Simon lastensuojelu- ja hyvinvointisuunnitelma 2009 - Sosiaalikollega
Simon lastensuojelu- ja hyvinvointisuunnitelma 2009 - Sosiaalikollega
Simon lastensuojelu- ja hyvinvointisuunnitelma 2009 - Sosiaalikollega
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SIMON KUNTALASTENSUOJELU- / HYVINVOINTISUUNNITELMAHyväksytty:Kvalt 14.9.<strong>2009</strong> § 75
SISÄLTÖJOHDANTO ………………………………………………………………………………… 1I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA .…………….. 21.1. Väestörakenne …………………………………………………………………….. 21.2. Asuminen <strong>ja</strong> elinympäristö ……………………………………………………….. 21.3 Työllisyystilanne ………………………………………………………………….. 31.4. Perheiden rikkinäisyys/vanhempien ero …….…………………………………….. 41.5. Kuntalaisten terveys …… …………………………………………………………. 41.6. Lähisuhdeväkivalta <strong>ja</strong> perheväkivalta …………………………………………….. 51.7. Lasten <strong>ja</strong> nuorten häiriökäyttäytyminen <strong>ja</strong> tehdyt rikokset ………………………. 51.8. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo ……………………………………….. 61.9. Koulutustaso kunnassa ………………………………………………………….... 62. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EH-KÄISEVÄT PALVELUT ……………………………………………………………… 72.1. Neuvola, kouluterveydenhuolto <strong>ja</strong> muut terveydenhuollon palvelut …………….. 72.1.1. Äitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvola ……………………………………………………. 72.1.2. Koulu- <strong>ja</strong> opiskeluterveydenhuolto ..……………………………………….. 72.1.3. Oppilashuolto ………………………………………………………………. 82.1.4. Perheneuvola sekä lasten <strong>ja</strong> nuorten psykiatrian palvelut …………………. 82.1.5. Mielenterveyspalvelut …………………………………………………….. 82.2. Päivähoito …………………………………………………………………………. 92.2.1. Päiväkoti <strong>ja</strong> esikoulu ………………………………………………………. 92.2.2. Perhepäivähoito ……………………………………………………………. 92.2.3. Kerhotoiminta ……………………………………………………………… 92.2.4. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa ………………………………………. 102.2.5. Lasten kotihoidontuki …………………………………………………….. 102.3 Koulupalvelut …………………………………………………………………….. 102.3.1. Perusopetus ………………………………………………………………. 102.3.2. Erityisopetus ……………………………………………………………… 102.3.2. Koulukuraattoripalvelut ………………………………………………….. 112.3.2. Oppilashuolto …………………………………………………………….. 112.3.3. Opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>palvelut …………………………………………………… 112.3.4. Lukio ……………………………………………………………………… 112.4. Liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimen palvelut …………………….. 112.4.1. Liikuntatoimi ……………………………………………………………… 112.4.2. Nuorisotoimi ……………………………………………………………… 122.4.3. Kulttuuritoimi …………………………………………………………….. 132.4.4. Kir<strong>ja</strong>stopalvelut …………………………………………………………… 13
2.4.6. Kansalaisopisto …………………………………………………………… 132.5. Seurakunnan lapsi-, nuoriso- <strong>ja</strong> perhetyö ………………………………………… 132.6. Kotipalvelu ……………………………………………………………………….. 142.7. Sosiaalityö ………………………………………………………………………... 142.8. Erityispalvelut ……………………………………………………………………. 142.8.1. Puhe- <strong>ja</strong> toimintaterapia ………………………………………………….. 142.8.2. Perheneuvolapalvelut ……………………………………………………. 142.8.3. Psykologin <strong>ja</strong> psykiatrin palvelut ………………………………………… 152.8.4. Kriisityö ………………………………………………………………….. 152.8.5. Turvakotitoiminta ………………………………………………………… 152.8.6. Sovittelutoiminta …………………………………………………………. 152.8.7. Päihdehuollon palvelut …………………………………………………… 162.8.8. Tukihenkilö- <strong>ja</strong> tukiperhetoiminta ……………………………………….. 162.8.9. Vammais- <strong>ja</strong> kehitysvammapalvelut …………………………………….. 162.8.10 Erikoissairaanhoito ………………………………………………………. 162.9. Terveyden edistämisen työryhmä ..……………………………………………… 162.10 Kolmas sektori …………………………………………………………………… 172.10.1. 4H………………………………………………………………………… 172.10.2. Mannerheimin <strong>lastensuojelu</strong>liitto ……………………………………….. 172.10.3. Urheiluseurojen toiminta ……………………………………………….. 172.10.4. <strong>Simon</strong> VPK ……………………………………………………………… 172.10.5. Muut toimi<strong>ja</strong>t ……………………………………………………………. 183. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA …….……………………………………. 183.1. Lastensuojeluilmoitukset …….…………………………………………………… 183.2. Lastensuojelutarpeen selvitys……………………………………………………… 183.3 Avohuolto …………..…………………………………………………………….. 193.4. Si<strong>ja</strong>ishuolto ……………………………………………………………………….. 193.5. Jälkihuolto ………………………………………………………………………… 193.6. Huolto- <strong>ja</strong> tapaamissopimukset …………………………………………………… 193.7. Ottolapsineuvonta ………………………………………………………………… 19II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA ……………. 194. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVATVOIMAVARAT ………………………………………………………………………. 194.1. Neuvola, kouluterveydenhuolto <strong>ja</strong> muut terveydenhuollon palvelut …………… 204.2. Päivähoito ……………………………………………………………………….. 204.3. Koulupalvelut ……………………………………………………………………. 204.3.1. Opetusjärjestelyt …………………………………………………………. 204.3.2. Oppilashuolto ……………………………………………………………. 214.3.3. Oppilaskuntatoiminta ……………………………………………………. 214.3.4. Kodin <strong>ja</strong> koulun yhteistyö ……………………………………………….. 214.3.5. Koulun aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminta ………………………………………. 214.3.6. Koulun kerhotoiminta ……………………………………………………. 214.3.7. Nuorten keskuudessa koululla tehtävä kriisityö ………………………… 21
4.4. Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimen palvelut ……………………. 224.4.1. Vapaa-aikatoimen palvelut ………………………………………………. 224.4.2. Nuorisotilat ……………………………………………………………… 224.4.3. Nuorten kuuleminen …………………………………………………….. 224.4.4. Erityisnuorisotyö ………………………………………………………… 224.4.5. Nuorten työpa<strong>ja</strong> …………………………………………………………. 224.4.6. Leiritoiminta ……………………………………………………………. 224.4.7. Liikunta …………………………………………………………………. 234.4.8. Kulttuuri ………………………………………………………………… 234.5. Sosiaalipalvelut ………………………………………………………………… 234.5.1. Kotipalvelu ……………………………………………………………… 234.5.2. Perhetyö ………………………………………………………………… 234.5.3. Lastensuojelun sosiaalityö ……………………………………………… 234.5.4. Erityispalvelut …………………………………………………………… 244.6. Seurakunnan <strong>ja</strong> järjestöjen lapsi-, nuoriso- <strong>ja</strong> perhetyö ………………………… 245. YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLEPALVELUJA TUOTTAVAIEN YHTEISÖJEN VÄLILLÄ …………………….. 25III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA ……………………… 256. LASTENSUOJELUN TAVOITETILA VUOTEEN 2020 …………….…………....... 257. SUUNNITELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA …………………………………… 268. YHTEENVETO .……………………………………………………………………….. 26LIITE 1 Yhteenveto kylätoimikunnille, eri yhdistyksille <strong>ja</strong> nuorisovaltuustolle tehdyn kyselynvastauksistaLIITE 2 Lapsille <strong>ja</strong> nuorille suunnattua vapaa-a<strong>ja</strong>n toimintaa kylittäin
JOHDANTO1Tulevaisuus on lasten - lapsissa on tulevaisuus. Vuosikymmenten a<strong>ja</strong>n Suomessa on iloittu entistä terveemmistä<strong>ja</strong> paremmin voivista lapsista. Myönteinen kehitys on kääntynyt 1990-luvulla huonommaksi.Monet perhe-elämän muutokset ovat olleet epäedullisia lapsille. Perheiden arvot ovat muuttuneet.Rakkaus, ra<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> aito välittäminen ovat usein kadoksissa. Eri tavoin oirehtivien lasten määrä onkasvussa. Lasten <strong>ja</strong> nuorten psyykkiset oireet <strong>ja</strong> päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Perheiden hajoamisenmyötä lasten <strong>ja</strong> nuorten turvattomuus on lisääntynyt. Jokaisella a<strong>ja</strong>lla on omat kasvatusnäkemyksensä<strong>ja</strong> jokaisella a<strong>ja</strong>lla on omat tyypilliset sosiaaliset ongelmansa.Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden <strong>lastensuojelu</strong>lain mukaan kunnan tai useamman kunnan onyhdessä laadittava suunnitelma lasten <strong>ja</strong> nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä <strong>lastensuojelu</strong>n järjestämiseksi<strong>ja</strong> kehittämiseksi. Kuntien jo aikaisemmin laatimista lapsipoliittisista <strong>ja</strong> <strong>lastensuojelu</strong>a koskevistasuunnitelmista on tullut lakisääteisiä. <strong>Simon</strong> kunta laati edellisen lapsi- <strong>ja</strong> nuorisopoliittisen strategianvuonna 2005 edelliselle valtuustokaudelle. Sen suunnitelman tavoitteet ovat hyvin toteutuneet.Suunnitelmassa on tärkeää poikkihallinnollisuus <strong>ja</strong> kaikkien osapuolten sitoutuminen asiaan. Uuden lainmukainen suunnitelma on tarkoitus tarkistaa valtuustokausittain.Sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon kansallisessa KASTE-ohjelmassa vuosille 2008 – 2011 korostetaan <strong>ja</strong>keinoina työskentelyyn esitetään ennalta ehkäisyä <strong>ja</strong> varhaista puuttumista. Ohjelma korostaa myöslasten <strong>ja</strong> nuorten kehityksen tukemista kotona, varhaiskasvatuksessa <strong>ja</strong> koulussa sekä tunne-elämän,käyttäytymisen <strong>ja</strong> opillisten ongelmien ehkäisyä, varhaista tukea <strong>ja</strong> hyvää hoitoa. Nämä muodostavatkokonaisuuden, varmistavat hyvän lapsuuden <strong>ja</strong> samalla ehkäisevät aikuisuuden psykososiaalisiaongelmia <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>mittaista syrjäytymistä.Lasten <strong>ja</strong> nuorten <strong>hyvinvointisuunnitelma</strong>n laadintaa varten sosiaali- <strong>ja</strong> terveyslautakunta nimesi työryhmän,johon tulivat jäseniksi sosiaali- <strong>ja</strong> terveyslautakunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Lauri Niskala, sosiaalityöntekijäKaisu Viippola, vt. sosiaalikuraattori Nina Matinlassi, perhepäivähoidonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Sirpa Soikko,erityisluokanopetta<strong>ja</strong> Paula Jakunaho, terveydenhoita<strong>ja</strong> Ar<strong>ja</strong> Miettunen, vapaa-aikasihteeri SoileVakkala, vanhustyönjohta<strong>ja</strong> Pirjo Miettunen seurakunnan nuorisotyönoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Virpi Ra<strong>ja</strong>niemi <strong>ja</strong> sosiaalijohta<strong>ja</strong>Helena Huhtala. Tavoitteena oli tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.Suunnitelmaan liittyen on toimitettu kysely kunnassa toimiville kylätoimikunnille, nuorisoneuvostolle,MLL:n <strong>Simon</strong> paikallisyhdistykselle <strong>ja</strong> perhekerholle.Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittelemältä suunnittelukaudelta tiedot1. lasten <strong>ja</strong> nuorten kasvuoloista <strong>ja</strong> hyvinvoinnin tilasta,2. lasten <strong>ja</strong> nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista <strong>ja</strong> palveluista,3. <strong>lastensuojelu</strong>n tarpeesta kunnassa4. <strong>lastensuojelu</strong>un varattavista voimavaroista,5. <strong>lastensuojelu</strong>lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta <strong>lastensuojelu</strong>npalvelujärjestelmästä,6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille <strong>ja</strong> nuorille palvelu<strong>ja</strong> tuottavienyhteisöjen <strong>ja</strong> laitosten välillä sekä
7. suunnitelman toteuttamisesta <strong>ja</strong> seurannasta.2Suunnitelma laaditaan valtuustokaudelle <strong>2009</strong> – 2012.Suunnitelmassa paneudutaan pääasiassa <strong>lastensuojelu</strong>lain tarkoittamaan ikäryhmään. Lastensuojelulaissapidetään lapsena alle 18-vuotiasta <strong>ja</strong> nuorena 18 – 20-vuotiasta.I. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA1.1. Väestörakenne<strong>Simon</strong> kunnan väkimäärä vuoden <strong>2009</strong> alussa oli 3550 henkilöä. Väkiluku on ollut aleneva viimeisetvuosikymmenet. Väestön ennustetaan alenevan <strong>ja</strong> olevan vuonna 2020 yhteensä 3 340 asukasta.Väestöstä 0-6-vuotiaita vuoden 2007 lopussa oli 282, 7 - 15-vuotiaita oli 409 <strong>ja</strong> 16 - 24-vuotiaita oli322. Alle 24-vuotiaita oli kaikkiaan 1013 henkilöä, mikä on 28 % kunnan väkiluvusta. Ikäluokkienkoko vaihteli 22:sta 58:aan (Tilastokeskus).Lapsiperheitä väestöstä vuonna oli 2007 35,8 %, kun se koko Lapin läänissä oli 39,3 % <strong>ja</strong> koko maassa40,9 %. Yksinhuolta<strong>ja</strong>perheitä lapsiperheistä Simossa oli 13,8 %, Lapin läänissä 20,5 % <strong>ja</strong> koko maassa20 %. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan yli 20 %:lla simolaisten 8. <strong>ja</strong> 9. luokan oppilaidenperherakenteena jokin muu kuin ydinperhe. Alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä Simossa oli vuonna2007 17,7 %, Lapin läänissä keskimäärin 16 % <strong>ja</strong> koko maassa 16,9 %. Yli 75-vuotiaiden osuus Simossaoli 8,4 %, Lapin läänissä 8,1 % <strong>ja</strong> koko maassa 7,8 %.Kunnan muuttotase on ollut viime vuosina tappiollinen.1.2. Asuminen <strong>ja</strong> elinympäristö<strong>Simon</strong> kunnassa on varsinaisen kuntakeskuksen, Asemakylän, lisäksi toinen taa<strong>ja</strong>ma Maksniemi.Näillä kylillä on asukkaita lähes saman verran. Merenrannan läheisyydessä si<strong>ja</strong>itsevat <strong>Simon</strong>iemi,<strong>Simon</strong>kylä <strong>ja</strong> Viantie. Kuntaa halkoo kaksi jokea; Simojoki <strong>ja</strong> Viantiejoki. Simojokivarressa si<strong>ja</strong>istevatYlikärpän, Sankalan, Alaniemen <strong>ja</strong> Alajoen kylät sekä Viantiejokivarressa Pömiön kylä.Kunnan läpi kulkee liikenteellisesti vilkas nelostie. Kouluaikoina lin<strong>ja</strong>-autoyhteyksiä kunnan keskustaanon kohtuullisesti. Simojokivarren <strong>ja</strong> <strong>Simon</strong>kylä/<strong>Simon</strong>iemi-alueen liikenteeseen on lisätty kerranviikossa liikennöivä kutsubussi.Kunnan pääasiallinen asumismuoto on omakotitaloasutus. Rivitaloasunto<strong>ja</strong> noin 160. Kunnan kauttavuokrattavia asunto<strong>ja</strong> on yhteensä 116. Asuntopulaa kunnassa ei ole. Kunnan kautta vuokrattavia rivitaloasunto<strong>ja</strong>oli lokakuussa 2008 tyhjänä 27. Hyvä asuntotilanne tuokin kuntaan muuttajina myös lapsiperheitä– myös usein muuttavia, joilla ei ole tapahtunut kiinnittymistä asuinalueeseen. Varsinaisia kerrostalo<strong>ja</strong>ei alueella ole. Lapsiperheet asuvat mukavuuksin varustetuissa asunnoissa.Kunnassa on ollut koulujen yhteydessä hyvin lähiliikuntapaikko<strong>ja</strong>. Koulujen lakkauttamisen jälkeenkinesim. keväällä <strong>2009</strong> pidetään luistelukenttiä Ylikärpässä, Alaniemellä, Asemalla, <strong>Simon</strong>iemessä <strong>ja</strong>Maksniemessä. Valaistu<strong>ja</strong> hiihtolatu<strong>ja</strong> on Ylikärpässä, Alaniemellä, Asemalla, Malinissa, Palokankaalla<strong>ja</strong> Maksniemessä. Leikkipuisto<strong>ja</strong> on Asemalla <strong>ja</strong> Maksniemessä omakoti- <strong>ja</strong> rivitaloalueilla. Ha<strong>ja</strong>-asuntoalueillalasten ulkoliikuntamahdollisuudet ovat paremmat ilman rakennettu<strong>ja</strong> leikkipaikko<strong>ja</strong> isojen pihojen<strong>ja</strong> väljän ympäristön ansiosta.
