OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020

OULUN SEUDUNYLEISKAAVA 2020MUUTOS JA LAAJENNUSSelostus 16.8.2005 22.2.2006Sepänkatu 9 A 7 90100 OuluPuh, 08.883030Fax 08-8830333anne.leskinen@airix.fiHAILUOTO, HAUKIPUDAS, KEMPELE,KIIMINKI, LIMINKA, LUMIJOKI, MUHOS,OULU, OULUNSALO, TYRNÄVÄ

Kartat © Maanmittauslaitos, käyttölupa nro PPOH/009/01Raportin kuvat © Maija NiemeläLIITTEET1. Limingan lakeus ja merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt2. Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueella esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit3. Limingan, Lumijoen ja Tyyrnävän alueella esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät sammalet4. Suunnittelualueen IBA- ja FINIBA-kohteet5. Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien alueella esiintyvät uhanalaiset linnut6. Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Oulun seudullaLIITEKARTAT• Kaavakartat1a. Laajennus. Tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistysalueet jamerkittävät seudulliset hankkeet.1b. Muutos. Tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistysalueet ja merkittävätseudulliset hankkeet.2. Luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja alueet.• Teemakartat1 Virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet.2 Yhdyskuntateknisen huollon kannalta tärkeiden laitosten alueet ja verkostot.• Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Oulun seudulla• MaatilatYLEISKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN RAPORTIT• Raportti 1. Luonnos 7.10.2004.• Raportti 2. Vaikutusten arviointi.• Raportti 3. Luonnoksesta annettu palaute, vastineet palautteeseen sekä johtopäätökset vaikutusten arvioinnista.• Raportti 4. Oulun seudun yleiskaava 2020. Muutos ja laajennus. Selostus.• Raportti 5. Oulun seudun yleiskaava 2020. Ehdotuksesta annettu palaute, vastineet palautteeseen sekäehdotuksen tarkistusesitykset.YLEISKAAVAN MUUTOKSEEN JA LAAJENNUKSEEN LIITTYVÄT MUUT SUUNNITELMAT, JOTKA ON JUL-KAISTU ERILLISENÄ RAPORTTINA• Oulun seudun liikenne 2020. Strategia – Kärkihankkeet – Aiesopimus. 2003.• Oulun seudun yleiskaava 2020.2

1. JOHDANTO ....................................................................................................................................... 42. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................. 52.1. Maakuntakaava......................................................................................................................... 52.2. Yleiskaavat................................................................................................................................72.3. Rakennettu ympäristö ............................................................................................................... 82.3.1. Maisema ............................................................................................................................ 82.3.2. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet......................................................................... 92.3.3. Kiinteät muinaisjäännökset .................................................................................................. 152.3.4. Yhdyskuntarakentamista rajoittavat tekijät........................................................................... 162.4. Luonnonympäristö .................................................................................................................. 182.4.1. Maankohoamisrannikko................................................................................................... 182.4.2. Luontotyypit ja erityisen tärkeät elinympäristöt................................................................ 192.4.3. Perinnemaisemat............................................................................................................. 192.4.4. Uhanalaiset kasvilajit............................................................................................................ 202.4.5. Linnusto/Eläimistö ................................................................................................................ 212.4.6. Kallioalueet........................................................................................................................... 222.4.7. Suojelualueet........................................................................................................................ 222.5. Sosiaalinen ympäristö............................................................................................................. 232.6. Seudun eteläisten kuntien ominaispiirteet .................................................................................. 243. TAVOITTEET .................................................................................................................................... 253.1. Valtakunnalliset tavoitteet ........................................................................................................... 253.2. Maakunnalliset tavoitteet ............................................................................................................ 263.3. Seudulliset tavoitteet................................................................................................................... 264. YLEISKAAVAN LAAJENNUS.......................................................................................................... 284.1. Yleiskaavan sisältö ..................................................................................................................... 284.1.1. Yhdyskuntarakenne ............................................................................................................. 284.1.2. Keskusverkko....................................................................................................................... 334.1.3. Liikenne ................................................................................................................................364.1.4. Suojelu- ja virkistysalueet..................................................................................................... 384.1.5. Seudulliset hankkeet ............................................................................................................ 404.1.6. Erityisalueet.......................................................................................................................... 404.2. Yleiskaavamääräykset................................................................................................................ 415. YLEISKAAVAN MUUTOS ................................................................................................................ 426. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI................................................................................... 446.1. Tehdyt selvitykset ja arviointimenetelmä .................................................................................... 446.2. Yhteenveto yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnista....................................................... 446.3. Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnissa esiin tuotujen ongelmien huomioon ottaminenyleiskaavassa..................................................................................................................................... 516.4. Tavoitteiden toteutuminen .......................................................................................................... 516.5. Yleiskaavan suhde maakunnallisiin tavoitteisiin ......................................................................... 537. OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSPROSESSI...................................................................... 547.1. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessin kuvaus ........................................................................ 547.2. Yleiskaavaluonnoksesta esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen ............................... 547.3. Yleiskaavaehdotuksesta annettu palaute ................................................................................... 547.4. Yleiskaavatyön eteneminen........................................................................................................ 548. YLEISKAAVAN TOTEUTUS JA TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT..................... 559. YLEISKAAVAN SEURANTA............................................................................................................ 5510. OULUN SEUDUN KUNTIEN YHTEISEN YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET.................... 553

1. JohdantoMaankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n mukaankunnat voivat laatia yhteistyönä kuntienyhteisen yleiskaavan, jolla ohjataanyleispiirteisesti maankäyttöä sekä sovitetaanyhteen erilaisia toimintoja.Oulun seudulla yhteisen yleiskaavan laatiminenon annettu maankäyttö- ja rakennuslain47 §:ssä mainitun kuntien muunyhteisen toimielimen tehtäväksi. Seudunkunnat allekirjoittivat 1.10.2002 seudunyhteistoimintaa koskevan sopimuksen,jossa yhtenä tavoitteena on yleispiirteinenmaankäytön suunnittelu. Seutusopimuksenmukaan yleiskaavan hyväksyy seutuvaltuusto,joka koostuu sopimuskuntienluottamushenkilöistä.Kuntien yhteisen yleiskaavatyön ensimmäisessävaiheessa laadittiin Oulun seudunyleiskaava 2020 Hailuodon, Haukiputaan,Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen jaOulunsalon kuntiin sekä Oulun kaupunkiin.Ympäristöministeriö vahvisti yleiskaavanensimmäisen vaiheen helmikuun 18. päivänä2005.Tämä Oulun seudun yleiskaava 2020:nmuutos ja laajennus on kuntien yhteisenyleiskaavatyön toinen vaihe, jossa yleiskaavaalaajennetaan Limingan, Lumijoenja Tyrnävän kuntiin. Tämän lisäksi ensimmäisenvaiheen yleiskaavaan esitetäänjoitakin muutoksia pääasiassa valtateidenvarteen sijoittuvien alueiden maankäyttöönHaukiputaalla, Oulussa, Kiimingissä jaKempeleessä sekä teihin ja suojelualueisiinliittyviä muutoksia Muhoksella.Yleiskaavan laajennusalueella (Liminka,Lumijoki ja Tyrnävä) asuu noin 13 200asukasta. Tavoitteena on noin 19 000asukasta vuonna 2020. Työpaikkoja alueellaon noin 3 100. Laajennuksessa varaudutaantyöpaikkamäärän kasvuun siten,että laajennusalueella on noin 4 700työpaikkaa vuonna 2020. Vastaavaan aikaanseudun pohjoisosan kunnissa tavoitellaannoin 40 000 uutta asukasta ja noin40 000 uutta työpaikkaa.Yleiskaavan muutos- ja laajennusluonnoksessaon tarkasteltu lähinnä seuraaviaasiakokonaisuuksia• Yhdyskuntarakenne• Keskusverkko• Liikenneverkko• Suojelu- ja virkistysalueet• Seudulliset hankkeetLaajennusehdotus muodostuu kahdestayleiskaavakartasta (1a ja 2) sekä kahdestaohjeellisesta teemakartasta (1 ja 2). Yleiskaavanmuutos on esitetty yleiskaavakartalla1 b. Yleiskaavaan liittyy lisäksi yleiskaavaselostus,jossa esitetään kaavantavoitteiden, vaikutusten sekä ratkaisujenperusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.Yleiskaavatyötä on ohjannut seudun kunnanjohtajistakoostuva seutuhallitus apunaanseuturakennetiimi, johon kuuluvatOulun seudun kuntien kaavoituksesta vastaavathenkilöt sekä Pohjois-Pohjanmaanliiton ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksenedustajat. Oulun seudun yleiskaava2020 muutos- ja laajennusehdotuksenhyväksyy seutuvaltuusto ja se on tarkoitussaattaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi.Käytännön yleiskaavatyöstä on maankäytönosalta vastannut oululainen YmpäristötaitoOy ja liikennejärjestelmäsuunnittelunosalta oululainen Insinööritoimisto LiideaOy.Oulussa 16.8.2005Esa Katajamäkiseuturakennetiimin puheenjohtajaSeuturakennetiimi esitti 15.9 - 17.10.2005 nähtävilläolleen yleiskaavaehdotuksen tarkistamista palautteenjohdosta. Palautteen johdosta esitetyt tarkistukseton esitetty raportissa 5 (Ehdotuksesta annettupalaute, vastineet palautteeseen sekä ehdotuksentarkistusesitykset). Tarkistetut yleiskaavakartatja selostus on päivätty 22.2.2006.Seutuhallitus hyväksyi tarkistetun yleiskaavaehdotuksen16.3.2006.Seutuvaltuusto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen4.4.2006.4

2. Suunnittelun lähtökohdat2.1. MaakuntakaavaPohjois-Pohjanmaan maakuntakaava onvahvistettu ympäristöministeriössä17.2.2005.Kuva: Ote maakuntakaavastaLimingan ja Tyrnävän keskustat ovat maakuntakaavassakeskustatoimintojen aluetta(C). Alueella on kiinnitettävä eritystähuomiota ydinkeskustan rajautumiseenmuuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvientoimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihinsekä keskusta-alueen taajamakuvaan.Kyläkeskuksena (at) ovat Tyrnävän Jokisilta,Keskikylä ja Ängeslevä sekä LiminganAla-Temmes, Ketunmaa ja Rantakylä.Näillä alueilla kyläasutuksen asemaa onvahvistettava sovittamalla yhteen asumisen,alkutuotannon ja muun elinkeinotoi-minnan tarpeet sekä kehittämällä kylänydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisestija liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksikohtaamispaikaksi. Uudisrakentaminenon pyrittävä sijoittamaan siten, ettäse sijoittuu palvelujen kannalta edullisestiolevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksienläheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassakaavoituksessa ja rakentamisessatulee kiinnittää erityistä huomiotarakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteenja –ympäristöön, vesihuollonjärjestämiseen ja hyvien peltoalueidensäilyttämiseen maatalouskäytössä.5

Yleiskaava-alueesta Tupos ja Murto kuuluvatOulun kaupunkiseutuun (kk-1). Tälläalueella on maakuntakaavan mukaan tarvettakuntien yhteistoimintaan alueidenkäytönsuunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa.Alueella kasvu tuleekohdistaa ensisijaisesti kuntakeskuksiin jaalakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennettaon pyrittävä täydentämään jaeheyttämään. Uudet asuntoalueet tuleesijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisestija niillä tulee suosia tiivistä pientaloasutusta.Jos alueelle sijoitetaan vähittäiskaupansuuryksiköitä ne on sijoitettavasiten, että ne tukevat yhdyskuntarakennettaja ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteensaavutettavissa. Yksityiskohtaisemmallasuunnittelulla on luotava edellytykset seudullisenvirkistysalueverkoston toteuttamiselle.Taajamatoimintojen alueena (A) ovat Limingan,Lumijoen ja Tyrnävän keskustatsekä Tupos, Murto ja Temmes. Suunnittelussatulee alueiden käyttöönottojärjestyksessäja mitoituksessa kiinnittää erityistähuomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksientoiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen,ympäristön laatuun ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiin. Kaavoituksessaon edistettävä yhdyskuntarakenteeneheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuillaalueilla sekä taajaman ydinalueenkehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisestiselkeästi hahmottuvaksikeskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihintulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisensopeuttamisesta rakennettuunympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussaja rakentamisessa on varmistettava,että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristöntai maiseman vaalimisen kannalta tärkeidenkohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvotsäilyvät. Taajaman merkittävälaajentaminen päätien toiselle puolelleyksityiskohtaisempaan kaavaan perustuenedellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistäpäätien poikki.Lumijoen, Limingan ja Tyrnävän kuntienalueesta osa on maakuntakaavassa määriteltyLakeuden alueeksi (mk-7). Tälläalueella on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussakiinnitettävä erityisesti huomiotamaatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojentoimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristönkestävään käyttöön, maisemanhoitoon ja rakentamisen ohjaukseen. Limingan-Tyrnävänalueella erityisviljelyn jasiihen liittyvien toimintojen kehittämisedellytykseton turvattava riittävän laajoillasuoja-alue-, viljely- ja rakentamisaluevarauksilla.Tyrnävän ja Limingan eteläisimmät osatovat kaupunki-maaseutu vuorovaikutusaluetta(kmk). Alueella asutus, palvelut jatyöpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassaoleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueenuudisrakentamista on ohjattava siten, ettäse sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannaltaedullisesti olevan asutuksen, palvelujensekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa onturvattava hyvien ja laajojen maatalousalueidensäilyminen viljelykäytössä.Limingan Lakeus, Ängeslevän Ylipää jaTemmeksen kirkonkylä on maakuntakaavassaesitetty kulttuuriympäristön tai maisemanvaalimisen kannalta valtakunnallisestitärkeinä alueina. Alueiden suunnittelussaja käytössä on edistettävä alueidenkulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä.Kaavoituksessa on otettava huomioonmm. maisema-alueiden kokonaisuudetja ominaislaatu. Alueen erityispiirteitä,kuten avoimien peltoalueiden säilymistäarvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia.Limingan lakeuden peltoalueiden tärkeätlinnuston kerääntymisalueet tulee turvata.Suunnittelualueella on lisäksi kulttuuriympäristöntai maiseman vaalimisen kannaltatärkeitä alueita.Maakuntakaavassa Hailuoto-Liminganlahti-Oulu on esitetty matkailun ja virkistyksenaluekokonaisuudeksi. Limingan Rantakylässäon virkistysaluetta (V) ja Liminganlahdenrannassa Luontokeskus virkistysjamatkailukohteena. Virkistysalueenmaankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittääerityistä huomiota alueen virkistyskäytönkehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen.Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessaon luotava edellytykset seudullistenvirkistyskäytön verkostojen toteutumiselle.Liminganlahden rannassa on viheryhteystarve.Ranta-alueella on turvattavavirkistysalueiden ja –reittien seudullinen6

jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminenvirkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin.Luonnonsuojelualueen (SL) ja sen ympäristönmaankäyttö on suunniteltava ja toteutettavasiten, ettei vaaranneta alueensuojelun tarkoitusta vaan pyritään edistämäänalueen luonnon monimuotoisuudensekä alueiden välisten ekologisten yhteyksiensäilymistä. Liminganlahden rannastaOulujoen suuntaan sekä Lumijoen itäosastaLimingan Iso Nuoluajärven suuntaan onekologinen yhteystarve.Muhokselta etelään suunniteltu 400 kV:npääsähköjohto sivuaa Tyrnävän ja Liminganeteläosia. Lumijoen Varjakassa onvenesatama.Maakuntakaavassa on mainittu lukuisiamuinaismuistokohteita ja perinnemaisemakohteita.Tupoksen ja Oulunsalon välillä on tieliikenteenyhteystarve. Joukkoliikenteen kehittämiskäytäväulottuu Limingan sekä Tyrnävänkeskuksiin.Lisäksi kaavassa on mainittu maisemakallioalueTyrnävällä, moottorikelkkareitti sekäluonnon monikäyttöalue Lumijoen jaLimingan lounaisosassa.Yleiskaava-alueen kunnissa on laadittavanaseuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat:KuntaLiminkaTyrnäväYleiskaavaAla-Temmeksen osayleiskaavaLiminganlahden osayleiskaavaKirkonkylän osayleiskaavaMurron ja Ojakylän osayleiskaavaLaadittavana olevat yleiskaavat tulevatkorvaamaan omalta alueeltaan seudunyleiskaavan sen jälkeen, kun kunnanvaltuustonhyväksymispäätös on saanut lainvoimanja kaava on kuulutettu voimaan.Yleiskaava-alueen kunnissa on voimassaseuraavat valtuuston hyväksymät yleiskaavat:KuntaLiminkaTyrnäväYleiskaava ja hyväksymispäivämääräAlatemmeksen ja Tupoksen osayleiskaava.29.3.1983.Temmeksen keskustan osayleiskaava.11.3.1995.Temmeksen Haurukylän osayleiskaava.18.12.1990.Valtuuston hyväksymät oikeusvaikutuksettomatyleiskaavat eivät jää voimaan Oulunseudun yleiskaava 2020 laajennuksenvahvistuttua, mutta ne voivat ohjata rakentamista.Lähde:Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaanmaakuntakaava.2.2. YleiskaavatOulun seudun yleiskaava 2020 laajennusalueellaon voimassa seuraavat oikeusvaikutteisetyleiskaavat:KuntaLumijokiYleiskaava ja vahvistuspäivämääräKirkonkylän yleiskaava. Kunnanvaltuustohyväksyi 24.4.2003.Liminganlahden rantaosayleiskaava.Ympäristökeskus vahvisti 2.6.2000.7

Limingan lakeus ja siihen sisältyvät merkittävätkulttuurihistorialliset ympäristöt onesitetty myös selostuksen liitteessä 1.Limingan lakeus on Suomen laajimpiayhtenäisiä viljelyalueita. Eteläsuomalaisistaviljelytasangoista alue eroaa vähemmänintensiivisen viljelykulttuurinsa vuoksi. Alueenrantaniityillä ja ruovikoilla on huomattavamerkitys maisemakuvassa. Lakeuttaelävöittävät ladot sekä ojissa kasvavapensaisto ja puusto. Uhkana maisemakuvansäilymiselle on peltojen vajaakäyttö javesakoituminen sekä latojen poistuminenkäytöstä. Myös aluetta halkova moottoritieja voimalinjat ovat maisemavaurioita.Lumijoen viljelymaisema yhtyy Liminganlahdenrannalla Limingan viljelyksiin. Vanhaaasutusta on tien eteläpuolella olevassarinteessä. Limingan kirkonkylä on keskittynytlakeuden läpi virtaavan Liminganjoentörmille ja edustaa rakenteeltaan alueelletyypillistä kylää. Parhaat maisematavautuvat Tyrnävän-Ängeslevän tienoilla,jossa jokivarsilla on runsaasti vanhaa japerinteistä rakennuskantaa avoimessamaisemassa.Lähde:Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. Pohjois-Pohjanmaan maisema. Maiseman huomioon ottaminensuunnittelussa. Oulu 1990.Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto.Arvokkaat maisema-alueet. Maisemaaluetyöryhmänmietintö II. Mietintö 66/1992. PainatuskeskusOy. Helsinki 1993.Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaanarvokkaat maisema-alueet. Oulu 1997.2.3.2. Kulttuurihistoriallisesti merkittävätkohteetMuseovirasto ja ympäristöministeriö ovatkartoittaneet sekä luokitelleet rakennustaiteelliselta,historialliselta ja ympäristölliseltäkannalta arvokkaat rakennetut kokonaisuudetyhtenäisesti koko valtakunnan alueelta.Nämä kohteet on esitetty raportissa”Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisestimerkittävät kulttuurihistoriallisetympäristöt” (1993). Suunnittelualue sisältääseuraavat valtakunnallisesti merkittävätkulttuurihistorialliset ympäristötLiminka• Liminganjokivarren maisemakokonaisuus(vk 33)• Viljelymaisema välillä Lumijoki-Liminka (vk 34 ja 38)• Alatemmeksen kulttuurimaisema(vk 35)Lumijoki• Lumijoen rantamaisema (vk 36),• Lapinkylän kulttuurimaisema (vk37)• Viljelymaisema välillä Lumijoki-Liminka (vk 34 ja 38)Tyrnävä• Temmeksen kirkonkylä (vk 108)• Tyrnäväjoen viljelymaisema kirkonkylältäKeskikylälle (vk 109)• Ängeslevän Alakylä (vk 110)• Ängeslevän Ylipää (vk 111. (ÄngeslevänYlipää muodostuu pohjois-ja eteläosasta. Eteläosan alueestakäytetään myös nimeä Honkakoski.)Edellä mainitut valtakunnallisesti merkittävätkulttuurihistorialliset ympäristöt onmerkitty kaavakartalle 2 merkinnällä arvokasmaisema-alue ja/tai merkittävä kulttuurihistoriallinenympäristö.1Limingan jokivarren maisemakokonaisuusja viljelymaisema välillä Lumijoki-Liminka,Alatemmeksen kulttuurimaisema, Lumijoenrantamaisema, Lapinkylän kulttuurimaisema,Tyrnäväjoen viljelymaisema kirkonkylältäKeskikylälle ja Ängeslevän Alakyläsisältyvät valtakunnallisesti arvokkaanLimingan lakeuden maisema-alueeseen,joka kartalla on esitetty numerolla 1. Edellämainittujen alueiden tarkempi sijaintiLimingan lakeudella on esitetty selostuksenliitteessä 1. Valtakunnallisesti arvokasÄngelslevän Ylipää on esitetty kaavakartalla2 numerolla 4a ja 4b ja Temmeksenkirkonkylä numerolla 5. Edellä mainitutalueet, Temmeksen kirkonkylää lukuunottamatta, on mainittu myös suojelukohdeluettelossa.Kaavakartalla alueet on esitettyainoastaan arvokas maisema-alue ja/taimerkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristökaavamerkinnällä.9

Museovirasto on tarkistamassa em. ympäristöjenluokitusta ja rajauksia.Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto oninventoinut Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisestimerkittävät kohteet. Nämäkohteet on julkaistu kirjana ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävätkohteet”. Myös Lakeuden seutukuntaon tehnyt selvityksen Lakeuden kulttuuriympäristönhistoriasta ja nykytilasta. Tämäselvitystyö on julkaistu ”Käden jälki.Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito”kirjana. Näissä julkaisuissa esitetyistämaakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisestiarvokkaista ympäristöistä TyrnävänLeppioja (kohde 10.29) ja Ängeslevä(kohde 10.32) sekä Lumijoen Hirvasniemi(kohde 9.12) ovat osa Limingan lakeuttaja niiden sijainti näkyy selostuksenliitteessä 1. Lumijoen Ylipää on esitettykaavakartalla 2 numerolla 2 ja Sallisen jaUkuranperä numerolla 3.Valtakunnallisesti, maakunnallisesti jaseudullisesti merkittävät kulttuurihistoriallisestiarvokkaat kohteet on esitetty kaavakartalla2 merkinnällä suojelukohde.8.1Suunnittelualueen maakunnallisesti merkittävätkulttuurihistorialliset kohteet onesitetty alla. Kohteen numerointi on samakuin ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisestimerkittävät kohteet” ja ”Kädenjälki” raportissa käytetty numerointi. Kohteenperässä suluissa on maininta (vk), joskohde on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi.Suojelukohdeluettelon lopussaon mainittu kohteita, jotka kunnallisissaselvityksissä on arvotettu seudullisestimerkittäviksi kohteiksi. Näiden kohteidennumerointi jatkaa juoksevaa numerointia,se miten kohde on numeroitu kuntakohtaisessainventoinnissa on esitetty suluissakohteen perässä.Alla olevissa luetteloissa mainittujen valtakunnallisestija seudullisesti arvokkaidenkohteiden lisäksi kunnissa on myös paikallisestiarvokkaita suojelukohteita, jotka on–mainittu kuntien inventointiluetteloissa.Suojelukohteet 8.1, 8.2, 8.31, 9.1, 9.12,9.16, 9.22, 9.23, 10.10, 10.23, 10.29,10.32 ja 10.39 sisältyvät kartalla esitettyihinarvokkaisiin maisema-alueisiin eikäniitä ole merkitty kaavakartalle kohdemerkinnällä.LiminkaKohteet 1-38 ovat ”Pohjois-Pohjanmaankulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet”luettelon kohteita.1. Limingan Ranta (vk)- Nikula, Alapäänite 3- Sunila, Sunilantie 2- Jokela, Sunilantie 4- Kotila, Sunilantie 8- Mustonen, Sunilantie 12- Koti-Pietilä, ent. Kanttorila, Pappilantie3- Pappila, Pappilantie 6- Härmälän pikkupuoli (Väliketo), Arvolankuja3- Ranta-Juustila, Rantatite 6- Maja, Rantaitie 8- Okkonen ja Ranta-Riiku, Aabramintie11 ja Rantatie 12- Kivikoulu, Rantatie 14- Aappola, Rantatie 14- Kotiseutumuseo, Rantatie 14- Kansanopisto, Arvolankuja 1- Haapala, Elsilä ja Kamunen, Aapinkuja1, 3 ja 4- Piipari, Rantatie 20 A- Poutala (Prokko Poutala), Rantatie 22- Foudila ja Houvila (Reinola), Rantatie28 A ja B- Vuotila, Vuotilantie 6- Matinlauri, Rantatie 5- Kaitera, Pyyvilänkuja 9- Pyyvilä, Pyyvilänkuja 8- Kokkola, Värminkoskentie 16- Kilola, Rantatie 21- Ollila, Rantatie 232. Liminganjokivarsi välillä Härmä-Pyhtilä- Hynysen vanha pirtti (Soldan), Alapääntie25- Härmä, Alapääntie 24- Alatalo, Alapääntie 30- Arvonolli, Alapääntie 34- Rapakko, Alapääntie 38- Jukolan aitta, Alapääntie 33- Pyhtilä, Alapääntie 473. Kirkko ja tapuli (vk), Kirkkotie 104. Puodinmäki, Puodinmäentie 235. Ranta-Hirvelä, Puodinmäentie 2110

