Highland Cattle tekee arvokasta luonnonhoitotyötä - Maaseudun ...

Highland Cattle tekeearvokasta luonnonhoitotyötäSeitsemän vuoden kokemukset Turun Ruissalosta osoittavat,että luonnonlaitumien hoito onnistuu eläimiltä loistavasti.Karjankasvattaja Pauliina Ukkonen on tehnyt luonnonlaitumienhoidossa pitkäjänteistä työtä.Lähes yhtä pitkään, kun olenaviomieheni kanssa kasvattanutHighland Cattle -nautakarjaa,on karjamme tehnytluonnonhoitotyötä eri puolilla eteläistäSuomea, säkyläläinen karjankasvattajaPauliina Ukkonen kertoo.Yhden kesän kokeilu alkoi muutamallahieholla Espoossa. Sitä seurasiviiden vuoden kausi Hangossa, jonnenaudat palasivat lähes neljänkymmenenvuoden jälkeen.Viimeiset seitsemän vuotta on osakarjasta tehnyt raivaustöitä kahdellaRuissalon laitumella Turussa. Kesälaidunnustyöjatkuu vielä ainakin muutamanvuoden Turussa.– Kun hain karjaa talviteloille Säkylään,saatoin todeta, miten hyvinvoiviaeläimet olivatkaan, Ukkonen sanoo.Highland Cattle -karjalle (YlämaanPauliina Ukkonen on toiminut yli kymmenen vuotta karjankasvattajanaja vastannut lihan suoramyynnistä.26 MAASEUTUplus 1/2011

karja) luonnonlaitumien hoito sopii loistavasti,sillä sen kyky hyödyntää laitumienmonipuolista antia on vertaansavailla. Kasvattajalle ja karjalle luonnonlaitumetovat erinomainen kesäkohde.Eläinten laiduntamisesta seuraa myösmonia muita hyötyjä ihmisille ja maisemille.Maisema avartui RuissalossaRuissalon laitumet vaativat kaksi seikkaaennen eläinten tuloa: puiden raivaustaja aitalinjan tekoa. Alueen oliannettu olla pitkään luonnontilaisenaeikä raivaustöitä oltu tehty. Seurauksenaoli voimakas pusikoituminen jaumpeenkasvu.Ensin paksuja puita kaadettiin jaraivattiin reitti aitalinjalle. Sähkön kulkeminenaidassa takasi sen, että eläimetpysyivät aitalinjan sisä- ja ihmisetulkopuolella.– Karjamme havaitseminen ensimmäisinäkesinä oli hyvin sattumanvaraista,sillä ne piiloutuivat ryteikköön,ja koska järviruoko on eläinten suurtaherkkua, katosivat eläimet parimetrisenkasvillisuuden sekaan, Ukkonennaurahtaa.Kesä kesän perään tehty laiduntaminenalkoi kuitenkin tuottaa tulosta.Sekä eläimet että meri alkoivat näkyä.Laiduntava karja tuottaa näkyvää tulostaja maisema muuttuu ihmissilmää miellyttäväksi.Karja tuottaa mielihyvääRuissalossa liikkuvat kertoivat kokevansamielihyvää sekä avartuvastamaisemista että eläinten näkemisestä.Karjankasvattajan mukaan ihminenhaluaa kohdata karjaa, lampaita, hevosia.– Voisikin sanoa, että meillä on verissähalu toimia yhdessä eläinten kanssa.Kaupungistumisen myötä tämä luontainentarve on vaikeutunut, mutta karjantuominen näille luonnonhoidollisestimerkittäville alueille on tehnyt uudelleenmahdolliseksi kohdata tuotantoeläimiä,Ukkonen toteaa.Keväällä kuljetusautosta nautojapurettaessa karjankasvattajan sydäntälämmitti erään katselijan kommentti,että nyt hänen kesänsä alkaa.Lapset tutustuvat karjatilaanYlämaan karja viihtyy ulkona ympärivuoden. Osa karjasta palaa TurustaSäkylään syksyllä ja osa on ollut kesänjo Säkylässä. Läheinen ala-aste järjestääsyksyisin tutustumiskäynnin tilalle.