Terveyden edistämisen työryhmä kiersi toukokuussa <strong>2009</strong> läpi kaikki kunnan leikkipuistot <strong>ja</strong> koulujenpiha-alueet tarkastaen alueiden <strong>ja</strong> välineiden kunnon tarvittavia kor<strong>ja</strong>uksia <strong>ja</strong> rikkinäisten välineidenpoistoa varten.1.3. TyöllisyystilanneSimossa työllisyystilanne on ollut kohtuullinen seutukuntaan verrattuna. Vuoden <strong>2009</strong> aikana työttömyyson lisääntynyt laman seurauksena. Maaliskuussa <strong>2009</strong> työttömyysaste oli Simossa 14,6 %. Tällöintyöttömiä työnhakijoita oli 216. Työttömyysaste on noussut viime vuoden vastaavasta a<strong>ja</strong>sta 20 %.Vuonna 2008 työttömiä oli kuukaudessa keskimäärin 168 henkilöä. Maaliskuussa <strong>2009</strong> yhtä<strong>ja</strong>ksoisestiyli vuoden työttömänä olleita oli 20 henkilöä, mikä on 28,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alle25-vuotiaita työttömistä oli 16, mikä on 14,3 % enemmän kuin vuonna 2008. Työllistettyjä maaliskuussa<strong>2009</strong> oli 31, joista kunta työllisti 14, yksityiset 17 <strong>ja</strong> valtio ei yhtään.Maaliskuussa <strong>2009</strong> alle 25-vuotiaita työmarkkinatuen saajia oli kahdeksan. Yli 500 päivää työttömänäolleita työmarkkinatuen saajia on Simossa kuukausittain keskimäärin 14 henkilöä. Heidän joukossaan eiole alle 25-vuotiaita. Koulutuksella <strong>ja</strong> henkilön omalla aktiivisuudella on selkeästi merkitystä työnsaannissa.Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan simolaisten 8. <strong>ja</strong> 9. luokan oppilaiden vanhemmista noin 30%:lla ainakin yksi vanhemmista oli työttömänä vuoden aikana. Nuorten vastauksissa voi olla mukanamyös muuten kotona olevia; esim.äitiyslomalla/vanhempainvapaalla, lapsenhoitovapaalla, sairauspäivärahallatai eläkkeellä olevia. Muuten luku on suuri verrattuna todelliseen työttömyyslukuun.Vuoden 2007 lopussa Simossa sai työttömyysturvaa yhteensä 216 henkilöä. Se oli 10,1 % kaikista 17-64-vuotiaista. Ansiopäivärahalla heistä oli 133 henkilöä, peruspäivärahalla 14 <strong>ja</strong> työmarkkinatuella 58henkilöä. Vuorotteluvapaalla oli yksi, työvoimapoliittisessa koulutuksessa viisi <strong>ja</strong> koulutuspäivärahallaviisi henkilöä.Kunnassa on työskennelty aktiivisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi. Työttömyyden vaikutustoimeentulotukimenoihin on muihin kuntiin verrattuna alhainen. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty<strong>ja</strong> siitä on ilmoitettu myös Simolainen-lehdessä.Kemi-Tornio talousalueen bruttokansantuotteen taso <strong>ja</strong> lisäys on ollut hyvä valtakunnalliseen tasoonverrattuna. Seudun kuntien taloustilanne on <strong>ja</strong>tkunut vaikeana heikentäen kykyä työllistää.Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan työllisen työvoiman lukumääräinen osuus on laskenut 1990-luvulla selvästi. Kun luku vuonna 1990 oli 1723, oli se vuonna 2000 1352 henkeä. Työpaikkojen määrä<strong>Simon</strong> kunnan alueella on vähentynyt vuoden 1990 luvusta 1136 vuoden 2005 lukuun 710. Suuri osatyössä käyvistä työskentelee mm. Kemissä tai Torniossa si<strong>ja</strong>itsevilla työpaikoilla. Vuonna 2005 Simossatyöpaikat <strong>ja</strong>kaantuivat toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 16,9 %, <strong>ja</strong>lostus 11,3 %, palvelut 67,6% <strong>ja</strong> tuntemattomat 4,2 %.<strong>Simon</strong> kunta on palkannut vuosittain 30 opiskeli<strong>ja</strong>a kesätöihin. Vuoden <strong>2009</strong> keväällä hakijoita oli 38 <strong>ja</strong>kunta päätti järjestää heille kaikille kesätyötä. Aktiivisimmat opiskeli<strong>ja</strong>t löytävät yleensä kohtuudellakesätyöpaikan, joskin vuonna <strong>2009</strong> laman seurauksena on on ollut vaikeampaa. Sosiaalitoimi on joinakinkesinä järjestänyt ns. mittatilaustyönä kesätyötä <strong>lastensuojelu</strong>n piirissä olevalle nuorelle, joka ei olesaanut työtä muuten.Toimeentulotuen haki<strong>ja</strong>na on muutamia lapsiperheitä, joissa vanhempi/vanhemmat ovat työttömänä.3
Yleensä näissä tapauksissa näkyy koulutuksen <strong>ja</strong> ammattitaidon va<strong>ja</strong>us. Kesäaikana toimeentulotuenhaki<strong>ja</strong>na on ollut myös muutama 18 vuotta täyttänyt opiskeli<strong>ja</strong>, joka ei ole saanut kesätyöpaikkaa.41.4. Perheiden rikkinäisyys <strong>ja</strong> vanhempien eroVuonna 2006 avioero<strong>ja</strong> 25 – 64-vuotiailla 1000 asukasta kohti oli Simossa 7,9, Lapin läänissä 14,5 <strong>ja</strong>koko maassa 15,9. Vuonna 2008 erosi 11 avioparia. Sopimuksia lasten huollosta <strong>ja</strong> tapaamisoikeudestatehtiin 22 kpl. Avioliiton ulkopuolella syntyi vuonna 2008 17 lasta. Yli puolet lapsista syntyy jo avioliitonulkopuolella. Huoltoriito<strong>ja</strong> on vuosittain muutamia. Ne tietysti osaltaan hei<strong>ja</strong>stuvat myös lapsiin.Lastensuojelun asiakkaana on joitakin perheitä, joissa vanhempien välit ovat hyvin riitaisat. Tällaisessatilanteessa yleensä lapset oirehtivat jo päivähoidossa tai viimeistään koulussa. Mikäli vanhemmilla eiole halua <strong>ja</strong>/tai voimia kor<strong>ja</strong>ta suhdettaan tasaisemmaksi, ulkopuolisen on siihen vaikea vaikuttaa.Mikäli mukana on alkoholinkäyttöä tai mielenterveysongelmia, tilanne on lasten kannalta kestämätön.Tilanne johtaa usein lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle.Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan lähes 10 %:lla 8. <strong>ja</strong> 9. luokan oppilaista oli keskusteluvaikeuksiavanhempien kanssa. Pojilla vaikeuksia oli huomattavasti enemmän kuin tytöillä. Noin 27 %:llapojista ei ollut yhtään läheistä ystävää. Tytöillä osuus oli vain 3 %.1.5. Kuntalaisten terveysSimossa sairausvakuutuspäivärahalla <strong>ja</strong> työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen osuus verrattunamuihin Lapin läänin kuntiin on korkea. Sama tilanne on Kelan lääkekorvausten kohdalla.Kuntalaisten terveyteen vaikuttavat samat tekijät kuin muuallakin maassa; ravinnon <strong>ja</strong> liikunnan merkityskorostuu entisestään. Oikealla ravinnolla <strong>ja</strong> riittävällä liikunnalla on todettu voitavan ehkäistäerityisesti sydän- <strong>ja</strong> verisuonisairauksia, diabetesta, useita syöpiä, tuki- <strong>ja</strong> liikuntaelinsairauksia, hammasterveyttä<strong>ja</strong> masennusta. (STM 2008:10; Terveyttä edistävän liikunnan <strong>ja</strong> ravinnon kehittämislinjoista).Lasten <strong>ja</strong> nuorten ylipainoisuus on yhä lisääntyvä ongelma. Taustalla on perheen ruokailutottumukset<strong>ja</strong> liikkumattomuus. Alkoholisairaudet aiheuttavat jo eniten miesten ennenaikaista kuolemaa.Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan 8. <strong>ja</strong> 9. luokan oppilaista noin 16 % koki terveydentilansakeskinkertaiseksi tai huonoksi. 12 %:lla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Ylipaino oli 23 %:lla.Väsymystä lähes päivittäin koki 18 %. Niska- <strong>ja</strong> hartiakipu<strong>ja</strong> viikottain oli 42 %:lla <strong>ja</strong> päänsärkyä 43%:lla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta koki 10 % <strong>ja</strong> koulu-uupumusta 20 %.8. <strong>ja</strong> 9. luokan oppilaista 71 % ilmoitti, ettei syö kaikkia aterianosia kouluruokailussa. Epäterveellisiävälipalo<strong>ja</strong> koulussa söi vähintään kaksi kertaa viikossa 25 %. Hampaita har<strong>ja</strong>si harvemmin kuin kaksikertaa päivässä 69 %. Liian vähän liikuntaa harrasti 56 %. Nukkumaan meni myöhemmin kuin klo23.00 26 % oppilaista. Päivittäin tupakoi 24 % <strong>ja</strong> tosi humalassa oli vähintään kerran kuukaudessa 28%. Laittomia huumeita oli kokeillut ainakin kerran 8 %.Kouluterveyskyselyn mukaan terveystiedon aiheet eivät kiinnostaneet 30 % 8. <strong>ja</strong> 9. luokkalaisista <strong>ja</strong> 35%:n mielestä terveystiedon aiheet eivät lisänneet valmiuksia huolehtia terveydestään. 29 % ilmoitti, ettähänellä on huonot tiedot seksuaaliterveydestä <strong>ja</strong> 19 % ilmoitti hänellä olevan huonot tiedot päihteistä.Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa koki 16 % oppilaista. 17 %:n mielestä olivaikea päästä kouluterveydenhoita<strong>ja</strong>n vastaanotolle <strong>ja</strong> 47 %:n mielestä oli vaikea päästä koululääkärin
vastaanotolle. Tyytymättömyyttä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa koki 31 %vastaajista.8. <strong>ja</strong> 9. luokan oppilaista 59 % ilmoitti, että koulun fyysisissä työoloissa on puutteita. 26 %:lla oli ollutkoulutapaturma vuoden aikana. Koulun työilmapiirissä koki ongelmia 21 %. 36 % ei koe tulevansakuulluksi koulussa. 45 %:n mielestä koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri. Vaikeuksia opiskelussaoli 30 %:lla <strong>ja</strong> 9 % koki tarvitsevansa enemmän apua. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossakoki olevansa 9 %. Vähintään kaksi päivää kuukaudessa ilmoitti lintsanneensa 13 % <strong>ja</strong> 10 % ilmoitti,ettei pidä laisinkaan koulunkäynnistä.Kun katsoo kyselyn tuloksia aterioinnin, liikunnan, nukkumisen, tupakoinnin <strong>ja</strong> alkoholinkäytön osalta,ei ole ihme, että suurella osalla oppilaista on väsymystä, masennusta, huono terveys, tapaturmia, kouluei kiinnosta, on avun tarvetta jne. Kun pohtii sitä, miksi lapsilla on puutteita aterioinnissa, liikkumattomuutta,tupakointia, alkoholinkäyttöä jne., tulee kodin rooli, kasvatus, oh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> kodin antama mallikeskeisimmäksi. Miten puuttua asiaan, jos vanhemmat eivät halua tai kykene toimimaan lastensa edunmukaisesti <strong>ja</strong> näyttävät itse huonoa mallia lapsilleen ?1.6. Lähisuhde- <strong>ja</strong> perheväkivaltaVuonna 2007 poliisille tuli Simosta perheväkivaltaa koskevia hälytystehtäviä 10 000 asukasta kohti 33.Lapin läänissä vastaava luku oli 40 <strong>ja</strong> koko maassa 35,1. Poliisin tilaston mukaan Simosta tuli vuonna2007 13 hälytystä perheväkivallasta. Näissä viidessä tapauksessa oli kysymyksessä lapsiperhe, joskinkahdessa tapauksessa lapsi oli 18 vuotta täyttänyt nuori. Vuonna 2008 perheväkivaltahälytyksiä tuli yhdeksän.Näistä yhdessä perheessä oli lapsia. Vuonna 2007 henkeen <strong>ja</strong> terveyteen kohdistuneita rikoksia/1000 asukasta kohti tapahtui Simossa kaksi, mikä on Lapin läänin kunnista toiseksi alhaisin. Vuosittaintulee esim. sosiaalipäivystyksen kautta tieto perheessä tapahtuneesta väkivallasta. Yleensä näissätilanteissa on mukana alkoholi. Jos perheessä on lapsia, vaatii asia aina sosiaalityön työskentelyä. Tilannevoi vaatia myös lasten sijoittamisen hoitoon kodin ulkopuolelle. Edelleen on ongelmana naistenkohdalla se, että he salaavat kotona tapahtuvaa väkivaltaa.Perheväkivaltaan liittyvää asiaa käsitellään erilaisissa palavereissa. Simo on ollut mukana Länsi-Poh<strong>ja</strong>nalueella olleessa seudullisessa, Ray:n rahoittamassa perheväkivallan interventioprojektissa vuosina2006-2008. Hankkeessa laadittiin työskentelymalli perheväkivaltatyöhön. Jatkorahoitusta ei saatu, muttayhteistyötä <strong>ja</strong>tketaan yhteistyöpalaverein.Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan oppilaista 25 % ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuodenaikana.1.7. Lasten <strong>ja</strong> nuorten häiriökäyttäytyminen <strong>ja</strong> tehdyt rikoksetLasten <strong>ja</strong> nuorten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt vuosien myötä. Tapaukset käyvät entistä vaikeammiksi.Häriökäyttäytyminen tulee esille pääasiassa päivähoidossa, esiopetuksessa <strong>ja</strong> koulussa.Olisi lapsen <strong>ja</strong> perheen kannalta parempi ennaltaehkäisevässä mielessä, että jo neuvola puuttuisi näihinasioihin <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>isi perheitä kasvatuskysymyksissä.Lasten <strong>ja</strong> nuorten palvelujen suuri haaste onkin siinä, miten puuttua oikeaan aikaan <strong>ja</strong> oikealla tavallaennalta ehkäisevästi tilanteissa, joissa lapsi/nuori oirehtii, kun on nähtävissä- vanhemman kyvyttömyys olla huolehtivaisia, rakkautta, tukea <strong>ja</strong> rajo<strong>ja</strong> asettavia aikuisia5
- vanhempien alkoholinkäyttö <strong>ja</strong> mielenterveysongelmat / lasten liian varhainen vastuunottoomista <strong>ja</strong> perheen asioista- lasten ra<strong>ja</strong>ttomuus <strong>ja</strong> kasvatuksen puute- lasten <strong>ja</strong> nuorten eläminen videoiden, netin, TV:n <strong>ja</strong> väkivaltapelien maailmassa <strong>ja</strong> malliensaaminen sieltä- päihde- <strong>ja</strong> muut riippuvuusongelmat- lasten/nuorten aggressiivinen käyttäytyminen, väkivaltaisuus, ikään <strong>ja</strong> kehitysvaiheeseenkuulumattomat teot <strong>ja</strong> kielenkäyttö- kaverivanhemmuuden seurauksetVuonna 2008 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 44 % yläkoulun oppilaiden vanhemmista ei tiennytaina nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 39 %.Vuonna 2007 alle 18-vuotiailla poliisin tilaston mukaan ei ollut rikoksia liikennerikkomuksia lukuunottamatta. 18-21-vuotiailla oli samana vuonna yksi huumerikos <strong>ja</strong> yksi lievä petos. Vuonna 2008 alle15-vuotiailla kir<strong>ja</strong>ttiin kaksi näpistystapausta, joissa oli mukana viisi eri henkilöä. 15-18-vuotiaillekir<strong>ja</strong>ttiin yksi varkausyritys, jossa tekijöinä oli kaksi 18-vuotiasta <strong>ja</strong> yksi 16-vuotias henkilö. Lisäksiyksi alaikäinen tuomittiin rattijuopumuksesta. 18-21-vuotiailla kir<strong>ja</strong>ttiin yksi näpistys <strong>ja</strong> yksikuolemantuottamus.1.8. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentuloVuonna 2008 oli toimeentulotuen hakijoina 22 lapsiperhettä. Se oli 27 % kaikista toimeentulotukeasaavista perheistä. Pitkäaikaisena toimeentulotuen saa<strong>ja</strong>na oli muutama lapsiperhe. Lapsiperheidenosuus pitkäaikaisena toimeentulotuen saajina ei näyttele suurta osaa.1.9. Koulutustaso kunnassaKeskiasteen koulutuksen saaneita oli Simossa vuonna 2007 41 % 15 vuotta täyttäneistä. Lapin lääniinverrattuna se oli seitsemänneksi alhaisin. Koko maassa vastaava prosentti oli 38,4 % <strong>ja</strong> Lapin läänissä41,9 %.Simossa on kolme alakoulua; Asemalla, Maksniemessä <strong>ja</strong> Ylikärpässä. Lisäksi on lukio <strong>ja</strong> LappiaAmmattiopiston kalatalouskoulu. Vuonna 2008 ei yksikään oppilas jäänyt ilman päästötodistusta.Kaikki peruskoulun päättäneet saivat <strong>ja</strong>tko-opiskelupaikan.Ammattitutkinnon suorittaminen vaatii opiskelua kunnan ulkopuolella. Monipuoliset opiskelumahdollisuudetlöytyvät naapurikunnasta Kemistä. Yliopistotutkinnon suorittaminen vaatii usein myösmuuttoa opiskelupaikkakunnalle.6