6. Hirvelä ja Mäki-Hirvelä, Hirveläntie 27 A jaB7. Entinen kunnantalo (nyk. nuorisotalo),Alapääntie 58. Työväentalo Sointula, Krankantie 79. Linnukkapatsas, Liinukkatie 910. Limingan osuusmeijeri, Meijerintie 411. Huvila Terijoelta (Rahasto, Leinosen talo),Peräkyläntie 112. Entinen rautatieasema, Asemakatu 713. Emäntäkoulu, Iivarinpolku 214. Ylikestilän vesimylly ja pihapiiri, Värminkoskentie2415. Alakestilän puisto ja pihapiiri, Värminkoskentie2216. Heiskari, Myllykuja 517. Liminganlahden kalamajat18. Pleisula (Lumijoentie 40 C), Ylä-Jutila(Lumijoentie 40 D) ja Ala-Jutila (Lumijoentie40 A) sekä Riivarin tuulimylly ja aitat,Rantakyläntie 419. Alatoppila, Ylä-Toppila ja Jurvala, Toppilankuja1, Toppilankuja 3 ja Jurvalankuja 420. Matturi (vk), Jurvalankuja 1321. Virkkulanmäki (vk)- Anttila, Lumijoentie 54 C- Pietilä, Lumijoentie 54 A- Annala, Lumijoentie 54 B- Kivimäki, Lumijoentie 5022. Matinmäen torpat- Kujala, Jurvalankuja 17- Kukkala, Jurvalankuja 25- Leiviskä, Seikkulankuja 10- Pikkula, Seikkulankuja 12- Keinänen, Seikkulankuja 14- Eskuri, Seikkulankuja 20- Mattila, Mattilankuja 3- Kamula, Mattilankuja 4 B- Palkkila (Pyykkö), Mattilankuja 4 C- Rintelä, Mattilankuja 923. Ojanperä, Selkäsentie 524. Kennilä, Ketunmaantie 7325. Tuorila, Ketunmaantie 6826. Juustila, Juustila ketunmaantie 6127. Kangastalo, Ketunmaantie 4328. Entinen Lapinkankaan kansakoulu, Erilänperäntie429. Pyhtisen luhti ja aitat, Jyväskyläntie 930. Salmela, Lännentie 2931. Alatemmes (vk)- Pääkkö, Lännentie 57- Kokonmontturi, Lännentie 68- Ent Alatemmeksen koulu, Jyväskyläntie63 A- Junttola, Jyväskyläntie 63 C- Alatemmeksen Ns. talo, Jyväskyläntie64- Lehto, Vaaranmaantie 37- Ent. Ylitalon koulu, Jyväskyläntie 82 B- Kettunen (Ojanperä, ent. Halonen),Jyväskyläntie 87- Ollila, Jyväskyläntie 76- Arolan aitat, Vehkamaantie 232. Pehkonen (vk), Haurukyläntie 133. Marttila, Jyväskyläntie 5534. Pietilä, Ketunmaantie 135. Yli- ja Ala-Elsilä, Lännentie 62 A ja Ketunmaantie436. Teppo, Ketunmaantie 2 B37. Punttala, Jyväskyläntie 7238. Keskitalo, Kiiskiläntie 7 BLisäkohteet 39–65 on arvotettu seudullisestiarvokkaiksi paikallisinventoinneissa.39. Limingan kunnantalo, Kauppakatu 440. Niittykartano, ent. apteekki, Kauppakatu 241. Kakarakujan jälleenrakennuskauden miljöökokonaisuus42. Jaakkola, Peräkyläntie 1343. Myllykuja- Simula, Myllykyja 4- Rauhala, Myllykuja 8- Yli-Klaavula, Myllykyja 11- Ala-Klaavula, Myllykyja 744. Kangas, Ylipääntie 345. Puuskala, Ylipääntie 1246. Suutari ja Nahkala, Ylipääntie 13 A-B47. Arvola, Lumijoentie 2948. Martikkala, Lumijoentie 3349. Niemelä, Lumijoentie 59 B50. Tapiola, Lintulammentie 3551. Tupoksen Tuiskun talo, Tuiskulanranta 552. Temmesjoen radanvartijan tupa, Tupoksentie49 C53. Isonniityn niittykämpät, Ängeslevän jokivarsi54. Molnberg, Lännentie 255. Kylliälä, Lännentie 156. Juotto ja Niemi, Juotontie57. Häkkinen, Ketunmaantie 7658. Ketunmaan koulu, Ketunmaantie 5659. Suutari, Ketunmaantie 4260. Tikkanen, Tikkaperäntie61. Hirvinevan asema ja vahtitupa, Hirvinevantie8062. Kallela, Hirvinevantie 7063. Ent. Heinijärven koulu ja osuuskauppa,Paavolantie64. Huha, Huhanperäntie 565. Värminkosken radanvartijan tupa, Värminkoskentie32Lumijoki1. Jokiparras (vk)- Vanhat koulurakennukset Karintienvarressa(63)11

- Sillankorva (73)- Risto (74)- Rahtula (75)- Rahtu (76)- Sippa (77)- Riikola (78)- Juusola (82)- Ylilauri (84)- Pottala (85)- Remeksen aitat (87)2. Lumijoen kirkko ja tapuli (vk) (56)3. Lainajyvämakasiini ja vanha muuntaja(58a + 58b)4. Pieti (#40)5. Laurila (59)6. Lumijoen kunnantalo (57)7. Nuorisoseurantalo (#11)8. Kleimon talo ja vesimylly (#13)9. Vanhat koulurakennukset (63)10. Kyrön tuulimylly (#53)11. Jakkula (64)Perinteistä rakentamista Kirkonkylällä edustavatlisäksi- Lämsä ja Ojala (#17)- Puistola- Entinen meijeri- Ahtela12. Hirvasniemi (vk)- Junno (H1)- Markkula (H2)- Seikkalan navetta (H3)- Heinu (H4)- Kuukkalanperä: Halonen (H5), Koivula(H6), Kuukkala (H8), Kuusela (H9),Huhtala (H12)- Reus (Greus) (H10)- Knuutila (H11)- Ahola (H14)- Sirkkapori: Rautio (Nurkka-Rautio)(H18), Uusi-Rautio (H19), Jurkko-Rautio (H20), Maksa (H27), Vanha-Rautio (Kylmänen) (H28)- Päätalo (H21)- Kerola (Parta-Kerola) (H22)- Vanha Kerola (H23)- Rantahemmilä (Hemmilä) (H25) (purettu)- Mikkola (H 31)- Tornio-Mikkola (H32)13. Päätalo (H21)14. Knuutilan aitat (H11)15. Seikkalan navetta (H3)16. Lapinkylä (vk)- Kauppi (L1)- Kujansuu (L4)- Fält (Vältti)- Kangastupa (Väänänen)- Haapala (L24)- Penttilä (L27)- Erkkilä (Välivainio) (L28)- Ala-Petäjä (Petäjä) (L29)- Kouu-Petäjä (Lapinniemen koulu)(L30)- Säikkä (Säikkälä) (L37)- Säikkä-Rantala (L38)- Perälä (L39)- Sallinen (Huhtala) (L43)- Koivula (L52)- Alanko (L57)- Ahjola (Varjakan koulu) (L66)- Kuusela (L68)- Pekkala (L71)- Kotiranta (L77)- Varjakan kalastajamökit (L80)- Tasamaa (Sippa) (L81)- Kaarala (L91)- Kivelä (L93)- Männikkö (Mikkola) (L94)- Pelto-Soinila (L98)- Räinä (L99)- Granlund (L100)17. Kauppi (L1)18. Petäjä (L29)19. Penttilän talo ja tuulimylly (L27)20. Erkkilän tuulimylly ja aitta (L28)21. Mäkikylä (vk)- Taavittila (L88)- Perttu (L89)- Prokkola ja Kolmio (L90)- Anteroinen (Kaakinen) (L95)- Marttila (L96)22. Sallisen- ja Ukuranperä- Ukura #1- Törmälä #2- Poro #6- Sallinen #823. Ylipää- Yli- ja Ala-Marttila (Y2)- Saukkonen (Y 10)- Ala-Näppälä (Y 13)- Särkioja (Näppä) (Y16)- Vähäkyrö (Nurkka) (Y34)- Ylipään koulu (Alakaakinen) (Y37)- Tuomola (Yli-Kaakinen) (Y39)- Kangas (Okkonen) (Y40)- Haara (Haarakangas) (Y43)24. Hemmilän aitta (purettu)25. Särkioja (Y16)Lisäksi:KorvenkyläTyrnävä(sisältää myös ent. Temmeksen kohteet)Kohteet 1-46 on mainittu Pohjois-Pohjanmaan liiton ”Pohjois-Pohjanmaankulttuurihistorialliset kohteet” luettelossa.12

Yleiskaavan numerointi vastaa ko. luettelossakäytettyä numerointia. Kohteen jäljessäoleva numerointi viittaa kunnan tekemieninventointien kohdenumerointiin.1. Tyrnävän kirkko (vk)2. Museo3. Pappila (Mankila) (K104)4. Vanha hautausmaa5. Vanha rukoushuone (Koivula ent. Pyhälä)(K103)6. Entinen kunnantalo (Hirvelä) (K105)7. Meijeri, mylly ja saha (purettu)8. Kotiseututalo (K110)9. Kolmio (K72)10. Tyrnävän viljelysmaisema KirkonkylältäKeskikylälle (vk)11. Kursulan aitat (K29)12. Ala-Kaakila (Rantakaakila) (K45)13. Ala-Ikola ja Yli-Ikola (K22, K23)14. Ala-Keränen (K41)15. Ylipalkki (K42)16. Kirstinän aittarakennus (K115)17. Hovin aitat (K118)18. Herralan aitat (K119)19. Juottola (K163)20. Mäläskä (K6)21. Ala-Räme (K63)22. Ylitalo (Paldanius) (K54)23. Ängeslevän Alakylä (vk)24. Hannula (A50)25. Ala-Turunen (A58)26. Anttila ja Uusi-Anttila (K112)27. Pirkola (K111)28. Yli-Jaakola (K114)29. Leppioja30. Laanila ja Uusi-Laanila (Yli-Laaninen) (A2,A9 ja A10)31. Räinä (K3)32. Ängeslevä- Kaijala (Ä16)- Jokipuro ent. Palo (Ä46)- Korkala (Ä53)- Paasonen (Ä58)- Ala-Markus (Ä59)- Koskela (Ä61)- Törmälä (Ä68)- Matinolli (Ä70)- Pajala (Ä71)- Kolomio ent. Haarankauppa (Ä72)- Pikku-Tyyskä (Ä74)- Puistola (Ä75)- Ängeslevän koulu (Ä76)- Yli-Könönen (Ä78)- Heikkilä (Ä81)- Uusi-Heikkilä (Ä82)- Peura (Ä83)- Yli-Pakonen (Ä84)- Ala-Pakonen (Ä85)33. Tuppurainen (Ä56)34. Tervo (Ä80)35. Härmä (A74)36. Kuusela (Ä60)37. Mukala (Ä38) (savusaunaa ja riihtä lukuunottamatta muut rakennukset ovat palaneet)38. Ala-Rauhio (Ä101)39. Ängeslevän Ylipää (vk)(Ä16)40. Tihinen (päärakennus on siirretty kotiseututalollekohteeseen 8, kivinavetta jäljellä)41. Männikkö (Ä5)42. Rantala ja Ojala-Rauhio (Ä2)43. Kukkola (Ä4)44. Honkakoski (vk) ja Ylikoski (Ä 18)Honkakosken alue on valtakunnallisesti merkittävänkulttuurihistoriallisen ympäristön ÄngeslevänYlipään eteläinen osa. Honkakosken aluesisältää Honkakosken, joka on valtakunnallisestimerkittävä kohde ja Ylikosken, joka on maakunnallisestimerkittävä kohde sekä tervahaudan.45. Pylkäs46. Ylisuutarin aittaKohteet 47 – 78 on mainittu seudullisestiarvokkaina kohteina kunnan 1996-2004tekemissä inventoinneissa. Kohteen perässäoleva numerointi viittaa inventointikortinnumerointiin.47. Seppälä (K1)48. Tiikkaja (K2)49. Yli-Eskola (K5)50. Kauppi (K8)51. Pisilä (K10)52. Markus (Haikonen) (K13)53. Mikkola (K60)54. Koivikko (K134)55. Väliaho (K32)56. Iso-Mällinen (K162)57. Pajulahti, ent. Lotta-pirtti (K38)58. Leskelä, ent. Palkki (K43)59. Kaivopuisto, ent. Koskela, ent. Jaakkola(K74)60. Kirkonkylän vanha kansakoulu (K76)61. Jeremias Takalo (K84)62. Ojakylä- Kesti (M11)- Kotilainen (M7)- Honkala (M8)- Uusi-Vähänen- Jaakkola (M17)- Liiperi (M16)- Isokangas (M18)- Kemilä (M1)- Murron rukoushuone (M51) ja Puotila(M52)63. Rantarousti (K88)64. Suorsa (K91)65. Työväentalo (Vapaus) (K101)66. Terveystalo (neuvola) (K102)67. Nahkimo (K107)13

68. Jaakola (Ala-Jaakola) (K113)69. Alatalo (A1)70. Ala-Laanila (Ala-Laaninen) (A11)71. Niemi (Lipponen) (A28)72. Pietilä (A49)73. Ala-Kokko (A51)74. Yli-Markuksela (Ä44)75. Suorsa (A68)76. Suutarinkylä-Ylipää- Niemelä- Yli-Kallila77. Siirat- Yrjö-Siira (Ä62)- Yli-Siira (Ä63)- Uusi-Siira (Ä64)- Siira ja Ala-Siira (Ä65)78. Toppinen (Ä69)1. Temmeksen kirkko (vk)2. Sarkkila3. Haapala4. Haapaseppä (vk)- Haapaniemen vanha asuinrakennus jaaitta5. Väinölä6. Entinen Temmeksen Osuusmeijeri7. Entinen Oulun osuuskauppa- Kahvila Sopu8. Kotiseutumuseo9. Vitali (vk)10. Jokela11. Similän tuulimylly (purettu) / Kotiranta12. Junttila13. Entinen pappila (vk)14. Humalainen15. Kuoppala16. Mikkola (Lepola, Erkkola)17. Mikkolan vesimylly ja saha18. Hauru19. Koskela20. Kirkko-Pekkala21. Ent. Ns. talo22. ”Tenavatalo”23. Yliklaavu- Alaklaavu24. Sillankorva ja Kotikoski25. Törmälä26. Moukka27. Jaakkola28. Niemelä29. Leppälä ja Nevala30. Taavetinmäki31. Jouhten (Tietäväinen)32. Mikkola33. Louet34. EloniemiPohjanmaan rantatie on 1600-luvulta astikäytössä ollut Pohjanlahden rannikkoakiertävä Turun ja Tukholman välinen tie.Suunnittelualueella oleva osuus tiestä onesitetty merkinnällä kulttuurihistoriallisestimerkittävä tie.Pohjanmaan rantatie oli valtakunnan tärkeinpääväylä. Toinen pääväylä oli Oulu-Kajaani maantie (Wallenborgin kartta vuodelta1785), jonka Säräisniemen Olkkolanniemenja Utajärven Mustikkakankaanvälistä osuutta on kutsuttu myös Keisarintieksi.Oulun kaupungin ja Muhoksen kunnanalueella tästä tiestä on noin 50 km.Tämä tieosuus on inventoitu vuonna 2004ja reitti on osoitettu sekä Oulun että Muhoksenyleiskaavoissa.Myös Pohjanmaan rantatiestä etelään erkaneva,nykyistä valtatietä edeltänyt, Savontieon osoitettu kulttuurihistoriallisestimerkittävänä tienä. Savontie rakennettiinkesämaantieksi 1770 luvun loppu- ja 1780alkupuolella. Maanmittari Holmborn linjasitien kulkemaan Kärsämän kautta aiemmanMankilan kautta kulkeneen talvitien sijaista.Tiestä ei ole tehty inventointia, mutta tieon esitetty vuodelta 1798, 1806, 1844 ja1947 olevissa kartoissa. Yleiskaavaanlinjaus on otettu vuoden 1947 peruskartasta.Lähteet:Käden jälki –lakeuden kulttuuriympäristö ja senhoito. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, julkaisu6/2001.Lumijoen Hirvasniemen vanhan rakennuskannaninventointi. Irene Kujala ja Marja-Liisa Lukkari. 1997.Lumijoen rakennusinventointi. Kirkonkylä 1-55.Marja-Liisa Lukkari. 1999.Lumijoen rakennusinventointi Kirkonkylä 56-99.Jenni Sarkkinen ja Tuuli Mäentausta.1998.Lumijoen Lapinkylän vanhan rakennuskannan inventointi.Irene Kujala ja Marja-Liisa Lukkari. 1997.Lumijoen Ylipään vanhan rakennuskannan inventointi.Irene Kujala ja Marja-Liisa Lukkari. 1997.Muhoksen kunta & Oulun kaupunki. Oulu-Kajaanimaantie Oulussa ja Muhoksella 1785. 2004.Museovirasto & Ympäristöministeriö. Rakennettukulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävätkulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirastonrakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki1993.Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävätkohteet 2. Lakeus, Siikalatva, Raahen seutu-14

kunta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. JulkaisuA:116. Oulu 1993.Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan rantatiePohjois-Pohjanmaalla. 2000.Rakennusinventointi. Kirkonkylä kohteet K1-K114.Lakeuden kulttuuriympäristöprojekti. Tyrnävä 1996.Rakennusinventointi. Alakylän ja Leppiojan kohteetA1-A74. Lakeuden kulttuuriympäristöprojekti. Tyrnävä1996.Rakennusinventointi. Tyrnävän Kylmäläntien kohteetK115-K163. Puhtaaksikirjoittamattomat inventointikortit.Rakennusinventointi. Temmes 1998. Puhtaaksikirjoittamattomat inventointikortit.Rakennusinventointi Murto. 2003.Rakennusinventointi Temmes. 2004.Tyrnävän Kirkonkylän osayleiskaavaehdotus. Selostus18.4.2005. Arkkitehtuuritoimisto Ylipahkala Oy.2.3.3. Kiinteät muinaisjäännöksetValtaosa lakeuden esihistoriallisista löydöistäon nuoremmalta kivikaudelta, jolloinvalmistettiin ja käytettiin saviastioita. Kivikaudenlopun väestö on jättänyt esineidenlisäksi jälkeensä myös maastossa yhähavaittavia jälkiä. Näitä ovat kivistä koottujenjättikirkkojen ja niiden yhteydessäesiintyvien, käyttötarkoitukseltaan toistaiseksiarvoituksellisten röykkiöiden ohellamyös laakeina painanteina maastossaerottuvat asumusten sijat. Ajanlaskun taitteessa,varhaisen metallikauden loppupuolella,veden alta oli paljastumatta vielävarsinainen lakeuden viljelytasanko, jollaLimingan, Lumijoen ja Tyrnävän kirkonkylätsijaitsevat. Tuolta ajalta tunnetaan vainpari asuinpaikkaa ja jokunen kiviröykkiö.Rautakautisia kohteita ei alueelta juurikaantunneta. Yhtenä selityksenä on esitettyehkä alkuaan harvojen jälkien peittyneenmyöhemmän talonpoikaisen asutuksenalle.Kiinteät muinaisjäännökset on esitettykaavakartalla 2 merkinnällä muinaismuistokohde.3.3.Muinaisjäännös voi olla huomattavastikohdemerkintää laajempi. Kohteen laajuuson tarvittaessa selvitettävä Museovirastosta.Kiinteät muinaisjäännökset on kaavassanumeroitu ”Pohjois-Pohjanmaan kiinteätmuinaisjäännökset 3” selvityksen mukaisesti.Kohteen jäljessä oleva numero viittaaMuseoviraston muinaisjäännösrekisterinkuntakohtaiseen, toistaiseksi vanhankuntajaon mukaiseen järjestysnumeroon.”Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset3” selvityksessä esitettyä kohdeluetteloaon täydennetty Limingassakohteilla 28-36, Lumijoella kohteilla 13 jaTyrnävällä kohteilla 5-10.Suunnittelualueelta on löydetty seuraavatmuinaismuistokohteet:Liminka1. Mustosenkangas (3), röykkiöitä 2 kpl2. Kiviselkä (19), röykkiöitä 4 kpl3. Pampinkangas (30), röykkilitä 6 kpl4. Tuhkasenkangas (15), röykkiöitä 2 kpl5a. Kantoselkä (28), röykkiöitä 4 kpl5b. Kantoselkä W (29), röykkiöitä 1 kpl6. Jauholaarinkangas (41), maakuoppia7. Tuomela (Jäärälä) (16), kivikautinen asuinpaikka8a. Heikinkangas (7, 20), kivikautinen asuinpaikka8b. Heikinkangas E (8), röykkiöitä2 kpl9. Pitkäkangas (21), maakuoppia10. Röhmönsaari (34), röykkiöitä 2 kpl ja rakkakuoppia3 kpl11. Marjokangas (18), röykkiö12. Myllyaro (27), röykkiöitä 3 kpl13. Linnamaa (11), rajakiviä14. Linnamaa (1,2), Jätinkirkko, röykkiöitä jaasuinpainanteita 2 kpl15. Linnamaa N (31), kivikautinen asuinpaikka,asuinpainanteita16. Läättimaa (35), röykkiö17. Kilanperänmaa (37), kivikautinen asuinpaikka,asuinpainanteita18. Vuovakoski N (22), kivikautinen asuinpaikka19. Paarmakangas (24), röykkiöitä epämääräisiäkiveyksiä20a. Käyräkangas (12), Jätinkirkko, röykkiöitä6 kpl ja asuinpaikka20b. Käyräkangas SE (26), Jätinkirkko, röykkiöitä6 kpl ja asuinpaikka21. Kotakangas (14, 23), Jätinkirkko, kivikautinenasuinpaikka22. Linnakangas S (25), kivikautinen asuinpaikka15

23. Linnakangas (13), Jätinkirkko24. Pukansuo W (38), röykkiöitä 2 kpl25. Mustosenkangas NW (43), asuinpainanne26. Korkiakangas (44), kivikautinen asuinpaikka,asuinpainanteita27. Nähinmaa (45), kivikautinen asuinpaikka,asuinpainanteita28. Jurvalankangas (42), esihistoriallinenasuinpaikka29. Vanhapalo (46), maakuoppa30. Värminkoski a (47), maakuoppia 6 kpl31. Värminkoski b (48), maakuoppia 6 kpl32. Värminkoski c (49), keittokuoppia 3 + 1 kpl,maakuoppia 3 kpl33. Värminkoski d (50), maakuoppia 8 + 1 kpl34. Vanhanmaantienkangas 1 (51), maakuoppa35. Vanhanmaantienkangas 2 (52), maakuoppa36. Niilonkangas (53), asuinpainanteita, kivikautinenasuinpaikkaLimingan kohteet 7-9 ja 16-24 sijaitsevat kuntaliitoksenseurauksena Tyrnävän kunnan alueella.Museovirasto on käynnistämässä numeroinninajantasaistamisen.Lumijoki1. Mustosenneva NW (8), asuinpainanteita2. Aunonkangas (6), röykkiöitä3. Metelinkangas (4), kivikautinen asuinpaikka4. Isokankaan reuna (9), painanteita, liesienjäänteitä5. Jouhiaro (10), maakuoppia6. Korkiakangas (7), varhaismetallikautinenasuinpaikka7. Rantaharju (11), maakuoppia9a. Korkiakangas 1, Mustosenneva (12), maakuoppia,asuinpainanteita9b. Korkiakangas 2, Mustosenneva (13), maakuoppia,asuinpainanteita10. Korkiakangas 3, Mustosenneva (14), maakuoppia,asuinpainanteita11. Korkiakangas 4, Mustosenneva (15), röykkiö12. Korkiakangas 5, Mustosenneva (15), maakuoppia13. Isoselkä (17), kivilatomuksia 2 kplLuettelon kohde 8. Granlund, Kissaviia (5)kuuluu nykyään Rantsilan kuntaan ja onpoistettu tästä luettelosta.Tyrnävä(sisältää myös entisen Temmeksen kohteet)1a. Luolakangas (5), röykkiöitä ja kivirakenteita1b. Piilopirtinkangas (10), röykkiöitä ja kivirakenteita2. Haisunräme 2:22 (8), röykkiöitä3. Haisunräme E (9), maakuoppia4. Metelinkangas (4), Jätinkirkko5. Metelinkangas NE (14), röykkiö/kivikuoppa6. Isokangas (15), maakuoppia7. Kivimaanselkä (16), kiviröykkiöitä/-kasoja8. Vesala SW (17), kivikautinen asuinpaikka9. Kiikkukaarto SW (18), kivikautinen asuinpaikka,asuinpainanteita10. Peuranpirtinkangas NW (19), kivikautinenasuinpaikka, asuinpainanteita1. Lotimonsalmi (13), röykkiö, kuopanteita2. Lotionsalmi S (20), kivikautinen asuinpaikka3. Linnamaa 27:39 (15), röykkiö4. Palokangas (19), kivikautinen asuinpaikka,muinaisjalasten löytöpaikkoja5. Perälä (4), maakumpu ja kuoppia6. Perkkauksenkangas (7)7. Kolehmainen (21), kivikautinen asuinpaikka8. Rapinkoski W (22), maakuoppiaLähde:Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaankiinteät muinaisjäännökset 3.Lakeuden seutukunta,Raahen seutukunta, Siikalatvan seutukunta. 2000.TE-keskus, Pohjois-Pohjanmaa. Toim. Anneli Salmela.Käden jälki. Lakeuden kulttuuriympäristö jasen hoito. Liminka – Lumijoki – Rantsila – Temmes– Tyrnävä. Lakeuden seutukunta. 2001.2.3.4. Yhdyskuntarakentamista rajoittavattekijätLentoliikenteen estevapaa vyöhykeOulunsalossa sijaitsevan Oulun lentokentänestevapaa vyöhyke ulottuu suunnittelualueenpohjoisosan Liminganlahden meri-ja ranta-alueelle.Yleiskaavakartalla 1 lentoliikenteen estevapaavyöhyke on osoitettu yllä kuvatullamerkinnällä.Mikään rakenne, laite, masto tai kasvillisuusei saa nousta lentoesteiden korkeusrajoitustenyläpuolelle. Lentoesteiden korkeusrajoituksetulottuvat tiukimmillaan 4-6km etäisyydelle kiitotiestä kaikkiin suuntiin.Korkeista rakenteista ja laitteista, kutenesimerkiksi tuulivoimaloista, on niiden sijainnistariippumatta haettava ilmailulain16

mukainen ilmailulaitoksen lausunto ennenrakentamiseen ryhtymistä.Lähde:Ilmailulaitos. Lausunto 30.1.2003. Matti Koskivaara.Ilmailulaitos. Oulun lentoaseman. Lentoasemankorkeusrajoitukset.PohjavesialueetPohjavesialue käsittää ns. varsinaisenpohjaveden muodostumisalueen, missävedenläpäisevyys on hyvä sekä sen ympärilläolevan reunavyöhykkeen. Pohjavedenmuodostumisalueeseen lasketaankuuluvaksi myös niihin välittömästi liittyvätkallio- ja moreenialueet. Vedenhankinnankannalta pohjavesialueet jaetaan kolmeenluokkaan1. vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet2. vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet3. muut pohjavesialueetSeudun vedenhankinnan kannalta tärkeitäpohjavesialueita ovat vedenhankinnalletärkeät sekä vedenhankintaan soveltuvatpohjavesialueet. Nämä alueet on osoitettuyleiskaavakartalla 1a alla kuvatulla merkinnälläpohjavesialue.Pohjavesialueista on jätetty pois 3. luokanpohjavesialueet lukuun ottamatta KempeleestäUtajärven Rokualle ulottuvaa harjujaksoa,jolle sijoittuu myös 3. luokan pohjavesialueita.Näiden 3. luokan pohjavesialueidenluokka on tutkimusten keskeneräisyydenvuoksi vielä lopullisesti määrittämättä.Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa laitoksia,rakenteita tai toimintoja, jotka saattavatvaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun.Haitallisena pidetään esim. toimintaa, jonkayhteydessä valmistetaan, käytetään taivarastoidaan merkittävästi pohjavettä pilaaviaaineita. Pohjaveden määrään taikorkeustasoon vaikuttavaa rakentamistatai muuta toimintaa saattaa rajoittaa pohjavedenmuuttamiskielto. Tarvittaessa asiastaon pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksenlausunto.TulvaMeren ranta-alueet ovat osaksi alavaa,tulva- ja jääuhan alaista aluetta. Rakentamiseeneivät sovellu korkeustason +1,50(N60) alapuolella olevat alueet. Limingassaja Lumijoella on kuntien omien rantayleiskaavatöidenyhteydessä kartoitettukaikki ranta-alueen rakennukset ja olevillerakennuspaikoille on tulva- ja jääuhanhuomioon ottavat kaavamääräykset. Uusiarakennuksia ei ole osoitettu ko. korkeustasonalapuolelle.Jokien tulva-alueita on kartoitettu kuntienyleiskaavatöiden yhteydessä. Kokemusperäisestion Limingassa ja Tyrnävällä maastossatulvakartoitusten yhteydessä säännönmukaisestitodettu, että tasaisilla peltolakeusjaksoillarakennusten sijaitessa jokeaseuraavan tien ja joen välissä tulvaherkilläosuuksilla Ängeslevänjoella jaTyrnävänjoella sekä Leppiojalla kosteudellealttiit rakenteet on syytä olla vähintään 1m jokea seuraavan tien pinnan kullakinkohdalla olevan korkeustason yläpuolella.Tulvan nousu tien ja joen välissä loppuu,kun joki tulvii tien yli tien takaisille laajoillepeltolakeuksille.Limingassa Temmesjoen kevättulva onkartoitettu 1995. Lumijoella Kirkonkylänyleiskaavatyön yhteydessä on määriteltyLumijoen alimmat rakentamiskorkeudet.Lumijoen ranta-alueella tulvavahingollealttiiden rakennusosien tulee olla vähintään0,8 m ympäristökeskuksen määrittämiätulvakorkeuksia ylempänä. TyrnävänÄngeslevän- ja Tyrnäväjoen sekä Leppiojantulva-alueet on kartoitettu vuonna2000. Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaavanperustiedot II – karttaan (kunnallistekniikka,melualueet, tulva-alueet, maatalous)on merkitty vuoden 2000 tulvatilanne,eikä rakentamista suunnata tulvaherkillealueille. Tyrnävän rakennusjärjestyksessämääritellään, että kosteudelle alttiit rakenteettulee olla vähintään 1 m ylävesirajaakorkeammalla. Tämän lisäksi jokivarsirakentamisessaon otettava huomioon jokiensortumavaara.MaatalousMaataloudessa ympäristön kannalta katsottunaongelmina ovat mm. peltoviljelynja karjatalouden aiheuttama vesistökuor-17

