Esteettömyysopas - mitä, miksi, miten - Esteeton.fi

LukijalleTämän erityisesti arkkitehtiopiskelijoille laaditun oppaan tarkoituksena on kertoa rakennetun ympäristönesteettömyydestä ja sen merkityksestä. Oppaassa ei ole esitetty määräyksiin ja ohjeisiinperustuvia tarkkoja mittatietoja, sillä ne tiedot löytyvät muista painetuista julkaisuista ja internetinkautta. Pikemminkin tarkoituksenani on pyrkiä lisäämään ymmärrystä sekä vaikuttamaan lukijaanniin, että esteettömyystekijöistä tulisi itsestään selviä ja kaikessa suunnittelussa huomioon otettaviaasioita ja että esteettömyydestä tulisi laatutekijä ja ajattelutapa.Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, edistääihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Esteettömyydessäon kyse laajasti ottaen siitä periaatteesta, että rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä, liikennejne. ovat esteettä kaikkien saavutettavissa ja että tuotteet, laitteet ja niiden käyttöliittymät ovat sellaisia,että niitä pystyy käyttämään (apuvälineillä tai ilman) yhdenvertaisesti riippumatta henkilöntoimintakyvystä. Kyse on myös asenteista.On kuitenkin hyvä muistaa, että mikään esteetön ympäristö, tuote tms. ei poista vammaa tai parannasairautta, vaan ainoastaan helpottaa omatoimista suoriutumista. Esteetön ympäristö eimyöskään tule koskaan täysin poistamaan vaikeasti liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöidenasunnonmuutostöiden tai yksilöllisten apuvälineiden tarvetta. Mutta kalliiden asunnonmuutostöidentarve vähenee ja toteuttaminen helpottuu selkeästi esteettömien asuntojen myötä. Esteetön ympäristölisää myös yksilöllisten mieltymysten toteutumista ja elämänlaatua.Tämän oppaan kirjoitusvaiheessa olen saanut rakentavia kommentteja Invalidiliiton esteettömyysprojektienasiantuntijoilta Harri Leivolta, Marika Nordlundilta ja Anna Ruskovaaralta. Lisäksi olensaanut arvokasta palautetta professori Markku Hedmanilta Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurinlaitokselta, asuntoneuvos Raija Hynyseltä ympäristöministeriöstä, arkkitehti Niina KilpelältäKynnys ry:stä, yliarkkitehti Helinä Kotilaiselta Stakesista, esteettömyysasiamies Hanna-LeenaRissaselta Näkövammaisten Keskusliitosta ja kehittämisjohtaja Alpo Uskilta ARAsta (Asumisenrahoitus- ja kehittämiskeskus). Lausun lämpimät kiitokseni heille kaikille.Kirsikka Siik on kirjoittanut diplomityössään seuraavasti: ”Todennäköistä on, että esteettömyysvakiintuu yhdeksi suunnittelutyön arkipäiväisistä haasteista”. Näin varmaan on.Kirsti Pesola, TkL, arkkitehtiAsiantuntija, Invalidiliiton Esteettömyysprojekti