Esteettömyysopas - mitä, miksi, miten - Esteeton.fi

Invalidiliiton julkaisuja O.39., 2009ISBN 978-952-5548-24-2ISSN 1457-1471Tyylipaino Oy

Invalidiliitto ry:n Esteettömyysprojektin tavoitteena oli lisätä osaamista ja tietoa rakennetun ympäristönesteettömyydestä kuluttajien, paikallistoimijoiden ja asiantuntijoiden parissa. Projekti toteutettiinvuosina 2005–2008. Tavoitteidensa toteutumiseksi projekti on tuottanut mm. useammanjulkaisun, joista tämän oppaan lisäksi mainittakoon asunnon hankkijoille suunnattu opas "Katsekotiin – tietoa toimivasta asumisesta", joka julkistettiin syksyllä 2008.Tämän, nyt käsillä olevan oppaan "Esteettömyysopas – mitä, miksi, miten" on kirjoittanut projektissaasiantuntijana toiminut arkkitehti Kirsti Pesola. Hänen mielestään arkkitehtiopiskelijoille ei oleollut tarjolla kirjallisuutta esteettömyydestä sinänsä, vaan olemassa olevat oppaat ovat enemmänkinolleet suunnitteluohjeisiin ja -määräyksiin keskittyviä. Tämän oppaan tarkoituksena on vaikuttaaopiskelijoiden ajattelutapaan niin, että esteettömyydestä tulisi kaikissa suunnittelun vaiheissa huomioonotettava laatutekijä muiden laatutekijöiden rinnalle.Yhdistyneissä kansakunnissa hyväksyttiin joulukuussa 2006 historiallinen vammaisten oikeuksiakoskevat yleissopimus. Sopimus tulee velvoittavaksi Suomessa siinä vaiheessa kun Suomi on ratifioinutsen. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminenkaikilla elämänalueilla. Syrjimättömyys toteutuu mm. esteettömyyden myötä.Syrjintäkiellon lisäksi keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos,minkä aikaansaamiseksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojenpoistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisestavaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen.Marja Pihnala, järjestöpäällikköInvalidiliitto ry

LukijalleTämän erityisesti arkkitehtiopiskelijoille laaditun oppaan tarkoituksena on kertoa rakennetun ympäristönesteettömyydestä ja sen merkityksestä. Oppaassa ei ole esitetty määräyksiin ja ohjeisiinperustuvia tarkkoja mittatietoja, sillä ne tiedot löytyvät muista painetuista julkaisuista ja internetinkautta. Pikemminkin tarkoituksenani on pyrkiä lisäämään ymmärrystä sekä vaikuttamaan lukijaanniin, että esteettömyystekijöistä tulisi itsestään selviä ja kaikessa suunnittelussa huomioon otettaviaasioita ja että esteettömyydestä tulisi laatutekijä ja ajattelutapa.Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, edistääihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Esteettömyydessäon kyse laajasti ottaen siitä periaatteesta, että rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä, liikennejne. ovat esteettä kaikkien saavutettavissa ja että tuotteet, laitteet ja niiden käyttöliittymät ovat sellaisia,että niitä pystyy käyttämään (apuvälineillä tai ilman) yhdenvertaisesti riippumatta henkilöntoimintakyvystä. Kyse on myös asenteista.On kuitenkin hyvä muistaa, että mikään esteetön ympäristö, tuote tms. ei poista vammaa tai parannasairautta, vaan ainoastaan helpottaa omatoimista suoriutumista. Esteetön ympäristö eimyöskään tule koskaan täysin poistamaan vaikeasti liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöidenasunnonmuutostöiden tai yksilöllisten apuvälineiden tarvetta. Mutta kalliiden asunnonmuutostöidentarve vähenee ja toteuttaminen helpottuu selkeästi esteettömien asuntojen myötä. Esteetön ympäristölisää myös yksilöllisten mieltymysten toteutumista ja elämänlaatua.Tämän oppaan kirjoitusvaiheessa olen saanut rakentavia kommentteja Invalidiliiton esteettömyysprojektienasiantuntijoilta Harri Leivolta, Marika Nordlundilta ja Anna Ruskovaaralta. Lisäksi olensaanut arvokasta palautetta professori Markku Hedmanilta Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurinlaitokselta, asuntoneuvos Raija Hynyseltä ympäristöministeriöstä, arkkitehti Niina KilpelältäKynnys ry:stä, yliarkkitehti Helinä Kotilaiselta Stakesista, esteettömyysasiamies Hanna-LeenaRissaselta Näkövammaisten Keskusliitosta ja kehittämisjohtaja Alpo Uskilta ARAsta (Asumisenrahoitus- ja kehittämiskeskus). Lausun lämpimät kiitokseni heille kaikille.Kirsikka Siik on kirjoittanut diplomityössään seuraavasti: ”Todennäköistä on, että esteettömyysvakiintuu yhdeksi suunnittelutyön arkipäiväisistä haasteista”. Näin varmaan on.Kirsti Pesola, TkL, arkkitehtiAsiantuntija, Invalidiliiton Esteettömyysprojekti

Sisällysluettelo1 Mitä esteettömyys on .................................................................................................................. 11.1 Mitä siis on esteettömyys? .................................................................................................. 11.2 Esteettömyys kaavoitusvaiheessa ....................................................................................... 31.3 Esteettömyys rakennussuunnitteluvaiheessa ...................................................................... 41.3.1 Kotihoito ja kotisairaalahoito – haasteita asuntosuunnittelulle ................................ 41.3.2 Pyörätuolin pyörähdysympyröiden piirtäminen ....................................................... 51.4 Esteettömyys rakennusvaiheessa ....................................................................................... 51.5 Esteettömyys käyttäjän näkökulmasta ................................................................................. 61.6 Esteettömyys ja turvallisuus ................................................................................................ 61.6.1 Portaat ................................................................................................................... 71.6.2 Valaistus ................................................................................................................ 81.6.3 Lattiamateriaalit ..................................................................................................... 81.7 Esteettömyys ja kustannukset ............................................................................................. 92 Miksi esteetöntä ........................................................................................................................ 102.1 Ihmisen elinkaari – asunnon elinkaari ................................................................................ 102.1.1 Ihmisen elinkaari alkaa syntymästä ...................................................................... 112.1.2 Kukaan ei tiedä huomistaan ................................................................................. 112.1.3 Ikääntyminen – elämänkaaren luonnollinen vaihe koskettaa meitä kaikkia .......... 122.2 Ikääntynyt tai vammainen henkilö aktiivisena kansalaisena ja työntekijänä ....................... 132.3 Esteettömyys on kaikille eduksi ......................................................................................... 132.4 Esteettömyys on rakentamisen laatutekijä ......................................................................... 142.5 Lait, asetukset ja muut määräykset ................................................................................... 152.6 Kukaan ei kiellä tekemästä parempaa kuin määräykset edellyttävät.................................. 172.7 Mikä on oleellista – ajatuksia eräistä määräyksistä ja ohjeista ........................................... 182.7.1 Pyörätuolin pyörähdysympyrän mitta ................................................................... 182.7.2 Yleisö-wc ei ole sama asia kuin asunnon wc ........................................................ 192.7.3 ”Tyhjä tila” wc-istuimen takana ............................................................................. 202.7.4 Pesuallas 20 cm ”irti” seinästä ............................................................................. 212.7.5 Ovi ympäristöineen .............................................................................................. 212.7.6 Tuulikaapit ........................................................................................................... 222.7.7 Kynnykset ja muut pienet ”pykälät” ...................................................................... 232.7.8 Käsijohteet ........................................................................................................... 24

2.7.9 Luiskat ja välitasanteet ......................................................................................... 242.7.10 Liukuportaat ja kaltevat liukukäytävät ................................................................... 262.7.11 Hissit .................................................................................................................... 263 Miten ympäristö suunnitellaan esteettömäksi? .......................................................................... 283.1 Pääreitti aina esteettömäksi .............................................................................................. 283.2 Isot valinnat – pienet valinnat ............................................................................................ 283.3 Hissivaraus ........................................................................................................................ 293.4 Selviytymiskerros .............................................................................................................. 293.5 Näkeminen ........................................................................................................................ 303.6 Kuuleminen ....................................................................................................................... 313.6.1 Tekstitulkkaus ...................................................................................................... 323.6.2 Induktiosilmukka .................................................................................................. 323.7 Huolto ja kunnossapito ...................................................................................................... 323.8 Käytettävissä olevia työkaluja ............................................................................................ 333.8.1 Omakohtainen kokemus ...................................................................................... 333.8.2 Tarkistuslistat ....................................................................................................... 333.8.3 ESKEH ................................................................................................................ 343.8.4 Asunnon arviointimenetelmä ARVI ....................................................................... 344 Pari esimerkkiä esteettömistä kohteista .................................................................................... 355 Pieni tarkistuslista ..................................................................................................................... 366 Lähdeluettelo ............................................................................................................................ 387 Muuta esteettömyysaiheista kirjallisuutta .................................................................................. 40

1 Mitä esteettömyys onEsteettömyys on määritelty monin eri tavoin, jasen ”oikeasta” suomenkielisestä termistä keskustellaaneri yhteyksissä yhä edelleen. Jostainsyystä sana esteetön koetaan usein negatiiviseksija sen tilalle halutaan jotain positiivisempaa.Englanninkielisillä alueilla on siirrytty alkuperäisestä”barrier-free” -alkuisesta termistä "design"-loppuisiintermeihin, mikä sinänsä on hyvävalinta: painotetaan suunnittelun ja muotoilunmerkitystä. Valitettavasti nämä termit eivätkäänny luontevasti sellaisenaan suomen kieleen:käytössä on DfA tai design for all (suunnittelukaikille), universal design (yleispätevä tai"kaikkien" tarpeet huomioon ottava suunnittelu)ja inclusive design (osallistava suunnittelu).Sanoja esteetön ja esteettömyys on meillä käytettyjo pitkään, ja niillä on hyvin vakiintunutpaikkansa kielessämme. Usein esteettömyyskuitenkin mielletään vain fyysiseen ympäristöönliittyväksi. Sen rinnalle on otettu käyttöön termisaavutettavuus (accessibility), joka liitetään immateriaalisiinasioihin kuten tiedonsaantiin jne."Saavutettavuus-käsitettä (accessibility) käytetäänusein esteettömyyden synonyymina, etenkinpalveluista ja tuotteista puhuttaessa. Saavutettavuusliittyy yleisellä tasolla asenteisiin: mitentoimintojen tai tuotteiden suunnittelijat, rahoittajatja toteuttajat osaavat toiminnassaanhuomioida erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet."(Kuulokynnys 1)"Esteettömyys ja saavutettavuus" on hyvä yhdistelmä,kun halutaan puhua kattavasti kaikestaesteettömyyteen liittyvästä.1.1 Mitä siis on esteettömyys?"Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetönsilloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinenja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiintiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä.Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimmanhelppokäyttöisiä ja loogisia.Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissäolevista liikennevälineistä ja niitä palvelevistapysäkki- ja laiturirakenteista sekäasema- ja terminaalirakennuksista. Lisäksi välttämätöntieto joukkoliikenneaikatauluista yms.on kaikkien saatavilla.Vaikka pääpaino onkin rakennetun ympäristönesteettömyydessä, esteettömyys on laaja kokonaisuus,mikä tarkoittaa myös kaikkien kansalaistensujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin,kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitseepalvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä,tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuuttaosallistua itseään koskevaan päätöksentekoon."(Esteetön)

2Esteettömyydessä on kyse• ympäristöjen esteettömyydestä• palvelujen, kulttuurin ym. saavutettavuudesta• tuotteiden, rakennusten ym. käytettävyydestä.Kyse on toisaalta• monista pienistä valinnoista (esim. detaljit,helavalinnat) ja suurista valinnoista (mm.kaavoituksen vaikutukset, rakennuksenasemointi tontille)• yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomisesta(osallistua, asua, käydä töissä, opiskella,nauttia kulttuuritarjonnasta, harrastaa,matkustaa, kyläillä, sairastaa, kärsiärangaistusta jne.)• ihmisoikeuksista, itsemääräämisestä jaomatoimisuudesta• rahasta – monessakin mielessä (pieni lisäinvestointikustannuksiin saattaa tuottaahyvinkin huomattavia säästöjä esimerkiksivähentyneenä avustamisen tarpeena)• turvallisuudesta ja laadusta (esteettömätratkaisut yleensä parantavat myös rakennetunympäristön turvallisuutta ja laatua)• huolto- ja kunnossapidosta (huolto- ja/taikunnossapidon laiminlyönti voi johtaa esteettömänympäristön muuttumiseen esteelliseksi)• ymmärtämisestä, ajattelutavasta, asenteistaja toisten huomioon ottamisesta.Kyse on myös omasta tulevaisuudestamme,koska sen tarkkaa laatua emme voi ennakkoontietää.Esteettömyys on sopimus. Määräysten jaohjeiden myötä "sovitaan" (määrätään), mikäon riittävän esteetöntä ja mikä ei ole. Nämäesteettömyyden kriteerit on määritelty rakentamismääräyksissäja -ohjeissa (RakMK). Lisääesteettömyyskriteereitä on määritelty esimerkiksiSuRaKu-projektissa (SuRaKu) tai ESKEHprojektissa(ESKEH). Nämä viimeksi mainitutkriteerit on työstetty yhteistyössä monen eritahon kesken täydentämään ja täsmentämäänvoimassa olevia virallisia kriteereitä.Esteettömyys ei ole mielipide. Ei saisi ollatilannetta, että jonkun mielestä jokin rakennuksenosa tai tuote on esteetön ja toisen mielestäei. On toki mahdollista, että joku pääsee tietynkynnyksen yli ja toinen ei pääse, tai että jokuylettyy tietylle lippuautomaatille ja toinen ei.Näissä esimerkeissä kyse on ihmisten erilaisestatoimintakyvystä, ja sen vuoksi ihmiset kokevatesteettömyyden eri tavoin.Esteettömän ympäristön tulee palvella kaikkiakäyttäjiä yhtäläisesti. Ei voida ajatella, ettätehtäisiin erilaista esteetöntä julkista tilaa näkövammaisille,lyhytkasvuisille tai esimerkiksi rollaattoriakäyttäville ikääntyneille henkilöille. Tokitulee kiinnittää erityistä huomiota väritys-, valaistus-,kontrasti- ja akustisiin asioihin, kunsuunnitellaan esimerkiksi näkövammaisten toimintakeskusta.Samoin yksityiseen käyttööntulevat tilat tulee suunnitella juuri kyseisen tilankäyttäjien hyvinkin erityiset tarpeet huomioonottaen. Mutta yleiskäsitteenä esteettömyys onkaikille yksi ja sama, ja sen tulee perustua sovittuihinkriteereihin.