mitus ja vaikutukset pohjavesiin, karjataloudenilmapäästöt, vaikutukset maaperään,paikoin tehoviljelystä johtuva ympäristönyksipuolistuminen ja maaseudunautioitumisesta johtuva maiseman rappeutuminen.Suunnittelualueella vesistöön kulkeutuviafosforipäästöjä on pyritty estämään nurmettamallavaltaojien pientareita ja perustamallasuojakaistoja vesistöjen varteen.Myös peltojen lannoittamisessa on asetettuylärajat fosforin ja typen käytölle. Merkittäväosa pelloista hoidetaan tarkennetunlannoituksen avulla, jolloin lannoitus määräytyypellon ravinnetilan mukaan. Lannoituksentarkennuksen perusteella lannoitemäärätovat alentuneet. Myös karjanlannanlevittämistä koskevilla ohjeilla,alunamaiden kalkituksella ja säätösalaojituksellaon ollut ympäristön kannaltamyönteisiä vaikutuksia.Lähde:Ympäristöministeriö. Pohjavesialuemerkinnät kaavoihin.Pohjavesialueiden merkintätyöryhmän mietintö.Työryhmän raportti 1.1992.2.4. LuonnonympäristöOulun seudulle on ominaista rannan siirtyminenjatkuvasti maalta merelle päinmaankohoamisen seurauksena. Maa kohoaanoin 80 cm sadassa vuodessa, minkäseurauksena rantamaisema muuttuuvuosikymmenestä toiseen. Limingan jaLumijoen rannoille ovat tyypillisiä alavienrantojen laajat niittyrannat, jotka ovat syntyneetluontaisesti maan kohotessa ja joitaniitto ja laidunnus ovat pitäneet avoimina.Laidunnuksen ja niiton loputtua rannatovat kuitenkin monin paikoin ruovikoituneetja pensoittuneet.Limingan lakeus on perinteistä maatalousseutua.Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä ovatPohjois-Pohjanmaan lakeuksien viljelymaisemaa,jolle laajat peltomaisemat antavatominaisen leimansa. Peltolakeuttahalkovat joet. Jokivarret ovat reheviä jamonipuolistavat peltolakeuden eliöstöä.Laajennusalueen pinta-alasta suota on yli60 %. Suot ovat suureksi osaksi ojitettuja.Luonnontilaiset suot ovat pääasiassa aapasoita.Alueen itäosassa on laaja Venenevan-Pelsonaapasuokokonaisuus, jokaon Natura 2000 –verkoston kohde.2.4.1. MaankohoamisrannikkoLiminganlahden tasanko on maankohoamisrantaa,joka on aiemmin ollut laajojenrantaniittyjen peitossa. Liminganlahtion noin 109 km 2 laajuinen matalahko merenlahti,joka sijaitsee Limingan, Lumijoen,Kempeleen ja Oulunsalon kuntien alueella.Liminganlahti on Perämeren suurin lahti jalinnuston kannalta Suomen arvokkain lintuvesi.Liminganlahden kosteikko on tärkeäsekä lintujen pesimäalueena ettämuuton aikaisena levähdysalueena. Alueeltaon tavattu 31 lintudirektiivin liitteen Ilajia ja alueella pesii lähes 10 uhanalaistalajia. Liminganlahti sisällytettiin vuonna1965 Project Mar -ohjelmaan, 1973 Pohjoismaidentärkeimpiin lintuvesiin, 1982vahvistettuun valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja vuonna 1998 Natura2000 - suojelualueverkostoon.Liminganlahtea ympäröivät rannat ovatlaakeita ja matalia. Rantamaisemaa hallitsevatruovikot ja saraniityt, jotka vaihettuvatpensaikkojen kautta rantalepikoiksi taikoivikoiksi. Maan nopeasta kohoamisestaja merenpinnan korkeusvaihtelusta seuraakasvillisuuden vyöhykkeisyys mereltämaalle siirryttäessä. Kasvillisuuden tavallinensukkessiosarja Oulun seudun rannoillaon: hiekkasärkät – merenrantaniitty –pajuvyöhyke – lepikkovyöhyke – koivuvaltaisetmetsät – kangasmetsät. Laajimmatavoniityt sijaitsevat Lumijoella Pitkänokanalueella ja Limingassa Virkkulan ympäristössä.Linnuston lisäksi Liminganlahti onkasvillisuudeltaan ainutlaatuinen ja suojelunkannalta arvokas. Alueella on kotoperäisiälajeja, erillisesiintymiä ja runsaastiuhanalaisia kasvilajeja.Lähteet:http://www.vyh.fi/ppo/limlahti/life/llahti.htm 4.11.2003Markkola, J., Ohtonen, A., Ojanen, M., Pessa, J. &Siira, J. 1993. Liminganlahti. 163 s. Kustannus Pohjoinen.Oulu.Siira, J. & Pessa, J. 1992. Liminganlahden rantaalueidennykytila sekä suojelun ja hoidon tarve.18

Perämeren tutkimusaseman monisteita 21. Oulunyliopisto.2.4.2. Luontotyypit ja erityisen tärkeätelinympäristötLuonnonsuojelulain (29 §) ja -asetuksen(10 §) suojelemat luontotyypit ovat maassammeharvinaisia ja esiintyvät yleensäpienialaisina ja vain tietyllä alueella. Alueellinenympäristökeskus määrittelee suojeltuunluontotyyppiin kuuluvan alueenrajat ja puustoiset luontotyypit rajataanyhteistyössä metsäkeskuksen kanssa.Suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvialuonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattaviaalueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypinominaispiirteiden säilyminen kyseiselläalueella vaarantuu (LuonnonsL 29§). Suojeltuja luontotyyppejä on luonnonsuojelulaissakuvattu kaiken kaikkiaanyhdeksän. Yleiskaava-alueella luonnonsuojelulainmukaiset luontotyypit sijaitsevatsuojelualueilla eikä niitä ole erikseenmerkitty yleiskaavakartalle.Vesilaissa säädetään eräiden luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeidenpienvesiluontotyyppien suojelusta. Näidenvesiluontotyyppien EU:n luontodirektiivinmukainen suojelu on toteutettu vesilailla.Suojelualueilla sijaitsevia vesilain mukaisia(1:15a § ja 1:17a §) pienvesiä ei ole merkittykartalle erikseen.Metsälaissa (10 §) on kuvattu seitsemänerityisen tärkeää elinympäristöä. Elinympäristötovat yleensä pienialaisia, poikkeavattavanomaisesta metsäluonnosta jaerottuvat selvästi elinympäristöstään. Oulunalueen metsälaissa kuvattujen kohteidensijaintitiedot ovat Metsäkeskuksenhallinnassa, mutta tietojen saaminen yleiskaavakäyttöönei ole nykykäytännön mukaanmahdollista.Lähde:Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998. Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus.Helsinki.2.4.3. PerinnemaisematMuuttuvan maatalouskulttuurin myötä ovatperinteisten maankäyttötapojen muovaamatelinympäristöt, perinnebiotoopit, katoamassaluonnostamme. Vuonna 1992käynnistettiin perinnemaisemien inventointi-ja hoitoprojekti, jonka toteuttajina olivatalueelliset ympäristökeskukset. Pohjois-Pohjanmaan osalta projektin tulokset onraportoitu alueellisessa ympäristöjulkaisussa”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat”(Vainio, M. & Kekäläinen, H.(toim.) 1992). Kyseisessä raportissa perinnemaisematon jaettu kolmeen arvoluokkaan;valtakunnallisesti, maakunnallisestija paikallisesti arvokkaisiin. Tässäyhteydessä on huomioitu vain valtakunnallisestija maakunnallisesti arvokkaat kohteet.Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemialuonnehtii yleensä hyvin pitkäänjatkunut laidunnus tai niitto sekä edustavaperinnekasvillisuus. Kohteen perinteinenkäyttö voi olla myös loppunut, mutta silloinkasvillisuuden täytyy olla erityisen edustavaa.Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntienalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaitaperinnemaisemakohteita.Maakunnallisesti arvokkaalla perinnemaisemallaperinteinen tai lähes perinteinenkäyttö on jatkunut pitkään, minkä ansiostaalueella on tyypillistä perinnekasvillisuuttaja monipuolinen lajisto. Osa alueesta onvoinut joskus olla peltoa. Limingan, Lumijoenja Tyrnävän kuntien alueella maakunnallisestiarvokkaita perinnemaisemakohteitaovat Limingan Virkkulan Hyrynrantaja Lumijoen Pitkänokka, jotka molemmatovat laidunkäytössä olevia merenrantaniittyjä.Perinnemaisemat on esitetty kaavakartalla2 merkinnällä perinnemaisema.Lähde:Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut44. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.Oulu.19

2.4.4. Uhanalaiset kasvilajitEliölajisto muodostaa luonnon monimuotoisuudessakeskeisen tason. Lajistonmäärää, runsaussuhteita ja uhanalaisuuttakäytetään usein luonnon ja ympäristöntilan mittareina sekä eri alueiden suojeluarvonmäärittäjinä. Suomen luonnonsuojelulaissamääritellään suojelun kannaltakeskeinen lajisto, eli uhanalaiset ja erityisestisuojeltavat lajit.Kasvilajien esiintymätiedot on saatu Pohjois-Pohjanmaanympäristökeskukselta.Sijaintitiedot olivat pääosin 100 – 1000metrin tarkkuudella. Joidenkin esiintymiensijaintitiedot olivat niin puutteelliset, ettäniiden sijoittaminen kartalle oli mahdotonta.Aineistosta on jätetty pois myös ennenvuotta 1950 tehdyt havainnot.Valtakunnallisesti uhanalaiset, silmälläpidettävätja erityisesti suojeltavat kasvilajitValtakunnallisesti uhanalaisten kasvilajienluokituksessa on kolme varsinaista uhanalaisluokkaa:äärimmäisen uhanalainen(CR), erittäin uhanalainen (EN) ja vaarantunut(VU). Silmälläpidettäviä (NT) ovatlajit, jotka eivät aivan täytä uhanalaisenkriteereitä. Valtakunnallisessa uhanalaisuusarvioinnissakäytettyä IUCN -luokitusta sovelletaan myös alueellisessatarkastelussa. Lajeja ei kuitenkaan luokitellaeri uhanalaisuusluokkiin, vaan käytetäänvain luokkia hävinnyt ja uhanalainen.Luonnonsuojeluasetuksen 48 §:ssä onmäärätty 485 häviämisvaarassa olevaauhanalaista lajia erityisesti suojeltaviksi.Erityisesti suojeltavan lajin säilymisenkannalta tärkeän esiintymispaikan hävittäminentai heikentäminen on kielletty.Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskuson päätöksellään määritellytlajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksentiedoksi alueen omistajalle.Luontodirektiivin liitteeseen II sisältyvilläyhteisön tärkeinä pitämillä lajeilla tarkoitetaansellaisia lajeja, jotka ovat alueellaerittäin uhanalaisia, vaarantuneita, harvinaisia,kotoperäisiä tai vaativat erityishuomiotaelinympäristönsä erityisluonteenvuoksi. Osa liitteen II lajeista on määriteltyensisijaisen tärkeiksi lajeiksi. Ensisijaisentärkeät lajit ovat yhteisön alueella erittäinuhanalaisia ja/tai yhteisöllä katsotaan olevanerityinen vastuu niiden suojelusta lajinluontaisella levinneisyysalueella. Luontodirektiivinliitteessä IV on lueteltu ns. tiukkaasuojelua vaativat lajit. Kunkin jäsenvaltiontulee ottaa käyttöön tiukka suojelujärjestelmäluontaisesti alueellaan esiintyvienliitteen IV lajien suojelemiseksi. Liitteen IVkasvilajien suojelemiseksi valtion tuleekieltää niiden poimiminen ja hävittäminen.Suomen kansainväliset vastuulajitPutkilokasveista on Suomen kansainvälisiksivastuulajeiksi valittu ne, joiden eurooppalaisestakannasta on arvioitu olevanSuomessa vähintään 20 %. Useimmatvastuulajit eivät ole Suomessa uhanalaisia,joten ne eivät ole mukana tässä aineistossa.Asema vastuulajien luettelossamerkitsee lähinnä tarvetta lajien seurannanja tutkimuksen tehostamiseen, sekävastuulajien elinympäristöjen huomioonottamiseen maankäytön suunnittelussa.Rauhoitetut kasvilajitVoimassa olevalla luonnonsuojeluasetuksellaon rauhoitettu 42 eläin-, 137 putkilokasvi-ja seitsemän sammallajia. Asetuskieltää rauhoitettujen lajien keräämisen,haltuunoton, häiritsemisen, vangitsemisen,tappamisen ja siirtämisen toiseen paikkaan.Rauhoitussäännökset eivät estäalueen käyttämistä maa- ja metsätalouteentai rakennustoimintaan eivätkä rakennustenja laitteiden käyttöä. Rauhoitettujaeläimiä ja kasveja ei kuitenkaan saavahingoittaa eikä häiritä.Uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasviton esitetty liitteessä 2 ja uhanalaisetja silmälläpidettävät sammalet liitteessä 3.Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit20

Uhanalaisten kasvien suojelualueiden ulkopuolellaolevat kasvupaikat on esitettykaavakartalla 2 merkinällä uhanalaistenkasvien alue. Merkintä osoittaa uhanalaistenkasvilajien likimääräisen sijainninja tästä johtuen kohdemerkinnästä kilometrinetäisyydellä tapahtuvasta maankäytöstäon neuvoteltava kunnan ympäristöasioistavastaavan viranhaltijan kanssa.Lähteet:http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/cities/ersurala.htmhttp://www.vyh.fi//luosuo/lumo/lasu/loslasu.htmhttp://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/mieti/vastlaji.htm2.4.5. Linnusto/EläimistöOulun seudun rannikolla on selvästi monipuolisempipesimä- ja muuttolintulajistokuin sisämaassa Pohjois-Pohjanmaalla.Perämeren rannikon lintuvedet ovat monieneteläisten lajien pohjoisimmat ja monienpohjoisten lajien eteläisimmät pesimäalueetmaassamme. Perämeren rannikollatavataan myös joukko lajeja, joiden kokoSuomen kannasta merkittävä osa pesiitäällä. Näitä ovat risti- ja harmaasorsa,mustapyrstökuiri, etelänsuosirri, rantakurvi,pikkutiira ja kultasirkku.Liminganlahti on matalahko merenlahti,jossa Perämeren rannikolle tyypilliset matalikot,rantaniityt, ruovikot, rantalietteet,hietikot ja pikkuluodot muodostavat laajanja monipuolisen kokonaisuuden. Liminganlahtion linnustoltaan Suomen tärkein lintuvesi.Liminganlahden linnustosta on tietojavuosisadan alkupuolelta lähtien. Vuoden1995 loppuun mennessä oli tavattuainakin 250 lintulajia. Liminganlahdella ontavattu 31 lintudirektiivin liitteen I lajia jaalueella pesii lähes 10 uhanalaista lajia.Muuton aikana Liminganlahdella voi olla yli20 000 vesilintua levähtämässä samanaikaisesti.Alue on hanhien tärkein levähdyspaikka.Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävänalueella on yli 150 km 2 laajuinen yhtenäinenpeltoalue, jonka merkitys lintujenmuutonaikaisena levähdysalueena on erittäinsuuri. Alue on myös erittäin merkittäväpeltolintujen pesimäalue. Lakeuden peltojenpesimälinnusto on monipuolinen. Sielläpesivät lähes kaikki tyypilliset peltolintulajitja niiden lisäksi joukko kosteikoille ja metsilletyypillisiä lajeja. Lakeuden pesimälinnustoonkuuluvat esimerkiksi tuulihaukka,suopöllö, sarvipöllö, sinisuohaukka, mustapyrstökuiri,punajalkaviklo, mustavaris,peltopyy, fasaani, ruisrääkkä ja pensasirkkalintu.Satunnaislajeja ovat heinäkurppa,niittysuohaukka, viiriäinen, luhtakerttunen,viitakerttunen ja satakieli.Venenevan pesimälinnustoon kuuluvatpoikkeuksetta kaikki Pohjois-Pohjanmaaneteläosissa tavattavat suolintulajit. Lintudirektiivinliitteen I lajeista alueen linnustoonkuuluvat hiiripöllö, kaakkuri, kapustarinta,kuikka, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro,palokärki, sinisuohaukka, suokukko, suopöllösekä kaksi uhanalaista lajia, joidentiedot ovat salassa pidettäviä.Lintujärjestö BirdLife International valitseekansainvälisesti tärkeät lintualueet, eli IBAalueet(Important Bird Areas), joiden tavoitteenaon kansainvälisesti tärkeidenpesimä- ja talvehtimisalueiden sekä muutonaikaistenlevähdysalueiden tunnistaminenja suojeleminen. FINIBA on Suomenympäristökeskuksen ja BirdLife Suomenkoordinoima valtakunnallinen linnustonkartoitus- ja suojeluhanke. IBA- ja FINIBA– kohde Oulun seudun kerääntymisalueon Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen,Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun,Oulunsalon, Siikajoen ja Tyrnävän kuntienalueella sijaitseva Suomen oloissa ainutlaatuinen,rehevien, matalien merenlahtienja saariston muodostama kosteikkokokonaisuus,johon laajat viljelyalueet liittyvätkiinteästi. Laaja Veneneva - Pelson FINI-BA -alue sijaitsee Kestilän, Limingan,Rantsilan ja Tyrnävän kuntien alueella.Siikajoen alajuoksun suot on usean pienentai keskikokoisen avosuon kokonaisuusjoka sijaitsee Lumijoen, Siikajoen ja Ruukinkuntien alueella. SuunnittelualueenIBA- ja FINIBA-kohteet on esitetty liitteessä4.21

Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntienalueella esiintyvät uhanalaiset linnut onesitetty liitteessä 5.Alueen muu eläimistö jää selvästi linnustonvarjoon. Alueelle ulottuu yli 30 nisäkäslajinlevinneisyys. Runsaimpia ja runsaslukuisimpiaovat pikkunisäkkäät, kuten myyrätja päästäiset. Tavanomaisia suurianisäkkäitä esiintyy runsaasti. Liminganlahdenalueella esiintyviä nisäkkäitä ovat hirvi,metsäkauris, norppa, kettu, supikoira,saukko, mäyrä, minkki, metsäjänis, rusakko,piisami, pelto- ja metsämyyrä, vaivaisjakoivuhiiri, metsä-, vesi-, vaivais-, kääpiö-ja idänpäästäinen. Saukkoa esiintyyLiminganlahden lisäksi ainakin Tyrnävälläjokivarsissa ja Limingan, Lumijoen ja Tyrnävänkuntien Natura-alueilla. Saukko onLuontodirektiivin liitteen II laji ja uhanalaisuusluokituksenmukaan silmälläpidettävä.Perämeren rannikon laajat matalikot ovatarvokkaita pien- ja poikaskalaston tuotantoalueita.Kalasto on monipuolinen jakoostuu sekä meri- että sisävesikannoista.Lajeja tavataan yhteensä runsaat 30. Taimen,siika ja hauki ovat pyydetyimmätkalalajit. Liminganlahden vakituiseen kalastoonkuuluvat silakka, vaellussiika, merimuikkueli maiva, lohi, taimen, harjus,kuore, hauki, lahna, salakka, ruutana,säyne, seipi, mutu, särki, ankerias, made,kolmipiikki, kymmenpiikki, kiiski, ahven,härkäsimppu ja nahkiainen. Nahkiainen onLuontodirektiivin liitteen II laji ja uhanalaisuusluokituksenmukaan silmälläpidettävä.Tyrnävänjoessa esiintyy särkeä, ahventa,haukea, joen latvoilla harjusta, purotaimenta(istutettu) ja rapua.Lähteet:Heikkilä, R. & Várkonyi, G. (toim.) Vienan Karjalanerämaa-alueiden vaikutus Kainuun vanhan metsäneläinpopulaatioihin. Alueelliset ympäristöjulkaisut347. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.Heikkinen, J. 2003. Tyrnävän kunnan luontoselvitys.Tyrnävän kunta.Leivo ym. 2002. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA.BirdLife Suomen julkaisuja No 4.Markkola, J., Ohtonen, A., Ojanen, M., Pessa, J. &Siira, J. 1993. Liminganlahti. 163 s. Kustannus Pohjoinen.Oulu.Pohjois-Pohjanmaan linturetkikohteet 1996. Toim.Ohtonen, A., Kakko, A. & Piispanen, J. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Oulu.Venetvaara, J., Jokela, J. & Lammi, E. 2000. Lumijoenkirjonkylän osayleiskaavan luontoselvitykset2000. Linnusto ja kasvillisuus.Siira, J. 2001. Liminganlahden pesimälinnusto vuosina1953-2001. Linnut –vuosikirja 2001. BirdLifeSuomi2.4.6. KallioalueetYmpäristöministeriö on inventoinut Pohjois-Pohjanmaanluonnon ja maisemansuojelunkannalta arvokkaat kallioalueet.Kartoituksessa on selvitetty kallioalueidengeologiset, biologiset ja maisemalliset arvot.Suojelumerkitystä arvioitaessa on lisäksiotettu huomioon kallioalueeseen taisen lähiympäristöön liittyvät muut arvot,kuten luonnontilaisuus, luonnonsuojelualueet,kulttuurihistoria ja arkeologia sekävirkistyskäyttö. Yksi näistä Pohjois-Pohjanmaan arvokkaista kallioalueista onTyrnävän Kivimaanselkä, joka on geologisestimerkittävä retkeilykohde. Kallioalueenbiologinen ja maisema-arvo sekämuut arvot ovat vähemmän merkittäviä.Yleiskaava-alueen ainut merkittävä kallioalue,Tyrnävän Kivimaanselkä on valtakunnallisestiarvokas alue ja se on esitettyyleiskaavakartalla 2 merkinnällä luonnonja maisemansuojelun kannalta arvokaskallioalue.Alueella ei ole muita valtakunnallisesti taiseudullisesti arvokkaita kallioalueita.Lähde:Husa, J., Teeriaho, J. & Kontula, T. 2001. Luonnonja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueetPohjois-Pohjanmaalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut203. 1809. Edita. Helsinki.2.4.7. SuojelualueetValtioneuvosto hyväksyi 20.8.1998 Natura2000 -verkostoon seuraavat alueet:Liminka• Loukkuneva-Isoneva. Alue on perustettusoidensuojelualue. Kohteen suojelu toteutetaanlakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Liminganlahti. Liminganlahti kuuluu valtakunnalliseenlintuvesiensuojeluohjelmaan.22

Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaanlakisääteisenä suojelualueena ja vesialueiltaanvesilain nojalla.• Revonneva-Ruonneva. Alue sisältyy valtakunnalliseensoidensuojeluohjelmaan.Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenäluonnonsuojelualueena• Veneneva-Pelso. Kohteeseen on yhdistettyPelson luonnonpuisto ja soidensuojelunperusohjelman kohde. Alueen suojelu toteutetaanmuiltakin osin lakisääteisenäluonnonsuojelualueena.Lumijoki• Liminganlahti. Liminganlahti kuuluu valtakunnalliseenlintuvesiensuojeluohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaanlakisääteisenä suojelualueena ja vesialueiltaanvesilain nojalla. Alue on valtakunnallisensoidensuojelun perusohjelmankohde.• Haarasuo. Alueen suojelu toteutetaanlakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Revonneva-Ruoneva. Alue sisältyy valtakunnalliseensoidensuojeluohjelmaan.Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenäluonnonsuojelualueena.• Huhtaneva-Lumineva. Huhtaneva - Luminevasisältyy valtakunnalliseen soidensuojelunperusohjelmaan. Alueella on kaksiyksityismaiden luonnonsuojelualuetta. Kivivaara-Vartinvaarakuuluu valtakunnalliseenharjujensuojeluohjelmaan. Huhtaneva-Luminevansuojelu toteutetaan lakisääteisenäluonnonsuojelualueena.• Säärenperä ja Karinkannanmatala. Säärenperäja Karinkannanmatala sisältyvätvaltakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Siikajoen lintuvesien ja soiden suojelutoteutetaan luonnonsuojelulain ja /taivesilain nojalla. Alueen perinnemaisemiensuojelun ensisijainen toteutuskeino onmaanomistajan kanssa tehtävä sopimus.Edellä mainittujen kohteiden lisäksi Tyrnävälläon merkittävä luonnonsuojelukohdeLintusuo, joka ulottuu myös Muhoksenkunnan alueelle. Lintusuo, kuten muutkinsuojelualueet, on esitetty kaavakartallamerkinnällä luonnonsuojelualue.SLNe suojelualueet, jotka kuuluvat Natura2000 verkostoon, on esitetty kaavakartallamerkinnällä Natura 2000 verkostoonkuuluva alue.Lähde:http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3604&lan=fiPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. KaakinenEero. 28.11.20032.5. Sosiaalinen ympäristöLimingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunnatovat viime vuosina olleet muuttovoittoisia.Kunnissa alle 15 vuotiaitten osuus on suurempikuin Oulun seudulla keskimäärin.Nuoria alle 15 vuotiaita on Limingassa,Tyrnävällä ja Lumijoella enemmän kuin yli64 vuotiaita. Myös asuntokuntien keskikokoon suurempi kuin Oulun seudulla keskimäärin.Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän työpaikoistasuurin osa muodostuu maa-, riistajametsätalouden sekä terveydenhuollon jasosiaalipalvelujen työpaikoista. Työmatkaliikenteestäiso osa suuntautuu Ouluun jajonkin verran Raaheen.Limingan ja Tyrnävän työttömyysaste olivuoden 2003 elokuussa 10 – 11 % ja Lumijoellavastaava luku on noin 11 % - 13%. Oulun seudun kuntien vertailussa kunnatsijoittuvat työttömyysasteen keskikastiin.Vaikka maatalouden koneistuminenon vaikuttanut aputyöpaikkojen vähenemiseen,työttömyysaste pienenee oleellisestiperunan kylvön ja istutuksen aikoihin. Tämäjohtuu siitä, että Tyrnävä ja Liminkaovat Tyrnävällä toimivan siemenperunakeskuksentuotantoaluetta, joka muodostaaEuroopan Unionin tunnustamankorkealaatuisen siemenperunatuotannonlaatuvyöhykkeen, ns. High Grade-alueen.Suunnittelualueen kuntiin muuttajat ovatyleensä hyvin toimeen tulevia perheitä,joiden muutto suuntautuu uusille omakotitaloalueille.Uusien muuttajien tarvitsematkunnalliset palvelut ovat pääasiassa päivähoito-ja koulupalveluja. Limingassa jaTyrnävällä, jossa muutto uusille Tupoksen23

ja Murron alueille on ollut vilkasta, kasvuon edellyttänyt päivähoito- ja koulupalvelujenvoimakasta kehittämistä kyseisillä aluilla.Kyläkoulut koetaan tärkeänä kylän elinvoimanylläpitäjänä ja tästä johtuen kylientoimintaa on suunnattu ulospäin entistäenemmän. Tavoitteena on uusien asukkaidensaaminen myös vanhoille kyläalueille.Tyrnävän Temmeksellä, joka vuoden1999 loppuun oli itsenäinen kunta, on erittäinvoimakas ”kotiseutuhenki”.Suunnittelualueen kaupalliset palvelutkeskittyvät kuntien keskustaan, poikkeuksenaLimingan Tupos, jossa on päivittäistavarakauppasekä asuntoalueella ettämoottoritien varressa liikennepalveluasemanyhteydessä alle puolen kilometrinetäisyydellä Tupoksen asutuksesta. Kyläkauppaon myös Limingan Alatemmeksellävaltatie 4:n ja Vaaranmaantien liittymäntuntumassa valtatien länsipuolella.Kaikki kunnat ovat joukkoliikenteen piirissä.Tynävältä Ouluun lähtevä linja-autokiertää Limingan kautta noin ½ tunnin väleinklo 6.45 ja klo 16.45 välisenä aikana,minkä jälkeen vuorot lähtevät noin tunninvälein klo 21.00 asti. Lumijoella vuorotiheyson harvempi kuin Tyrnävällä ja Limingassa.Aamulla ajetaan kuusi linjaautovuoroaklo 6.45 - klo 9.45, minkä jälkeenlinja-auto Ouluun lähtee noin kahdentunnin välein. Viimeinen vuoro liikennöidäänklo 20.15. Kunnissa on vireillä palveluliikenteenkehittäminen, mistä toivotaanapua erityisesti vanhusten liikkumisen järjestämiseen.Lähde:Perusturvajohtaja Eeva Kokko, Liminka. 16.1.2004.Sosiaali- ja terveysjohtaja Soile Larivaara, Tyrnävä.22.12.2003.Perusturvajohtaja Kristiina Peltola, Lumijoki.16.1.2004.www.stat.fi/oulu/seutukunta/ouluseutu/tyollisyys.htmwww.stat.fi/oulu/seutukunta/ouluseutu/vaesto.html2.6. Seudun eteläisten kuntien ominaispiirteetOULUN SEUTUTilaa, valoa ja pohjoista voimaa.Seutu on tullut tunnetuksi huipputeknologianilmiömäisestä kehityksestä. Oulun seutu onkasvanut merkittäväksi valtakunnan osakeskukseksi.Seudun elinkeinorakenne on monipuolinen.Korkean teknologian työpaikkojen lisäksiseudulta löytyy perinteisiä elinkeinoaloja edustavaatyöpaikkatoimintaa. Seutu tarjoaa vetovoimaisiaasuin- ja teollisuusympäristöjä, monipuolisetvirkistysalueet sekä rikkaan kulttuurihistoriallisenympäristön.LIMINKALakeusmaiseman valoa ja ääretöntä avaruuttaon kuvattu monissa maalauksissa, runoissa jalauluissa. Vanha Liminka ja jokivarsien asutusviestivät kunnan yli viisisataavuotisesta historiasta.Ainutlaatuinen Liminganlahden lintuparatiisitarjoaa puitteet luontomatkailulle ja seudunasukkaiden virkistäytymiselle. Vain vartti valtatielläliittää Limingan kaupungin sykkeeseen.LUMIJOKIKunnan vahvuus on sen maaseutumaisuuslaajoine peltoaukeineen sekä merenranta. Liminganlahtija sen linnusto sekä Varjakka antavatoman lisänsä seudun virkistysaluetarjontaan.TYRNÄVÄKuntaa kehitetään maaseutupaikkakuntana, jollaleimaa antavana piirteenä on valtakunnallisestiarvokas peltolakeus sekä lukuisat vanhat rakennukset.Peltomaisemasta erottuu selkeänä kokonaisuutenakirkonkylä. Oman lisänsä peltomaisemaantuovat metsäsaarekkeet, puukujanteetja Lakeuden joet.24

3. TavoitteetMaankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä määriteltyjenalueiden käytön suunnittelun tavoitteidensekä yleiskaavan sisältöä koskevienvaatimusten (MRL 39 §) lisäksiyleiskaavaa koskevat seuraavat kohdassa3.1. – 3.3. mainitut tavoitteet.3.1. Valtakunnalliset tavoitteetValtioneuvosto päätti valtakunnallisistaalueidenkäytön tavoitteista 30.11.2000.Päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001.Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetäänalueidenkäytön suunnittelua koskevienperiaatteellisten linjauksien lisäksi myösvelvoitteita.Eheytyvän yhdyskuntarakenteen jaelinympäristön laadun kannalta pidetääntärkeänä, että alueidenkäytön suunnittelussa• Lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio• Esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseentarvittavat toimenpiteet• Ei sijoiteta irralleen olemassa olevastayhdyskuntarakenteesta uusia huomattaviaasuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojenalueita• Matkailu- ja vapaa-ajantoiminnoilla tuetaanmaaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekäinfrastruktuurin käyttöä• Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilynverkostoja varten sekä edistetäänverkostojen jatkuvuutta• Terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejäaiheuttavien toimintojen ja vaikutuksilleherkkien toimintojen välille jätetään riittävänsuuri etäisyys• Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuunkäyttöön otetaan huomioon• Ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa japyritään vähentämään jo olemassa oleviahaittoja• Turvataan terveellisen ja hyvänlaatuisenveden riittävä saanti• Otetaan huomioon jätevesihaittojen ehkäisyKulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytönja luonnonvarojen kannalta on tärkeää,että• Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävienkulttuuri- ja luonnonperinnön arvojensäilyminen• Ekologisesti tai virkistyskäytön kannaltamerkittävät ja yhtenäiset luonnonalueetsäilyvät mahdollisimman yhtenäisinä• Luodaan edellytykset seudullisten virkistysalueidenmuodostamiselle• Eheytetään matkailualueita• Otetaan huomioon pohja- ja pintavesiensuojelutarve ja käyttötarpeet• Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiäpeltoalueita oteta taajamatoimintojenkäyttöön eikä laajoja metsäalueita saapirstota muulla maankäytölläToimivien yhteysverkostojen ja energiahuollonnäkökulmasta suunnittelussa on• Turvattava olemassa olevien valtakunnallisestimerkittävien ratojen, maanteiden javesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudetsekä satamien ja lentoasemienkehittämismahdollisuudet• Edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötäja joukkoliikennettä• Otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoituksetsekä lentomelun aiheuttamatrajoituksetTavoitteissa painotetaan luonto- ja kulttuuriympäristöinäerityisiä aluekokonaisuuksiaja niiden turvaamista. Oulun seudulla tavoitteetkoskevat maankohoamisrannikkoaseuraavasti:• Maankohoamisrannikon säilymistä luontojakulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinäaluekokonaisuuksina on edistettävä.• Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristöllisetvaikutukset on otettava huomioonolemassa olevaa rakennetta uudistettaessaja uutta suunniteltaessa• Rakentamisen sijoittelussa on turvattavamaankohoamisrannikolle ominaisten luonnonkehityskulkujen alueellinen edustavuusLähteet:http://www.vyh.fi/aluekayt/valtalo/vatindex.htm25

3.2. Maakunnalliset tavoitteetMaakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistetuttavoitteet 30.8.2002. Tavoitteista Oulunseutua koskevia ovat seuraavat:Maakunnan kansainvälinen ja valtakunnallinenasema vahvistuu• Oulun seutua kehitetään kansainvälisenäosaamis- ja toimintakeskuksena ja vetovoimaisenaasuinympäristönä• Perämerenkaarta kehitetään pohjoisimmanEuroopan ydinvyöhykkeenä. Oulu – Arkangel– käytävän kansainvälistä asemaavahvistetaan.• Aluekeskusten profiloitumista ja keskinäistäverkostoitumista vahvistetaan.• Kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja –käytäviä sekä valtakunnallisia pääliikenneyhteyksiäkehitetään korkealuokkaisinaja elinkeinoelämän kannalta kilpailukykyisinä• Oulun seutua kehitetään koko Pohjois-Suomea palvelevana logistisena solmupisteenä.• Pääsähköjohtoverkosto rakennetaan maakunnankattavaksi• Varaudutaan valtakunnallisiin maakaasunkäyttöönottosuunnitelmiin• Huolehditaan kansainvälisen vastuun mukaisestaympäristöarvojen säilymisestä• Oulun seudun vetovoimaa lisätään luontojakulttuuriympäristöarvoja hyödyntämällä.Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisesti• Kehitys perustuu väestörakenteen ja muuttoliikkeentasapainoisuuteen• Tasapainoisen aluerakenteen runkonaovat aluekeskukset, kuntakeskukset jaelinvoimaiset kylät. Seutukuntien merkityspalvelurakenteen ylläpitämisessä korostuu.• Luodaan matkailun ja vapaa-ajan toimintojenmaakunnallinen verkosto.• Edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöäja jalostusasteen nostamista, erityisestimetsien ja soiden osalta• Maakunnan liikenneverkkoa kehitetäänalueellisesti ja eri väestöryhmien suhteentasapuolisesti• Tietoliikenteen infrastruktuuria ja palvelujakehitetään korkealuokkaisena ja maakunnankattavana• Julkisen liikenteen peruspalvelut turvataan.• Alempiasteisen tieverkon kunto turvataan.• Turpeen ja suoluonnon käyttömahdollisuudetturvataan. Edistetään paikallisten, uusiutuvienenergialähteiden käyttöä ja tuetaanniiden yhteiskäyttöä.• Pohjavesivarojen alueellinen riittävyysturvataan.• Jätehuollon taloudellisuutta parannetaan jaympäristön kuormitusta vähennetään.• Edistetään maakunnan kulttuuriperintökohteidentunnettavuutta, säilymistä ja hyödyntämistä.• Kehitetään laadukasta asuin- ja elinympäristöäalueen kulttuuriperinteen pohjalta.Ympäristön elinvoimaisuus säilyy maakunnanvoimavarana• Maa-, metsä- ja porotalouden toimintaedellytyksetturvataan.• Metsien monikäyttöä lisätään.• Vesistöjen käyttökelpoisuus ja rantojenkestävä käyttö turvataan.• Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaanympäristövaikutuksiltaan edullisimpialiikennemuotoja ja ratkaisuja.• Jätevesien kuormitusta vesistöissä vähennetään• Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkikäyttöälisätään.• Edistetään luonnonsuojelualueiden toteuttamistasekä palvelu- ja hoitotason nostamista.• Parannetaan jokivesistöjen tilaa.• Sovitetaan yhteen maa-ainesten käyttöäsekä pohjavesien suojelua kestävän luonnonvarojenkäytön periaatteiden mukaisesti.Lähteet:http://www.pohjoispohjanmaa.fi/uudet/skaava/kekaav.htm3.3. Seudulliset tavoitteetOulun seudun yleiskaavan tavoitteet onesitetty väliraportissa 2 ”Tavoitteet ja strategiat”.Tavoitteet on asetettu elokuussa1999.Tavoitteena on kehittää Oulun seutuatoiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena,jonka tavoitteista päätetäänseudun yhteistyöelimissä. Seutu profiloituukansainvälisenä osaamis- ja logistiikkakeskuksena.Kaupunkiseudun edellytyksiätoimia pohjoisimman EU-alueen keskuksenavahvistetaan. Kaupunkiseutu on vilkkaassaja molempia osapuolia hyödyntävässävuorovaikutuksessa ympäröivänelinvoimaisen maaseudun kanssa.26

Sosiaalisena ja kulttuurisena tavoitteenaon kehittää Oulun seutua sosiaalisestitasapainoisena alueena, jossa sosiaalistasyrjäytyneisyyttä ei ole. Muista maista jamuilta alueilta seudulle siirtyneet kokevatelävänsä täysipainoista elämää ja rikastuttavataluetta omalla kulttuurillaan. Asukkaatarvostavat omaa seutuaan ja kokevatviihtyvänsä. Alueella on omaa annettavaaEuroopan ja Suomen pohjoisen kulttuurinilmentäjänä.Kaupunkikuvallisena ja maisemallisenatavoitteena on kehittää Oulun seutua korostaensen luonnetta merellisenä ja kauniinaItämeren kaupunkiseutuna. Perämeri,joet suistoineen ja järvet sekä viihtyisätrakennetut ympäristöt leimaavat seutukuvaa.Alueen arvokas maisema sekä hyvinhoidettu miljöö tukevat kaupunkiseudunkasvua ja kehitystä.Ympäristöllisenä tavoitteena on kehittääseutua puhtaan ympäristön kaupunkiseutuna.Alueelle laadittavan kestävän kehityksenohjelman (Seutuagenda 21) mukaisestitoteutetaan ilman, maaperän ja vesistönkunnostusohjelmia. Seutu täyttääkaikilta osin kansainväliset puhtausnormit.Tämän lisäksi raportissa on asetettu sektorikohtaiseterityistavoitteet, joidenavulla pyritään liikenteen ja maankäytönyhteensovittamiseen siten, että kaupunkiseudunyhdyskuntarakenne kehittyy väestömäärältäänja seudun toimintoihin nähdenoptimaalisella tavalla. Koska Oulunseutu sijaitsee etäällä Euroopan suuristaasutuskeskittymistä, kiinnitetään erityistähuomiota seudun logistisen aseman kehittämiseen.Tämä merkitsee sujuvien lento-,juna- ja tietoyhteyksien varmistamista.27

4. Yleiskaavan laajennusYleiskaavaehdotus on esitetty selostuksenliitteenä olevilla kartoilla 1a ja 2. Myösyleiskaavaehdotukseen liittyvät teemakartat1 ja 2 ovat selostuksen liitteenä.4.1. Yleiskaavan sisältö4.1.1. YhdyskuntarakenneNykytilanneLiminka, Lumijoki, TyrnäväKuvassa nykyinen asutus on esitetty punaisin neliöin. Kunta- ja kyläkeskusten,joissa on koulu, yhteydessä oleva ympyrä kuvaa kahden kilometrin etäisyyttäkoulusta.28

Yleiskaavassa nykyistä jokien ja teidenvarteen sijoittuvaa asutusta täydennetäänsiten, että yhdyskuntarakenne tiivistyy hallitustija maisemallisesti arvokas Liminganlakeus voi säilyä edelleenkin. Tavoitteenaon kehittää nykyisten kyläkeskusten lähialueitasiten, että kunta- ja paikalliskeskustenpalvelut kehittyvät sekä kyläkeskuksetsäilyvät elinvoimaisena.VäestöNykytilanneOulun seudun pohjoisten kuntien (Hailuoto,Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu jaOulunsalo) asukasluku vuonna 2002 oli 182958. Vuoden 2020 asukaslukutavoite on noin222 000. Pohjoisosan pienimmässä kunnassa,Hailuodossa, asukkaita vuonna 2002 oli 970 jasuurimmassa, Oulussa, 124 622.Laajennusalueen kaikissa kunnissa vuoden2002 asukasluvut ovat suuremmat kuin Hailuodossa,mutta pienemmät kuin seudun muissakunnissa.Asukasluku laajennusalueen kunnissavuonna 2002KuntaAsukasluku kplLiminka 6 188Lumijoki 1 741Tyrnävä 5 248Yhteensä 13 177Asukasluku laajennusalueen kunnissavuonna 2020Kunta Asukasluku kpl (kasvutavoite)Liminka 9 000 (2 812)Lumijoki 1 900 / 2 100 (159/359)Tyrnävä 8 000 (2 752)Yhteensä 18 900 / 19 100 (5 723/5 923)Lumijoki on seudun toiseksi ja Tyrnäväkolmanneksi pienin kunta. Liminka onasukasluvultaan seudun neljänneksi pieninkunta.Lähde:Oulun seudun liikenne 2020.AsuminenANykyiset yhdyskuntarakenteen kannaltakeskeisimmät asumiskäytössä olevat pääosinasemakaavoitetut alueet on osoitettuyleiskaavassa asuntoalueena. Näitä alueitakehitetään asemakaavan tai seudunyleiskaavaa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisenosayleiskaavan mukaisesti.Alue sisältää asumistoimintojen lisäksialueen tarvitsemat palvelut, alueen sisäisetliikenneväylät, pysäköinti- ja virkistysalueet.A-1Nykyiset taajaman ulkopuolella olevatasumisen keskittymät on osoitettu maaseutumaisenasumisen alueena. Näilläalueilla on kylärakennetta tukevaa maaseutumaistaasumista sekä jonkin verranpalveluja ja työpaikkatoimintaa. Alueenuudet rakennukset on sijoitettava olevaarakennetta täydentäen siten, että ympäröivärakennuskanta, kyläkuva ja yhteydetoleviin palveluihin otetaan huomioon. Näintapahtuvalla rakenteen tiivistämisellä tuetaankylien elinvoimaisuutta. Alueen vesihuoltoon järjestettävä siten, ettei jätevesienkäsittelystä aiheudu ympäristöhaittaa.Maiseman kannalta tärkeät pellot tuleesäilyttää rakentamattomina, koska avoinpeltomaisema on yksi maaseutumaisenkylän keskeisistä ominaispiirteistä.A-1Koulujen lähialueet, joille on erityistä rakentamishalukkuuttaja joiden kehittäminentukee nykyisten kylien säilymistä elinvoimaisena,on esitetty merkinnällä kehitettävämaaseutumaisen asumisenalue. Näiden alueiden maankäyttö ratkaistaanseudun yleiskaavaa yksityiskohtaisemmanoikeusvaikutteisen osayleis- taiasemakaavan avulla.29

Nykyisten ja kehitettävien maaseutumaisenasumisen alueiden täydentäminenmahdollistaa enintään noin 2 550 asukkaansijoittumisen alueille. Tällöin oletetaan,että kehitettävän alueen pinta-alasta¼ on käytettävissä lisärakentamiseen.Uusien rakennuspaikkojen kooksi arvioidaan5 000 m2 ja rakennuspaikalle sijoittuvanperheen kooksi 3 henkilöä.Kehitettävien maaseutumaisen asumisen alueidenpinta-alat ja niille mahtuva laskennallinenlisäväestö kunnittainKunta Pinta-ala Käytössäha oleva pintaalahaLiminka 1 110 280 1 680Lumijoki - - -Tyrnävä 580 145 870Yhteensä 1 690 450 2 550Väestönoin kplLumijoen kunnan alueella koko tavoiteltuuusi väestömäärä mahtuu nykyisille jauudelle asumiseen varatulle alueelle. Tästäjohtuen Lumijoelle ei ole osoitettu lainkaanaktiivisesti kehitettäviä alueita.Pääosa Limingan ja Tyrnävän kehitettävistäalueista on yksityisten omistuksessa,mistä johtuen alueen kunnilla on vain vähänmahdollisuuksia vauhdittaa alueidentäydennysrakentamista. Näin ollen alueenasukasluvun kasvu edellyttää myös uusienasumisen alueiden varaamista tulevaisuudenrakentamista varten.Vuonna 2000 – 2004 lähes 90 % laajennusalueenkuntien uusista asunnoista onsijoittunut asemakaava-alueelle. Jos Oulunseudun kehitys jatkuu samansuuntaisenakuin tällä hetkellä on oletettavaa, ettäkehitettäville maaseutumaisen asumisenalueelle sijoittuvien uusien asuntojen määräon melko vähäinen, alle 10 % uusistaasunnoista.APUusia pientalovaltaisia asuntoalueita onosoitettu kaikkien kuntien alueelle. Lumijoellauudet pientalovaltaiset asumisen alueetsijoittuvat nykyisen asemakaavaalueenlounaispuolelle. Limingassa uudetalueet sijoittuvat keskustan ja Tupoksennykyisten asemakaava-alueiden läheisyyteenalueille, joista osa on kunnan omistuksessa.Tyrnävällä uudet alueet sijoittuvatkeskustan, Murron ja Temmeksenasemakaava-alueiden välittömään läheisyyteen.Uusille asuntoalueille mahtuu laajennusalueenkoko tavoiteltu väestönkasvu. Laskelmissa,joihin alla olevan taulukon luvutperustuvat, on käytetty mitoituslukuna LiminganKirkonkylän asemakaava-alueennykyistä keskimääräistä rakentamistiheyttä6,25 as/ha.Uusien pientalovaltaisten asuntoalueiden pintaalatja niille mahtuva laskennallinen väestömääräkunnittain.Kunta Pinta-ala ha Väestö noin kplLiminka 530 3 310Lumijoki 90 560Tyrnävä 445 2 780Yhteensä 1 065 6 650Tavoitteena on ottaa uudet alueet käyttöönharkiten, painottaen olemassa olevien alueidentäyteen rakentamista ennen uusienalueiden käyttöön ottoa. Limingan Ojanperänkankaanja Tupoksen (Tupoksen- jamoottoritien välinen alue) uuden pientalovaltaisenasuntoalueen toteuttamisen yhteydessäparannetaan nykyisiä ajoneuvoliikenteenliittymäjärjestelyjä sekä kevyenliikenteen yhteyksiä liikenneturvallisuudenedellyttämällä tavalla.TyöpaikatNykytilanneVuonna 2000 seudun pohjoisosan kunnissa,Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos,Oulu ja Oulunsalo, oli 78 413 työpaikkaa.Työpaikoista noin 80 % sijaitsi Oulussa.Työpaikat laajennusalueen kunnissavuonna 2000KuntaTyöpaikat kplLiminka 1 482Lumijoki 373Tyrnävä 1 273Yhteensä 3 128Seudun pohjoisosan kunnissa tavoitellaan38 000 uutta työpaikkaa vuoteen 202030

mennessä, jolloin kokonaistyöpaikka määräolisi noin 113 000.Suunnittelualueen kuntien Limingan, Lumijoenja Tyrnävän työpaikat vuonna 2020Kunta Työpaikat kpl (tavoiteltu kasvu)Liminka 2 400 (918)Lumijoki 420 (47)Tyrnävä 1 940 (667)Yhteensä 4 760 (1 632)TPUusien työpaikka-alueiden pinta-alat ja niillemahtuva laskennallinen työpaikkamäärä kunnittain.KuntaPinta-alahaLaskennallinenpintaalahaTyöpaikatnoin kplLiminka 64 43 1 290Lumijoki - - -Tyrnävä 36 24 720Yhteensä 100 67 2 010Uusille työpaikka-alueille sijoittuva työntekijämääräriippuu kuitenkin suuresti alueelletulevan toiminnan luonteesta, joten ylläoleva laskelma on vain suuntaa antava.Nykyiset pääosin käytössä olevat vähäntilaa vaativan, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomanpalvelu- ja työpaikkatoiminnanalueet on esitetty kaavakartalla työpaikkaalueena.Näillä alueilla toiminta jatkuunykyisen tyyppisenä täydentyen ja kehittyenmuuttuvien tarpeiden mukaisesti.TPOsa uusista työpaikoista sijoittuu olevilletyöpaikka-alueille täydennysrakentamisena.Uusia työpaikka-alueita on sijoitettuLimingassa Tupoksen ja Kedonperäntiensekä Haaransillan väliselle alueelle ja Lumijoentiensekä valtatie 8:n liittymän eteläpuolelle.Tyrnävällä uutta työpaikkaaluettaon uuden moottoritien ja Mäläskänsuoranliittymän koillisneljänneksessä.Lumijoella uusia työpaikka-alueita ei olevarattu vaan kasvun ajatellaan sijoittuvannykyisille työpaikka-alueille, joilla on varauduttualueen laajentamiseen.Tyrnävällä uuden moottoritien ja Mäläskänsuoranliittymään osoitettu työpaikkaaluesisältää myös varauksen palvelujen jahallinnon toimintojen sijoittamiseksi alueelle.Mitoitusluvulla 30 tp/ha työpaikka-alueillevoi sijoittua noin 2 010 työpaikkaa. Laskelmassaoletetaan, että käytettävissäolevan alueen pinta-ala on 2/3 yleiskaavassaesitetystä työpaikka-alueen pintaalasta.TTilaa vievää ns. perinteistä teollisuuttavarten on varattu uusia teollisuus- ja varastoalueitaLimingan keskustan ja Tupoksenvälissä vanhan nelostien ja rautatienvälisellä alueella sekä Tyrnävän Haurukylässänelostien länsipuolella. Lumijoelleei uusia teollisuus ja varastoalueita esitetä.Myös uusille teollisuus- ja varastoalueillesijoittuva työpaikkamäärä riippuu alueellesijoittuvan teollisuuden luonteesta. Laskennallisestiuusille työpaikka-alueille onmahdollista sijoittaa 2 700 työpaikkaa.Laskelmassa oletetaan, että 2/3 alueenpinta-alasta soveltuu rakentamiseen jaalueille sijoittuu 30 työpaikkaa/haUusien teollisuus- ja varastoalueiden pinta-alatja niille mahtuva laskennallinen työpaikkamääräkunnittain.KuntaPinta-alahaLaskennallinenpintaalahaTyöpaikatnoin kplLiminka 104 69 2 070Lumijoki - - -Tyrnävä 28 21 630Yhteensä 132 90 2 700Maatilat ja maatalousalueetNykytilanneLimingassa toimivia maatiloja on noin 170 kpl.Keskimääräinen peltopinta-ala on hieman alle50 hehtaaria. 30 % tiloista on karjatiloja. Karjatiloistasuurin osa on lypsykarjatiloja, pienimmillätiloilla alle 10 lehmää ja suurimmilla 50 lehmää.31