2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIAEHKÄISEVÄT PALVELUT2.1. Neuvola, kouluterveydenhuolto <strong>ja</strong> muut terveydenhuollon palvelutKunnassa on viisi terveydenhoita<strong>ja</strong>a. Heistä yksi on avopuolen osastonhoita<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työterveyshoita<strong>ja</strong> .Neljä muuta terveydenhoita<strong>ja</strong>a huolehtivat äitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvolatyöstä, koulu- <strong>ja</strong> opiskeluterveydenhuollosta<strong>ja</strong> muista terveydenhoita<strong>ja</strong>lle kuuluvista tehtävistä. Vuoden <strong>2009</strong> alkupuolella onkotisairaanhoitoon perustettu sairaanhoita<strong>ja</strong>n toimi. Sairaanhoita<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kotisairaanhoidon perushoita<strong>ja</strong>siirtyvät kotipalvelun kanssa tiimityöhön huolehtimaan koko kunnan kotihoidosta. Alueellinenväestövastuu terveydenhoita<strong>ja</strong>n työssä <strong>ja</strong>tkuu ainoastaan Maksniemen alueella.Terveydenhoita<strong>ja</strong>t käyttävät kotisairaanhoidosta säästyvän a<strong>ja</strong>n ennaltaehkäisevään työhön. Yli 70-vuotiaitten <strong>ja</strong> 40-vuotiaitten terveystarkastukset aloitetaan. Toimintakeskuksen kehitysvammaisillejärjestetään terveystarkastus säännöllisesti. Koulu - <strong>ja</strong> opiskeluterveyden huoltoon jää enemmän aikaa.,samoin erityistehtäviin kuten verenpaine- <strong>ja</strong> diabetesasiakkaitten hoitoon <strong>ja</strong> neuvontaan, reuma- <strong>ja</strong>sydänhoita<strong>ja</strong>n työhön. Varhaista puuttumista lasten <strong>ja</strong> perheitten ongelmiin on mahdollisuus lisätä.2.1.1. Äitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvolaÄitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvolatyö <strong>ja</strong>kaantuu kahdelle terveydenhoita<strong>ja</strong>lle. Lapsia syntyy kunnassa noin 40vuosittain. Vauvan syntymän jälkeen terveydenhoita<strong>ja</strong> käy kotona yhden- <strong>ja</strong> kahden viikon ikäistävauvaa katsomassa. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäyntejä jo raskausaikana, mutta se ei ole yleinenkäytäntö.Neuvolakäynnit tapahtuvat seuraavasti: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, <strong>ja</strong> 10 kuukauden iässä sekä 1v, 1,5v, 2v, 3v,4v, 5v, 6v <strong>ja</strong> 7vuoden iässä. Lääkärinneuvolat ovat 3kk, 8 kk, 1,5v sekä 5-vuotiaille lapsille. Neuvolatarkastuksiinvarataan riittävästi aikaa. Neuvolatarkastuksissa on käytössä Lene-leikki-ikäisen lapsenarviointimenetelmä 3, 4, 5 <strong>ja</strong> 6-vuotiaille lapsille. Pyritään välttämään kiireen tuntua, jotta olisi hyvätolosuhteet keskustella.Neuvolassa lasta käyttää yleisimmin äiti, mutta enenevässä määrin myös isiä on mukana. Lasta odottavatnuoret vanhemmat käyvät nykyään useasti yhdessä neuvolavastaanotolla .Uuden neuvolaohjeenmukaan neuvoloihin pitäisi terveydenhoita<strong>ja</strong>n työpariksi saada perhetyöhön koulutettu henkilö. Pienissäterveyskeskuksissa ei aivan omaan työntekijään ole tarvetta. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseenvauvan <strong>ja</strong> vanhemman välillä on yksi terveydenhoita<strong>ja</strong> saanut koulutuksen <strong>ja</strong> tällaista koulutusta haluttaisiinlisää. Terveydenhoitajilla on päiväkodin kanssa yhteisiä palavere<strong>ja</strong> keväällä <strong>ja</strong> syksyllä <strong>ja</strong> lisäksiollaan puhelimitse yhteydessä tarvittaessa. 5-vuotiailla lapsilla on käytössä yhteinen kyselykaavakepäiväkodin, perhepäivähoidon, vanhempien <strong>ja</strong> neuvolan kanssa. Muutama kerran vuodessa kokoontuumoniammatillinen työryhmä, jossa käsitellään lapsia <strong>ja</strong> perheitä, joista jollakin on huoli <strong>ja</strong> sovitaan<strong>ja</strong>tkotoimista.Neuvolassa on käytössä perheväkivalta- <strong>ja</strong> päihteidenkäytön seula.2.1.2. Koulu- <strong>ja</strong> opiskeluterveydenhuoltoMaksniemen koulun 1-6 luokkien terveydenhoidosta vastaa alueen terveydenhoita<strong>ja</strong>. Aseman koulun7
1-9 luokkien, lukion <strong>ja</strong> koulutuskuntayhtymä Lappian kalakoulun terveydenhoidosta vastaa yksi terveydenhoita<strong>ja</strong>.Ylikärpän koulun terveydenhoidosta vastaa terveydenhoita<strong>ja</strong>, joka pitää aikuisvastaanotto<strong>ja</strong>Alaniemessä <strong>ja</strong> Ylikärpässä.Koulussa terveydenhoita<strong>ja</strong> pyrkii tapaamaan kaikki oppilaat vuosittain terveystarkastuksessa. Ensimmäisen<strong>ja</strong> viidennen luokan oppilaitten vanhemmat voivat varata a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tulla lapsen tarkastukseenmukaan. 8-9 luokkalaisten vanhempia ei ole kutsuttu lääkärin a<strong>ja</strong>npuutteen takia, vaikka laajennettuaterveystarkastusta suositellaan uudessa kouluterveydenhuollon ohjeessa tällekin ikäryhmälle.Lääkärintarkastukset koululaisille ovat tällä hetkellä 5. <strong>ja</strong> 8-9 luokkalaisille sekä lukion 2. luokantytöille. Po<strong>ja</strong>t käyvät lukion 2. luokalla kutsuntatarkastuksessa . 8-9 luokkalaiset saavat lääkärintarkastuksessanuorison terveystodistuksen.Lasten rokotusohjelmassa tapahtuu koko a<strong>ja</strong>n muutoksia. Vuonna alkoivat ilmaiset influenssarokotukset6-35 kk:n ikäisille lapsille <strong>ja</strong> vuonna <strong>2009</strong> käynnistyy pneumokokki-rokotustutkimus.Länsi-poh<strong>ja</strong>n alueella on käytössä kouluikäisen lapsen ylipainon hoitoketju. Yhteydenpito koulultakotiin hoituu usein puhelimitse. Terveydenhoita<strong>ja</strong> soittaa <strong>ja</strong> vanhemmat soittavat myös paljon. Terveyden<strong>ja</strong> hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely tehdään kunnassa joka toinen vuosi 8. <strong>ja</strong> 9.luokkalaisille sekä lukion 1. <strong>ja</strong> 2. luokkalaisille.2.1.3. OppilashuoltoOppilashuoltotyö toimii yläkoulussa säännöllisesti <strong>ja</strong> se on käynnistymässä myös lukiossa. Alakoulunpuolella ei ole säännöllistä oppilashuoltotyötä, vaikka ongelmien lisääntymisen takia se voisi ollatarpeellista.Kunnassa on oma puheterapeutti <strong>ja</strong> oma toimintaterapeutti aloittaa työnsä keväällä <strong>2009</strong>. Kouluikäistenvanhempainiltoihin osallistutaan pyydettäessä <strong>ja</strong> valistustunte<strong>ja</strong> pidetään eri luokka-asteille.2.1.4. Perheneuvola sekä lasten <strong>ja</strong> nuorten psykiatrian palvelutPerheneuvolapalvelut ostetaan Kemin perheneuvolasta. Lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian palvelut ostetaanL-PKS:sta <strong>ja</strong> vaikeimmissa tapauksissa osastohoitoa OYS:sta.Perheneuvola, lasten <strong>ja</strong> nuorten psykiatrian poliklinikka, opetta<strong>ja</strong>t, erityisopetta<strong>ja</strong>, vanhemmat, omankunnan sosiaalityöntekijä/koulukuraattori <strong>ja</strong> terveyskeskuksen omat psykiatrian sairaanhoita<strong>ja</strong>t ovatluontevia yhteistyökumppaneita, kun käsitellään lasten <strong>ja</strong> nuorten ongelmia.2.1.5. Mielenterveyspalvelut<strong>Simon</strong> terveyskeskuksen avohuollossa työskentelee yksi kokoaikainen <strong>ja</strong> yksi osa-aikainen psykiatriansairaanhoita<strong>ja</strong>. He hoitavat yläasteikäisistä alkaen kaiken ikäisiä henkilöitä.Varttuneemmille nuorille <strong>ja</strong> aikuisille osastohoitoa järjestetään L-PKS:n alaisessa Keroputaansairaalassa.8
2.2. Päivähoito9<strong>Simon</strong> kunnan päivähoito on ollut sivistystoimen alaisuudessa 1.8.08 alkaen. Päivähoidon tavoitteenaon tarjota lapselle pysyvät, lämpimät <strong>ja</strong> turvalliset ihmissuhteet, monipuolisesti kehitystä tukevaa toimintaa<strong>ja</strong> suotuisa kasvuympäristö, joka huomioi lapsen <strong>ja</strong> perheen lähtökohdat toimintaa toteutettaessa.Päivähoidossa on mahdollisuus havaita lasten kotitaustasta, oppimisvaikeuksista tai muista lasten hyvinvointiavaarantavista tekijöistä johtuvia haittatekijöitä. Päivähoidossa oh<strong>ja</strong>taan lasta omaksumaanterveelliset elämäntavat, tuetaan myönteisten kaverisuhteiden kehittymistä <strong>ja</strong> onnistumisen kokemuksia.Kasvatuskumppanuutta vahvistetaan. Pienen kunnan vahvuus on tuttu toimintaympäristö, pitkäaikaisetasiakassuhteet, kokenut henkilöstö <strong>ja</strong> pitkä työkokemus.Päivähoidon laatua seurataan vanhemmille suunnattujen kyselyjen <strong>ja</strong> henkilöstön kanssa käytyjenkehittämiskeskustelujen avulla. Yhteistyövälineinä lasten <strong>ja</strong> vanhempien kanssa ovat keskustelut <strong>ja</strong>lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lisäksi 5-vuotisseurantalomake tukee neuvolan kanssa tehtävääyhteistyötä. Erityistä hoitoa tarvitsevalle lapselle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma.Yhteistyötä tehdään myös koulun, neuvolan, seurakunnan, sosiaalitoimen, kunnan eri palvelupisteiden<strong>ja</strong> naapurikuntien päivähoidon kanssa. Seudullisesti järjestetään päivähoidon henkilöstölle suunnattuakoulutusta. Päivähoidossa voidaan reagoida nopeasti perheen tilanteisiin <strong>ja</strong> järjestää hoitopaikka tarpeenmukaan. Näin toteutetaan varhaisen puuttumisen periaatetta esimerkiksi tukemalla vanhempien <strong>ja</strong>ksamista.Tilannearviointia voidaan tehdä mm. tekemällä kotikäyntejä päivähoidon <strong>ja</strong> sosiaalitoimenkanssa yhdessä.2.2.1. Päiväkoti <strong>ja</strong> esikoulu<strong>Simon</strong> kunnassa on kaksi 20 -paikkaista päiväkotia 3-6-vuotiaille lapsille, <strong>Simon</strong> päiväkoti asemalla <strong>ja</strong>Maksniemen päiväkoti. Päiväkodeissa toimivat myös esikouluryhmät <strong>ja</strong> tarpeen mukaan perustetaanerilliset esikouluryhmät. Päiväkodeissa työskentelevät päiväkodinjohta<strong>ja</strong>, lastentarhanopetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> päivähoita<strong>ja</strong>,lisäksi laitosapulainen <strong>ja</strong> lapsen henkilökohtainen avusta<strong>ja</strong> tai ryhmäavusta<strong>ja</strong> tarpeen mukaan.Asemalla <strong>ja</strong> Maksniemellä toimivat lukuvuonna 2008-<strong>2009</strong> erilliset esikouluryhmät. Päivähoidossatammikuussa -09 on yhteensä 115 lasta. Esikoululaisia on yhteensä 54. Useilla lapsilla on sopimushoitopäivistä 6-15 pv/kk, joten päivittäinen lapsimäärä eri toimipisteissä vaihtelee. Lukuvuoden 2008-<strong>2009</strong> alusta lukien koulujen yhteydessä järjestettävää esiopetusta sai Ylikärpässä yksi oppilas.2.2.2. PerhepäivähoitoTammikuussa <strong>2009</strong> perhepäivähoitajia kunnassa on yhteensä 15. Lapsia perhepäivähoidon piirissä onnoin 70. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kahdeksan. Heistä Asemalla toimiikuusi, <strong>Simon</strong>iemessä yksi <strong>ja</strong> Maksniemessä yksi hoita<strong>ja</strong>. Ryhmäperhepäivähoidossa työskentelee7seitsemän hoita<strong>ja</strong>a.Ryhmäperhepäivähoitokoti on <strong>Simon</strong>iemessä. Lapsia on kirjoilla 11. Maksniemessä toimiivuoroperhepäivähoitokoti, joka si<strong>ja</strong>itsee samassa talossa Maksniemen päiväkodin kanssa. Lapsia onkirjoilla 19. Lisäksi molemmista päiväkodeista tulee vuorohoitoon lapsia. Maksniemen päiväkoti <strong>ja</strong>vuoroperhepäivähoitokoti tekevät tiivistä yhteistyötä lasten hoitojärjestelyissä <strong>ja</strong> henkilöstön käytössä.Perhepäivähoidon henkilöstöä voidaan joustavasti liikutella eri yksiköiden välillä. Alle 3-vuotiaat lapsetovat hoidossa perhepäivähoidossa, koska päiväkodeissa ei ole osastoa heitä varten.2.2.3. KerhotoimintaSimossa järjestetään leikkikerhotoimintaa 4-5-vuotiaille lapsille. Toiminta-aika on syyskuun alustatoukokuun loppuun. Toimintakaudella 2008-<strong>2009</strong> kerhotoimintaa järjestetään <strong>Simon</strong>iemessä koulun
tiloissa. <strong>Simon</strong>iemessä kerhoa on 3 tuntia viikossa <strong>ja</strong> siellä käy 13 lasta. Kerho on maksuton <strong>ja</strong> kuljetuksistahuolehtivat vanhemmat.Leikkikerhon tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ikätovereidenkanssa sekä mahdollisuus osallistua oh<strong>ja</strong>ttuun toimintaa. Kerhon tavoitteena on päivähoidon tavointehdä yhteistyötä vanhempien kanssa <strong>ja</strong> tukea heitä lastensa kasvatustehtävässä. Toiminnassa korostuuvastuullisena ryhmän jäsenenä toimiminen, leikki sekä onnistumisen <strong>ja</strong> tekemisen ilo. Ensisi<strong>ja</strong>isestikerhoihin pääsevät kotihoidossa olevat lapset. 5-vuotisseurantalomaketta käytetään myös kerhotoiminnassa.2.2.4. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessaLasten vanhempien <strong>ja</strong> hoita<strong>ja</strong>n keskustelut <strong>ja</strong> havainnot sekä yhteistyö neuvolan ym. tahojen kanssaovat lähtökohtana lapsen erityistuen tarpeen arvioinnissa. Tuen tarve voi johtua myös lapsen kasvuolosuhteista,jolloin lapsen kehitys <strong>ja</strong> terveys vaarantuvat. Tuen varhainen aloittaminen on erittäin tärkeää.Erityishoidon tarpeessa olevalle lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka <strong>ja</strong> tuki päiväkodistatai perhepäivähoidosta. Tarpeen mukaan lapselle järjestetään avusta<strong>ja</strong>, ryhmään avusta<strong>ja</strong> tairyhmäkokoa pienennetään. Lapselle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Puheterapeutti<strong>ja</strong> fysioterapeutin palvelut järjestetään tarvittaessa <strong>ja</strong> käynnit voidaan toteuttaa hoitopaikassa. Erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>npalveluita/konsultaatiota voidaan käyttää tarpeen mukaan.2.2.5. Lasten kotihoidontukiAlle 3-vuotiaan lapsen vanhempi voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, kun vanhempainrahakausi onpäättynyt tai sen jälkeinen isäkuukausi pidetty. Hoitovapaan a<strong>ja</strong>lta vanhemmat voivat saada Kelastakotihoidon tukea. Kotihoidon tuen ehtona on, ettei lapsi ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidontuen piirissä oli joulukuussa 2008 80 lasta. Osittaista tukea sai viisi lasta.2.3 Koulupalvelut2.3.1. PerusopetusPerusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen <strong>ja</strong> eettisesti vastuukykyiseenyhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> taito<strong>ja</strong>. Opetuksen tulee myösedistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä tukea oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen sekämuuten kehittää itseään.Lukuvuoden 2008–<strong>2009</strong> alusta lukien kunnassa on kolme perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavaakoulua; Asemalla, Maksniemessä <strong>ja</strong> Ylikärpässä. Aseman vuosiluokilla 1-6 oli vuoden <strong>2009</strong> alussa 121oppilasta, Maksniemessä 123 oppilasta <strong>ja</strong> Ylikärpässä 18 oppilasta. Vuosiluokilla 7-9 oli 133 oppilasta.2.3.2. ErityisopetusPerusopetuksen vuosiluokilla 0-6 on yhteinen laa<strong>ja</strong>-alainen erityisopetta<strong>ja</strong>. <strong>Simon</strong> koulun 1-6 luokillaon pienryhmä <strong>ja</strong> 7-9 luokilla on erityisopetuksen pientyhmä (EMU). Har<strong>ja</strong>antumisopetuksen piirissäolevat käyvät koulua Kemin har<strong>ja</strong>antumisryhmässä. Erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdäänHOJKS (henkilökohtainen opetussuunnitelma).10