3Rakennuksia voidaan luokitella esteettömyydensuhteen. Stakesin "asioinnin esteettömyydenluokittelun periaatteet" luokittelee rakennuksetviiteen eri laatuluokkaan. Luokitus onrakennettu siten, että kullekin pääalueelle onkehitetty kriteerit. Päästäkseen tiettyyn luokkaanpalveluyksikön on täytettävä kaikki ko.luokan kriteerit. Huomattavaa on, että "määräystenmukainen esteettömyys" luokitellaan Stakesinluokituksessa 3. luokkaan, mikä tarkoittaa,että määräysten mukaisesti toteutettunakohteessa on vähäisiä esteitä. Esimerkkinänäistä ovat kynnykset, jotka "laillisina" 20 mmkorkeina ovat tosiasiallisesti monelle esteitä.Varsinaisesti esteetön on vasta 4. luokka, ja 5.luokka on "esteettömyyden superluokka". (Stakes)1.2 Esteettömyys kaavoitusvaiheessa"Esteettömyyden huomioiminen jo kaavoitusvaiheessaon tulevan ympäristön laadun kannaltatärkeää – lähtökohdat esteettömyydenperiaatetta tukevaan toteutukseen syntyvät monestihyvinkin aikaisessa vaiheessa tehtyjenratkaisujen pohjalta. Vaikka esteettömyydenvaikutuksista ei vielä ole tarjolla laajempia tutkimustuloksia,on ilmeistä, että ympäristön esteettömyyteenpanostamalla voidaan saavuttaahuomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja,vaikuttaa muidenkin kuin ns. toimintarajoitteistenhyvinvointiin ja parantaa merkittävästi alueellistakilpailukykyä. Kaavoituksen mahdollisuuksiatai sitä, mitä esteettömyys ympäristönjakaupunkisuunnittelun kentällä ylipäätään tarkoittaa,ei aiemmin ole tässä laajuudessa pohdittu.Esteettömän ympäristön perustan muodostaasaavutettavien palvelujen ja paikkojen määrittäminenja yhdistäminen esteettömäksi reitistöksi.Ympäristön esteettömyyteen liittyy kuitenkinmyös muita, laajempia ja usein abstraktimpiatai muutoin vaikeammin hallittavissa oleviaasioita kuin yksin tasoerojen ja muiden liikkumisenesteiden hallinta: mm. ympäristön luettavuus,johdattelevuus, fyysinen ja koettu turvallisuus,viihtyisyys sekä sosiaalisten, kulttuuristenja kielellisten rajoitteiden hälventäminen ovatkaavoittajan haasteina. Pohjimmiltaan kyse onmyös arvoista: kenen kaupunki on, miten ympäristöä”käytetään”, kuka sitä voi ja saa käyttää?Esteettömyyden huomioiminen ympäristön jakokonaisen kaupunkirakenteen kyseessä ollessatarkoittaa ennen kaikkea toiminnan mahdollisuuksienja vaihtoehtojen luomista sekä ympäristönkäytettävyyden parantamista, ei alkuperäisyydestäja erikoispiirteistä luopumista taiympäristön standardisoimista." (Siik)Haasteita kaavoitusvaiheessa riittää pientaloalueillaetenkin, jos halutaan kaavoittaa entistäpienempiä rakennustontteja. "Tiivis ja matala"muuttuu tiiviiksi ja hankalaksi. Ahtaalle tasaiselletontille on lähes mahdotonta saada suunnitelluksityylikästä esteetöntä sisäänkäyntiä (taivarausta esteettömän sisäänkäynnin toteuttamiseksi)etenkin, jos asunnon lattiataso onmääritelty asemakaavassa huomattavan korkeallemaanpintaan nähden.

4Toisena haasteellisena esimerkkinä rakennussuunnittelijankannalta on tilanne, jossa pientalotonttion kaavoitettu rinteessä olevan tien varrelle,ja sisäänajo tontille on määrätty tontinalaosaan. Tällöin väkisinkin ajaudutaan tilanteeseen,jossa pihaan tultaessa on ensin noustavalähes kerroksen korkeudelta portaita pääsisäänkäyntitasolle(joko pihalla tai rakennuksensisällä). Jos sisäänajo olisi tontin yläosassa,voitaisiin sisäänkäynti toteuttaa lähes samassatasossa.1.3 Esteettömyys rakennussuunnitteluvaiheessaPyörätuolimitoitus on hyvä esteettömän suunnittelunlähtökohta. Kuitenkin moni ikääntynythenkilö käyttää rollaattoria, harvemmin pyörätuoliatai vielä harvemmin sähkökäyttöistä pyörätuolia.Kun voimiltaan heikentyneet kädet jaksavatvielä työntää rollaattoria, mutta eivät jaksasitä nostaa, voi kahdenkin sentin ”laillinen”kynnys muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi;huonosti muotoillun (= pystyreunaisen)kynnyksen yli ei rollaattori välttämättä kuljetyöntämällä. Ei siis riitä, että noudatetaan kirjaimellisestilakeja, asetuksia, määräyksiä jaohjeita, vaan on myös ymmärrettävä, mistä onkyse. Vasta silloin voidaan tavoitteet saavuttaatoimivalla tavalla, ja vasta silloin rakennukset jaympäristö mahdollistavat asumisen ja elämisenkaikissa ihmisten eri elämänvaiheissa.Esteetön asunto ei kuitenkaan tarkoita, ettäasunto on täynnä tukikaiteita tai pihalla on pitkiäluiskia sisäänkäynnin helpottamiseksi. Esteettömyystavallisessa asuntosuunnittelussa on –tai sen pitäisi olla – vaivatonta sisäänpääsyä,väljyyttä ja varautumista mahdollisiin muutoksiin.Muutokset voivat liittyä esimerkiksi ruokakunnankokoon, harrastuksiin, lasten kasvamiseentai asukkaiden toimintakykyyn.1.3.1 Kotihoito ja kotisairaalahoito – haasteitaasuntosuunnittelulleAsia, josta puhutaan aivan liian vähän asuntosuunnittelunyhteydessä, on lisääntyvä kotihoitoja sen mukanaan tuomat haasteet. Ihmistentoimintakyky alenee luonnollisesti iän myötä, jauseimpien toiveena on asua yhä pidempäänkotona eli tavallisissa asunnoissa. Sen lisäksiyhteiskunnallisena suuntauksena on, että laitoshoitoavähennetään edelleen, ja ihmiset hoidetaankotonaan vielä hyvinkin huonokuntoisina.Useissa kunnissa on nykyään olemassa mahdollisuuskotisairaalahoitoon, mikä monissatapauksissa on potilaan kannalta miellyttävävaihtoehto. Nämä muutokset edellyttävät uudenlaisiasuunnitteluratkaisuja asuntosuunnittelussa.Haastavimmaksi huomioon otettavaksiasiaksi nousee erilaisten kotihoitoon liittyvien(apu)välineiden tilantarve: käyttö, säilytys, ehkälaitteiden akkujen lataus tms. Tällaisia laitteitavoivat olla mm. erilaiset kotihoidon sängyt sekänosto- ja siirtolaitteet. Toisena haasteena onavustajan työergonomia ja tilantarve, silläasunnostahan tulee tällöin työpaikka. Kyseessävoi olla omaishoitaja, kotihoidon ammattilainen,henkilökohtainen avustaja jne.

5Voimassa olevissa suunnitteluohjeissa on mainittusängyn vaatimina tilan mittoina 2 100 mmx 900 mm. Nykyään myydään kuitenkin yhäenemmän sänkyjä, joiden pituus on jo tuo 2 100mm. Sängyn tilantarve onkin pituudeltaan nyt2 200 mm. Nykyaikainen laidoilla varustettu korkeussäädettäväja kallistettava kotihoitosänkyon vieläkin pidempi, jopa 2 250 mm. Lisäksi onhyvä muistaa, että paljon hoitoa tarvitsevanhenkilön sänky saatetaan laittaa pääty seinäänpäin, jolloin avustaja pääsee sängyn äärellemolemmin puolin sänkyä, tai kaksi avustajaavoi olla auttamassa samanaikaisesti. Huoneessapitäisi silti edelleen mahtua liikkumaan omatoimisestitai avustettuna, apuvälinein tai ilmanapuvälineitä.1.3.2 Pyörätuolin pyörähdysympyröiden piirtäminenPyörätuoliympyröiden piirtäminen pohjapiirroksiinei sinänsä takaa tilojen toimivuutta pyörätuoliakäyttävän tai muulla tavoin liikkumis- taitoimimisesteisen henkilön kannalta. Se ei liioinole tae rakennuksen tai tilojen esteettömyydestä.Se osoittaa ainoastaan, että kyseisessäkohdassa mahtuu kääntymään pyörätuolillaympäri – tai että kyseiseen kohtaan piirustuksessaon mahdollista piirtää tietyn kokoinenympyrä. Tilanteessa, jossa ovi aukeaa tilaansisäänpäin, voi piirretty pyörätuoliympyrä antaatäysin virheellistä informaatiota tilan käytettävyydestä.Toki ympyrät kannattaa piirtää muistaen,että tilan käytettävyyteen ja toiminnallisuuteentarvitaan muutakin kuin lattiapinta-alaa.1.4 Esteettömyys rakennusvaiheessaRakennustyömaan työtoleranssit ovat suurempiakuin suunnitelmien tai arkkitehtien cadohjelmienhyvinkin tarkat mitat tai rakentamismääräyksissäja -ohjeissa käytetyt mitat. Oleellistaon, että työmaalla pyritään mahdollisimmantarkkaan noudattamaan tehtyjä suunnitelmiaja suunnitelmien tavoitteet ymmärretään.Yhtä tärkeää on muistaa, että jokaisella suunnittelijantekemällä valinnalla on harkittu merkityksensä– myös esteettömyyden kannalta.Hyvät suunnitelmat voidaan valitettavasti pilatajoiltain osin rakennusvaiheessa. Kyseessä voiolla puhdas vahinko, huolimattomuus, ajattelemattomuustai jopa ”tietoinen” valinta. Esimerkiksityömaakokouksessa on voitu antaa lupavaihtaa jokin tuote ns. vastaavaksi. Esteettömyyssaattaa jäädä toteutumatta, jos uusi tuoteei sisälläkään juuri esteettömyyden kannaltaoleellisia ominaisuuksia. Näin käy, jos ei ymmärretävastaavuuden merkitystä eri näkökulmista.Vastaavuuden todentaminen on aina urakoitsijanvastuulla ja se voi olla vaikeaa – olkoonkin,että tuotteen vaihtamiseen yleensä vaaditaansuunnittelijan hyväksyntä. Vastaavuuteen liittyymonia eri näkökulmia, eikä aina tulla ajatelleeksi,mikä ominaisuus kulloinkin on ollut tärkeinvalintaperuste. Siksi saatetaan kiinnittää huomiota"väärään" vastaavuuteen. Vastaavuuttavoidaan tarkastella neljästä eri näkökulmasta:

6• hintavastaavuus: onko tuote samanhintainen;tuotteen vaihtamisen syynä onyleensä juuri hinta, eli "vastaava" tuote onhalvempi• esteettinen vastaavuus: onko tuote taimateriaali samannäköinen• tekninen vastaavuus: onko tuotteella taimateriaalilla samat lujuus-, kestävyys-,kiinnitystapa-, sähkötekniset ym. ominaisuudet• toiminnallinen vastaavuus: mahdollistaakotuote tai materiaali toimimisen samoillatavoin, onko käytettävyys tai esimerkiksisiivottavuus sama. (Pesola)Toimitusaikakin voi olla syynä tuotteen vaihtamiseen,mutta tätä ongelmaa ei ole, jos tuotteettilataan riittävän ajoissa. Siksi olisikin erittäintärkeää, että kaikki rakennushankkeen osapuoletsisäistävät ajatuksen esteettömyydestä, jottaainakin esteettömyyden kannalta tärkeät ominaisuudetsäilyvät vielä mahdollisen "vastaavaksi"vaihtamisen jälkeen. Erityisen tärkeänäpidän suunnittelijan roolia: suunnittelijan tulisiselkeästi seistä tekemiensä valintojen takana,eikä hän saisi antaa liian helposti periksi.1.5 Esteettömyys käyttäjän näkökulmastaKäyttäjän näkökulmasta esteettömyys on mm.toimivuutta, turvallisuutta, rakennuksen tai tilankäyttäjän tarpeisiin sopivuutta sekä viihtyisyyttä.Siksi on tärkeää, että nämä asiat tiedostetaan,eikä tilojen käytettävyys heikkene ajattelemattomuudentms. vuoksi. Parhaimmillaan esteettömyyteenei kiinnitä huomiota, ja liikkuminen jatoimiminen sujuu hyvin. Esteettömyyden puuttumisentoki huomaa helposti.Julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja muissavastaavissa tiloissa lisätään mielellään rakennuksenviihtyisyyttä viherkasveilla, "koristekalusteilla",veistoksilla tai koriste-esineillä. Oleellistaon tietenkin, että näin menetellen ei heikennetärakennuksen esteettömyyttä. Esimerkiksiei laiteta roska-astiaa hissin kutsupainikkeeneteen tai suurta lattialla seisovaa viherkasviapaikkaan, mikä estää käsijohteen käytöntai muodostaa näkövammaiselle yllättävän esteen.Esteettömyyttä voidaan myös parantaa rakennuksentai tilan käyttäjän toimesta. Törmäysvaaranaiheuttaviin kohtiin voidaan sijoittaaesimerkiksi istuskeluryhmiä esteeksi. Ylös nousevienavoportaiden rajaamaton alusta on tyypillinentörmäysvaaran aiheuttava suunnitteluratkaisu.1.6 Esteettömyys ja turvallisuusMonet esteettömyyteen tähtäävät rakennetunympäristön määräykset ja ohjeet parantavatmyös turvallisuutta. Esimerkiksi hyvään valaistukseenja selkeisiin kontrasteihin, käsijohteisiinmolemmin puolin portaita ja kynnyksettömiinkulkuväyliin liittyvät määräykset ja ohjeet voisivataivan yhtä hyvin liittyä turvallisuuteen kuinesteettömyyteen.

7Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuosittainnoin 3 100 suomalaista. Määrä on noin80 % tapaturmaisista kuolemantapauksista. Ylivoimaisestiyleisin syy kuolemantapauksissaovat kaatumiset ja putoamiset (vuonna 2006:1 178 henkeä). (Kotitapaturmien ehkäisykampanja1)Kaatumistapaturmat – johtuivatpa ne huonostavalaistuksesta, lattian liukkaudesta, portaista taimuusta syystä – saattavat olla hyvinkin kohtalokkaitakoko loppuelämälle. Esimerkiksi hoitotoimenpiteistähuolimatta lonkkamurtuman saaneen(ikääntyneen) potilaan ennuste on huono:25–30 % potilaista kuolee ensimmäisen vuodenkuluessa. Arviolta puolet potilaista ei saavutaenää murtumaa edeltänyttä toimintakykyään.(Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2) Tämä tarkoittaakärsimyksiä sekä monessa tapauksessapitkäkestoista laitoshoitoa, apuvälineitä ja avustajia.lisäksi, että portaiden tulisi houkutella ihmisiäliikkumaan, niiden tulisi olla turvalliset liikkua.Edellä mainituista syistä johtuen tulisi välttääkierreportaiden suunnittelemista. Kierreportaidensisäreuna muodostuu yleensä käyttökelvottomaksi,jopa vaaralliseksi, eikä sitä reunaa,jossa haluaa kulkea, voi valita. Tällöin ei myöskäänvoi valita, kummalla kädellä ottaa käsijohteestakiinni. Ja kuitenkin ihmisten tulisi kyetävalitsemaan haluamansa puoli portaista senmukaan, kummalla kädellä pystyy pitämäänkiinni. Sama koskee myös portaita, jotka ovatenimmältä osaltaan suoria, mutta jotka ala- taiyläpäässään kääntyvät mutkalle kierreportaankaltaisesti. Ne yllättävät kulkijan etenemänmuuttuessa ennalta arvaamattomasti.1.6.1 PortaatMaassamme kuolee enemmän ihmisiä porrastapaturmissakuin rakennusten tulipaloissa, jasairaaloissa on yli kaksi kertaa enemmän potilaitaporrastapaturman kuin palovamman vuoksi(Levón). Rakennuspalojen ehkäisyyn kiinnitetäänyhä enenevässä määrin huomiota mm.vaatimalla automaattisia palonsammutuslaitteistojavanhustenhuollon rakennuksiin jne.Valitettavasti porrastapaturmia ja niihin liittyviäolosuhteita on tutkittu yllättävän vähän. Senmyötä esimerkiksi portaiden suunnitteluun eivieläkään kiinnitetä riittävästi huomiota. SenKuva 1: Vaarallisesti kaartuvat portaat