– Nämä hetket ovat niin tärkeitä lapsilleja nuorille, että he saattavat jonkunpäivän päästä tuoda vielä oman perheensäkinkarjaa katsastamaan, Ukkonensanoo.– Välillä onkin mielessä pyörinytajatus, että pitäisi järjestää "karjaleirejä",jolloin kasvattajan opastuksella perehdyttäisiintekemäämme työhön. Tiedävaikka nämä nuoret sitten tulevaisuudessainnostuisivat uraan maatalouden puolella.Vaikutus ympäröiväänluontoonUkkosen karja on laiduntanut ylikymmenellä eri laitumella. Kasvi- jaeläinkunnan lajikirjo on selkeästi monipuolistunutlaiduntamisen aikana.Lukuisat lintulajit etsivät muuttomatkoillaanaukeita levähdyspaikkojalaitumilta. Eri perhos- ja hyönteislajittarvitsevat niittykasveja, joiden määrälisääntyy laidunnuksen myötä. Aiheestaon tehty myös lukuisia tutkimuksia.Kunnalle vetovoimaalaidunnuksestaSuomalainen kuntakenttä on kokenutmuutoksia viime vuosina. Oma paikal-linen identiteetti säilyy, vaikka rajojamääritelläänkin uudelleen.Vetovoimaa uusien asukkaiden houkuttelemiseentarvitaan, jotta väestönikääntyminen ei käännä asukaslukuapysyvästi laskusuuntaan.– Mitä kunta kertoo ulospäin tuomallaalueitaan laidunnuksen piiriin? Vähintäänkinsen, että kyseisessä kunnassa halutaanelää ajan hermolla tuomalla kauniisti hoidettualuonnonlaidunta ihmisten silmiinja saattamalla näkyviin todellista lähiruokaa,Ukkonen sanoo.Pirja PeltomäkiKuvat: Jari UkkonenLisätietoja:FM, karjankasvattaja Pauliina UkkonenYTR/Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmänjäsenPuh. 050 536 9300, ukkonenhc@netti.fiwww.ukkonenhighlandcattle.blogspot.com/Ylämaan karja viihtyy ulkona ympärivuoden kaksinkertaisen karvapeitteen jaerittäin paksun nahkan ansiosta.MAASEUTUplus 1/2011 27

Uusi juttusarja kyläasiamiehistäMaaseutu Plus-lehti aloittaa uuden juttusarjan. Teemana on Mitä kuuluu kyläasiamies? Jokaisessalehdessä esitellään yksi tai useampi kylien maakunnallisten yhteenliittymien kyläasiamiehistä. Juttusarjanaloittaa SataKylät ry:n kyläasiamies Hanna Ruohola.Juttuvinkkejä ja ehdotuksia haastateltavista saa lähettää osoitteella pirja.peltomaki@kylatoiminta.fiSataKylien kyläasiamiestarjoaa jokaiselle jotakinSataKylien kyläasiamies Hanna Ruohola on tarttunut härkää sarvista. Nuori maaseudunkehittäjä ryhtyi kylähommiin viime vuoden marraskuussa. Yhteydenotoistailahtuva kyläkehittäjä on innolla mukana hankemaailmassa.SataKylien kyläasiamies Hanna Ruoholaon innostunut kylien kehittämisestä.Tunnen olevani kotoisinmaalta, vaikka olenkin kasvanutkaupungissa.Minulla on kylien kehittämisessänoviisitausta, Hanna Ruohola,29, kertoo.Ruohola on kotoisin Harjavallasta,mutta asuu nykyisin Luvialla. Reipasmetsänhoitaja ja pienten lasten äiti lähtietsimään viime syksynä uusia haasteita.Käsiin osui SataKylien hakuilmoitus jasiihen Ruohola tarttui.