta voisinesitellä myös arvioinnin ulkopuolellesuljetut ryhmät. Tämä oli oikeusturvankannalta oikeutettua, koska tutkimusryhmänitoiminnat liittyvät keskeisestitähän tutkimuksen ja tutkijakoulutuksenverkottumiseen. Tähän suostuttiin,vaikka kokonaisaikaa ei lisätty eikäkaikkia panelisteja saatu esitystä kuuntelemaan.Arviointitilaisuuden siirryttyä syyskuullevarmistin, että sopimuksestaon tiedotettu eteenpäin ja että se pätee.Kun saavuin haastattelutilaisuuteen,minulle yllättäen ilmoitettiin, ettäen saakaan sovittua lisäaikaa. Piinallisessailmapiirissä minut pakotettiinpikavauhtia kutistamaan esitykseni 20minuuttiin. En siis saanut minkäänlaistakohtuullista mahdollisuutta tuoda esiinsekä tutkimusryhmäni että huippuyksikkönitutkimusta.ILMAN HUOMIOTA jäivät muun muassaulkomaisten arvioitsijoiden keväälläesille tuomat huippuyksikkömmeverkottuman erinomainen koheesio,tutkimuksen taso ja kohdistus. Keskustelupanelistien kanssa ajautuikin siksisuurelta osin toissijaisuuksiin. Sovitunesitysajan yllättävästä lyhentämisestäkoordinaattori ilmoitti, että hän oli edellisenpäivän virka-ajan päättyessä ilmoittanutmuutoksesta eikä varmistanut tiedonperille tuloa. Haastattelun lopuksiesittämääni kysymykseen, miksi osahuippuyksikköni kemian tutkimusryhmistäoli jätetty arvioinnin ulkopuolelle,hän ei vastannut.Vertailun kohteena oleville huippuyksiköntutkimusryhmille koitui yhteisesiintymisestävaltava etu, vaikkamyös niiden esitystä häirittiin esisopimuksestahuolimatta paikan päällä siten,että jokaisen laboratorion edustajajoutui esittelemään oman osionsa erikseen10 minuutissa. Raportissa kiinnitetäänyhdessä esiintyneen huippuyksikönlaboratorioiden osalta huomiota16 täsmälleen samanmuotoisella tekstirivillä.Riippumatta tutkimusryhmienmuista arvioista loppulausumana oli”This an excellent unit…”. Huomiollaen tahdo aliarvioida heidän kompetenssiaan,vaan tuoda esiin suullisenesityksen merkityksen verbaalisessaarviossa.Aiheutetusta häirinnästä johtuen tutkimusryhmänitutkimuksen analyysi jäiläsnä olevilta panelisteilta täysin epäselväksi.Raportissa todetaan laboratoriommetutkimuksen kohteena olevan”printing technology”, vaikka vain kolmelistaamistamme 157 julkaisusta edustaasitä. Huippuyksikköni tärkeiden tutkimusryhmienepäoikeudenmukainensulkeminen pois arvioinnissa johti siihen,että se jätettiin sivuhuomiolle. Arviokeskittyy epäolennaiseen kahdenerillisen itsenäisen opinsuuntauksenvertailuun ja vapautuvan oppituolinitäyttömenettelyyn, joka ei millään tavallaliity arvioinnin kohteena olevaanajanjaksoon.Koordinaattori ei alkuilmoittautumisensajälkeen ollut kertaakaan yhteydessäryhmääni. Kun hän sen lopultateki, hän loi eriarvoisuutta. Hän ei kunnioittanutneuvottelujen kautta SuomenAkatemian kanssa saatua pientä osittaistakompensaatiota koetusta vääryydestä.Jarl B. RosenholmKirjoittaja on Åbo Akademin fysikaalisenkemian professori, joka johtaaFunktionaalisten materiaalienhuippuyksikköä.66 KEMIA 2/2011

Tervetuloa ChemBio-osastollemme 6f65www.kemia-lehti.fiIlmoituksetKemia-lehdessähuomataan!Numeron 3/2011 teemoina mm.analytiikka, Reach jatyöturvallisuusLehti ilmestyy 28.4.2011.Aineistot 7.4. mennessä.Varaukset ja lisätietoja:Leena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiKEMIA KemiOnko ammattiliittosi• Luonnontieteiden AkateemistenLiitto LAL• Tekniikan Akateemiset TEK• Uusi Insinööriliitto UIL• Ympäristöasiantuntijoidenkeskusliitto YKL?Tai oletko Ympäristötieteellisenseuran jäsen?Tilaa nyt Kemia-lehti ja Uusiouutisetjäsenetuhintaan:www.kemia-lehti.fi Tilauksetwww.uusiouutiset.fi TilauksetP.S. Tilaa samalla Kemian ja Uusiouutistenveloituksettomat uutiskirjeet!Päivi Ikonen

ULKOMAILTAIlmasto sinetöiRooman tuhonIlmaston rajut muutokset olivatosasyynä Rooman valtakunnanluhistumiseen. Tähän tulokseentulee kansainvälinen tutkijaryhmä,joka kartoitti Euroopan ilmastohistorian2 500 viime vuodenajalta.Vuodet 250–550 osoittautuivaterityisen myrskyisiksi: kunyksi vuosikymmen oli kuumaja runsassateinen, sitä seurasipoikkeuksellisen kylmä ja kuivajakso.”Sellaisella on huomattavavaikutus sivilisaatioihin”, sanootutkimusta johtanut UlfBüngten Sveitsin metsän- jamaaseudun tutkimuslaitoksestaNew Scientist -lehdessä.Ilmastollisesti vaikeina vuosinasadot pienenivät dramaattisesti,mikä johti edelleen yhteiskunnalliseenkuohuntaan jakansainvaelluksiin. Länsi-Roomahajosi lopullisesti 500-luvunalkuun mennessä.Tutkimuksen aineistona oli9 000 näytettä nykyisten Ranskan,Saksan ja Itävallan Alppienalueilla kasvaneista tammista,pinjoista ja lehtikuusista. Niidenperusteella voitiin selvittäävuosittaiset lämpötilat ja sademäärätpuiden kasvupaikoilla.Päivi IkonenIkuiseksi uskottu Rooman valtakuntakaan ei kestänyt, kunilmasto näytti mahtinsa.ScanstockphotoNauti vielä kun voit. Tulevaisuudessakaakao saattaa olla harvinaista herkkua.Perimän tutkijatkaakaon pelastajinaKaakaopuun genomin avaamisestatoivotaan löytyvän asetaisteluun, jota käydään kasviajäytäviä tauteja vastaan.Kansainvälinen tutkijaryhmäonnistui lukemaan kaakaonCriollo-lajikkeen perimänviime vuoden lopulla. Hiemanaiemmin julkaistiin Forasterolajikkeengenomin raakaversio.Criollosta löytyi vajaat 29 000geeniä.Paras suklaa tehdään Criollosta,joka on myös erityisen arkakasvitaudeille. Kaakaota kiusaavatitiötaudit ovat pahimmillaanerittäin tuhoisia. Joidenkinarvioiden mukaan yhdestä saastuneestahedelmästä leviävät itiötvoisivat tappaa kolmasosanmaailman kaakaopuista.Tutkijat tunnistivat Criollostakaksi geenityyppiä, jotka vastaavatpuun vastustuskyvystä.Löydön perusteella voidaan ehkäpäästä tautien niskan päälle,kirjoittaa Der Spiegel.Criollo on kuitenkin myös vähäsatoinenja kaakao ylipäätäänhankala