8Vain sellaiset kierreportaat, joiden kapeassakinreunassa portaan etenemä mahdollistaa turvallisenliikkumisen, ovat mielestäni käyttökelpoisia,muita ei saisi sallia lainkaan.Varsinaisena tai varapoistumistienä "tiukaksi"mitoitettu kierreporras on todella vaarallinen, jossuuri väkimäärä joutuu poistumaan kiireessäportaita pitkin, pahimmassa tapauksessa vieläpimeässä. Tällöin osa joutuu sisäkaarteen puolelleja kaatuessaan saattaa tulla tallotuksi muidenjalkoihin ja estää perässään tulevia poistumasta.1.6.2 ValaistusHyvin valaistussa ympäristössä on helppohahmottaa tila ja kulkureitit sekä mahdollisettasoerot. Ritva Salmela on 7.5.2008 pitämässäänluennossa maininnut valaistuksen (heikkovalaistus, yövalojen puute ja äkkinäinen valaistustasonvoimakkuuden muutos) eräänä selkeänäympäristön vaaratekijänä ikääntyneille(Salmela). Valaistusasioita on tutkittu myösmm. työturvallisuustekijänä, esimerkiksi: "hyvävalaistus vähentää tapaturmia, parantaa työnlaatua, vähentää virheiden määrää ja lisää viihtyvyyttä".(AEL)Valaistus on yksi tärkeimmistä esteettömänympäristön muodostavista kohdista näkövammaistenkäyttäjien kannalta. Valontarve voiheikkonäköisellä henkilöllä olla moninkertainen"tervesilmäiseen" verrattuna. Valon laadulla onsuuri merkitys: häikäistyminen voi tehdä heikkonäköisestäsokean pitkäksikin aikaa. Silmänsopeutuminen valotason yht'äkkisiin muutoksiinon puutteellista juuri näkövammaisilla. Valo,väritys ja kontrastit ovat näkövammaiset huomioonottavassa suunnittelussa tärkeimmät lähtökohdatyleisten tasoerojen poistamisen lisäksi.Hyvän valaistussuunnittelun merkitys on suuriSuomessa pitkien pimeiden vuodenaikojenvuoksi niin sisä- kuin ulkotiloissa. Suurin osanäkövammaisista ei ole sokeita, joten valaistuksellaluodaan heillekin turvallinen ja käytettäväympäristö. Valo yksistään ei ole kuitenkaanratkaisu, vaan juuri värien ja kontrastien osuusympäristön hahmottumisessa tulisi ottaa huomioon.1.6.3 LattiamateriaalitTurvallisuuden kannalta on lattiamateriaalit valittavahuolellisesti. Liukastumistapaturmiin vaikuttavattoki lattiamateriaalivalinnat, mutta myösjalkinevalinnoilla on siihen osuutensa. Erityisenvaaralliseksi kävelypinta muodostuu, kun siinäon vaihdellen liukkausasteeltaan erilaisia pintoja.Esimerkiksi käy hyvin klinkkerilattia, jossa onvuoroin mattapintaisia ja siellä täällä kiiltäviälaattoja koristeena. Vaikka kiiltävät laatat eivätolisikaan liukkaita, ne kuitenkin näyttävät siltä,ja sekin aiheuttaa omat riskinsä, kun ei uskallakävellä normaalisti.Vastaavasti jalkakäytävään upotetut ylöspäinsuunnatut valaisimet ovat erityisen vaarallisiatalvella: kun asfaltin tai graniittikiven seassa onlasipintoja ja jalan alla hiukan lunta tai jäätä, on

9kaatuminen herkässä – sen lisäksi, että kyseisenlainenvalaistus myös häikäisee tai jopasokaisee.Lattiamateriaalin värityksellä voidaan auttaa taihämätä kulkijaa: tumma lattia "imee" valon, jaympäristöstä varsinkin suurissa tiloissa tuleenäkövammaisille vaikeasti käytettävä. Toisaaltakontrasteilla voidaan varoittaa esimerkiksi yllättävästätasoerosta. Voimakkaat kuvioinnit lattiassavoivat kuitenkin näyttää tasoeroilta tai vääristäätilan hahmottamista.1.7 Esteettömyys ja kustannukset”Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa"esteellistä" enempää, se vaatii vainhuolellista suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista.merkitys aikana, jolloin työvoiman saanti palvelualallaei ole itsestään selvyys. Voi olla, ettäapua ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Lisäksiesteellinen ympäristö passivoi ihmisiä kotiinpaikoilleen "istumaan ja odottamaan palvelua".Se taas puolestaan vaikuttaa ajan myötä toimintakykyyn,kun oma keho ei enää saa riittävästiliikuntaa.Jälkeenpäin toteutettu esteettömyys on yleensäkallista sen lisäksi, että siitä on haasteellistasaada hyvän näköistä ja ympäristöönsä istuvaa.”Päälle liimattu” esteettömyys toteutetaan lisäksiusein ilman ympäristön tai rakennuksen alkuperäisensuunnittelijan näkemyksiä, jolloin lopputulosvoi ainakin suunnittelijan näkökulmastaolla ruma.Pitkällä aikavälillä esteettömyys tulee edullisemmaksi,sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarvetta,lisää eri toimintojen sujuvuutta janopeuttaa esimerkiksi kaupoissa tai asemillasuurten ihmismäärien asiointia ja siirtymistäpaikasta toiseen. Ajattelemattomasti rakennettuon kallis. Joskus puutoksia on käytännössämahdoton korjata jälkeenpäin.” (Esteetön)Hyvin suunniteltu esteetön ympäristö tekeemahdolliseksi itsenäisen asumisen tai asioimisenhenkilöille, jotka huonosti toimivassa ympäristössäovat toisten avun varassa. Vähentynytkotipalvelun tai avustajan tarve on selkeä kustannuksiaalentava tekijä. Asialla on oleellinen

102 Miksi esteetöntäMe kaikki olemme erilaisia – kahta samanlaistaihmistä ei ole olemassa. Me olemme erilaisiamonelta eri kannalta tarkasteltuna: meitä onpitkiä ja lyhyitä, lihavia ja laihoja, vasen- ja oikeakätisiä,heikkokuntoisia, hyväkuntoisia jne.Vieraassa maassa voimme olla kommunikointitaidottomia,kun emme osaa paikallisten ihmistenpuhumaa kieltä. Edustamme monia eri kulttuurejaja toimintakykymme vaihtelee. Sen lisäksi,että olemme luonnostamme erilaisia, osaerilaisuudesta voi johtua sairaudesta tai vammasta.Esteettömyydessä ei siis olekaan kyse vammaisuudestatai vammattomuudesta, vaan yksinkertaisestiihmisten erilaisuudesta, ja esteetönympäristö on kaikille eduksi. Esteettömyydestäei ole kenellekään haittaa, mutta monelleesteettömyys on täysin välttämätöntä. Ja tokikyse on myös ihmisoikeuksista, siitä että meilläkaikilla olisi samat mahdollisuudet asumiseen,opiskeluun, työntekoon, harrastuksiin jne. Esteettömyydenmerkitys korostuu tulevaisuudessaetenkin, kun ihmisten elinikä kasvaa ja hyviniäkkäiden ihmisten lukumäärä lisääntyy huomattavasti.Parhaillaan on maassamme meneillään muutos,jossa laitoksissa (yleensä turhaan) oleviaerityisryhmiin kuuluvia ja toimintakyvyltään erilaisiahenkilöitä pyritään siirtämään asumaantavallisiin asuntoihin. Monen toiveena on löytäätoimintakyky ja palvelun tarve huomioon ottavaasunto ns. normaalista asuntokannasta. Esteettömyyson tämän takia asunnon yleisenä laatutavoitteenatärkeä.2.1 Ihmisen elinkaari – asunnon elinkaariMoni teollisuuden haara tuottaa yhä enemmänlähes kertakäyttöisiä tuotteita, joiden korjaaminenon tehty lähes mahdottomaksi tai ainakinkannattamattomaksi. Rakennusalalla investointikustannuksetovat kuitenkin niin suuret, ettävastaavaan kertakäyttöisyyteen ei ole mitenkäänjärjellistä pyrkiä. Pikemminkin selkeäsuuntaus on yhä ekologisempaan suuntaan. Setarkoittaa myös parempia ympäristön kuormitusominaisuuksiaparemman rakentamisen laadunja joustavampien suunnitteluratkaisujenmuodossa ja näiden myötä rakennuksen käyttöiänkasvamista.Ihmisen elinkaari on Suomessa pääsääntöisestialle sadan vuoden mittainen; vuonna 2007 kuolitilastollisesti eniten 85 vuoden ikäisiä ihmisiä(Tilastokeskus 1). Rakennuksen elinkaari onyleensä paljon pidempi kuin ihmisen. Maammerakennuskanta on suhteellisen nuorta, onhansiitä yli puolet rakennettu vuoden 1970 jälkeen(Tilastokeskus 2). Kuitenkin rakennukset hyvinsuunniteltuina, hoidettuina ja tekniset järjestelmätuudistettuina voisivat kestää käyttökelpoisinajopa vuosisatoja.

11Hyvin harva ihminen asuu koko elämäänsäsamassa asunnossa. Yhdessä asunnossa asuuasunnon elinkaaren aikana useita ruokakuntiaja monia kymmeniä erilaisia ihmisiä. Ja kaikillaheillä on erilaisia tarpeita.tulla kuka tahansa meistä, sattuuhan valtaosatapaturmista kotona ja vapaa-ajalla.2.1.1 Ihmisen elinkaari alkaa syntymästäPienen lapsen syntymä on yleensä iloinen jatoivottu tapahtuma. Varhaislapsuus onkin ihmisenensimmäinen elämänvaihe, jossa toimintarajoitteisuuskorostuu. Pienen lapsen toimintakykykehittyy yksilöllisesti ja vähitellen. Tässäelämänvaiheessa me kaikki olemme olleet täysinriippuvaisia henkilökohtaisesta avustajastaja liikkumisen apuvälineistä. Tämä elämänvaiheon koskettanut meitä jokaista.Viimeistään lastenvaunujen ja -rattaiden taikaksostenvaunujen kanssa lapsen vanhemmatkokevat rakennetun ympäristön esteellisyyden:portaita, hankalia liikennevälineitä, liian jyrkkiäluiskia, ahtaita tuulikaappeja – ja asenteita.2.1.2 Kukaan ei tiedä huomistaanVaikka valtaosa meistä saa syntyessään hyväteväät elämäntaipaleelle, voi tilanne muuttuayhdessä silmänräpäyksessä. Suomessa sattuuvuosittain noin miljoona fyysisen vamman aiheuttanuttatapaturmaa. Näiden tapaturmien seurauksenaosa ihmisistä vammautuu pidemmäksiaikaa tai pysyvästi ja osa kuolee. Vajaat satahenkilöä menettää maassamme vuosittain näkönsätapaturmaisesti (Ojamo). Kyseeseen voiKuva 2: Lasten "henkilökohtainen avustaja ja liikkumisenapuväline"Sairastumistaankaan ei voi ennalta tietää. Onsairauksia, joihin sairastutaan, jotka podetaan,hoidetaan ja ovat ohi. On myös sairauksia, joidenkanssa eletään loppuelämä. Esimerkkeinäovat reumataudit, multippeliskleroosi (MS), erilaisetdementoivat sairaudet, eriasteisiin halvauksiinjohtavat akuutit sairastumiset jne. Näihinsairauksiin liittyy usein tarve elämää helpot-

12taviin apuvälineisiin tai jopa henkilökohtaiseenapuun – sen lisäksi, että ympäristön esteettömyydestätulee välttämätön edellytys itsenäiselletai avustetulle suoriutumiselle.2.1.3 Ikääntyminen – elämänkaaren luonnollinenvaihe koskettaa meitä kaikkiaTänä päivänä puhutaan eri yhteyksissä paljonikääntymisestä, sillä lähivuosikymmeninä eläkeikäistensuhteellisen määrän lisääntyessä sekähyvin vanhojen ihmisten osuus että heidän absoluuttinenlukumääränsä kasvavat oleellisesti.Tilastokeskuksen mukaan ennustetaan yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä nousevan vuoteen2040 mennessä nykyisestä 94 000:stanoin 350 000:een. (Tilastokeskus 3)Valtaosa ikääntyneistä henkilöistä asuu – jauseimmiten myös haluaa asua – kotonaan yksin,omaisten ja/tai kotipalvelujen turvin. Koti jasen lähiympäristö mahdollisine palveluineen ontuttu. Tutussa ympäristössä pärjää helpomminvaikka liikkuisi, näkisi ja kuulisi huonosti, jaomassa kodissaan saa asua niin kuin mieli mielii.On hyvä ymmärtää, että ikääntyminen on luonnollinenosa elämää, ja että iän myötä meissäkaikissa tapahtuu muutoksia. Ennemmin taimyöhemmin alkavat aistimme, voimamme jatoimintakykymme heiketä. Tarvitaan erilaisiaapuvälineitä tai avustajaa:• Näön heiketessä lisääntyy valontarve; tarvitaanparempaa valaistusta ja parempiakontrasteja niin kotona, porrashuoneissa japihalla kuin kaupassa tai bussissa. Valtaosameistä tulee riippuvaiseksi silmälaseista,jotka ovat usein meidän ensimmäinentekninen apuvälineemme.• Kuulon heiketessä tarvitaan selkeämpääääntä ja parempaa akustiikkaa; kuulemisenapuvälineistä on monelle hyötyä: esimerkiksikuulolaitteesta ja induktiosilmukasta.• Voimien ehtyessä liikkuminen vaikeutuuniin portaissa kuin muuallakin, kynnyksettuntuvat korkeilta ja ovet raskailta; jalkaisinjaksetaan kulkea yhä lyhyempiä matkoja jarollaattorin kanssa liikkuminen on hidasta;ympäristön esteettömyyden merkitys korostuuvuosi vuodelta.• Vähitellen luovutaan omalla autolla ajamisesta– joko vapaaehtoisesti tai lääkärinmääräyksestä; kuljetaan siis jalkaisin taijulkisilla kulkuneuvoilla (jos on saatavillatai jos niitä pystyy käyttämään) ja päivittäinentoimintapiiri supistuu; julkisen liikenteenja kevyenliikenteenväylien esteettömyydenmerkitys kasvaa.• Tasapaino heikkenee, ja kehon haurastuessapienetkin kaatumiset voivat olla kohtalokkaitakoko loppuelämälle; käsijohteistaja tukikaiteista tulee välttämättömiä.• Muistikin tekee tepposiaan samalla kunreagointiaika kasvaa ja päätöksentekokykyhidastuu.Yhtä kaikki: kotona ja sisällä vietetään entistäenemmän aikaa, ja sitä kautta oman asunnon jalähiympäristön merkitys kasvaa. Samalla korostuuesteettömyyden tärkeys. Jotta ihmisen toi-

13mintakyky ikääntyessä säilyisi edes kohtuullisena,on lähiympäristön tehtävä liikkuminen ja ulkoilumahdolliseksi.Ikääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan ole mikäänhomogeeninen ryhmä, jonka tarpeet voisi eksaktistija yhteneväisesti määritellä. Ei ole olemassatyyppivanhuksia eikä tyyppiratkaisuja.Myös vammaiset ihmiset ikääntyvät, ja heidänvammansa aiheuttamien toimintarajoitteidenlisäksi saattaa heille iän myötä tulla muitakinrajoitteita. Siksi yleinen esteettömyys on erittäinhyvä pohja, jolle rakentaa toimivaa ympäristöä– kaikille.2.2 Ikääntynyt tai vammainen henkilöaktiivisena kansalaisena ja työntekijänäTuleva eläkeläissukupolvi on todennäköisestientistä terveempi ja elää entistä pidempään.Aktiivinen aika työelämän jälkeen jatkuu, karttunuttyöeläke antaa mahdollisuuksia käyttäärahaa hiukan toisin kuin pelkkä kansaneläke.Lisäksi ollaan valmiita käyttämään rahaa myösomaan itseensä eikä pelkästään säästämäänmahdollisille lapsille ja lastenlapsille tai pahanpäivän varalle. Työikäisten suhteellisen lukumääränvähentyessä eläkeikää suunnitellaannostettavaksi, ja erilaisten kannusteiden avullapyritään pitämään ihmiset työelämässä mahdollisimmanpitkään.Toinen selkeä suuntaus on, että vammaisiahenkilöitä tulee olemaan entistä enemmän kotona,kaduilla, liikennevälineissä, kaupoissa jatyöpaikoilla. Tähän vaikuttavat muun muassaeri sairauksien ja entistä pienempien keskostenhoitojen kehittyminen sekä vaikeista tapaturmistaselviytyneiden hoidon ja kuntoutuksen kehittyminen.Entinen vaikeasti vammaisten ja sairaiden"eristämisen politiikka" on mennyttä aikaa.Sekä syntymästään saakka vammaiset henkilötettä myöhemmällä iällä sairastuneet tai vammautuneethenkilöt haluavat – ja heillä on oikeus– elää mahdollisimman tavanomaista elämää,käydä töissä, hoitaa itse omat asiansajne., eli ylipäätään osallistua yhteiskuntaan senyhdenvertaisina jäseninä. Tämä asettaa haasteitatyö- ja elinympäristön suunnittelulle. Työelämässäon esimerkiksi näkövammaisista henkilöistänyt vain murto-osa; myös asenteilla jayleisillä ympäristön ja liikenteen esteettömyydenpuutteilla on tähän syynsä.2.3 Esteettömyys on kaikille eduksiEsteettömyys on välttämätöntä monelle, muttasiitä hyötyvät kaikki. Ei riitä, että osaa suunnitellahyvän näköistä. Jos rakennukseen ei pääse,jos ei ylety palveluautomaattiin, jos opasteestatai kuulutuksista ei saa selvää tai jos puhelimellaei pysty soittamaan, niin mitä hyötyä on siitä,että rakennus, palveluautomaatti, opastetaulutai puhelin ovat hyvän näköisiä? – Ei mitään.