2.3.3. Koulukuraattoripalvelut11Vuoden 2003 alusta lukien kunnassa on ollut sosiaalikuraattorin virka. Hän työskentelee työa<strong>ja</strong>staan 20% koulukuraattorin tehtävissä <strong>ja</strong> 80 % sosiaalityöntekijänä. Kuraattori on maanantaisin tavattavissa<strong>Simon</strong> koululla <strong>ja</strong> tarpeen mukaan myös muilla kouluilla. Muina aikoina hänen toimipaikkanaan onsosiaalitoimisto.2.3.4. OppilashuoltoOppilashuolto paneutuu oppilaan hyvinvointiin edistäen oppimista sekä psyykkistä, fyysistä <strong>ja</strong>sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuolto koostuu moniammatillisista palveluista. Oppilashuollollatuetaan koko kouluaikaista oppimista tavoitteena ennaltaehkäistä psykososiaalisten ongelmiensyntymistä <strong>ja</strong> syrjäytymistä. Oppilashuollossa ovat edustettuina koulu-, terveys- <strong>ja</strong> sosiaalitoimi.Oppilaan <strong>ja</strong> huolta<strong>ja</strong>n mukanaolo on tärkeää. Oppilashuoltotyössä tiedon kululla on tärkeä osuus. Näinsyntyneeseen huoleen voidaan puuttua nopeasti. Usein esim. oppilaan epäsäännöllinen koulunkäynti <strong>ja</strong>poissaolot ovat tärkeä viesti nuoren ongelmista.<strong>Simon</strong> koululla toimii oppilashuoltoryhmä, jonka palvelu<strong>ja</strong> tarjotaan myös muiden koulujen käyttöön.2.3.5. Opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n palvelutVuosiluokilla 7-9 <strong>ja</strong> lukiossa opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tukee oppilaita <strong>ja</strong> opiskelijoita opiskelutaitojenkehittämisessä <strong>ja</strong> itsetuntemuksen vahvistamisessa sekä auttaa <strong>ja</strong> tukee <strong>ja</strong>tkokoulutuspaikan etsinnässä<strong>ja</strong> ammatinvalinnan kysymyksissä.2.3.6. LukioSimossa toimii oma lukio. Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat pääasiassa simolaisia <strong>ja</strong> iiläisiä. Lukiossa oli vuoden <strong>2009</strong>alussa 72 oppilasta.2.4. Liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimen palvelut2.4. Vapaa-aikatoimen palvelut<strong>Simon</strong> kunnassa vapaa-aikasihteeri <strong>ja</strong> toimistosihteeri hoitavat liikunta-, nuoriso- <strong>ja</strong> kulttuuritoimellekuuluvat asiat. Vapaa-aikatoimen järjestämä toiminta lapsille <strong>ja</strong> nuorille on monipuolista. Vapaaaikatoimenkautta järjestetään nuorille myös kesätyö- <strong>ja</strong> työharjoittelupaikko<strong>ja</strong>.2.4.1. LiikuntatoimiLiikuntatoimen tavoitteena on Hyvinvointia liikunnasta – liikuntaa kaikille. Edistetään yksilön <strong>ja</strong> yhteiskunnanhyvinvoinnin luomalla liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan mahdollistavia kuntalaistenodotuksia <strong>ja</strong> tarpeita vastaavia liikuntapalvelu<strong>ja</strong>.Liikuntatoimi tukee kuntalaisten liikuntaharrastuksia järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia <strong>ja</strong> kuntokampanjoita.Painopistealueina ovat lasten <strong>ja</strong> nuorten liikuntakasvatus <strong>ja</strong> liikuntapaikkojen ylläpito.Liikuntapaikkojen kunnossapito on siirtynyt v.2006 teknisen lautakunnan alaisuuteen. Kuntaan on perustettukunnossapitotiimi, joka huolehtii liikuntapaikoista. Kuntaan on perustettu kunnossapitotiimi,joka huolehtii liikuntapaikoista. Liikuntapaikko<strong>ja</strong> on kylittäin seuraavasti. Urheilukentät: <strong>Simon</strong> Asemakylä,Maksniemi <strong>ja</strong> Parpalan maneesi. Valaistut ladut/kuntoradat: Malininkangas, Maksniemi,Palokangas, Alaniemi, Ylikärppä <strong>ja</strong> yhdyslatu <strong>Simon</strong> koulun pihasta. Kaukalot: <strong>Simon</strong> Asemakylä,
Maksniemi, Ylikärpän koulu. Luistelukentät: <strong>Simon</strong> koulun pihakenttä, <strong>Simon</strong>iemi, Alaniemi, Viantie<strong>ja</strong> Maksniemen koulun pihakenttä.<strong>Simon</strong> kunnassa eri urheiluseurat, järjestöt, kansalaisopisto <strong>ja</strong> kunta tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksiaharrastaa. Lajeina ovat hiihto, pesäpallo, kaukalopallo, <strong>ja</strong>lkapallo, salibandy, ampumahiihto,kuntoliikunta <strong>ja</strong> yleisurheilu. Osaavat oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> vetäjät kannustavat lapsia <strong>ja</strong> nuoria heidän omallatasollaan, liikkuvatpa he sitten kilpaurheilumaisesti tai vaikkapa kävellen lähikir<strong>ja</strong>stoon. Maliinintoimintakeskusta <strong>ja</strong> Aseman urheilukentän tilo<strong>ja</strong> käyttävät pääasiallisesti liikuntaseurat, järjestöt <strong>ja</strong>koululaiset. Maksniemen urheilutalon tilalle on suunnitteilla uusi huoltorakennus, jonka toteutumisa<strong>ja</strong>nkohtaon <strong>2009</strong> – 2010.Vapaa-aikatoimen sählykerhot ovat maanantaisin Ylikärpässä <strong>ja</strong> keskiviikkoisin <strong>Simon</strong> koulun isossasalissa.Liikuntatoimi tukee liikuntaseurojen toimintaa <strong>ja</strong>kamalla vuosiavustuksia sekä palkitsee stipendeilläSM – tasolla menestyneitä nuoria urheilijoita. Vapaa-a<strong>ja</strong>nlautakunta osallistuu erilaisten tapahtumienjärjestelyihin yhdessä eri liikuntaseurojen kanssa. Lisäksi vapaa-aikasihteeri kuuluu kunnassa toimivaanterveyden edistämisen työryhmään.2.4.2. NuorisotoimiNuorisotoimen tavoitteena on tuottaa elämänsisältöä <strong>ja</strong> elämänhallintaa, jolla turvataan kunnan tulevaisuus<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvuus sekä rakentaa kunnan tulevaisuutta kiinnittämällä nuoret kotikuntaan vapaaaikapalvelujen<strong>ja</strong> elinmahdollisuuksien kautta.Vapaa-aikatoimen järjestämänä kunnassa toimii kaksi nuorisotilaa, Aseman kylällä <strong>ja</strong> Maksniemenkylällä. Aseman kylällä nuorisotilat ovat avoinna tiistaisin <strong>ja</strong> torstaisin. Maksniemessä nuorisotilat ovatavoinna keskiviikkoisin <strong>ja</strong> torstaisin. Tiloilla käy 10 – 15 nuorta/ilta/nuorisotila.Asemalla <strong>ja</strong> Maksniemessä toimii koulupäivinä koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäiväkerhot. Iltapäiväkerhojenoh<strong>ja</strong>ajina toimivat työllistämisvaroin palkatut oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t. Iltapäiväkerhoissa käy yhteensä n.30 lasta. Nuorisotoimijärjestää edellä mainittujen lisäksi lapsille <strong>ja</strong> nuorille teatteriesityksiä, bänditapahtumia, disco<strong>ja</strong><strong>ja</strong> kesäisin leirejä. Näihin lapset <strong>ja</strong> nuoret osallistuvat innokkaasti.Nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan vuosiavustuksin. Vapaa-aikatoimi osallistuu erilaisten lasten <strong>ja</strong>nuorten tapahtumien järjestelyihin yhdessä eri järjestöjen kanssa.Nuorisotoimen alaisuudessa toimii nuorten työpa<strong>ja</strong>. Työpa<strong>ja</strong>lla on töissä kerrallaan 4 – 6 työllisyysvaroinpalkattua henkilöä. Työntekijöiden ikä<strong>ja</strong>kauma on 18 – 40 v. Työpa<strong>ja</strong>lla voi lisäksi suorittaatyöharjoittelua tai toimia kuntouttavassa työtoiminnassa. Työpa<strong>ja</strong>n päätyömuotona ovat erilaisetpuualan työt mutta vuotuisten kehittämissuunnitelmien mukaan on lisäksi tullut asiakaspalvelu,myyntityö <strong>ja</strong> matkailuneuvonta. Työpa<strong>ja</strong>lla toimii vakituinen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> sekä OPM:n myöntämällähankerahoituksella on palkattu työpa<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>/kehittäjä.Nuorisotoimeen kuuluvat lisäksi ehkäisevä päihdetyö <strong>ja</strong> lasten/nuorten liikennekasvatus yhdessäkunnan muiden hallintokuntien kanssa.12
Nuorten kuulemisjärjestelmää toteutetaan kunnassa nuorisoneuvoston kautta. Nuorisoneuvostossa ontällä hetkellä 10 varsinaista jäsentä. Muut kuulemisjärjestelmään liittyvät palvelut nuorille ovat netissäLaNutin <strong>ja</strong> Aloitekanavan sivustot.2.4.3. KulttuuritoimiKulttuuritoimi tukee kuntalaisten henkisiä harrastuksia <strong>ja</strong> tarjoaa monipuolisia kulttuuritapahtumia simolaisille.Kotiseutuhistoriallisesti vaalitaan kulttuurimiljöötä <strong>ja</strong> rakennusperinnettä sekä ylläpidetäänmuseotoimintaa.Kulttuuritoimi järjestää konsertte<strong>ja</strong>, teatteriesityksiä, konsertte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pitäjäjuhlia. Lisäksi tuetaan yhteisöjen<strong>ja</strong> yksityisten taideharrastuksia <strong>ja</strong> matkailun kehittämistä. Kulttuuritoimen ylläpitämään museotoimintaakuuluvat Pahnilan museo <strong>Simon</strong>kylällä sekä kotiseutumuseo <strong>Simon</strong>iemessä. Päivähoito- <strong>ja</strong>koululaisryhmät vierailevat vuosittain museoilla. Kulttuuritoimi avustaa eri järjestöjä <strong>ja</strong> seuro<strong>ja</strong> vuosiavustuksilla.2.4.4. Kir<strong>ja</strong>stopalvelutKir<strong>ja</strong>stopalvelu<strong>ja</strong> <strong>Simon</strong> kunnassa tarjoaa Asemalla pääkir<strong>ja</strong>sto <strong>ja</strong> Maksniemessä viikottain käyväkir<strong>ja</strong>stoauto. Kaikki lainausasemat lakkautettiin kesällä 2003. Osa lapsista <strong>ja</strong> nuorista on ahkeriakir<strong>ja</strong>ston käyttäjiä.2.4.5. KansalaisopistoKunnan oma kansalaisopisto lakkasi syksyllä 2008 <strong>ja</strong> toiminta siirtyi Keminmaan, Tervolan <strong>ja</strong> <strong>Simon</strong>kanssa yhteiselle Kivalojen seutuopistolle. Lapsille <strong>ja</strong> nuorille järjestetään mm. kuvataiteeseen <strong>ja</strong> erilaisteninstrumenttien soittoon liittyviä kursse<strong>ja</strong>. Kursseilla on ollut hyvin osallistujia. Seutuopisto ottaamielellään vastaan toivomuksia kursseista.2.5. Seurakunnan lapsi-, nuoriso- <strong>ja</strong> perhetyöSeurakunnan lapsi-, nuoriso- <strong>ja</strong> perhetyön tarkoituksena on edistää lasten <strong>ja</strong> nuorten sekä heidänperheidensä kristilliseen uskoon perustuvaa elämää, kasvatusta <strong>ja</strong> opetusta. Lapsi- <strong>ja</strong> nuorisotyöstävastaa nuorisotyönoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> perhetyöstä diakoniatyöntekijä.3-6 -vuotiaille lapsille järjestetään päiväkerhotoimintaa, jonka tehtävänä on ylläpitää <strong>ja</strong> kehittääkristillistä kasvatusta alle kouluikäisille. Päiväkerhoryhmiä oli seurakunnassa kevään <strong>2009</strong> aikanayhteensä neljä. Päiväkerhot toimivat kerran viikossa <strong>Simon</strong>iemessä, Asemalla <strong>ja</strong> Maksniemessä.Yhteensä seurakunnan päiväkerhoissa oli kirjoilla noin 65 lasta. Nuorisotyönoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> toimii kerhojenvetäjänä, apunaan hänellä on avusta<strong>ja</strong>.Varhaisnuorisotyön tehtävänä on tukea kotien kristillistä kasvatustyötä. Toiminnan tavoitteena onvarhaisnuorten kohtaaminen, positiivisen seurakuntakuvan antaminen sekä nuoruudessa tukeminen.Ala-asteikäisille suunnattu<strong>ja</strong> varhaisnuorten kerho<strong>ja</strong> toimi kevään <strong>2009</strong> aikana kolme.Varhaisnuortenkerhot kokoontuivat Asemalla <strong>ja</strong> <strong>Simon</strong>iemessä. Kerhonoh<strong>ja</strong>ajina toimivat seurakunnanisois- <strong>ja</strong> kerhonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutuksen käyneet nuoret. Varhaisnuortenkerhoissa leikitään, askarrellaan,leivotaan <strong>ja</strong> liikutaan kerhonoh<strong>ja</strong>ajien johdolla. Kesällä 2008 seurakunnan leirikeskuksessa Monta<strong>ja</strong>nsaaressa järjestettiin 7-10 -vuotiaille <strong>ja</strong> 11-14 -vuotiaille suunnatut kesäleirit.13
14Nuorisotyö seurakunnassa rajoittuu lähinnä kerhonoh<strong>ja</strong>ajien palavereihin, isois- <strong>ja</strong>kerhonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutukseen sekä rippikouluun, nuorteniltoihin, retkiin <strong>ja</strong> yökahvilatoimintaan. Isois- <strong>ja</strong>kerhonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutuksen suoritti keväällä 2008 seitsemän nuorta. Yläasteikäisille suunnattu<strong>ja</strong> K-14Nuorten ilto<strong>ja</strong> järjestettiin keväällä 2008 Asemalla <strong>ja</strong> <strong>Simon</strong>iemessä.Diakoniatyö on kristilliseen lähimmäisen rakkauteen perustuvaa pyyteetöntä palvelua <strong>ja</strong> avun viemistäsinne, minne muu apu ei ylety. Diakoniatyöhön sisältyvä perhetyö on toimintaa, jonka tavoitteena onvahvistaa seurakuntayhteyttä sekä perheen keskinäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perhetyö <strong>Simon</strong>seurakunnassa rajoittuu diakoniatyöntekijän perhekahvilavierailuihin <strong>ja</strong> kotikäynteihin.2.6. KotipalveluSimossa kotipalvelun tilanne on sikäli hyvä, että sen avulla on kyetty tukemaan <strong>lastensuojelu</strong>n piirissäolevia lapsiperheitä tai muuten väsyneitä huoltajia. Tuella on ennalta ehkäisty isompia <strong>lastensuojelu</strong>ntarpeita. Säännöllisen tuen piirissä on ollut tarpeen mukaan 3-5 perhettä. Varsinaista <strong>lastensuojelu</strong>unkouluttautunutta <strong>ja</strong> perehtynyttä perhetyöntekijää ei kunnassa toistaiseksi ole.2.7. SosiaalityöKunnassa on sosiaalityöntekijän <strong>ja</strong> sosiaalikuraattorin virat. Sosiaalikuraattori toimii 80 % työa<strong>ja</strong>stasosiaalityöntekijänä <strong>ja</strong> 20 % koulukuraattorina. Sosiaalijohta<strong>ja</strong> on työskennellyt myös tarpeen mukaan<strong>lastensuojelu</strong>työssä.Valtakunnallisten tutkimusten mukaan lapsista 2/3 voi hyvin tai tyydyttävästi <strong>ja</strong> kolmasosalle kasautuuerilaisia ongelmia, kuten pitkäaikainen sairaus, vaikeahko oppimisvaikeus tai mielenterveysongelma.Nämä lapset saavat yleensä <strong>ja</strong>tkuvaa tukea <strong>ja</strong> hoitoa <strong>ja</strong> heidän ennusteensa on hyvä.1.8.2004 alkaen on työnsä aloittanut seudullinen erityissosiaalityöntekijä. Hän käy kuukausittainSimossa. Häntä voi konsultoida <strong>ja</strong> käyttää myös tarvittaessa työparina. Sosiaalipäivystys hoidetaanseudullisena yhteistyönä.Simossakin <strong>lastensuojelu</strong>n tarpeessa olevien lasten lukumäärä on huolestuttavasti lisääntynyt <strong>ja</strong>tapaukset ovat vaikeutuneet <strong>ja</strong> monimutkaistuneet.2.8. Erityispalvelut2.8.1. Puhe- <strong>ja</strong> toimintaterapiaSimossa on oma puheterapeutti. Hänen työaikansa on 25 tuntia viikossa. Kokoaikainen toimintaterapeutintoimi on perustettu keväästä <strong>2009</strong> alkaen. Keminmaa ostaa palveluista 50 %. Työntekijäaloittaa työn elokuussa <strong>2009</strong>.2.8.2. Perheneuvolapalvelut<strong>Simon</strong> kunta ostaa perheneuvolapalvelut Kemin perheneuvolasta. Vanhemmat tai nuori itse voi varataa<strong>ja</strong>n perheneuvolaan suoraan ilman kunnan erillistä lähetettä tai maksusitoumusta.Vuonna 2008 Kemin perheneuvolassa simolaisilla oli yhteensä 36 lapsen tai perheen tutkimuskäyntiä<strong>ja</strong> 17 lapsen yksilöterapiakäyntiä. Muita tutkimuskäyntejä oli seuraavasti: 64 kouluvalmius-, 50 oppimisvaikeus-<strong>ja</strong> 15 koulunkäyntivaikeustutkimuskäyntiä.