viljelykasvi. Länsiafrikkalaistenviljelijöiden pelätäänsiksi siirtyvän kokonaanmuuhun tuotantoon. Uhkakuvanaon, että suklaasta tulee kaviaarinkaltainen huippukallisylellisyystuote.Pekka T. HeikuraScanstockphotoLuvassa rokotesairaalabakteeriin?Pahamaineista sairaalabakteeriamrsa:ta vastaan on kehitetty tehokasvasta-aine. AmerikkalaisessaRochesterin yliopistossakeksitty aine tepsii kaikkia tunnettujamrsa-kantoja vastaan.Vasta-aine estää glukosaminidaasi-nimisenproteiinin toiminnanbakteerisoluissa, minkäseurauksena solut eivät kykenejakautumaan ja lopulta kuolevat.Keksinnön perusteella onehkä mahdollista saada aikaanlääke, jolla antibiooteille vastustuskykyinenbakteeri pannaankuriin. Eläinkokeissa vasta-aineon toiminut lupaavasti.Tutkimusryhmää vetävän EdwardM. Schwartzin visioissaon myös mrsa:lta suojaava rokote,kertoo verkkolehti VND.Mrsa on uhka erityisesti leikkauspotilaille,joiden haavaanpäästyään se voi aiheuttaa hengenvaarallisentulehduksen.Yhdysvalloissa puoli miljoonaapotilasta saa vuosittain sairaalahoitoamrsa:n takia. Heistä19 000 menehtyy bakteerin aiheuttamaaninfektioon.Päivi IkonenScanstockphotoTutkijoiden mukaan rokote eiestäisi kaikkia mrsa-tapauksia,mutta riskin pienentäminenjo kolmanneksellakin olisiiso asia.68 KEMIA 2/2011

Britit testaavatmonipilleriäVarttuneelle väelle suunnattu monipillerion edennyt kliinisiin kokeisiin Britanniassa.Intialaisen Ciplan valmistama lääkesisältää kolesterolia alentavaa simvastatiiniasekä losartaania, hydroklooritiatsidiaja amlodiinia, jotka laskevat verenpainetta.Mukaan kaavailtu aspiriinijäi pois sen mahdollisen sivuvaikutukseneli vatsaverenvuodon takia.Sata koehenkilöä syö 12 viikkoa monipillereitäja 12 viikkoa lumevalmistetta.Sen jälkeen selvitetään pillerinpitkäaikaisvaikutukset kaksivuotisessakokeessa.Pillerin vaikuttavat aineet ovat tunnettuja,joten patentointi- tai lisensointiprosessejaei tarvita. The Guardianinmukaan tutkijat toivovat, että pillerisaadaan apteekkien hyllyille kahdenvuoden kuluttua. Ajatuksena on torjuasydän- ja verisuonitauteja niin, että jokainenyli 50-vuotias britti ottaa pillerinpäivittäin.Suomessa ideaa on arvosteltu.”Monipilleri on uusi muunnelmakansanuskomusten taikaluodista, jokaumpimähkäänkin ammuttuna hoitaisikaikki ongelmat: torjuisi viholliset jaturvaisi koko heimolle ravintoa ja terveyttä”,kommentoi professori AnttiAro Duodecim-lehdessä.Pekka T. HeikuraMonipilleri eiehkä kuitenkaanole taikaluoti.Evoluutiopyrähdystoi fotosynteesinScanstockphotoScanstockphotoGeeniperheet, jotka ovat osallisena fotosynteesissäja kasvien soluhengityksessä,ilmaantuivat lyhyessä kehityspyrähdyksessänoin 3,3 miljardia vuottasitten, osoittaa tuore amerikkalaistutkimus.MIT:n tutkijat Lawrence David jaEric Alm kartoittivat lähes neljäntuhannennykylajeilla esiintyvän geeniperheenhistorian.Geenien synnystä ilmakehän happiryöpsähdykseenmeni vielä lähes miljardivuotta. Suuri hapen lisääntymistapahtuma(Great Oxygenation Event,GEO) käynnistyi 2,4 miljardia vuottasitten.Tutkimuksesta kertoi New Scientist.Fotosynteesi sai aikaan runsashappisenilmakehän ja sinisen planeetanmonimuotoisen elämän.Pekka T. HeikuraJohn McKey / BonbytesMetro lämmittääpariisilaistalonPariisin Rue Beaubourgilla sijaitseva vuokratalolämpiää pian metromatkustajien ja-liikenteen tuottamalla lämmöllä. Siirtymisenkaukolämmöstä uuteen energialähteeseenon laskettu pudottavan rakennuksenhiilidioksidipäästöjä kolmanneksen.Vilkkaan metrolinjan jokainen matkustajakehittää lämpöä sadan watin verran. Kunlämpöä maalämmön lisäksi tulee myös junienliikkeestä, maanalaisten tilojen ympärivuotinenlämpötila pysyy 14–20 asteessa.Metrolämpö on yhdyskäytävän ansiostasiirrettävissä aseman naapuritalon lämmitysjärjestelmään.Idea käyttää hyväksi ihmiskehon tuottamaaenergiaa on Time-lehden mukaan yksivuoden 2010 parhaista keksinnöistä.Lehti kiittää myös Princetonin yliopistontutkijoiden kehittämiä pietsosähköisiä kiteitä,jotka kehoon istutettuina voivat toimiaelimistön lääketieteellisten laitteiden virranlähteenä.It-yritys Orange on jo esitellyt prototyypinkumisaappaista, jotka kävellessä muuttavatihmisen lämpöenergian sähkövirraksija lataavat hänen kännykkänsä. Saman tekevätmyös brittiläisen Campersin ideoimatjalkineet.Pekka T. HeikuraJokainen metromatkustaja tuottaa lämpöä,joka otetaan nyt hyötykäyttöön.2/2011 KEMIA69

henkilöuutisiaNimityksiäBorealis PolymersToimitusjohtajaksi on nimitettyDI Ismo Pentti. Hän seuraatehtävässä Johan Brenneriä,joka on siirtynyt yhteisyritysBorougen tuotantojen johtajaksija varatoimitusjohtajaksi.DyneaToimitusjohtajaksi on nimitettyNina Kopola, joka seuraa tehtävässäeläkkeelle jäänyttä RogerCarlstedtia. Kopola hoitaaedelleen myös tehtävää ExecutiveVice President and Presi-dent Dynea Europe, johon hänetnimitettiin vuonna 2008.Kemianteollisuus ryHallituksen puheenjohtajaksion valittu toimitusjohtaja HarriKerminen Kemira Oyj:stä.KiiltoTutkimuspäälliköksi on nimitettyTkT Raija Polvinen. Hänenvastuualuettaan ovat vedeneristeetja liimat. Kodinpuhdistusaineidenja ammattisiivoustuotteidentuotekehityksestä vastaavattuotekehityspäällikkö HeidiKähkönen, tutkimusavustajaPäivi Jokinen ja laboratorioinsinööriKati Salmi.Laboratoriomestareiksi on nimitettylaastien ja tasoitteidentuotekehitykseen Jouni Kantanenja polyuretaaniliimojentuotekehitykseen Markku Kylliäinen.Kokonaisvastuu kemikaali- jatuoteturvallisuudesta on siirrettytuotekehityksen tuen päällikölleLilli Puntille, joka lisäksitoimii laadunvalvontalaboratorionesimiehenä.Tutkimus- ja kehityskoordinaattoriksion nimitetty SirpaKoukkula.Lääketeollisuus ryPuheenjohtajaksi on nimitettytoimitusjohtaja Ilpo TolonenMSD Finland Oy:stä.Muoviteollisuus ryHallituksen puheenjohtajaksion nimitetty Pipeline FinlandOy:n toimitusjohtaja KimmoKedonpää.VÄITÖKSIÄHelsingin yliopistoLL Maria Rajeckin väitöskirjaOncolytic Adenoviruses with RadiationTherapy for Treatmentof Prostate Cancer tarkastettiin14.1.2011. Vastaväittäjänä toimiDr, PhD Svend Freytag (HenryFord Health System, USA) ja kustoksenaprof. Risto Renkonen.LL Esa Tuomisen väitöskirjaPhospholipid–cytochrome c interactionstarkastettiin 14.1.