14Rajoittunut toimintakyky voikin olla ympäristönaiheuttamaa. Kyse ei välttämättä ole ihmisenominaisuudesta! Huonosti suunnitellussa ja/taitoteutetussa ympäristössä me kaikki olemmeliikkumis- ja toimimisesteisiä. Sellaisia olemmeesimerkiksi käyttöliittymältään liian monimutkaistenlaitteiden kanssa. Tai ympäristössä, jossaliian huonon akustiikan vuoksi kuulemammeäänet puuroutuvat emmekä saa selvää varoituksistatai kuulutuksista, tai jossa opasteidenkirjasinkoon valinta ja kontrastin heikkous estävätmeitä lukemasta tiedotteita.2.4 Esteettömyys on rakentamisen laatutekijäKuva 3: Esteettömyydestä on kaikille hyötyäKun tänä päivänä lähes kaikki liikkuu pyörillä,asiaa ei voida enää mieltää ainoastaan ”noidenvammaisten” tai ”noiden vanhusten” asiaksi.Kyse ei todellakaan ole vain pyörätuoleista,rollaattoreista tai lastenvaunuista. Hyvinä esimerkkeinämuista esteettömyydestä hyötyvistätahoista ovat postinjakajien kärryt, matkalaukut,siivous- ja tarjoiluvaunut tai laivaturistin juomakuljetuksetsekä muuttokuljetukset, jotka läheskaikki hoidetaan pyörällisten apuvälineidenavulla.Esteettömyys on rakennetun ympäristön laatutekijä,joka koskee meidän kaikkien arkea. Erityisentärkeää se on kuitenkin niille henkilöille,jotka ovat pysyvästi tai tilapäisesti liikkumis- jatoimimisesteisiä. Tämä ajatus on oivallettu loistavastiesimerkiksi kauppakeskusten suunnittelussa,sillä siellä raha ratkaisee. Kauppakeskustentavoitteena on, että asiakkaat pystyvät kuljettamaanmahdollisimman paljon ostoksia esteettämyymälän kassan kautta auton perälle.Voidaankin huomata, että marketin ostoskärryjentyöntäminen aiheuttaa meille kullekin tilapäisentoimintaesteen. Tuskin kukaan voisi kuvitella"Jumboa", "Selloa", "Ideaparkia" tai muutahypermarkettia, joissa sisäänkäynnin yhteydessäolisi pelkästään paljon portaita, joissaovet olisivat raskaat avata tai joissa olisi jokapuolella paljon kynnyksiä.

15Asunnon laatu on tänä päivänä hyvin erilaineneri ihmisten ajatuksissa. Joillekin "laadukasasunto" tarkoittaa saksalaisia kodinkoneita keittiössäja luksus-mitoitettuja kylpyhuoneita (läheskylpykeitaita). Siltä tosiaan näyttää, kuntutustuu asuntomessujen pientaloihin. Mielestänijotain asuntoa ei voi luokitella "laadukkaaksi",jos jotkin asumisen perustoiminnot eivättoteudu hyvin: esimerkiksi asuntoon sisällepääsy, siirtyminen tilasta toiseen, henkilökohtaisestahygieniastaan huolehtiminen tai ruuanvalmistus.1990-luvun loppupuolella on alkanut ns. senioritalojenrakentaminen. Niitä markkinoidaan turvallisinaikäihmisten asuintaloina. Tällaisissakohteissa tulee esteettömyyteen kiinnittäähuomiota huomattavasti enemmän kuin määräyksetedellyttävät. Niiden tulisikin olla ns. esteettömyyden"superluokkaa" (ks. esteettömyydenluokittelu sivulla 3).Tulevaisuudessa voisi hyvin kuvitella, että esteettömyyskartoitustenja -luokitusten tultuaasuntokaupan ja -vuokrauksen yhteydessä vakioasiakirjoiksi,osataan esteettömyyttä yhtenäasunnon tärkeänä laatutekijänä arvostaa javaatia sekä ymmärretään, että esteetön ja toimivaasunto on osa hyvää asumisen laatua!2.5 Lait, asetukset ja muut määräyksetSuomen rakentamiseen liittyvä lainsäädäntösekä siihen liittyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmanosat on uusittu 2000-luvulla.Muutosten taustalla ovat edellä kuvatut tekijät.Uusitut määräykset ja ohjeet pyrkivät selkeästiesteettömään, kaikille soveltuvaan ympäristöön.Pelin henki on erittäin selkeä. Määräykset janiihin liittyvä ohjeistus ovat kuitenkin suhteellisenniukkoja, sillä meillä Suomessa halutaanantaa sijaa luovuudelle ja samalla luottaa suunnittelijoidenja toteuttajien ammattitaitoon.Alun alkaen Suomen rakentamismääräyskokoelmanns. esteettömyysmääräykset koskivatainoastaan yleisön käyttöön tarkoitettuja tilojaeli julkisia rakennuksia. Vähitellen määräyksiäon laajennettu koskemaan asuntosuunnittelua,ja viimeisimpiin määräyksiin on omana mainintanaansisällytetty myös työtiloja sisältävät rakennukset.Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän:6 § Yhdenvertaisuus"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketäänei saa ilman hyväksyttävää perustettaasettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,terveydentilan, vammaisuuden tai muunhenkilöön liittyvän syyn perusteella." (Perustuslaki)Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus kehottavatkaavoittajia ja rakennusten suunnittelijoitasuunnittelemaan ympäristön ja rakennuksetniin että ne soveltuvat kaikille. Tavoitteenaon edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisestija kulttuurisesti kestävää kehitystä sekäturvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioidenvalmisteluun. Jo kaavojen ym. suunnitelmi-

16en julkipanovaiheessa on kiinnitettävä huomiotaesteettömyyteen niin, että jokaisen osallistumismahdollisuustaataan määräysten hengen mukaisesti.(MRL, MRA)MRL 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet:"Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena onvuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittäväänvaikutusten arviointiin perustuen turvallisen,terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan jaeri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten javammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristönluomista." (MRL)MRL 117 § Rakentamiselle asetettavat vaatimukset:"Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava,korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissasekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttöedellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöidenkäyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia onrajoittunut." (MRL)MRL 167 § Ympäristönhoito”Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvanmukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.Kunnan määräämä viranomainen osaltaanvalvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiotsekä puistot ja oleskeluun tarkoitetutulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyydenvaatimukset. Kevyen liikenteen väylättulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.”Suunnittelijan kannalta tämä vaikuttaamm. liikenneväylien suunnitteluun (mukaanlukien kevyenliikenteenväylät, puistot jne.). Kunyhä enenevässä määrin kaikki puhtaana- jakunnossapito tehdään koneellisesti ja yhä tehokkaammillaja suuremmilla koneilla, tuleeväylät mitoittaa sen mukaisesti. Kapeiden väylienpuhtaanapito saattaa jäädä kokonaan tekemättä,kun ei löydy käsin tekijöitä tai työ tuleeliian kalliiksi. (MRL)MRA 53 § Liikkumisesteetön rakentaminen:"Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussarakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan,johon tasa-arvon näkökulmasta kaikillaon oltava mahdollisuus päästä, sekä näidenrakennuspaikan tulee soveltua myös niidenhenkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua taimuutoin toimia on rajoittunut.""Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvientilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämääräja kerrosluku sekä muut olosuhteethuomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömällerakentamiselle asetetut vaatimukset.""Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussaja rakentamisessa tulee työn luonnehuomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasaarvonnäkökulmasta riittävät mahdollisuudettyöntekoon." (MRA)Suomen rakentamismääräyskokoelma ja erityisestisen osat F1 Esteetön rakennus, F2 Rakennuksenkäyttöturvallisuus ja G1 Asuntorakentaminenjatkavat samaa esteettömyyden jakaikille soveltuvuuden linjaa määräyksissään jaohjeissaan. Kuitenkaan aistivammaisille soveltuvastaympäristöstä ei lausuta kovinkaan paljoa,koska on vaikeaa määritellä yleisiä sääntö-

17jä, joilla aistivammaisille henkilöille soveltuvaympäristö on suunniteltava. Kyse on monendetaljin summasta. (RakMK)2.6 Kukaan ei kiellä tekemästä parempaakuin määräykset edellyttävätMääräysten ja ohjeiden millintarkkoja mittojalukiessa on syytä muistaa, että esimerkiksi esteettömyyteenliittyvät määräykset ja ohjeetovat yleensä vähimmäis- tai enimmäisvaatimuksia.Kukaan ei kiellä tekemästä parempaa!Eihän kukaan tänä päivänä pyri tekemään rakennuksenulkonäön osalta pelkästään määräyksettäyttävää arkkitehtuuria. Kaikki haluavattehdä mielestään hyvän näköistä, koska sekyllä myy. Saman soisi koskevan esteettömyyttä.Esteettömäksi suunnittelu ei millään laillaole esteenä hyvän arkkitehtuurin luomiselle.Tärkeimmät määräyksissä mainitut mitat kannattaaopetella ulkoa, jotta ne tulevat luontevastikäyttöön kaikessa suunnittelussa, kuten arkkitehtien"takaraivossa" ovat esimerkiksi tiedotpoistumisteiden mitoituksesta tai kalusteidenkoosta. Näin vältytään ”päälle liimatulta” esteettömyydeltä,joka usein myös vähentää suunnitelmanrakennustaiteellisia arvoja. Näihin tilanteisiinnimittäin ajaudutaan, kun ensin tehdään"arkkitehtuuri” valmiiksi ja sitten vasta muistetaanesteettömyysmääräysten olemassaolo.Mielestäni esteettömyyden tulisi olla hiljaistatietoa, joka on intuitiivista asioiden läpikäyntiäsiinä kuin esteettisyyteen pyrkiminenkin.Helpoiksi esteettömyyteen liittyviä määräyksiäei kuitenkaan ole tehty, sillä jotkut niistä ovatepäloogisesti ilmaistuja ja puutteellisia. Määräyskokoelmaneri osissa viitataan joidenkin määräystenkohdalla ristiin toinen toisiinsa, mikävaikeuttaa ymmärtämään sitä, mitä kyseisillämääräyksillä ja ohjeilla oikeastaan tarkoitetaan.Tämä koskee erityisesti rakentamismääräyskokoelmanosia F1 ja G1.Suunnittelija haluaa olla luova, ja ainakaan erilaistensäännösten läpikäyminen ei tunnu kannustavanluovuuteen, vaan esteettömiksi mielletytratkaisut liian usein muistuttavat toinentoisiaan. Ikääntyvälle väestönosalle suunnitellutympäristöt puolestaan ovat usein laitosmaisensteriilejä, vaikka värien käyttöä ja materiaalienrunsautta ei ole missään määräyksissä tai ohjeissarajoitettu.Pientalojen suunnittelun yhteydessä määräystenja ohjeiden noudattaminen on erityisenhaasteellista etenkin, kun niitä tulkitaan eri kunnissaeri tavoin.Esteetön ja hyvin toimiva asuinrakennus alkaajo olla kilpailutekijä asuntomarkkinoilla. Iäkkäidenhenkilöiden määrän kasvaessa lisääntyymyös tämän tyyppisten rakennusten tietoinenkysyntä. He etsivät toimivaa, esteetöntä ja turvallistaasuntoa ja he saattavat käyttää apunaanmyös erilaisia arviointilistoja.Tilanteisiin eläytyminen ja "maalaisjärjen" käyttöon sallittua. Jos ei ole varma asiasta, voi ainakysyä neuvoa tai tarkistaa asian esimerkiksi

18kirjallisuudesta, vammais- ja vanhusjärjestöissätoimivilta asiantuntijoilta, joissakin kunnissatoimivilta esteettömyysasiamiehiltä, Invalidiliitossatoimivasta Esteettömyyskeskuksesta taiverkkosivustolta www.esteeton.fi.2.7 Mikä on oleellista – ajatuksia eräistämääräyksistä ja ohjeistaOlen kuullut monien suunnittelijoiden ihmettelevänjoidenkin esteettömyysmääräysten olemassaoloatai niiden millintarkkojen mittojen perusteita.Tähän toteaisin, että jos ei ymmärrä mistäne johtuvat, niin on parempi uskoa ja noudattaaniitä sen sijaan, että ajattelisi, ettei se nyt ehkäkuitenkaan ihan niin tarkkaa ole. Sellaisen ajattelunseurauksena syntyy toimimatonta. Tässämainitut selitykset määräysten tai ohjeiden perusteistaovat sellaisia, joita minulta on useinkysytty, tai joiden virheelliseen toteuttamiseenolen usein törmännyt tarkastellessani eri rakennushankkeidenesteettömyyttä.Nykyisissä määräyksissä ja ohjeissa mitat annetaanpääsääntöisesti millimetreinä aiempiensentti- tai metrimittojen sijaan. Sillä halutaanpainottaa asian täsmällisyyttä: kyse ei ole noin1,5 metristä vaan 1 500 millistä.2.7.1 Pyörätuolin pyörähdysympyrän mittaRakentamismääräyskokoelmassa mainitaan eriyhteyksissä erilaisia arvoja pyörätuolin pyörähdysympyränhalkaisijan mitaksi. Esimerkiksi:”Kulkuväylillä kääntymistilaa ja tiloissa liikkumistamitoittaa sekä ulko- että sisäkäyttöön soveltuvanpyörätuolin pyörähdysympyrä, jonka halkaisijaon 1500. Asuinhuoneistossa voi käyttäämyös vähimmäismittaa 1300 mm. Asunnon wcjapesutiloissa tarvitaan 1500 mm pyörähdysympyräntila pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineenkäyttäjän avustamista varten.”(RakMK) Kun kyse on yhdestä ja samasta pyörätuolista,niin kuinka se voi välillä tarvita enemmänja välillä vähemmän tilaa?Asunnon wc-tiloissa ei kyse ole aina itse pyörätuolintarvitsemasta tilasta, vaan asuntojen wctilathalutaan mitoittaa niin, että siellä on mahdollistatoimia myös avustajan kanssa. Vaikkaasuinhuoneistojen muiden tilojen suunnittelussasaisikin käyttää pienempää mittaa, olisi mielestäniviisasta käyttää aina 1 500 mm:n pyörähdysympyrää,sillä se on helpompi muistaa. Minimiähänei ole pakko noudattaa! Lisäksi mielestänins. pyörähdysympyrää ei saa piirtääkalusteiden päälle tai alle, vaan sen on oltavakalusteista vapaata tilaa.Edellä mainitussa F1:n määräyksessä siis todetaan,että sekä ulko- että sisäkäyttöön soveltuvanpyörätuolin pyörähdysympyrän halkaisijaon 1 500 mm. Monissa ohjeissa mainitaan kuitenkin,että ulkona tarvitaan halkaisijaltaan vähintään1 800 mm:n pyörähdysympyrää tai ettäpyörähdysympyrän halkaisijan tulisi joissakintilanteissa olla jopa 2 300 mm. On toki totta,että suurikokoiset sähköpyörätuolit tarvitsevatusein enemmän tilaa kuin useimmat käsikäyttöiset.Suunnittelijan vaikeutena kuitenkin on,että kukaan ei voi tietää, minkälaisia pyörä-

