TUHO- POLTOSTA JENKKI- FUTIS PAPERIA ... - Kemia-lehti

SISÄLLYSTuhopolttaja luulee usein selviävänsäkuin koira veräjästä. Teosta jääkuitenkin jälkiä, joiden perusteellarikoskemistit voivat paljastaa palonsyyn. (s. 6)6 Tuli tuhoaamutta jättää jäljet tutkijalleArja-Leena Paavola10 TÄTÄ MIELTÄKiitos vastatuulessaTeppo Arhemaa12 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLIDiplomi-insinööri hallitseeVauhdikkaat käännöksetPäivi Ikonen16 AjankohtaistaKisa kovenee laboratorioalallaLabtium siirtyi VTT:lleMarja Saarikko18 Uutisia24 NÄKÖKULMALumen väritAnja Nystén24 KEMIA SILLOIN ENNEN25 VIHREÄT SIVUT33 KEEMIKKOAsia on munkki34 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU38 Kemian vuosiroihahti käyntiinSisko Loikkanen ja Leena Laitinen40 Laboratorion lasitavarakehittyyLauri LehtinenScanstockphoto42 Sienet puhdistavatpilaantuneen maanPäivi Ikonen44 Vuoden hyötykäyttöteko:Muovi kiertää kasseiksiElina Saarinen46 Geenitieto jalostuutyökaluiksi tutkijoillePaula Böhling47 Yritysmaailmahyötyy tohtoreistaLauri LehtinenJenkkifutiksen hallitseva MM-mitalistija Orion Pharman työnjohtaja ElinaSeppälä (vas.) ei epäröi muuttaa suuntaatäydessä vauhdissa. (s. 12)touchdown.fiJari LoisaSienet putkeen ja putki pilaantuneeseenmaaperään. Mzymesin tuotteistamamenetelmä on osoittautunut tepsiväksija kustannustehokkaaksi. (s. 42)48 ”Innovaatiot ovat yhtiömme dna:ta”Bayer jatkaaennätysinvestointejaantutkimukseenLeena Laitinen ja Tuija Käyhkö50 Lumpusta se lähtiPaperin pitkä taivalKiinasta EurooppaanPekka T. Heikura ja Päivi Ikonen54 Kemikaalienvaroitusmerkkejätehdään tutuiksi kuluttajilleKirsi Myöhänen ja Riitta Leinonen56 KOKOUKSIA •TAPAHTUMIAMittaamisella on isovaikutus kansantalouteenMarja-Leena Kuitunen jaMarja-Leena Rapinoja58 ULKOMAILTA60 HENKILÖUUTISIAVuoden professori Riitta Keiski:Nuorten into antaavoimia työhön64 Seurasivut66 KEMIAA KOKO ELÄMÄPipetistä öljynjalostamoonTuula Kuusisalo ja Johanna VähäpesolaKemian vuosi sai liekehtivän lähtölaukauksenTieteen Päivillä. Avajaistenteemoina olivat muovit, lääkkeetja energialähteet. (s. 38)Mzymes Oy4 KEMIA 1/2011

Tuli tuhoaamutta jättää jäljettutkijalleTuhopolttajat jäävätkehittyvien tutkimusmenetelmienmyötäyhä useammin kiinniteostaan.Scanstockphoto6 KEMIA 1/2011

Arja-Leena PaavolaTuhopolttoja tutkitaan Keskusrikospoliisinrikosteknisessä laboratoriossa,jossa niiden selvittämisessä hyödynnetäänuusimpia kemiallisia menetelmiä.Arviolta lähes viidennes tulipaloista sytytetääntarkoituksella. Suomessa tehdäänvuosittain jopa yli 3 000 tuhopolttoa.Keskusrikospoliisin rikosteknisenlaboratorion tutkittavaksi päätyy vuosittainnoin 450 tapausta.Tuhopolttoihin liittyvää tutkimusta tekeekaksi tulipaloihin erikoistunutta rikoskemistiä,joista Niina Viitala on toiminuttehtävässä parikymmentä vuotta.Viitalan uran alkuaikoina tuhopolttajienkeinot noudattelivat samoja kaavoja.”Internetin myötä menetelmät ovatkuitenkin muuttuneet, ja uusin tieto leviäänopeasti. Aiemmin esimerkiksi uudenlaistenpolttopullojen tulossa Suomeensaattoi kulua vuoden päivät. Nyt voi josaman vuorokauden aikana tulla eteentapaus, jossa on käytetty maailmalta kopioituamenetelmää”, Viitala kertoo.Tuhopolttajien motiivit ovat sen sijaanpysyneet samoina vuodesta toiseen.Yleensä vaikuttimena on kosto, vahingontekotai vakuutuspetos. Kyse voi ollamyös murhasta tai itsemurhasta. Yhäenemmän paloja käytetään yritykseenpeittää jokin muu rikos, kuten ryöstö taitappo.Rikoskemistien tutkittavaksi päätyvätpalot, joiden syytä ei pystytä määrittelemään,ja tahallisuus halutaan sulkea pois.Kohteena saattaa olla vaikkapa talo, navettatai auto.Pelastuslaitos arvioi palopaikalle saapuvanpoliisipartion kanssa, onko kyseessämahdollisesti rikos. Mikäli onsyytä epäillä tuhopolttoa, paikalle kutsutaanmyös poliisin rikostutkimuskeskuksentutkijat. Heidän tehtävänään on kirjataaineisto, valokuvata ja ottaa näytteet.Analyysi paljastaasytytysaineenSarjafilmeissä paikalle rientävät rikospaikkatutkijathoitavat myös näytteidentutkimisen. Todellisessa elämässä Viitalakollegoineen käy rikospaikoilla harvoin,eivätkä he ole tekemisissä uhrientai epäiltyjen kanssa.”Näytteet tulevat meille laboratorioonerikoisvalmisteisissa nailonpusseissa,joiden läpi sisältöä tarkastellaan alustavasti”,Viitala kuvailee.Tv-sarjoista tuttua laitetta, joka analysoiminkä tahansa näytteen ja antaa senkoostumuksesta kattavan tulosteliuskan,ei valitettavasti sitäkään ole oikeasti olemassa.1/2011 KEMIA7

Tuhopolton kohteenavoi rakennuksenlisäksi olla myösauto.ScanstockphotoTerroristit taitavat pommin teonMaailman terroriteot ovat toistaiseksiolleet lähes yksinomaan pommiterroria.Suomessa ei ole tehty ainoatakaan ideologisestivärittynyttä tekoa, mutta muutenmeillä räjähtelee enemmän kuin julkisuudessakerrotaan. Kyse on lähinnäilkivallasta. Uutiskynnys ei ylity, mikälihenkilövahinkoja ei aiheudu.Veikko Somerpuro”Viranomaisetkaan eivät halua pitääasiaa esillä, sillä julkisuus voi olla yllyke.Suurin osa räjäyttelijöistä on nuorehkojamiehiä, jotka testailevat pommejaanmetsissä tai tyhjissä tiloissa”, kertoo räjähteidentutkimukseen erikoistunut rikoskemistiJari Pukkila Keskusrikospoliisista.Terrori-iskuissa käytetään lähes ainaomatekoista räjähdysainetta. Sellaisenkykenee tekemään kuka tahansa asiaaninternetissä vihkiytynyt. Myös lähtöaineitaon helposti saatavilla.Pommin rakentaminen vaatii jo enemmänosaamista. Tukholman iskussa joulukuussa2010 räjähti vain yksi kuudestapommista, muut jäivät suutariksi.Pukkila on lähtöaineista vaitonainenmutta toteaa olevan yleisesti tiedossa,että niissä käytetään muun muassa lannoitteidenainesosia. Tämäntyyppiset räjähteetvertautuvat voimaltaan ja käytettävyydeltäänlouhintaräjähdysaineisiin.Jotkut omatekoiset räjähdevalmisteetovat niin epävakaita, että niiden turvallinenkäyttö on vaikeaa. Seurauksena onollut lukuisia onnettomuuksia, joita on”Pommin paukauttaminen metsässäon yksinkertaista verrattuna siihen,että yhdistetään räjähdysaineeseenajastimen käyttö. Islamistisen liikkeenpiirissä Etelä-Aasiassa on kuitenkinpommitehtaita, joissa valmistetaanmateriaalia loppukäyttäjien tarpeisiin,ja menetelmät osataan”, kertoo rikoskemistiJari Pukkila.sattunut sekä harrastelijoille että tahallistatuhotyötä yrittäneille.Paineaalto jasirpaleet tappavatRäjähtäminen on hapetus-pelkistysreaktio,joka tapahtuu suurella nopeudella jajonka yhteydessä vapautuu kaasuja. Seurauksetriippuvat käytetystä aineesta, senmäärästä ja siitä, millaisessa tilassa räjähdystapahtuu.Pieni määrä räjähdettä aukealla paikallalähinnä mustaa katukiveyksen. Lähellä räjähdyspistettäolevat ihmiset altistuvat paineaallolle,joka voi olla silpovaa. Ihmisuhrejaaiheuttamaan tarkoitettu räjähdesijoitetaan yleensä metallikuoren sisään,ja suurin vahinko syntyykin sirpaleista.Pukkila selvittää työssään, mitä ainettaräjähtäneessä pommissa on käytetty jamikä sen rakenne on ollut.”Laadimme myös asiantuntijalausuntoja,joissa arvioidaan, mitä vahinkoaräjähdys tietyllä ainemäärällä ja tietyssäympäristössä saisi aikaan, ja onko tavattupommi toimiva. Lisäksi selvitämme,onko tavatuista lähtöaineista mahdollistavalmistaa omatekoisia räjähdysaineita jatutkimme aineiden käsittely- ja räjähtämisominaisuuksia.”Laboratoriomittaukset riippuvat tutkimustyypistä.Aine-eräanalyysit vaativatvähemmän mittaussuorituksia kuin jäämäanalyysit,jotka ovat muutenkin vaikeampiatehdä. Mittaustuloksista johdetaanvastaukset esitutkintaa tekevän poliisinkysymyksiin.8 KEMIA 1/2011

Sen sijaan tutkijat etsivät 100 asteessa45 minuutin ajan lämmitetyistä näytteistäkaasukromatografi-massaspektrometrillayhdisteitä, joita kaupalliset tuotteet sisältävät,ja hakevat vastaavuutta niihin.”Kuumuuden vaikutuksesta kevyetkomponentit saattavat tosin haihtua jopakokonaan pois, ja toisaalta taustamateriaalistasaattaa tulla lisäkomponentteja,mikä tietenkin vaikeuttaa tunnistamista.”Tavoitteena on selvittää, onko tulipalosytytetty tarkoituksella ja jonkun sytytysaineen,kuten moottoribensiinin, tärpätintai sytytysnesteen avulla. Kodeissa on yllättävänpaljon tarkoitukseen sopivia aineita.Esimerkiksi huonekalujen kunnostuksessahyödynnettävän, itsestään syttyvänvernissan käyttö on yleistynyt.”Haasteena on etenkin muovi, jotaon kaikkialla. Muovin palaessa syntyybentseeniä, tolueenia ja styreeniä. Kaikkiluokitellaan myös palaviksi nesteiksi.Siksi onkin tärkeää, että yhdisteitä löytäessämmekykenemme tunnistamaan kaupallisenvalmisteen. Apuna on vertailuainekokoelma,joka sisältää lähes viisisataatuotetta.”Bensaa sohvalla,partavettä tuolillaNyrkkisääntönä on, että mikäli palopaikaltalöytyy vaikkapa bensiiniä sohvalta,on kyse tahallisuudesta. Monet tuhopoltoton tehty pikaistuksissa ja sytykkeeksiotettu jotakin, mitä lähellä sattuu olemaan.Kun kyse on vakuutuspetoksesta,teko saattaa olla harkitumpi.Eräässä koston motivoimassa teossasytytettiin hotelli valelemalla tuolillepartavettä, jonka tuoksu oli palosta huolimattaselvästi aistittavissa. Vakuutuspetoksissayritetään joskus jäljitellä televisionräjähdystä, mutta bensiinin jäljetpaljastavat totuuden.”Tällaisesta jää väistämättä kiinni”,Viitala painottaa.Tutkija on vuosien varrella havainnuthuolestuttavan seikan: kun tulen käsittelyarkielämässä on vähentynyt, on vieraannuttusiitä, miten tuli käyttäytyy. Eimyöskään tajuta, kuinka tuhoisaa jälkeäpalosta saattaa seurata. Tampereella marraskuussa2010 kolme henkeä tappaneessapizzerian tuhopoltossa oli ilmeisestikuviteltu, että tuli voitaisiin rajata yhteenhuoneistoon.”Roskiksia sytyttävät ajattelevat vaintekevänsä pienen jäynän eivätkä ymmärrä,miten arvaamaton elementti tuli on”,Viitala sanoo.Myös tuhopolttajien ”työturvallisuus”on huonolla tolalla. Monet sytyttäjät saavatvakavia vammoja palavan nesteenhöyrystyessä kaasuksi ja syttyessä.”Kalliossa pyrittiin eräässä asunnossapeittämään tappo James Bond -elokuvassanähdyllä menetelmällä. Ruumis valeltiinbensalla ja tehtiin ulko-ovelta bensavanavainajaan. Tekijät sytyttivät vanan,mutta toisin kuin elokuvassa bensa olikinhöyrystynyt ja syttyi räjähdysmäisesti.Toinen tuhopolttajista kuoli, toinen pääsiulos palavana soihtuna”, Viitala puisteleepäätään.KansainvälistäyhteistyötäMoni tahallinen tulipalo jää valitettavastivaille selvitystä, mutta kaikki uhreja vaatineettutkitaan aina perusteellisesti.”Kyse on osin poliisien puutteellisistaresursseista. Lain muutosten myötä poliisinvelvollisuus tutkia tulipaloja selkeytyy.Nykyään käytössä on erinomaisiamenetelmiä ja välineitä, joiden avullavoidaan saada selvyys tapahtumiin.”Kehittyneet tekniikat ovat nopeuttaneettutkijoiden työtä monessa mielessä.Suomen kaksi tulipaloihin perehtynyttäkemistiä ovat tiiviissä yhteydessäkollegoihinsa eri puolilla maailmaa javaihtavat keskenään tietoja ja tuloksia.Työtä helpottavat myös yhteydet Euroopanmaiden ja Yhdysvaltojen vertailuainekokoelmiin.Tulevaisuuden tavoitteena on harmonisoidaanalyysimetodeja tulosten vertailunhelpottamiseksi.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com”Suomen osaaminen tuhopolttotutkimuksessaon hyvällä tasolla”,sanoo Niina Viitala, jokatoimii Euroopan forensistenpalonsyytutkijoiden (ENFSI)työryhmän puheenjohtajana.Tuula Kyrén1/2011 KEMIA9