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. ThomasHeimburg (Kööpenhaminanyliopiston Nils Bohr -instituutti)ja kustoksena prof. Dan Lindholm.ELL Elina Säteen väitöskirjaLeuconostoc spoilage of refrigerated,packaged foods tarkastettiin21.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Per Saris ja kustoksenaprof. Johanna Björkroth.LL Emil Ylikallion väitöskirjaMechanisms and effects of mitochondrialdna instability andcopy number manipulation tarkastettiin21.1.2011. Vastaväittäjänätoimi PhD Ian J. Holt (Cambridgenyliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. Anu Wartiovaara.Prov. Katriina Itäahonväitöskirja Understanding HumanDrug Conjugating Enzymes;Regio- and Stereoselectivity inSulfotransferase 1A3 and theUDP-Glucuronosyltransferasestarkastettiin 28.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Sylvie Fournel-Gigleux (Henri Poincare Nancy 1-yliopisto, Ranska) ja kustoksenaprof. Risto Kostiainen.M. Sc. Maurice A.J. Janseninväitöskirja Using fluorescent andnon-fluorescent sterols to studyrafts and intracellular cholesteroltransport in mammalian cells tarkastettiin28.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Ole G. Mouritsen(Etelä-Tanskan yliopisto) ja kustoksenaprof. Elina Ikonen.FM Päivi Jokisen väitöskirjaIdentifying Genetic Risk Factorsin Canine Autoimmune Disorderstarkastettiin 28.1.2011. Vastaväittäjänätoimi Dr Catherine André(Rennesin yliopisto, Ranska) jakustoksena prof. Hannes Lohi.M.Sc. Evanthia Monogioudinväitöskirja Enzymatic cross-linkingof β-casein and its impact ondigestibility and allergenicity tarkastettiin28.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Ilkka Kilpeläinenja kustoksena prof. Marina Heinonen.ELL Anna Mykkäsenväitöskirja Expression of lactatetransporters MCT1, MCT2,MCT4 and the ancillary proteinCD147 in horse muscleand red blood cells tarkastettiin28.1.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Carsten Juel (Kööpenhaminanyliopisto) ja kustoksena prof.Jyrki Kukkonen.FM Risto Taipaleen väitöskirjaDisjunct eddy covariancemeasurements of volatile organiccompound fluxes using protontransfer reaction mass spectrometrytarkastettiin 7.2.2011. Vastaväittäjänätoimi Dr. AlbrechtNeftel (Agroscope Reckenholz-Tänikon -tutkimuslaitos, Sveitsi)ja kustoksena prof. Timo Vesala.FL Johanna Lauroksenväitöskirja Atmospheric particleformation in spatially andtemporally varying conditionstarkastettiin 11.2.2011. Vastaväittäjänätoimi vanhempi tutkijaOlaf Hellmuth (Leibniz-instituutti,Saksa) ja kustoksena prof.Markku Kulmala.FM Ari Harjunmaan väitöskirjaThe Path to a Porous SemiconductorMultilayer tarkastettiin11.2.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Marc Hou (Brysselin vapaayliopisto, Belgia) ja kustoksenaprof. Kai Nordlund.FM Minna Taskisen väitöskirjaPrognostic importance of thetumour microenvironment in follicularlymphoma patients treatedwith immunochemotherapy tarkastettiin11.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Sirpa Jalkanen(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Heikki Joensuu.FM Riikka-Liisa Urosenväitöskirja Sterol-binding proteinsin late endosomes—Regulationof endosome motility andlipid metabolism tarkastettiin11.2.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Volker Haucke (Berliininvapaa yliopisto) ja kustoksenaprof. Elina Ikonen.FM Anne Saarisen väitöskirjaGenetic variation in the LDLreceptor-related protein 5 (LRP5)gene—Association with bonehealth and metabolic parameterstarkastettiin 18.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Jaakko Ignatius(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Irma Järvelä.FM Jani Seitsosen väitöskirjaStructural studies on members ofthe picornavirus superfamily tarkastettiin18.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Peter Stockley(Leedsin yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. Juha Partanen.MMM Minna Peltolanväitöskirja Adhesion,Presenceand Antifouling of Deinococcusgeothermalis in Paper MachineEnvironment tarkastettiin22.2.2011. Vastaväittäjänä toimiDr. Anne Kahru (Kansallinen kemiallisenfysiikan ja biofysiikaninstituutti, Viro) ja kustoksenaprof. Kaarina Sivonen.Itä-Suomen yliopistoFM, prov. Katri Raition väitöskirjaDesign, Synthesis and InVitro Evaluation of Novel CannabinoidCB2 Receptor Ligands:A Structure-Activity Study tarkastettiin21.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Mika Scheinin(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Jouko Vepsäläinen.FM, LK Henna Karvisenväitöskirja Growth factor expressionin atherosclerosis and genetransfer for therapeutic angiogenesistarkastettiin 28.1.2011.Vastaväittäjänä toimi dos. MikkoSavontaus (Turun yliopisto)ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala.LL Matti Kärkkäisenväitöskirja Physical capacity andsupplementation of vitamin D andcalcium in postmenopausal womentarkastettiin 29.1.2011. Vastaväittäjänätoimi dos. Jari Salo(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Heikki Kröger.FM Janne Heikkilän väitöskirjaModels for elastography-basedjatkuu sivulla 72 >70 KEMIA 2/2011