19tuoleja missäkin tilanteessa ja tilassa tullaankäyttämään.Käsittämätön on myös ohje, jossa pyörätuolinpyörähdysympyrän halkaisijaksi ilmoitetaan1 300–1 500 mm (Rakennustieto). Tämä antaasuunnittelijalle sen kuvan, että asian tarkkuuson "noin-luokkaa". Miksi edes ilmoittaa milleinä,jos sallittu toleranssi on yli 10 %:n luokkaa?Edelleen suosittelen, että aina käytetään tuota1 500 mm:n mittaa kaikissa sisätiloissa!2.7.2 Yleisö-wc ei ole sama asia kuin asunnonwcYleisötiloihin tarkoitetuilla wc-tiloilla on osittainaivan toinen funktio kuin esimerkiksi asunnonwc-tiloilla. Tietenkin kummassakin on pääasianasama fysiologinen toiminta, ja mitoitusperusteenaovat samat ihmiset mahdollisine apuvälineineenja/tai avustajineen.Asunnon wc-tiloissa tehdään kuitenkin paljonmuutakin kuin yleisö-wc-tiloissa. Useissa asunnoissaon vain yksi yhdistetty wc-pesutila. Wctoimintojenlisäksi siellä peseydytään ja kuivataanitsemme, siellä tarvitaan säilytystilaa javarusteita mm. hiusten laittamiseen, parranajamiseen, ihon hoitoon, erilaisten tarvikkeidensäilyttämiseen, pyykkihuoltoon jne. Käyttäjinäovat yleensä perheenjäsenet ja heidän vieraansa.Tila on käyttäjille tuttu ja asioiden paikat jatoiminnat oppii muistamaan.Yleisö-wc:t taas palvelevat jatkuvasti laajojakäyttäjäryhmiä ja niiden ainoa käyttötarkoituson yleensä yksi ja sama: ”helpottaa painetta”tavalla tai toisella. Esteettömien yleisö-wc-tilojensuunnittelulle asetetaan erityisiä haasteita,sillä monet käyttäjät ovat niissä ensimmäistäkertaa, ja siksi niiden käyttöä tai niissä olevienvarusteiden sijaintia ja käyttötapaa ei voi tietääetukäteen eikä muistaa ulkoa. Tässä muutamatärkeä yleisö-wc:hen liittyvä ominaisuus:• ne tulee löytää helposti (opastus)• wc-tilan kätisyys tulee merkitä oven ulkopuolelle• niihin tulee päästä helposti (ei esimerkiksiulkopuolelle lukkoa ja sen myötä avaimenhakemisia jostain muualta)• tilan tulee olla helposti hahmotettavissa jaymmärrettävissä• kalusteiden ja varusteiden muotokielen tuleeolla selkeä: pesuallas tulee voida tunnistaapesualtaaksi ja vesihanan käytöntulee olla selkeää ja helppoa.Kuva 4: Wc:n "kätisyystunnus" ilmoittaa wc-istuimenvierellä olevan vapaan tilan sijainnin.Esteettömien yleisö-wc-tilojen tyypillinen ongelmaon – liian tingityn perusmitoituksen lisäksi –että siellä tapahtuvia toimintoja ei ole ajateltu.Tuntuu kuin suunnittelijan luova työ olisi loppu-

20nut sen jälkeen, kun wc-istuin, pesuallas javaadittu pyörätuoliympyrä on saatu mahtumaanpohjapiirrokseen.Olisi kuitenkin syytä miettiä hetki, mihin päällystakkija käsilaukku laitetaan (yleisö-wc-tiloihintullaan talvella päällysvaatteet päällä) tai kuinkaoven saa käytännössä avatuksi ja sen jälkeenperässään kiinni ja lukkoon. Kuinka ylettyy wcistuimellaistuen wc-paperiin ja käsisuihkuun,kuinka ylettyy pesualtaan äärellä pyörätuolissaistuen saippua- ja käsipyyheannostelijaan jne.On äärettömän epäkäytännöllistä, jos pesualtaanäärellä joutuu "kelaamaan edestakaisin"vuoroin saippua-annostelijalle ja altaalle ja sittenvielä puhtain, mutta märin käsin käsipyyhkeelle.Lisäksi tulee miettiä roska-astian sijoitustaja sen avaamista: esimerkiksi jalkapolkimellavarustettua roska-astiaa on mahdotontakäyttää pyörätuolista käsin! Vaatekoukkuja tarvitaanvähintään kahdelle eri korkeudelle, jaroska-astian hyvä sijainti on käsipyyheannostelijanalla.Jos esteetön yleisö-wc on välttämättä varustettavamyös lastenhoitopöydällä, tulee sille varatatilaa niin, että wc:n peruskäyttö (wc-istuimellepääsy ja käsien pesu) ei vaikeudu.Perusohjeena suosittelen yleisötiloihin kahdenerillisen ns. toispuoleisen esteettömän wc-tilantoteuttamista toistensa peilikuvina sen sijaan,että toteutetaan yksi suuri, molemmin puolinkäytettävä esteetön wc. Tällöin on huomattavastihelpompaa saada wc-paperiteline, käsisuihkuja hälytysnaru käyttökelpoiselle etäisyydelle.Hyvin pienissä kohteissa tämä tarkoittaasitä, että "perinteisten" miesten wc:n, naistenwc:n ja "inva-wc:n" tilalla on kaksi hyvinsuunniteltua toispuoleista ja sukupuolineutraaliaesteetöntä wc:tä toistensa peilikuvina. Kokonaisneliömääräon suunnilleen sama, muttavesikalusteita ja viemäröintejä tarvitaan vähemmän.Mikään määräys tai ohje ei myöskäänkiellä laittamasta pisuaaria molempiin wctiloihin!Lisäksi näkövammaisten käyttäjien kannaltasuuri yleisö-wc on usein ongelmallinen: tila onvaikea hahmottaa, ja esimerkiksi keskelle lattiaasijoitetun wc-istuimen löytyminen voi ollahaasteellista.2.7.3 ”Tyhjä tila” wc-istuimen takanaMonet ovat ihmetelleet RakMK F1:n määräystenedellyttämää 300 mm:n syvyistä tilaa wcistuimentakana, sieltä kun ei kuitenkaan voiavustaa wc-istuimelle ketään tukikaiteiden yli,olivatpa tukikaiteet alhaalla tai ylhäällä. Miksitila sitten tarvitaan? Pyörätuolit ovat hyvin erilaisiakuten pyörätuolien käyttäjätkin. Joissakinistutaan hyvin takana, joissakin pyörätuolimalleissapuolestaan hyvin edessä. Kyse ei varsinaisestiolekaan siitä, että wc-istuimen takanaolisi 300 mm tyhjää tilaa, vaan siitä, että wcistuimenvierellä on riittävästi tilaa pyörätuolinperuuttaa niin kauas taakse ohi wc-istuimen,että sen istumakohta saadaan tarvittaessa samaanlinjaan wc-istuimen istumakohdan kanssa.

21Lattiakiinnitteistä wc-istuinta ei missään tapauksessasaa asentaa ihan kiinni seinään. Tilaatarvitaan ainakin 10–15 cm eli sen verran, ettämahdollinen avustaja saa tarvittaessa tukevanasennon, jotta hänen jalkansa mahtuu tarvittaessawc-istuimen taakse. Näin toteuttaen myöswc-istuimen takaosan pesu onnistuu helposti.Nykyisten määräysten tapa kirjata wc-istuimentakana tarvittava tila johtaa mm. siihen, ettäesimerkiksi kaikenlaiset seinäkiinnitteiset wcistuimet– olivatpa ne kuinka pitkiä tahansa –ovat määräysten vastaisia, vaikka wc-tila niitäkäyttämällä voitaisiin saada erittäin toimivaksi jahelposti puhtaana pidettäväksi.Jotta wc-istuimen takana olevaa tilaa voisi aidostihyödyntää johonkin, tulisi sen olla ainakin500 mm:n syvyinen, jolloin mahdollisen avustajanon tarvittaessa helppo siirtyä wc-istuimentakakautta puolelta toiselle. Se edellyttää, ettäwc-istuimen vesisäiliöön johtava vesiputki tuleelattiasta tai on asennettu lattiaan kiinni eivätkätukikaiteet ole tiellä. Tämä on hyvä ratkaisuhuonokuntoisten, paljon apua tarvitsevien sairaidentai vanhusten laitoshoidon yksiköissä.2.7.4 Pesuallas 20 cm ”irti” seinästäYhtä usein ihmetellään RakMK F1:n ohjetta,jossa sanotaan, että ”pesualtaan takareunasijoitetaan noin 200 mm etäisyydelle seinästäriittävän jalkatilan varmistamiseksi”. Pesualtaantakareunan etäisyys seinästä ei takaa jalkatilanriittävyyttä. Kyse on itse asiassa siitä, että pesualtaanetureuna olisi riittävän etäällä seinästäja että pesualtaan alla oleva tila olisi esteistä(viemäriputkista, vesilukoista jne.) vapaa, jottapyörätuolia käyttävä pääsee pesualtaan äärelleennen kuin jalat tai pyörätuolin jalkalaudat ottavatkiinni seinään pesualtaan alla.Määräyksen kirjoittamistapa on käsittämätön.Esimerkiksi esteettömien wc-tilojen käyttöönsuunniteltu toiminnallisesti hyvä ja suuri pesuallason kirjaimellisesti tulkiten määräysten vastainen,sillä se on tarkoitettu asennettavaksisuoraan kiinni seinään. Vastaavasti hyvinkinpieni ”sormenpäidenhuuhteluallas” on juridisestilaillinen, jos se on kiinnitetty 200 mm:n etäisyydelleseinästä. Mutta se ei täytä em. toiminnallisuudenvaatimusta.2.7.5 Ovi ympäristöineenOven mitoitusohje määritellään "oven vapaanaleveytenä". Se tarkoittaa vapaasti kuljettavanoviaukon leveyttä, ja keskenään samanlaisillaovilla se voi vaihdella riippuen siitä, aukeaakoovi 90° vai esimerkiksi 180°. Myös valittu saranatyyppivoi vaikuttaa avatun oven vapaaseenleveyteen. Lähtökohtana on kuitenkinoven karmien ”valoaukon” leveys. Jos ovi eiaukea kokonaan pois kulkuaukon tieltä, tuleeleveydestä vähentää kulkuaukkoon jäävän ovilevynpaksuus. Lisäksi oven painikkeen, vetimen,kahvan tms. sijainti ja koko voi vaikuttaaoven todelliseen kulkuaukkoon kaventavasti,mikä tulee ottaa huomioon oven leveyttä suunniteltaessa.Tarkoituksena on yksinkertaisesti,että ovesta mahtuu kulkemaan esteettä.

22Ohjeissa vaihtelee oven vapaan leveyden mittakuten pyörätuolin pyörähdysympyrän halkaisija.Ovimitan vaihteluilla on toki selkeät perusteensa:tarpeeseen vaikuttaa mm., pystyykö oviaukostakulkemaan apuvälineen kanssa kohtisuoraan,vai joutuuko siitä kulkemaan vinosti,jolloin tilantarve on suurempi. Jos ei ole mitäänerityistä syytä minimoida oviaukon kokoa, niinkannattaisi pyrkiä aina vähintään 850 mm:noven vapaaseen leveyteen. Muutoin nyrkkisääntöon: asuntojen sisäovissa riittää 800 mmja muissa sekä asuntojen ulko-ovissa ja wc:novissa 850 mm vapaata kulkuaukkoa.pystyy ja ylettyy käyttämään. Niitä ei saa sijoittaaoven saranapuolelle eikä liian korkealle. Neeivät saa olla niin lähellä ovea, että ovi aukeaaoven avautumista odottavia ihmisiä päin. Janiiden äärelle tulee päästä! Mikäänhän ei myöskäänestä laittamasta kahta kyynärpainiketta,toinen "tavalliselle käyttökorkeudelle" ja toinennoin 15 cm:n korkeudelle lattiasta, jolloin senavulla voi oven avata vaikka pyörätuolin jalkalaudoilla"tökkäämällä". Toki silloin painikkeenkestävyys tulee ottaa huomioon tuotetta valittaessa.Ovia ei tule varustaa turhaan ovipumpuilla, silläon äärettömän hankalaa samanaikaisesti pitääovea auki ja työntää siivouskärryjä tai lastenvaunuja.Vielä vaikeampaa tällaisesta ovestakulkeminen on rollaattorin tai pyörätuolin käyttäjille,he kun tarvitsevat kahta kättä liikkuakseeneteenpäin – ja kun kolmatta kättä ei enää oleoven avoinna pitämiseen. Ovipumpun takiamoni ovi on myös liian ”raskas” avata.Ovi ei saa aueta "nurkasta" tai "putken perältä".Oven avautumispuolelle (saranapuolen vastakohtana)oven molemmin puolin tarvitaan ainakin40 cm kalusteista vapaata tilaa. Tämän tilantarkoituksena on taata riittävä tila siirtymiseenpois oven edestä, kun oven avaa tai sen sulkeepyörätuolia tai rollaattoria käyttävä henkilö.Jos oven avaamiseen liittyy kyynärpainike,koodilukko, ovisummeri tai muu vastaava laite,niin niiden sijoittaminen kannattaa suunnitellaajatuksella. On ensiarvoisen tärkeää, että niitäKuva 5: Ovi on helppo avata, kun se ei ole nurkassakiinni.2.7.6 TuulikaapitTuulikaapin tehtävänä on estää ulkoilman siirtyminensuoraan ulkoa sisälle. Tuulikaapin pin-

23ta-ala mielletään kuitenkin tuottamattomaksipinta-alaksi, ja siksi sen koko yritetään minimoida.Tuulikaappi saattaa kuitenkin väärinmitoitettuna muodostua loukuksi, josta ei pääseulos eikä sisälle.Oleellista on jälleen miettiä, miten tuulikaapissatoimitaan tultaessa ovesta sisälle. Jos tuulikaapissaei ole automaattiovia, niin ensin avataanulompi ovi, tullaan tuulikaappiin ja sitten avataansisempi ovi. Jos tuulikaappiin on tultu liikkumisenapuvälineiden, lastenvaunujen tms.kanssa, niin täytyy pitää huoli, että sisemmänoven saa avatuksi, vaikka ulompi ovi ehtisikinmennä kiinni. Tässä tilanteessa kun ei välttämättäenää pysty avaamaan selän taakse jäänyttäulko-oveakaan.2.7.7 Kynnykset ja muut pienet ”pykälät”20 mm korkeammalla kuin piha, sen päällä onjalkojenpyyhintäritilä ja sen jälkeen 20 mm:nkynnys. Jos nämä tasoerot seuraavat toisiaansuunnilleen samalla etäisyydellä kuin on pyörätuolin,lastenvaunujen tai rollaattorin akseliväli,voi olla mahdotonta suoriutua omin avuin ovestasisälle. Jos etummaisen pyörän saakin nostetuksiylös sen 20 mm, niin seuraavassa vaiheessapitäisi sekä nostaa takapyörää ylös ettäetupyörää uudelleen toiset 20 mm. Mahdotonta.Jos rollaattorissa, lastenvaunuissa tai pyörätuolissaon etummaisina pyörinä pienet, pystyakselinsaympäri kääntyvät pyörät, ne saattavat hyvinherkästi kääntyä poikittain esteeseen osuessaan– vaikka kynnys olisi vain 20 mm:n korkuinen.Silloin ei pääse enää työntämälläeteenpäin.RakMK F1: mukaan "kynnykset saavat ollaenintään 20 mm korkeita". Sehän suorastaankehottaa rakentamaan kynnyksiä. Mielestänimääräyksissä voisi useissa tapauksissa kieltääkokonaan kynnykset perinteisessä mielessä.Ovien tiiviyden vuoksi kynnyksiä kuitenkin tullaantoki aina tarvitsemaan, mutta niiden poikkileikkauksenmuotoon on syytä kiinnittää erityistähuomiota: suorakulmainen ”laillinen 20 mm:nkorkuinen” kynnys on erittäin vaikea ylittäätyöntämällä pyörällistä laitetta, kuten rollaattoria,siivouskärryä tms.Erityisen hankalaksi tilanne muuttuu, kun näitä”laillisia” 20 mm:n "pykäliä" on useita peräkkäin.Esimerkiksi käy hyvin ovitasanne, joka onKuva 6: Etupyörät voivat kääntyä poikittain osuessaanpystyreunaiseen kynnykseen.