TÄTÄ MIELTÄTeppo Ahremaa toimii patentti-insinöörinä BerggrenGroupiin kuuluvassa Turun Patenttitoimisto Oy:ssä.Kolumnipalkkio osoitetaan hänen toivomuksestaanSuomen Punaiselle Ristille.10 KEMIA 1/2011Eija Hartemaa-KallinenKiitos vastatuulessaTALVEN kylmimpänä päivänä tallustin Annankatua pohjoiseen. Vastainentyönsi viiltäviä jääkiteitä nenääni ja villapaidan kauluksestasisään. Kevyt lumi kinostui liian kesäisten kenkieni ja sukkieni väliin.Näytin mursulta, jolla oli märät sukat.”Teppo! Teppo!”, kuulin äänen piponi läpi. Ei minua, turkulaista patenttikonsulttia,kukaan voi huudella pääkaupungin kaduilla. En pysäyttänytvaellustani.Olin Helsingissä opiskelemassa patenttilakia, nyt lounaspaikkaaetsimässä. Tunsin itseni hylkeeksi, joka etsii hengitysaukkoa jään alla.Kyllä se pian löytyy. Vai eivätkö nämä syö kuin sushia?”Patentti-Teppo!”Mitä ihmettä? Käännyin, ja kylmä hile valui kaulaani alaspäin. Kaduntoiselta puolelta viittilöi hahmo hankien keskeltä. Minut tuntevaalkuasukas, ehkä joku kollega. Jospa hän tietäisi ateriointiin sopivansuojaisan jääluolan.Mies ei lainkaan muistuttanut arktista merinisäkästä, pikemminkinsiperiantiikeriä. Ei kai ne syö mursuja, ja minulla on vilu ja nälkä. Uskaltauduinyli tien.ENTINEN asiakkaani. Olin aiemmin ollut arvioimassa hänen yrityksensäkilpailijatilannetta ja neuvomassa tarvittavia toimenpiteitä.Emoyhtiömme oli saanut patentit ja tavaramerkit hoitoonsa, enkä ollutkuullut hänestä vähään aikaan.”Mennään tuonne”, mies hihkaisi ja ohjasi meidät lämpimään kahvilaan.Joimme glögiä ja vaihdoimme kuulumiset. Hänen silmänsäloistivat, kädet viuhtoivat. Vilkaisin hänen jalkojaan, lämpimät talvisaappaat.Minä riisuin salaa kengät pois, jospa saisin sukat vähänkuivemmiksi.Tuotteita kuulemma myytiin, sijoittajia oli saatu, kilpailijat olivat lopettaneetkiusaamisen. Sitten seuralaiseni vakavoitui. ”Kuule, kiitossulle”, sanoi suomalainen tiikeri hiljaa, ei katsonut silmiin. Se oli aitoa.”Vaikka kyllä se aika kallista oli…” Nauroimme kuonojamme nyökytellen.Hymy jäi huulilleni miehen lähdettyä, posket tuntuivat lämpimiltä.Näillä terveisillä saisin emoyhtiön väen iloiseksi.KONSULTTI, patenttialan konsulttikaan, ei usein kuule työstäänaitoa kiitosta, ei ainakaan suoraan. Se johtuu pääasiassa siitä, ettäapumme maksaa. Kissa kiitoksella elää, sanoi lapsuuteni naapurintätikun maksoi ostoskassien kantamisesta. Muistelen häntä joskuskun kirjoitan lausuntoja asiakkaille.Täti oli tietysti oikeassa. Mutta harmikseni minun ja kissan erot eivätjää tähän. Kissa voi kiivetä puuhun kun sitä pelottaa, eikä sen tarvitsetulla alas vaikka pyydetään. Sille annetaan alhaalla taas rakkautta,sitä enemmän mitä kauemmin se on läheisiään odotuttanut.Kun minä lukitsen itseni työhuoneeseen, tulee joku työkaveri hetiovea hakkaamaan, kymmenen asiakasta lähettää sähköpostia, vaimosoittaa viimeistään illalla, ja seuraavana päivänä pomo kertoooven läpi lopettavansa palkanmaksun viiden minuutin kuluttua. Kuntulen ulos, kukaan ei kiitä eikä silitä.MYÖNNETÄÄN, ei tilanne oikeasti noin paha ole. Jos kiitos ei tulekonsultin luo hopeapasuunaa toitottaen, on konsultin herkistettäväkorviaan. Uuden toimeksiannon antava asiakas on kiitollinen asiakas.Kun asiakas ohjeistaa tarvittavista jatkotoimenpiteistä, hän haluaakiittää raporttini selkeästä tilanneanalyysistä.Toivottavasti asiakkaamme ymmärtävät, että lähettämämme laskuon suurkiitos luottamuksesta meihin. Maksettu laskuhan on asiakkaantyytyväinen murahdus, osoitus siitä, että me olemme luottamuksenarvoisia. Kiitosta saa siis aina, jos vain kuuntelee tarkemmin.SUKKIA kuivatellessani söin kanakeittoa. Se lämmitti varpaita. Muttaglögi oli lämmittänyt sydäntä. Otinkin toisen ennen kuin palasin tuiskuun.Sukat kastuivat pian uudestaan, mutta tuuli oli nyt myötäinen.Käännyttyäni Annankadulta suojaan kuulin patenttilain turvallisenkutsun. Kotona taas.teppo.ahremaa@berggren.fi

Tulevaativanjätehuollonkurssille!Lue lisää jailmoittaudu kurssille:> www.ekokem.fi> koulutus ja opastus> koulutusOnnistunut kurssi on tietoa, keskustelujaja mukavan ilmapiirinomaava tilaisuus. Liity mukaan jatule kursseillemme!Säästämme luonnonvarojaSFS:n tietopalvelusta oikean tiedon lähteille• SFS-update standardien seurantaan• Uudet SFS-julkaisut 11 kertaa/vuosi• CEN InfoPro: CENin jäsenmaiden kansalliset standardit• Direktiivipalvelu: EU:n asetukset, direktiivit, päätökset ja suositukset• Standardiselvitykset tuotteisiin liittyvistä standardeista ja EU-direktiiveistä• SFS:n kirjaston kokoelmat ovat käytettävissänne arkisin klo 8 - 16.Tervetuloa!Asiantuntijamme auttavat puh. 09 1499 3455 tai info@sfs.fiSUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3455, faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

Amerikkalaisen jalkapallon MM-kisat 2010käynnistyivät tästä. Suomen maajoukkueen(vasemmalla) kärjessä kohti Yhdysvaltojenmaalia lähtee ensimmäisenä etenemäänblokkaava keskushyökkääjä Elina Seppälä(eturivissä, toinen alhaalta).Elina Seppälä• Syntynyt vuonna 1984 Valkealassa.• Ylioppilas Valkealan lukiosta 2003.• Kemiantekniikan diplomi-insinööri Lappeenrannanteknillisestä yliopistosta 2011.• Sotilasarvoltaan alikersantti.• Tabletoinnin työnjohtaja Orion Pharmassa 2011–.• Amerikkalaisen jalkapallon suomenmestari 2010.• Amerikkalaisen jalkapallon MM-pronssimitalisti 2010.• Harrastukset: sotilaskotityö, Martta-toiminta ja golf.12 KEMIA 1/2011

KEMISTINkääntöpuoliSarjassa esitelläänkemistienkakkosammattejaja epätavallisiaharrastuksia.Diplomi-insinööri hallitseeVauhdikkaatkäännöksetKemisti ja jenkkifutaaja Elina Seppälä on tottunuttiukkoihin suunnanmuutoksiin täydessä vauhdissa.Päivi IkonenVille-Veikko KorhonenViuh! Viuh! Viuh!Uunituoreet lääketabletit Orion Pharmantuotantolaitoksessa etenevät urallaanripeästi mutta kurinalaisesti suorissariveissä ja suljetussa muodossa kohtipakkaamoa. Siitä pitää huolen tabletoinnistavastaava työnjohtaja Elina Seppälä,virassaan uunituore itsekin.Vauhti ja järjestys sen sijaan ovat vastavalmistuneellakemiantekniikan diplomi-insinöörilläverissä. Niihin on itseasiassa perustunut 26-vuotiaan Seppälänkoko tähänastinen elämä – ja niiden lisäksisäännöllisin välein tehtyihin 90 asteenkäännöksiin.Palataanpa ajassa kymmenkunta vuottataaksepäin.Alppihiihtäjästäpanssarivaunun johtajaksiNaps!Se oli ääni, joka sai aikaan ensimmäisenison suunnanmuutoksen.Jäiseltä rinteeltä kajahtanut terävä räsähdyskuulosti ikävältä, ja vielä ikävämpääoli, että se kuului lupaavan alppihiihtäjänpolvesta.Sen verran pahalta myös tuntui, ettämoneen otteeseen itsensä suksilla kolhinutSeppälä osasi itsekin arvata, mitä tulemanpitää.”Lääkäri sanoi, että jos tahdot vieläkaksikymppisenä kyetä kävelemään,alppihiihto loppui tähän.”Tuomio oli tyly teinitytölle, joka olitähdännyt ammattilaiseksi ja kirjaimellisestihuipulle vauhtilajissa, jossa suomalaisetkinvihdoin olivat nousemassamaailman kärjen tasolle.Seppälän tapoihin ei kuitenkaan kuulujäädä murehtimaan menneitä saati makaamaantuleen. Vaikka ura alppinistinakatkesi melkein lähtökiitoon, yhdenasian hän oli ehtinyt oppia: vauhdikkaatkäännökset.Käyttöön otettiin siis oitis suunnitelmaB: ylioppilaslakki päähän Nilsiän alppilukionsijaan kotilukiosta Valkealasta,sitten armeijan harmaisiin ja kadettikoulunkautta ammattiupseeriksi.Hanke käynnistyi lupaavasti. Karjalantykistörykmentissä Vekarajärvellä Seppäläeteni 12 kuukaudessa alikersantiksi,panssarivaunun johtajaksi ja alokkaidenkouluttajaksi. Tehtävät sujuivat ja motivaatiooli kova.Hilkulle jäikin, ettei Seppälä tätä nykyäpane pillereiden sijasta ruotuun varusmiestenja -naisten rivejä.”Vuoden päästä aloin kuitenkin miettiä,että homma olisi varmasti kymmenenvuotta kivaa, mutta viitsiikö vielä1/2011 KEMIA13

