Voisin viettää kaikki päivät täällä - Kemia-lehti

Negatiivistenlukujen yhteenlaskuavautuuviidesluokkalaiselleRasmusKarhulle kouluvaarinopastuksella.Kuvat Lauri Lehtinen6 KEMIA 2/2013

KEMISTINkääntöpuoliSarjassa esitelläänkemistien kakkosammattejajaepätavallisiaharrastuksia.Kouluvaari on lasten ja opettajan apulainen”Voisin viettää kaikkipäivät täällä”Moderni eläkeläinen ei tyydy istuskelemaan kiikkustuolissa.Johan-Fredrik Selin reippailee kaksi kertaa viikossa kouluvaariksivuosaarelaiseen alakouluun.Sanna AlajokiOppilaat tervehtivät iloisesti, kun Johan-Fredrik Selin kulkee ohi käytävällä.Neste Oil Oyj:n palveluksesta eläkkeellesiirtynyt Selin on antanut jo kolmenvuoden ajan aikaansa Vuosaaren ruotsinkielisellealakoululle vapaaehtoisenakouluvaarina.Selinin aamu on alkanut vauhdikkaastiluistinradalla ensiluokkalaisten kanssa.”Monet pikkukoululaiset tarvitsevatvielä apua varusteiden pukemisessa, jotenylimääräinen käsipari on tarpeen.Liikunnalle on varattu aikaa kaksi tuntia,ja siinä ajassa on mentävä kentälle,vaihdettava varusteet ja tultava takaisinkoululle. Oppilaat ehtivät tänään luistellavähän yli puoli tuntia.”Nyt on alkamassa viidennen luokanmatematiikan tunti. Selin tarkistaa taululta,mitä aihetta tällä kertaa käsitellään,ja ryhtyy neuvomaan tehtäviään ratkoviakoululaisia yhdessä opettaja Ann-SofiGullin kanssa.”Tänään on ensimmäinen kerta, kunopastan tätä luokkaa negatiivisten lukujenyhteenlaskussa. Kun ei ole joka tuntiluokan mukana, täytyy muistaa tarkistaa,missä mennään”, Selin kertoo.Vuosaaren koulun Selin valitsi, koskaasuu lähistöllä. Osa hänen lapsenlapsistaanon käynyt saman koulun yhteydessätoimivaa päiväkotia. Enää lasten perheeteivät asu Helsingissä. Selinin mielestä onvain hyvä, että vaari ei näyttäydy omillelapsenlapsille kouluvaarina.”Olisi voinut syntyä hankalia tilan-Johan-Fredrik Selin• Syntynyt Helsingissä 1944.Naimisissa, kaksi lasta ja kolmelastenlasta.• Valmistunut Helsingin yliopistossafilosofian maisteriksi kemiasta1968, tohtoriksi 1978.• Vuosina 1978–1981 tutkijanaUSA:ssa kahdessa yliopistossa.• Neste Oy:n palvelukseen 1981.Tutkinut mm. puukuituja sekälevistä ja bakteereista valmistettaviapolttonesteitä.• Toiminut kolmen vuoden ajankouluvaarina Vuosaaren ruotsinkielisessäalakoulussa Helsingissä.teita. Silloin olisin ehkä valinnut toisenkoulun tai ainakin pysytellyt poissa heidänluokistaan.”Opastajaja roolimalliVaarin läsnäolo vaati ensi alkuun tottumistasekä oppilailta ja opettajilta ettäSeliniltä itseltään.”Nyt tämä sujuu jo oikein mallikkaasti.Kouluun sijoittumista helpotti osaltaanse, että tunsin nimeltä osan lastenlasteniaiemmista kavereista.”Ann-Sofi Gull vakuuttaa, että koulu-vaarit ja koulumummot ovat tervetulleitakouluun.”Ylimääräisiä opastajia tarvitaan aina.Myös kontakti isovanhempien sukupolveenon arvokas asia. Kaikilla lapsillaisovanhemmat eivät asu lähistöllä tai oleenää elossa.”Koska peruskoulun luokanopettajistasuurin osa on naisia, kouluvaareista voiolla monenlaista hyötyä.”Johan-Fredrik lähtee huomenna ryhmänkanssa uimahalliin. Siitä on apuanaisopettajallemme, hän kun ei saa mennämiesten puolelle”, Gull huomauttaa.Kouluvaarien ja -mummojen osallistuminentunneille järjestyy pitkälti heidänomien toivomustensa mukaan. ”Jotkutesimerkiksi kertovat, millaista elämä oli,kun he olivat lapsia”, valottaa Selin.Kaikki kouluvaarit ja -mummot eiväthalua osallistua esimerkiksi liikuntatunneille,mutta Selinille ne ovat mieluisia,kuten muutkin käytännön aineet.”Koulun rehtori opettaa puutöitä, jaolen välillä saanut sijaistaa häntä. Se onhauskaa. Kotona minulla ei ole kuin pariruuvimeisseliä, enkä oikein pääse nikkaroimaan.”Gull huomauttaa, ettei vapaaehtoisiltavoida vaatia mitään tiettyä työtä. Kouluvaarillaei ole tarkoitus korvata palkattujakouluavustajia, joita on myös Vuosaarenkoulussa.Selin on tätä nykyä koulunsa ainoakouluvaari, mutta tekemistä riittäisi useammalle.2/2013 KEMIA7