152.8.3. Psykologin <strong>ja</strong> psykiatrin palvelutKunnassa ei ole omaa psykologia. Psykologin palveluita saadaan lapsille <strong>ja</strong> nuorille Kemin perheneuvolankautta.Psykiatrin palveluita on saatu hyvin L-PKS:n lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluina,jossa työskentelee myös psykologe<strong>ja</strong>.2.8.4. KriisityöKunnassa on olemassa kriisiryhmä, jonka suunnitelmaa on päivitetty kevään <strong>2009</strong> aikana. Akuuteissakriisitilanteissa on auttamistoimiin saatu mukaan mielenterveyspuolen lisäksi kunnan sosiaalityö, kotipalvelu<strong>ja</strong> erikoissairaanhoidosta lasten-/nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöitä.2.8.5. Turvakotitoiminta<strong>Simon</strong> kunta ostaa turvakotipalvelut Kemissä si<strong>ja</strong>itsevalta Kriisikeskus Turvapoijulta.2.8.6. SovittelutoimintaSovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdollisuuksia toistensa kohtaamiseen <strong>ja</strong>rikoksesta aiheutuneiden fyysisten, psyykkisten <strong>ja</strong> aineellisten vahinkojen korvaamiseen.Sovittelun toteutuminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta sovitteluun. Alaikäisen kohdallaedellytetään myös huolta<strong>ja</strong>n suostumusta. Osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumus milloin tahansasovittelun aikana.Sovittelu on puolueetonta, luottamuksellista, vapaaehtoista <strong>ja</strong> maksutonta. Sovittelua säätelee laki rikos<strong>ja</strong>eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Sovitella voidaan mm. vahingonteot, pahoinpitelyt,varkaudet, kotirauhanrikkomiset, riita-asiat, alle 15-vuotiaiden tekemät rikkomukset <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivaltatapaukset.Sovittelualoitteen voi tehdä kumpi tahansa rikoksen tai riidan osapuolista, alaikäisen vanhemmat,poliisi, syyttäjä, sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen. Yleensä sovitteluun tullaan poliisinrikostutkinnan kautta, mutta on myös mahdollista ottaa itse yhteyttä sovittelutoimistoon.Vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut sovitteli<strong>ja</strong>t toimivat sovittelutoimiston oh<strong>ja</strong>uksessa yhdessäsovittelutoimiston työntekijöiden kanssa.Sovittelussa• Rikoksen tai riidan osapuolet voivat kohdata toisensa turvallisesti• Osapuolet pääsevät itse osallistumaan asian ratkaisuun• Mahdollisuus saada aikaan sopimus molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla• Saavutettu sovinto voidaan huomioida syyteharkinnassa tai rangaistusta tuomittaessa• Asianomista<strong>ja</strong>rikoksissa asian käsittely päättyy saavutettuun sovintoonLähin sovittelutoimisto si<strong>ja</strong>itsee Kemissä.
162.8.7. Päihdehuollon palvelut<strong>Simon</strong> kunta ostaa A-klinikkapalvelut Kemin A-klinikalta. Päihdehuollon laitospalveluita ostetaanTornionlaakson Suo<strong>ja</strong>pirtiltä <strong>ja</strong> tarpeen mukaan Lapin päihdeklinikalta <strong>ja</strong> mittatilauksena tarpeenmukaan myös muualta.Keroputaan sairaalassa hoidetaan jossakin määrin myös huumeiden käyttäjiä.Terveyskeskuksen mielenterveysyksikön asiakkaina on myös päihdeongelmaisia henkilöitä.Katkaisuhoitoa järjestetään terveyskeskuksen vuodeosastolla <strong>ja</strong> tarpeen mukaan Suo<strong>ja</strong>pirtillä.2.8.8. Tukihenkilö-/tukiperhetoimintaLastensuojelutyön tukena voidaan käyttää tukihenkilöä tai tukiperhettä. Tarpeeseen vastataan ns. mittatilaustyönä.Lapsi tai nuori voi käydä perheessä sovittuna aikana esim. tiettyinä viikonloppuina taikesälomalla. Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kasvua <strong>ja</strong> kehitystä <strong>ja</strong> ehkäistä isompaa <strong>lastensuojelu</strong>ntarvetta. Tukihenkilöistä <strong>ja</strong> -perheistä on pulaa. Perheitä etsitään muun muassa Pelastakaalapset ry:n kautta.1.8.2004 on aloittanut työnsä seudulliseen yhteistyöhankkeeseen liittyen si<strong>ja</strong>is- <strong>ja</strong> tukiperhetyöntekijä.Hän käy kuukausittain Simossa. Häntä voi konsultoida tai käyttää työparina.2.8.9. Vammais- <strong>ja</strong> kehitysvammapalvelutSimossa asuu muutama vammainen lapsi. He saavat tarpeen mukaan vammaispalvelulain mukaisiapalveluita, mikäli heillä on siihen lain mukaan oikeus <strong>ja</strong> normaalit palvelut eivät ole riittäviä.Simossa toimii kehitysvammaisten toimintakeskus, jossa käy kaikkiaan 19 asiakasta. Tällä hetkellätoiminnassa ei ole alle 21-vuotiaita. Toimintakeskuksessa järjestetään monenlaista työ- <strong>ja</strong> viriketoimintaa.Toimintakeskuksen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tekee myös tarpeen mukaan kotikäyntejä, joiden tarkoituksena ontukea kehitysvammaisesta omaisestaan huolehtivia perheitä. Kehitysvammaisia lapsia Simossa onvähän. Vaikeasti kehitysvammaiselle ostetaan koulupalveluita Kemistä. Lomituspalveluita ostetaanyhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa Kehitysvammaisten tukiliitolta. Toiminta järjestetäänPeiponpesässä Kemissä.2.8.10. ErikoissairaanhoitoErikoissairaanhoidon palveluita saadaan lähinnä L-PKS:sta <strong>ja</strong> Oys:stä. Lähin lastenpsykiatrian osastotoimii Oys:ssä. Lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian poliklinikka on L-PKS:ssa. Sen palveluiden käyttäjinä onuseita simolaisia perheitä.2.9. Terveyden edistämisen työryhmäSimossa on aloittanut vuonna 2007 toimintansa Terve-Lappi-hankkeen yhteydessä terveyden edistämisentyöryhmä. Ryhmä on poikkihallinnollinen <strong>ja</strong> se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Työryhmäntavoitteena on erityisesti terveyden ylläpito <strong>ja</strong> sairauksien ennaltaehkäisy.Työryhmän tarkoituksena on kiinnittää huomiota asioihin, jotka huonontavat kuntalaisten terveyttä <strong>ja</strong>hyvinvointia. Työryhmä tekee konkreettisia ehdotuksia <strong>ja</strong> järjestää erilaisia tempauksia <strong>ja</strong> tilaisuuksia,
joiden avulla kuntalaisia aktivoidaan liikkumaan <strong>ja</strong> hoitamaan itse terveyttään. Toiminnassa kiinnitetäänhuomiota myös lasten <strong>ja</strong> nuorten hyvinvointiin.2.10. Kolmas sektori<strong>Simon</strong> kunnassa toimii useita järjestöjä <strong>ja</strong> yhdistyksiä, joiden toimintaa kunta tukee taloudellisesti.Vapaa-a<strong>ja</strong>nlautakunta myöntää vuosiavustukset hakemusten <strong>ja</strong> toiminnan sopivuuden <strong>ja</strong> laajuudenperusteella. Seuraavat järjestöt <strong>ja</strong> yhdistykset ovat saaneet vapaa-aikatoimen myöntämiä avustuksia.2.10.1 4H4H-yhdistyksellä on toiminnanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, joka järjestää lapsille <strong>ja</strong> nuorille kerhotoimintaa eri puolillakuntaa. Asemankylällä toimii kokkikerhot torstaisin 3-4 luokkalaisille <strong>ja</strong> 5-6 luokkalaisille. Sählykerho<strong>Simon</strong> koulun isossa salissa tiistaisin 3-6 luokkalaisille. Hamarissa kerho toimii maanantaisin 6-12vuotiaille. Maksniemessä kerho toimii torstaisin 6 – 12 vuotiaille.2.10.2 Mannerheimin <strong>lastensuojelu</strong>liittoMannerheimin <strong>lastensuojelu</strong>liitto toimii aktiivisesti kunnassa. Liitolla on Maksniemessä sählykerhotkeskiviikkoisin 2-4 luokkalaisille, tiistaisin 10 – 15- vuotiaille tytöille <strong>ja</strong> tiistaisin 5-6 luokkalaisillepojille.Mll:n perhekahvilatoimintaa on torstaisin <strong>Simon</strong>iemen seurakuntakodilla <strong>ja</strong> tiistaisin Maksniemeniltapäiväkerhon tiloissa.MLL järjestää monenlaisia tapahtumia lapsille <strong>ja</strong> perheille. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassaMaksniemen kyläyhdistyksen kanssa järjestettävä Uuden vuoden tapahtuma. <strong>Simon</strong>iemessä on ollutjoulumyyjäiset <strong>ja</strong> kirpputoritapahtuma <strong>ja</strong> keväällä järjestetään hiihto- <strong>ja</strong> pilkkikilpailut. Asemalla <strong>ja</strong>Maksniemessä järjestetään lastenpäiviä, teatteriesityksiä <strong>ja</strong> kesällä yleisurheilukilpailut.2.10.3. Urheiluseurojen toiminta<strong>Simon</strong> kunnan alueella lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla on mahdollisuus harrastaa erilaisia liikuntamuoto<strong>ja</strong> kunnankokoon nähden hyvin. <strong>Simon</strong> alueella toimii kuusi eri urheiluseuraa, joissa oh<strong>ja</strong>tun liikuntakasvatuksenavulla voidaan juurruttaa yksilöön elinikäinen liikuntaharrastus niin kuntoilu, kuin kilpailumielessäkin.Urheiluseuroissa harrastaminen on jokaisen kunnan alueella asuvan lapsen <strong>ja</strong> nuoren saavutettavissa.Tosin välimatkat kylien välillä aiheuttavat osalle väestöstä pitkiäkin matko<strong>ja</strong> harrastusten pariin.Urheiluseurat tarjoavat ympärivuotisia liikuntapalvelu<strong>ja</strong> lapsille <strong>ja</strong> nuorille seuraavasti:- <strong>Simon</strong> Kiri ry.( 325 jäsentä ) Lajeina; pesäpallo, hiihto, yleisurheilu, ampumahiihto, suunnistus,kaukalopallo <strong>ja</strong> kuntoilu- <strong>Simon</strong> Kiri – Siskot ry.( 30 jäsentä ) Lajina; lentopallo- <strong>Simon</strong> Työväen Urheili<strong>ja</strong>t ry.( 201 jäsentä ) Lajeina; kaukalopallo, sähly, lentopallo, hiihto,yleisurheilu <strong>ja</strong> kuntoilu- Dancing Fools ( 13 jäsentä ) Lajina; rivitanssi <strong>ja</strong> muut tanssilajit- Fc Inter Simo ( 14 jäsentä ) Lajina; <strong>ja</strong>lkapallo- Ylikärpän Yritys Lajeina; sähly, hiihto <strong>ja</strong> kuntoliikunta2.10.4. <strong>Simon</strong> VPK<strong>Simon</strong> VPK:n nuoriso-osaston kerho toimii Paloasemalla keskiviikkoisin.17
18Nuoriso-osasto harjoittelee säännöllisesti sekä osallistuu leireihin <strong>ja</strong> kilpailuihin. Nuoret ovatmenestyneet myös SM-tasolla. Toiminta on vireää <strong>ja</strong> tärkeä osa palotorjunnan <strong>ja</strong>tkumisessa.Toiminta pitää sisällään vuositasolla mm. koulutusta palotoimeen kuuluvista asioista, viikoittaisiaharjoituksia, leiritoimintaa, erilaista kilpailutoimintaa sekä retkitoimintaa. Yli 18-vuotiaat voivatkouluttautua palotoimen miehistön jäseniksi.2.10.5 Muut toimi<strong>ja</strong>tEri kyläyhdistykset <strong>ja</strong> nuorisoseurat järjestävät lapsille <strong>ja</strong> nuorille toimintaa joko itsenäisesti tai yhdessämuiden toimijoiden kanssa.<strong>Simon</strong>kylän nuorisoseura pitää torstaisin <strong>ja</strong> lauantaisin sählyä <strong>ja</strong> pallopelejä <strong>Simon</strong> koulun isossasalissa.3. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA3.1. LastensuojeluilmoituksetVuonna 2008 sosiaalitoimeen tuli <strong>lastensuojelu</strong>ilmoitus tai ilmaistiin huolta lapsen tilanteesta yhteensä17 tapauksessa. Ilmoitukset tulivat poliisista, koululta <strong>ja</strong> läheisiltä. Lastensuojelulain mukaan ”sosiaali<strong>ja</strong>terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen <strong>ja</strong> seurakunnan tai muunuskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muunsosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuotta<strong>ja</strong>n, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän taiturvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- taiiltapäivätoimintaa harjoit- tavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättäilmoittamaan salassapitosään- nösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, joshe tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon <strong>ja</strong> huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavatolosuhteet tai oma käyttäy- tyminen edellyttää <strong>lastensuojelu</strong>n tarpeen selvittämistä.Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisestikoskevien salassapitosäännösten estämättä.” (Lastensuojelulaki)3.2. Lastensuojelutarpeen selvitysLastensuojelulain mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsentilanteesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta <strong>ja</strong>kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta <strong>ja</strong> kasvatuksestasekä <strong>lastensuojelu</strong>toimenpiteiden tarvetta.Lastensuojelutarpeen arvioinnissa voi käyttää tukena <strong>lastensuojelu</strong>n tukiryhmää. Simossa on omakunnallinen <strong>lastensuojelu</strong>n tukiryhmä <strong>ja</strong> seudulla on lisäksi seudullinen tukiryhmä.Selvitys on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa <strong>lastensuojelu</strong>asian vireille tulosta.Huolta<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> lapselle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua <strong>lastensuojelu</strong>asiakkuuden <strong>ja</strong>tkumisestatai päättymisestä. Kesäkuussa <strong>2009</strong> oli meneillään muutama <strong>lastensuojelu</strong>tarpeen selvitys.