in memoriamProfessori Jaakko PaasivirtaTiedemies oikeaan aikaanoikeassa paikassaJyväskylän yliopiston emeritusprofessori Jaakko Paasivirta(1931–2011) on poissa. Poismeno ei tullut yllätyksenä,mutta silti pitkäaikaisen ystävän ja läheisen työkaverin siirtyminentäältä ajasta ikuisuuteen kosketti hyvin syvältä.Ensimmäinen reaktioni oli, että Jyväskylän yliopisto jasamalla koko Suomen tiedeyhteisö menetti erään ansioituneimmistatiedemiehistään. Jaakon tapauksessa voidaantodellakin puhua tiedemiehestä, sillä hän jos kuka teki tutkimustatieteellisestä mielenkiinnosta eikä mennyt raha- javaltavirran mukana.Mieleeni muistuvat lukuisat, monessakin mielessä hyvintapahtumarikkaat yhteiset ulkomaan työreissut, konferenssit,palaverit ja tieteelliset neuvonpidot vuosien varrelta.Jaakko oli monissa tilaisuuksissa ”väriläiskä” ja usein hänenlennokkaat esitelmänsä herättivät ihastusta kuulijakunnassa.Minulle henkilökohtaisesti Jaakko oli paitsi opettajanimyös todellinen oppi-isä tieteen saralla. Hänen ansiostaanmuistan mm. saaneeni ensimmäisen työpaikkani joskus tutkijauranialkuaikoina. Suuri joukko muistakin laitoksestammevalmistuneista kemisteistä on saanut nauttia Paasivirranorganisoimasta rahoituksesta.Jaakon värikäs historia tutkimusprojekteineen ja julkaisuineenolisi monenkin kirjan arvoinen. Hänen sadoissa kirjallisissatuotoksissaan käsitellään spektroskopiaa ja kromatografiaamutta laaja-alaisesti myös muita kemian osaalueita,etenkin ympäristökemiaa.Erityisesti ympäristön haitta-aineisiin liittyvä kemiallinenanalytiikka ja kemikaalien ympäristökohtalo sekä myrkkyjenhaittaominaisuuksien tutkiminen olivat Paasivirran mielenkiinnonkohteita. Viime aikoina ennen kuolemaansa Paasivirtalaati vielä laajoja julkaisuja mm. ympäristön haittaaineidenkulkeutumisesta elinympäristössämme.Joukkoon mahtuu paljon ns. uteliaisuustutkimuksellistatulosaineistoa. Jaakkohan oli utelias ja äärimmäisen terävämuistinenja osasi siksi valita juuri ajankohtaisia tutkimusaiheita.Voidaankin sanoa, että siinä oli tiedemies, joka olioikeaan aikaan oikeassa paikassa.Ennakkoluulottomia ideoitaJaakko Paasivirta (23.9.1931–18.1.2011)Työssään tieteen mestari testasi usein ennakkoluulottomastimonien mielestä jopa utopistisilta tuntuvia tutkimusideoitaan.Toisaalta vierasta hänelle ei ollut myöskään harrastaapuhtaasti soveltavaa tutkimusta yhteistyössä teollisuusyritystenkanssa. Yhteistyökumppaneita yliopistomaailmastaja sen ulkopuolelta maapallon kaukaisimmiltakin kolkiltakertyi vuosien varrella äärettömän paljon.Kaiken tämän rinnalla ja tämän seurauksena Paasivirranprojekteissa syntyi valtava määrä puhtaasti perustutkimuksellistatietoa. Sen arvo koko kemian laitoksen tulevalle toiminnallekinon hyvin merkityksellinen. Sen todellinen merkitysselviää lopullisesti vasta tulevina vuosina.Usein Jaakko ei varmaan itsekään tiedostanut, milloin hänoli työssä ja milloin vapaa-ajalla. Muistan miten hän kertoijoskus, kuinka hän aikoinaan valmistautui tulevaan lisensiaatintenttiinsäLapissa patikkaretkellään lueskelemalla tuntikaupallakannon nenässä istuen tenttikirjaansa.Työ oli tehtävä silloin, kun sen tekeminen tuntui mukavalta– toisin kuin nykyään – aikaan ja paikkaan sekä rahaankatsomatta. Siinä on varmasti ajateltavaa myös monillenykytiedemiehille, jotka tehtailevat julkaisuja ja hankkivatmeriittiä ja rahoitusta tieteen kilpakentillä.Nyt Jaakon elämäntyö on päättynyt ja innokkaan suunnistajanviimeinen rasti on löytynyt. Hän jätti poistuessaan monessakinmielessä ison aukon täytettäväksi tiedekenttään.Perheen ja ystävien mieliin jäi syvä kaipaus ja poikkeuksellisenpaljon ihmissielun syövereitä koskettelevia lämpimiämuistoja.Juha KnuutinenKirjoittaja on Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian professorija Jaakko Paasivirran pitkäaikainen ystävä ja työkaveri.2/2011KEMIA71

henkilöuutisiamonitoring of focused ultrasoundsurgery and diagnostics tarkastettiin25.2.2011. Vastaväittäjinätoimivat prof. J. Brian Fowlkes(Michiganin yliopistosairaala,USA) ja prof. Bernt Lie (Telemarkinyliopisto, Norja) ja kustoksenaprof. Kullervo Hynynen.Jyväskylän yliopistoFM Salla Ruskamon väitöskirjaStructures, interactions andpacking of filamin domains tarkastettiin14.1.2011. Vastaväittäjänätoimi dos. Petri Kursula(Oulun yliopisto/CSSB-HZIHampuri) ja kustoksena prof. JariYlänne.FM Sanni Voutilaisenväitöskirja Fungal thermostablecellobiohydrolases—Characterizationand protein engineeringstudies tarkastettiin 4.2.2011.Vastaväittäjänä toimi Dr. MichaelJ. O’Donohue (Ranskan kansallinenmaatalousinstituutti IN-RA) ja kustoksena dos., FT OlliPentikäinen.FM Janne Juntusen väitöskirjaDiffusion in evolving environment:Monte Carlo studies usingdiscrete models tarkastettiin5.2.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Mikko Alava (Aalto-yliopisto)ja kustoksena dos. JuhaMerikoski.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Irina Turun väitöskirja AdsorptiveRemoval of Harmful OrganicCompounds from AqueousSolutions tarkastettiin 21.12.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. AhmetÖzdural (Hacettepen yliopisto,Turkki) ja kustoksena dos. TuomoSainio.Oulun yliopistoDI Ilkka Malisen väitöskirja Improvingthe robustness with modifiedbounded homotopies andproblem-tailored solving procedurestarkastettiin 21.1.2011.Vastaväittäjänä toimi akatemiaprof.Tapio Salmi (Åbo Akademi)ja kustoksena prof. Juha Tanskanen.FM Johanna Leppälänväitöskirja The genetic basis ofincipient speciation in Arabidopsislyrata tarkastettiin 4.2.