– Satakunta ei ole metsänhoitajanluvattu maa, joten piti miettiä jotainmuuta.Uuden oppimista, verkostoitumistaja kylien kiertämistä on uudella kyläasiamiehelläriittänyt. Vielä maakunnankenttä ei ole täysin hallussa, mutta aikaaon syyskuun loppuun saakka. Siihenasti Ruohola toimii kyläasiamies SannaPaalan äitiyslomasijaisena.Yhteydenottoja kyliltäNuori kyläasiamies on jo saanut yhteydenottojakyliltä, mutta lisääkin saisitulla. Ihmisiä askarruttavat projektiasiat,sähköinen viestintä ja yhdistystoiminnansäädökset.– Esimerkiksi eilen kyseltiin yhdistyslaistaja miten toimitaan yhdistyksissä.Olen miettinyt, että ehkä meidän Jatkishankevoisi järjestää aiheesta koulutusta.SataKylien Jatkis-hanke kestää tämänvuoden loppuun saakka. Se tarjoaakyläyhdistyksille koulutusta ja opastustamuun muassa kotisivujen tekemisessä.– Meillä on ollut mahtavasti osallistujia.Ihmiset ovat löytäneet koulutuksenja seitsemät uudet kotisivut on joperustettu, Ruohola iloitsee.Kyläasiamies on koko maakunnanyhteinen tietopankki, jolta odotetaanmyös näkyvyyttä. Ruohonjuuritasonkoulutukset ovat parasta antia.– Parasta työssäni on, kun kierränkentällä. Kyläläiset ovat todella mukaviaja heillä on paljon ajatuksia, mitenmaaseutua voisi kehittää. Jos voin auttaaihmisiä tämän aseman kautta, se onparasta mitä voin tarjota.SataKylät edistäämaaseudun elinvoimaaSataKylät ry on yksi Suomen yhdeksästätoistakylien maakunnallisesta yhteenliittymästä.Se edistää maaseudunasukkaiden omatoimisuutta ja alueenelinvoimaisuutta.SataKylät ry on perustettu vuonna1999. Yhdistys toimii kylä- ja asukastoimintaanliittyvien asioiden edunvalvojanaja ajatusten välittäjänä.Kyläasiamiehen työpaikka sijaitseePorin ydinkeskustassa linja-autoasemaavastapäätä. Yläkerrassa on toimintaryhmäKarhuseudun toimisto.– Kannattaa poiketa käymään taiottaa rohkeasti yhteyttä. Teitä vartenminä täällä olen, Ruohola kannustaa.Voimistuvat kylät KarviassaSataKylien kevät on täynnä tapahtumia.Jatkis-hanke jatkuu koulutuksilla,Vuoden kylätoimija ja Vuoden Kylä-kilpailut käynnistyvät sekä Voimistuvatkylät -kampanjan aluetilaisuusjärjestetään 12.-13. maaliskuuta Karviassa.– Olen saanut ohjeeksi, että tee sitämikä tuntuu hyvältä. Tavoitteeni on, ettäjos saisin jokaiselle jotakin. Jos joku kyläei innostu markkinoinnista, olisi tarjotajotakin muuta, Ruohola pohtii.Porin Kirjurinluoto Arenalla järjestetään1.-3. heinäkuuta Farmari-maatalousnäyttely.Näyttelyyn osallistuvatSatakuntaliitto, ely-keskus, ProAgria jaSataKylät ry yhteisosastolla.– Jos lähdetään niin lähdetään kunnolla!Näin me saamme parhaiten näkyvyyttä.Pirja Peltomäki28 MAASEUTUplus 1/2011