40-vuotiaana komennella niitä 19-vuotiaitalapsia. Tärkeää työtä se on, mutta eiloppujen lopuksi minua varten.”Oli vaihdettava ripeästi suuntaa ja keksittäväuusi leipäpuu. Se löytyi kouluaikaisestalempiaineesta.”Meillä oli yläasteella todella innostavakemian opettaja, joka osasi vedelläoikeista naruista ja sai kiinnostumaanaiheesta.””Otin kaikki kurssit, joita pienessämaalaiskoulussa oli tarjolla. Lukiossahuomasin, että kemiahan on helppoa jaymmärrettävää ja selittää paljon maailmanasioista.”PaperinteostakalvosulkeisiinOrionOrionin lääketehtaassa Elina Seppälän vastuulla on tablettien marssijärjestys.Siis paperit vetämään paikkoihin, joissaainetta saattoi opiskella. Ovet aukesivatonneksi suosikkivaihtoehtoon eli Lappeenrannanteknillisen yliopiston kemiantekniikanosastoon. Pääkaupunkiseudullekun kymenlaaksolaisen maatalontyttö ei tahtonut ”suurin surminkaan”.LUT Kemian kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta– sovelletusta kemiasta,prosessitekniikasta sekä paperi- ja kuitutekniikasta– fuksi valitsi jälkimmäisen.”Kun en laskemisessa ole ihan terävinkynä penaalissa, ja paperilinjalla onlaskettavaa vähiten”, Seppälä perusteleenaama peruslukemilla.No, vaikutti asiaan myös Suomen jaKymenlaakson komea paperihistoria.Paperin- ja sellunteon valmistusteknologianopiskelu lunastikin lupauksensa jaala tuntui omalta – viime metreille asti.”Silloin rupesi tuntumaan turhauttavastisiltä, että alalla ei ole työtulevaisuuttakotimaassa. Paperiosaajia näköjääntarvitaan nykyään lähinnä Kiinassa.”Kun opinnot keväällä 2010 olivat loppusuoralla,tulikin seuraavan napakansuunnanvaihdoksen vuoro. Yliopistonilmoitustaululta Seppälä bongasi hakuilmoituksen,jossa membraanitekniikan jateknillisen polymeerikemian laboratorioetsi diplomityön tekijää.”Menin sinne ja sanoin suoraan, ettenole koskaan kalvoa nähnytkään muttahaen paikkaa. Vastasivat, että lukemallahanasiat oppii. Niinhän siinä kävi”, Seppälävirnistää.Diplomityön kiehtova aihe vei nopeastimennessään. Seppälä pääsi tutkimaankalvosuodatuksen ja adsorption yhdistämistäbiojalostamon erotusprosesseissa.”Joku sitä ihmetteli, että noin viimetingassa vaihdoin kokonaan uuteen aiheeseen,mutta sama lähtöraaka-ainehanbiojalostamoissa sentään on. Sitä paitsitykkään opetella uusia asioita.”Lopputyön teko onnistuikin mallikkaasti,vaikka viime kesän aikatauluissaoli hieman sovittelemista. Opintojensaviimeistelyn lomassa Elina Seppälä tulinimittäin myös napanneeksi mitalin jalkapallonmaailmanmestaruuskisoista.LajiuntuvikostaeuroopanmestariksiKemian ammattilaisen kääntöpuoleltalöytyykin yhä kivikova huippu-urheilija.Vaikka hajonnut polvi ei enää suvaitsepujottelu- eikä syöksyrinteitä, se taipuusilti jalkapalloon – sillä edellytyksellä,ettei palloa juuri potkita.Sellaisen vaihtoehdon tarjoaa pelin atlantintakainenversio eli amerikkalainenjalkapallo, jossa soikea peliväline pyritääntoimittamaan vastustajan maaliinensisijaisesti juoksemalla sinne itse pallosylissä tai heittämällä se maalialueellaodottavalle joukkuetoverille.Lajin Seppälä tosin löysi puolivahingossa.Anjalankoskella kesätöitä muutamavuosi sitten paiskinut teekkari kaipasivapaa-aikaansa lisää liikunnallistatäytettä, jota löytyi naapurikaupunginnurmikentältä.”Ensimmäisen kerran kun sain varusteetpäälle, se oli siinä. Napsahti kerrasta,vaikken ollut edes koskenut soikeaanpalloon aiemmin.”Kouvola Indiansin valmentaja tunnistilahjakkuuden heti. Seppälä pääsi samantien mukaan seuran naisten edustusjoukkueeseenja sarjapeleihin, vaikka lajinsäännötkin olivat tulokkaalla aika laillahakusessa.”Valmentaja sanoi, että kun saat pallon,pidät siitä kiinni ja juokset eteenpäin.Sillä lähdettiin.”Pian oli edessä siirtyminen maan ykkösjoukkueeseen,helsinkiläiseen GSDemonsiin, jonka riveissä Seppälä pelaanyt toista vuottaan. Taskussa on jo yksisuomenmestaruus.Myös Suomen naisten maajoukkueentukipilariksi lappeenrantalaisteekkarieteni jo pari vuotta sitten. Tätä nykyähänen hoidossaan on fullbackin eli blokkaavankeskushyökkääjän tontti.”Siis etujyrän. Kaveri tulee minun selkänitakana turvassa pallon kanssa, jaminä lakaisen edestä kaiken mikä liikkuu”,Seppälä kiteyttää.Yllättävien käännösten hallinta on tarpeenetujyrällekin, sillä ne hämäävät vastustajanpuolustajia pääsemästä pallonkantajankimppuun.Toisin kuin eurooppalainen kesy versioamerikkalainen jalkapallo on fyysi-14 KEMIA 1/2011

nen kontaktilaji, jota pelataan kypärätpäässä ja Uhrilampaiden päähenkilöstämuistuttava suojus kasvojen edessä. Taklaaminenei ole vain sallittua vaan toivottua.”Otetaan likka hellään syleilyyn japannaan tantereeseen.”Selvä.Tantereeseen Suomi iski lajin historianensimmäisissä naisten MM-kisoissakaikki muut Euroopan maat. Vain Atlantintakaa Tukholmaan lentäneet joukkueetolivat ainakin toistaiseksi ylikäymätönvastus, sillä pelin juuret ovat sielläymmärrettävästi syvemmällä ja taso korkeammalla.”Lilliputtejahan me oltiin USA:n jaKanadan tyttöihin verrattuna. Jenkeilleei mahda mitään, kun niillä on sekäkokoa että tekniikkaa”, Seppälä tunnustaa.Eikä Suomen nuorelta joukkueelta tottapuhuen osattu odottaa minkäänlaistakärkipään sijoitusta, vaan pronssimitalienoli määrä matkata jonnekin päin Keski-Eurooppaa.Ratkaisevassa pelissä Saksa sai kuitenkinniellä katkeran kalkin ja nöyrtyäpienen mutta sisukkaan Suomen edessärähmälleen.Voitto pronssiottelussa maistui sitämakeammalta, kun se tuli ruotsalaisyleisönedessä.”Ruotsalaiset jurnuttivat pitkään, ettäjos vain olisivat päässeet meidän kanssasamaan alkulohkoon, olisivat näyttäneet,kenelle se pronssi olisi oikeastaan kuulunut.Mutta kun kävivät sitten syksymmälläpelaamassa Suomessa maaottelun,niin pataan ottivat”, Seppälä hykertelee.ItärajaltaHelsingin humuunMutta nyt kiireesti takaisin EspooseenOrionin lääketehtaaseen, sillä kohtakäynnistyy työnjohtajalla uusi vuoro sorvinääressä.Tosiaankin Espooseen, vaikka maalaistyttöähänei pitänyt saada tänne kirveelläkään?”No, tilanteet muuttuvat”, Seppälämyöntää naureskellen, kun aikaa viimeisimmästäterävästä käännöksestä on kulunutkuukauden verran.”On ollut vähän tuskaista ajaa harjoituksiinLappeenrannasta Helsinkiin montakertaa viikossa, se on kuitenkin 230kilometriä suuntaansa. Kun eivät VR:naikataulut kohdanneet omiani ollenkaan,oli pakko istua ratissa aina itse.”Elämän aikatauluttaminen helpottuikinkummasti, kun Seppälä päätti etsiäensimmäisen vakituisen työpaikkansa jaasuntonsa samoilta seuduin, jolla treenikentätkinsijaitsevat.Kalvotekniikka ja biojalostamot siisjäivät nekin ainakin toistaiseksi taakse,kun sopiva pesti löytyi lääketeollisuudesta.Kolmen viikon kokemuksella työsuomalaisen lääkeosaamisen lippulaivassaon osoittautunut kiinnostavaksi jaantoisaksi.”Ja pääsee taas oppimaan uutta”, Seppälähuomauttaa.Urheilulaji sen sijaan pysyy ennallaan,sillä esimerkiksi pelisilmän ja pelikäsityksenkehittämisessä sekä pelin lukemisessariittää kuulemma yhä opeteltavaa.Vuoden 2013 MM-kisoissa Suomen värejäpuolustaa toivottavasti aiempaa nokkelampipelaaja.”Fyysisyytensä ohessa amerikkalainenjalkapallo on älypeli, nurmikenttienshakki”, Seppälä painottaa.”Pitää hallita taktiikka ja osata kokoajan tehdä pilkuntarkkoja analyyseja.Tarkkuus ja analyyttisyys ovat muutenlajin ne ominaisuudet, joilla on selvä yhteyskemiaan.”Ei siis ihme, että jenkkifutiksen pelaajatovat valtaosin korkeasti koulutettuaväkeä, vaikka Seppälä seurajoukkueensaja myös maajoukkueen ainoa kemistionkin.”Mutta esimerkiksi lakimiehiä meilläon neljä. Onneksi on lääketieteen ja hoitoalanedustajiakin, ovat hyvin käteviäpaikkaamaan kolhuja.”Ville-Veikko KorhonenElina Seppälä (äärimmäisenä vasemmalla) valmistautuu taklaamaan Itävallan pallonkantajan. Voittonsa ansiosta Suomi etenipronssiotteluun, jossa kaatui Saksa.1/2011 KEMIA15

ajankohtaistaKisa kovenee laboratorioalallaLabtium siirtyi VTT:lleKaivosalan palvelulaboratorioLabtium Oy on saanut uudenisännän. Valtio-omistaja siirsiyhtiön VTT Expert Services Oy:ntytäryhtiöksi.Marja Saarikkoriopalveluita, VTT Expert Services Oyasiantuntijapalveluita”, Hausalo kuvaileetyönjakoa.Kilpailukykyä ja tehokkuuttaNoin 90 henkeä työllistävä Labtium yhtiöitettiinvuonna 2007 Geologian tutkimuskeskuksestaGTK:sta, ja sen toimintalähti hyvin käyntiin. Yhtiöllä on kuusilaboratoriota eri paikkakunnilla Suomessaja vuonna 2009 hankittu enemmistöosakkuusruotsalaisessa LapLabissa.Kaikkien liiketoiminta-alueiden kasvuei kuitenkaan ollut odotusten mukaista.Valtio ryhtyikin syksyllä 2009 etsimäänLabtiumin jatkolle uutta suuntaa.Finanssineuvos Jarmo Väisänen valtioneuvostonkansliasta kertoo, että valtio-omisteistenlaboratoriotoimintojenkeskittämistä yhteen paikkaan on pohdittuLabtiumin alkuajoista lähtien. Tavoitteenaon ollut saada toimintaan lisäätehokkuutta.”VTT:n nimi on tullut esiin useita kertojamuutaman vuoden sisällä, kun olemmemiettineet Labtiumin tulevaisuutta.””Kun VTT nyt kehitti toimintojaanhankkien KCL:n ja Enas Oy:n, totesim-Labtiumin toiminnot säilyvät uudenomistajan hoteissa toistaiseksi muutoksitta,kuten myös yhtiön nimi.”Toiminta Labtiumissa jatkuu kutenennenkin, ja työsuhteet pysyvät ennallaan”,kertoo yhtiön uusi vt. toimitusjohtajaTiina Hausalo VTT Expert ServicesOy:stä.”Pidemmällä tähtäimellä alamme kuitenkinhakea synergiaa laboratorioidenvälillä”, Hausalo huomauttaa.VTT hankki jo vuosi sitten itselleenmetsäteollisuuden yhteisen tutkimuskeskuksenKCL:n laboratoriotoiminnot.Marraskuussa 2010 kokonaisuus täydentyibioenergiasektorin laboratoriollaEnas Oy:llä.”Labtium ja Enas tuottavat laboratome,että on parempi siirtää Labtiumkinsamaan paikkaan.”Väisäsen mukaan ratkaisu parantaaLabtiumin kilpailukykyä. ”Labtium onosaava yhtiö, jota kaikki kehuvat, muttasen kiinteät kulut ovat niin korkeat,että se tarvitsee volyymiä pärjätäkseenkilpailussa.”Muitakin vaihtoehtoja toki mietittiin.”Mutta jos Labtium olisi jäänyt itsenäiseksi,sen olisi pitänyt siirtyä ostopuolelle,kenties hankkimaan itselleen pieniälaboratoriota ympäri Suomea. Se olisi olluthyvin pitkä tie ja vienyt johdon ja yhtiönresursseja.””Paras mahdollinen ratkaisu”Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja TimoHirvi toimi pari vuotta sitten selvitysmiehenä,joka kartoitti kemiallisenanalytiikan tuottamisen tehostamista.Hän osasikin odottaa valtio-omistajanpäätöstä. Labtiumin siirtyminen juuriVTT Groupiin on hänen mielestään parasmahdollinen ratkaisu.”On hyvä asia, että osaaminen pysyySuomessa”, Hirvi korostaa.Myös Hirvi sanoo järjestelyn kohentavanLabtiumin kilpailukykyä ja vahvistavanyhtiön palvelumahdollisuuksiakaivos- ja mineraalitoimialoilla.”Lisäksi VTT tuo toiminnan kehittämiseensynergiaetuja ja laajentaa asiakaskantaa.”Hirvi toivoo, että suomalaislaboratorioidenkasvava kilpailukyky mahdollistaajatkossa jopa laboratoriopalveluidenviennin.Muutoksia on hänen mukaansa odotettavissavielä lisää, sillä laboratorioalanpalveluista on yhä ylitarjontaa. Lisäksimarkkinoilla on tehokkaita kansainvälisiäyrityksiä, joiden palvelukyky on laajaaja kustannustehokasta.Tiina Hausalo komppaa muita. ”Laboratoriopalveluissatarvitaan riittävää volyymiätuomaan hintakilpailukykyä, silläkansainväliset isot laboratoriot ovat vahvastitulossa Suomen markkinoille.”Hän muistuttaa kaivostoiminnan lähteneenlaman jälkeen hyvin nousuun.”Etenkin Pohjois-Suomessa on paljonuusia kaivoshankkeita, joten Labtiumintulevaisuus näyttää valoisalta.”ScanstockphotoKirjoittaja on vapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi16 KEMIA 1/2011

IlmoituksetKemialehdessähuomataan!Numero2/2011 onChembio 11-erikoisnumeroLehti ilmestyy10.3.2011.Aineistot 21.2. mennessä.Varaukset ja lisätietoja:Myyntipäällikkö Sauli Ilolapuh. 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fiKEMIA Ke miwww.kemia-lehti.fiTule kehittämäänjätehuollonhuippuosaamista!100 000 € apurahaa ympäristö- jajätehuoltoalan tutkimukseenEkokem on ympäristönhuollonpalvelutoimintoihin, jätteidenhyötykäyttöön ja käsittelyynerikoistunut yritys. Sen omistavatelinkeinoelämä, valtio jakunnat. Vuonna 1994 perustettiinEkokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahasto.Sen tarkoituksenaon ympäristö- jajätehuollon tietämyksen sekäosaamisen kasvattaminen Suomessa.Apurahat suunnataan ensisijaisestivuosittain määriteltyjenteemojen mukaisiin laajamittaistentutkimushankekokonaisuuksienrahoitukseen tai osarahoitukseen.Vuoden 2011 hakuteemat:1. Jätepohjaisten raaka-aineidenhyödyntäminen bioenergiatuotannossa2. Uudet kierrätysmenetelmät jauusioraaka-ainetuotanto3. Teollisuuden jätevesien käsittelyja suljetut kierrot.Rahastosta voidaan myöntääapurahoja myös rahaston tarkoitukseenliittyvien opinnäyte- javäitöskirjatöiden rahoitukseen,jatkohankkeisiin tähtääviin esiselvitystöihinsekä kansainvälisestimerkittävien tutkimustulostenjulkaisua edistävääntarkoitukseen.www.ekokem.fi/portal/ymparistostipendirahastoRahoitusta voi hakea myösmääriteltyjen hakuteemojenulkopuolisiin ympäristöalaapalveleviin, vähintään korkeaakansallista tasoa oleviin tutkimushankkeisiin.Tutkimusapurahoja myönnetäänyksi tai useampia, kuitenkin yhteensäenintään 100 000 euroa.Apurahojen saajat julkistetaan17.6.2011. Hakemukset liitteineentulee olla perillä 28.2.2011klo 16.00. Osoite: Ekokem OyAb / Apuraha, PL 181, 11101 Riihimäki.Hakemuslomake on tulostettavissainternetistä osoitteestawww.ekokem.fi/portal/ymparistostipendirahasto.Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Toni Andersson, puh. 010 7551 480,toni.andersson@ekokem.fi sekä Ekokemin internetsivuilla.Ekokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahaston tutkimusapurahat ovat nyt haettavissa.