Lumijoella on 85 maatilaa, joista vilja/perunatilojaon 64 kpl ja 26 kpl karjatiloja.Keskimääräinen peltopinta-ala on noin 50hehtaaria.Tyrnävällä maatiloja on noin 220 kpl, joistaperunaa viljeleviä tiloja noin 60 kpl ja karjatilojasaman verran. Noin 80 % näistä tiloista onlypsykarjatiloja. Keskimääräinen peltopinta-alaon, samoin kuin Limingassa ja Lumijoella, noin50 hehtaaria.Maaseutumaista asumista, sen perinteisessämuodossa, edustavat maatilat onesitetty ”Maatilat” liitekartalla. Maatilojasijoittuu asumiseen yleiskaavassa varatuillealueille (A, A-1, C-2) ja maisemallisestiarvokkaille peltoalueille (MA, MA-1) sekälisäksi maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle(M). Maatilat sijaitsevat pääasiassajokivarsissa viljelysten läheisyydessä. Uusienmaatilojen syntymisen todennäköisyyson vähäinen.Ympäristöministeriö on antanut suosituksetkotieläinsuojien läheisyyteen sijoittuvienhäiriintyvien kohteiden vähimmäisetäisyyksistä.Vähimmäisetäisyys häiriintyvästäkohteesta tulisi suosituksen mukaan olla100 metriä. Riippuen kotieläinsuojassaolevista eläimistä ja niiden määrästä etäisyysvoi olla suurempikin. Limingassa suuremmanetäisyyden (150 – 200 metriä)vaativia kohteita (suurtiloja) on 6 kappaletta,Lumijoella 13 kpl ja Tyrnävällä 38 kpl.Suurtiloina pidetään yli 30 eläimen lypsykarja-,emolehmä- tai lihanautatiloja sekäsikatiloja. Tämän lisäksi suurtiloina pidetäänyli miljoonan kilon perunavarastoja.Maatilojen toiminnan turvaamiseksi yksityiskohtaisessasuunnittelussa uusienasuinrakennusten sijoittamisessa vähimmäisetäisyyssuosituksettulee ottaa huomioon.Pääosa yleiskaava-alueesta on maa- jametsätalousvaltaista aluetta.MAlueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous.Alueelle voidaan sijoittaa maa- jametsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaanelinkeinotoimintaan liittyviä asuinrakennuksia.Rakennukset on sijoitettavasiten, ettei niistä aiheudu maisema- eikäympäristöhaittaaErityisistä syistä alueelle voidaan sijoittaamyös muita asuinrakennuksia. Rakentamisellaei saa kuitenkaan muodostaa uuttasuunnittelutarvealuetta. Luvan myöntäminenmuille kuin maa- ja metsätalouteen taimuuhun elinkeinotoimintaan liittyvilleasuinrakennuksille edellyttää erityisiä syitä.Joskus jopa yhden luvan myöntäminenon alku taaja-asutukselle, jonka kasvua onvaikea rajoittaa hakijoiden vedotessa tasapuolisuusym. syihin. Lupia käsiteltäessäon erityisesti arvioitava, aiheuttaakorakennushanke yhdyskuntarakenteen hajautumista.Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaatLimingan lakeuden pellot ovatmaisemallisesti arvokkaita peltoalueita.MAAlue on tarkoitettu maatalouskäyttöön.Tälle maiseman kannalta merkittävälleviljelyalueelle voidaan rakentaa maatalouskäyttööntarkoitettuja rakennuksia jarakennelmia. Alueen hoitaminen peltonatai perinteen mukaisena niittynä tukeeparhaiten alueen maisemallisten arvojensäilymistä. Maiseman säilymisen kannaltaon tärkeää, ettei aluetta metsitetä.MA-1Maiseman kannalta merkittävällä viljelyalueellaon asutusta. Vanhin asutus onjokivarren nauhamaista harvahkoa rakentamista.Uudempi asutus on sijoittunutvanhan asutuksen väliin ja paikoin se onlevinnyt pelloillekin. Myös nämä alueetovat maisemallisesti arvokasta peltoaluetta.Alueet on tarkoitettu pääasiassamaatalouskäyttöön. Näille alueille voidaanrakentaa maatalouskäyttöön tarkoitettujarakennuksia ja rakennelmia. Koska alueon perinteistä maaseutumaisen asumisenaluetta, näille alueille voidaan sijoittaamyös maatalouteen ja muuhun alueelle32

soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyviäasuinrakennuksia. Erityisistä syistä alueelleon mahdollista sijoittaa myös muitaasuinrakennuksia. Alueen maisemallisenarvon vuoksi on erityisen tärkeää, ettäuudet rakennukset sijoitetaan siten, etteiniistä aiheudu maisema- eikä ympäristöhaittaa.Asuinrakennukset on pyrittäväsijoittamaan olevien yhdyskuntateknistenverkostojen piiriin ja siten, ettei niistä aiheudukunnalle kohtuuttomia kustannuksiapitkälläkään aikavälillä.Lumijoen taajaman eteläpuolella Rantakylä-Hirvasniemenvirkistysalueen jatkona onmaa- ja metsätalousvaltainen alue, jollaon ulkoilun ohjaamistarvetta.Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön.Alueelle voidaan rakentaa maatalouskäyttööntarkoitettuja rakennuksia jarakennelmia ja tarkemman suunnitelmanmukaan retkeily- ja taukopaikkoja.Alue on osa seudullista virkistys- ja vapaaajanverkostoa, mistä johtuen alueen metsääon hoidettava sen erityisluonteenedellyttämällä tavalla. Tapion laatiman”Metsätalous kaavoitusalueilla” julkaisunmukaan MU-alueilla on metsälaki voimassaja alueiden metsänkäsittelyssä tulisinoudattaa hyvän metsänhoidon suosituksiaottaen huomioon käsiteltävän alueensijainti. Hakkuusta tehdään metsänkäyttöilmoitus,jossa mainitaan muun muassaalueella sijaitsevat erityisen tärkeätelinympäristöt ja kuinka ne otetaan hakkuissahuomioon. Koska alueella on erityisiäulkoilullisia arvoja, nämä otetaan metsänkäsittelyssähuomioon, mutta alueillapääkäyttömuotona on metsätalous. Ulkoilullisetarvot otetaan huomioon noudattamallametsänkäsittelyssä metsämaisemanhoito-ohjeita.M-1MULiminganlahden läheisyydessä LiminganSelkämaassa kuivatuskanavan varrellaTupoksella tulvauhan alaisen alueen ulkopuolelleon osoitettu maa- ja metsätalousvaltaistaalueita, joilla varaudutaanloma-asutuksen sijoittamiseen alueelle.Alueen käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous,mutta tarvittaessa uusien lomaasuntojenrakentaminen ratkaistaan yksityiskohtaisellaoikeusvaikutteisellaosayleiskaavalla tai asemakaavalla (MRL72 §). Alueen yksityiskohtaisemmassakaavoituksessa ja rakentamisessa on turvattavakevytliikenteen pääsy rantaalueellesekä ympäröiville vapaa-alueille.Loma-asumisen ohjaamisella kanavienvarteen ja Temmesjokisuun kalastajakylänlaajenemisalueille pyritään vähentämäänrakentamispaineita Natura-alueen välittömääntuntumaan ja ehkäisemään luvattomienvenekanavien kaivamista Naturaalueelle.Seudun yleiskaavaa yksityiskohtaisemmansuunnittelun yhteydessä tehdään päätösNatura-arvioinnin tarpeellisuudesta. Seudunyleiskaavaa yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa on arvioitava Natura-alueenläheisyydessä tapahtuvan maankäytönvaikutukset Natura-alueeseen.Lähde:http://www.tyrnava.fi/tyrnava_tietoutta/tilastotietoa_kunnasta/viljely_tyrnavalla.html16.2.2004Maaseutuasiamies Toivo Suvanto. Liminka11.2.2004.Maaseutusihteeri Ari Kauppi. Tyrnävä 13.2.2004.Ympäristöministeriö. Pikasikaraportti. Ehdotus kotieläinsuojienympäristölupamenettelyjen selkeyttämiseksi.19.6.2001.Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. TenholaTommi & Kiviniemi Matti. Metsätalous kaavoitusalueilla.2000.4.1.2. KeskusverkkoNykytilanneLiminka. Lumijoki ja Tyrnävä ovat osa Oulunseudun palveluverkkoa, joka on tällä hetkelläkohtuullisen kattava. Palveluverkko ei kuitenkaanole pysyvä, sillä palvelujen kysyntä ja –tarjonta muuttuvat asukkaiden ja palvelutarpeidenmuuttuessa.33

C-2Kuntakeskukset on osoitettu yleiskaavakartallakeskustatoimintojen alueena.Kuntakeskuksia, jotka toimivat kuntienhallinnollisena keskuksena, kehitetäänpääasiassa kuntalaisia palvelevien julkistenja yksityisten palvelujen, keskustaansopivien työpaikkojen ja keskustaasumisenalueena. Alueelle voi sijoittaaMRL 114 §:n mukaisen vähittäiskaupansuuryksikön. Laajennusalueella ei oleosoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitäkeskusta-alueiden ulkopuolelle.Kuntakeskuksilla on suuri imagollinenmerkitys ja historiallinen arvo kunnalle.Etenkin näillä alueilla kunnan erityispiirteidenkehittämistä tulisi ohjata esim. kuntakohtaisentavoitesuunnitelman avullaLähikeskuksena toimivat nykytilanteentavoin Limingan Tupos (lähes 2000 asukasta)sekä Tyrnävän Murto (noin 1 200asukasta) ja Temmes (ent. Temmeksenalueella noin 600 asukasta).Lähikeskuksessa pyritään turvaamaanperuskoulun 1-6 luokkien, päiväkodin,asukas-/nuorisotilojen ja liikuntatilojen sekämahdollisesti myös kirjaston toiminta.Tämän lisäksi alueelta löytyy leikkipuisto jajätehuoltopiste. Alueelle järjestetään myöshyvät joukkoliikenneyhteydet. Yksityisistäpalveluista alueella voi sijaita kioski/päivittäistavarakauppaja mahdollisestimyös ravintola, parturi ym. pienpalveluja.Kyläkeskuksena kehitetään LimingassaAlatemmestä, Ketunmaata ja Rantakylääsekä Tyrnävällä Jokisiltaa, ja Markkuuta,joissa kaikissa on toimiva koulu. Tämänlisäksi kyläkeskuksena kehitetään TyrnävänÄngeslevää.PalvelutNykytilanneMaankäytön kannalta kunnan tarjoamista palveluistakoulu- ja päivähoitopalvelut ovat keskeisiä,sillä asukasmäärän kasvu aiheuttaa muutoksiaensi sijassa juuri näihin palveluihin.Limingan keskustassa on ala- sekä yläaste jalukio sekä kaksi päiväkotia (kolmas rakenteilla),Tupoksessa on 3 päiväkotia (neljäs rakenteilla),esikoulu sekä ala-aste. Alatemmeksellä, Ketunmaallasekä Rantakylässä on ala-aste.Lumijoella on päiväkoti sekä ala- ja yläaste keskustassa.Tyrnävällä keskustassa on päiväkoti, esikoulu,ala- ja yläaste sekä lukio. Kunnan muut alaasteetsijaitsevat Jokisillalla, Markkuussa, Murrossasekä Temmeksellä. Murrossa ja Temmekselläon lisäksi päiväkoti.Muut nykyiset palvelut sijoittuvat pääosin olevilleasumisen alueille kuntakeskuksiin sekä Tupoksenja Temmeksen lähikeskuksiin. Poikkeuksenmuodostaa moottoritien varteen Limingan Tupoksellevuonna 2003 avattu liikennepalveluasema.KoulutYleiskaavan maankäyttö sijoittuu siten,ettei uusien koulujen rakentamiseen oletarvetta Limingassa eikä Lumijoella. Liminganasukasmäärän kasvu edellyttääkuitenkin nykyisen koulun laajentamistaTupoksella. Tyrnävän Murtoon suunniteltuasutuksen lisääminen edellyttää uudenala-asteen rakentamista. Myös TyrnävänÄngeslevän tyhjillään oleva koulu on mahdollistaottaa jälleen päiväkoti- koulu- taiesiopetuskäyttöön. Oppilaat ovat Ängeslevänkyläalueelta sekä asemakaavoitetunKotimetsän alueelta.Yksityiset kaupalliset palvelutSeudun yleiskaavassa lähtökohtana onkaupallisten palvelujen ohjaaminen ensisijassa kunta-, alue-, lähi- ja kyläkeskuksiin.Erityisen tärkeänä pidetään keskustenpäivittäistavarakaupan palvelujen säilymistäja vahvistamista. Oulun seudulla kaupantoimijoiden kiinnostus on kohdistunutkeskustojen liikepaikkojen lisäksi myöskeskustojen ulkopuolisille alueille.34

Perusteet yleiskaavassa esitettyjen palvelujenja hallinnon alueiden sijoittamiselleon saatu seudullisista erillisselvityksistä(lähteet sivulla 36). Kaupan osalta varauksetpohjautuvat perusteltuun arvioon siitä,miten paljon ostovoiman kasvu seudullaedellyttää uusia alueita. Laskelmien mukaanasukasmäärän lisääntymisen ja ostovoimankasvun johdosta Oulun seudullatarvitaan yhteensä noin 160 000 k-m 2 liiketilaanykyisten lisäksi. Yleiskaavassa ei olemahdollista ohjata kaupan sijoittumisjärjestystävaan kauppa ratkaisee viime kädessäitse omista lähtökohdistaan ja kannattavuuslaskelmiensapohjalta, milloin jaminne tarjolla olevista vaihtoehdoista investoi.Yleiskaavassa keskusta-alueiden ulkopuolistenalueiden soveltuvuutta kaupalliseenpalvelutoimintaan on tarkasteltu ensi sijassayhdyskuntarakenteen tasapainoisenkehittämisen sekä liikenteen sujuvuuden jaliikenneturvallisuuden näkökulmasta. Tarkastelussaon kiinnitetty huomiota myösmaakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojensisältöön. Edellä mainituista lähtökohdistakäsin on laadittu ”Kaupan suuryksiköidensijoittuminen Oulun seudulla” liitekartta,jossa esitetään yleiskaavaa valmistelleenseuturakennetiimin näkemys erikoistavarakaupan,päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,liikennepalveluasemien, logistiikka-alueidensekä matkailu- ja viihdekeskustensijoittumiseksi seudun valtateidenvarteen. Karttaan liittyvä taulukko on selostuksenliitteenä 6.PPYleiskaavan laajennusalueella Tupoksenliittymään moottoritien länsipuolelle Vesikarintienvarteen sekä rautatien ja moottoritienväliselle alueelle esitetään uuttapalvelujen ja hallinnon aluetta Alueellavaraudutaan pitkällä aikavälillä palvelujenja hallinnon alueen laajenemiseen myösKempeleen puolelle rajaa. Kaavassa varaudutaanensi sijassa tilaa vievän erikoiskaupansijoittamiseen alueellePHaaransillan liittymän lähellä valtatie 8:neteläpuolella oleva Limingan koulutuskeskuson esitetty palvelujen ja hallinnon alueena.Haaransillan kiertoliittymän pohjoiseenja läntiseen liittymäneljännekseenesitetään uutta palvelujen ja hallinnon aluetta.Moottoritien ja Ouluntien (vanha 4-tie)välisellä alueella palvelujen ja hallinnonalueen laajentamiseen on pitkällä aikavälillähyvä mahdollisuus. Uutta palvelujen jahallinnon aluetta on myös Limingan keskustaanjohtavan Kedonperäntien uudenosuuden molemmin puolin valtatie 8:n(Raahentien) liittymän tuntumassa. Vaikkaselvityksessä Haaransillan liittymä on arvioituerinomaiseksi liikennepalveluasemanpaikaksi, oletetaan yleiskaavassa, ettäLimingan Tupoksen ja Kempeleen Ouluntullinliikennepalveluasematarjonnat riittävätpalvelemaan seudun eteläisen osantiellä liikkujia. Osoitetut uudet palvelujen jahallinnon alueet on yleiskaavassa ajateltusijaintipaikaksi sellaiselle erikoistavarakaupalle,joka tarvitsee runsaasti tilaa jasen asiakaskunta koostuu yhtä kuntaalaajemmalta alueelta.Tyrnävällä uuden moottoritien ja Mäläskänsuoran(Vaaranmaantie) koillisneljännekseensijoittuvalla uudella työpaikkaalueellaon varauduttu myös palvelujen jahallinnon tilojen sijoittamiseen alueelle.Merkintä TP/P mahdollistaa esim. perunanmarkkinointi- ja myyntitilojen sijoittamisenalueelle.Valtatie 8:n ja Lumijoentien liittymässäLimingassa on kehitettävää palvelujen jahallinnon aluetta paikalla, jossa nykyisinsijaitsee mm. huoltoasema. Liittymäänsuunniteltu kevytliikenteen alikulku ja ajoneuvoliikenteennykyisten järjestelyjenparantaminen ennen eritasoliittymän toteuttamistaparantavat alueen kehittämisenedellytyksiä.P-1 P-1Limingan Tupoksessa olemassa olevaliikennepalveluasema on esitetty yleiskaavakartallapalvelujen ja hallinnon alueena.Alue on tarkoitettu liikennehakuisellepalvelu- ja yritystoiminnalle. Alue sisältäämyös sisäiset liikenneväylät, pysäköinti- javirkistysalueet.35

Uutena liikennehakuisten palvelujen jayritystoiminnan alueena on osoitettu laajennusalueellasijaitsevan Limingan Tupoksenliikennepalveluaseman pohjoispuolellaoleva Tyrnäväntien (Tupostien) jakuntien rajan välinen alue.Lähde:Halme, T. & Koski, K. Oulun kaupunkiseutu. Alakeskustenkehittäminen. VTT Yhdyskuntatekniikka,2000.Oulun seutukunta & Pohjois-Pohjanmaan liitto.2003. Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Oulunseudulla.Pätynen, K. Entrecon Oy. Oulun kaupunki. Kaupanuusien suurmyymälöiden vaikutukset kaupunginpalveluverkon kehittymiseen. 15.4.1998.RTJ Advising Oy. Ritaharjun kaupallinen selvitys.2005Tuomas Santasalo Ky. Oulun seudun päivittäistavarakaupanrakenneselvitys. 18.6.2002.4.1.3. LiikenneTie- ja katuverkkoyleiskaavassa ei moottoritien melualueenlaajuutta esitetä, on yksityiskohtaisessasuunnittelussa selvitettävä melualueenlaajuus.Suunniteltu valtatie 4:n siirto Tyrnävän jaLimingan kuntarajalle on esitetty merkinnälläuudet tiet ja linjat. Tämänhetkisenarvioin mukaan tien siirto uudelle paikalletoteutuu vasta yleiskaavan ohjevuoden2020 jälkeen. Ennen tien toteuttamista onmahdollista, että on varmistettava YVAmenettelynpäivittämistarve ja arvioitavavaikutukset tärkeälle lintualueelle (IBA)."Valtatie 4 ja valtatie 8 on esitetty kaavakartallamerkinnällä valtatie/kantatie.Myös näiden teiden läheisyyteen suunniteltaessaon tien melualueen laajuus selvitettävä.NykytilanneLakeuden alueen päätieverkon muodostavatvaltatiet 4 ja 8 sekä kantatie 86. Valtatien 4parantamien moottoritieksi Limingan HaaransillaltaOulun Kaakkuriin on valmistunut syksyllä2003.Valtatie 4:n ja valtatie 8:n merkittävästiparannettava tieosuus on esitetty kaavakartallayllä olevalla merkinnällä.Välillä Haaransilta – Haurukylä valtatietä 4levennetään lähivuosina mm. ohituskaistoin.Pitemmällä tähtäimellä valtatie 4 varaudutaanrakentamaan tällä välillä uuteenpaikkaan. Valtatietä 8 kehitetään lähivuosinaLimingan taajaman kohdalla liittymäjärjestelyin.Pitemmällä tähtäimellä kehittämistätapahtuu mm. eritasoliittymiä rakentamallavälillä Haaransilta – kantatien86 liittymä.Limingan taajaman liikennejärjestelyjen(mt 8131) parantaminen toteutuu lähivuosina.Kaavakartalla edellä mainitut tiet on esitettyseuraavin merkinnöin:Valtatielle 4 on varauduttu kahden uudeneritasoliittymän rakentamiseen ja valtatiellä8 on varauduttu kolmen uuden eritasoliittymänrakentamiseen.Tieyhteys Tupoksesta Oulunsaloon pidetäänkunnossa. Tie toimii Limingasta jaLumijoelta ”oikaisevana” yhteytenä lentoasemalleja sen lähialueen kehittyville työpaikka-alueille.Pitemmällä tähtäimellävaraudutaan tien linjaamiseen uuteenpaikkaan Tupoksen alueella laajenevanasutuksen vuoksi. Suunniteltu tien siirto onesitetty kaavakartalla merkinnällä tieliikenteenyhteystarve.Valtatie pohjoisesta Haaransillan liittymäänon moottoritie. Koska seudun36

Tien paikka tarkentuu seudun yleiskaavaayksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.Lumijoella mm. joukkoliikenteen reitit kulkevatosittain yksityisteitä. Samoin suorinyhteys Lumijoen kuntakeskuksesta Raahensuuntaan valtatielle 8 kulkee osittainyksityistien kautta. Väylien luokituksenmuuttamiseksi ja niiden kehittämiseksi eiole suunnitelmia.Tyrnävällä tiestö on pääosin kunnossa.Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi kaavakartallaesiintyvät merkinnätJoukkoliikenneNykytilanneJoukkoliikenteen palvelutaso on Limingassa jaTyrnävällä tyydyttävällä tasolla ja Lumijoellaperustasolla. Joukkoliikenneyhteydet Ouluunovat kuitenkin kohtuullisen hyvät mitattaessaasiaa vuorotarjonnalla. Yhteyksistä pääosakulkee Kempeleen keskustan kautta. Moottoritietähyödyntää pari vuoroa välillä Tupos – Oulu.Tyrnävän yhteyksistä Ouluun iso osa ajetaanLimingan kautta. Murron kautta on toinen merkittäväreitti. Tyrnävältä on Ouluun myös nopeatyömatkaliikenteen yhteys Tupoksen kauttamoottoritietä.Seututie/pääkatu.Yhdystie/alueellinen pääväylä.Kävely ja pyöräilyNykytilanneYhtenäinen Oulun seudun kevyen liikenteenverkko ulottuu Limingan suunnassa OulustaTupokseen. Erillinen kevyen liikenteen väylä onmyös Limingan keskustasta Haaransillan kauttaAlatemmekselle. Kempeleen suunnasta kevyenliikenteen väylä yltää Tyrnävän puolella Murtoonsaakka.Oulun seudun liikenne 2020 – suunnitelmassaesitetään väylien rakentamista Limingankuntakeskuksesta Lumijoen keskustaan,Tupoksen ja kuntakeskuksenvälille sekä Tupoksentien että vanhan nelostienyhteyteen. Tyrnävällä esitetäänväylän jatkamista Murrosta kuntakeskukseensekä väylän rakentamista kuntakeskuksestaAlatemmekselle.Taajamien alueella väylästöt täydentyvätmaankäytön kasvun mukana.Kevyen liikenteen pääverkko on esitettyyllä olevalla merkinnällä teemakartalla 1.Tavoitteena on kehittää Tyrnävän yhteyksiäOuluun entistä vähemmän Limingankautta ajettaviksi. Moottoritien ulottuminenHaaransillalle antaa nykyistäkin paremmatmahdollisuudet testata nopeamman joukkoliikenteenvaikutuksia kulkumuodonkäyttöön erityisesti työmatkaliikenteessä.Tyrnävää palvelevat lisäksi etelästä nelostietätulevat vuorot. Liminkaa palvelevatvaltatietä 8 ja kantatietä 86 tulevat vuorot.Raahesta Siikajoen kautta tulevat vuorotpalvelevat sekä Lumijokea että Liminkaa.Joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessäpanostetaan matka-ajan nopeuttamisenlisäksi vuorovälin tihentämiseen sekä pysäkkienja pysäkki-informaation parantamiseen.Kehittämisen painopiste on ns.joukkoliikenteen kehittämiskäytävissä.Kuntien sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiätullaan kehittämään, jotta kuntakeskuksenpalvelut ja jatkoyhteydet Oulun suuntaanovat saavutettavissa kunnan eri osista.Yleiskaavaehdotuksen mukaisilla maankäyttöratkaisuillaeniten haastetta kunnansisäisten yhteyksien kehittämisessä tuleeolemaan Limingassa. Matkojen yhdistelykehitteillä olevan maakunnallisen matkapalvelukeskuksenkautta tulee osaltaanhillitsemään lisärahoituspaineitaLakeuden alueenkin kattavaa Oulun seudunseutulippujärjestelmää tullaan kehittämäänjoukkoliikennepalvelujen hyödyntämisenparantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.Oulun seudun joukkoliikennejärjestelmänkehittämisessä on tavoitteenamm. että seudun ulkopuolelta tuleva jouk-37

koliikenne hyödyntää jatkossa entistäenemmän moottoritietä ja valtateitä. Tämänedellytyksenä on pysäkkijärjestelyjentoteuttaminen/kehittäminen ko. teiden keskeistenliittymien yhteyteen. Pysäkit toimivatkunnan sisäisen liikenteen (esim. matkapalvelukeskuksenvälittämän liityntäliikenteen)ja pääteitä hyödyntävän joukkoliikenteenvaihtopisteinä.Joukkoliikenneyhteydet Lakeuden alueelta lentoasemallehoituvat Oulun kautta. Järjestämätönvaihtomahdollisuus lentoasemalle meneviinbusseihin on Oulun Rantavainiolla ns. Automuseonpysäkillä. Lakeuden alueen joukkoliikenneyhteyksissäOulun lentoasemalle on kehittämistarvetta.LiikenneturvallisuusNykytilanneOulun seudulla on käynnistynyt vuoden 2004aikana seudullisesti organisoitu liikenneturvallisuustyöntekeminen. Työssä panostetaanerityisesti koulutukseen, valistukseen ja tiedotukseen.Lakeuden alueella Limingan liikenneturvallisuussuunnitelmavaatii päivittämistä.Tyrnävän suunnitelma on ihan uusi ja Lumijoensuunnitelma on vuodelta 2000. Koko 1990-luvun jatkunut onnettomuuksien väheneminenpysähtyi alueella 2000-luvun alussa. KuitenkinKempele-Liminka moottoritien avaamisenjälkeen v. 2003 liikenneonnettomuuksien määräkääntyi jälleen laskuun.Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä onesitetty kaavakartalla 1 yllä olevalla merkinnällä.Fyysistä liikenneympäristöä kehitetäänsystemaattisesti liikenneturvallisuussuunnitelmienpohjalta käytettävissä olevillajatkuvasti alenevilla rahoitusresursseilla.Liikenneturvallisuustyötä on tavoitteenatehdä määrittelemällä eri vuosien toiminnalleteemat.Kansainväliset ja valtakunnalliset yhteydetNykytilanneAlueen kansainväliset ja valtakunnalliset yhteydettukeutuvat Oulun matkakeskukseen ja Oulunsalossasijaitsevaan lentoasemaan.Lakeuden alueen kautta kulkee Seinäjoki – Oulurata. Asemia, joilla juna pysähtyy ei Lakeudenalueella ole. Juniin pääsee Oulun rautatieasemalta,jonne Lakeuden alueelta pääsee kaikillaOuluun suuntautuvilla bussivuoroilla.Rautatie on esitetty yleiskaavakartallamerkinnällä päärata ja liikennepaikka.Oulun seudun liikenne 2020 suunnitelmassatodetaan, että Oulun seudun yhdyskuntarakenneei mahdollista raideliikenteenhyödyntämistä seudun sisäisessäliikkumisessa, mutta raideliikenteen hyödyntämismahdollisuuksiaei ole seudunyleiskaavalla suljettu pois. Lisäksi suunnitelmassaon todettu, että kaavoissa onotettu huomioon mahdollisuus toteuttaapääratakäytävään toinen raide. Limingassaja Tupoksella on varauduttu siihen, ettäjuna voisi pysähtyä tulevaisuudessa myösnäillä paikoilla. Maankäytön kasvualueetovat kuitenkin merkittäviltä osiltaan liityntäkuljetustavaativalla etäisyydellä radasta.Kaksoisraiteen toteuttamismahdollisuusotetaan huomioon kaavassa.Rautatien aiheuttaman melun ja tärinänmäärää ei ole seudun yleiskaavatyön yhteydessäselvitetty. Tästä johtuen rautatienaiheuttaman melun ja tärinän määrä onselvitettävä radan lähialueelle sijoittuvanyksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä.4.1.4. Suojelu- ja virkistysalueetSuojelualueet on lueteltu kohdassa 2.4.7.VSeudun virkistäytymisen kannalta tärkeinvirkistysalue sijoittuu Limingan ja Lumijoenkunnan alueille.Rantakylä-Hirvasniemi harjualueella Limingankunnassa sijaitsevat Rantakylänhiihtomaa, uimaranta ja kesäteatteri, Ma-38

tinmäen nuotiopaikka, Torikanjärven luontokohteita,Aarnikankaan laavu sekä Linnakankaannäköala-paikka. Tämän lisäksialueella on Virkkulan ja Rantakylän 9,5 kmpituinen luonto- ja kulttuurireitti. Alueeltaon pyöräilyreitti Liminganlahden opastuskeskukseenja edelleen Liminganlahdenlintutornille. Alueelta on myös yhteysmaankohoamispolulle, joka on osoitettuteemakartalla 1 viheryhteystarvemerkinnällä.Maankohoamispolku johtaa Liminganlahdenrannalta LuontokeskuksestaRantakylän virkistysalueen kautta etelään.Virkistysalue ja sen pyöräilyreitti jatkuvatLumijoen puolelle, jossa alueelta löytyvätVanhanmaantienkankaan laavu, nuotio- janäköalapaikka, Hirvasojan serpentiiniuoma,tervahauta ja nuotiopaikka, Viinavuorenuimapaikka sekä Hirvasniemenliikunta- ja retkireitti, jonka pituus on 6,5km. Alueen pyöräilyreitti jatkuu Lumijoenkeskustan kautta Lumijoen Varjakkaan.hiihtämiseen. Yleiskaavassa osoitettu reitinpaikka on yleispiirteinen ja paikka ratkaistaantätä yleiskaavaa yksityiskohtaisemmissakuntien suunnitelmissa.Teemakartalla 1 on esitetty seudullisetvirkistäytymisen kannalta tärkeät reitit jakohteet.Liminganlahti, Rantakylä-Hirvasniemenvirkistysalue ja Lumijoen Varjakka ovatseudullisesti merkittäviä virkistys-/matkailukohteita. Muita merkittäviä matkailukohteitaovat Rantatie Limingan keskustassasekä Limingan maankohoamispolkuja sen varrella olevat jätinkirkko.Maankohoamispolulla esitellään muinaisiameren rannan sijainteja eri aikakausilta jaalueen korkeutta nykyiseen merenpintaannähden.RLoma- ja matkailualueena on pääosaLumijoen Liminganlahden rantaosayleiskaavassaesitetyistä loma-asuntoalueista.Luonnonympäristöltään merkittävänä seudullisenakohteena on nostettu esiin Liminganlahdenluontokohde, joka on valtakunnallisestiarvokas lintuvesi.RMLiminganlahden luontokeskuksen alue onyleiskaavakartoilla 1a ja 2 esitetty matkailupalvelujenalueena.Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueellaoleva Limingan lakeuden peltomaisemasekä Tyrnävän Ängeslevän Ylipää ovatseudullisesti merkittäviä maisemakohteita.RMHaaransillan liittymän luoteispuolella Ängeslevän-ja Temmesjoen yhtymäkohtaanOuluntien (vanha 4-tie) länsipuolelle onvarattu uusi matkailupalvelujen alue,joka sijaintinsa puolesta soveltuu esimerkiksiviihdekeskuksen sijaintipaikaksi.Seudullisen viheryhteysverkoston eri osienvälillä on yhteystarpeita, jotka yleiskaavakartallaon osoitettu merkinnällä viheryhteystarve.Yhteystarve on tarkoitus toteuttaareittinä, joka soveltuu patikointiin jaSeudun virkistäytymisen kannalta merkittävätuimarannat sijaitsevat LiminganRantakylässä sekä Lumijoen Varjakassa.Seudullisesti merkittävä venesatama sijoittuuLumijoen Varjakkaan.39