Kyläläisten jamaaseudun kehittäjien oma lehtiMaaseutuL A N D S B Y G DNyt tasarahalla!plusAsutko kylässä, korttelissa vai kaupunginosassa?Maaseutu Plus tarjoaa muhevaa maaseutuasiaakylänraiteilta kabinetteihin ja antaa laajan kuvanmaaseudun elinvoimasta ja sen toimijoista.Lue, keskustele ja osallistu! – kuusi * värikästäja monipuolista numeroa vuodessawww.maaseutuplus.fi*) yksi numeroista on englanninkielinenMonitieteinenMaaseudunUUSI AIKAMAASEUTUTUTKIMUKSEN JA -POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTIpureutuu tutkimuksen näkökulmasta, selvällä suomenkielellä ** maaseudun elämään nyt ja tulevaisuudessa.Osansa saavat arki, yrittäminen ja kulttuuri siinämissä visiot ja politiikkaohjelmien toteutuminen.**) englanninkielinen erikoisnumeroparin vuoden väleinLeikkaa tästäTilaa MUA-lehti, niin pysyt ajan rattailla!– Tuhti tietopaketti eri toimintakenttien maaseutuasiantuntijoilleilmestyy kolme kertaa vuodessawww.mua.fiTee tilauksesi jo tänään!Kyllä kiitos!Maksamme postimaksun puolestasi!Tilaan MaaseutuPlus ja Maaseudun uusi aika -lehdet yhteishintaan 50 euroa(norm. 60 €) tarjoustunnus: muaplusOlen MaaseutuPlus-lehden tilaaja. Tilaan MUA-lehden hintaan 25 euroa/vuosikerta/3 numeroa (norm. 30 €) tarjoustunnus: muatarjousOlen Maaseudun uusi aika -lehden tilaaja. Tilaan MaaseutuPlus-lehden hintaan25 euroa / 6 numeroa (norm. 30 €) tarjoustunnus: plustarjousNimi:Yhteishintaan 50 :-Toinen lehti tulee jo?Saat toisen lehden edullisesti vain 25 eurolla!(kestotilauksen ensimmäinen vuosi)VastaanottajamaksaapostimaksunMottagarenbetalarportotKatuosoite:Postinumero ja -toimipaikka:MUAplus-kampanjaPuhelin:Sähköpostiosoite:Voit tehdä molempien lehtien tilauksen helposti myös netissä:http://lehtitilaus.makaronipora.fi (merkitse viestikenttään valitsemasi tarjouksen tunnus),tai sähköpostitse osoitteeseen: tilaus@makaronipora.fiMerkitse otsikoksi Tilaus ja tarjoustunnus (ks. vaihtoehdot yllä).Tarjous voimassa10.6.2011 asti.Tunnus 501901600003 VASTAUSLÄHETYS

KYLÄTOIMINTAKyläsuunnitelmaon muutosten edessäKylätoimintaväki kokoontui marraskuun lopulla Forssaan pohtimaan kyläsuunnitelmanolemusta. Onko kyse oikeasta paikallisen vaikuttamisen välineestä vaisyntyykö lopputuloksena vain pino paperia?Kuutisenkymmentä ympäriSuomea saapunutta kylätoimijaamääritteli hyvää kyläsuunnitelmaa,sen keskeisiäelementtejä ja pohdiskeli sen vaikuttavuutta– ja lopputuloksena todettiin,että keskustelua on syytä jatkaa. Kyläsuunnitelmavälineenä ja prosessina onmurroksessa.Kyläsuunnitelma on eräänlainenitsestäänselvyys, jonka olemuksesta onkuitenkin monenlaisia tulkintoja; yksillekyse on kyläyhdistyksen monivuotisestatoimintasuunnitelmasta, toisillekylän maankäytön ohjaamisesta, jotkutkaipaavat enemmän paikallistaloudenohjaamista.Uusia haasteita tulee muun muassaturvallisuusasioiden liittämisestä suunnitelmiinja uusien välineiden kuten sosiaalisenmedian soveltamisesta tekoprosessiin.Maaseutupolitiikan ja lähidemokratianväline on kuitenkin kyseessä vai onko?Kunta- ja