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. AlexWidmer (Sveitsin teknologiainstituutti)ja kustoksena prof. JaakkoLumme.Proteiinimuokkaus tuottaalämmönkestäviä sellulaasejaSanni VoutilainenHomeperäisten sellulaasienlämmönkestävyyttä voidaanparantaa selvästi suunnatunevoluution ja kohdennetun mutageesinavulla, osoittaa SanniVoutilainen väitöstutkimuksessaan.Hän nosti myös sellulaasienaktiivisuutta liittämälläniihin selluloosaa sitovan proteiinimoduulin.Voutilainen selvitti lisäksikolmen uuden homeperäisensellulaasin ominaisuuksia javertasi niitä laajasti tutkittuunTrichoderma reesei -homeensellulaasiin. Uudet sellulaasitvaikuttavat korkean aktiivisuutensaja hyvän lämmönkestävyytensäansiosta lupaaviltamyös teolliseen käyttöön.Kasviperäisen biomassan sellulaasitovat entsyymejä, jotkahajottavat selluloosaa glukoosiksi.Sellulaaseja käytetään erityisestipaperi- ja tekstiiliteollisuudessa.Niiden hyödyntämistäbioetanolin tuotannossa tutkitaanmaailmanlaajuisesti.Luonnon entsyymit eivät ainatoimi teollisuuden edellyttämissäolosuhteissa, esimerkiksikorkeassa lämpötilassa tai neutraalistapoikkeavassa pH:ssa.Entsyymien ominaisuuksia voidaankuitenkin muuntaa proteiinimuokkauksenkeinoin.FM Sanni Voutilaisen väitöskirjaFungal thermostable cellobiohydrolases—Characterizationand protein engineeringstudies tarkastettiin Jyväskylänyliopistossa 4.2.2011. Vastaväittäjänätoimi Dr. MichaelJ. O’Donohue (INRA, Ranska)ja kustoksena dosentti Olli Pentikäinen.FM Sami Kivelän väitöskirjaEvolution of insect life historiesin relation to time constraints inseasonal environments. Polymorphismand clinal variation tarkastettiin26.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Wolf Blanckenhorn(Zürich-Irchelin yliopisto, Sveitsi)ja kustoksena prof. Arja Kaitala.Tampereen teknillinenyliopistoTkL Pirkko Eteläahon väitöskirjaMelt-Compounded ThermoplasticNanocomposites: Processing,Structure and Propertiestarkastettiin 25.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Carl-Eric Wilén(Åbo Akademi) ja kustoksenaprof. Pentti Järvelä.Tampereen yliopistoM.Sc. Calypse Bessem Agborsangayanväitöskirja Biomarkersfor risk of breast cancer duringpregnancy: A nested case controlstudy tarkastettiin 29.1.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. AlbertoAscherio (Harvardin yliopisto,USA) ja kustoksena prof. MattiLehtinen.MD Adetunji Toriolanväitöskirja Epidemiological studyof the role of vitamin D in the aetiologyof ovarian cancer tarkastettiin29.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Christel Lamberg-Allardt(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Matti Lehtinen.FM Kalle Sipilän väitöskirjaCardiometabolic and GeneticRisk Factors for Early Atherosclerosistarkastettiin 18.2.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. EskoVanninen (Itä-Suomen yliopisto)ja kustoksena prof. Mika Kähönen.FM Satumarja Stenmaninväitöskirja Coeliac Disease-inducingGluten: in vitro harmfulnessand detoxification by germinatingcereal enzymes tarkastettiin25.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Olli Simell (Turun yliopisto)ja kustoksena prof. JukkaMustonen.Turun yliopistoFM Petra Larmon väitöskirjaThe Health Effects of Sea BuckthornBerries and Oil tarkastettiin14.1.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. John W. Finley (Louisiananvaltionyliopisto, USA) ja kustoksenaprof. Heikki Kallio.FM Tiina Ujulan väitöskirjaStudies on [68]Ga-Based Agentsfor PET Imaging of Cancerand Inflammation tarkastettiin14.1.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Cristina Nanni (Bolognanyliopisto, Italia) ja kustoksenaprof. Juhani Knuuti.FM Päivi Marjamäenväitöskirja Imaging of dopamineand serotonin transporters. Preclinicalstudies with radiotracersfor positron emission tomographytarkastettiin 21.1.2011. Vastaväittäjänätoimi dos. Kim Bergström(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Olof Solin.FM Kati Tarkkosen väitöskirjaFibroblast Growth Factor 8and its Receptors in the Growthand Angiogenesis of ExperimentalBreast Cancer with SpecialReference to Thrombospondin-1as a Novel Target Gene ForFGF-8 tarkastettiin 25.2.2011.Vastaväittäjänä toimi Dr. RichardGrose (Barts and the LondonSchool of Medicine and Dentistry-yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Pirkko Härkönen.FM Henna Röytiön väitöskirjaIdentifying and characterizingnew ingredients in vitro for prebioticand synbiotic use tarkastettiin4.3.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Koen Venema (TNO Nutritionand Food Research, Alankomaat)ja kustoksena prof. SeppoSalminen.Åbo AkademiDI Saara Inkisen väitöskirjaStructural Modification ofPoly(lactic acid) by Step-GrowthPolymerization and Stereocomplexationtarkastettiin 21.1.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. KatjaLoos (Groningenin yliopisto,Alankomaat) ja kustoksena dos.Anders Södergård.DI Mats Käldströmin väitöskirjaCellulose Valorization byHeterogenous Catalysis tarkastettiin4.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. James A. Anderson(Aberdeenin yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. DmitryMurzin.FM Jonas Forsmaninväitöskirja Rare Sugars withPharmaceutical Applications—From Bench-scale to Productiontarkastettiin 18.2.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Ole Hindsgaul(Carlsberg-laboratorio, Tanska) jakustoksena prof. Reko Leino.M.Sc. Elena Tokarevanväitöskirja Spatial Distributionof Components in Wood by ToF-SIMS tarkastettiin 18.2.2011. Vastaväittäjänätoimi emer.prof. UllaWestermark (Luulajan teknillinenyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Bjarne Holmbom.72 KEMIA 2/2011