Seudun moottorikelkkareitistö on osoitettumerkinnällä moottorikelkkailun pääverkko.Seudun eteläisten kuntien alueelta onmoottorikelkkareitti Oulunsalon, Kempeleenja Muhoksen kautta kohti pohjoista jaitää. Etelän suuntaan on yhteys Siikajoelle,Ruukkiin sekä Rantsilaan. Moottori-,valta- tai rautatien sekä moottorikelkkareitinristeämäkohta rakennetaan turvalliseksiesimerkiksi alikulkutunnelin avulla.4.1.5. Seudulliset hankkeetNykytilanneÄimäraution eläinurheilukeskuksessa Oulussaon ravirata, ratsastustallit, maneeseja, eläinklinikkasekä hevostarvikekauppa. Alue toimii ravijaratsastusurheilutoiminnan lisäksi hevostenharjoituspaikkana. Myös Virpiniemessä on ravirata,ratsastustalleja sekä muuta eläinurheilutoimintaa.Suunniteltu päävesijohto on esitettyteemakartalla 2.Pohjavesialueet on esitetty kohdassa2.3.4.4.1.6. ErityisalueetVesihuoltoEPohjavedenottamot on esitetty yleiskaavakartoillamerkinnällä erityisalue, lukuunottamatta Limingan keskustan käytöstäpoistettua pohjavedenottamoa, joka sisältyykeskustatoimintojen alueeseen. Tämänlisäksi on suunnittelualueella olevat seudunvesihuollon kannalta tärkeät pohjavedenottamotesitetty teemakartalla 2 symbolillapohjavedenottamo.2Vahvistetussa Oulun seudun yleiskaavassaHaukiputaan Virpiniemi on osoitettumahdollisena kehitettävänä eläinurheilukeskuksensijoituspaikkana. Toisenavaihtoehtoisena sijaintipaikkana on LiminganTupos. Jos eläinurheilukeskus toteutuunoin 20 hehtaarin suuruisena voi sesijoittua Limingan puolelle. Mainittua suuremmanalueen kyseessä ollessa eläinurheilukeskusulottuu myös Kempeleen puolelle.PohjavesihankeOulun seudun eteläisissä kunnissa onkäynnistynyt pohjavesihanke, jossa MuhoksenHirsijärveltä toimitetaan keskitetystipuhdasta vettä Kempeleeseen, Liminkaan,Lumijoelle, Muhokselle, Oulunsaloonja Tyrnävälle. Veden jakelu tapahtuukunnallisten vesilaitosten toimesta.Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kerätytjätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkinLakeuden keskuspuhdistamolle Kempeleeseen,jossa puhdistetaan myös Kempeleenja Oulunsalon jätevedet. Tulevaisuudessamyös Hailuodon jätevedet johdetaanLakeuden keskuspuhdistamolle.Kuntien väliset nykyiset ja suunnitellutsiirtoviemärit on esitetty teemakartalla 2.EnergiahuoltoFingrid Oy on suunnitellut uuden 400 kV.nvoimajohdon rakentamista Muhokseltapohjoiseen Tornion seudulle ja edelleenRuotsiin. Muhokselta etelään Haapavedelleja Reisjärvelle on tällä hetkellä 220 kV:nlinja, joka pitkällä aikavälillä muutetaan400 kV:n johtolinjaksi. Teemakartalla 240

nykyiset 220 kV:n linjat on esitetty merkinnällävoimajohto.Uudet linjat on esitetty merkinnällä suunniteltu400 kV:n voimajohto.Yleiskaavakartalla 1 on esitetty ekologinenkäytävä sekä Tupokselle, Lapinkankaalleettä Hirvinevalle. Käytävän toteuttaminenedellyttää hirville soveltuvan alikulunrakentamista ainakin valtatie 4:n jarautatien ali.Edellä esitettyjen merkintöjen lisäksi yleiskaavassaon esitetty seuraavat aluevarausmerkinnät:EHTyrnävän ja Limingan hautausmaat onesitetty merkinnällä hautausmaa-alue.Muiden kuntien hautausmaat sisältyvätkeskustatoimintojen alueeseen.SE-3Limingan Haaransillan liittymän itäneljänneksessäon selvitysalue. Alue sijaitseeseudun liikenteen kannalta tärkeiden valtateiden4 ja 8 liittymässä. Valtatie 4:n liikenteenkannalta tarkastellen liittymän osoittaminenpalvelujen ja hallinnon alueeksi,kunnan toiveiden mukaisesti, ei nykytilanteenvallitessa ole mahdollista. Näin ollenalueen maankäytön ja liikenteen järjestäminenedellyttää seudun yleiskaavaa yksityiskohtaisemmanosayleiskaavan tekemistä.WMeri, järvet ja joet on esitetty merkinnällävesialue. Limingan lounaisosassa sijaitseeLiminganjärvi, joka vielä 1900 luvunalussa, ennen järven kuivattamista, olikooltaan nykyistä paljon suurempi. Järvenvesittämistä suunnitellaan. Yleiskaavassajärvi on esitetty alkuperäisen järven kokoisena.4.2. YleiskaavamääräyksetYleiskaavassa on annettu seuraavat yleiskaavamääräykset1. Tämän yleiskaavan perusteella ranta-alueella eivoi poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:nmukaisesta rakentamisrajoituksesta.2. Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän V, AP-, P-, P-1, TP-, T-, MA, MA-1 ja RM-alueet sekä kehitettävätA-1 ja P-alueet ovat MRL 16 §:n mukaistasuunnittelutarvealuetta. Lisäksi jäävät voimaankuntien yleiskaavoissa ja rakennusjärjestyksissäosoitetut suunnittelutarvealueet.Seudun yleiskaavassa yhdyskuntarakennettaja maankäyttöä ohjataan yleispiirteisestija esitetään tavoitellun kehityksenperiaatteet. Yleiskaavan yleispiirteisyydestäjohtuen ranta-alueelle rakentamisenohjaaminen edellyttää tätä yleiskaavaayksityiskohtaisempaa oikeusvaikutteistayleiskaavaa tai asemakaavaa.Yleiskaavamääräyksessä 2 esitettyjenrakentamiseen varattujen alueiden (AP-,P-, P-1, TP-, T-, RM, kehitettävät A-1 ja P)sijainti on yhdyskuntarakenteen kannaltaedullinen ja lisäksi niille on rakentamispaineita.Alueiden osoittamisella suunnittelutarvealueiksivarmistetaan, että rakentamisestaaiheutuva mahdollinen haitta myöhemmällekaavoitukselle tulee näin seudunyleiskaavaa tarkemmin tutkituksi.Yleiskaavan soveltamisohjeissa on kuvattumillä tavoin rakentamiseen tarkoitetut alueettullaan tarkemmin suunnittelemaan.MA- ja MA-1 alueet osoitetaan suunnittelutarvealueiksi,koska ne ovat pääosin valtakunnallisestiarvokasta maisema-aluetta.Näillä alueilla muiden rakentamisen edellytystenlisäksi on varmistettava hankkeensopivuus maiseman kannalta.41

5. Yleiskaavan muutosSeudun yleiskaava-alueella päivittäistavarakaupatsijaitsevat ensi sijassa keskustatoimintojenalueella, paikallis-, lähi- ja kyläkeskuksissa.Keskustatoimintojen alueella(C-1, C-2, C-3) voi olla vähittäiskaupansuuryksiköitä. Seudun keskustojen ulkopuolellavähittäiskaupan suuryksiköitä onnykyisin Haukiputaan Annalankankaallasekä Oulun Linnanmaalla, Ruskossa jaLimingantullissa. Nämä suuryksiköt onesitetty vahvistetussa Oulunseudun yleiskaava2020:ssä merkinnällä KM.Sen jälkeen, kun yleiskaava saatettiin ympäristöministeriönvahvistettavaksi, laadittiinseudun kaupan sijoittumista koskevaselvitys ja Oulun kaupungissa käynnistyiRitaharjun noin 8 000 asukkaan asuntoalueensuunnittelu. Ritaharjun tavoitesuunnitelmassavaraudutaan, kaupalliseenselvitykseen perustuen, seudun pohjoisensektorin tilaa vievän kaupan keskukseen,retail-parkin ja hypermarketin sijoittamiseenalueelle. Ritaharjua pidetään soveliaanavähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikkana,koska alue on kaupallisesta näkökulmastayksi tulevaisuuden viidestäkaupallisesta keskittymästä, josta kahdenkilometrin etäisyydellä asuu noin 10 000asukasta.KMEm. selvityksen ja Ritaharjun suunnitteluunliittyneen kaupallisen selvityksen perusteellahyväksyttyä yleiskaavaa esitetäänRitaharjussa muutettavaksi. Vahvistetunyleiskaavan Raitotien ja moottoritienliittymän lounaisneljännekseen sijoittuvastatyöpaikka-alueesta (TP) osa esitetäänmuutettavaksi kaupallisten palvelujenalueeksi. Merkintä mahdollistaa vähittäiskaupansuuryksikön sijoittamisen alueelle.PTämän lisäksi osa tästä työpaikkaalueesta(TP) esitetään muutettavaksipalvelujen ja hallinnon alueeksi. Merkintämahdollistaa erikoistavarakaupan palvelujenesim. retail-parkin sijoittamisen alueelle.Ritaharjusta pohjoiseen sijoittuvaa HaukiputaanHolstinmäen liittymää pidetäänkaupallisessa selvityksessä hyvänä tilaavievän kaupan sijaintipaikkana. Tosin varauksenamainitaan, että Ritaharjun kehittäminensaattaa rajoittaa alueen kehitysnäkymiä.Tästä johtuen aluetta pidetäänselvityksessä soveliaana liikenne- ja logistiikkapalveluidensijaintipaikkana. Yleiskaavaavalmistelevan seuturakennetiiminnäkemyksen mukaan Haukiputaan Murtoperäsoveltuu liikennepalveluaseman paikaksiHolstinmäkeä paremmin.Holstinmäkeen on yleiskaavatyön kuluessaesitetty palvelujen ja hallinnon aluetta,jonne voisi sijoittaa tilaa vievän erikoistavarakauppanaluetta. Yhdyskuntarakenteenkannalta moottoritien länsipuolisetneljännekset soveltuvat erikoistavarakaupanpaikaksi moottoritien itäpuolisia neljänneksiäparemmin. Luoteisneljänneksessäon suuri muuntoasema ja lounaisneljänneksenmaasto asettaa kohtuuttomiarajoituksia em. toiminnan sijoittamisellekyseiseen neljännekseen.Oulun Ritaharjuun on yleiskaavan vahvistumisenjälkeen laadittu kaavarunko, jossa5000 asukkaan asuntoalue on vahvistetunyleiskaavan aluevarausta laajempana esitettyulottuvaksi lähes Haukiputaan rajalle.Alueella on varauduttu Ritaharjun ja Kellonväliseen tieyhteyteen, joka palvelee ensisijaisestialueiden välistä liikennettä.Yleiskaavan muutoksessa Haukiputaan jaOulun raja-alueille on esitetty yhteissuunnittelualueenohjeellinen rajaus,joka ulottuu moottoritien itäpuoliselta alueeltameren rantaan Haukiputaan ja Oulunvälisen kuntarajan molemmin puolin. Alueellavaraudutaan kuntien yhteistyössätapahtuvaan suunnitteluun, jossa tarkastellaanrajan läheisyydessä olevien erilaistentoimintojen yhteensovittamista.Yhteissuunnittelualueella Haukiputaanpuolella on voimassa ympäristöministeriön42

vahvistama Oulun seudun yleiskaava2020 ja Oulun puolella kaupunginvaltuustonvahvistama Oulun yleiskaava 2020.Alue osoitetaan suunnittelualueena, koskaalueen käyttöä suunnitellaan seudunyleiskaavaa tarkemmin. Tarkemmissasuunnitelmissa määritellään asutuksen jatyöpaikkojen sijoittuminen, palvelujen tarveja liikenteen järjestelyt yhteissuunnittelualueella.Tavoitteena Haukiputaan kunnallaja Oulun kaupungilla on laatia yhteistyössäyhteissuunnittelualuetta koskevatavoitesuunnitelma, jossa esitettyjä tavoitteitakunnat voivat tarkentaa omissa seudunyleiskaavaa tarkemmissa osayleis- jaasemakaavoissa.P-1Muutoksena ympäristöministeriössä vahvistettavanaolevaan seudun pohjoisosienyleiskaavaan esitetään liikenne ja palveluhakuiselleyritystoiminnoille tarkoitettuapalvelujen ja hallinnon aluetta HaukiputaanMurtoperään alueelle, joka em. selvityksenmukaan soveltuisi liikennepalveluunliittyvien toimintojen alueeksi. Ympäristöministeriössähyväksyttävänä olevassaOulun seudun yleiskaava 2020:ssäalue oli selvitysalueena (SE-2). Muutostaesitetään myös Kempeleen Ouluntullissaolevan liikennepalveluaseman merkintään.Hyväksytyssä yleiskaavassa alue on merkinnälläP. Muutoksessa merkinnäksi esitetäänyhdenmukaisuuden vuoksi P-1-merkintää samalla tavoin kuin Tupoksen jaMurtoperän liikennepalveluasemien kohdalle.P-1 alueet ovat taajamien ulkopuolisiapalvelu- ja yritystoiminnan alueita, jotkatukeutuvat alueen pääväylään. Alueita eiole tarkoitettu erikoistavarakaupan suuryksiköilleeikä kuntakeskuksille luonteenomaisillepalveluille. Alueelle sopivaa palvelu-ja yritystoimintaa ovat esim. liikennepalveluasemat,huoltoasemat, kylmäasemat,autoilijoiden taukopaikat, matkailu- jamajoituspalvelut, viihde- ja virkistyspalvelutsekä veneiden, asuntovaunujenJa moottorikelkkojen myyntipisteet.Hyväksytyssä Oulun seudun yleiskaava2020:ssä Kiimingin Yrityspuiston alue ontyöpaikka-alueena. Kaupallisessa selvityksessätodetaan, että Yrityspuisto on Kiiminginkiinnostavin tilaa vievän kaupansijaintialue. Alue on tulevaisuudessa valtatienparantamisen johdosta entistä paremminsaavutettavissa ja alueella on runsaastitilaa erikoistavarakaupan tarpeisiin.Alueelle on syntynyt viime aikoina vapaaaikaaja virkistystoimintaa palveleviamyymälöitä. Tästä johtuen hyväksytynyleiskaavan työpaikka-alue merkintää esitetääntarkistettavaksi merkinnäksi TP/P,joka mahdollistaa urheilu- ja virkistystoimintaapalvelevien myymälöiden sijoittamisenalueelle.Yleiskaavan laajennusehdotuksessa TyrnävänLintusuota esitetään suojelualueeksi.Lintusuo ulottuu myös Muhoksen kunnanpuolelle. Tästä johtuen ympäristöministeriössävahvistettavana olevaa yleiskaavaaesitetään tarkistettavaksi siten,että maa- ja metsätalousvaltaisena alueena(M) oleva Lintusuon Muhoksen puoleinenosa muutetaan suojelualueeksi.SLYleiskaavan laajennuksessa Muhoksentaajaman ja Tyrnävän taajaman välinenMuhostie (Tyrnäväntie) osoitetaan seudullisenatienä. Vahvistettava olevassa yleiskaavassatie sisältyy maa- ja metsätalousvaltaiseenalueeseen. Tästä johtuen yleiskaavanmuutoksessa tielle esitetään merkintääseututie/pääkatu.43

6. Yleiskaavan vaikutusten arviointiMaankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:nmukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksiaselvitettävä siinä laajuudessa, että voidaanarvioida suunnitelman toteuttamisenmerkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan jailmastoon3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteenja luonnonvaroihin4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-ja energiatalouteen sekä liikenteeseen5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöönja rakennettuun ympäristöön6.1. Tehdyt selvitykset ja arviointimenetelmäVaikutusten arviointia varten ei ole tehtyerillisiä selvityksiä vaan vaikutusten arviointiperustuu olemassa oleviin selvityksiinja vaikutusten arvioitsijoiden asiantuntemukseen.Luonnoksen vaikutukset on arvioinut seuraavaasiantuntijaryhmä:• Kaj Nyman, arkkitehti, FT, yhdyskuntasuunnittelunprofessori emeritus, Oulun yliopisto (Yhdyskuntaja rakennettu ympäristö)• Jussi S. Jauhiainen, FT, suunnittelumaantieteenprofessori, Oulun yliopisto (yhdyskunta jatalous)• Staffan Lodenius, professori, Tampereen teknillinenyliopisto (yhdyskunta ja kauppa)• Timo Ernvall, Tkl, professori, Helsingin teknillinenkorkeakoulu (liikenne)• Jouko Siira, dosentti, Oulun yliopisto (luonnonympäristö)• Jorma Panu, maisema-arkkitehti, ympäristösuunnittelijaVaasan kaupunki (maisema)• Antti Harjunen, piiriagrologi & Heikki Ollikainen,talousneuvonnan vastaava & Alpo Törmänen,suunnitteluagrologi, Pro Agria (maatalous)• Kristiina Peltola, perusturvajohtaja, Limingankunta & Eeva Kokko, perusturvajohtaja, Limingankunta, Juhani Jäälinoja, sivistystoimen johtaja,Limingan kunta sekä kansalaisopiston rehtori,Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunta &Erkki Voutilainen, terveystarkastaja, Limingankunta & Katja Forsström, terveystarkastaja,Tyrnävän kunta & Veli-Matti Hietikko, nuorisoraittiussihteeri,Tyrnävän kunta (sosiaaliset olotja kulttuuri)Asiantuntijat kokoontuivat yhteiseen tapaamiseenkaksi kertaa. Ensimmäisessätapaamisessa osallistujille kerrottiin, mitenyleiskaava toteutuessaan muuttaa seudunnykytilaa. Kokoontumiseen osallistui arvioitsijoidenlisäksi seuturakennetiimi, jonkatehtävänä on valmistella yleiskaavaasen eri työvaiheissa. Tämän jälkeen asiantuntijatlaativat omalta arviointialueeltaankirjallisen vaikutusten arvioinnin, jonka heesittelivät toisessa yhteisessä kokoontumisessa.Sosiaalisten olojen ja kulttuurinvaikutuksia arvioinut ryhmä kokoontui arviointiavarten kaksi kertaa. Ensimmäisessäkokoontumisessa ryhmä keskustelunlisäksi tuotti eläytymismenetelmällä Liminganlakeuden tulevaisuuden myönteisen jaei-toivotun kehityksen tarinat. Keskusteluntuloksena syntyi kirjallinen arvio yleiskaavanvaikutuksista.6.2. Yhteenveto yleiskaavaluonnoksenvaikutusten arvioinnistaVaikutusten arviointi on esitetty kokonaisuudessaanraportissa 2 ”Vaikutusten arviointi”.Vaikutukset maankäytön ja rakennetunympäristön näkökulmasta• yhdyskuntarakenne hajoaa• rakentamisalueet voidaan ottaa käyttöönsattumanvaraisessa järjestyksessä• voimakkaaseen kasvuun perustuvasuunnittelu tuottaa heikkotasoista rakennettuaympäristöäYleiskaava voimistaa vallitsevia muutostrendejä.Yhdyskuntarakenne muuttuu44

kaikkialla ydinkeskustan ulkopuolella. Perinteinenmonipuolisiin palveluihin perustuva,joukkoliikennettä suosiva yhdyskuntarakennehajoaa. Tilalle tulee kaupallisiintoimintoihin perustuva, henkilöautoliikennettäsuosiva yhdyskuntarakenne. Vanhatpaikalliset keskukset heikkenevät. Uusienkaupallisten keskittymien myötä kaupallisetpalvelut jakaantuvat kaupunkiseudullenykyistä tasapuolisemmin. Yleiskaavaavaa runsaasti uusia rakentamisen mahdollisuuksiasynnyttäen eri puolille seutuarakentamisen painetta, jota on vaikeasäädellä, varsinkin kun toteutusyksikötovat entistä suuremmat. Jos toteuttamisenseudullinen suunnittelu on samalla tavallatrendeihin mukautuvaa kuin yleiskaavakin,”tasapainoinen kehitys” jää haaveeksi:yleiskaavassa varatut rakentamisalueetotetaan käyttöön sattumanvaraisessa järjestyksessä.Avoin viljelty maisema säilyy.Uusi pientaloasutus laajentaa vanhojayhdyskuntia reunoiltaan, mutta mielekäsrajautuminen avoimeen maisematilaanlienee aikaansaatavissa. Yleiskaava turvaakohtuullisessa määrin merenrannan jametsien virkistyskäytön.Lakeuden kylät säilyvät, sikäli kuin yleiskaavankyläkouluja tukeva periaate toteutuu.Eläinurheilukeskukselle on löytynytsopiva sijoitus.Rakentaminen maisemallisesti arvokkaisiintai kulttuurihistoriallisesti merkittäviinympäristöihin on yleiskaavassa tarkoinohjattu, mikä osaltaan rajaa rakentamisenpiiriin otettavat alueet. Rakennetun ympäristönmuodostumiseen rakennusalueidensisällä yleiskaava luonteensa mukaisesti eiota kantaa, vaan siirtää vastuun alempiasteisillekaavoille. Kuitenkin jo se, ettäyleiskaavassa avataan rakentamisellemahdollisuus, merkitsee tulevalle rakennetulleympäristölle reunaehtoja, joita alempiasteinenkaavoitus ei voi parantaa.Erityisesti pääteiden liittymiin rakennettavienkaupallisten keskittymien suunnittelutarjoaa ympäristön muodostamiselle lähesylitsepääsemättömiä ongelmia liikenneväylienhajottaessa rakennettavaa aluettasekä toiminnallisesti, visuaalisesti ettäakustisesti. Mahdollisesti tarvittavat meluesteetpirstovat maankäyttöä vielä lisää.Kokemus osoittaa, että voimakkaaseenkasvuun perustuva suunnittelu tuottaalähes poikkeuksetta heikkotasoisen rakennetunympäristön. Syynä on lähinnäkiire, jolloin tyydytään liian heikkoihinkompromisseihin. ”Laadukkaan” ympäristönaikaansaaminen edellyttää siten poikkeuksellisiaponnistuksia.Vaikutukset talouden ja yhdyskuntarakenteennäkökulmasta• työpaikat, asuminen ja kuluttamineneivät riittävästi kohtaa alueellisesti• yhdyskuntarakenne hajautuu• kaupallisten rakenteiden uudistaminenvaikuttaa asukkaiden lähipalvelujentarjontaanSuunniteltu asuminen laajennusalueellaon suureksi osaksi pientalovaltaista Käytännöksimuodostunevat kahden tai jopakolmen auton perheet. Lumijoelle esitettymaankäyttö on taloudellisessa mielessämäärältään vähäistä ja kestävää. Liminganja osittain Tyrnävän suhteen on esitetystäkehityksestä vaarana, että niistä muotoutuuvuoteen 2020 mennessä huolestuttavassamäärin Oulun kaupunkiseudun”nukkumataajama”, josta ajetaan päivittäinniin työpaikoille kuin kuluttamisen kohteisiin.Nämä työpaikat ja kuluttamisen kohteetvoivat sijaita osittain Oulun eteläpuolella,mutta suureksi osaksi Oulussa taisen pohjoispuolella. Työpaikat, asuminenja kuluttaminen eivät riittävästi kohtaa alueellisesti.Yhdyskuntarakenne hajaantuu jakaupunkiseutu laajenee sykäyksittäin jaosittain hallitsemattomasti. Liikenteessäpakollisesti vietetty aika lisääntyy oleellisesti,millä on kansantaloudellisesti ja ympäristöllisestikielteinen vaikutus. Liminkaanon merkitty tiivistyväksi A-1-alueeksipitkä osuus, joka on valtatien välittömässäläheisyydessä. Melu- yms. ympäristöhaitatovat ilmeiset, mikä vähentää alueen viihtyvyyttäja sen taloudellista arvostusta.Yleiskaavassa merkitty suuremman tien”oikaisu” arvokkaan Tyrnävän peltomaisemanläpi voi jäädä toteutumatta vuoden2020 jälkeen, mikäli tuolloin kiinnitetäänhuomiota nykyistä enemmän ympäristö- jamaisema-arvoihin. Tällöin liikenne valtatielläkasvaa entisestään ja valtatietä myö-45

