Esteettömyysopas - mitä, miksi, miten - Esteeton.fi

30si. Se tarkoittaa, että sisääntulokerrokseen sijoitetaanasumisen kannalta kaikki välttämättömättilat: wc-peseytymistilat, keittiö, olohuone sekävähintään yksi liikkumis- ja toimimisesteisellehenkilölle mitoitettu makuuhuone vaatesäilytystiloineen.Näin toteutetussa asunnossa voi jatkaaasumistaan siinäkin tilanteessa, kun ei suoriuduportaita myöten toisiin kerroksiin.Sisääntulokerrokseen sijoitettu makuuhuone voitoki ”normaalioloissa” toimia kirjastona, askarteluhuoneenatai vaikka työhuoneena. Se voidaanottaa makuuhuonekäyttöön vasta tarvittaessa,esimerkiksi kun jonkun perheenjäsenentoimintakyky muuttuu tilapäisesti tai pysyvästitai kun isovanhemmat tulevat vierailulle rollaattorinsakanssa.3.5 NäkeminenHyvän näköinen ja hyvin toimiva eivät rakennuksenominaisuuksina ole toisiaan poissulkevia.Vaikka rakennus olisi toiminnallisesti hyvä,se ei vielä tee siitä hyvää arkkitehtuuria, vaantarvitaan myös ”näköä”. Toki asian pitäisi ollamyös päinvastoin: jos rakennus ei toiminnallisestiole hyvä, niin sitä ei pitäisi pitää arkkitehtuuriltaanhyvänä, oli ulkonäkö kuinka hyvä tahansa.Kyseinen vastakkainasettelu onkin hyvinkyseenalainen, sillä kaikkien arkkitehtien esiisänVitruviuksen määritelmän mukaan arkkitehtuurissapitää pyrkiä kolmeen päämäärään:venustas, firmitas, utilitas – kauneus, kestävyys,käyttökelpoisuus (Vitruvius).Suomen noin 80 000 näkövammaisesta henkilöstäarvioidaan lähes 70 000 olevan ikääntyneitä.Vuonna 2006 rekisteröityjen uusien näkövammaistenhenkilöiden keski-ikä oli80 vuotta. Tyypillistä heille ovat korkeaan ikäänliittyvät silmäsairaudet, jotka aiheuttavat heikkonäköisyyttä,niin että tarkan näön alue häviää.(Ojamo)Ikääntyessä valontarve kasvaa niin, että 60-vuotiaana verkkokalvolle pääsevä valon määräon noin kolmasosa 20-vuotiaan verkkokalvollepääsevästä valon määrästä. Sanotaan, ettäikääntyneiden tarvitsema valaistusvoimakkuuson jopa 20 kertaa suurempi kuin nuorilla. Muitanäkemistä heikentäviä, iän myötä kasvavia tekijöitäovat hämäräadaptaation hidastuminen,häikäisyherkkyyden lisääntyminen, kontrastiherkkyydenpieneneminen ja värien erotuskyvynheikkeneminen. (Vilpponen)Näön heikkenemisestä ja/tai näkökentän rajautumisestahuolimatta voidaan ihmisten liikkumistarakennetussa ympäristössä helpottaakäyttämällä riittäviä kontrasteja sekä laadukastaväritystä ja valaistusta. Tärkeää on luoda valaistus,joka ei häikäise, joka antaa tasaisenvalon ja jossa valon määrä on riittävä.Valoa voidaan käyttää myös opastavana elementtinä.Värien ja erityisesti kontrastien toimivuuttavoi tutkia esimerkiksi muuttamalla tarkasteltavastaympäristöstä otetut valokuvat mustavalko-harmaa-skaalalle,jolloin tummuusasteerotnäkyvät selkeästi.