UUTISIAKemian Päivillänyhjätään tyhjästäKun neitseelliset raaka-aineetloppuvat, pitää nyhjätä tyhjästä.Jäte onkin tulevaisuudessa arvokasraaka-aine, jonka hyödyntämistätarkastellaan monelta kantiltamaaliskuisilla Kemian Päivillä.Jätteen käytöstä raaka-aineena puhutaanheti tapahtuman avauspäivänä 22.3.Aiheesta alustaa Aalto-yliopiston professoriJuha Kaila, joka perustelee, miksi meidänon välttämätöntä oppia hyödyntämäänjätteemme.Hyödyksi voidaan ja pitää vastedes käyttäämuun muassa teollisuuden sivuvirrat.Miten se tapahtuu, sen kertoo professoriOlli Dahl samasta yliopistosta.Kuinka kaatopaikasta tulee ekokaivos,selviää VTT:n tutkijan Jutta Laine-Ylijoenesityksestä.Seminaari tarjoaa tietoa myös muovijätteen,biojätteen ja pääkaupunkiseudun jätteenuusista hyödyntämisratkaisuista. Sekintulee selville, minkälaiset raamit lainsäädäntöasettaa jätteen hyötykäytölle.Keskiviikon 23.3. luentotärppeihinkuuluvat muun muassa radioisotooppienlääketieteellinen käyttö ja oikeuskemiaelämän edistäjänä. Oulun yliopiston professoriRisto Laitinen lupaa paljastaa,millaisia olivat vanhat hyvät ajat laboratoriossa.Päättäjäispäivänä 24.3. kerrotaan,millaista superruokaa pohjoiset mar-Jukka Uotila / Suomen MessutChemBio-näyttelyssä ovat esillä uudet tuotteet, Kemian Päivillä kemian tutkimuksenja työelämän uudet teemat.jat ovat ja kuinka niitä analysoidaan.Päivien ohjelmakokonaisuuksia ovat lisäksikemian opetus, analytiikka, mittausja sen laadunvarmistus, elintarvikekemia januoret esimiestyössä.ChemBio Finland vetäänäytteilleasettajiaTapahtumakokonaisuus Helsingin messukeskuksessasisältää myös Pohjoismaidensuurimman kemian alan laitteiden, tarvikkeidenja uutuustuotteiden näyttelyn,ChemBio Finlandin.Tämänkertaiset messut ovat kiinnostaneetnäytteilleasettajia niin, että näyttelyllevarattu tila loppui jo joulukuussa.”Onneksi saimme kuitenkin käyttöömmelisätilan”, kertoo myyntipäällikkö EskoNiini Suomen messuilta.Lisätilakin alkaa hänen mukaansa jo täyttyä,mutta jonkin verran osastoja on vielävapaana.”Kannattaa kyllä toimia aika pikaisesti.10. helmikuuta mennessä ilmoittautuvatehtivät mukaan painettuun messukatalogiin”,Niini vinkkaa.Päivi IkonenLisätietoja Kemian Päivistä:www.kemianseura.fiLisätietoja näyttelystä:www.chembiofinland.fiKemia kiinnostiTieteen päivilläKemian alan luennot vetivät väkeä tammikuisillaTieteen päivillä Helsingissä. Nanoteknologiatekee arjesta erilaisen sekä Ruokaja arkipäivän kemia -otsikoidut sessiotsijoittuivat viiden suosituimman aihekokonaisuudenkärkeen.Viiden päivän aikana tieteen janoaan kävisammuttamassa paikan päällä lähes 18 000henkeä. Lisäksi Helsingin yliopiston tiloissajärjestettyä ohjelmaa seurasi 3 000 ihmistänetin kautta. Tiederatikan kyytiä kokeilituhatkunta matkaajaa ja Nuorten päivähoukutteli 800 osallistujaa. Tieteiden yössävaelsi kolmetuhatta kulkijaa.Seuraavat Tieteen päivät järjestetään Helsingissätammikuussa 2013. Tänä vuonnatieteelle omistettuja päiviä vietetään vielä15.–16. maaliskuuta Jyväskylän yliopistossaja syksyllä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossaja Joensuussa.Jari LoisaYleisöä riitti salin täydeltä myös kemian vuoden avajaistilaisuuden luennoille.18 KEMIA 1/2011

Huimasti CLP-ilmoituksiakemikaalivirastoonKemikaalivirasto Echa vastaanotti3. tammikuuta päättyneeseenmääräaikaan mennessähuiman määrän CLP-ilmoituksia:noin 3,1 miljoonaa kappalettayhteensä 6 600 yritykseltä.Ilmoitukset kattoivat runsaat107 000 kemiallista ainetta.Eniten ilmoituksia saapuiSaksasta, 800 000. Brittifirmoiltaniitä tuli reilut 500 000ja ranskalaisilta lähes 300 000.Ilmoitusten tekoa edellyttääEU:n uusi CLP-asetus, jokamuuttaa sääntöjä kemikaalienluokittelusta, merkinnöistä japakkaamisesta (Classification,Helsinki Reach Centresulki ovensaHelsinki Reach Centre (HRC)on lopettanut toimintansa. HelsinkiBusiness and Science Parkinalainen hanke päättyi vuodenvaihteessa.Helsinki Reach Centre käyn-Labelling, Packaging). Asetuksenmyötä muuttuvat myös kemikaalienkäyttöturvallisuustiedotteet.Muutos näkyy erityisesti kemikaalienvaroitusetikettien uusissavaroitusmerkeissä (ks. sivu54) sekä vaara- ja turvalausekkeissa.Asetuksen taustalla on pyrkimysyhtenäistää kemikaalienluokittelu ja merkinnät maailmanlaajuisesti.Kemikaaliviraston tietojärjestelmätselvisivät ilmoitustulvastahyvin, ja virasto perkaaparhaillaan saalistaan.Myös kemikaalien Reach-nistyi syyskuussa 2007. Sentavoitteena oli auttaa teollisuusjärjestöjäuuden kemikaaliasetuksenvelvoitteiden toimeenpanossa.Lisäksi HRCverkotti Reach-palvelujen tarjoajiaja palveluiden käyttäjiäsekä tuotti informaatiopalveluita.Hanke pyrki myöshoukuttelemaan EU:nulkopuolisten maidenkemikaaliedustustojaSuomeen. Toistaiseksioman edustustonsaHelsinkiin on kuitenkinperustanut vain Kiina.Reach-rekisteröinninykkösvaihe päättyimarraskuun lopussa2010. Rekisteröinninseuraavat määräajatovat vuosina 2013 ja2018.Scanstockphotorekisteröinnin ensimmäinen,30. marraskuuta 2010 päättynytvaihe saatiin epäilyistä huolimattalopulta sujuvasti pakettiin.Virastoa työllistää nyt myösReach-asiakirjojen tarkistus.Uusi virasto valvookemikaaliturvallisuuttaSuomeen syntyi vuodenvaihteessauusi kansallinen turvallisuusviranomainen,kunkemikaalien tuotevalvontakeskitettiin Turvatekniikan keskukseen.Samalla keskus vaihtoi nimensäTurvallisuus- ja kemikaalivirastoksi.Tukes-virastoon entistä laajempi, yli 200 hengenorganisaatio.Virastolle siirtyivät kemikaalientuotevalvontatehtävät, joitaaiemmin hoidettiin Valvirassa,Sykessä ja Evirassa. Myös tehtäviähoitaneet 74 henkeä vaihtoivatTukesin palkkalistoille.Kemikaalivirastonkansioissa onnyt reilut kolmemiljoonaa CLPilmoitusta.Uudet toiminnot muodostavatTukesiin kemikaalituotevalvontayksikön,joka vastaa teollisuus-ja kuluttajakemikaalien,biosidien ja kasvinsuojeluaineidentoimeenpano- ja valvontatehtävistäsekä rekisteripalveluista.Tukesin päätoimipaikat ovatHelsingissä ja Tampereella. Kemikaalituotevalvontayksikönhenkilöstö sijoittuu pääosinHelsinkiin, kemikaalituoterekisteritoimii yhä Tampereella.Uudistuksen tarkoitus on tehostaakemikaalien tuotevalvontaaja lisätä sen yhdenmukaisuutta.Myös kansalaistenon helpompiasioida yhden viranomaisenkanssa.REACHScanstockphotoHelsinki ReachCentren toimintaon päättynyt.Tukes valvookemikaalituotteitaja kemikaalilainsäädännönnoudattamistaSuomessa.1/2011KEMIA19

UUTISIATekes kannustaa kemianpk-yrityksiä uudistumaanTekes käynnisti vuodenvaihteessa aktivointihankkeen,jossa kannustetaan kemianalan pk-yrityksiä ottamaan pitkäjänteinentutkimus- ja kehitystyö osaksijokapäiväistä toimintaa. Hanke auttaayrityksiä myös kehittämään palveluliiketoimintaaja kansainvälistymään.”Käytännössä asiantuntijat haravoivatkemian yrityksiä tarjoten niille kullekintilanteeseen sopivia palveluja”, kertootoimialajohtaja Mika Aalto Tekesin metsäja kemia -liiketoiminta-alueelta.”Monet yritykset tuntevat Tekesin vainteknologiarahoittajana, ja apumme palvelujen,liiketoimintakonseptien ja työelämänkehityksen rahoittajana on niille vieläuutta. Me kuitenkin toimimme ikäänkuin sisäänheittäjinä kehitystyöhön.”Tekesin vuonna 2009 tekemän selvityksenmukaan kansainvälinen kilpailuja tuotannon siirtyminen halvan työvoimanmaihin on kemian alalla suuri uhka.Alan toimintakenttä on heterogeeninen,eivätkä yritykset ole riittävästi verkostoituneetkeskenään.Myös vientiyrityksiä on verrattain harvassa,vaikka pk-yritykset tarjoavat yhteistyönkautta suuren mahdollisuudenkansainväliseen toimintaan.Kemianteollisuuden pk-yritysten aktivointihankkeestasaa lisätietoa osoitteestawww.tekes.fi/info/kemia.Pia MörkMyös pienissäkemianyrityksissätulisitehdä jatkuvaatutkimus- jakehitystyötä,jotta ne pysyvätkelkassamukana.Tutkimuksen tarvitsemiaveri- ja muita näytteitäon runsaasti olemassajo vanhastaan. Uudenlain myötä niitä voitaisiinhyödyntää säädellysti jakontrolloidusti.SÄHKEITÄLarox Flowsysilletytäryhtiö AustraliaanVirtauksen säätöratkaisuja toimittava lappeenrantalainenLarox Flowsys Oy on avannut tytäryhtiön Australiaan. Uudenyhtiön tarkoitus on vahvistaa Larox Flowsys Oy:nAustralian toimintoja erityisesti kaivosteollisuuden laitevalmistajanaja teollisten palvelujen tuottajana. Uusi toimistosijaitsee Sydneyn lähellä French Forestissa.Millennium-hakukäynnistyiVuoden 2012 Millennium-teknologiapalkinnon voittajanmetsästys on käynnistynyt.Tekniikan Akatemia -säätiö etsii tutkijoita, joiden keksintötukee kestävää kehitystä ja parantaa merkittävästiihmiskunnan elämänlaatua. Säätiö ottaa vastaan ehdotuksiaheinäkuun loppuun 2011 saakka. Maailman suurinteknologiapalkinto jaetaan kesällä 2012 viidennen kerran.ÅA ja chicagolaisyliopistobioyhteistyöhönÅbo Akademi aloittaa koulutusyhteistyön YhdysvaltainChicagossa toimivan Northwestern-yliopiston kanssa.Hankkeessa nivotaan turkulaiseen biotieteiden opetukseenamerikkalainen yrittäjyyden, tietopääoman hallinnanja liiketaloussuunnittelun koulutus. Projektissa tutkitaanmyös biotekniikan keksintöjen immateriaalioikeuksia,patentointia ja teknologiasiirtoa. Pitkän tähtäimentavoitteena on opinahjojen yhteistutkintoon johtava koulutusohjelma.BiopankkilakinytkähtieteenpäinJo pitkään valmisteltu biopankkilakion vihdoin toteutumassa.Hallitus antoi asiasta esityksenvuodenvaihteessa.Laki edistäisi ihmisten solujakudosnäytteiden käyttämistätutkimuksessa. Biopankit keräisivätja säilyttäisivät näytteet jaluovuttaisivat niitä tutkijoille jatutkimusryhmille.Lain myötä Suomeen syntyneeuseita biopankkeja. Jokaisenperustaminen kuitenkinedellyttäisi lääketieteellisentutkimuseettisen toimikunnanlausuntoa. Tiedot pankeista talletettaisiinValviran julkiseenrekisteriin, jossa olisi ajantasainentieto näytteistä, niiden käytönperusteesta, säilytyspaikastaja omistajasta.Terveydenhuollon yksiköissäon runsaasti vanhoja näytteitä.Ne voitaisiin siirtää biopankkeihin,ellei henkilö, josta näyte onotettu, vastusta siirtoa.Tutkijoilla olisi oikeus saadatietoa siitä, löytyykö biopankistanäytteitä, joita he voisivatScanstockphotokäyttää tutkimuksessaan. Yksittäistennäytteiden antajien henkilötietojatutkijat eivät kuitenkaansaisi ilman erillistä suostumusta.Näytteen antajalla puolestaanolisi oikeus saada tieto siitä, mihintutkimuksiin hänestä otettujanäytteitä on käytetty, mistärekistereistä häntä koskevia tietojaon kerätty ja mitä näytteistäon tutkittu. Lisäksi hänellä olisioikeus peruuttaa suostumus jakieltää näytteen käyttö.Laki voi tulla voimaan aikaisintaanvuonna 2012.20 KEMIA 1/2011