täilevän asumisnauhan käytettävyysasuinalueena laskee. Tämän lisäasumisensijoittamista muualle tulisi harkita. Tiiviin jamatalan asuinrakenteen mielekkyyttä tuleepohtia.Kaupallisten rakenteiden uudistaminenvaikuttaa asukkaiden lähiympäristön lähipalvelujenja lähikauppojen tarjontaan.Kielteinen vaikutus vähentää yhdyskuntarakenteentaloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.(Suur)yksiköiden määrällisessä jalaadullisessa uudistamisessa tulisi kiinnittääsuurempaa huomiota kaupan yksiköidensijoittamisen ajalliseen rytmiin. Ei tuleosoittaa kaupallisten rakenteiden niin nopeaaja laajaa kehitystä ilman että olisitietoa kaupan uudelleenorganisoinnin jalaajentamisen taloudellisista pitkäaikaisistavaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen.Myös epäsuorat taloudelliset vaikutukseton huomioitava, joista tärkeinä ovat liikenteenympäristöhaitat (melu, saaste, liikenneturvattomuus)ja autojen viemän tilan ja”autoriippuvuuden” merkitys asuinalueenarvostuksessa.Yleiskaavassa tulisi kiinnittää voimakkaamminhuomiota esitetyn maankäytönkehityksen ajalliseen rytmittämiseen laajennusalueellaniin, että toteutetaan alueellisestikompakteja kokonaisuuksia samanaikaisestiasuntojen, työpaikkojen,kulutuksen ja palvelujen suhteen. Kaavaanvoitaisiin kirjoittaa sisään jopa määrättyjäajallisia maankäytön kehittämisen tavoitteita.Tällä tavoin voidaan parantaa kaavantaloudellisia vaikutuksia ja välttää keskeneräisenkehityksen tuomia taloudellisia jamuitakin ongelmia.Oulun seudun yleiskaavan muutoksessa jalaajennuksessa tulisi perustella selkeästi,yksiselitteisesti ja vakuuttavasti, mitenkaavaehdotuksen maankäyttö tukee jatoteuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti jaekologisesti kestävää kehitystä yleiskaava-alueella.Vaikutukset kaupallisten palvelujen näkökulmasta• kaupan rakenne tukeutuu voimakkaastivt 4:än, haasteena väylän ja sen ympäristönlaadun takaaminen• palvelurakenteen sitominen voimakkaastivt 4:n luo kaupan kehittämisenmahdollisuuksia, mutta toisaalta voimistaakaupallisen ja julkisen palveluverkostojeneriytymistä toisistaanToteutuvien kaupallisten palvelujen kokonaismitoitustatai sijoittelua ei pystytä kaupunkiseututasonkaavoituksella ohjaamaantai ennakoimaan, joten muutostenvaikutuksiakaan ei luotettavasti pystytäarvioimaan. Yleisesti ottaen voidaan arvioida,että ehdotettu keskusrakenne jakaupan suuryksiköiden sijoitus vastaavatvarsin hyvin yleisesti hyväksyttyjä tavoitteitakuten ”eheyttävän suunnittelun” periaatteita.Kaavajärjestelmän antamia keinojamaankäytön, liikenteen ja esimerkiksi kaupansuuryksiköiden sijainnin ohjaukseenon käytetty johdonmukaisesti hyväksi.Kaupan rakenne tukeutuu aluekeskusten,kauppakeskusten ja suuryksiköiden osaltahyvin voimakkaasti vt 4:ään. Palvelukeskittymätovat hyvin saavutettavissa läheskaikista kaupunginosista ja taajamista.Moottoritietasoisen valtakunnanväylänvaljastaminen kaupunkiseudun palvelurakenteenrungoksi sisältää omat haasteensa.Yleiskaavassa tien varsi onkin merkittylaatukäytäväksi, mikä sisältää sellaisetperiaatteet kuin eri liikennemuotojen(myös joukko- ja kevytliikenteen) keskinäinenintegrointi sekä ympäristöllisten arvojenvaaliminen ja kehittäminen. Keskeisiksihaasteiksi jää näiden laatutekijöiden toteutumisenvarmistaminen sekä maankäytönja liikenteen yhteensovittaminen ylikunnallisistaliikennesuoritetarpeista tinkimättä(kapasiteetti-, sujuvuus-, turvallisuus-,orientoitavuus- yms kriteerit). Voidaan näinollen arvioida, että palvelurakenteen voimakassitominen vt 4:n varaan sisältäämahdollisuuksien ohella myös tiettyjä riski-, epävarmuus- ja eturistiriitatekijöitä. Samoinse voimistaa kaupallisen ja julkisenpalveluverkostojen eriytymistä toisistaan,kun opetus-, sosiaali-, liikunta- yms. palvelutmieluummin noudattavat asutusrakennettakuin liikenneverkkoa. Kun kaupansuuryksiköt sijoittuvat liikenteen pääväylienvarsille, jää toisaalta pienemmille kaupanyksikölle riittävästi ostovoimaa ja elintilaaasuntoalueiden ja taajamien keskeltä,esim. julkisten palvelujen yhteyteen. Kau-46

pallisten palvelujen moninaisuus voi hyvintoteutua seudun yleiskaavan puitteissa.Vaikutukset liikenteen näkökulmasta• liikennemäärien kasvusta ongelmiavaltateiden ja alemman tieverkon liittymissä• joukkoliikenteen kehittäminen kuntiensisäisten yhteystarpeiden hoitoon eiole mahdollista pienen väestöpohjanvuoksi• valtateiden läheisyyteen osoitettu pientaloasuminenlisää tarvetta meluhaittojentorjuntaanLiikennemäärien kasvusta aiheutuu ongelmiavaltateiden ja alemman tieverkonliittymissä. Erityisen ongelmallinen on valtatie8:n osuus, jolle yleiskaavaluonnoksessaon esitetty eritasoliittymän ohellamyös kiertoliittymiä. Ongelmaa pahentaaasumisen, työpaikkojen ja palvelujen lisääminenvaltatie 8:n eteläpuolelle Limingankeskustaajaman kohdalle sekä Haaransillanliittymän läheisyyteen.Joukkoliikenteen kehittäminen kuntiensisäisten yhteystarpeiden hoitoon ei lienemahdollista pienen väestöpohjan vuoksi.Tilauspohjainen joukkoliikenne saattaisiolla yksi kehittelykelpoinen vaihtoehto.Kuntien yhdessä organisoimat ja kuntarajatylittävät palvelulinjat voisivat helpottaaesim. autottomien liikkumista. Vaikka bussiyhteydetovat olemassa keskeistä kyläkeskuksista,yhteyksien vuoromääriä, vuorovälejäja liikennöintiaikoja tulisi kehittääedelleen. Joukkoliikennettä helpottaisimyös toimivampi vaihto- ja lippujärjestelmä.Joukkoliikenteen yhteystarpeita Kempeleenja Oulunsalon suuntaan tulisi myösselvittää.Valtatie 8:n varteen Limingan ja Haaransillanliittymien tuntumaan on esitetty palvelutoimintaa,jotka lisäävät merkittävästiliikennettä ja kuormittavat liittymiä. Limingankeskustaajaman kohdalle valtatie 8:neteläpuolelle esitetyn alueen tarpeellisuuttatulisi vielä pohtia, koska alue on vaikeastisaavutettavissa ja lisännee näin onnettomuusriskiä.On todennäköistä, ettäTupoksen eritasoliittymä kykenee välittämäänliittymän läheisyyteen esitettyjenpalvelutoimintojen aiheuttaman lisäliikenteenongelmitta.Kasvavan liikenteen myötä lisääntyvätmelu ja liikenteen päästöt. Vilkkaiden valtateidenläheisyyteen osoitettu pientaloasuminenlisää tarvetta meluhaittojen torjuntaan.Ouluntullin liittymä välittänee hyvin muutosluonnoksessaesitetystä maankäytöstä(P-1, RM) syntyvän liikenteen. MuutoksessaJääliin esitetty maankäyttö (TP/P) tuoalueelle lisää liikennettä, mutta eritasoliittymäkykenee sen välittämään. Ritaharjuunsuunnitellut muutokset lisäävät liikennettäeritasoliittymässä ja Raitotiellä. Tämäedellyttää merkittäviä investointejaRaitotien kehittämiseksi, Pohjantien jaerityisesti eritasoliittymän poistumisramppienruuhkautumisen estämiseksi. Lisääntyvätliikennemäärät vaikuttavat myös Ritaharjunalueen viihtyvyyteen, ilman laatuunja turvallisuuteen. On todennäköistä,että Holstinmäelle muutoksessa esitettypalvelutoiminta (P) ei vaikeuta liikennöintiäeritasoliittymässä. Myös Murtoperän eritasoliittymäpystyy helposti välittämäänmuutoksen (P-1, RM) johdosta syntyvänliikenteen. Muhos-Tyrnävä tieyhteysmuutosei ole liikenteellisesti merkittävä. Muhokselleesitettyä uutta suojelualuetta sivuaahyvin läheltä moottorikelkkareitti.Vaikutukset luonnon näkökulmasta• luonnonsuojelulain luontotyyppejämyös suojelualueiden ulkopuolella• uhanalaisten lajien luetteloja tarkistettavaja täydennettäväLuonnonsuojelulaissa mainittuja luontotyyppejäon selostuksen tiedoista poiketenmyös suojelualueiden ulkopuolella, kutenesim. merenrantaniittyjä Lumijoen Varjakanlänsipuolella ja tervaleppäkorpia ainakinLumijoen Hirvasniemessä. EU:n luontodirektiivinliitteen 1 mukaisia luontotyyppejäon suojelualueilla. Luontotyypeistämetsäsukkessiosarjaa ei ole ja yksittäistenluonnontilaisten metsätyyppienkin edustavuuson heikko, kuten järvien ja lampienkin.Ahokinjärvi on ainoa merkittävän kokoinensuojelualueiden järvi. Nuoluanjärvion lähes luonnontilaisen suoalueen kes-47

kellä ja Suutarinjärvi on merkittävä virkistyskohde.Näiden merkitys olisi kaavassaosoitettava. Metsäkeskus on inventoinutyksityismailla olevia luonnonsuojelulaissamainittuja tärkeitä elinympäristöjä. Olisitoivottavaa, että kohteet voisi esittää kartoilla.Valtakunnallisesti uhanalaisten kasvilajienluetteloon tulisi liittää joitakin luettelossamainitsemattomia lajeja. Myös EU:n luontodirektiivinliitteiden II ja IV lajeja sekäSuomen kansainvälisiä vastuulajeja onmuitakin kuin selostuksen liitteessä mainitutlajit.Yleiskaavaluonnoksen uhanalaisten lintulajienluettelosta on syytä poistaa alueenpesimälinnustoon kuulumattomat keräkurmitsa,pikkujoutsen ja valkoposkihanhisekä sinirinta. Poistettava olisi myös alueenpeltolinnustoon kuulumaton pikkukuovi.Linnuston esittelystä puuttuu suolinnusto.Hyvät lintupaikat sekä pesimäalueettulisi esittää kartalla.Luonnoksessa Liminganlahden tuntumaanesitetty maa- ja metsätalousvaltaisellealueelle esitetty loma-asutusvaraus tulisipoistaa, koska alue ei sovellu lomaasutukseeneikä kevyen liikenteen pääsyäranta-alueelle tulisi sallia muualla kuinTemmesjokisuulla.Lakeutta halkovat useat tiet pirstovat Liminganlakeuden valtakunnallisesti merkittäväämaisema-aluetta, samoin kuin valtatie4:n uusi linjaus. Tiet eivät saa eristäämeren puoleista aluetta itäpuoleisista alueistavaan ekologiset yhteydet on säilytettäväeläinten ja virkistäytyjien kulun mahdollistamiseksi.Kartalle olisi syytä lisätä luontoturismia jamatkailua palvelevat kohteet. Kevyen liikenteenja moottorikelkkailun pääverkkojenesittäminen teemakartalla on tarpeellista.Maankohoamisrannikko on valtakunnallisestimerkittävä kohde, jonka vaaliminenon tärkeää. Kaava-alueen joet ovat pääasiassamaatalouden kuormittamia. Hajakuormitustaon vähennettävä. Kempeleenjäteveden puhdistamon puhdistusteholleon asetettava suuret vaatimukset, koskapurkupaikka on Liminganlahti, Suomenarvokkain lintuvesi. Suojelualueiden ulkopuolisillaarvokkailla luontokohteilla ontärkeä merkitys luonnon monipuolisuudensäilymisessä. Tällaisten kohteiden jauhanalaisten eliöiden esiintymät olisi tarpeellistasaada kartalle.Vaikutukset maiseman näkökulmasta• yleiskaavalla tuettava vesistöjen käyttöäosana viheraluejärjestelmääJotta maisema-alue säilyisi terveenä jatuottavina, sen huuhtoutuneimmat ja vähäravinteisimmat,karut selänteiden vedenjakaja-alueetja vastaavasti ravinteikkaatlaaksonpohjat ovat avainasemassa. Luonnoksessametsäiset vedenjakajaselänteetjäävät yleisesti ottaen hyvin rakentamisenulkopuolelle maa- ja metsätalousvaltaiseksialueeksi, joilla on lisäksi laajahkoja suojelualueita.Jokilaakson maisemarakenteenhahmottajana ja maiseman tuottokyvynturvaajina vedenjakajat tulisi merkitäkaavaluonnokseen.Maisemarakenteen toinen äärialue; purotja merenrannat ovat maisema-alueen rehevintäja uusiutuvinta vyöhykettä, jokatällä maisema-alueella kapeanakin kaistaleenariittää turvaamaan maisemarakenteenelinvoiman ja tuottokyvyn. Myös vesistöalueidenjatkuminen eri maankäyttömuotojenläpi erityisesti taajamamerkinnänalueella tullut merkitä kaavaluonnokseen.Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Tyrnäväntaajaman läpi kulkeva, taajamaa jäsennöivä,vesistöön tukeutuva viheralueaihesekä Limingan lahti. Näiden äärialueidenkäyttöä johdonmukaisesti osanaviheraluejärjestelmää kussakin taajamassatulisi yleiskaavalla paremmin tukea,jotta tulevaisuudessa vältytään kalliiltamaiseman restauroimistoimenpiteiltä.Myös viheryhteydet ja ekologiset yhteydettulisi saada noudattamaan näitä maisemarakenteenäärialueita. Erityisen tärkeäätämä on Limingan keskustan ja Tupoksenvälisellä alueella, jossa tulisi turvata mahdollisimmanlaajat ja leveät rakentamattomatviheryhteydet myös Limingan lahdenja arvokkaiden peltolakeuksien välille.48

Ehdotettu maankäyttö sinänsä turvaa maisemantuottokyvyn ja sitä ylläpitävät prosessitvarsin hyvin. Kuitenkin veden kierronts. sade- ja huleveden imeytymisen,viiveen ja puhdistumisen varmistamiseksisekä pienilmaston parantamiseksi olisiyleiskaavassa hyvä osoittaa alueita ja toimenpiteitäkuten huleveden purkupaikkoihinrakennettavia kosteikkoja tai sadevettäimeyttäviä ja viivyttäviä painanteita. Tällaisiaaltaita tulisi harkita erityisesti ylläpitämäänem. viheryhteyttä Liminganlahden jaarvokkaan peltoalueen välille antamaanväljyyttä muuten helposti umpeen kasvavaanyhdyskuntarakenteeseen valtatiensuunnassa.Hallanarassa ja tuulille alttiissa, tasaisessalaaksonpohjassa myös pienilmastoa parantavientuulensuojaistutusten merkitsemistätulisi harkita.Vaikutukset maatalouden näkökulmasta• viljelyliikenteelle mahdollisuus esteettömäänliikkumiseen• kotieläintiloille ja kasvitarhoille riittävätsuojaetäisyydet• yhtenäisten perunatuotantoalueidensäilyttäminen tärkeääMyönteistä maatalouden kannalta on että,suunnittelun lähtökohtiin ja tavoitteisiin onkirjattu maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksienturvaaminen. Näitä toimenpiteitäovat toimintojen kehittämisedellytystenturvaaminen riittävän laajoilla suojaalue-,viljely- ja rakentamisaluevarauksilla.Kaavan avulla halutaan turvata hyvien jalaajojen maatalousalueiden säilyminenviljelykäytössä sekä avoimien peltoalueidensäilyminen arvokkailla maisemaalueilla.Ilman erityisiä perusteita ei hyviäja yhtenäisiä peltoalueita oteta taajamatoimintojenkäyttöön eikä laajoja metsäalueitasaa pirstota muulla maankäytöllä.Hyvä asia on, että myös kaavan tavoitteenaon viljelyn jatkuminen ja viljellyn kulttuurimaisemanylläpito.Perinteisen merenrantamaiseman säilymistäluonto- ja kulttuuriarvojen kannaltaerityisen merkittävinä aluekokonaisuuksinaon edistettävä. On myönteistä, että kaavassaon kiinnitetty huomiota luontaisestimaan kohoamisen kautta syntyneeseenmerenrantamaisemaan.Maatalous esitetään yleiskaavaluonnoksessaympäristöä, vesistöä ja ilmapäästöjäaiheuttavana saastuttajana. Selostuksessaviitataan 1990-luvun alkupuolella tehtyyntutkimukseen peltoviljelyn vesistöä rehevöittäväänvaikutukseen. Negatiivista on,että maatalous nähdään ympäristöä pilaavanatekijänä sekä se, että viitataan vanhaantutkimukseen.Kun maataloutta käsitellään saastuttavanaja ympäristöä pilaavana ei oteta huomioonniitä myönteisiä asioita, joita maataloudessaon tehty ympäristötuen avulla vuoden1995 jälkeen. Fosfori, joka ravinteena ontiukasti sitoutunut maahiukkasiin, joutuuvesistöihin pääsääntöisesti silloin kunmaata joutuu vesistöön. Tätä estämään onperustettu kaikkien valtaojien varteennurmen peittämiä pientareita ja vesistöjenvarteen suojakaistoja. Merkittävä osa pelloistahoidetaan tarkennetun lannoituksenavulla, jolloin lannoitus määräytyy pellonravinnetilan mukaan. Lannoituksen tarkennuksenvuoksi lannoitemäärät ovatalentuneet. Myös kasvinsuojeluaineidenkäyttöä on vähennetty ja karjanlanta levitetäänja muokataan sulaan maahan, mikävähentää kuormitusta. Pellon ravinnekäyttöäon tehostettu alunamaita kalkitsemallaja säätösalaojituksella.Liikenteen suunnittelussa tulisi ottaa huomioonviljelyliikenteen esteetön jatkuminenasutuksen laajentuessa ja uusia liikenneväyliärakennettaessa.Kotieläintiloille ja kasvitarhojen suuryksiköilleon luotava kaavoituksessa riittävät49

suojaetäisyydet asutukseen nähden. Riittävänäsuojaetäisyytenä voidaan pitää 200–300 metriä.Limingan ja Tyrnävän kuntien alue muodostaaEuroopan Unionin tunnustamankorkealaatuisen siemenperunatuotannonlaatuvyöhykkeen High Grade alueen. Kaavoituksessatulisi ottaa huomioon korkeanlaatuluokan perunantuotanto siten, etteiasutuksen laajeneminen ja uusien teidenrakentaminen rikkoisi yhtenäisiä perunantuotantoalueitaeikä aiheuttaisi riskiä korkealuokkaisensiemenperunan tuotannolle.Perinteisen merenrantamaiseman sekäLimingan lakeuden viljelymaiseman avoimenasäilymistä erityisen merkittävinäaluekokonaisuuksina on edistettävä. Perusmaataloudensäilyminen on edellytyksenämaiseman avoimena pysymiselle.Tätä perinnemaiseman ylläpitoa sekämuuta viljelymaiseman avoimena pitämistäovat viljelijät hoitaneet normaalilla viljelylläsekä erilaisten ympäristötuen erityistukisopimustenavulla. Kaavoituksessatulisi ottaa myönteinen kanta merenrantamaisemanavoimena pitäviin perinnebiotooppisopimuksiinsekä edesauttaamuun viljelymaiseman pitämistä avoimenaturvaamalla perusmaatalouden harjoittamisenmahdollisuudet. Erityisesti karjataloudenjatkuminen olisi turvattava laiduntamisentärkeyden vuoksi.Kaavaan kirjattu maatalouden toimintaedellytystenturvaaminen edesauttaa Liminganlahdensäilymistä valtakunnallisestiarvokkaana lintualueena. Kaavassa voisiottaa kantaa mahdollisuuksiin kuntien taivaltion eri tukijärjestelmien kautta maksaakorvausta niille viljelijöille, jotka esimerkiksijättävät suosituilla lintualueilla sadon korjaamattaja jättävät sen eläinten ravinnoksi.Sosiaaliset vaikutukset• lähipalvelut ovat tärkeitä• työpaikkatoiminnan lisääminen mahdolliseksi• joukkoliikenteen toimivuus tärkeää• kevytliikenteen väylät tarpeellisia• rautatien melu- ja tärinä sekä voimalinjatotettava huomioon asuinalueiden sijoittelussaYleiskaavassa tulisi pyrkiä siihen, että seantaa kaikilla asumisen alueilla mahdollisuudenmahdollisimman monenlaisiinasumismuotoihin. Myös luontevan tekemisenpaikat ovat tärkeitä, ne toimivat ihmistenkohtaamispaikkoina. Asukasmääränlisääntyminen vaatii lisää palveluja, muttatoisaalta se mahdollistaa palvelujen tuottamisennykyistä paremmin. Jos asukasmääränkasvu pysyy kohtuullisena, palvelutpystytään järjestämään. Riittävä määräasukkaita koulun lähellä tukee koulun toimintaaja koulut voivat toimia kohtaamispaikkoinakaiken ikäisille ihmisille. Neuvoloiden,kouluterveydenhuollon ym. onmahdollista säilyä, jos yleiskaavaluonnostoteutuu.Tulevaisuudessa on paljon ikääntynyttäväestöä. Osa vanhuksista voi maksaa palveluista,mutta osa tarvitsee kunnallisiapalveluja. Lähikaupat ovat tärkeitä asukkaidenja etenkin vanhusten kannalta.Suuret marketit ja niiden pitkät aukioloajatheikentävät lähikauppojen mahdollisuuttaselviytyä. Pienkauppojen tukeminen kaavallisestion hankalaa, koska ostospäätöksentekevät asukkaat.On oletettavaa, että työssäkäynti suunnittelualueenulkopuolella jatkuu edelleen jaon tärkeää, että työssäkäynti on mahdollistamyös bussilla. Raahen suuntaan tapahtuvaatyöpaikkaliikennettä ei ole erityisestihuomioitu. Lisääntyvän asukaspohjan mukanatulevalle työpaikkatoiminnalle on löydyttäväsijaintipaikkoja. Myös laajakaistayhteydeton otettava huomioon kaavoituksessa.Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan lisää.Erityisen tärkeitä ovat Tupoksentien jaLumijoki-Liminka välisen kevyen liikenteenväylän toteuttaminen. Myös Jokisillallekaivataan kevyen liikenteen väylää. Pyöräteidenon oltava hyväkuntoisia, jotta kaikenikäiset pystyvät liikkumaan niillä. Teidenvalaiseminen helpottaa ihmisten liikkumista.Myös puistojen, leikki- ja urheilualueidenvaraaminen kaavassa ja niidenkunnossapito on tärkeää.50

Asutuksen sijoittuminen yleiskaavaluonnoksenmukaisesti mahdollistaa maatilojensäilymisen, mikä edesauttaa Lakeudenmaalaismaiseman säilymistä. Metsän jaluonnonympäristön säilyminen on tärkeääviihtyisyyden kannalta. Varjakan uimapaikkasoveltuu myös seudulliseen käyttöön.Rautatien vaarallisten aineiden kuljetuksetovat riski. Rautatien melu- ja tärinäaluelaajenee toisen raiteen vuoksi. Moottoritienmelu on otettava huomioon Tupoksen uusillaasumisen alueilla. Myös Tupoksenvoimalinja tulisi ottaa huomioon suunnittelussa.Vesihuollon järjestämisen kannaltaongelmallisia ovat Jokisilta, Markkuu jaParras. Keskitetty vesihuoltojärjestelmävoi olla ratkaisu kylien vesihuollon järjestämisessä.6.3. Yleiskaavaluonnoksen vaikutustenarvioinnissa esiin tuotujen ongelmienhuomioon ottaminen yleiskaavassaVaikutusten arvioinnin eri näkökulmat ovatolleet joiltakin osin keskenään ristiriitaisia.Tämä kuvaa yleiskaavan vaikutusten moninaistaluonnetta. Yleiskaavatyön kuluessavaikutusten arvioinnissa esiin nostettujanäkökulmia on pohdittu ja keskusteluntuloksena luonnokseen on tehty tarkistuksia.Vaikutusten arvioinnissa esitettiin, ettäyleiskaava avaa runsaasti uusia rakentamisenmahdollisuuksia ja synnyttää näinrakentamispaineita, joita on vaikea säädellä.Seudulla uskotaan suunnittelun mahdollisuuksiin.Vaikka asutus on hajaantunutlaajalle alueelle seudullisella suunnittelullapyritään ohjaamaan tulevaa kehitystä.Yleiskaavassa otetaan huomioon maisemallisestiarvokkaat maisemakokonaisuudet,kylien palvelut sekä liikenneverkko jaosoitetaan ne alueet, jotka soveltuvat rakentamiseen.Yleiskaava on laadittu tukeutuenkuntien omiin väestö- ja työpaikkatavoitteisiinsekä kaupan osalta useisiinerillisselvityksiin pohjautuvaan perusteltuunarvioon siitä, miten paljon kaupallisiapalveluja ostovoiman kasvu edellyttää.Vaikutusten arvioinnissa esitetään, ettäyleiskaavassa tulisi kiinnittää huomiotakaupan suuryksiköiden sijoittamisen ajalliseenrytmiin. Yleiskaavalla ei voida määrätäkaupan hankkeiden toteuttamisjärjestystä,mutta yleiskaavatyötä seuraa seudunmaankäytön toteuttamisohjelman laatiminen,jossa rakentamisalueiden toteuttamisjärjestysmääritellään.Yleiskaavan liikennestrategian toteuttamiseksion määritelty kehittämisen kärkitehtävät,joita ovat mm. joukkoliikenteen sekäkevyen liikenteen edistäminen. Kärkitehtävienedistämiseksi tehtävistä toimenpiteistäkunnat ovat sopineet aiesopimuksella.Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminenon maiseman säilymisen kannaltatärkeää. Peltojen säilyminen avoimenaedellyttää maatilatalouden jatkumista.Yleiskaavassa maisemallisesti arvokkaidenpeltojen säilymiseen pyritään siten,ettei näille alueille ohjata muuta maankäyttöä.Maankohoamisrannikko on yleiskaavassaluonnonsuojelu- ja Natura-aluetta.Johtopäätökset vaikutusten arvioinnista onesitetty kokonaisuudessaan raportissa 3.6.4. Tavoitteiden toteutuminen6.4.1 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiinalueidenkäyttötavoitteisiinEheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristönlaatuSuunnittelun kohteena olevassa Oulunseudun yleiskaava 2020 laajennusalueenyhdyskuntarakenteen suunnittelussa ontukeuduttu kuntien omiin väestö- ja työpaikkatavoitteisiinsekä kaupan osaltauseisiin erillisselvityksiin pohjautuvaanperusteltuun arvioon siitä, miten paljonkaupallisia palveluja ostovoiman kasvuedellyttää. Mitoitusperusteena käytettyjäkuntien omia suunnitteita vuodelle 2020voidaan pitää perusteltuna, sillä ne vastaavatTilastokeskuksen tuoreimpia vuonna2004 laadittuja trendiennusteita.Laajennusalue on pääosin maaseutumaistaaluetta, jonka kyliä tukemaan on osoitettukehitettäviä asumisen alueita. Uudetasumisen alueet tukevat kunta- ja lähikeskustennykyistä toimintaa.51

