Esteettömyysopas - mitä, miksi, miten - Esteeton.fi

2Esteettömyydessä on kyse• ympäristöjen esteettömyydestä• palvelujen, kulttuurin ym. saavutettavuudesta• tuotteiden, rakennusten ym. käytettävyydestä.Kyse on toisaalta• monista pienistä valinnoista (esim. detaljit,helavalinnat) ja suurista valinnoista (mm.kaavoituksen vaikutukset, rakennuksenasemointi tontille)• yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomisesta(osallistua, asua, käydä töissä, opiskella,nauttia kulttuuritarjonnasta, harrastaa,matkustaa, kyläillä, sairastaa, kärsiärangaistusta jne.)• ihmisoikeuksista, itsemääräämisestä jaomatoimisuudesta• rahasta – monessakin mielessä (pieni lisäinvestointikustannuksiin saattaa tuottaahyvinkin huomattavia säästöjä esimerkiksivähentyneenä avustamisen tarpeena)• turvallisuudesta ja laadusta (esteettömätratkaisut yleensä parantavat myös rakennetunympäristön turvallisuutta ja laatua)• huolto- ja kunnossapidosta (huolto- ja/taikunnossapidon laiminlyönti voi johtaa esteettömänympäristön muuttumiseen esteelliseksi)• ymmärtämisestä, ajattelutavasta, asenteistaja toisten huomioon ottamisesta.Kyse on myös omasta tulevaisuudestamme,koska sen tarkkaa laatua emme voi ennakkoontietää.Esteettömyys on sopimus. Määräysten jaohjeiden myötä "sovitaan" (määrätään), mikäon riittävän esteetöntä ja mikä ei ole. Nämäesteettömyyden kriteerit on määritelty rakentamismääräyksissäja -ohjeissa (RakMK). Lisääesteettömyyskriteereitä on määritelty esimerkiksiSuRaKu-projektissa (SuRaKu) tai ESKEHprojektissa(ESKEH). Nämä viimeksi mainitutkriteerit on työstetty yhteistyössä monen eritahon kesken täydentämään ja täsmentämäänvoimassa olevia virallisia kriteereitä.Esteettömyys ei ole mielipide. Ei saisi ollatilannetta, että jonkun mielestä jokin rakennuksenosa tai tuote on esteetön ja toisen mielestäei. On toki mahdollista, että joku pääsee tietynkynnyksen yli ja toinen ei pääse, tai että jokuylettyy tietylle lippuautomaatille ja toinen ei.Näissä esimerkeissä kyse on ihmisten erilaisestatoimintakyvystä, ja sen vuoksi ihmiset kokevatesteettömyyden eri tavoin.Esteettömän ympäristön tulee palvella kaikkiakäyttäjiä yhtäläisesti. Ei voida ajatella, ettätehtäisiin erilaista esteetöntä julkista tilaa näkövammaisille,lyhytkasvuisille tai esimerkiksi rollaattoriakäyttäville ikääntyneille henkilöille. Tokitulee kiinnittää erityistä huomiota väritys-, valaistus-,kontrasti- ja akustisiin asioihin, kunsuunnitellaan esimerkiksi näkövammaisten toimintakeskusta.Samoin yksityiseen käyttööntulevat tilat tulee suunnitella juuri kyseisen tilankäyttäjien hyvinkin erityiset tarpeet huomioonottaen. Mutta yleiskäsitteenä esteettömyys onkaikille yksi ja sama, ja sen tulee perustua sovittuihinkriteereihin.