3.3. Avohuolto19Sosiaalitoimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin, jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivätturvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää <strong>ja</strong> tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea <strong>ja</strong>vahvistaa vanhempien, huoltajien <strong>ja</strong> lapsen hoidosta <strong>ja</strong> kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä<strong>ja</strong> -mahdollisuuksia.Lastensuojelun avohuollon tai jonkintasoisen selvittelyn <strong>ja</strong> tuen piirissä oli vuonna 2008 noin 30 lasta.3.4. Si<strong>ja</strong>ishuolto<strong>Simon</strong> sosiaalitoimen sijoittamana oli vuoden 2008 lopussa kaikkiaan kahdeksan lasta. Kaikki lapsetolivat huostaanotettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sijoitettu si<strong>ja</strong>isperheeseen. Lapset olivat kolmesta eri perheestä. Huostaanottojentarve on edelleen lisääntyvä. Kesäkuussa <strong>2009</strong> jouduttiin edelleen anomaan hallinto-oikeudeltamahdollisuutta parin lapsen huostaanottoon. Muutama <strong>lastensuojelu</strong>tarpeen selvitys oli tuolloin myöskäynnissä.Huostaanottojen taustalla on pääasiassa vanhempien runsas alkoholinkäyttö, mielenterveysongelmat,vanhempien riitaisuus <strong>ja</strong> kyvyttömyys huolehtia lapsista. Useimmiten nämä perheet eivät ole valmiitaottamaan vastaan sosiaalitoimen kautta tarjottua tukea. Mikäli he ottaisivat tuen vastaan, voitaisiinjoissakin tapauksissa välttyä huostaanotolta.3.5. JälkihuoltoJälkihuollon piirissä vuonna 2008 oli yksi nuori. Tilapäisen tuen piirissä oli lyhyen huostaanotonjälkeen kaksi nuorta.3.6. Huolto- <strong>ja</strong> tapaamissopimuksetHuolto- <strong>ja</strong> tapaamissopimuksia tehtiin vuonna 2008 22 kpl. Avioliiton ulkopuolella syntyi vuonna 200817 lasta. Avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten osuus lisääntyy kaiken aikaa.3.7. OttolapsineuvontaOttolapsineuvontaa järjestettiin vuonna 2008 kahdelle perheelle. Palvelu ostettiin MLL:lta.II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA4. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVATVOIMAVARAT
opettajien tarve saada nuorten hyvinvoinnin edistämisestä <strong>ja</strong> ongelmia ehkäisevästä toiminnastapäivitettyä tietoa.Ryhmäkoot pyritään pitämään pedagogisesti toimivina <strong>ja</strong> resurssi kohdennetaan koulunkäynninkannalta vaativimpiin nivelkohtiin. Vuosiluokat 1-2 sekä 7 ovat erityisen tarkastelun kohteinaryhmäkokojen suhteen.Erityistä tukea tarvitseville on kouluilla käytettävissä laa<strong>ja</strong>-alaisen erityisopetta<strong>ja</strong>n tarjoama palvelu,tukiopetus, jolle ei ole asetettu kiintiötä sekä vakinaisia että tilapäistarpeeseen palkattu<strong>ja</strong> koulunkäyntiavustajia.Sekä ala- että yläkoululla on lisäksi erityistä tukea tarvitseville pienryhmä/erityisluokka,jossa on erityisluokanopetta<strong>ja</strong>n antamaa opetusta.4.3.2. Oppilashuolto<strong>Simon</strong> koulussa toimii moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Ryhmänvetäjänä on erityisopetta<strong>ja</strong>. Lisäksi ryhmään kuluun tarvittaessa luokanopetta<strong>ja</strong>/luokanvalvo<strong>ja</strong>, koulukuraattori,sosiaalityöntekijä <strong>ja</strong> terveydenhoita<strong>ja</strong>. Työryhmän palvelu on annettavissa myös kunnanmuihin kouluihin. Kouluterveydenhoita<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> koululääkärillä on suunnitelma oppilaiden tarkastuksista.4.3.3. OppilaskuntatoimintaKaikki <strong>Simon</strong> koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jossa heitä oh<strong>ja</strong>taanyhteisölliseen toimintaan. Oppikunnan hallitus on toimeenpanevana ryhmänä yhdessä toimintaaoh<strong>ja</strong>avan opetta<strong>ja</strong>n kanssa.4.3.4. Kodin <strong>ja</strong> koulun yhteistyöKodin <strong>ja</strong> koulun yhteistyömuotoina ovat henkilökohtaisen keskustelut, reissuvihkot koulujen juhlat,tapahtumat. Vanhempainillat pidetään joita pidetään lukukausittain. Koulujen www-sivuilla onperustietoa kouluista.4.3.5. Koulun aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminta<strong>Simon</strong> kunnassa aamupäivätoiminnan järjestämisestä vastaa koulutoimi. Iltapäivätoiminta on vapaaaikatoimentehtävänä. Toimintaa on tarjolla kysyntää vastaavasti <strong>ja</strong> se kohdennetaan 1-2-luokalaisiin.Toiminnan suorittavina henkilöinä pyritään käyttämään koulunkäyntiavusta<strong>ja</strong>ksi kelpoisia työntekijöitä.4.3.6. Koulun kerhotoimintaLukuvuoden <strong>2009</strong> syksyllä käynnistettiin koulun toimesta useita oppilaskerho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kerhotoiminta suunnitellaanpysyväksi osaksi koulun palvelutarjontaa. Myös muut järjestöt tarjoavat kerho<strong>ja</strong> oppilaille.Tavoitteena on luoda monipuolista, oh<strong>ja</strong>ttua toimintaa koulua<strong>ja</strong>n ulkopuolelle.4.3.7. Nuorten keskuudessa kouluilla tehtävä kriisityöKoulussa on voimassaoleva <strong>ja</strong> päivitetty kriisisuunnitelma. Kriisityö tapahtuu kyseisen suunnitelmanmukaisesti. Opettajien täydennyskoulutuksessa asia huomioidaan. Koululla on käytettävissä opetusmateriaaliakriisityöhön.21
224.4. Liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimen palvelut4.4 Vapaa-aikatoimen palvelutKunnan nuorisotyöllä parannetaan nuorten elinolo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luodaan edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle.Nuorisotyötä toteutetaan moniammatillisella yhteistyöllä erityisesti nuoriso-, opetus- <strong>ja</strong> sosiaalitoimenkanssa sekä yhteistyöllä nuorten, nuorisoyhdistysten <strong>ja</strong> muiden nuorisotyötä tekevien yhteisöjenkanssa.Perustason nuorisotyö sisältää lukemattomia erilaisia toimintamuoto<strong>ja</strong>, urheilu- <strong>ja</strong> kulttuuriharrastusta,koulutusta, kasvatusta, retkiä <strong>ja</strong> leirejä, kerho<strong>ja</strong>, poliittista osallistumista, vapaa-a<strong>ja</strong>nviettoa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ttuatukitoimintaa, nuorisotiedotusta, nuorisovaihdon <strong>ja</strong> -matkailun tukemista.Turvataan nuorten harrastustoiminnalle peruspalvelut <strong>ja</strong> tilat. Avoimien ovien toiminta, askartelu,bändit, liikunta <strong>ja</strong> muu vastaava toiminta vaatii omat tilansa <strong>ja</strong> hyvän oh<strong>ja</strong>uksen. Nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>npalkkaamisen myötä ennaltaehkäisevää, syrjäytymistä ehkäisevää, etsivää nuorisotyötä sekä avointanuorisotilatoimintaa voidaan tehdä tehokkaammin. Hyödynnetään erilaisia projekte<strong>ja</strong> nuorisotoimentoimenpidemalleiksi <strong>Simon</strong> alueella sekä tarjotaan opiskelijoille työharjoittelupaikko<strong>ja</strong> nuorisotoimenpiiristä. Avustetaan eri järjestöjä vuosiavustuksilla.4.4.1 NuorisotilatAseman <strong>ja</strong> Maksniemen nuorisotilo<strong>ja</strong> kehitetään <strong>ja</strong> saatetaan ne tehokkaampaan käyttöön. Tavoitteenaon saada nuoret mukaan ideoimaan eri toimitilojen käyttöä. Nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n palkkaamisen myötävoidaan tilo<strong>ja</strong> pitää useammin avoinna. Tuetaan nuorisojärjestöjä vuosiavustuksilla <strong>ja</strong> koulutuksella.Kyläyhdistysten <strong>ja</strong> nuorisojärjestöjen kanssa <strong>ja</strong>tketaan yhteistyötä.4.4.2 Nuorten kuuleminenJärjestetään nuorisoneuvostovaalit joulukuussa <strong>2009</strong>. Laaditaan nuorisoneuvostolle oma budjettivuodelle 2010 nuorisotoimen talousarvioon. Tavoitteena on käydä kouluilla kertomassa nuorilleLaNutin <strong>ja</strong> Aloitekanavan tuomista mahdollisuuksista vaikuttaa nuorten asioihin.4.4.3 ErityisnuorisotyöEritysnuorisotyöksi voidaan laskea nuorten yökahvilatoiminta. Jatketaan yökahvilatoiminnan järjestämistäresurssien mukaan. Yhteistyökumppaneina ovat <strong>Simon</strong> seurakunta, Mll, Maksniemen kyläyhdistys,4H-yhdistys, nuorisoneuvosto <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimi.4.4.4 Nuorten työpa<strong>ja</strong>Kehitetään työpa<strong>ja</strong>toimintaa kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Jatketaan kehittämisrahalla palkatuntyöpa<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n/-kehittäjän työsopimusta hankerahoituksen avulla. Palkataan lisää nuoria palkkatuellatyöpa<strong>ja</strong><strong>ja</strong>ksoille, otetaan henkilöitä työelämänvalmennukseen sekä kuntouttavaan työtoimintaan.4.4.5 LeiritoimintaLeiri- <strong>ja</strong> retkitoimintaa lisätään, jotta kaikki lapset <strong>ja</strong> nuoret eri puolilla kuntaa voivat osallistua niihin.Tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, suunnitellen <strong>ja</strong> toteuttaen leirejä <strong>ja</strong> retkiä yhdessä. Leirejäpidetään kunnan omistamissa tiloissa, koska niitä löytyy lähes jokaiselta kylältä.
234.4.6 LiikuntaKehitetään mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa koko kunnan alueella. Liikuntatoimen painopistealueenaovat terveys- <strong>ja</strong> kuntoliikunta. Liikuntatoimen vastuu tilaa<strong>ja</strong>organisaationa <strong>ja</strong> teknisen toimen tuotta<strong>ja</strong>organisaationakehittyy.Jatketaan Maksniemen urheilukentän viereen sijoitettavan huolto-/pukuhuonetilan suunnittelua työryhmänkanssa. Suunnitellaan <strong>ja</strong> varataan määräraha Maliinin kuntoradan vapaan tyylin ladun levennykseenkaatopaikan tien kohdalta.Vastataan Aseman kuntosali- <strong>ja</strong> Maksniemen punttisalitoiminnasta <strong>ja</strong> kehitetään niitä edelleen.Liikuntaseurojen, järjestöjen <strong>ja</strong> eri yhdistysten kanssa yhteistyötä <strong>ja</strong>tketaan <strong>ja</strong> tehostetaan. Koulutetaanaikuisia <strong>ja</strong> nuoria vertaisoh<strong>ja</strong>ajiksi eri kylille. Palkataan nuoria <strong>ja</strong> aikuisia oh<strong>ja</strong>ajia lasten, nuorten <strong>ja</strong>aikuisten liikuntakerhojen vetäjiksi. Pidetään kesäisin eri kylillä urheilu- <strong>ja</strong> liikuntakerho<strong>ja</strong> lapsille <strong>ja</strong>nuorille. Järjestetään lapsille mahdollisuus päästä uimakouluun.Liikuntaseurojen toimintaa tuetaan vuosiavustuksilla4.4.7 KulttuuriKulttuuritoimen osalta kehitetään lapsille suunnattu<strong>ja</strong> kulttuuripalvelu<strong>ja</strong>. Musiikki-, teatteri- <strong>ja</strong> muitaesityksiä tuotetaan lapsille <strong>ja</strong> nuorille. Jatketaan yhteistyötä Taikalamppu- lastenkulttuurituotta<strong>ja</strong>nkanssa sekä paikallisten kulttuuripalvelu<strong>ja</strong> tuottavien toimijoiden kanssa. Toteutetaan Pahnilanmuseolle lapsille <strong>ja</strong> nuorille entisajoista kertovaa toimintaa. Järjestetään retkiä lähialueenkulttuuritapahtumiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Eri projektien avulla tehdään lasten <strong>ja</strong> nuortenkanssa omia esityksiä kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Tuetaan kulttuuriseurojen <strong>ja</strong> järjestöjentoimintaa vuosiavustuksilla.4.5. Sosiaalipalvelut4.5.1. KotipalveluLapsiperheiden kotipalveluun kiinnitetään <strong>ja</strong>tkossa entistä enemmän huomiota. Paikallinen tarvepyritään ottamaan huomioon. Tarvittaessa lisätään kotipalvelutyöntekijöiden lukumäärää. Kotipalvelutyöntekijöidensopivuus myös lapsiperhetyöhön on tärkeää. Kehitetään lapsiperheissä tehtävääkotipalvelutyötä yhdessä sosiaalityön kanssa niin, että työ on aikaisempaa suunnitelmallisempaa <strong>ja</strong>tavoitteellisempaa.4.5.2. PerhetyöKotipalvelun lisäksi on tärkeää saada kuntaan niin ennaltaehkäisevää kuin kor<strong>ja</strong>avaa työtä varten<strong>lastensuojelu</strong>un kouluttautunut <strong>ja</strong> perehtynyt perhetyöntekijä. Tällä työllä yhdessä kotipalvelutyönkanssa voidaan oh<strong>ja</strong>ta, opastaa <strong>ja</strong> tukea lasten kasvatusta <strong>ja</strong> hoitoa. Sillä voidaan ennaltaehkäistä lastensijoituksen tarvetta kodin ulkopuolelle.4.5.3. Lastensuojelun sosiaalityöTavoitteena on, että kunnassa olevat kaksi sosiaalityöntekijän virkaa olisivat täytettynä pätevällä henkilöstöllä.Henkilöstölle turvataan tarvittava koulutus. Työnoh<strong>ja</strong>usta järjestetään työntekijöiden sitähalutessa. Erityissosiaalityöntekijöiltä saa tarvittaessa konsultaatioapua <strong>ja</strong> he voivat tarvittaessa ollamukana myös kotikäynnillä. Lakiasioissa on konsultoitu mm. kuntaliiton lakimiestä.