Yleiskaavan laajennusalueella ei ole osoitettukaupan suuryksiköitä keskustaalueidenulkopuolelle. Muutosalueelle OulunRitaharjuun osoitettu KM aluevaraussijoittuu uuden noin 6 000 asukkaan asuntoalueenvälittömään läheisyyteen. Kyseisenalueen kaupallisten palvelujen sijoittamisestaon tehty erillinen kaupallinenselvitys ja asuntoalueen kaavarungon vaikutustenarvioinnissa palvelujen sijoittamistaalueelle on myös arvioitu.Liikennejärjestelmän toimivuus turvataanvarmistamalla nykyisten pääväylien liikenteellinensujuvuus, kehittämällä kevyenliikenteen runkoverkkoa ja ennen kaikkeapanostamalla nykyistä enemmän joukkoliikenteentarjontaan.Yleiskaavassa on kiinnitetty huomiota terveellisenja hyvälaatuisen veden riittävänsaannin varmistamiseen osoittamalla pohjavedenhankinnan kannalta merkittävätalueet ja osoittamalla pohjaveden ottamoidenalueet erityisalueina. Jätevesihaittojenehkäisyä pyritään tukemaan ohjaamallaasutusta ensisijaisesti paikoille, jossa jätevedenkäsittely on mahdollista järjestääyleiseen viemäriverkostoon liittymällä.Yleiskaavassa on ohjattu vain tiettyjä asiakokonaisuuksia.Osa elinympäristön laatuunvaikuttavista tekijöistä on otettu yleiskaavassahuomioon yleisellä tasolla, muttayksityiskohtainen maa- ja kallioperän soveltuvuusrakentamiseen tai liikenteenmelualueen laajuuden määrittäminen tapahtuuseudun yleiskaavaa yksityiskohtaisempienkuntakohtaisten suunnitelmienyhteydessä.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttöja luonnonvaratSuunnittelualueen perinnemaisemat sijaitsevatLimingan lahden luonnonsuojelualueella.Perinnemaisemat vaativat ihmisenhuolenpitoa säilyttääkseen arvonsa. Perinnemaisemiensäilymisen ainoa uhka onniiden perinteisen käytön loppuminen.Pääosa luonnon kannalta arvokkaista jaherkistä alueista on luonnonsuojelualueita.Valtakunnallisesti, maakunnallisesti jaseudullisesti arvokkaat kulttuurihistoriallisetalueet ja kohteet on osoitettu yleiskaavassasuojelukohteina.Laajennusalueen viheralueet ja niiden välisetyhteydet ovat osa kaikki seudun kunnatyhdistävää viheralueverkostoa. Yleiskaavallaluodaan edellytyksiä verkostontoteuttamiselle. Seudulla tavoitellaan virkistys-ja vapaa-ajansuunnitelman toteuttamistaosana seutuhallintoa.Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasmaisema-alue, jonka säilymiseenvaikuttaa suuresti alueen säilyminen maatalousalueena.Yleiskaavassa alue onosoitettu maisemallisesti arvokkaana peltoalueena,jonka pääkäyttötarkoitus onmaatalous.Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoValtateiden 4 ja 8 kehittämismahdollisuudeton turvattu yleiskaavassa. Yleiskaavankanssa samanaikaisesti laadittu Oulunseudun liikennejärjestelmä 2020 esittääpääteiden toimivuuden edellyttämät kehittämistoimenpiteetvuoteen 2020 saakkakolmeen kiireellisyysluokkaan jaettuna.Vaikka Oulun seudun yhdyskuntarakenneei mahdollista raideliikenteen hyödyntämistäsisäisessä liikkumisessa, ei raideliikenteenhyödyntämismahdollisuuksia oleestetty yleiskaavalla. Yleiskaavassa osoitettumoottoritien uusi linjaus on laaditunyleissuunnitelman mukainen.MaankohoamisrannikkoOulun seudun yleiskaavan laajennusalueellamaankohoamisrannikosta suurin osaon luonnonsuojelualuetta. Tällä alueellamaankohoamisrannikon ominaispiirteidensäilyminen on turvattu. Suojelualueen läheisyydessäolevat Lumijoen rakentamisalueetperustuvat alueella voimassa olevaanLiminganlahden rantaosayleiskaavaan.52

6.5. Yleiskaavan suhde maakunnallisiintavoitteisiinMaakunnan kansainvälinen ja valtakunnallinenasema vahvistuuMaakunnan kansainvälisen ja valtakunnallisenaseman vahvistumiseen pyritäänottamalla huomioon yleiskaavan laajennusalueenmaisemalliset sekä kulttuurihistoriallisetarvot, jotka tukevat laajennusalueenkehittämistä vetovoimaisenaasuinympäristönä. Ainutlaatuinen maisemaja hyvin säilynyt kulttuurihistoriallinenympäristö lisäävät omalta osaltaan Oulunseudun vetovoimaa.Valtateiden 4 ja 8 sekä rautatien kehittäminenkorkealuokkaisin ja elinkeinoelämänkannalta kilpailukykyisinä on yleiskaavassaotettu huomioon.Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisestiKuntakeskukset, lähikeskukset ja elinvoimaisetkylät toimivat aluerakenteen runkona.Elinvoimaisuutta pyritään tukemaanohjaamalla alueen lisääntyvä väestö jauudet palvelualueet näiden keskusten läheisyyteen.Laajennusalueella Rantakylä-Hirvasniemija Varjakan satama ovat osa seudun virkistys-ja vapaa-ajan verkostoa.Yleiskaava alueen liikennestrategian (Oulunseudun liikenne 2020) toteuttamiseksion määritelty kärkitehtävät. Kärkitehtävinäovat joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilynedistäminen.Ympäristön elinvoimaisuus säilyy maakunnanvoimavaranaYleiskaavan laajennusalue on seudullisestimerkittävää maatalousaluetta. Maataloudentoimintaedellytyksien turvaamiseen onpyritty osoittamalla Limingan peltolakeusmaisemallisesti arvokkaana peltoalueena,jonka säilyminen peltona on myös maisemankannalta ensiarvoisen tärkeää. Suunnittelualueestaiso osa on maa- ja metsätalousvaltaistaaluetta, jonka pääkäyttötarkoituson maa- ja metsätalous. Vesistöjenjätevesikuormituksen vähentämiseen pyritäänosoittamalla pääosa uudesta rakentamisestaviemäröitäville alueille.6.6. Seudullisten tavoitteiden toteutuminenYleiskaavaa on laadittu tavoitteen mukaisestiseudun kaikkien kuntien yhteistyönä.Laajennusalueen suunnittelussa on kiinnitettyerityistä huomiota alueen maaseutumaisiinominaispiirteisiin ja näin pyrittyvahvistamaan Oulun seudun monipuolisuuttaja tukemaan seudun edellytyksiätoimia pohjoisimman EU-alueen keskuksena.Yleiskaavasuunnittelussa on ollut keskeisenäperiaatteena laajennusalueen maankäytönkehittäminen siten, että palvelutovat kaikkien väestöryhmien sekä eri alueidenasukkaiden saavutettavissa tasapuolisesti.Palvelujen tasapuolinen saavutettavuustukee asukkaiden sopeutumistaseudulle ja edesauttaa viihtymään alueellakuten tavoitteeksi on asetettu.Limingan lahti sekä Limingan lakeus onotettu yleiskaavoituksessa erityisesti huomioonsamoin kuin alueen kulttuurihistoriallisetalueet ja kohteet. Alueen arvokasmaisema sekä kulttuurihistorialliset miljööttukevat kaupunkiseudun kasvua ja kehitystätavoitteen mukaisesti.Pohjavesivarojen säilymisen turvaamiseenpyritään osoittamalla vedenhankinnankannalta tärkeät pohjavesialueet. Jätevesihuollontaloudellisuuteen pyritään yhdyskuntarakennettatiivistämällä.53

7. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessi7.1. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessinkuvausKaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin jaosallistumis- ja arviointisuunnitelma olinähtävänä 8.1. – 10.2.2004. Suunnitelmastaei jätetty yhtään mielipidettä.Yleiskaavan muutos ja laajennusluonnosoli nähtävänä mielipiteiden ilmaisemistavarten 15.11. – 15.12.2004. Luonnoksestajätettiin 11 mielipidettä ja annettiin 27 lausuntoa.Yleiskaavaluonnosta esiteltiinseudun asukkaille kahdeksassa kuntakohtaisessatilaisuudessa. Tämän lisäksiyleiskaavaluonnosta esiteltiin kahdessatilaisuudessa kaupan edustajille.Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin3.12.2003 ja toinen 2.6.2005. Neuvotteluunosallistuivat kuntien edustajien jakaavan laatijan lisäksi edustajat ympäristöministeriöstä,Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta,Pohjois-Pohjanmaanliitosta, Tiehallinnon Oulun tiepiiristä, Pohjois-Pohjanmaanmuseosta, Ratahallintokeskuksestaja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta.Kunnat ja viranomaisetantoivat myös lausunnon yleiskaavaluonnoksesta.valtateiden kehittämissuunnitelmien vaikutuksistamaatalouteen. Toivomuksena esitettiinjoidenkin suojelukohdemerkintöjenpoistamista yleiskaavaluonnoksesta. Mielipiteissäesitettiin myös joitakin muutoksiaesitettyihin käyttötarkoitusmerkintöihinsiten, että alueelle olisi mahdollista sijoittaaasuinrakennuksia. Yhdessä mielipiteessäotettiin kantaa Oulun seudun liikennejärjestelmään.Yleiskaavaluonnokseen tehtiin joitakintarkistuksia mielipiteiden johdosta.7.3. Yleiskaavaehdotuksesta annettu palauteYleiskaavaehdotuksesta jätettiin 5 muistutustaja 24 lausuntoa.Muistutukset, lausunnot ja niihin annetutvastineet on esitetty raportissa 5 ”Ehdotuksestaannettu palaute, vastineet palautteeseensekä ehdotuksen tarkistusesitykset”.7.4. Yleiskaavatyön eteneminenSeutuvaltuusto hyväksyy yleiskaavaehdotuksenja saattaa sen ympäristöministeriönvahvistettavaksi (MRL 47 §).7.2. Yleiskaavaluonnoksesta esitetyt mielipiteetja niiden huomioon ottaminenMielipiteet, lausunnot ja niihin annetut vastineeton esitetty raportissa 3 ”Luonnoksestaannettu palaute, vastineet palautteeseensekä johtopäätökset vaikutustenarvioinnista”.Seutuhallitus antoi luonnoksesta jätettyihinmielipiteisiin ja lausuntoihin vastineensa16.6.2005. Vastineet postitettiin mielipiteensäesittäneille.Yleiskaavaluonnoksesta jätettiin 11 mielipidettä.Mielipiteissä oltiin huolestuneitaasumisen alueiden laajentumisen sekä54

8. Yleiskaavan toteutus ja toteuttamistaohjaavat suunnitelmatOulun seudun yleiskaavan ensimmäisenvaiheen vahvistuttua seudun ympäristösuojeluahoitamaan on perustettu seudunympäristövirasto. Yleiskaavan muutos- jalaajennustyön yhteydessä on laadittu soveltamisohjeet.Yleiskaavan muutoksen ja laajennuksenvalmistumisen jälkeen tavoitteena onedesauttaa yleiskaavan toteutumista seuraavintoimenpitein:• Seudullisen yleiskaavan toteuttamisohjelmanlaatiminen• Seudun asunto-ohjelman laatiminen• Seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueidenhankinnan ja ylläpidon yhteistyönkehittäminen• Rakennusvalvonta ja –lupa asioidenseudullisen yhteistyön kehittäminen• Seudun arvokkaiden kulttuuriperintökohteideninventoiminen9. Yleiskaavan seurantaKunnat voivat jatkossa laatia seudunyleiskaava-alueelle kuntien omia yleis- jaasemakaavoja. Kuntien kaavoissa seudunyleiskaavassa esitetyt maankäytön periaatteettarkentuvat. Oikeusvaikutteisenkaavan kyseessä ollessa kunnan omakaava kumoaa muutosalueella olevanseudun yleiskaavan. Kunnan laatiessakaavaa seudun yleiskaavan alueelle, kunnanoman kaavan on noudatettava yhteisessäyleiskaavassa esitettyjä maankäytönperiaatteita.Yleiskaavan toteutumisen seuranta onseutuvaltuuston tehtävä.10. Oulun seudun kuntien yhteisenyleiskaavan oikeusvaikutuksetKuntien yhteinen yleiskaava on tarkoitettu”Maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksija toimintojen yhteensovittamiseksi” (MRL46 §).Seudun yleiskaava korvaa samaa aluettakoskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan,ellei kaavassa toisin määrätä.Oulun seudun yleiskaavan laajennusalueellavoimaan jäävät kuntien yleiskaavaton mainittu kohdassa 2.2. Seudun yleiskaavaei ole asemakaava-alueella voimassa.Jos asemakaavaa halutaan muuttaaon seudun yleiskaava asemakaavamuutoksenohjeena. (MRL 42 3 mom.).Seudun yleiskaavan keskeiset periaatteeton otettava huomioon kunnan yleiskaavaaja asemakaavaa laadittaessa.Viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessäänniiden toteuttamista katsottava,ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavantoteutumista (42 § 2 mom.). Velvoite koskeekaikkia kunnan ja valtion viranomaisia,joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu-tai toteuttamistehtäviä.Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää siten,että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista.Lupa on kuitenkin myönnettävä,jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestäaiheutuisi hakijalle huomattavaahaittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluettatai suorita haitasta kohtuullista korvausta(MRL 43 § 1 mom.).Yleiskaavassa voidaan määrätä, etteiyleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaaniin, että vaikeutetaan yleiskaavantoteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöinei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään.Yleiskaavassa voidaan myös määrätä,ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettäsaa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettualupaa (MRL 43 § 2 mom.). Lupaaei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaaalueen käyttämistä kaavassa varattuuntarkoitukseen.Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman,luonnonarvojen, rakennetun ympäristön,kulttuurihistoriallisten arvojen taimuiden erityisten ympäristöarvojen vuoksisuojeltava, yleiskaavassa voidaan antaasitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL41 § 2 mom.).55

Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalleluvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassaosoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseentai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseenja jota tarvitaan kunnansuunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen.Lunastaa voi myös alueen, jokaon tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymänlaitoksille tai muihin näiden tarpeisiin.(MRL 99 § 3 mom.).56

Liite 2Valtakunnallisesti uhanalainenkasvilajiLimingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueella esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit.IUCNluokkaAlueellinenuhanalaisuusSuomenvastuulajiErityisestisuojeltavakasvilajiAlisma wahlenbergii, upossarpio VU x II, IV* x rArctophila fulva, pohjansorsimo CR x II, IV e rCatabrosa aquatica, vesihilpi NTGentianella amarella, horkkakatkeroVU x eHippuris tetraphylla, nelilehtivesikuusiVU II, IV xPotamogeton friesii, otalehtivita NTPrimula nutans var. jokelae, ruijanesikkoEN x II, IV x rPuccinellia phryganodes, rönsysorsimoEN x II, IV e rRanunculus reptabundus, sammakonleinikkiVU x xRhynchospora fusca, ruskopiirtoheinäNT xSalicornia europaea, suolayrtti EN xSalix triandra, jokipaju NT xSparganium erectum ssp. erectum,etelänhaarapalpakkoNT xLuontodirektiivinliiteRauhoitustilanneIUCN-luokka: valtakunnallinen uhanalaisuus, CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen,VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettäväAlueellinen uhanalaisuus: xII: luontodirektiivin liite II sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi onosoitettava erityisen suojelutoiminnan alueita (Natura 2000)IV: luontodirektiivin liite IV sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaasuojelua. Ensisijaisesti tärkeä laji on merkitty tähdellä (*)x: Suomen kansainvälinen vastuulajie: erityisesti suojeltava kasvilajir: koko Suomessa rauhoitettu kasvilaji

Liite 3Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueella esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät sammalet.Valtakunnallisesti uhanalainensammallajiHamatocaulis lapponicus,lapinsirppisammalMyrinia pulvinata, tulvasammalIUCNluokkaAlueellinenuhanalaisuusLuontodirektiivinliiteSuomenvastuulajiEN x II x eNT x xErityisestisuojeltavakasvilajiIUCN-luokka: valtakunnallinen uhanalaisuus, CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen,VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettäväAlueellinen uhanalaisuus: xII: luontodirektiivin liite II sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi onosoitettava erityisen suojelutoiminnan alueita (Natura 2000)IV: luontodirektiivin liite IV sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaasuojelua. Ensisijaisesti tärkeä laji on merkitty tähdellä (*)x: Suomen kansainvälinen vastuulajie: erityisesti suojeltava kasvilajir: koko Suomessa rauhoitettu kasvilaji

Liite 4Suunnittelualueen IBA- ja FINIBA- kohteet.Oulun seudun kerääntymisalue on sekä IBA- että FINIBA-kohde. Kartalla on esitetty FINIBA -alueen rajaus, jokaon hieman laajempi kuin IBA -alueen rajaus.

Liite 5Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien alueella esiintyvät uhanalaiset linnut.laji uhanalaisuusluokka Lintudirektiivin liitteen I laji EVA-lajiampuhaukka, Falco columbarius VU x xetelänsuosirri, Calidris alpina schinzii CRharmaapäätikka, Picus canushelmipöllö, Aegolius funereusxhiiripöllö, Surnia ululaxhuuhkaja, Bubo bubo x xhärkälintu, Podiceps grisegenaxisokoskelo, Mergus merganserxjouhisorsa, Anas acutaxkaakkuri, Gavia stellataxkalasääski, Pandion haliaetus x xkalatiira, Sterna hirundoxkapustarinta, Pluvialis apricariakarikukko, Arenaria interpreskaulushaikara, Botaurus stellariskuikka, Gavia arcticakultasirkku, Emberiza aureolaCRkurki, Grus grus x xlapasotka, Aythya marilalapinpöllö, Strix nebulosalapinsirri, Calidris temminckiilapintiira, Sterna paradiseaVUVUlaulujoutsen, Cygnus gygnus x xliro, Tringa glareola x xluhtahuitti, Porzana porzanametso, Tetrao urogallus x xmetsähanhi, Anser fabalismustakurkku-uikku, Podiceps auritus x xmustapyrstökuiri, Limosa limosamustatiira, Chlidonias niger VU xmustaviklo, Tringa erythropusmuuttohaukka, Falco peregrinus EN xnaurulokki, Larus ridibundusniittysuohaukka, Circus pygaragusxpalokärki, Dryocopus martiusxpeltosirkku, Emberiza hortulana VU xpikkulepinkäinen, Lanius colluriopikkulokki, Larus minutuspikkutiira, Sterna albifrons EN xpikkutikka, Dendrocopos minorpilkkasiipi, Melanitta fuscapohjantikka, Picoides tridactyluspyy, Bonasa bonasiapyy, Bonasa bonasiaxrantakurvi, Xenus cinereus CR xruisrääkkä, Crex crexruskosuohaukka, Circus aeruginosusENVUVUxxxxxxxxxxxxxxxxx

äyskä, Sterna caspia x xsinisuohaukka, Circus cyaneus x xsuokukko, Philomachus pugnaxsuopöllö, Asio flammeus x xteeri, Tetrao tetrix x xtukkakoskelo, Mergus serratorturkinkyyhky, Streptopelia decaoctoVUuivelo, Mergus albellus x xvalkoviklo, Tringa nebulariavarpuspöllö, Glaucidium passerinumvesipääsky, Phalaropus lobatusviiriäinen, Coturnix coturnixviirupöllö, Strix uralensisRExxxxxxUhanalaisuusluokka IUCN:n mukaan: RE = hävinneet, CR = äärimmäisen uhanalaiset,EN = erittäin uhanalaiset, VU = vaarantuneetEU:n Lintudirektiivin I-liiteen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jottavarmistetaan lajien lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinneisyysalueella.Suomen erityisvastuulajit: EVA-lajit. Erityistä huomiota Suomessa tulee kiinnittää lajeihin,jotka ovat levinneisyydeltään tai runsaudeltaan keskittyneet meille

26.8.2004 Liite 6Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Oulun seudullaNro Kohde1AsemakylänliittymäHaukiputaankeskusta”Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Seudun yleiskaavanKunnan yk:n Maakuntakaavan TarkistusesityksetOulun seudulla” selvityksen esitysmaankäyttö maankäyttö maankäyttöKohdetta ei ole käsitelty selvityksessä. M, TP LTA, TP, TV, M, MU A -Kaupallisen keskuksen vahvistaminenpäivittäiskaupan lisäinvestoinnein. Teollisuusalueellepienimuotoista tilaa vievääkauppaa paikallisen kysynnän tarpeisiin.2 Murtoperän alue Liikennepalvelujen ja matkailuun liittyvientoimintojen sijoittaminen mahdollista3 KelloPäivittäistavaramyynnin kehittäminen (eierikoiskauppaa)4 Holstinmäki Edullisin tilaa vievän kaupan kohde Haukiputaalla.Ritaharju rajoittaa, joten liikennejalogististen palveluiden sijaintipaikkanaehkä todennäköisempi kuin tilaa vievänerikoistavarakaupan paikkana5RitaharjuEdellytykset seudulliseksi erikoistavarakaupan(mittava retail park ja hypermarket)keskukseksi 1. neljänneksessä.C-2 (kuntakeskus)KM (Annalankangas)CKMC -SE-2 ja RM PK-1, V ja RM - SE-2 → P-1RM (viihdekeskus)Paikalliskeskus V,M ac -V, M - A V → PTP, PPaikalliskeskusP, P-1, TP A / ca P → KM (1. neljännes)TP → P (neljäs neljännes)CA-1, TP, A ca -6 Linnanmaa Kaupallinen aluekeskus (2 x 5000 m2 market+ etumyymälä).TP, KM, VC-3 (aluekeskus)7 Rusko Market ja halpatavaratalotoimintaa, uutena A, TP, KM, P TP, P, KM, AP, AP/t A -erkoistavarakauppana mm. rakentamiseenliittyvää vähittäiskauppaa ja varastointiaedellyttävää tukkukauppaa.8 Välivainio Edellytykset ydinkeskustan ulkopuoliseksi P, T, A T, EV, AK A -erikoistavarakaupan kauppakeskuksenpaikaksi.9 Raksila Nykyisiä marketteja (3 kpl) voisi kehittää C-1 (pääkeskus) C C -yhden hypermarketin ankkuroiman kauppakeskusmaisenyksikön suuntaan.10 Oulun keskusta Pohjois-Suomen erikoiskaupan keskus. C-1 (pääkeskus) C C -

11. Karjasilta Huonekalukaupan keskus. Tilaa vieväkauppa siirtynee vähitellen uusiin retailparkkeskuksiin.12. Limingantulli Alueen kaupallinen rooli heikkenee, josuudet kaupan keskittymät toteutuvat.13. Hiukkavaara Tuleva aluekeskus mahdollisesti 2020jälkeen.14. Hiironen Soveltuu 2 x 3000 m2 tilaa vievän kaupanyksikölle.15. Maikkula Tilaa vievän kaupan keskittymää voisi kehittäätilaa vievän kaupan keskuksena.16. Kaakkuri Eteläinen aluekeskus. Kaikki neljänneksetkaupan kannalta kiinnostavia. Kokonaismitoitusalueelle 45 000 k-m2.17. Ouluntulli Liikennepalveluaseman kehittäminen pienimuotoiselletilaa vievälle kaupalle ja kentiestulevan lähialueen lähikaupalle.18. Oulunsalon kes-Kunnan omaan ostovoimaan tukeutuvakustakeskus.19. Zeppelinin alue Seudun ainut keskustan ulkopuolinenkauppakeskus, jonka ympärille on sijoittunuttilaa vievää kauppaa. Keskusta voisikehittää hypermarket vetoiseksi. Kiinnostaaedelleen tilaa vievän kaupan alueena.Mahdollinen retail parkin paikka.20. Kempeleen kuntakeskusKunnan omaan ostovoimaan tukeutuvakeskus. Tavoitteena 2 x 1600 k-m2 päivittäistavarakauppaa.21. Tupos Liikennepalveluaseman sijaintipaikka. Läheisyydessäpotentiaalisia sijaintipaikkojaeräille tilaa vaativille yritystoiminnoille.22. Haaransilta Soveltuu erinomaisesti liikennepalveluasemalle.23. Limingan kuntakeskusKunnan kaupallisten palvelujen keskus.Sisääntuloteiden varrella potentiaalisiapienimuotoisen tilaa vievän kaupan sijaintipaikkoja,jotka perustuvat paikalliseenostovoimaan.PP C -KM, P KM, P C -C-3 (aluekeskus) CA-1 ca -A AK, EV, V, P A -A, P, VPaikalliskeskusTP, PC-3 (aluekeskus)P, TP, V, VU A -TP, P, CA-1 ca -A, P, TP LM A P → P-1 (samakuin Haukipudas jaTupos)C-2 (kuntakeskus) C, P-1 c -C-2 (kuntakeskus),P, AC-2c -C-2 (kuntakeskus) C c -P, P-1, M, MA P, TP, AP, LPK; RM,M/TPP, M, MA P, M/TP, RA, VL,MT, AMC-2PKT, PKPY, MT, AP, AM,AP-1, PKT, CA/-AP-1, P ja TPP, TP, RMC, A P, TP, C-2

24a jabTyrnävän kuntakeskus(ja uuden4-tien liittymä)25. Muhoksen kuntakeskus26.Kiimingin keskustaKunnan kaupallisten palvelujen keskus.Uutta 4-tien risteysaluetta suositellaanmuun kuin kaupan toimintojen sijaintialueena.Kunnan kaupallisten palvelujen keskus.Kun uusi ohitustie toteutuu, kaupan uusinvestoinnitsuuntautuvat ohitustien liittymiin.Kiinnostavin kaupan uussijaintipaikka vt20:n liittymässä. Erikoistavarakauppatarjonnanlisääntymiseen mahdollisuuksiaväestömäärän kasvun myötä.27. Jääli Kaupan kasvun edellyttämä lisäpinta-alatulisi toteuttaa nykyistä keskusta laajentamalla.28. Yrityspuisto Tilaa vievän kaupan alueena Kiiminginkiinnostavin alue. Tilaa retail-parkille, muttasoveltunee kuitenkin ensisijaisesti muullekuin kaupalle.29. Lumijoki Kunnan kaupallinen keskus, jossa ei oleodotettavissa merkittävää kasvua.30. Hailuoto Kunnan kaupallinen keskus, jossa ei oleodotettavissa merkittävää kasvua.C-2 (keskusta)TP (moottoritienliittymä)C,TPC(A)C-2 PY, PK, AK, AP c -C-2 C c -PaikalliskeskusC ac -TP/PTP, A P, T A TP/PC-2C-2 KL, YH, YS, AR,AP-1, AL-1Luettelo kuntien yleiskaavoista, joihin taulukon ”kunnan yk:n maankäyttö” sarakkeen tiedot perustuvatC A -A-HailuotoHaukipudasKempeleKiiminkiLiminkaLumijokiKirkonkylän-Ojakylän osayleiskaava. (Kunnanvaltuusto 7.7.1992)Kellon osayleiskaava. ( Kunnanvaltuusto19.12.1992)Kirkonkylän osayleiskaava 2020. (Kunnanvaltuusto 14.6.2004)Väärälänperän osayleiskaava. (Ympäristökeskus 28.12.1994).Keskustan taajama-alueiden yleiskaava. (Kunnanvaltuusto 2.4.1992, tarkistettu 16.2.1996)Kirkonkylän yleiskaava. (Ympäristökeskus 16.1.1997)Liminganlahden osayleiskaava. (laadittavana oleva luonnos)Kirkonkylän yleiskaava. (Kunnanvaltuusto 24.4.2003)

MuhosOuluOulunsaloTyrnäväKirkonkylän osayleiskaava. (Ympäristökeskus 25.11.1996)Oulun yleiskaava 2020. (Kaupunginvaltuusto 26.1.2004)Oulunsalon yleiskaava. (Kunnanvaltuusto 15.6.1992)Kirkonkylän osayleiskaava. (laadittavana oleva luonnos)