Esteettömyysopas - mitä, miksi, miten - Esteeton.fi

102 Miksi esteetöntäMe kaikki olemme erilaisia – kahta samanlaistaihmistä ei ole olemassa. Me olemme erilaisiamonelta eri kannalta tarkasteltuna: meitä onpitkiä ja lyhyitä, lihavia ja laihoja, vasen- ja oikeakätisiä,heikkokuntoisia, hyväkuntoisia jne.Vieraassa maassa voimme olla kommunikointitaidottomia,kun emme osaa paikallisten ihmistenpuhumaa kieltä. Edustamme monia eri kulttuurejaja toimintakykymme vaihtelee. Sen lisäksi,että olemme luonnostamme erilaisia, osaerilaisuudesta voi johtua sairaudesta tai vammasta.Esteettömyydessä ei siis olekaan kyse vammaisuudestatai vammattomuudesta, vaan yksinkertaisestiihmisten erilaisuudesta, ja esteetönympäristö on kaikille eduksi. Esteettömyydestäei ole kenellekään haittaa, mutta monelleesteettömyys on täysin välttämätöntä. Ja tokikyse on myös ihmisoikeuksista, siitä että meilläkaikilla olisi samat mahdollisuudet asumiseen,opiskeluun, työntekoon, harrastuksiin jne. Esteettömyydenmerkitys korostuu tulevaisuudessaetenkin, kun ihmisten elinikä kasvaa ja hyviniäkkäiden ihmisten lukumäärä lisääntyy huomattavasti.Parhaillaan on maassamme meneillään muutos,jossa laitoksissa (yleensä turhaan) oleviaerityisryhmiin kuuluvia ja toimintakyvyltään erilaisiahenkilöitä pyritään siirtämään asumaantavallisiin asuntoihin. Monen toiveena on löytäätoimintakyky ja palvelun tarve huomioon ottavaasunto ns. normaalista asuntokannasta. Esteettömyyson tämän takia asunnon yleisenä laatutavoitteenatärkeä.2.1 Ihmisen elinkaari – asunnon elinkaariMoni teollisuuden haara tuottaa yhä enemmänlähes kertakäyttöisiä tuotteita, joiden korjaaminenon tehty lähes mahdottomaksi tai ainakinkannattamattomaksi. Rakennusalalla investointikustannuksetovat kuitenkin niin suuret, ettävastaavaan kertakäyttöisyyteen ei ole mitenkäänjärjellistä pyrkiä. Pikemminkin selkeäsuuntaus on yhä ekologisempaan suuntaan. Setarkoittaa myös parempia ympäristön kuormitusominaisuuksiaparemman rakentamisen laadunja joustavampien suunnitteluratkaisujenmuodossa ja näiden myötä rakennuksen käyttöiänkasvamista.Ihmisen elinkaari on Suomessa pääsääntöisestialle sadan vuoden mittainen; vuonna 2007 kuolitilastollisesti eniten 85 vuoden ikäisiä ihmisiä(Tilastokeskus 1). Rakennuksen elinkaari onyleensä paljon pidempi kuin ihmisen. Maammerakennuskanta on suhteellisen nuorta, onhansiitä yli puolet rakennettu vuoden 1970 jälkeen(Tilastokeskus 2). Kuitenkin rakennukset hyvinsuunniteltuina, hoidettuina ja tekniset järjestelmätuudistettuina voisivat kestää käyttökelpoisinajopa vuosisatoja.