Suomalaisetjauhemaalit menestyvätVenäjälläedelleen, muttaniitä tuottaa nytuusi omistaja.Düsseldorf, Germany12 – 18 May 2011Teknos osti TikkurilanVenäjän-tehtaanTikkurilan Venäjän jauhemaalitehdasja -liiketoiminta ovatsiirtyneet toiselle suomalaisellemaaliyritykselle Teknokselle.Pietarissa sijaitseva tehdastyöllistää 50 henkeä ja sen liikevaihtoon 2,3 miljoonaa euroa.Tikkurila Powder Coatings-nimellä toiminut tehdas on valmistanutjauhemaaleja Venäjällähyvin tunnetulla Ohtek-tuotemerkillä.Teknos integroi ostoksensaosaksi konsernin omaa jauhemaaliliiketoimintaa.Tehtaanuudeksi nimeksi tulee Teknos-Ohtek. Koko henkilöstö siirtyyTRADETOURSmessumatkat 30vInterpackDüsseldorf12.-18.05.2011uuden omistajan palvelukseenvanhoina työntekijöinä.Teknos on Pohjoismaiden jaVenäjän johtavia jauhemaalitoimittajia,ja jauhemaalit kuuluvatsen ydinliiketoimintoihin.Pietarin-tehdas on keskittynytpienpanostuotantoon ja erikoismaaleihin,jotka täydentäväthyvin Teknoksen Rajamäentehtaan tuotantoa.Tikkurilan ydinliiketoimintaanteollisuuskäyttöön tarkoitetutjauhemaalit taas eivätkuulu. Tikkurilalla ei kaupanjälkeen ole lainkaan jauhemaalitoimintaa.* ydinkeskustan kiintiöhotellit* pidä kiirettä sillä kaupunki täyttyy* matkaehdotuksia nettisivuillamme* pyydä tarjouswww.tradetours.fijo 30 vuotta messumatkojaKöydenpunojank. 3, 00180 Helsinki,p.09-622 9800 trade.fairs@tradetours.fiTeknosMISTÄ TIEDÄMMETÄNÄÄN, ETTÄ OLETTETOUKOKUUSSA 2011MENESTYKSEKKÄITÄ?KOKEMUKSESTA.Solutions ahead!www.interpack.comEdustaja Suomessa:Suomen MessutINTERFAIRPL 2100521 HelsinkiPuh. (09) 1509 270Fax (09) 142 358email: interfair@finnexpo.fi11.01.2011 · interpack 2011 · Finnland / Motiv: Woher wir heute wissen · 90 x 266 mm · 4c · Kemia Kemi21FIN_ipc11_Woher wir wissen_90x266_Kemia Kemi_4c.indd 1 10.12.10 11:26

UUTISIASaariston fosforipulmaratkeaisi kipsilläKäsittelemällä pellot kipsillävoitaisiin estää jopa 60 prosenttiafosforin huuhtoutumisestamaaperästä mereen.Kipsikäsittelyllä Suomi pääsisilähelle Saaristomeren fosforinvähennystavoitettaan, jokaon 120 tonnia vuodessa. Puuttuvaosuus voitaisiin hoitaa suorakylvönja suojavyöhykkeidenavulla.Asia selvisi Trap-hankkeessa,jossa testattiin kolmen vuodenajan kipsipohjaisia ratkaisujamaatalouden fosforikuormankeventämiseksi sekä laboratoriossaettä kenttätyönä kahdellatoistamaatilalla.Kaunista Saaristomertapilaapelloilta valuvafosfori. Sen huuhtoutuminenvesiinvoidaan kuitenkinpysäyttää kipsikäsittelyllä.ScanstockphotoKipsi sitoo fosforin peltoonkasvien käytettäväksi sen sijaan,että se kulkeutuisi rehevöittämäänmerta. Kipsillä käsiteltymaaperä kestää paremminsateen ja sulavan lumen aiheuttamiavesivirtauksia, mikä vähentääeroosiota ja siten fosforinvalumista vesistöihin.Maatalouden aiheuttaman rehevöitymisensuurimpana syynäpidetään juuri eroosion aiheuttamaasameaa valumavettä,jossa on mukana fosforia.Trap-selvityksen toteuttivatMTT, Syke ja Yara yhteistyökumppaneineen.Ympäristöteknologiantodentaminen käyntiinYmpäristöteknologian suorituskyvyntodentamiseen saadaanuusia työkaluja. EU-komissiojulkaisee todennuksen GVPohjeiston(General VerificationProtocol), jota myös Suomi onollut aktiivisesti valmistelemassa.Suorituskyvyn luotettava todentaminenauttaa ympäristöteknologioitamyyvien yritystenpääsyä voimakkaasti kilpailluillemarkkinoille. Rahoittajille jatekniikan hankkijoille se tarjoaatietoa päätösten tueksi.Todentaminen on vapaaeh-Todentamisohjelma kattaaalkuvaiheessa vesiteknologian,energiateknologian sekä jätteisiin,materiaaleihin ja luonnonvarojenkäyttöön liittyvätympäristöteknologiat.Scanstockphototoista ja koskee teknologiantarjoajan ilmoittamia testattujaväittämiä. Todentamisen suorittaariippumaton, akkreditoituorganisaatio, joka arvioi testaustulostenriittävyyden ja luotettavuuden.Akkreditointien myöntämisestätutkimuslaitoksille jamuille tahoille vastaa Suomenkansallinen akkreditointielinFinas, joka on osa Mittatekniikankeskusta. Todentamistoiminnankäynnistämiseen voihakea avustusta EU:lta.SÄHKEITÄEkokemin kakkosvoimalanrakentaminen vauhtiinEkokem on saanut ympäristöluvan toiselle jätevoimalalleen.Yhtiö käynnisti Riihimäelle nousevan voimalan rakennushankkeenheti luvan saatuaan. Hankkeen kustannuksetovat noin 60 miljoonaa euroa. Uusi voimala kolminkertaistaaEkokemin sähköntuotannon ja lisää senkaukolämpötuotantoa neljänneksen verran. Voimala valmistuuvuoden 2012 lopulla, minkä jälkeen lähes kaikkiRiihimäen ja Hyvinkään kaukolämpö tuotetaan jäteperäiselläenergialla.Kaustisen litium myynnissäKaustisen Leviäkankaalta ja Syväjärveltä löydetyt litiumesiintymäton pantu myyntiin. Työ- ja elinkeinoministeriöjulkaisi niistä joulun alla kansainvälisen tarjouspyynnön.Ministeriö ottaa vastaan tarjouksia helmikuun loppuun asti.Myynnin päämääränä on päästä toteuttamaan jatkotutkimuksiaesiintymien hyödyntämisestä.Nesteelle uusi nestekatalyyttiNeste Oilin Porvoon jalostamo on ensimmäisenä öljynjalostamonaottanut kaupalliseen käyttöön amerikkalaisenHeadwatersin valmistaman uuden nestekatalyytin. Rikittömändieselin tuotantolinjalla hyödynnettävällä katalyyttiteknologiallaparannetaan prosessin käytettävyyttä. Katalyyttion vähentänyt likaantumista, ja se parantaa mahdollisuuksianostaa linjan konversioastetta.Teknologiapomothamuavat lisäväkeäSuurin osa eli 70 prosenttia suomalaisista teknologiajohtajistaaikoo palkata lisää henkilöstöä tämän vuoden aikana.Näin kertoo konsulttiyhtiö Spinversen toteuttama kysely,jossa oli mukana satakunta teknologiajohtajaa. Yli puoletjohtajista on myös lisäämässä yrityksensä tutkimus- jatuotekehitysinvestointeja.22 KEMIA 1/2011

SÄHKEITÄLUT:ssa käynnissämaisteriohjelmahakuLappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n vuoden 2011haku diplomi-insinöörien ja kauppatieteiden maisteriohjelmiinon käynnistynyt. Hakuaikaa on helmikuun loppuunsaakka. Ohjelmat on suunnattu aiemman tutkinnon suorittaneille.Suomenkielisten ohjelmien lisäksi tarjolla on yhdeksänenglanninkielistä maisteriohjelmaa.ScanstockphotoUPM:n biojalostamoRaumalle tai RanskaanMetsäyhtiö UPM suunnittelee biojalostamoa, jonka sijoituspaikkaolisi Rauma tai Ranskan Strasbourg. Kuusankoskiputosi alustavassa kartoituksessa vaihtoehdoista pois.Raumaa puoltavat yhtiön mukaan perustustöiden edullisetkustannukset. Biojalostamo tuottaisi biodieseliä energiapuusta,kuten kannoista, kuorista ja hakkuutähteistä. Lopullisenpäätöksen laitoksen rakentamisesta UPM tekeevasta saatuaan EU:n tukipäätöksen.Pisa-menestys vauhdittaakoulutusvientiäSuomen koululaisten menestys Pisa-tutkimuksissa on pannutvauhtia koulutuksen vientiin. Finpro käynnistää FutureLearning Finland -nimisen yhteenliittymän, joka kokoaa yhteenalan toimijat, yritykset ja oppilaitokset. Monissa maissaollaan nyt innokkaita ottamaan oppia hyviä tuloksia tuovastasuomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Tavoitteena onkasvattaa koulutuksen osuutta Suomen kokonaisviennistämerkittävästi vuoteen 2015 mennessä.Suurta kiinnostusta herättänyt uutuuslääke lupaa suitsia juomishimoamutta ei pakota täysraittiuteen.Biotien viinanhimolääkekohta valmiina lähtöönLääkekehitysyritys Biotie Therapiesinkehittämä uudenlainenlääke alkoholiriippuvuudenhoitoon on lähes valmis. Kolmannenvaiheen kliinisiä tutkimuksiaon tehty jo kaksi, jatutkimusten tulokset ovat olleetlupaavia.Jos kolmas ja viimeinen tutkimusonnistuu, myyntilupaalääkkeelle voidaan yhtiön arvionmukaan päästä hakemaanvielä kuluvan vuoden aikana.Lääkkeen vaikuttava ainenalmefeeni hillitsee viinanhi-moa. Lääkkeen käyttötarkoituson kuitenkin vain rajoittaa liikajuomista,ei lopettaa alkoholinkäyttöäkokonaan. Potilaidenhoitomyönteisyys on siksi korkeampi,Biotie arvioi.Lisäksi nalmefeenia kehitetäänsuun kautta otettavaksilääkkeeksi, jota otetaan vaintarvittaessa. Nykyiset lääkehoidotedellyttävät sekä lääkkeenkäyttämistä jatkuvasti että täysraittiutta,mikä on monelle liiankorkea kynnys ylittää.