24Esteettömyyteen liittyvissä määräyksissä jaohjeissa on esimerkkejä erilaisista tavoista ratkaistaoviaukot ilman kynnyksiä. Ulko-oviin jaääneneristysoviin soveltuu oven alareunan sisäännouseva ns. giljotiinikynnys, joka ovensulkeutuessa laskeutuu alas sulkien oven jalattian välisen raon tiiviiksi. Markkinoille on tullutmyös aivan uudenlainen ratkaisu: magneettikynnys.Tässä varsinaisen kynnyksen muodostaakaksi metallista oviaukon alaosaan jyrsittyihinkoloihin asennettua kynnystä. Vastaavastioven alalaidassa on kaksi pitkää magneettia.Oven sulkeutuessa oven alalaidassa olevatmagneetit vetävät kynnykset tiivisti kiinni oveen.Vastaavasti ovea avattaessa kynnykset tipahtavattakaisiin koloihinsa.2.7.8 KäsijohteetKäsijohteilla on useita tehtäviä, ja sen myötäniille on asetettavissa selkeitä käyttäjän tarpeistalähteviä vaatimuksia. Käsijohteita tarvitaansekä portaissa että luiskissa. Käsijohteiden tuleeolla molemmin puolin, mikä tekee mahdolliseksikiinni ottamisen kummalla kädellä tahansa.Hyvin suunniteltu ja toteutettu käsijohde kertoonäkövammaiselle milloin portaat alkavat, milloinne loppuvat sekä milloin on välitasanne. Käsijohteeseenvoidaan lisätä pistekirjoitusta taimuita kohomerkintöjä, joiden avulla saa tietää,mille kerrostasanteelle ollaan tulossa, tai voidaanvaroittaa esimerkiksi oviaukosta, jota lähestytään.Yksinkertaisinta on merkitä kerrostasanteennumero yksittäisinä kohopisteinäpoistumistasolla ja jättää välitasanne kokonaanilman merkintöjä.Epävarmalle liikkujalle käsijohde antaa portaissatai kaltevalla pinnalla välttämättömän tuen.Monelle muullekin käsijohteesta on hyötyä: kunei tahdo jaksaa nousta portaita, voi käsijohteesta”vetämällä” hiukan auttaa liikkumista.Käsijohteesta tulee voida ottaa kiinni puristusotteella.Se edellyttää, että käsijohteen poikkileikkauson oikean kokoinen ja muotoinen. Yhtätärkeää on toteuttaa käsijohde jatkuvana, ja senkiinnitystavan toteutus on suunniteltava niin,ettei käsi törmää tukiosiin. Sama tarve ottaakäsijohteesta kunnolla kiinni liittyy myös esimerkiksisaunan lauteiden käsijohteisiin.Myös yleisö-wc-tiloihin olisi hyvä suunnitellapitkä käsijohde jatkuvana alkaen ovelta. Sehelpottaa mm. heikosti näkevää tai epävarmastiliikkuvaa henkilöä. Ns. toispuoleisen wc:n kyseessäollessa käsijohde voi jatkua aina pesualtaallesaakka.2.7.9 Luiskat ja välitasanteetLuiskia välitasanteineen tarvitaan tilanteissa,joissa tasoeroa ei ole hoidettu hissillä tai muullanostolaitteella. Luiskia käyttävät lähes kaikkikuljetusalan työntekijät, siivoustyöntekijät, postinkantajatjne. Lisäksi niitä tarvitsevat pyörällistäapuvälinettä käyttävät tai lastenvaunuja työntäväthenkilöt. Skeittilaudoilla ja rullaluistimillaliikkuvat nuoret lienevät niitä harvoja pyörien

25päällä liikkuvia, jotka nauttivat ajoittain hyvinkinhaasteellisista portaista ja muista tasoeroista.Luiska ei kuitenkaan saisi olla ainoa tapa siirtyätasolta toiselle, vaikka se olisi kuinka määräystenmukainen kaltevuuksien ja välitasanteidensuhteen. Esimerkiksi henkilöiden, joilla on jäykätnilkat, on vaikea liikkua kaltevaa tasoa pitkin.He saattavat kuitenkin pystyä käyttämäänhyvin mitoitettuja portaita. Siksi portaat ja luiskaeivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan molempiatarvitaan.Vanha fysiikan laki pätee edelleen: ”mikä matkassasäästetään se voimassa menetetään”. Elimitä lyhyempi (jyrkempi) luiska, sitä enemmänjoutuu tekemään töitä. Siksi luiskia ei saa tehdäliian jyrkiksi. Ja jotta ylipäätään heikentyneilläkäsivoimilla jaksaisi pitkiä luiskia ylös rollaattorintai käsikäyttöisen pyörätuolin kanssa, onsiihen välillä tarvetta levähtää. Tarvitaan välitasanteita,joiden tulee olla vaakasuorassa, jottaniillä voi aidosti levähtää ja halutessaan irrottaaotteen apuvälineestään.Huonosti toteutettu luiska voi olla vaarallinen.Liian jyrkkä luiska voi ensinnäkin aiheuttaa pyörätuolinkaatumisen pyörätuolin painopisteensiirtymisen seurauksena. Toiseksi liian jyrkkäluiska – vaikka se olisi hyvinkin lyhyt – voi muodostuatodelliseksi esteeksi pyörätuolille, josesimerkiksi edessä olevat pyörätuolin jalkalaudatovat kovin matalalla. Tällöin jalkalaudattörmäävät luiskaan ennen kuin pyörät ovat taitekohdassa.Tai alaspäin liikuttaessa on suuririski jäädä jumiin tai jopa kaatua eteenpäin, josjalkalaudat tarttuvat kiinni. Useissa pyörätuoleissakäytössä olevat kaatumisesteet pyörätuolintakana estävät nimensä mukaisesti liianjyrkän kallistuksen taakse.Kuva 7: Jalkalauta ottaa kiinni ennen kuin etupyöräosuu luiskaan.Luiskaa ei voi korvata portaiden päälle kiinnitetyilläkahdella kourun muotoisella rampilla. Kyseisetrampit on tarkoitettu hyvin tilapäisiä tilanteitavarten, eivätkä ne siinäkään tarkoituksessaole kovin käyttökelpoisia sen enempää kuinturvallisia. Pahin ongelma on, että ne ovat vaarallisenjyrkät. Toisekseen niitä eivät voi lainkaankäyttää kolmipyöräiset laitteet, jotka ovatyleistymässä niin lastenvaunuina, ikääntyneiden"sähkömopoina" kuin postinkantajan vaunuina.

262.7.10 Liukuportaat ja kaltevat liukukäytävätLiukuportaiden ja kerroksesta toiseen siirtävienkaltevien liukukäytävien rinnalla täytyy aina ollahissit. Hissien löytyminen täytyy varmistaa selkeinopastein.Näkövammaiset opaskoiran käyttäjät eivät voikäyttää liukuportaita. Moni ikääntynyt henkilöpuolestaan kokee liukuportaat vaikeiksi, koskaneliikkuvat koko ajan suhteellisen nopeasti.Niissä ikään kuin "hypätään liikkuvaan vaunuun".Vaaratekijä on yhtä lailla liukuportaallementäessä kuin siitä poistuttaessa.Kalteva liukukäytävä on vaarallinen pyörätuolinkäyttäjille. Se on hyvin haasteellinen myös monillerollaattoria ja keppejä käyttäville henkilöilletai niille, joilla on tasapainohäiriöitä. Kaupankäyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörätlukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle, ja kärrytpysyvät hyvin paikoillaan, mutta näin ei ole pyörällistenapuvälineiden laita. Ongelma aiheutuusekä liian suuresta kaltevuudesta, jolloin onolemassa kaatumisriski että siitä, että liukukäytäväntai liukuportaiden tukikaiteesta voi myösolla vaikeaa saada pitävää otetta. Lisäksi kaideliikkuu hiukan eri nopeudella kuin itse käytävä.2.7.11 HissitHissi maksaa, mutta on myös hintansa arvoinen.Hissillistä ja hissitöntä taloa ei ole järkevääverrata, ne ovat eri tuote. Riittävän tilava hissi,johon on esteetön pääsy ja josta pääsee talonkaikkiin kerroksiin, edustaa järkevää, nykyaikaistaja korkeatasoista suunnittelua.Hissi tarvitaan, kun kahdessa eri kerroksessaon toisiinsa toiminnallisesti yhteydessä oleviatiloja. Aina kun tasojen välinen korkeusero onainakin metrin, suositellaan hissiä tai muutahenkilökäyttöön tarkoitettua tasonvaihtolaitettaluiskan sijaan.Asuntorakentamisessa hissi vaaditaan nykyisinkaikkiin vähintään kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin.Hissillä tulee päästä kaikkiin niihinkerroksiin, joissa on asuntoja tai asumista palveleviatiloja (pesutupa, sauna, irtaimiston säilytysjne.).Pyörätuolia tai rollaattoria käyttävien kannaltans. läpikuljettava hissi on hyvä, koska siitä eitarvitse poistua peruuttamalla eikä siinä tarvitsekääntyä ympäri. Tämä tarkoittaa sitä, että hissinmolemmissa päissä on ovi ja jokaisella lepotasanteellaon tilaa poistua kummastakin ovesta.Näkövammaisten kannalta hissikorin hahmottaminensitä vastoin vaikeutuu, jos vastakkaisethissin ovet aukeavat samanaikaisesti.Hissin (tai muun tasonvaihtolaitteen) suunnittelussaon syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviinasioihin:• hissin kutsupainikkeiden tulee olla helpostihahmotettavissa ja saavutettavissa (sopivakorkeus, ei liian nurkassa)• hissin käyttöpainikkeiden tulee olla selkeitäja mieluiten yhdessä rivissä; käyttöpainik-

keet voivat olla samanaikaisesti sekä vaaka-että pystysuunnassa• painikkeiden numeromerkintöjen tulee ollasormin tunnistettavissa• ulosmenokerros tulee merkitä eriväriselläkohopainikkeella• automaattiovi on parempi kuin käsin avattavaovi (vrt. teksti kohdassa 2.7.5 Oviympäristöineen)• hississä tulisi päästä kääntymään ympärimyös apuvälineiden kanssa• iso peili hissin peräseinällä helpottaa peruuttamistaulos, jos hissi ei ole läpikuljettavaamallia; tosin peili ei saa olla kokoseinän korkuinen, sillä se puolestaan vaikeuttaahissikorin hahmottamista• laajalle käyttäjäkunnalle tarkoitetut hissiton syytä varustaa puheopastein• hissin hälytysjärjestelmän tulee soveltuamyös näkö- ja kuulovammaisille henkilöille.27

283 Miten ympäristö suunnitellaanesteettömäksi?Ympäristö ilman tasoeroja on lähes mahdotontavoite. Kaiken lisäksi se tuottaisi erittäin tylsänelinympäristön, jossa tervekään jalka ei enääoppisi nousemaan. Ihmiskeho tarvitsee liikuntaapysyäkseen toimintakuntoisena.On kuitenkin vaikeaa ymmärtää, että uusia rakennuksiatoteutettaessa ei vieläkään aina kiinnitetäriittävästi huomiota tilojen soveltuvuuteenliikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille tai ihmiseneri elämänvaiheille. Vanhojen rakennustenkohdallahan tilanne on hiukan toinen. Niidenesteellisyyden voi ymmärtää, sillä ne on rakennettuaikana, jolloin yleisestä esteettömyydestäei vielä puhuttu ja jolloin ajateltiin, ettäongelma johtuu ihmisestä eikä ympäristöstä.Peruskorjausvaiheen lähestyessä tulisi tehdäesteettömyyskartoitus osana rakennuksen kuntokartoitusta.Korjaussuunnittelun yhteydessäpitäisi rakennuksen käytettävyyttä pyrkiä tekemäänkaikkien kannalta paremmaksi ja kaikissasuhteissa esteettömäksi.3.1 Pääreitti aina esteettömäksiKun suunnitellaan hyvää ympäristöä, voidaanlähtökohtana pitää, että pääreitti ja pääsisäänkäyntiovat aina esteettömiä. Tuntuu käsittämättömältä,että ne, joiden on muutenkin vaikeaa jahidasta liikkua, joutuvat liikkumaan kiertoreittejäpitkin, kun "tervejalkaiset" pääsevät lyhintä reittiä.Pääkulkureitin hahmottaminen ja pääsisäänkäynninluonteva löytyminen helpottavatkaikkien liikkumista.3.2 Isot valinnat – pienet valinnatEsteettömäksi suunnittelu ei ole vaikeaa. Oleellistaon pitää esteettömyysasiat mielessä suunnittelunkaikissa eri vaiheissa. Määräyksistä jaohjeista on hyvä tarkistaa asioita silloin, kun eiole niistä varma.Ympäristön esteettömäksi suunnittelussa onkyse hyvin suurista valinnoista: miten rakennussijoitetaan tontille, kuinka järjestetään tontilleajo, sisäänkäynnit jne. Tietenkin vahvistettuasemakaava asettaa omat haasteensa, muttakaikki muu onkin rakennuksen suunnittelijastaitsestään kiinni. Tilaaja tuskin tilaa tietoisesti"esteellistä suunnitelmaa". Tarvittaessa valveutunutsuunnittelija voi tietenkin vaikuttaa tilaajanajattelutapaan.Rakennuksen suunnittelussa voi olla kyse myöshyvin pienistä valinnoista: minkälaisen painikkeenvalitsee oveen tai mille korkeudelle jaminkä kokoisena kylpyhuoneen peili laitetaan.Kyse on myös värien valinnasta, värihän eimaksa mitään, mutta maali tai tapetti maksaa.Itse asiassa ei niin pientä yksityiskohtaa raken-

29nuksen suunnittelussa olekaan, etteikö sensuunnittelulla olisi merkitystä.Pienet asiat, joiden kanssa ollaan monta kertaapäivässä tekemisissä, ovat käyttäjän kannaltausein paljon tärkeämpiä kuin jotkut suuret asiat,joiden kanssa ollaan tekemisissä erittäin harvoin.Esimerkkinä wc-toimintoihin tai ruuanvalmistukseen liittyvät asiat korostavat useintoistuvina wc:n ja keittiön suunnittelun tärkeyttä.Vastaavasti esimerkiksi ikkunoiden pesuun liittyvätasiat eivät ole yhtä tärkeitä. Likaiset ikkunateivät vaikeuta elämistä, toisin kuin se, etteipysty käyttämään wc:tään tai keittiötään.Todellinen haaste suunnittelijan työssä on se,että vakioratkaisut ja -tuotteet eivät välttämättätuota automaattisesti esteetöntä lopputulosta,vaan vieläkin joudutaan tekemään "erikoispiirustuksia".Parvekeovea, ikkunoita tai vaikkaelementtiportaita valittaessa täytyy tarkistaakaikki yksityiskohdat, jotta voi varmistua lopputuloksenlaadusta ja esteettömyydestä. Tässävaiheessa on syytä unohtaa ”tehdään niin kuinon aina ennenkin tehty” -periaate. Ajat ovatmuuttuneet, ja niin tulee suunnitteluasenteidenkinmuuttua.3.3 HissivarausPientaloihin ei hissiä vaadita, mutta hissivarauson hyödyllistä tehdä aina kun pientalo on vähintäänkaksikerroksinen. Hissivaraus tarkoittaayksinkertaisesti sitä, että rakennuksen suunnitteluvaiheessamietitään valmiiksi hissille paikkaja varmistetaan, että hissin asentaminen jälkikäteenon luontevaa. Hissin mahdollinen toteuttaminenjälkikäteen ei näin ollen aiheuta ylimääräisiäkustannuksia, kun rakenneratkaisut mahdollistavathelpon hissin jälkiasennuksen.Hissivaraus voidaan toteuttaa useammalla eritavalla, esimerkiksi:• suunnitellaan kerrosten välinen porrassuoravartisena ja kahdella välitasanteella,jolloin portaikon keskelle muodostuu luontevatila hissille; ilman hissiä tuo tila antaavaloisuutta koko asunnolle• suunnitellaan kahden kerroksen korkuinenolo- tai muu huone niin, että hissin saaluontevasti sijoitetuksi sen reunaan• suunnitellaan esimerkiksi ylimääräiset vaatehuoneetsamaan kohtaan eri kerroksissaniin, että välipohja on helposti myöhemminpuhkottavissa hissin mentäväksi aukoksi• suunnitellaan johonkin kohtaan asuntoapystysuora nauhaikkuna niin, että hissinvoi jälkikäteen toteuttaa rakennusrungonulkopuolella poistamalla nauhaikkuna käytöstä.Hissivarauksen suunnittelun yhteydessä täytyysuunnitella huoneista myös reitit jälkiasennettavallehissille, jotta hissi olisi aikanaan helpostisaavutettavissa.3.4 SelviytymiskerrosUseampikerroksisen pientalon sisääntulokerroskannattaa suunnitella ns. selviytymiskerroksek-