palvelurakenneuudistusluo lisätarpeita kyläsuunnitelmille, sillänyt jos koskaan tarvitaan välineitä,joiden avulla kuntien osa-alueiden asiattulevat huomioon otetuiksi kunnan päätöksenteossa.Toisaalta valtaosa seminaariväestäoli sitä mieltä, että tällä hetkellä aivanliian monessa kunnassa kylien ajatuksiaei huomioida juuri lainkaan. Mitenkyläsuunnitelman vaikuttavuutta siistulisi kehittää?Raskasta vai ei?Kylätoimijat kokevat monesti kyläsuunnitelmankirjoitusprosessin raskaaksi.Tähän toivat Hämeen kyläsuunnittelijatlääkkeeksi kyläsuunnitelman ”kevytversiot”.Hämeen Kylien Elina Leppänenesitteli monille jo tutun taulukkomallisensuunnitelman, jossa kehittämistarpeetja toimenpiteet mahtuvat yhdellePohjois-Karjalan Kylien Tuomo Eronenpohdiskeli kyläsuunnittelun tuotteistamista:voiko kyläsuunnitteluprosessiamyydä Ostos-tv:ssä?tai kahdelle sivulle taulukon muotoon.Linnaseudun Johanna Henttinen puolestaanesitteli pitäjäsuunnitelmaa, jossalopputuloksena on esite.Maaseudun Sivistysliiton edustajattoivat näytille monenlaisia malleja javälineitä kyläläisten innostamiseen. Yksimielenkiintoisimmista oli Osvi eli osallistavavideo. Siinä esimerkiksi yhdenviikonlopun aikana käydään läpi kylänkehittämisajatuksia ja tehdään sittenkameralla näiden ideoiden pohjalta kylävideo.Lopputulos näytetään sitten kylänoman väelle ja vaikka koko maailmalleYoutuben välityksellä.Kevytmallien esittäjät korostivat itsekyläsuunnitteluprosessin olevan perusteellinenja että kyse on vain esitystavankeveydestä. Forssan kokousväki olikinmelko lailla yksimielinen siitä, että kyläläistenkuulemisen perusteellisuudessa eioikoteitä juurikaan ole. Monet vannoivatvanhan perinteisen tulevaisuusverstaannimeen.Uusia avauksiaPäivien aikana suurinta mielenkiintoaherättivät epäilemättä sosiaalisen medianhyväksikäyttö ja Walesista tuotu ajatuskestävän kehityksen kyläsuunnittelusta.Hämeen AMK:n Outi Vahtila laskimonen vanhan kaartin kyläsuunnittelijankynnystä sosiaalisen median välineidensuhteen esittelemällä erilaisia tapojatehdä kyläsuunnittelusta niiden avullaajantasainen ja entistä osallistavampiprosessi. Puhuttiin jopa kyläsuunnittelunwiki-alustasta.Nykyistä varttunutta kyläväkeä voiolla tälle tielle vaikea houkutella, muttaensiaskeleet on otettu, ja kokousväkeäaskarruttanut nuorten mukaan saaminenkylien kehittämiseen saattaa ollanäillä välineillä helpompaa.Kestävän kehityksen kortitWalesin Pembrokeshiressä toimiva maaseudunkehittämissäätiö PLANED luottaapuolestaan manuaaliseen toimintaankylien kestävää kehitystä edistäessään.Sarah Hughes esitteli organisaationsakehittämiä kestävän kehityksenkortteja, joiden tarkoituksena on saadakyläväki ryhmissä prosessoimaan omaayhteisöään osana suurempaa kokonaisuuttaja toisaalta heijastamaan sittennäitä ajatuksia omaan paikalliseen kehittämistyöhön.Seminaariväki oli vakaastisitä mieltä, että kestävän kehityksenkortit on