Kuntaan on perustettu <strong>lastensuojelu</strong>n moniammatillinen tukiryhmä <strong>ja</strong> seudulle alueellinen tukiryhmäsosiaalityön tueksi.Ehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä muiden vastuualueiden <strong>ja</strong> yhteistyötahojen kanssa. Varhainenpuuttuminen työskentelyssä on tärkeää. Avohuollon tukitoimenpiteinä voidaan käyttää mm. keskustelu<strong>ja</strong>,opastusta, taloudellista tukea, kotipalvelun perhetyötä, tukihenkilöä- tai perhettä tai avohuollonsijoitusta.4.5.4. ErityispalvelutErityispalveluita hoidetaan <strong>ja</strong>tkossakin seudullisena yhteistyönä.4.6. Seurakunnan lapsi-, nuoriso- <strong>ja</strong> perhetyö3-6 -vuotiaille suunnatussa päiväkerhotoiminnassa vaalitaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua <strong>ja</strong> pyritääntoimimaan lasten, vanhempien <strong>ja</strong> työntekijöiden välisessä kumppanuudessa. Päiväkerhossa lapsensosiaaliset taidot kehittyvät <strong>ja</strong> hän oppii toimimaan ryhmän jäsenenä. Päiväkerhotyöstä vastaavatyöntekijä pääsee luomaan lapseen <strong>ja</strong> perheeseen pitkäaikaisen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvan suhteen. Kerhot kokoontuvatkuitenkin suhteellisen harvoin, jonka vuoksi asiakassuhde voi helposti jäädä pinnalliseksi. Tätä suhdettapyritään syventämään järjestämällä esim. vanhempainilto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tarjoamalla vanhemmille mahdollisuuskahdenkeskiseen keskusteluun. Päiväkerhotyön piirissä on lapsia <strong>ja</strong> lapsiperheitä, jotka eivät kuuluesim. päivähoidon piiriin, jolloin päiväkerhotyöllä voi olla suuri merkitys mm. lapsen sosiaalistentaitojen kehitykselle. Päiväkerhojen ohjelma pyritään suunnittelemaan monipuoliseksi, lapsenkokonaisvaltaista kehitystä tukevaksi.Muu lapsi- <strong>ja</strong> nuorisotyö seurakunnassa on harvoin yhtä intensiivistä <strong>ja</strong> pitkäjänteistä kuinpäiväkerhotyö. Seurakunnan nuorisotyössä korostetaan toisen ihmisen huomioon ottamista <strong>ja</strong> pyritääntukemaan kotien kasvatusta. Ala-asteikäisille järjestetään kerhotoimintaa, jota vetävät seurakunnankouluttamat kerhonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t. Varhaisnuorten kerhoissa käyviin nuoriin saatetaan törmätä myöskesäleireillä, jolloin lapseen/nuoreen tutustutaan aika hyvin intensiivisen leiri<strong>ja</strong>kson aikana.Toinen suhteellisen intensiivinen <strong>ja</strong>kso, jolloin lapsen/nuoren kanssa ollaan paljon tekemisissä, onrippikoulu. Rippikoulussa nuorella on mahdollisuus pohtia yhdessä muiden kanssa elämään <strong>ja</strong> uskoonliittyviä asioita. Rippikoulun, erityisesti leiri- <strong>ja</strong> päiväkouluviikon aikana nuoriin tutustutaan aika hyvin.Halukkaat hakeutuvat keskusteluihin, kysyvät apua <strong>ja</strong> neuvoa jne.Toki on muistettava, etteivät kaikki kulloisenkin ikäryhmän lapset <strong>ja</strong> nuoret kuuluu seurakunnantoiminnan piiriin. Toimintaan osallistuvien lukumäärä pienenee entisestään rippikouluiän jälkeen,jolloin kiinnostuneet hakeutuvat isois- <strong>ja</strong> kerhonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutukseen <strong>ja</strong> sitä kautta mukaan seurakunnantoimintaan.Perhekerhossa vieraileva diakoniatyöntekijä kiinnittää kerhoissa vieraillessaan huomion pääasiallisestilapsiin <strong>ja</strong> heidän hengellisen kasvun tukemiseen. Lapsiperheiden kotikäynnit suuntautuvat lähinnäperheisiin, joita diakoniatyöntekijä ei tavoita muussa toiminnassa tai työmuodoissa. Kotikäynnitperustuvat perheen yhteistyöhalukkuuteen, eikä palvelua tarjota, mikäli halukkuutta senvastaanottamiseen ei ilmene. Kotikäynnin piirissä olevissa perheissä vieraillaan parin kuukauden välein<strong>ja</strong> asiakassuhde luonteeltaan <strong>ja</strong>tkuva. Jokainen perhe pyritään huomioimaan yksilöllisesti mm.taloudellisen tilanteen, terveyden <strong>ja</strong> muun hyvinvoinnin osalta. Kotikäynneillä työntekijä pyrkiitutustumaan koko perheeseen keskustelemalla sekä vanhempien että lasten kanssa.24
255. YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLEPALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN VÄLILLÄYhteistyötä eri toimijoiden kanssa pyritään lisäämään <strong>ja</strong> saamaan eri toimijoita mukaan lasten <strong>ja</strong>nuorten kanssa työskentelyyn <strong>ja</strong> kehittämään yhteisöllisyyttä.III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA6. LASTENSUOJELULUN TAVOITETILA VUOTEEN 2020Tavoitetila 2020Millainen on hyvä tulevaisuus lasten <strong>ja</strong> nuorten kannalta katsottuna ?• Lapsille/nuorille turvataan tasapainoinen kehitys <strong>ja</strong> hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeiden<strong>ja</strong> toivomusten mukaisesti• Lapset <strong>ja</strong> nuoret saavat osakseen rakkautta, turvaa, hyvän hoidon, kasvatuksen <strong>ja</strong> huolenpidon,kehitystason mukaista valvontaa sekä kannustusta <strong>ja</strong> mahdollisuuden ikänsä <strong>ja</strong> kehitystasonsamukaiseen vastuuseen <strong>ja</strong> itsenäistymiseen• Lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla on mahdollisuus taipumustensa mukaisesti osallistua erilaisiin heille sopiviinaktiviteetteihin• Lapsilla, nuorilla <strong>ja</strong> heidän perheillään on mahdollisuus käyttää lasten/nuorten kasvua <strong>ja</strong> kehitystätukevia palvelu<strong>ja</strong>Miten tavoitteet saavutetaan ?• lasten <strong>ja</strong> nuorten kasvatusta tuetaan yhteistyössä monipuolisin kunnan palveluin• huolehditaan työntekijöiden ammattitaidosta <strong>ja</strong> työhyvinvoinnista• lasten <strong>ja</strong> nuorten liikuntaan kiinnitetään huomiota• moniammatillista yhteistyötä tiivistetään• suhtaudutaan avoimesti seutuyhteistyöhön• yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään
26Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä- riittävän, koulutetun sosiaalityöntekijän työn turvaaminen on tärkeä osa <strong>lastensuojelu</strong>työtä- turvataan tarpeen mukaan erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>n saanti- palkataan uusia perhepäivähoitajia entisten jäädessä eläkkeelle- perustetaan <strong>lastensuojelu</strong>n tueksi perhetyöntekijän toimi- perustetaan nuorisotyöntekijän toimi- työskentelyssä panostetaan ennaltaehkäisyyn <strong>ja</strong> varhaiseen puuttumiseen- työntekijöille järjestetään varhaisen tunnistamisen <strong>ja</strong> varhaisen puuttumisen koulutusta- kerhotoimintaa <strong>ja</strong>tketaan sivukylillä- järjestetään säännölliset palaverit päivähoidon, neuvolan <strong>ja</strong> sosiaalitoimen välillä- kehitetään oma varhaisen puuttumisen malli- oppilashuollon kehittäminen säännölliseksi toiminnaksi sekä ala- että yläkoululla- asiakastyöverkoston työn tehostaminen <strong>ja</strong> jäntevöittäminen7. SUUNNITELMAN SEURANTA JA TIEDOTTAMINENLastensuojelusuunnitelmasta päättäminen etenee sosiaali- <strong>ja</strong> terveyslautakunnan kautta kunnanhallitukseen<strong>ja</strong> lopulta valtuuston päätettäväksi. Näin asia menee luottamushenkilöille tiedoksi. Suunnitelmantoteutumista tarkastellaan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen yhteydessä. Mikälisuunnitelma kaipaa tarkennusta <strong>ja</strong> taloudellisia lisäresursse<strong>ja</strong> valtuustokauden aikana, asia eteneenormaalia talousarvio- <strong>ja</strong> kuntasuunnitelmareittiä.Lastensuojelusuunnitelma toimitetaan tiedoksi kunnan kaikille hallintokunnille. Kuntalaisia vartensuunnitelma siirretään nettiin kunnan sivuille <strong>ja</strong> toimitetaan kir<strong>ja</strong>stoon.8. YHTEENVETOLasten <strong>ja</strong> nuorten selviytymiseen vaikuttaa kodin turvallisuus, ilmapiiri, ihmissuhteiden pysyvyys <strong>ja</strong>toisista huolehtiminen. Kun kodissa perusasiat eivät ole kunnossa <strong>ja</strong> on riitaisuutta, alkaa se näkyälasten elämässä. Se näkyy niin päivähoidossa, koulussa kuin muussakin toiminnassa. Niin vanhempienkuin lasten <strong>ja</strong> nuorten päihteiden käyttö on lisääntynyt <strong>ja</strong> se näkyy lasten <strong>ja</strong> nuorten selviytymisessä <strong>ja</strong>
<strong>lastensuojelu</strong>tarpeen huomattavassa lisääntymisessä. Perheiden hajoamisella <strong>ja</strong> kiintymissuhteidenkatkeamisella on lasten elämässä myös suuri merkitys.Vanhempien tueksi on järjestetty monenlaista toimintaa. On kuitenkin todettava, ettei kodin ulkopuolisellatoiminnalla voida muuttaa kodissa vallitsevaa tilannetta <strong>ja</strong> lapsen varsinaista kasvualustaa. Ulkopuolisellatoiminnalla voidaan kuitenkin tukea kodin kasvatustyötä varsinkin silloin, kun yhteistyö vanhempien<strong>ja</strong> muun toiminnan vetäjien kanssa toimii hyvin. Joitakin tukitoimia voidaan järjestää myöskotiin.Simo on mukana monenlaisessa lasten <strong>ja</strong> nuorten kasvatusta tukevassa projektissa. Ansiokasta kolmannensektorin toimintaa Simosta myös löytyy.Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, etteivät vanhemmat uskalla olla enää vanhempiavaan pyrkivät olemaan lasten/nuorten kavereita. Tällaisessa ilmapiirissä lasten turvallisuus järkkyy.Lapset tarvitsevat turvalliset vanhemmat <strong>ja</strong> sukupolvien väliset ra<strong>ja</strong>t. Lasten on tärkeää saada olla lapsiniin, ettei heitä liian varhain rasiteta aikuisten asioilla eikä heidän tarvitse liian varhain siirtyä aikuisenrooliin huolehtimaan mahdollisesti omista vanhemmistaan <strong>ja</strong> heidän selviämisestään riitojen <strong>ja</strong> päihteidenmaailmassa.Nykyisin kasvatuskysymyksissä on huomioitu myös koko kylän rooli. Silloin, kun kylällä tai kunnassaon saatu yhteinen sopimus jossakin kasvatukseen liittyvässä kysymyksessä, toimii se yhteisenä tukenavanhemmille. Tällaisia yhteisiä sopimuksia on tehty muun muassa kotiintuloaikoihin tai varhaiseenpuuttumiseen liittyen.Strategian valmistelun yhteydessä kuultiin kir<strong>ja</strong>llisen kyselyn muodossa myös nuoria, kylätoimikuntia<strong>ja</strong> lasten <strong>ja</strong> nuorten kanssa toimivia yhdistyksiä. Nuorten vastauksissakin kodin merkitys nähtiin suurena.Nuorten huoli syrjäytymisuhan alla olevista tovereista korostui. Vastauksissa toivottiin tiukempaavalvontaa, yhteisiä sääntöjä, varhaista puuttumista, laadukasta toimintaa, yhteistyötä <strong>ja</strong> yhteisöllistäilmapiiriä, aitoa rakkautta <strong>ja</strong> välittämistä. Eri kylille toivottiin lisää toimintaa, jota toivottiin kehitettävänyhdessä nuorten kanssa. Tässä on haasteita kaikille toimijoille.27
YHTEENVETO KYLÄTOIMIKUNNILLE, ERI YHDISTYKSILLE JA NUORISOVAL-TUUSTOLLE TEHDYN KYSELYN VASTAUKSISTALiite 1SIMON KUNTALastensuojelusuunnitelmaavalmisteleva toimikunta<strong>Simon</strong> kunnan sosiaali-, terveys, sivistys-, nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimi sekä <strong>Simon</strong> seurakuntayhdessä laativat <strong>Simon</strong> kuntaan <strong>lastensuojelu</strong>suunnitelmaa. Siihen liittyen kuulisimme mielellämmeTeidän a<strong>ja</strong>tuksia <strong>ja</strong> toiveita. Olemme laatineet oheisen kyselylomakkeen, jonka avulla pyytäisimmeTeitä pohtimaan asiaa <strong>ja</strong> palauttamaan lomakkeen 3.10.2008 mennessä osoitteella <strong>Simon</strong> sosiaalitoimistoRatatie 6 95200 Simo. Lomake toimitetaan kylätoimikunnille, vanhempainyhdistyksellemuutamalle lasten kanssa työskentelevälle yhdistykselle <strong>ja</strong> nuorisovaltuustolle. Palautuskuoriohessa.Vastaa<strong>ja</strong>taho: ______________________________________KYSELY1. Oletteko tyytyväinen <strong>Simon</strong> kunnan järjestämään päivähoitoon <strong>ja</strong> sen tarjontaan ?Miten toivoisitte päivähoitoa kehitettävän ?Pääsääntöisesti vastaa<strong>ja</strong>t olivat tyytyväisiä päivähoitoon. Ongelmaksi nähtiin se, että samanperheen lapsia joutuu joskus kuljettamaan eri hoitopaikkoihin. Perhepäivähoitoon toivottiinsatsattavan enemmän. <strong>Simon</strong>iemen ryhmäkodin tilo<strong>ja</strong> pidettiin liian pienenä. Simojokivarressatoivottiin järjestyvän perhepäivähoitopaikka, mikäli tarvetta on.2. Onko kylällänne tarpeeksi vapaa-a<strong>ja</strong>n harrastustoimintaa lapsille <strong>ja</strong> nuorille ?Kylän nimi ___________________________________Kyllä ___ Ei ___ Kylällä alle kouluikäisiä lapsia (arvio) _____ Kouluikäisiä _____16-24-vuotiaita _____Jos vastasitte ei, niin mitä toimintaa <strong>ja</strong> miten sitä tulisi mielestänne järjestää ?Kerho- <strong>ja</strong> harrastustoimintaa toivottiin lisää <strong>ja</strong> omalle kylälle. Kulttuuri- <strong>ja</strong> perinnekasvatusta voisiolla. <strong>Simon</strong> Pirttiä voisi käyttää myös kerhotilana. Seurakunnan kanssa toivottiin myösjärjestettävän nuorten ilto<strong>ja</strong> per<strong>ja</strong>ntaisin. Vetäjistä on puutetta, mikä edelleen vähentää toimintaa.Yökahvilatoiminnan toivottiin vakinaistuvan <strong>ja</strong> sellaista toivottiin myös esim. Ylikärppään.Toivottiin hyviä kokoontumistilo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> niihin aikuisia vetäjiä. Todettiin myös, ettäharrastusmahdollisuuksia löytyy kyllä niille, jotka haluavat osallistua.3. Toivoisimme Teidän esittävän konkreettisia, taloudesta riippumattomia kehitysehdotuksiakuntamme lapsi- <strong>ja</strong> nuorisotyöhön.
Lasten <strong>ja</strong> nuorten todettiin tarvitsevan turvallisia, valvottu<strong>ja</strong> kokoontumispaikko<strong>ja</strong> isommilla kylillä<strong>ja</strong> kiertäviä teemakerho<strong>ja</strong> pienemmillä kylillä. Kouluille toivottiin iltapäivisin erilaisia, myösluontoon liittyviä harrastusmahdollisuuksia <strong>ja</strong> kerho<strong>ja</strong>. Myös koko kunnan yhteisiä vael- lusretkiä,lasketteluretkiä <strong>ja</strong> uimahallireissu<strong>ja</strong> toivottiin. Simojokivarteen toivottiin puutyöker- hoa.<strong>Simon</strong>iemeen toivottiin asianmukaista luistelu- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lkapallokenttää. <strong>Simon</strong>iemen työväen- taloaesitettiinkerhotilaksi <strong>ja</strong> seurakuntatalon pihalle leikkikenttää. Eri tahojen yhteistyön tii- vistymistätoivottiin. Nuorisotilojen toivottiin olevan useammin auki. Maksniemeen toivottiin urheilutaloa.Perinnekasvatusta esim. Pahnilan museolla. Maksniemessä kyläyhdistys oli itse järjestänyt kesälläleikkikenttätoimintaa.Kolmannen sektorin voisi sitouttaa yhteistyöhön kunnan kanssa. Vetäjiä olisi koulutettava <strong>ja</strong> nuoretitse mukaan kehittämään toimintaa <strong>ja</strong> kunnostamaan paikko<strong>ja</strong>. Kuunneltava nuorten ideoita. Asiateivät aina vaadi suuria kustannuksia. Yhteistyötä eri tahojen kanssa tulisi tiivistää.Nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n palkkaamista esitettiin.4. Laittakaa seuraavat kasvatta<strong>ja</strong>tahot tärkeysjärjestykseen numeroin 1-5 :vanhemmat, päivähoito, koulu, kyläyhteisö, yhteisöt /järjestötJokaisen vastaa<strong>ja</strong>n mielestä vanhemmat olivat tärkeimmät kasvatta<strong>ja</strong>t, lapsen iästä riippuenpäivähoito tai koulu oli seuraavana, yhteisöä/järjestöjä pidettiin viidessä vastauksessakyläyhteisöä tärkeämpänä kasvatta<strong>ja</strong>na5. Mitkä tekijät mielestänne vaarantavat eniten lasten <strong>ja</strong> nuorten kasvua <strong>ja</strong> kehitystätasapainoiseksi yksilöksi ?Vanhempien välinpitämättömyys, välittävän aikuisen puute, vanhempien riittämätön läsnäolo,kotona olevan vanhemman tuen puute, alkoholia käyttävät aikuiset, yhteisöllisyyden katoaminen,epänormaalit kotiolot (päihteet, väkivalta), epäsuotuisa kaveripiiri, väärä kasvatusmalli,ra<strong>ja</strong>ttomuus, yleinen välinpitämättömyys, huonot esikuvat <strong>ja</strong> seura, TV, media, internet, internetmaailmatuo vääriä malle<strong>ja</strong>, liika pelaaminen koneilla, koko perheen yhteisten harrastusten puute,harrastamattomuus, liian lyhyt lapsuus, perheiden rikkinäisyys, liian vapaa netin käyttö <strong>ja</strong> TVohjelmienvääränlainen tarjonta nuorisolle, aikuisilla vanhemmuus hukassa, ra<strong>ja</strong>ttomuus,tavallinen kotielämä puuttuu, puutteelliset harrastusmahdollisuudet, vanhemmilla työelämänkiireet, työttömyys, vapaa-a<strong>ja</strong>n tilojen puute6. Miten mielestänne asioihin voitaisiin vaikuttaa niin, ettei häiriötekijöitä lapsen/nuorenkehitykseen pääsisi syntymään ?Lapsille <strong>ja</strong> nuorille asetettava kotona ra<strong>ja</strong>t, joista pidetään kiinni, huolenpitoa, kannustusta,yhteisvastuullisuutta lisää, yhteisiä tapahtumia koko perheelle, toimittaisiin perheenä, eikä haettaisimielihyvää vain itselle, aikaa lapsille <strong>ja</strong> perheelle, varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ,aikuisen läsnäolo tärkeää, kouluissa läheisempää työtä oppilaiden kanssa, vapaa-a<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>ttuatoimintaa, lisätään harrastusmahdollisuuksia, vapaa-a<strong>ja</strong>nviettopaikko<strong>ja</strong> nuorille, ketään ei pitäisijättää yksin, koulukiusaamiseen heti puututtava, kynnys avun hakemiseen tulisi olla matala,ammatti-ihmisten tulee puuttua asioihin, kun ongelmia huomataan, yleinen mielipide saatavaparemmaksi kasvatustyötä kohtaan, tukea kasvatustyötä tekeville, resursse<strong>ja</strong> kerho- ym. työhön
7. Millaisia yhteistyömuoto<strong>ja</strong> olisi hyvä kehittää lasten <strong>ja</strong> nuorten elinolojen <strong>ja</strong> kasvunturvaamiseksi ?Kodit, päivähoito, koulut, järjestöt, kylätoimikunnat <strong>ja</strong> seurakunta yhteistyöhön, kolmas sektorimukaan toimintaan, nuorten <strong>ja</strong> vanhempien yhteistyön lisääminen, yhteistyötä yli kuntarajojen,turvapaikka, johon nuoret voivat mennä, oppilashuoltotyöryhmä, vanhempain neuvostot,vapaaehtoisia toimijoita enemmän nuorisotyöhön, yhteinen vastuu on kaikkien hyvinvoinnin perusta8. Viime vuosina on joissakin kunnissa toteutettu hankkeita a<strong>ja</strong>tuksella ”Koko kylä kasvattaa”.Niissä on pyritty saamaan mukaan vanhemmat, kyläläiset, päivähoito, koulut, kaupat, poliisiym. tahot sopimaan yhteisistä, selkeistä toimintaohjeista liittyen lasten <strong>ja</strong> nuorten toimintaan<strong>ja</strong> kasvatukseen. Olisiko Simossa hyvä järjestää vastaava projekti ?Projekti olisi hyväi, vanhemmille on hyvä tarjota tukea kasvatustyöhön, yhteiset säännöt selkiyttävätvanhempien rajojen asettelua, mikäli siinä on epävarmuutta, hyvä a<strong>ja</strong>tus, tulisi perustaatyöryhmä eri sektoreista ideoimaan yhteisiä toimintaperiaatteita, harrastusmah- dollisuuksia,kerhotoimintaa <strong>ja</strong> niistä aiheutuvien kustannusten <strong>ja</strong>koa9. Millainen <strong>ja</strong> kuinka suuri merkitys päivähoidolla, koululla, terveydenhuollolla, oppilashuollollatai sosiaalityöllä on lapsen <strong>ja</strong> nuoren kasvun tukemisessa ? Olisiko Teillänäihin liittyviä kehittämisehdotuksia ?Kaikki ovat tärkeitä taho<strong>ja</strong>, lisää yhteistyön organisointia, koulun kerhot <strong>ja</strong> iltapäiväkerhot ovattärkeitä, vetäjät eivät saisi vaihtua liian tiheään, yhteistyötä lisää kodin <strong>ja</strong> kasvatta<strong>ja</strong>tahon välillä,koululla tulisi olla matala kynnys puuttua lasten <strong>ja</strong> nuorten ongelmiin, ongelmiin puututtava hetiapua antaen, päivähoitoryhmiä <strong>ja</strong> koulun luokkakoko<strong>ja</strong> pienemmiksi, resursse<strong>ja</strong> terveydenhuoltoon,sosiaalityö tutummaksi, vanhemmilla, päiväkodilla <strong>ja</strong> koululla on suuri merkitys,sosiaalikuraattorin läsnäolo koululla tärkeä, ennakkosuunnitelma kriisitilanteita varten, mihin voisiottaa yhteyttä itsemurha-a<strong>ja</strong>tuksissa, masennuksessa, perhetragedioissa jne.10. Jokaisen alaikäisen saaman olut-/viinapullon takaa löytyy aikuinen, joka on sen hänellevälittänyt.Millainen käsitys Teillä on siitä, paljonko nuoret käyttävät päihteitä (tupakka, alkoholi,huumeet) ? Mikä Teitä asiassa huolestuttaa ? Ehdotuksia / ideoita siitä, mitä asiassavoitaisiin tehdä ?Luutavasti käyttö on runsasta, vanhemmilla on vastuu asiasta, täysi-ikäiset antavat alkoholianuoremmille, tyttöjen tupakointi on lisääntynyt, omia lapsia tulee oh<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> muidenkin tekemimisiinvoi puuttua, vanhempien tulisi olla tarkempia <strong>ja</strong> välittää lapsistaan enemmän, päihteidenkäyttö lisääntynyt <strong>ja</strong> kokeilut alkavat yhä nuorempina, a<strong>ja</strong>nviettopaikkojen puute, tupakointilisääntynyt, se johtaa usein muiden päihteiden käyttöön, siksi siihen olisi puututtavaheti, alkoholia helposti saatavissa, kaupoille valistusta <strong>ja</strong> ohjeita iän tarkistamiseen <strong>ja</strong> välittäjientunnistamiseen, huumeet/lääkkeiden väärinkäyttö+ muiden huumeiden käyttö lisääntynytMeri-Lapin alueella11. Olisiko <strong>Simon</strong> kunnan järjestyssääntöön hyvä lisätä lasten <strong>ja</strong> nuorten kotiintuloa<strong>ja</strong>t.Jotkut kunnat ovat näin tehneet. Se tukee vanhempia tässä asiassa.