”Kyllä toiselle olisi kysyntää, ja mikseiuseammallekin. Opettajat välillä kilpailevatsiitä, kuka saa minut tunnilleen.”Myös päivän pituus on kouluvaarin ja-mummon itsensä päätettävissä. Jotkuttekevät mieluiten aamupäiviä, kun taasSelin tekee mielellään pidempää päivää.”Kyllä minä voisin viettää vaikkakaikki päivät täällä, mutta on hyvä tehdävälillä muutakin.”OpettajaAnn-Sofi Gullon hyvilläänkouluvaarista.”Ylimääräinenopastaja luokassaon ainahyödyksi.”Selin viettää koululla tiistait ja keskiviikot,ja hänen lukujärjestyksessään onmonia eri tunteja. Oma tutkijanura onosaltaan vaikuttanut valintoihin.”Lukujärjestyksessä on aika paljonmatematiikkaa. Alakoululaisilla ei vieläole varsinaista kemiaa, mutta olen ollutmukana yhdistetyillä kemian ja fysiikantunneilla.”Selinillä on pitkällistä kokemusta erilaisistatutkimusprojekteista, muun muassabiopolymeerien tutkimuksesta, jotahän veti Nesteellä 1990-luvulla.”Se oli aikanaan merkittävä hanke,vaikka ei sitten jatkoa saanutkaan.”Viimeksi Selin oli mukana tiimissä,jonka tehtävänä oli selvittää, miten levätja bakteerit saataisiin tuottamaan polttonesteitätaloudellisesti kannattavalla tavalla.”Tutkimme esimerkiksi sitä, mitä bakteereilleja hiivoille kannattaa tarkoitustavarten syöttää, ja miten leviä kannattaakasvattaa.”Hanke on edelleen hyvin tärkeä jaajankohtainen. Neste Oilin Kilpilahdentuotantoalueella on käynnistetty pilottilaitospolttonesteiden tuottamiseksi levistäja bakteereista.Kaksikymmentä vuottakouluvaareja ja -mummojaJohan-Fredrik Selin löysi kouluvaaritoiminnanlehti-ilmoituksen avulla.”Olin jäänyt eläkkeelle ja pohdin, mitäajallani tekisin. Kun näin lehdessä ilmoituksenFolkhälsanin infotilaisuudesta,päätin mennä kuuntelemaan.”Toimintaa voi hänen mielestään suositellakaikille senioreille.”Se pitää varmasti mielen virkeänä.Nuorten parissa on mukava viettää aikaa.”Vaareja ja mummoja ei varsinaisestikouluteta työhön, vaan jokainen toimiiluokissa omien kokemustensa ja taitojensapohjalta. Ennen kuin vapaaehtoisetpääsevät kouluihin, käydään kuitenkinläpi erilaisia vastuuasioita ja opastetaanottamaan huomioon esimerkiksisalassapitovelvollisuus.Lasten parissa toimiessaan Selin ammentaamyös työajan kokemuksistaan.”Ohjasin aikanaan paljon väitöskirjojaja työntekijöiden töitä. Kyllä se antaa tietynlaistapohjaa tähänkin toimintaan.”Kouluvaaritoiminta on tullut Suomeenparikymmentä vuotta sitten. Tätä nykyäse on yleistä varsinkin ruotsinkielisissäkouluissa. Helsingissä ruotsinkielistä toimintaajärjestävät yhteistyössä Folkhälsan,Förbundet Hem och Skola, Svenskapensionärförbundet ja Helsingin kaupunginopetusvirasto.Suomenkielistä vastaavaa toimintaajärjestetään monissa kunnissa, usein yhteistyössäopetusviraston kanssa. Turussatoimii kaksikielinen Kouluvaarit ry,jonka yhteistyökumppanina on MannerheiminLastensuojeluliitto.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiTyöura heijastuulukujärjestykseenKuvat Lauri LehtinenKouluvaaritoiminnasta on ollut iloa sekä Johan-Fredrik Selinille että alakoululaisille.Kolmessa vuodessa toiminta on vakiintunut hyviin uomiin.8 KEMIA 2/2013