saatava myös suomalaiseenkylätoimintaan.Pino paperia vai aitoa vaikuttamista?Kyläsuunnittelutreffit –seminaarin järjestineljän maakunnan yhteinen Kylävälittää –hanke yhdessä Maaseutuverkostoyksikönja SYTY:n kanssa.Toiset kyläsuunnittelutreffit järjestettiinhelmikuun alussa Salossa. Teemanaoli Kylä ja kunta - samaan suuntaansuunnitellen? Osallistujia oli noin kahdeksankymmentähenkilöä.Tauno LinkorantaKuva: Liisa Helanto30 MAASEUTUplus 1/2011

KYLÄTOIMINTAKoulukeskustelukaipaa avoimuuttaKouluverkon suunnittelussa on usein liian kiire. Koulujenlakkauttamista käsitellään monessa kunnassa vuosittain.Se heikentää kuntien uskottavuutta.Pirkan Kylät järjesti marraskuussaHämeenkyrössä kyläkouluseminaarin.KansanedustajaArto Satonen (kok)kertoi tilaisuudessa lähiseudun kuntienkaavoituspolitiikasta ja sen vaikutuksista.Tampereen lähialueen kunnat ha -luavat rajoittaa haja-asutusalueillemuuttamista kustannussyistä. Hiukankauempana olevat kunnat taas mieluustiottavat kaikki tulijat. Tämä näkyy tilastoissa.Haja-asutusalueille muutetaan siellämissä se on mahdollista. Satonen kaipaisipitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttäpäätöksentekoon.– Usein käy niin, että koulujen lakkauttamistakäsitellään vuosittain. Seaiheuttaa tilanteen, jossa samat koulutovat lakkauttamisuhan alla vuosittain.Asianosaiset joutuvat kärsimään tilanteesta.Se syö myös kunnan uskottavuutta,kun epävarmuus jatkuu vuodestatoiseen.Päätöksenteossa liian kiireSuunnittelija Sami Tantarimäenmukaan kouluverkkosuunnittelussa japäätöksenteossa on liian kiire.– Usein ajatellaan, että jos asiat hoidetaannopeasti pois alta, niin ei synnykeskustelua. Se vaan ei mene niin, ihmiseteivät ole tyhmiä. Tämänkaltainenmenettely johtaa vain aikalisiin ja valituskierteeseen.Valmistelun salaamisella aiheutetaannegatiivista julkisuutta. Riitely vaikuttaamielikuvaan kunnasta. Kuntalaistenvaikuttamismahdollisuuksia pitäisiparantaa.– Tällä hetkellä pääsee osallistumaanvasta siinä tilanteessa, kun valmistelu onpitkälti tehty. Osallistumisesta ei tuleosa prosessia vaan pikemminkin vastareaktio.Ristiriitatilanne on valmiina.Tuoko sulkeminen säästöä?Kyläkoulun sulkemisesta ei välttämättäseuraa säästöjä. Tantarimäen mukaan onmahdotonta toteuttaa laskentamallia,jossa kaikki asiat pystyttäisiin laskemaanja ennakoimaan.– Kylien ja kuntien erilaiset laskentamallitusein kumoavat toisensa.Säästöarvioihin vaikuttavat usein uudelleenjärjestelyjenodottamattomat kulut.Kun ne huomioidaan, voi säästäminenkäydä kalliiksi.Tantarimäen tutkimuksen mukaanlakkautukset tuovat lähes poikkeuksettakertasäästön, jos virkoja on samallalakkautettu ja kiinteistöt saatu myytyä.Usein parissa vuodessa säästöt on syöty.Tärkeää kunnissa olisi tehdä rehellinenjälkiarviointi koulujen lakkauttamisesta.Tästä olisi hyötyä tulevaisuudenkouluverkkotarkistuksissa.Kylien yhdistyksellämerkitystäVirtain kylien kehittämisyhdistyksenedustaja Vesa Postinen korosti seminaarissa,että kylien yhteisellä yhdistyksellävoidaan vaikuttaa kyläkoulujentulevaisuuteen.