Kimmo HimbergpoliisikoulunrehtoriksiRikosteknisen laboratorion johtajaKimmo Himberg on siirtynytTampereella toimivan Poliisiammattikorkeakoulunrehtoriksi.Maaliskuussa alkanut työ on määräaikainenja päättyy ensi vuodenhuhtikuussa.Himberg on johtanut keskusrikospoliisinrikosteknistä laboratoriotavuodesta 1991. Hän on toiminutmyös asiantuntijatehtävissäEuroopan neuvostossa, sisäministeriönteknisenä johtajana ja tutkijanaVTT:ssä.Rehtorinvirka tuli hakuun, kunPoliisiammattikorkeakoulun rehtoriSeppo Kolehmainen nimitettiinmääräajaksi poliisihallituksenvalvonta- ja hälytystoimintayksikönpäälliköksi.Sanna MuuriSKS kannustikemian opiskelijoitaHenri PitkänenTapani VenäläinenLauri KivijärviMiia MäntymäkiTiina SarnetSuomalaisten KemistienSeura (SKS) on jakanut vuoden2010 opiskelijastipendinsä.Stipendin saivat filosofianylioppilaat Tiina SarnetHelsingin yliopistosta,Lauri Kivijärvi Itä-Suomenyliopistosta ja Petra VaskoJyväskylän yliopistosta sekätekniikan ylioppilas HenriPitkänen Lappeenrannanteknillisestä yliopistosta.500 euron stipendit myönnetäänerinomaisesti menestyneille,motivoituneilletuleville kemisteille. Stipendinsaajattoimivat myösaktiivisesti omissa ainejärjestöissäänja ovat osoittautuneetopiskeluympäristössäänvaloisiksi ja yhteistyökykyisiksi.He toimivat ensimmäisenvuosikurssin opiskelijoidentuutoreina.Ilari KuronenHeleena KarrusPetra VaskoTULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTChemBio FinlandHelsinki 22.–24.3.2011www.finnexpo.fiKemian päivätHelsinki 22.–24.3.2011www.kemianseura.fiTeolliset palvelutHelsinki 22.–24.3.2011www.expomark.fiEasyFairs SubcontractorHelsinki 23.–24.3.2011www.easyfairs.com/fiKemian opetuksen päivätHelsinki 23.–24.3.2011www.helsinki.fi/kemma/opettajilleLaboratorion vaativa jätehuoltoHelsinki 29.–30.3.2011www.ael.fiLuman tiede- ja teknologiapäivätHelsinki 6.–7.4.2011www.helsinki.fi/lumaArjen ihmeitäOulu 9.4.2011www.kemia2011.fiSciFestJoensuu 13.–16.4.2011www.scifest.fiLaboratorionjohtajansäteilysuojelukoulutusHelsinki 19.–20.4.2011www.ael.fiYmpäristötieteen päivätTurku 5.–6.5.2011www.fses.fi/congress/Lasten tiedetapahtumaJippo-päivätHelsinki 7.5.2011www.helsinki.fi/lumaKemiaa KampissaHelsinki 12.5.2011www.kemia2011.fiKemikaalivirastonsidosryhmäpäiväHelsinki 17.–18.5.2011www.echa.euYhdyskuntatekniikka 2011Turku 18.–20.5.2011www.yhdyskuntatekniikka.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 19.–20.5.2011www.helsinkicf.euCamure-8 & IMSR-7Naantali 22.–25.5.2011www.camure.orgBioenergia 2011Jyväskylä 5.–8.9.2011www.jklpaviljonki.fiAlihankinta 2011Tampere 13.–15.9.2011www.alihankinta.fiFinnpack 201122.–24.9.2011www.jklpaviljonki.fiEasyFairs PakkausHelsinki 5.–6.10.2011www.easyfairs.com/fiMuovituotteen mittaaminenja laadunvarmistusHelsinki 6.–7.10.2011www.ael.fiTilastolliset menetelmätlaboratoriossaHelsinki 23.–24.11.2011www.ael.fiReaaliaikainen PCRHelsinki 29.–30.11.2011www.ael.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTFiltech 2011Wiesbaden, Saksa 22.–24.3.2011www.filtech.deLuxe Pack 2011Shanghai, Kiina 29.–30.3.2011www.luxepack.comEuropean Coatings Showand CongressNürnberg, Saksa 29.–31.3.2011www.european-coatings-show.comEuCheMS Inorganic ChemistryConference EICC-1Manchester, Iso-Britannia11.–14.4.2011www.rsc.orgEuroPACT 2011Glasgow, Iso-Britannia 27.–29.4.2011events.dechema.de/Separations for BiotechnologyManchester, Iso-Britannia27.–29.4.2011www.soci.org/eventsThe Culture of Responsibility:Ethics, Chemistry andthe EnvironmentModena, Italia 28.–30.4.2011www.mochim2011.unimore.itBurgenstock ConferenceBrunnen, Sveitsi 1.–6.5.2011www.stereochemistry-buergenstock.ch6 th European Symposium onClinical Laboratory and In VitroDiagnostic IndustryBarcelona, Espanja 5.–6.5.2011www.acclc.catICheaPFirenze, Italia 8.–11.5.2011www.aidic.it/icheap10/Chemometrics’ Epistemologyin Systems BiologyÖresund, Ruotsi 9.–11.5.2011www.systemsbiology.seInterpack 2011Düsseldorf, Saksa 12.–18.5.2011www.interpack.comSt. Petersburg Chemforum 2011Pietari, Venäjä 17.–19.5.2011www.lenexpo.ruwww.corrosion.lenexpo.ru/enICAS-2011Kioto, Japani 22.–26.5.2011icas2011.comiCEF 11Ateena, Kreikka 22.–26.5.2011www.icef11.orgNanotech Europe jaEuroNanoForumBudapest, Unkari 30.5.–1.6.2011www.nanotech.netwww.euronanoforum2011.euBBMEC 2011Weimar, Saksa 19.–22.6.2011www.bbmec2011.deEPIC 2011Manchester, Iso-Britannia20.–23.6.2011www.icheme.org/epic20112/2011KEMIA73

seurasivutKemiat kohtaavatPohojanmaallaNuoresta yhdistysiästäänhuolimattakemistit ovat epävirallisestikokoontuneetPohjanmaalla jo1970-luvulta lähtien.Kaikki alkoi tuttujen tapaamisesta,johon liitettiin myöhemminmukaan myös laite- ja kemikaalitoimittajienedustajia.Sittemmin mukaan kutsuttiinalueelle muuttaneita kemistejäja ohjelmaan liitettiin ammattitaitoakehittävää toimintaa.Virallisesti Pohjanmaan kemistit– Österbottens kemister-yhdistys perustettiin Kokkolassa8.2.2002. Yhdistyksentavoitteena on ollut edistää yhteistyötäPohjanmaalla asuvienjäsentensä ja Pohjanmaan alueellatoimivien kemianyritystenvälillä sekä kehittää jäsentensäammatillista pätevyyttä.Toiminnan ovat mahdollistaneetyhteistyökumppaniyritykset,joiden tukea yhdistys on pitänyterittäin suuressa arvossa.Yhdistyksen jäsenistö koostuupääasiassa kemian alallatoimivista ammattilaisista, koskaPohjanmaan alueella ei oleollut kemistejä kouluttavaa yliopistollistatiedekuntaa. Muutamavuosi sitten Kokkolan yliopistokeskuksessaaloitettiinkuitenkin opintoväylä kemianaikuisopiskelijoille Oulun yliopistonalaisuudessa.Pohjanmaan kemistit ovat olleeterittäin tyytyväisiä koulutuksenalkamisesta, toimiihanPohjanmaan alueella muun muassaSkandinavian suurin epäorgaanisenkemianteollisuudenkeskittymä.Pohjanmaan kemistit ovatmyös tukeneet alueen lahjakkaitaylioppilaita vuosittaisillakannustusstipendeillä.Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toiminut Reino Lammi lausui kiitokset Ann-MariHäkkiselle (keskellä), joka syksyn 2004 ekskursiolla esitteli kemisteille Länsi-Suomen ympäristökeskuksentoimintaa Vaasan Technobothniassa.Kemian vuottajuhlitaan elokuussaTarkoituksensa toteuttamiseksiyhdistys on järjestänyt kokouksia,luento- ja esitelmätilaisuuksia,tutustumiskäyntejä ja koulutustilaisuuksia.Toiminta onmuovautunut kahdeksi vuosittaiseksitilaisuudeksi, jotka ovatvuosikokous ja syysekskursio.Molempien yhteyteen on pyrittyjärjestämään yritysvierailuja esitelmä ajankohtaisesta aiheesta.Tunnelmaa on kevennettyrennolla yhdessäololla jamakunautinnoilla.Tutustumiskäynneillä ja tilaisuuksissaon pyritty pitämäänmukana myös pohojalaista huumoria,perustuuhan toiminta jaosallistuminen vapaaehtoisuuteen.Esimerkiksi Seinäjoenvuosikokouksen 2010 yhteydessäkuultiin humoristista trubaduuriaOlli Orrenmaata.Lyhyen mutta ytimekkäänyhdistyshistoriansa aikana yhdistyksenjäsenet ovat saaneettutustua muun muassa viinanja elintarvikkeiden tuotantoon,lisäravinteisiin, hionta- ja muovituotteidenvalmistukseen sekäkasvinsuojeluaineiden ja metallientuotannon saloihin.Poikkitieteellisiä näkökulmiaon pyritty pitämään yllä mielenkiintoisillaesityksillä esimerkiksienergiantuotannostaja uusien liikennepolttoaineidentuotantomahdollisuuksista.Yhdistyksen toiminnassa mukanaolemalla ja osallistumallatapahtumiin on siis erittäin hyvätmahdollisuudet tutustuaympäröivän yhteiskuntammePohjanmaankemistit ry• Perustettu: 2002• Jäseniä: 89• Jäsenmaksu: ei• Facebookissa:Pohjanmaan kemistit• Liittyminen: yhteydenottosihteeriin tomi.heikkinen@upm-kymmene.com taipuheenjohtajaan sami.selkala@netikka.fitärkeisiin osa-alueisiin ja kohdatasamalla kaltaisiaan kemistejä.Tulevaisuuden haasteena onsaada lisää aktiivisia jäseniä jalöytää uusia mielenkiintoisiayritysvierailukohteita. Jos jokutämän jutun lukenut toimii yrityksessä,jossa voisi olla kiinnostavaakuultavaa kemisteille,yhdistyksen hallitus ottaa mielelläänvastaan vinkin. Kemistitovat fiksua porukkaa ja saattavatkysyä outojakin asioita, mikävoi laittaa miettimään tuottoisiakinkehityskohteita yrityksentoiminnassa.Parhaillaan yhdistyksessä onsuunnitteilla kemian vuoden2011 tapahtuma, joka järjestetäänKokkolan asuntomessujenaikaan 11. elokuuta. Kaikki kemiastakiinnostuneet, tervetuloa!Ann-Christine AnderssonSami SelkäläKirjoittaja on Pohjanmaankemistien puheenjohtaja.sami.selkala@netikka.fi74 KEMIA 2/2011

SKS:n helmikuun kokousKemistit tutustuivatoluenpanoonSuomalaisten KemistienSeuran kokouspidettiin 10. helmikuutaSinebrychoffin tuotantolaitoksessaKeravalla.Kokouksessa hyväksyttiin seuranuusiksi varsinaisiksi jäseniksiPh.D. Student AfnanAL-Hunaiti, FM, MMM KatiHakala, FK Anne Kettunen,FM Riikka Lahti, FM MerjaLusa, FM Niina Nieminen, FTMikko Rautiainen ja FT HarriSetälä.Nuoriksi jäseniksi otettiinfilosofian ylioppilaat SanteriJortikka, Timo Jääskeläinen,Tiia Kakko, Eva Marcon,Joona Mikkilä ja Vesa-PekkaVilja sekä tekniikan ylioppilaatMarisa Mäntylä ja Tuija Nyman.Kokouksen virallisen osanjälkeen Sinebrychoffin tutkimuspäällikköHanna Talviojaesitteli panimoa ja kierrätti kokouksenosanottajia sen tiloissatutustumassa laitoksen tuotantoon.Sinebrychoff on Pohjoismaidenvanhin panimo, jonka perustiHelsingin Hietalahteenvenäläinen maahanmuuttajaNikolai Sinebrychoff vuonna1819.Yhtiö laajensi vuonna 1955oluesta myös virvoitusjuomiin.Pari vuotta myöhemmin syntyisen tunnetuin tuotemerkki Koff.Keravalle yhtiön tuotantolaitossiirtyi vuonna 1992.Nykyään Sinebrychoff onSuomen panimo- ja virvoitusjuoma-alanmarkkinajohtaja,jonka osuus on noin 50 prosenttia.Lähes tuhat henkeä työllistävänpanimon vuosituotantoylittää 400 miljoonaa litraa.Määrästä viisi prosenttia meneevientiin. Yhtiön liikevaihto hipoo400 miljoonaa euroa.Sinebrychoff on tätä nykyäosa tanskalaista Carlsbergkonsernia.Maailmanlaajuisestikonserni tekee olutta 12 miljardialitraa vuodessa.Sinebrychoffin ympäristöohjelmanperustana on toimintojenjatkuva parantaminen, luonnonsäästäminen ja ympäristöhaittojenehkäiseminen. Ympäristönsäästäminen näkyy selvimminraaka-aineiden valinnassa jakäytössä sekä sivutuotteiden jajätteiden hyötykäytössä ja kierrätyksessä.Heleena KarrusKirjoittaja on SuomalaistenKemistien Seuran sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUKemian Päivät ja ChemBio Finland22.–24.3.2011Helsingin messukeskusKemian Päivien ohjelma on julkaistu verkkosivulla. Luennoilleon vapaa pääsy. Seuran jäsenille on varattu 22.3. pidettäväänget together -tilaisuuteen kiintiö, joka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.Ilmoittautumiset 14.3. mennessä:www.kemianseura.fi/ilmoittautuminen.Lisätietoja: www.kemianseura.fi ja www.chembiofinland.fi.Kemiallisteknillisen yhdistyksenVuosikokous ja vierailu28.3.2011 klo 18Fermion Oy, Koivu-Mankkaan tie 6, EspooKokouksen jälkeen tutustuminen Fermionin toimintaan.Tutustumiskäynnille mahtuu mukaan 30 ensiksi ilmoittautunutta.Ilmoittautumiset 21.3. mennessä yhdistyksensihteerille: victor.heinanen@tkk.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous30.3.2011 klo 17.30Säteilyturvakeskus, Laippatie 4, HelsinkiVirallisten vuosikokousasioiden lisäksi asialistalla onnuorten tutkijain tunnustuspalkinto sekä kemian vuosi 2011.Lisäksi tutustutaan Säteilyturvakeskuksen toimintaan.Ilmoittautumiset 18.3. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiUudet toimintatavat kemikaaliturvallisuudessa12.4.2011Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, HelsinkiLisätietoja ja ilmoittautumiset 11.3. mennessä:www.kemianseura.fi.Pirkanmaan kemistiseuranStudia Generalia: Vesikemia28.4.2011 klo 18Pääkirjasto Metson luentosali, Tampere.Aiheina vesijohtoveden valmistuksen kemia, kaivovedenanalyysien tulkinta ja vedenkäsittelykemikaalit.Synteettisen kemian jaoston ja NMR-jaostonYhdistetty XII Synteettisen kemian jaostonkevättapaaminen ja Kansallinen NMR-symposiumi7.–10.6.2011Kylpylähotelli Rantasipi, Laajavuori, JyväskyläLisätietoja: http://syn-nmr2011.jyu.fi.Sinebrychoffin kuuluisat panimohevoset ovat tehneet yhtiötätunnetuksi jo lähes kahden vuosisadan ajan.Oy Sinebrychoff AbKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä3/11 1. huhtikuuta 28. huhtikuuta4/11 12. toukokuuta 9. kesäkuuta5/11 5. elokuuta 1. syyskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.2/2011KEMIA75

