Esteettömyysopas - mitä, miksi, miten - Esteeton.fi

3Rakennuksia voidaan luokitella esteettömyydensuhteen. Stakesin "asioinnin esteettömyydenluokittelun periaatteet" luokittelee rakennuksetviiteen eri laatuluokkaan. Luokitus onrakennettu siten, että kullekin pääalueelle onkehitetty kriteerit. Päästäkseen tiettyyn luokkaanpalveluyksikön on täytettävä kaikki ko.luokan kriteerit. Huomattavaa on, että "määräystenmukainen esteettömyys" luokitellaan Stakesinluokituksessa 3. luokkaan, mikä tarkoittaa,että määräysten mukaisesti toteutettunakohteessa on vähäisiä esteitä. Esimerkkinänäistä ovat kynnykset, jotka "laillisina" 20 mmkorkeina ovat tosiasiallisesti monelle esteitä.Varsinaisesti esteetön on vasta 4. luokka, ja 5.luokka on "esteettömyyden superluokka". (Stakes)1.2 Esteettömyys kaavoitusvaiheessa"Esteettömyyden huomioiminen jo kaavoitusvaiheessaon tulevan ympäristön laadun kannaltatärkeää – lähtökohdat esteettömyydenperiaatetta tukevaan toteutukseen syntyvät monestihyvinkin aikaisessa vaiheessa tehtyjenratkaisujen pohjalta. Vaikka esteettömyydenvaikutuksista ei vielä ole tarjolla laajempia tutkimustuloksia,on ilmeistä, että ympäristön esteettömyyteenpanostamalla voidaan saavuttaahuomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja,vaikuttaa muidenkin kuin ns. toimintarajoitteistenhyvinvointiin ja parantaa merkittävästi alueellistakilpailukykyä. Kaavoituksen mahdollisuuksiatai sitä, mitä esteettömyys ympäristönjakaupunkisuunnittelun kentällä ylipäätään tarkoittaa,ei aiemmin ole tässä laajuudessa pohdittu.Esteettömän ympäristön perustan muodostaasaavutettavien palvelujen ja paikkojen määrittäminenja yhdistäminen esteettömäksi reitistöksi.Ympäristön esteettömyyteen liittyy kuitenkinmyös muita, laajempia ja usein abstraktimpiatai muutoin vaikeammin hallittavissa oleviaasioita kuin yksin tasoerojen ja muiden liikkumisenesteiden hallinta: mm. ympäristön luettavuus,johdattelevuus, fyysinen ja koettu turvallisuus,viihtyisyys sekä sosiaalisten, kulttuuristenja kielellisten rajoitteiden hälventäminen ovatkaavoittajan haasteina. Pohjimmiltaan kyse onmyös arvoista: kenen kaupunki on, miten ympäristöä”käytetään”, kuka sitä voi ja saa käyttää?Esteettömyyden huomioiminen ympäristön jakokonaisen kaupunkirakenteen kyseessä ollessatarkoittaa ennen kaikkea toiminnan mahdollisuuksienja vaihtoehtojen luomista sekä ympäristönkäytettävyyden parantamista, ei alkuperäisyydestäja erikoispiirteistä luopumista taiympäristön standardisoimista." (Siik)Haasteita kaavoitusvaiheessa riittää pientaloalueillaetenkin, jos halutaan kaavoittaa entistäpienempiä rakennustontteja. "Tiivis ja matala"muuttuu tiiviiksi ja hankalaksi. Ahtaalle tasaiselletontille on lähes mahdotonta saada suunnitelluksityylikästä esteetöntä sisäänkäyntiä (taivarausta esteettömän sisäänkäynnin toteuttamiseksi)etenkin, jos asunnon lattiataso onmääritelty asemakaavassa huomattavan korkeallemaanpintaan nähden.