NÄKÖKULMALumen väritKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.VANHAN kaupunkilegendan mukaan eskimoilla on –liioittelun asteesta riippuen – 7, 9, 22, 48 tai jopa yli 100sanaa lumelle. Lunta on tänä ja edellisenä talvena riittänythikeen asti, emmekä me kielemme puolestakaaneskimoja huonommassa asemassa ole.Suomen kielen lunta kuvaavia sanoja ovat esimerkiksinuoska, räntä, pyry, tuisku, sohjo, hanki, kinos, nietos,tykky, viti, kuura, riite, härmä, huurre, hyhmä, lumihiutale,jalkarätti sekä monta muuta jo arkikielestä unhoonjäänyttä sanaa.NÄEMME lumen valkoisena, sillä lumi- ja jääkiteet ovatveden lailla värittömiä heijastaessaan auringonvalon kokospektrin eli valkoisen valon.Jos ihan tarkasti syynätään, lumi on hieman sinertävää,sillä kirkkaalla ilmalla se toistaa taivaan sineä.Kellertävänoranssin katulampun loisteesta syntyvä varjotaas näyttää lumessa hämmästyttävän kirkkaan siniseltä.Lunta voivat sävyttää myös ilman epäpuhtaudet, kutennoki ja hiekka. Vuoden vaihtumisen jälkeen lumessaerottuu rakettien ja paukkujen jäljiltä harmaita ja mustialäiskiä.ENTINEN naapurimme kävi viistämässä lapiolla poispihatien ja kadunkulman lumikinoksen keltaiset kiemurat.Hikipedia eli netin älyvapaa luulosanakirja ehdottaakellastuneelle lumelle nimitystä kuska. Perinteinen varoituspidättäytyä nauttimasta keltaista lunta voitaisiintällöin ilmaista nasevammin: ”Älä syö kuskaa”.Hankien ruskeista kasoista ei puhuta vielä, mutta keväämmälläkäynnistyy lehtien mielipidesivuilla jälleenniistäkin valittaminen.KUN seuraavan kerran kuljette ulkona, siristäkää silmiänneja katsokaa värejä. Lumi ei olekaan valkoista.Sen tosin ovat viime aikoina huomanneet myös lumitöihinkyllästyneet, jotka aamulla ulos kurkistaessaanovat nähneet punaista.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comSILLOIN ENNENKemia-Kemi 1/1976Nimimerkki ”–V.” eli Suomen Kemian Seuran silloinentoiminnanjohtaja Veikko Velamo raportoi OtaniemenDipolissa marraskuussa 1975 järjestetyistä KemianPäivistä.Helmikuun 20.–21. päivinä1948 Helsingissä pidetyt ensimmäisetKemistipäivät ovatvuosien saatossa nähneet moniaitaseuraajiaan. Tiettävästinäiden ensimmäisten Kemistipäivienaloite syntyi SuomenKemistiliiton piirissä, japäivien toteutuksesta vastasiSuomen Kemistien Valtuuskunnanasettama toimikunta,johon kuului edustajia Valtuuskunnanitsensä lisäksiSuomalaisten KemistienSeurasta, Finska Kemistsamfundetistaja KemianKeskusliitosta. Päivien pitopaikkanaoli silloin Säätytalo (TieteellistenSeurain talo), ja osanottajia oli nelisensataa. ---KEMIAN PÄIVÄT 75 oli kenties laajempi kemistien kohtaamistilaisuuskuin koskaan aikaisemmin. Jo ennakolta osattiinpäiville antaa laatusana ihmisläheinen yksistään ohjelmateemojatarkastelemalla, mutta konkreettisemmankin sisällön tuo sana saiosanottajajoukon yllättäessä järjestäjät laajuudellaan. Eri ohjelmaryhmiävarten varatut tilat olivat aika ajoin käytössä miltei viimeistäpaikkaa myöten. Ennakkoarvio noin 1.000 osanottajastaei juuri osunut vikaan.Kemia-Kemi 2/1986Uutispalstalla kerrottiin Otaniemessä vietetystätekniikan päivästä.Teknillinen korkeakoulu jaValtion teknillinen tutkimuskeskusyhdistivät aikaisemminerillisinä viettämänsä vuosipäivätyhdeksi tilaisuudeksi”Otaniemen tekniikan päivä1986” -nimiseksi juhlaksi.Päivää vietettiin torstaina16.1. Teknillisellä korkeakoulullaOtaniemessä. Päiväntarkoituksena on antaatasapuolinen kuva Otaniemenvaltionalueen merkityksestävaltakunnallisenateknillisen opetuksen ja tutkimuksenvoimavarana.VTT:n pääjohtaja PekkaJauho viittasi tervetuliaispuheessaan viime aikoinakäytyyn vilkastuvaan keskusteluun opetuksen ja tutkimuksenosuudesta aluepolitiikkaan. – Minun käsitykseni on, että vastakkaisasettelunmahdollisesta kärjistymisestä tekniikan alalla, toisaaltaOtaniemen alueen toiminnan ja toisaalta muiden paikallistenresurssien välillä, kärsivät kaikki. Varsinkin teknillisen tutkimuksenalalla tarpeemme ovat niin vaativia, että kysymyksessä ontodella kansallinen ongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää kaikkienvoimien myönteistä valjastamista tutkimuksen tason nostamiseenavoimmuuden ja yhteistyön sekä työnjaon merkeissä.24 KEMIA 1/2011

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Asia on munkkiVALTION ravitsemusneuvottelukunnansuositusten mukaan suomalaistentulee syödä niin, että rasvan osuuskokonaisenergiasta on 30 prosenttia.Hiilihydraateista pitää saada 60 prosenttiaruokavaliosta. Proteiinia on oltavanoin 15 prosenttia lautasen sisällöstä.Luvut yhteen laskien päästään heittämälläyli sadan prosentin. Ei siis ihme,että kansa paisuu silmittömästiihan silmissä.Ravintosuosituksen noudattaminenon sinänsä helppoa. Riittää, että valitseeelintarvikkeen, joka täyttää neuvottelukunnanmääritelmän. Sellainenon munkki.Esivaltaa kunnioittava kansalainensyökin pelkkiä sokerimunkkeja. Ylipainonvälttäminen edellyttää kansalaistottelemattomuutta.Kun valtion munkkilinja on tehnyttehtävänsä, tottelevaisetkin voivat yrittääkevennystä laihduttamalla.Sopivan kilomäärän kertoo painoindeksi,joka lasketaan jakamalla elopainopituuden neliöllä. Indeksi ei tosinsovi lapsille eikä aikuisillekaan ilmanikälisiä.Voimailijat ja kehonrakentajatkaaneivät sujahda suhdeluvun raameihin.Myös romuluisten on hankala mahtuamäärämittoihin, ja kanaluisille se onliian helppoa. Mutta kaikille muille indeksiasettaa osviitan.ERILAISISSA dieeteissä riittää valinnanvaraa.Maailmalta löytyy yli50 000 laihdutuskirjaa, ja jokainen itseäänkunnioittava lehti julkaisee uusiaihmemenetelmiä selluliitteja pyörryttävällävauhdilla.Perustotuus, että ihminen laihtuukuluttamalla enemmän kuin syö, eimyy. Totuutta kierretään vaikka purjoapuremalla ja keinoja keksitään jokamakuun.Aakkoset voi käydä läpi Atkinsin hiilihydraatittomastaohjelmastaöljykuuriin. Joskokeilee jokaista nykyääntarjolla olevaa vaihtoehtojapäivän, elää410 vuotta.Jos ottaa käyttöönmyös jokaisen tulevan uutuusmenetelmän,kokeilu ei lopu koskaan. Dieeteillävoi siis varmistaa itselleen ikuisenelämän. Painon laskusta ei tosinole takuita.TEORIASSA mikään ei ole niin helppoakuin laihduttaminen. Painonpudottajanei tarvitse tehdä mitään, eiedes syödä.Käytännössä ratkaisun estää tavallisestinälkä. Silloin joutuu turvautumaanjopa fyysiseen liikuntaan. Valitettavastievoluutio on muokannut ihmisestäenergiapihin liikkujan. Kaloriteivät hevillä pala mutta palaavat sitähelpommin.Jo parin iloisenpyöreän joulen vajentaminenvatsamakkaroista vaatiituntikausien hillittömän zumbarumban.Senkin jälkeen tosin vasta mahtuujotenkuten urheiluasusteisiinsajotta ilkeää liittyä kuntokoululaisten hikiseenjoukkoon.Mutta jos kuntosalille haluat mennänyt, niin takuulla yllätyt. Jytäjumppa on”Jos kokeileejokaista tarjollaolevaa laihdutusmenetelmääpäivän,elää 410 vuotta.”sitten viime vierailun poistunut rakennuksesta.Nykyään kuuluu heilutella kahvakuulapallojakuin moukarinheittäjä.Erona on se, ettei kahvakuulaa autapäästää käsistään, vaikka mieli ja painovoimaniin tekisi.Jos ei halua palloa jalkaansa, kannattaavalita kuntonyrkkeily joko perus-tai potkumuodossa. Erityisensuosittua nyrkkeilystäon tullut nuorten naistenkeskuudessa. Feministiennyrkit heiluvat saleillavauhdikkaasti.Tietokonepelejä pelaaviennuorukaistenonkin käymässä huonosti. Vain bittienkanssa painineet nörtit eivät amatsoneilleenpärjää. Naiselta pataan ottaminenei tulevaisuudessa ole miehellehäpeä, vaikka tekeekin kipeää.KUN dieetistä ja liikunnasta on saanuttarpeekseen, voi palata ravitsemusneuvottelukunnanohjeistukseenja munkinsyöntiin.Se on sikäli turvallinen urheilun korvike,ettei siinä ole muun kuin mahanvenähtämisen vaara.Sen taas voi helposti hoitaa tietokoneenavulla. Fotoshoppaamalla saanopeasti niistettyä keskivartalostamuutaman jouluna karttuneen sentintai tuuman.Pikakavennuksen jälkeen voi taasesitellä itsensä priimakuntoisena Facebook-yleisölle.Munkkikahveilla tavataan!Keemikko6-päkkiä roikottaen jytäjumppaavasohvaperuna1/2011 KEMIA33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUSuomalaisia mukana vuoden läpimurrossaUusilla dendrimeereillä onlupaavia ominaisuuksiaKolme suomalaista kemistiä onosallistunut tutkimustyöhön, jonkaAmerican Chemical Society valitsimukaan vuoden 2010 kemian alanläpimurtotutkimusten listalle. Listasisältää yksitoista viime vuonnajulkaistua tutkimusta.Suomalaiset ovat osallistuneet Pennsylvanianyliopiston professorin Virgil Percecinjohtamaan tutkimukseen, jossa kehitettiinuudentyyppisiä dendrimeerimolekyyleja.Tutkimuksen tulokset julkistettiin viimetoukokuussa Science-lehdessä.Dendrimeerit ovat suurikokoisia, puumaisestihaarautuvia ja itsestään erilaisiinmuotoihin järjestyviä supramolekyyleja.Tutkimusryhmään kuului kaikkiaan 21henkeä, joiden joukkoon kuuluvat tohtoritSami Nummelin (nykyisin Aalto-yliopistossa)ja Jarmo Ropponen (nykyisinVTT:ssä) sekä professori Kari RissanenJyväskylän yliopistosta.Kymmenkunta vuotta sitten Nummelinja Ropponen olivat jatko-opiskelijoita Rissasenryhmässä. Molemmat työskentelivätvuosina 2000–2001 Percecin laboratoriossaYhdysvalloissa.Kun kumpikin puursi samassa laboratoriossaoman molekyylinsä parissa – Nummelinhydrofobisen ja Ropponen hydrofiilisen– kaksikolle tuli mieleen yhdistää molemmatominaisuudet samaan molekyyliin.Idea toteutettiin Jyväskylässä vuosina2003–2004, jolloin syntetisoitiin ensimmäinenJanus-dendrimeerimolekyyli. Työntulokset julkaistiin Organic Lettersissä.Vuonna 2004 Nummelin vei molekyylitVirgil Percecin laboratorioon.”Molekyylin ’myyminen’ Percecille veioman aikansa. Hän kiinnostui asiasta vasta,kun molekyylimme rakenne varmistui olevanliposomien kaltainen. Tämän jälkeenPercec käynnisti tutkimuskoneiston, jonkatyö tuotti Science-artikkelin”, muisteleeNummelin.Liposomit ovat rasvamolekyyleista muodostuneitaonttoja pallomaisia rakenteita.Rakenteet ovat lääketieteellisesti kiinnostavia,koska niiden onttoa sisustaa voidaankäyttää lääkeaineiden kuljettamiseen elimistössä.Syöpälääkkeiden kuljettajiksiTutkimusryhmässä syntetisoitiin 107 erilaistaJanus-dendrimeeriä, joista osa muo-dosti liposomin kaltaisia rakenteita, ja nenimettiin dendrimeerisomeiksi.”Tätä työtä ei olisi pystytty tekemäänSuomessa. Siihen tarvitaan Percecin ryhmänkaltainen huippulaboratorio, jossa ontarvittava tietotaito ja laitteet”, toteaa Nummelin,joka kertoo yhteistyön Percecin ryhmänkanssa jatkuvan edelleen.Dendrimeerisomeilla on monia sellaisiaominaisuuksia, joita muilla vastaavanlaisillasynteettisillä rakenteilla ei ole.”Dendrimeerisomien kalvon paksuus onsuunnilleen sama kuin luonnon liposomeilla,kalvo on tiivis eikä päästä molekyylejasisustasta ulos. Lisäksi kunkin dendrimeerisomityypinyksilöt ovat stabiileja, samankokoisiakooltaan ja niihin on helppo kiinnittääerilaisia toiminnallisia molekyyleja”,Nummelin luettelee.Percecin laboratoriossa onkin testattu väriaineidenja doksorubisiini-syöpälääkkeensulkemista rakenteeseen.Syöpäsolun sisällä on tavallisia soluja alhaisempipH, mikä rikkoo kalvorakenteenja vapauttaa lääkeaineen. Lisäksi dendrimeerisomeihinon helppo liittää rykelmäksiluonnon omia fosfoliposomeja. Ne toimivatnaamiointina, jonka ansiosta elimistön puolustusjärjestelmäteivät tuhoa denrimeerisomeja.Janus-polymeereistä juuri dendrimeerisomejamuodostavilla näyttäisi tällä hetkelläolevan edessään lupaavimmat sovellusmahdollisuudet.Jari KoponenScanstockphotoMallinnettu dendrimeerisomi.Hydrofobiset alkaaniketjut onmerkitty vihreällä ja hydrofiilisethydroksyyliryhmät oranssilla.Virgil Percec34 KEMIA 1/2011