Jonkun mielestä vanhempien tehtävä on valvoa, että kotiintuloaiko<strong>ja</strong> noudatetaan, joidenkinmukaan kunnan järjestyssääntöön olisi hyvä lisätä kotiintuloa<strong>ja</strong>t tai ainakin ohjeistus, se tukisivanhempia, jonkun mielestä asiaa ei tarvitse huomioida järjestyssäännössä, todettiin myös, ettänuorten disko voisi olla viikonloppuna eikä viikolla12. Miten pidämme parhaiten huolta lapsistamme <strong>ja</strong> nuoristamme ?Turvataan lapsille turvallinen kasvuympäristö kotona, ollaan kiinnostuneita lapsesta <strong>ja</strong> hänentoiminnasta, ollaan tietoisia, missä lapsi liikkuu <strong>ja</strong> kenen kanssa, lasten valvonta ei saisi olla vainkännykän varassa, kouluttamalla vanhempia, huolehtimalla <strong>ja</strong> rakastamalla, antamalla aikaa,kohtaamisia välittävien aikuisten kanssa, kuuntelemalla, valistamalla, olemalla kiinnostunut lasten<strong>ja</strong> nuorten asioista, tarjoamalla monipuolisia a<strong>ja</strong>nviettotapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> paikko<strong>ja</strong> yhdessä kunnan kanssa,aikuisen läsnäoloa, riittävästi tarjontaa vapaa-ajoille, omaehtoista harrastustoimintaa esim.lähiliikuntapaikkojen avulla13. Näettekö seutuyhteistyöllä olevan vaikutusta tulevaisuudessa lasten <strong>ja</strong> nuorten hyvinvointiin ? Miten seutuyhteistyötä olisi kehitettävä ?Seutuyhteistyötä voi tehdä erityisesti sosiaalihuollon saralla, myös vapaa-a<strong>ja</strong>n palvelut voisiosittain turvata <strong>ja</strong> kehittää seudullisina, mitä laajempi yhteistyöalue, sitä vähemmän kunnallasananvaltaa, yhteistyötä voisi lisätä esim. yhteisillä tilaisuuksilla, seutukunnallisia nuorisoprojekte<strong>ja</strong>voisi olla, Kemistä voisi ostaa palvelu<strong>ja</strong> Maksniemeen, yhteistyö olisi hyvä asia.On tärkeää olla a<strong>ja</strong>n tasalla koko seudun lasten/nuorten tilasta. Kaupungissa esiintyvätilmiöt hei<strong>ja</strong>stuvat usein myös maaseudulle.Jos Teillä on jotakin muuta huomioitavaa, voitte <strong>ja</strong>tkaa kääntöpuolelle ! Kiitos vastauksistanne !
Liite 2LAPSILLE JA NUORILLE SUUNNATTUA VAPAA-AJAN TOIMINTAA KYLITTÄIN<strong>2009</strong> – 2010ALANIEMIToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaMonitoimikerho ke 0 – 6 luokkalaiset Alaniemen koulu4HASEMAKunnan vapaa-aikatoimiToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaIltapäiväkerho ma - pe 12.00 – 17.00 1-2 luokkienoppilaatSahatie95200 SimoNuorisotila ti <strong>ja</strong> to 17.00 – 21.00 13 – 17v. Asemannuorisotila,Ratatie6Sählykerho ke 15.00 – 16.45 4 – 6 luokkalaiset <strong>Simon</strong> koulun isosali• Lisäksi: nuorisotiloissa discot 2/vuosi <strong>ja</strong> yökahvilatoiminta.• Lasketteluretki yhdessä seurakunnan kanssa• Teatteriesitykset <strong>ja</strong> DBTS – bänditapahtuma.• Kansanhiihtokampan<strong>ja</strong> 1 – 6 luokkien oppilaille• Liikenne-/ pyöräilykisa4H- yhdistysToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaKokkikerho to 16.00 – 17.00 3 – 4 luokkalaiset <strong>Simon</strong> kouluKokkikerho to 17.00 – 18.30 5 – 6 luokkalaiset <strong>Simon</strong> kouluSählykerho ti 16.00 – 17.45 3 – 6 luokkalaiset <strong>Simon</strong> kouluMonitoimikerho to 15.00 – 16.00 0 – 3 luokkalaiset Simppeli<strong>Simon</strong> Kiri ryToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaPesäpalloharj. ma 16.45 – 17.45 G - junnut <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. ma 17.45 – 19.00 F - po<strong>ja</strong>t <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. ke 16.15 – 17.45 E - po<strong>ja</strong>t <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. ke 16.30 – 18.00 F - tytöt <strong>Simon</strong> alakouluPesäpalloharj. pe 15.30 – 17.00 E - tytöt <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. la 16.30 – 18.00 D - tytöt <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. su 15.00 – 16.00 F - tytöt <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. su 16.00 – 17.30 E - tytöt <strong>Simon</strong> kouluPesäpalloharj. su 17.30 – 19.00 D - tytöt <strong>Simon</strong> koulu
Lisäksi hiihtokilpailu<strong>ja</strong> Maliinin toimintakeskuksessa.<strong>Simon</strong> VPKToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaNuoriso-osaston ke 18.00 - palokuntanuoret <strong>Simon</strong> PaloasemakerhoMuut toimi<strong>ja</strong>tToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle Paikka<strong>Simon</strong>to17.15 – 19.15<strong>Simon</strong> kouluNuorisoseura,sählypallopelit la18.00 – 19.30FC- Inter Simo, pe19.30 – 21.00<strong>Simon</strong> kouluharjoitukset la14.00 – 16.00Pallopelit su 12.00 – 14.00 <strong>Simon</strong> kouluKivalojen seutuopistoTaideaineet Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaLasten kuvataidekoulu ke 16.30 – 18.00 7 – 8v. Virastotalo, taidekellariLasten kuvataidekoulu to 17.00 – 18.30 A 8 – 9v. Virastotalo, taidekellariLasten kuvataidekoulu ti 17.00 – 18.30 B 9 – 10v. Virastotalo, taidekellariLasten kuvataidekoulu ke 18.00 – 20.15 C 10 – 11v. Virastotalo, taidekellariKehitysvammaisten ke 11.30 – 13.45 Virastotalo, taidekellarikuvataideMusiikkiPianonsoitto ti 14.30 – 17.45 <strong>Simon</strong> alakouluRumpujen soitto ke 17.00 – 19.30 Vanha kir<strong>ja</strong>stoKanteleen soitto ma 17.00 – 18.30 <strong>Simon</strong> alakouluKitaran/basson soitto ti 18.00 – 19.30 Vanha kir<strong>ja</strong>stoSähköurkujen soitto to 14.30 – 16.30 <strong>Simon</strong> alakouluBändipa<strong>ja</strong> ti 19.30 – 21.00 Vanha kir<strong>ja</strong>stoLaulumato17.00 – 20.4517.45 – 20.45<strong>Simon</strong> alakoulu<strong>Simon</strong> alakouluEsittävät taiteet<strong>ja</strong> tanssiTanssiteatteri ti 15.30 – 16.15 6 – 8v. <strong>Simon</strong> alakouluTanssiteatteri ti 16.15 – 17.45 9 – 12v. <strong>Simon</strong> alakouluTanssillinen liikunta ti 19.15 – 20.15 alaikära<strong>ja</strong> 13 <strong>Simon</strong> kouluTekstiilityöpa<strong>ja</strong>tTekstiilityöpa<strong>ja</strong> ke 11.00 – 13.15 alaikära<strong>ja</strong> 14 Alajokikylä,MetsäpirttiTekstiilityöpa<strong>ja</strong> ke 18.00 – 20.15 alaikära<strong>ja</strong> 14 <strong>Simon</strong> kouluLiikunta <strong>ja</strong>terveysTaekwon-do perus- <strong>ja</strong><strong>ja</strong>tkokurssike 19.00 – 20.30 alaikära<strong>ja</strong> 10 <strong>Simon</strong> kouluNaisten kuntonyrkkeily ke 18.00 – 19.00 alaikära<strong>ja</strong> 13 <strong>Simon</strong> koulu
Step- lauta jumppa <strong>ja</strong>aerobicma 17.30 – 18.45 <strong>Simon</strong> alakoulu<strong>Simon</strong> seurakuntaToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaVarhaisnuorten ma 18.00 – 19.00 varhaisnuoret SeurakuntakeskuskerhoMusiikkikerho ma 14.15 – 15.00 SeurakuntakeskusPäiväkerho ti 9.00 – 11.00 3 – 6v. ryhmä 1 SeurakuntakeskusPäiväkerho ti 12.00 – 14.00 3 – 6v. ryhmä 2 SeurakuntakeskusHAMARIToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaHamarin 4H-kerho ma 16.30 – 17.30 6 – 12v. Hamarin kouluKivalojen seutuopistoTekstiilityöpa<strong>ja</strong>t Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaTekstiilityöpa<strong>ja</strong> ke 14.00 – 16.15 alaikära<strong>ja</strong> 14 Hamarin kouluMAKSNIEMIKunnan vapaa-aikatoimiToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaIltapäiväkerho ma - pe 12.00 – 17.00 1 – 2 luokkalaiset Vanha kouluNuorisotila ke <strong>ja</strong> to 17.00 – 21.00 13 – 17v. Maksniemennuorisotila• Lisäksi; nuorisotiloissa yökahvilatoimintaa• Päiväleiri 1 – 6 luokkien oppilaille• Kansanhiihtokampan<strong>ja</strong> 1 – 6 luokkien oppilaille• Liikenne-/ pyöräilykisa4H- yhdistysToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaMonitoimikerho to 17.00 – 18.30 6 – 12v. Vanha kouluMannerheimin <strong>lastensuojelu</strong>liitto
Toiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaPerhekahvila ti 9.00 – 12.00 Vanha kouluSählykerhot titike10 – 15v. tytöt5 – 6 luokkal.po<strong>ja</strong>t2 – 4 luokkalaisetMaksniemen kouluLisäksi Mll järjestää esim. hiihtokilpailu<strong>ja</strong>, joulumyyjäiset, kirpputoritapahtumia, lastentapahtumia,teatteriesityksiä <strong>ja</strong> yleisurheilukilpailu<strong>ja</strong>.<strong>Simon</strong> Työväen Urheili<strong>ja</strong>tSTU järjestää kaukalopalloturnauksia, hiihtokilpailu<strong>ja</strong>, yleisurheilukilpailu<strong>ja</strong> sekä kuntoilutapahtumia.Kivalojen seutuopistoMusiikki Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaPianonsoitto to 14.15 – 15.45 Maksniemen kouluKitaran/basson soitto ti 15.15 – 17.30 Maksniemen kouluSähköurkujen soitto to 17.00 – 21.00 Maksniemen kouluLaulu ti 16.00 – 21.00 Maksniemen kouluTekstiilityöpa<strong>ja</strong>t Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaTekstiilityöpa<strong>ja</strong> ma 18.00 – 20.15 alaikära<strong>ja</strong> 14 Maksniemen kouluLiikunta <strong>ja</strong>Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaterveysStep- lauta jumppa <strong>ja</strong>aerobicto 17.30 – 18.45 Maksniemen koulu<strong>Simon</strong> seurakuntaToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaPäiväkerho to 9.00 – 11.30 3 – 6v. Vanha kouluSIMONIEMIMannerheimin <strong>lastensuojelu</strong>liittoToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaPerhekahvila to <strong>Simon</strong>iemenseurakuntakotiKunnan sosiaalitoimiToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaLeikkikerho<strong>Simon</strong>iemen kouluKivalojen seutuopistoTekstiilityöpa<strong>ja</strong>t Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaTekstiilityöpa<strong>ja</strong> ma 15.00 – 17.15 alaikära<strong>ja</strong> 14 <strong>Simon</strong>iemi,srktalo
<strong>Simon</strong> seurakuntaToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaPäiväkerho ma 9.00 – 11.30 3 – 6v. SeurakuntakotiVarhaisnuorten ma 17.30 – 18.30 varhaisnuoret Seurakuntakotikerhoryhmä 1Varhaisnuorten ma 18.30 – 19.30 varhaisnuoret Seurakuntakotikerhoryhmä 2Musiikkikerho ti 13.30 – 15.00 SeurakuntakotiYLIKÄRPPÄKunnan vapaa-aikatoimiToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaSähly ma 18.00 – 19.30 YlikärpänYrityksen talo• Lisäksi; Päiväleiri Ylikärpän koululla 1 – 6 luokkien oppilaille.Kivalojen seutuopistoToiminta Viikonpäivä Aika Kenelle PaikkaTekstiilityöpa<strong>ja</strong> ti 18.45 – 21.00 alaikära<strong>ja</strong> 14 Ylikärpän koulu
Change language