30si. Se tarkoittaa, että sisääntulokerrokseen sijoitetaanasumisen kannalta kaikki välttämättömättilat: wc-peseytymistilat, keittiö, olohuone sekävähintään yksi liikkumis- ja toimimisesteisellehenkilölle mitoitettu makuuhuone vaatesäilytystiloineen.Näin toteutetussa asunnossa voi jatkaaasumistaan siinäkin tilanteessa, kun ei suoriuduportaita myöten toisiin kerroksiin.Sisääntulokerrokseen sijoitettu makuuhuone voitoki ”normaalioloissa” toimia kirjastona, askarteluhuoneenatai vaikka työhuoneena. Se voidaanottaa makuuhuonekäyttöön vasta tarvittaessa,esimerkiksi kun jonkun perheenjäsenentoimintakyky muuttuu tilapäisesti tai pysyvästitai kun isovanhemmat tulevat vierailulle rollaattorinsakanssa.3.5 NäkeminenHyvän näköinen ja hyvin toimiva eivät rakennuksenominaisuuksina ole toisiaan poissulkevia.Vaikka rakennus olisi toiminnallisesti hyvä,se ei vielä tee siitä hyvää arkkitehtuuria, vaantarvitaan myös ”näköä”. Toki asian pitäisi ollamyös päinvastoin: jos rakennus ei toiminnallisestiole hyvä, niin sitä ei pitäisi pitää arkkitehtuuriltaanhyvänä, oli ulkonäkö kuinka hyvä tahansa.Kyseinen vastakkainasettelu onkin hyvinkyseenalainen, sillä kaikkien arkkitehtien esiisänVitruviuksen määritelmän mukaan arkkitehtuurissapitää pyrkiä kolmeen päämäärään:venustas, firmitas, utilitas – kauneus, kestävyys,käyttökelpoisuus (Vitruvius).Suomen noin 80 000 näkövammaisesta henkilöstäarvioidaan lähes 70 000 olevan ikääntyneitä.Vuonna 2006 rekisteröityjen uusien näkövammaistenhenkilöiden keski-ikä oli80 vuotta. Tyypillistä heille ovat korkeaan ikäänliittyvät silmäsairaudet, jotka aiheuttavat heikkonäköisyyttä,niin että tarkan näön alue häviää.(Ojamo)Ikääntyessä valontarve kasvaa niin, että 60-vuotiaana verkkokalvolle pääsevä valon määräon noin kolmasosa 20-vuotiaan verkkokalvollepääsevästä valon määrästä. Sanotaan, ettäikääntyneiden tarvitsema valaistusvoimakkuuson jopa 20 kertaa suurempi kuin nuorilla. Muitanäkemistä heikentäviä, iän myötä kasvavia tekijöitäovat hämäräadaptaation hidastuminen,häikäisyherkkyyden lisääntyminen, kontrastiherkkyydenpieneneminen ja värien erotuskyvynheikkeneminen. (Vilpponen)Näön heikkenemisestä ja/tai näkökentän rajautumisestahuolimatta voidaan ihmisten liikkumistarakennetussa ympäristössä helpottaakäyttämällä riittäviä kontrasteja sekä laadukastaväritystä ja valaistusta. Tärkeää on luoda valaistus,joka ei häikäise, joka antaa tasaisenvalon ja jossa valon määrä on riittävä.Valoa voidaan käyttää myös opastavana elementtinä.Värien ja erityisesti kontrastien toimivuuttavoi tutkia esimerkiksi muuttamalla tarkasteltavastaympäristöstä otetut valokuvat mustavalko-harmaa-skaalalle,jolloin tummuusasteerotnäkyvät selkeästi.

31Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa onhyvä miettiä myös, mitä valaistaan. Esimerkiksiportaiden valaistuksessa on tärkeää, että erityisestiportaiden alkaminen ja päättyminen erottuvat.Vastaavasti värien valinnassa on oleellista,että värit auttavat hahmottamaan tilan, ettäseinä erottuu lattiasta ja ovet erottuvat seinästä.Yhtä oleellista on, että tärkeät asiat erottuvattaustastaan: wc-istuin, tukikaide, valokytkin,portaat, opasteet jne.Liikkumista ja orientoitumista voidaan helpottaakäyttämällä jalan alla ja kepillä tuntuvia ohjaavialaattoja ja varoitusalueita tai vaikkapa äänimajakoitaja puheopasteita. Näitä voidaan käyttääniin sisätiloissa kuin ulkotiloissakin.Tilan akustisten ominaisuuksien parantaminenon erittäin tärkeää henkilöille, joiden näkökykyon alentunut, sillä kuulosta tulee entistä tärkeämpiaisti näön heiketessä. Kannattaa muistaa,että kaikki käyttävät näön lisäksi muitakin aistejahahmottaessaan tilaa. Siksi tilan miellyttävyydenkokeminen on riippuvainen aistiärsykkeidenyhteneväisyydestä.3.6 Kuuleminen"Liikkumisesteiden ohella myös kuulemisen janäkemisen ongelmat ovat olleet keskeinen osaesteettömyyskeskustelua. Ympäristön ongelmatvaikeuttavat erilaisissa tiloissa toimimista. Tällöinkynnyskysymys ei ole päästä tilaan, vaanse, miten voidaan osallistua ja kommunikoidajoustavasti erilaisissa ympäristöissä." (Kuulokynnys1)"Suomessa arvioidaan olevan noin 750 000eriasteisesti kuulovammaista. Väestön ikääntyessätämän joukon koko kasvaa entisestään.Pelkkä henkilökohtainen apuväline, esimerkiksikuulokoje, ei vielä mahdollista yhdenvertaistaosallistumista erilaisissa tilanteissa. Lisäksi onpaljon huonokuuloisia, joilla ei ole käytössäänminkäänlaista apuvälinettä. Myös valtaväestölläon tietyissä tilanteissa vaikeuksia kuulla." (Kuulokynnys2) Kuuroja maassamme on arvioiltanoin 8 000."Ikähuonokuuloisuus on yleisin kuulovikojenaiheuttaja. 75-vuotiaista jopa kahdella kolmasosallaon kuulovaikeuksia. Ikähuonokuuloistenmäärä kasvaa voimakkaasti väestön vanhetessa.Väestöennusteiden mukaan vuonna 2010Suomessa kuulon apuvälineitä tarvitsee noin400 000 henkilöä." (Kuulonhuoltoliitto)Hyvä kuunteluympäristö on akustisesti toimiva,ja siinä on vähän taustamelua. Informaatiotavoidaan tarjota vaihtoehtoisesti myös visuaalisessamuodossa. Joskus tarvitaan kommunikaationmahdollistamiseen erityisjärjestelyjä,kuten tekstitulkkausta tai viitottua puhetta.Esteetön kuunteluympäristö edellyttää hyviävalaistusolosuhteita, sillä vain hyvässä valaistuksessavoi nähdä puhujan kasvot, ilmeet,huulion ja viittomat, mikä on välttämätöntä juurihuonokuuloiselle tai kuurolle henkilölle.

323.6.1 TekstitulkkausTekstitulkkaus tarkoittaa puheen kirjoittamistaluettavaksi tekstiksi. Tekstitulkkausta tarvitaan,kun huonokuuloinen henkilö ei osaa viittomakieltä.Tällöin kaikki puhuttu asia kirjoitetaan, jaesimerkiksi luentotilaisuuksissa kirjoitetaanmyös kaikki välikommentit, kysymykset jne.Kirjoitustulkit kirjoittavat lähes reaaliaikaisestikaiken puheen näkyviin.Tekstitulkkaustilanteita varten tarvitaan pöytä jatuolit vähintään kahdelle kirjoitustulkille. Kirjoitustulkittulee voida sijoittaa siten, että he näkevätpuhujan, yleisön ja mielellään myös valkokankaan,johon puhujien mahdolliset omat kuvattms. esitykset heijastetaan. Sen lisäksi tarvitaankirjoitustulkattua tekstiä varten oma valkokangas,paitsi jos kirjoitustulkkaus on vain pariahenkilöä varten, jotka silloin voivat lukea tekstintulkin tietokoneen näytöltä.3.6.2 InduktiosilmukkaInduktiosilmukka on tärkeä kuulolaitetta käyttävänapuväline. Se on välttämätön katsomoissaja myös näyttämöalueella, auditorioissa, juhlajakokoustiloissa, opetustiloissa ja luokissa,palvelutiskeillä jne. Induktiosilmukan periaatteenaon siirtää ääni sähkömagneettisen kentänvälityksellä suoraan äänilähteestä (esim. mikrofoni)kuulolaitteen käyttäjän kuulolaitteeseen.Silmukkaa kuunneltaessa kuulolaite käännetäänns. T-asentoon, jolloin kuulolaitteen omamikrofoni kytkeytyy pois, ja näin kuulolaite eivahvista ilmateitse tulevia ääniä lainkaan. Mikrofoniinpuhuttu ääni välittyy magneettikentänvälityksellä häiriöttä kuulolaitteeseen.Induktiosilmukan oleellinen osa on yleensähuonetilan ympäri vedetty sähköjohdin, jokasynnyttää ääntä siirtävän sähkömagneettisenkentän. Lisäksi tarvitaan induktiosilmukkavahvistinja äänilähde.Induktiosilmukan kuuluvuusalue ei rajoitu pelkästäänsilmukkajohdon sisälle, vaan se kuuluumyös tilan ulkopuolella. Useampia silmukallavarustettuja tiloja ei siis voi sijoittaa vierekkäin.Arkkitehtisuunnittelulla voidaan vaikuttaa induktiosilmukoidenkäyttömahdollisuuksiin. Esimerkiksikokoustilojen sijoittaminen siten, että neeivät ole vierekkäin tai eri kerroksissa olevatkokoustilat tai vastaavat silmukalla varustetuttilat eivät ole päällekkäin, mahdollistaa useammantilan silmukan käyttämisen samanaikaisesti.Induktiosilmukan käyttö puhetilaisuuksissaedellyttää siis aina mikrofonin käyttöä. Induktiosilmukkavoidaan liittää lisäksi olemassa olevaanäänentoistojärjestelmään. Vastaavastiäänentoistojärjestelmä voidaan liittää olemassaolevaan induktiosilmukkaan. On myös hyvähuomata, että induktiosilmukka ei millään tavallahäiritse muita kuuntelijoita.3.7 Huolto ja kunnossapitoHuolto ja kunnossapito ovat rakennetun ympäristönesteettömyyden tärkeitä osa-alueita. Hy-

33vin toteutetut jalkakäytävät ja kevyenliikenteenväylätvoivat olla vaarallisia tai jopa käyttökelvottomia,jos esimerkiksi lumenpoistoa ja hiekoitustaei ole hoidettu asianmukaisesti. Toinenhaasteellinen tilanne on, kun jalkakäytävilläjoudutaan käyttämään poikkeusreittejä rakennustöidentai kaivausten takia. Kummassakintapauksessa voidaan hyvällä suunnittelulla parantaatilannetta.Varsinaisiin huoltotoimenpiteisiin voidaan vaikuttaaottamalla huomioon lumenpoisto- ja hiekoituskalustontyöskentely ja tilantarve. Tulevaisuudessaei ole varmuutta pätevän huoltohenkilökunnansaatavuudesta, ja kilpailutustenmyötä pyritään työ suorittamaan entistä tehokkaammin.Siihen ei liity käsityö, vaan suuren jamonipuolisen kaluston käyttö. Ne jalkakäytävättai kevyen liikenteen väylät, joita ei pääse puhdistamaanja hiekoittamaan koneellisesti, jäävätvalitettavan usein työjärjestyksessä viimeisiksi –tai kokonaan hoitamatta.3.8 Käytettävissä olevia työkalujaEsteettömän ympäristön aikaansaamiseksi onkäytettävissä erilaisia työkaluja. Kaikkien määräystenja ohjeiden taustalla on selkeä tarve.Aivan vastaavasti kuin lämmöneristysmääräystentaustalla on tarve tehdä asunnosta lämminSuomen oloihin, on esteettömyysmääräystentaustalla tarve tehdä ympäristöstä sellainen,että kaikki voivat siinä toimia. Tärkeintä on, ettäkäydään ajatuksella läpi asiaan liittyvät määräyksetja ohjeet sekä muu aiheesta julkaistu kirjallisuus.Lisäksi tarvitaan empatiaa ja mahdollisuuksienmukaan omia kokemuksia.3.8.1 Omakohtainen kokemusPyörätuolilla liikkumista sekä liikkumista näkövammojenja -sairauksien simulointiin tarkoitettujenerikoislasien kanssa kannattaa kokeilla.Kuulokojeen avulla kuulemista ja huonokuuloisuuttakinvoi kokeilla. Vaikka tällaiset kokeilutovat usein lyhytkestoisia ja liittyvät yleensä vainliikkumiseen ja tärkeimpiin aisteihin, tämä vähäinenkinkokemus auttaa ymmärtämään, mistäliikkumis- ja toimimisesteisyydessä on kyse.Ainakin Tampereen teknillisen yliopiston ja Oulunyliopiston arkkitehtuurin laitoksilla järjestetäänsäännöllisesti kahden–kolmen vuodenvälein esteettömyyteen keskittyviä, koko päivänkestäviä avoimia tilaisuuksia. Niissä on mahdollisuussaada esteettömyysasioista paljon käytännöntietoa ja päästä kokeilemaan erilaisiaapu- ja simulointivälineitä.3.8.2 TarkistuslistatEsteettömyyden varmistamiseksi on suunnitteluvaiheessakäytettävissä erilaisia työkaluja.Yksinkertainen ja suhteellisen nopea tapa onkäydä läpi esteettömyyden tarkistuslista (esimerkiksitämän oppaan sivulla 36 oleva) ja peilatasitä ajatuksella tehtyihin suunnitelmiin. Tarkistuslistojentarkoitus on toimia vain muistilistoina.Tehtyjen ratkaisujen soveltuvuus ja tehtävissäolevat parannukset on mietittävä jokakohdassa itse.