Maailmassa asennetaan vuosittainmiljoona polviniveltä ja yhtä montalonkkaimplanttia. Myös uusiaproteesimateriaaleja kehitetäänintensiivisesti.Suomalaislaitteilla vauhtiamateriaalikehitykseenScanstockphotoTekonivelmateriaaleja testataan eri puolilla maailmaauusilla suomalaisilla koelaitteilla, joidenavulla materiaalien ja implanttien toimivuus voidaansimuloida tarkasti laboratorio-oloissa ennenkuin ne asennetaan potilaisiin.Aalto-yliopistossa kehitettyjä laitteita myybrittiläinen yritys, ja niitä hyödyntävät yliopistollisetja ortopedisen teollisuuden tutkimuslaboratoriot.Kulutuskoelaite SuperSTPODissa voidaantehdä samanaikaisesti sata koetta, joten se tehostaaortopedisten biomateriaalien kehitystyötähuomattavasti, sillä yksi kulumiskoe voi kestääkuukausia. Aiemmissa laitteissa on ollut yleensä1–6 testiasemaa.Toinen jo kaupallistettu laite on 12-asemainenlonkkanivelsimulaattori, jossa ”kävelytetään”lonkkaproteeseja ja seurataan niiden käyttäytymistä.Dosentti Vesa Saikon johtama tutkimushankejatkuu edelleen.Kaasusta sähköäyhdellä polttokennollaVTT on kehittänyt järjestelmän, jossa maakaasustatuotetaan sähköä verkkoon polttokennolla.Järjestelmän tekee ainutlaatuiseksise, että sen tuottama sähköteho saadaanaikaan yhdellä 10 kilowatin kiinteäoksidielisofc-kennostolla.Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun planaariteknologiaanperustuvaa sofc-kennostoakokeillaan todellisissa järjestelmäolosuhteissa.Parhaillaan käynnissä olevissa pitkäaikaistesteissäselvitetään järjestelmän komponenttienluotettavuutta, elinikää ja ke-ScanstockphotoTulevaisuuden sähköverkossasaattaa virrata polttokennojentuottama biokaasusähkö.hitystarpeita. Vastaisuudessa käytettäviensuurten, satojen kilowattien sofc-laitteistojenrakentamiseen tarvitaan suuritehoisiakennostoja.Sofc on erittäin vähäpäästöisenä lupaavateknologia tulevaisuuden sähköntuotannonvoimanlähteeksi. Sofc-laitteistoa voidaankäyttää monenlaisille polttoaineille, myösbiokaasuille.Tekesin Polttokennot-ohjelmaan kuuluvassahankkeessa ovat mukana myös Lappeenrannanteknillinen yliopisto ja Aaltoyliopisto.Ilmastonmuutos muuttaapohjoisen metsän tuoksunPohjolan metsissä tuoksuu tulevaisuudessatoiselta kuin nyt, kertoo Itä-Suomen yliopistossatarkastettu väitöstutkimus.Tutkija Patrick Faubertin tekemät kenttäkokeetpaljastivat, että ilmaston lämpeneminenkasvattaa biogeenisten haihtuvienorgaanisten yhdisteiden (BVOC) päästöjäboreaalisesta ja subarktisesta kasvillisuudestaennakoitua enemmän.Kokeissa jo kahden celsiusasteen lämpö-Puiden, kukkien ja muidenkasvien tuoksut ovat peräisinBVOC-yhdisteistä.lisäys kaksinkertaisti subarktisen tundranmonoterpeeni- ja seskviterpeenipäästöt.Myös päästöjen koostumus muuttui. Maapallonpohjoisimpien alueiden on ennustettulämpenevän selvästi enemmän kuin planeettakeskimäärin.Terpeenit ja muut BVOC-yhdisteet ovatoleellinen osa ilmakehän kemiaa. Niiden reaktioissamuodostuu aerosoleja, jotka ovatvuorovaikutuksessa kasvihuonekaasujenkanssa. Yhdisteillä on siten osansa myös ilmastonmuutoksenvoimakkuudessa, muttaniiden vaikutuksen merkitys on vielä epäselvä.1/2011KEMIA35

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUVoitelu vihertyybioteknologiankeinoinVTT:ssä kehitetään uutta vihreäävoiteluratkaisua korvaamaanmineraaliöljyjä.Tutkijoiden tähtäimessä onbiomimeettinen eli luonnonsysteemejä soveltava vesivoitelu,jossa rajavoitelukerroksena toimivatbiomolekyylien muodostamat monikerroksiset,hierarkkiset ja itsekorjautuvatnanorakenteet.Teollisissa sovelluksissa, joissa ei voidasaavuttaa todellista pinnat erottavaa voitelukalvoa,on parannettava rajavoiteluominaisuuksia.Vesivoitelun käyttöä on rajoittanut veden huonokyky estää pintojen väliset suorat kosketukset.Ongelmaa ratkaistaan kehittämällä rajavoiteluunerilaisia lisäaineita.Tehokkaan, kestävän voitelumenetelmän aikaansaaminenon tärkeää, sillä valtaosa maailmassatuotetusta energiasta haaskaantuu tavallatai toisella kitkahäviöihin.Vesi vanhin voitehista jatarpeen myös tulevaisuudenvoitelussa.Kuvat: ScanstockphotoKasvaintenkimppuunkäydään tulevaisuudessakenties näin.Antibiootti suitsiieturauhassyöpääMonensiini-niminen antibiootti estää eturauhassyöpäsolujakasvamasta, osoittaaVTT:n ja Turun yliopiston tutkimus.Antibiootin ominaisuus paljastui hankkeessa,jossa selvitettiin lähes 5 000 lääkeaineenja pienmolekyylin vaikutuksia eturauhassyöpäsoluihin.Monensiini tappoi syöpäsoluja vähentämällätestosteronireseptorienKun tämälehmipoika onaikuinen,karjanrehussakäytettyäainetta hyödynnetäänehkäjo syöpälääkkeenäkin.määrää ja lisäämällä happiyhdisteidentuottoa ja dna-vaurioita. Normaaleja solujapieni annos yhdistettä ei vahingoittanut.Lisäksi aine tehosti antiandrogeenien elimiessukupuolihormonien toimintaa estävienlääkkeiden vaikutusta.Monensiini on ennestään tunnettu yhdiste,jota on käytetty eläinrehuissa kasvunedistäjänä.Nyt aineelle löytyiuusi mahdollinen käyttökohde,jollaisista lääketeollisuuson erityisen kiinnostunut.Kun yhdisteestä jo ontutkimustietoa, uudenlääkkeen kehityskustannuksetpienenevätselvästi.Eturauhassyöpäaiheuttaa miehilläkeuhkosyövän jälkeentoiseksi enitensyöpäkuolemia. Tautiinmenehtyy vuosittainnoin 300 000henkeä eri puolillamaailmaa.KaksikätinenkuristustukehduttaakasvaimenHelsingin yliopiston tutkijat ovat keksineetuuden keinon hillitä syöpäkasvaimenverisuonten kasvua. Ideana on tukehduttaasuonet ”kahden käden kuristusotteella”niin, että ilman happea jaravinteita jäävä kasvain näivettyy.Akatemiaprofessori Kari Alitalon ryhmänkuvaama uusi vasta-aine estää solunreseptoreita pariutumasta, jolloin reseptoriteivät aktivoidu vastaanottamaan verisuonenkasvutekijöitä.Ryhmä on jo aiemmin osoittanut, ettäetäpesäkkeiden muodostumista imusolmukkeisiinvoidaan ehkäistä vasta-aineilla,jotka estävät tiettyä kasvutekijääsitoutumasta reseptoriin. Samat vasta-aineetestivät myös suonten uusmuodostusta.Tehokkaimmin kasvaimen verisuonikasvuanäyttää suitsivan kahden vasta-aineenyhdistelmä, jossa toinen aine ehkäiseekasvutekijän sitoutumista ja toinenreseptorien pariutumista.Elimistö osaa käynnistää angiogeneesineli uusien suonten muodostuksenesimerkiksi haavojen parantuessa. Syöpäsoluillaon sama kyky, minkä takiakasvainten hoitoon kehitetään angiogeneesiäestäviä lääkkeitä.36 KEMIA 1/2011

Pohjoiset marjatovat superhyviäTyrnimarjaa on käytetty perinteisessäkiinalaisessa lääketieteessä vuosisatoja.Nykytutkimus todistaa kasvinsuotuisat terveysvaikutukset.Pohjolan marjoista löytyy yhä enemmänhyviä ominaisuuksia, ilmenee kahdesta Turunyliopistossa tarkastetusta elintarvikekemianväitöstyöstä.Tyrnimarja ja -öljy torjuvat ensimmäisentutkimuksen mukaan kuivasilmäisyyttä,josta kärsii joka kolmas yli 50-vuotias. Lisäksityrnimarjojen nauttiminen osoittautuiehkäisevän tulehduksia.Tyrnimarjoissa on runsaasti bioaktiivisiayhdisteitä, kuten flavonoideja, C-vitamiinia,karotenoideja ja E-vitamiinia, sekä rasvahappokoostumukseltaanedullista öljyä.Viinaa ei suotta sanota Suomessaviisasten juomaksi. Viisas vaihtoehtoräyhägeenin kantajalle voisi olla vesi.Kotimaiset marjat ovat toisen väitöksenmukaan terveellistä superruokaa.Neljän suomalaisen marjan cocktail laskiviiden kuukauden seurantajakson aikanakoehenkilöiden maksan rasva-arvoja lähesneljänneksen.Eri marjoilla oli erilaisia vaikutuksia, jatehokkaimmin toimi nimenomaan useanmarjan yhdistelmä. Parhaan hyödyn tuomarjatuotteiden päivittäinen käyttö.Bioaktiiviset yhdisteet säilyvät sekäpakastetuissa että matalassa lämpötilassakuivatuissa marjoissa.Rähinäviinageeni onsuomalainen erikoisuusSuomalainen taipumus humalassa riehumiseenon osin geneettistä perua, selviäätuoreesta tutkimuksesta. ”Rähinäviinageeniä”kantaa meistä reilu prosentti eli55 000 henkeä. Muilta väestöryhmiltä samaageenivirhettä ei tavattu.Tutkijoiden tunnistama serotoniinireseptori2B:n harvinainen mutaatio lisäävoimakkaasti toistuvan impulsiivisen väkivaltaisenkäytöksen riskiä.Helsingin yliopiston, THL:n ja YhdysvaltainNIH:n tutkimusaineistona oli9 000 ihmistä, joista 3 000 edusti USA:nja maailman etnistä jakaumaa. Loput olivatsuomalaisia, heidän joukossaan 228väkivaltarikoksista tuomittua alkoholistia.Kännirettelöintiä aiheuttava geenimutaatiolöytyi 97 hengeltä. Heistä 96 olisuomalaisia miehiä ja yksi amerikkalainennainen, jonka sukujuuret paljastuivatsuomalaisiksi. Geeninkantajista 17 kuuluiväkivaltarikollisten ryhmään.Tutkijoiden mukaan geenivirhe selittää8 prosenttia suomalaisesta humalaväkivallastaja juuri ne räyhärötökset, joille eiole järkevää ärsykettä tai selitystä.Kuvat: ScanstockphotoJos vasen ohimolohkosi ei ratkaisevallahetkellä suostu yhteistyöhön, eimuistilapuistakaan ehkä ole apua.AivomekanismiennustaamuistikuvanpysyvyyttäOpit uuden sanan ja palautat sen sittenmieleesi. Juuri silloin asiasta jää hyvässälykyssä pysyvä muistijälki, sillä kielellisenmuistin salaisuus piilee tehostuneessaaivotoiminnassa nimenomaanmieleenpalauttamisen aikana. Asianosoittaa Aalto-yliopiston kylmälaboratorionyllättävä tutkimustulos.Koehenkilöt, joiden aivojen toimintaaseurattiin MEG-laitteella, opettelivatitselleen tuntemattomien muinaistyökalujennimet. Viikkoa myöhemminheidät pantiin tunnistamaan työkalutuudelleen.Ne, joiden aivosignaalit vasemmassaohimolohkossa ja otsalohkon alaosassaeli kielen käsittelyn alueilla tuolloinvahvistuivat voimakkaimmin, muistivatnimet parhaiten uusintatestissä 10kuukautta myöhemmin. Henkilön älykkyydellätai kokeenaikaisella keskittymiselläei ollut merkittävää vaikutustaasiaan.1/2011KEMIA37