– Silloin kun kylät toimivat yhteistyössätoistensa kanssa ja yhteisiä asioitaajetaan yhdessä, ovat tuloksetkylien kehittämisessä ihan eri luokkaa.Yhdistyksen pitkäjänteisellä työlläon Virroilla saatu aikaan muun muassakyläkoulurauha 2014 saakka.Seminaarin järjesti Pirkan Kylät ry:nkyläasiamieshanke.Marja VehnämaaPirkan Kylät ryPirkanmaan kyläasiamiesVuoden Kylä 2011 -kilpailu käynnissäSuomen Kylätoiminta ry on käynnistänytVuoden Kylä 2011, Kylätoiminnantiennäyttäjä ja Vuoden maaseututoimija-valintakierroksen. Tavoitteenaon löytää aktiivisia kyliä, tuloksellistakylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejäkylien toiminnasta.Maakunnallinen kylien yhteenliittymävalitsee oman maakuntansaVuoden Kylän. Kylien yhteenliittymävalitsee yhteistyössä LEADER-ryhmienkanssa Kylätoiminnan tiennäyttäjän jaVuoden Maaseututoimijan.Ehdotukset liiteaineistoineen toimitetaanSuomen Kylätoiminta ry/Sylvia Manninen 4.5. mennessä. SYTYnhallitus valitsee kokouksessaan 25.6.Vuoden Kylän 2011 ja muut palkitut.Parhaat palkitaan LOKAALIssa 3.-4.9.Raaseporissa.Hakulomakkeet:Suomen Kylätoiminta rySylvia Manninensylvia.manninen@kylatoiminta.fipuh. (02) 7381 761www.kylatoiminta.fiMAASEUTUplus 1/2011 31

Voimistuvat kylät –kampanjankevätkausi käynnistyiKylät aktivoituivatKalajoellaVuoden 2011 ensimmäinenVoimistuvat kylät-kampanjan tilaisuusjärjestettiin Kalajoella14.–15. tammikuuta.Kuntaliitokset nousivatkeskeiseksi puheenaiheeksi.Kyläpäivien aikana kantaa otettiin punaisillaja vihreillä lapuilla. Mallia näyttävätKeskipohjalaiset Kylät ry:n Esa Erkkilä(vas.) ja Matti Mustajärvi.Toimintaryhmä Rieska-Leaderinalueella järjestetyntilaisuuden painopisteenäolivat alueen kuntaliitokset.Vuonna 2009 Kokkolan kaupunkiin liittyivätLohtajan ja Kälviän kunnat. Kalajoenmaaseutukaupungin ja Himangankunnat yhdistyivät vuodenvaihteessa2010.– Kalajoen kaupungissa on kuntaliitoksenjälkeen haluttu jättää resurssejamyös tulevalle kehittämiselle. Kehittämisenmäärärahat on pidetty kaupungintaloudessa samankokoisina kuin aikaisempinavuosina, Kalajoen kaupunginjohtajaJukka Puoskari kertoi.– Ongelmana on, että kuntaliitoksissaalueen asukkaat eivät koe osallisuutta vaansaavat vain tietoa jo tehdyistä päätöksistä,kyläaktiivi Sirpa Nevasaari vastasi.Voimistuvat kylät-kampanja etenee:11.-12.3. Satakunta, Karvia18.-19.3. Etelä-Karjala, Ruokolahti25.-26.3. Keski-Suomi, Jyväskylä8.-9.4. Kanta-Häme, Hämeenlinna6.-7.5. Varsinais-Suomi,Länsi-Turunmaa27.5. Lappi, Pyhä-LuostoVoimistuvat kylät– läheltä enemmän.www.voimistuvatkylat.fiKalajoen tilaisuus kiinnosti suurtayleisöä. Osallistujia oli kahden päivänaikana lähes sata henkilöä. Kuntaliitoksettulevat asukasta lähelle.