343.8.3 ESKEHESKEH (Esteettömyyden arviointimenetelmänja kartoituslomakkeen kehittäminen) on monenvammais- ja vanhusjärjestön sekä muun tahonyhteistyönä Invalidiliitossa kehitetty esteettömyydenkartoitusmenetelmä. Vaikka ESKEHintarkoituksena on luoda luotettavat työkalut olemassaolevan rakennetun ympäristön esteettömyydenkartoittamiseen, voi ESKEHin kriteereitäja kartoituslomakkeita hyödyntää tarkistuslistantavoin suunnitelmien arvioimisessa esteettömyydenkannalta. ESKEHin tuotoksetovat luettavissa verkkosivuston www.esteeton.fikautta. (ESKEH)3.8.4 Asunnon arviointimenetelmä ARVI• avustettu pyörätuolin käyttäjä• epävarmasti kävelevä• heikkonäköinen• huonokuuloinen tai kuuro• huonomuistinen• itsenäinen pyörätuolin käyttäjä• käsien tai ylävartalon toimintarajoitteinen• rollaattorin käyttäjä• sokea• yleinen (joka sisältää kaikki em. profiilit).ARVIn sivuilla on myös havainnollisia videoleikkeitä,joissa on nähtävissä eri profiilien käytännönongelmatilanteita. Leikkeitä on heikkonäköistenja apuvälineitä käyttävien henkilöidentilanteista.ARAn (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen)kotisivujen www.ara.fi kautta pääsee AR-VIin. ARVI on TKK:n Sotera-instituutissa kehitettytietokanta ja työväline esteettömän asuinympäristönsuunnittelua ja arviointia varten.ARVIssa ovat asuntosuunnittelua koskevatmääräykset, ohjeet ja suositukset. ARVIn avullavoi suunnitelmia tarkastella kolmesta eri näkökulmasta:rakennuksen eri tilojen, rakennushankkeeneri vaiheiden tai rakennusosien mukaan.Tämän lisäksi ARVIsta voi etsiä vaatimuksiahakusanojen avulla. (ARVI)ARVIssa on valittavissa myös eri asukasprofiileita,jos suunnitelmia halutaan tarkastella erityisestitietyn asukasryhmän kannalta. Nämäprofiilit ovat• astmaattinen ja allerginen

354 Pari esimerkkiä esteettömistäkohteistaEnsimmäinen esimerkki on esteettömästä pientalonsisäänkäynnistä. Kuva on mukaeltu Espoonasuntomessuilla esitellyn Lammi-kivitaloMistelin ratkaisusta, jossa kadulta suoraan tultaessaon portaat. Esteetön kulkuyhteys järjestyyautokatoksen luiskan kautta.Toinen esimerkki on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistonrakennuttamasta kerrostalosta,jonka yksi huoneisto on vähäisin muutoksinsaatu esteettömäksi. Asunto käsittää 3 huonetta,keittiön, kylpyhuoneen, saunan ja parvekkeen.Asunnon varsinaiseen huonejärjestykseentai huoneiden kokoon ei ole kajottu.Tärkeimmät muutokset olivat: ulko- ja parvekkeenovet muutettiin yksilehtisiksi ulos-aukeaviksi,jääkaappi- ja pakastinkaapit siirrettiin pois"keskeltä" keittiökalusteiden jatkoksi; pieni erillinenwc jätettiin pois, vaatenaulakko ja siivouskomerosiirrettiin kylpyhuoneen vastaiselle seinälleja kylpyhuoneen ovi siirrettiin eteisen puoleltaaukeamaan suoraan olohuoneesta (kattokiskoillehelppo reitti makuuhuoneesta kylpyhuoneeseen),kylpyhuoneen kalustejärjestystämuutettiin hiukan ja saunan lauteet jätettiinpois.

365 Pieni tarkistuslistaSuunnitteluvaiheessa voi tehdä esteettömyydenpikatarkistuksen seuraavan listan avulla. Listaon alun perin tehty asunnon hankkijaa varten,mutta se toimii myös muunkinlaisen rakennuksensuunnitelmien tarkistamisessa. Lista onmuistilista, johon voi rastittaa asiat sitä mukaa,kun niiden toteutuminen on varmistettu. (Mukaellen:Nordlund)Asuinympäristö ja -alue:• asunto sijaitsee toimivien ja käytettävissäolevien joukkoliikenneyhteyksien varrella• lähellä on palveluja, joita pääsee käyttämään• alueella on helppokulkuisia kevyen liikenteenväyliäPiha ja kodin ulkotilat:• polut ja muut kulkuväylät on helppo pitääpuhtaina• kulkuväylät ovat tasaisia ja hyvässä kunnossa• kulkuväylien maksimikaltevuus on 5 %• pysäköintipaikat sijaitsevat lähellä ja niiltäon helppo kulkea asunnon ulko-ovelle• piha ja kulkuväylät on hyvin valaistu• taloyhtiön yhteisiin tiloihin (jätekatos, ulkojasisävarastot, pesutupa, sauna, mahdollinenkerhohuone) pääsy on helppoaSisäänkäynti ja eteinen:• sisäänkäynti on hyvin valaistu• sisäänkäynti on toteutettu ilman tasoeroa,tai portaiden oheen on rakennettu loivaluiska (luiskan kaltevuus ulkotilassa enintään5 %, jos luiska on katettu ja lämmitetty,niin kaltevuus enintään 8 %)• ulko-oven edessä on vapaata tasaista tilaavähintään 1 800 mm x 1 800 mm ja se onkatettu• mahdollisten kynnysten korkeus on enintään20 mm ja kynnyksen reuna on pyöristetty• oven aukeamissuunta on oikea (se eiesim. aukea portaiden/kulkureitin eteen)• ovi on helppo avata• mahdollisiin koodilukkoihin tai ovisummereihinon helppo ylettyä, eivätkä ne jääavautuvan oven taakse• oven kulkuaukon vapaa leveys on vähintään850 mm• tuulikaapissa ja eteisessä on kalusteistavapaata tilaa vähintään Ø 1 500 mm• tuulikaapin ovien aukeamissuunta on toimivaja ovien aukeamiseen on riittävästi tilaa(tuulikaappiin ei voi jäädä ”loukkuun”)• mahdollinen hissi on riittävän tilava (kokovähintään 1 400 mm x 1 100 mm)Keittiö:• vesipiste/-pisteet on sijoitettu käytännöllisiinpaikkoihin• sähköpiste/-pisteet on sijoitettu käytännöllisiinpaikkoihin (myös selvästi lattianrajanyläpuolelle, niin että niihin ulottuu istuen)

37• keittiön yläkaappien korkeus on säädettävissä(ei tarkoita sähkösäätöä vaan esimerkiksiruuvikiinnitystä tms., jota pystyytarvittaessa helpohkosti muuttamaan)• laskutilaa on riittävästi, erityisesti kodinkoneillesuunniteltujen paikkojen vieressäMuut asuintilat:• makuuhuoneen/-huoneiden koko on vähintään10–12 m 2• makuuhuoneen leveys on vähintään3 000 mm• ovien vapaa kulkuaukko on vähintään850 mm• kynnysten korkeus on enintään 20 mm• huoneissa on ehjää seinäpinta-alaa, jolloinne on helppo kalustaa• huoneet ovat kalustettavissa niin, että kulkuväylienleveydeksi jää vähintään900 mmParveke:• oven vapaa kulkuaukko on vähintään850 mm• kynnyksen korkeus sekä tasoero huoneenja parvekkeen välillä on enintään 20 mm• parveke on lasitettu tai se on mahdollistalasittaa• oven sijainti ja aukeamissuunta tekeemahdolliseksi parvekkeen kalustamisenKylpyhuone-, wc- ja saunatilat:• ovien vapaa kulkuaukko on vähintään850 mm• kynnysten korkeus on enintään 20 mm• vapaata kääntymistilaa on halkaisijaltaanvähintään 1500 mm• wc-istuimen vieressä on vapaata tai helpostivapaaksi muunnettavaa tilaa vähintään800 mm:n leveydeltä• pesualtaan yläreunan korkeus on 800 mmtai pesuallas on säädettävää mallia• pesualtaan vierellä on laskutilaa• suihkun yhteydessä on laskutilaa• säilytystilaa on tarpeeksi• seiniin voi tarvittaessa kiinnittää tukevastitukikaiteita• saunan lauteille pääsee helposti, ja tukikaiteistasaa hyvän otteen• kiuas on suojattu törmäyksiltäMuut kodin toimintoihin liittyvät tilat:• varastotiloihin ja jätekatokseen pääseevaivattomasti• säilytys- ja varastotiloja on riittävästi• omakotitalon talotekniikan hallintalaitteetovat helppokäyttöisiäTurvallisuus:• lähiympäristössä on turvallista liikkua (mm.liikennejärjestelyt, valaistus)• jos asunnossa on portaita tai luiskia, neovat mahdollisimman turvalliset (mm. porrasaskelmienmitoitus, käsijohteet, valaistus,kontrastit)• asuntoon on mahdollista asentaa automaattinenpalonsammutusjärjestelmä• kodinkoneet ja muut sähkölaitteet on mahdollistasijoittaa siten, että niitä on turvallistakäyttää

386 LähdeluetteloAEL:www.ael.net/oph > työympäristö > fysikaalisetja kemialliset haittatekijät > fysikaaliset haittatekijät> Valaistus > Hyvän valaistuksen edut /27.11.2008ARVI:www.ara.fi > ARVI – asunnon arviointimenetelmäESKEH:ESKEH-projekti (Esteettömyyden arviointimenetelmänja kartoituslomakkeen kehittäminen);www.esteeton.fi > Esteettömyysprojektit > ES-KEH-projektiEsteetön:www.esteeton.fi > Tieto-osio > Esteettömyys /30.01.2009Kotitapaturmien ehkäisykampanja 1:www.kotitapaturma.fi > tietopankki > ladattavataineistot > tilastokatsaus 2007 / 27.11.2008Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2:www.kotitapaturma.fi > tietopankki > ladattavataineistot > ikäihmisten kaatumistapaturmat /11.12.2008Kuulokynnys 1:www.kuulokynnys.fi > Esteettömyys /25.11.2008Kuulokynnys 2:www.kuulokynnys.fi > Esteettömyys > Esteettömyysja kuulovammaiset / 3.12.2008Kuulonhuoltoliitto(23.1.2009 alkaen Kuuloliitto):www.kuulonhuoltoliitto.fi > Kuuloinfo > Kuulovammaistenmäärä / 3.12.2008Levón:Bengt-Vilhelm Levón: Esteettömyys ei vieläkäänmuodissa, artikkeli IT-lehdessä 11–12/2006MRA:Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)MRL:Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)Nordlund:Marika Nordlund (toim.): Katse kotiin – tietoatoimivasta asumisesta, Invalidiliiton julkaisujaO.36., 2008Ojamo:Matti Ojamo: Näkövammarekisterin vuosikirja2006, Stakes ja Näkövammaisten keskusliittoPerustuslaki:Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

39Pesola:Kirsti Pesola: Rakennuksen suunnitteluttaminen– opas järjestöille, Ituja vanhustyöhön, Vanhustyönkeskusliiton raportti nro 1/2001Rakennustieto:Esteetön rakennus ja ympäristö, Suunnitteluopas,Rakennustietosäätiö RTS, 2007Salmela:Ritva Salmela: luento "Ikääntyneiden tapaturmatja niiden ehkäisy" Oulun lääninhallituksenjärjestämässä koulutustilaisuudessa "Ikäihmistenselviytyminen ja turvallisuuden edistäminenyhteistyössä", 7.5.2008Siik:Kirsikka Siik: Esteettömyys kaavoituksessa –Lohjan keskusta mahdollisuuksien ympäristönä,diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto,arkkitehtuurin laitos, 2006Stakes:Sari Valjakka, Päivi Nurmi-Koikkalainen, JohannaPeltonen, Matti Ojala: Sosiaali- ja terveydenhuollossaasioinnin esteettömyyden laatuluokitus,luonnos 15.7.2008, Stakes (1.1.2009 alkaen:THL, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos)RakMK:Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö.Tässä oppaassa viitataan erityisestisen osiin F1 (Esteetön rakennus, määräyksetja ohjeet 2005), F2 (Rakennuksen käyttöturvallisuus,määräykset ja ohjeet 2001) ja G1(Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet 2005)SuRaKu:Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun,rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminenkatu-, viher- ja piha-alueilla (SuRaKu-projekti);www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/SURAKU_Loppuraportti.pdf / 10.22.2008Tilastokeskus 1:www.tilastokeskus.fi > Väestö > Kuolleet > Taulukot> Kuolleet iän ja sukupuolen mukaan1980–2007 / 10.11.2008Tilastokeskus 2:www.tilastokeskus.fi > Tilastot > Rakentaminen> Rakennuskanta / 10.11.2008Tilastokeskus 3:www.tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Väestöennuste> Väestöennuste 2007–2040 /12.11.2008Vilpponen:Mikael Vilpponen: Palvelutalojen valaistus,Suunnitteluohjeita ikääntyneiden asuinympäristöön,Innojok Oy, 2007Vitruvius:Marcus Vitruvius Pollio: De architectura libridecem, n. 25 eaa.

407 Muuta esteettömyysaiheistakirjallisuuttaJokiniemi, Jukka: kaupunki kaikille aisteille,Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussaympäristössä, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastontutkimuksia 2007/29, Teknillinenkorkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Kaupunkisuunnittelu,2007Koivu, Heli: Kaikenkuuloisille, Kuulovammaistenhuomioonottaminen tilojen ja toimintojen suunnittelussa,neuvottelu- ja koulutusmateriaali,kevät 1999, Kuulonhuoltoliitto ry (nyk. Kuuloliittory)Könkkölä, Maija: Esteetön asuinrakennus,Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu(VYP), Invalidiliiton julkaisuja O.16., Helsinki2003Könkkölä, Maija: Liikkumisesteetön sauna, Invalidiliittory / Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu(VYP), Invalidiliiton julkaisuja O.3.,2000Nuotio, Aino-Kaisa: Vanhusten palvelutalojenpihan suunnitteluohje, Vanhustyön keskusliittory ja Viherympäristöliitto, 2004Opetusministeriö: Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku,Opetusministeriö, Liikuntapaikkajulkaisu85, Rakennustieto Oy, 2003Ruskovaara, Anna (toim.): Rakennetun ympäristönesteettömyyskartoitus; opas kartoituksentilaajalle ja toteuttajalle, Invalidiliiton julkaisujaO.38., 2009Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4selkokieli: Vammaisia tulee kohdella samallatavalla kuin muita ihmisiä, Yhdistyneiden Kansakuntienvammaisten henkilöiden oikeuksiakoskeva yleissopimusVerhe, Irma: Selkeä ympäristö, näkövammaisillesoveltuvan toimintaympäristön suunnittelu,Näkövammaisten Keskusliitto ry, Rakennusalankustantajat RAK, 1996Verhe, Irma; Ruti, Marko; Suomen InvalidienUrheiluliitto ry: Esteetön luontoliikunta, Opetusministeriö,Liikuntapaikkajulkaisu no 93, RakennustietoOy, 2007Verkkosivustoja (mm.):Helsinki kaikille -projekti:www.hel.fi/helsinkikaikilleInvalidiliitto ry:www.esteeton.fiKulttuuria kaikille -palvelu, Valtion taidemuseo:www.kulttuuriakaikille.fiKuuloliitto ry:www.kuuloliitto.fiwww.kuulokynnys.fiNäkövammaisten Keskusliitto ry:www.nkl.fi > Tietoa näkövammaisuudesta >Esteettömyys

Esteettömyys tiivistettynä:• Esteettömyys on sitä, että löytää perille ja hahmottaa, missä on rakennuksen sisäänkäynti.• Esteettömyys on luettavissa olevia opasteita ja turvallisia, aurattuja ja hiekoitettujakulkuväyliä.• Esteettömyys on ymmärrettäviä tiloja ja yksityiskohtia, sekä hyviä tukikaiteita jakäsijohteita – sopivasta materiaalista.• Esteettömyys on turvallinen valaistus ja värikontrasteja.• Julkinen liikenne voi olla esteellistä – tai esteetöntä.• Kulkuväylän tai sisäänkäynnin katos on esteettömyyttä: se suojaa lumelta, sateeltatai liialliselta auringolta.• Esteettömyys on ylettymistä.• Esteettömyys on hinnoittelukoneen käyttöä sekä lippu- tai maksuautomaatilla käyntiä,se on myös netissä surffailua.• Esteettömyys on sitä, että voi valita itselleen sopivan korkuisen istuimen tai ettäpääsee ulos – myös huvimajaan – eikä pensaan tuoksu häädä pois.• Esteettömyys on sitä, että pystyy hengittämään ilmaa yskimättä, nenän vuotamatta,silmiä kirvelemättä tai päätä särkemättä.• Esteetön tila on akustisesti hyvä, huono akustiikka torjuu, jopa syrjii.• Esteettömyys on helposti avattavissa olevia ovia, lukkoja tai virvoitusjuomapullojaja helposti väännettävissä olevia pesukoneen tai lieden kytkimiä.• Esteettömyys on luettavissa olevia tuoteselosteita tai pesuohjeita – vielä pesunjälkeenkin.• Esteettömyys on pillereitä, joita ei tarvitse puolittaa, tai jotka saa ulos pakkauksesta.• Esteettömyys on kaukosäädin, jota on helppo käyttää tai pakkaus, jonka saa itseauki.• Esteettömyys on sitä, että ymmärtää, mistä määräyksissä ja ohjeissa on kyse, etteipelkästään noudata niitä kirjaimellisesti.Ei riitä, että tekee hyvän näköisiä rakennuksia tai tuotteita, niiden tulee olla toimiviakaikkien käyttäjien näkökulmasta.