PalstallakerrotaanTekniikanmuseonesineidentarinoita.Kemiaa koko elämäKun vesi tulipostistaRiina LinnaKemiaa koko elämä -näyttelyn vesipostion 1930-luvulla käyttöön otettua pelkistettyämallia, jonka on valmistanutHelsingin vesijohtolaitoksen konepaja.Vodaa Stadiin -näyttelyssä on esilläkookkaampi ja koristeellisempi malli1900-luvun alusta.HELSINGISSÄ voi yhä törmätä vihreäksimaalattuihin vesiposteihin muistonaajalta, jolloin juomavettä oli alettu puhdistaamutta vesijohtoverkosto ei vieläkattanut läheskään kaikkia kaupunginkotitalouksia.Varakkaimmilla alueilla vesijohdotvedettiin heti asuntoihin asti, muttatyöväen kaupunginosissa yleisintäoli asentaa pihalle usean perhekunnanyhteinen vesiposti, josta vettä sai noutaa.Yleensä vesi jouduttiin kantamaanmyös takaisin ulos, sillä viemäriverkostolaajeni huomattavasti vesijohtoverkkoahitaammin.Asuinalueiden lisäksi vesiposteja ilmestyimyös satamiin ja puistoihin. Talvisinvesipostien ongelma oli jäätyminen,jonka estämiseksi kraanojen runkoatopattiin kankailla.Kerrostalojen lisääntyessä asuntokohtainenvesijohto yleistyi nopeasti.Pääkaupungin omakotitaloalueilla vesiposteistaluovuttiin silti paikoin vasta1960-luvulla. Tätä nykyä yleisiä vesipostejaon Helsingissä satakunta.KÄYTTÖVETTÄ alettiin puhdistaateollisesti 1800-luvun lopussa, kuntarttuvien tautien ja hygienian välinenyhteys ymmärrettiin. Ennen puhdistamoitajuomavettä oli käsitelty muunmuassa keittämällä, pitämällä auringonvalossasekä sekoittamalla siihentuhkaa tai suolan ja soodan seosta.Helsingissä vesi saatiin kaivoista, joitakuitenkin jouduttiin sulkemaan vedensaastumisen vuoksi. Kapealla niemellätiheästi asunut väkimäärä oli yksinkertaisestiliian suuri.Aluksi vesi otettiin Vantaanjoesta japuhdistettiin mekaanisesti suodattamallase hiekan ja soran läpi. Kun prosessikuitenkin oli hidas ja veden kulutussamaan aikaan kasvoi, oli vuonna 1909pakko siirtyä kemialliseen puhdistusprosessiin.Ns. pikasuodatinaltaissa vesisaostettiin käyttämällä alumiinisulfaattiaja myöhemmin desinfektiokemikaalinaklooria.Kemiallinen puhdistusprosessi sekänopeutti vedenpuhdistusta että paransihuomattavasti puhdistetun veden laatua.Vielä 1900-luvun ensimmäisellävuosikymmenellä helsinkiläiset olivatmoittineet sekä hanasta että vesiposteistatullutta vettä keltaiseksi ja niin pahanhajuiseksi,että se oli etenkin kahvinkeittoontäysin käyttökelvotonta.NYKYÄÄN käytössä oleva puhdistusprosessiei juuri eroa 1900-luvun alunkemiallisesta prosessista. Uutuutena onesitelty otsonointi, joka vähentää kemikaalienkäyttöä yleensä, sekä UV-desinfiointi,joka varmistaa veden hyvänmikrobiologisen laadun.Lisäksi aktiivihiilisuodatus poistaavedestä orgaanista ainesta. Muut muutoksetliittyvät lähinnä prosessien automatisointiinja valvonnan kehittämiseen.Kemiallisen puhdistusprosessin kehittyminenoli suuri asia sekä ihmiselleettä luonnolle. Puhdistettu käyttövesiparansi ihmisten terveyttä, myöhemminaloitettu jäteveden puhdistaminen kohensihygieniaa ja ennen kaikkea ympäristönja vesistöjen tilaa.TEKNIIKAN museossa esitellään vedenpuhdistustekniikkaakolmessa näyttelyssä.Kemiaa koko elämä -näyttelyssävoi tutustua käyttöveden ja jätevedenpuhdistuksen prosessiin erityisesti kemiannäkökulmasta.Vodaa Stadiin ja Metropoli ja meripuolestaan muodostavat kokonaisuuden,jossa veden matka Päijänteestäpuhdistamon kautta koteihin ja jälleenviemäristä jätevedenpuhdistamolle tuleeesiin laajemmin koko yhteiskunnankannalta.Vesitekniikan esittely Tekniikan museossaon luontevaa, sillä museon kolmerakennusta toimivat aiemmin Helsinginvesilaitoksena. Vuonna 1876 aloitettutoiminta siirtyi 1900-luvun alkupuoliskollalopulta kokonaan Vantaanjoenlänsirannalle, kun vanhan laitoksen kapasiteettiei enää riittänyt.Johanna VähäpesolaKirjoittaja on Tekniikan museonnäyttelykoordinaattori.www.tekniikanmuseo.fi76 KEMIA 2/2011

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2011NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2011 3.1. 13.1. 1.2. Laboratoriot, ympäristötekniikkaLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille2/2011 7.2. 21.2. 10.3. ChemBio 11 -erikoisnumeroHelsingin Messukeskus 22.–24.3.20113/2011 24.3. 7.4. 28.4. Analytiikka, kemikaalit, työturvallisuus,Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2011 6.5. 20.5. 9.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu yrityksille ja asiantuntijoille5/2011 1.8. 15.8. 1.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2011 2.9. 16.9. 5.10. Tutkimus, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu tutkimuslaitoksille7/2011 7.10. 21.10. 9.11. Innovaatiot, prosessit, ympäristöLisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille8/2011 9.11. 23.11. 13.12. Analytiikka, mittaukset, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!78 % lukijoistamme tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: Leena Laitinenleena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Precisan vaa’at ja analysaattoritLaadukasTarkkaPitkäikäinenLuotettavaJopa 5 vuoden takuuToimintavarmaNämä ja paljon muutaChemBio-messuillaosastollamme 6 d 51.Tervetuloa!Ota askel parempaanTEOPALasiakaspalvelu@teopal.fiwww.teopal.fi(c) EmmuliProduction 2011-02_HeLi