– Ihmisten tulisi saada kuntaliitoksistahuolimatta toteuttaa omaa arkeaaneikä tästä tulisi tehdä kohtuuttomanvaikeaa, Nevasaari korosti.Alavieskan kunta ostaaurheilupalvelutSopimuksellisuudesta saatiin lauantainarautaisannos paikallistason esimerkeillähöystettynä.Alavieskan kunta on ostanut urheiluseuraltakaikki liikuntapalvelut vuosikymmentenajan. Niihin kuuluvat muunmuassa jääalueet, liikuntakentät, kuntoradatja voimailutilat. Seura järjestääurheilukilpailuja, uimakouluja ja maakuntaviestin.Kuntosali on kuntalaistenkäytössä maksutta.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksenuuden julkaisun Missä on lähipalvelu?32 MAASEUTUplus 1/2011

esitteli YTR/Hyvinvointipalvelujenteemaryhmän määräaikainen tiedottajaAino Ässämäki. Lähipalvelullatarkoitetaan päivittäin tai toistuvastikäytettävää palvelua, joka tuotetaanlähiympäristössä, tuodaan kotiin taion muuten helposti saatavilla.Ässämäen mukaan lähipalveluidentulee koskea merkittävää ihmisjoukkoaeikä vain yksittäisiä henkilöitä. Tarjoajanavoi olla kunta, kolmas sektori,yritys tai näiden yhdistelmä.Kylät puhaltavat yhteen hiileenRieska-Leaderin alueella jatkoa seuraakampanjan merkeissä. Kalajoella onnykyisin kaksikymmentäyksi kylää.Jokaisessa on jonkinlainen kylätoimintaaaktivoiva yhdistys, mikä tarkoittaa nuorisoseuroja,metsästysseuroja, maa- jakotitalousnaisia ja perinteisiä kyläyhdistyksiä.Raution kylä, joka liitettiin jo vuonna1973 Kalajokeen, otti asiassa vetovastuun.Se kutsuu kaikki kylien edustajat"Yhteen hiileen" -projektipäivään. Silloinpohditaan kuinka kylien tulisi yhteisestiviedä viestiä kaupungin suuntaaneikä sanoma tulisi joka kylältä hajanaisestiesitettynä.– Tällaisten tapahtumien parasta antiaon, että päästään konkreettisesti tekemäänjotain eikä vain puhumaan. Asioita tuleesiis viedä lokaalista toiminnasta kohtiglobaalia toimintaa, maaseutuprofessoriHYMY-hankkeen vetäjän Kai-Eerik Känsälän kanssa ajatuksia vaihtavat Kalajoen Hillilänkyläyhdistyksen Raija Virta (vas.) ja Riia Määttänen-Ojatalo.Eero Uusitalo sanoi.Mutta ensin tulee paikallistason toiminnanolla kunnossa, jotta ääni kuuluuomaa kylää tai kuntaa pidemmälle. Tämävaatii organisoitumista.Kyläläisille koulutustaTilaisuudessa tuli esille, että kyläläisethaluaisivat koulutusta esimerkiksi aloitteidentekemisessä ja esiintymisvalmiuksienvahvistamisessa.Moni kaipaa tietoa siitä, miten asiaesitellään kuntapäättäjille. Näihin onluvassa koulutusta Maaseudun Sivistysliitonkautta.– Kylät ovat eläviä facebuukkeja,totesi Rieska-Leader ry:n puheenjohtajaTuula Aitto-oja päätössanoissaan.Heidi PasanenRieska-Leader ryHankeneuvojaAlavieskan kunnanjohtaja Tapani Vierimaakertoi kuinka sopimuksellisuus toimiiAlavieskassa.Tilaisuuden loppukoosteen antoi Rieska-Leaderin puheenjohtaja Tuula Aitto-oja (vas.).Maaseudun Sivistysliiton tehonaiset Elina Vehkala ja Katja Ojakangas osallistuivatarviointiin.MAASEUTUplus 1/2011 33