Kemia –osa hyvääelämääOhjelmaakoko kansalleKemian vuosiroihahti käyntiinKemian vuosi tarjoaa tapahtumia laidastalaitaan, kertoi avajaispuheen pitänytprofessori Markku Leskelä.Suuri yleisö pääsee kurkistamaankemiaan paikallistapahtumissa, joitakevään aikana on muun muassa Tampereella,Oulussa, Joensuussa, Jyväskylässäja Lahdessa. Pohjanmaan kemistitesittäytyvät kesällä Kokkolanasuntomessuilla. Kemistejä on tilaisuustavata ruoka-, viini- ja kirjamessuilla.Vuoden päätapahtumia on 12. toukokuutaHelsingin Narinkkatorillajärjestettävä Kemiaa Kampissa. Viimeistävetonaulaa Kemian yötä vietetäänTiedekeskus Heurekassa 2. joulukuuta.Ammattilaisille on ChemBion jaKemian päivien lisäksi tiedossa symposiumeja,seminaareja ja kokoontumisia.Kouluja varten valmistellaan materiaalejaopettajien hyödynnettäviksi,ja koululaiset voivat osallistua vedentutkimusprojektiin,valokuvauskilpailuuntai saippuakuplakisaan.Opettajat voivat tilata toimituskulujavastaan kemian vuoden juhlalehteäniin kauan kuin painosta riittää. Muilletilaajille lehteä on tarjolla omakustannushintaan.Mediaa rohkaistaan tarttumaan aiheeseentoimittajatapahtumien sarjassa,jossa kemiaa avataan liiketoiminnan,energian, terveyden ja hyvinvoinninnäkökulmista. Teemoihinkurkistettiin jo 19. tammikuuta järjestetylläkemian kiertoajelulla.Tapahtumavuotta koordinoi SuomenKemian Seura. Talkootyöhön tarttuvillakemisteillä ja toimintaa rahoittavillayhteistyökumppaneilla on suuri merkitysvuoden onnistumiselle.Mukaan voi tulla koska vain, javaihtoehdoista löytyy jokaiselle sopiva.Lisätietoja löytyy sivustolta www.kemia2011.fi.Leena LaitinenKemian vuoden viralliset avaussanatlausui professori MarkkuLeskelä Helsingin yliopistosta.Kansainvälisen kemian vuodenavajaismaljat kohotettiin Tieteenpäivien yhteydessä 13. tammikuuta.Helsingin yliopistossa järjestetyssätapahtumassa saatiinmyös kuulla, missä kemian tutkimuksessajuuri nyt mennään.Sisko LoikkanenMe nykyihmiset olemme tuhlaavaista väkeä.Ostamme tavaroita hienoissa muovipakkauksissa– ja heitämme arvokkaatpakkaukset roskiin kiinnittämättä niihinedes huomiota.Pakkausmuovit ovat kuitenkin kallistaainetta, korostaa kemian vuoden avajaisissaesitelmöinyt Münchenin teknillisenyliopiston professori Bernhard Rieger,joka kuvaili mahdollisuuksia valmistaauusia muoviaineita hiilidioksidista lähtien.Muovien kulutus on kasvanut siitäKuvat Jari Loisalähtien, kun Bartholomäus Schobinger1500-luvulla muutti juuston muovin kaltaiseksiaineeksi Sveitsin St. Gallenissa.Nykyään käytetään eniten polypropeenia,jonka jälkeen tulevat polyeteenin erimuodot ja polyvinyylikloridi.Teollisuuden haasteena on etsiä raakaöljystäriippumattomia tapoja muovienvalmistamiseksi. Uusi mahdollinen hiililähdeon hiilidioksidi, jota on runsaastitarjolla, ovathan maapallon hiilidioksidipäästötvaltavat. Kemistit ovat ryhtyneetetsimään sopivia ratkaisuja, ja joitakinmenetelmiä on jo keksittykin.Lääkekehitys kriisissäMarkkinoille ilmestyy joka vuosi keskimäärin25 uutta lääkettä, ja lääketeollisuudenkokonaisvolyymi on 500 miljardineuron luokkaa.Lääkeaineiden kehityksessä on siltiraapaistu vasta pintaa, sillä työ on hidastaja kallista ja ennestäänkin kova kilpailukiristynyt merkittävästi, muistuttaaprofessori Ari Koskinen Aalto-yliopistonKemian tekniikan korkeakoulusta.Tärkeitä vaiheita lääkeainekemian kehityksessäoli oppia tekemään synteesejäja eristämään aineita luonnosta. Ensimmäinenluonnonaineen synteesi onFriedrich Wöhlerin kuuluisa ureasynteesivuodelta 1828.Erityisen merkittävänä Koskinen pitääprofessori Gustav Komppaa, joka1900-luvun alkuvuosina toteutti kamferinkokonaissynteesin. Suomalaisen kemianuranuurtajiin kuuluneen Kompanajatukset kemiasta ovat päteviä tänäkinpäivänä: kemian pitää olla käytännöllistä,teollisesti sovellettavaa ja järkevää.Lisäksi on tärkeää keksiä uusia menetelmiä,Koskinen sanoo. Justus vonLiebigin kehittämät laboratoriomenetelmätovat sentään olleet käytössä jo 200vuotta.1940-luvulta alkaen synteesejä tehtiinrakenneperustaisesti. Tietokonegrafiikkatuli käyttöön 1980-luvulla. Nykyisinluonnonaineiden rakenteita etsitään yhätehokkaammin tehoseulonnoilla, ja perimäntutkimus on tuonut mukanaan kemiallisengenomiikan.Eniten uusia lääkkeitä on kehitetty38KEMIA1/2011

syövän hoitoon, seuraavaksi eniten neurologisiinvaivoihin. Maailman myydyinlääke on Pfizerin Lipitor, jonka avullasäädetään veren rasvatasoja. Valtaosalääkeaineista kehitetään edelleen Yhdysvalloissa,kun taas Euroopassa ja Japanissalääkekehitys on Koskisen mukaankriisissä.Lääketeollisuudella on edessään patenttijyrkänne,sillä useiden lääkkeidenpatentit raukeavat vuosien 2011 ja 2012aikana. Geneeristen eli kopiolääkkeidenosuus on huimassa kasvussa: vuonna1984 markkinoilla olleista lääkkeistäviidennes oli kopioita, vuonna 2009 jokolme neljäsosaa.Polttoainetta kasvijätteestäKun öljy loppuu, polttoaineet on tehtävämuista raaka-aineista. Bensiiniä korvataanjo bioetanolilla, dieseliä biodieselillä.Biopolttoaineista eniten tuotetaan tätänykyä bioetanolia.Kehityksen kohteena ovat erityisestikestävät toisen sukupolven biopolttoaineteknologiat.Sokeriruo’on ja muidensyömäkelpoisten raaka-aineiden sijastakäytetään lignoselluloosapohjaisia aineita,kuten teollisuuden sivuvirtoja ja kasvijätettä,jonka hyödyntämisestä kertoiVTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilä.Lignoselluloosapitoisesta biomassastasyntyy etanolia siten, että kasvimassan sisältämätsokerit vapautetaan entsymaattisestija sen jälkeen fermentoidaan elikäytetään alkoholiksi mikrobien avulla.Selluloosasta ja hemiselluloosasta sokeritirrotetaan sellulaasi- ja hemisellulaasi-entsyymeillä,joita tuottaa geeniteknisestimuunneltu Trichoderma-home.Penttilä esitteli myös tulevaisuudenbiojalostamokonseptia, jossa raaka-ainejalostetaan tehokkaasti polttoaineiksi,kemikaaleiksi ja energiaksi. Malli sopiisellu- ja paperitehtaaseen, jossa perinteistentuotteiden ohessa valmistetaanbiopolttoaineita puun kuoresta, metsäjätteistäja jätekuiduista.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fiTieteen paloa!Helsingin yliopistonkemian opetuksenkeskuksenMarja Happosen(kuvassa) ja JenniVästinsalon avajaisnäytöksessänähtiin ruusuja,jäätä ja liekehtiviävärireaktioita.ProfessoriBernhard Riegelesitteli reaktioreittejä,joissakäytetään hiilidioksidiaja joissasyntyy muovisovellustenkannaltakiinnostaviayhdisteitä.1/2011 KEMIA39

Laboratorion lasitavaraVuosisatojen kokemuksetovat muovanneet laboratorioidenpullot, maljat ja muun lasitavaranvakiintuneisiin malleihin.Kehitys ei kuitenkaan olepysähtynyt, sillä esimerkiksimateriaalitekniset parannuksethelpottavat päivittäistä käyttöäja lisäävät turvallisuutta.Lauri LehtinenLaboratoriolasin markkinoilla yrityksetvoivat omaksua toisistaan poikkeaviakilpailumetodeja. Eräs tapa on jatkaatuotantoa vanhoilla malleilla ja koneilla,jolloin investointikustannukset pysyvätmatalina. Päinvastainen strategia perustuuuusiin innovaatioihin ja konsepteihin,jolloin tuotteet kilpailevat hinnansijasta uusilla teknisillä ominaisuuksilla.Saksalainen Duran esitteli hiljattainjoukon omia parannuksiaan keskeisiintuotteisiin.Tärkeimmät perusominaisuudet syntyvätlasin kemiallisesta koostumuksesta.Tavalliseen lasiin verrattuna pii- ja boorioksidienmäärää on lisätty sekä alumiini-,natrium- ja kaliumoksidien määrääon pudotettu tuntuvasti. Kalsiumia, bariumiaja magnesiumia ei ole lainkaan.Tällaisen lasiseoksen lämpölaajeneminenon huomattavan pientä, jolloin senkyky ottaa vastaan lämpöshokkeja onuseita kertaluokkia parempi kuin tavallisentalouslasin. Myös kemiallinen passiivisuussekä optiset ominaisuudet ovathyvät – näkyvän valon läpäisy on täydellinen,mutta seos vaimentaa tehokkaastiuv-aallonpituuksia. Tämä puolestaanhillitsee fotokatalyyttisiä reaktioita, jotkaovat yleensä ei-toivottuja.Värillisissä laseissa Duran on kehittänytmenetelmän, jossa ruskea suojakerrosruiskutetaan tasaisesti lasin ulkopintaan.Käsittelyprosessit saavat aikaansen, että lopullisessa tuotteessa pigmenttikerroson lasin sisällä. Väri ei siis pääsekosketuksiin astiassa olevien aineidenkanssa, mutta se on turvassa mekaanisestieikä kulu pois pesuissa.Jäljitettävät yksilötSamoin kuin raaka-aineiden ja tuotteidenjäljitettävyyteen kiinnitetään suurta huomiota,myös laboratorion lasiesineisiinon nyt saatavana koodaus, joka yksilöikunkin tarvikkeen. Näin sen valmistusajankohtaja valmistuserä on jatkuvastijälkeenpäin tarkistettavissa.Valmistuserien keskinäiset erot pyritäänminimoimaan sillä, että lasiuunitoimii jatkuvasti, eikä sitä ajeta koskaanalas. Näin lasisula pysyy mahdollisimmantasalaatuisena viikosta toiseen.Myös sen raaka-aineet ovat jäljitettävissäja prosessin punnitus- ja syöttötapahtumatautomatisoitu.Muita laatutekijöitä ovat itse valmistuksentarkkailu. Muottikierto ja suurimuottien määrä auttaa pitämään yllätuotannon tasalaatuisuutta. Esimerkiksihöyrykalvon käytöllä estetään lasin suorakosketus muottiin, joten muottiteräksestäei pääse kontaminantteja valmistuvaanesineeseen. Myös päästöhehkutuksentarkalla säädöllä saadaan laatua40 KEMIA 1/2011

kehittyyparemmaksi, sillä näin lasiin ei jää jännityksiä,jotka myöhemmin särkisivät sen.Elatusmaljojen kohdalla Duran onkiinnittänyt erityishuomiota maljan pohjantasaisuuteen, sillä se vaikuttaa suoraanmikroskooppitutkimuksessa saatavaankuvalaatuun.Lasi taipuulaboratoriontarpeisiinDuranintehtaassaSaksassa.Korkki kätevästi kiinniNiinkin pieni yksityiskohta kuin korkkisaattaa olla tärkeä tekijä laboratoriotyöntuottavuutta kohotettaessa. Takaa ladattavantykin mahdollisti sulkukierre, jokasulkeutui alle neljänneskierroksen pyöräytyksellä.Duran puolestaan on kehittänytkorkin, jonka kierteet sulkeutuvatvajaan kierroksen kiertoliikkeellä eli ranneliikkeelläotetta irroittamatta.Järjestelmän peruskorkki on polypropyleeniä,jolloin se kestää autoklaavin140 asteeseen saakka. MuovimateriaalinaPP on sekä lujaa että kemiallisestikestävää. Peruskorkkiin on rakennettujoukko lisävarusteita, jolloin siihen sopivapullo on helppo liittää hyvin moniinkoe- tai analyysijärjestelyihin.Paineentasauksessa korkkiin on hitsattuPTFE:stä eli teflonista valmistettu kalvosuodin.Silloin korkki kykenee tasaamaanautoklaavissa tai jäähdytyksessäsyntyvän paine-eron säilyttäen kuitenkinaseptisen atmosfäärin, sillä membraaninreikäkoko ei salli elollisten hiukkastenkulkua. Korkkijärjestelmää on kehitettymyös erilaisten letkujen läpiviennin kannaltanopeaksi käyttää.Yhtiön muita uutuuksia ovat muovi-pinnoitetut pullot, joissa lasiastiaa ympäröitukeva kalvo. Se estää sisällön vuotamisenlasin rikkoutuessa ja esimerkiksisirpaleiden lentämisen räjähdysherkissäkoejärjestelyissä.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fiKuvat: Duran Group1/2011 KEMIA41

Laboratorio-insinööri Jaana Jurvansuu tarkastelee tuoretta,kaarna-alustalle kasvatettua sieniputkea Mzymesin Ouluntuotantolaitoksessa. Ennen puhdistustöihin lähtöään putki saavielä muhia huoneenlämmössä pari viikkoa, minkä jälkeen seon jo valkoisena sienikasvustoista.Mzymes Oy42 KEMIA 1/2011

Sienet puhdistavatpilaantuneen maanPilaantunut maa voidaan puhdistaa uudella tehokkaalla biologisella menetelmällä:sienirihmastolla, joka pilkkoo haitta-aineet palasiksi. Nuoren suomalaisenbioyrityksen kehittämä tekniikka saattaa tulla jopa puolta halvemmaksi kuinyleensä käytettävä polttomenetelmä.Päivi IkonenSienet putkeen ja putki likaantuneeseenmaaperään, jossa sienirihmasto popsiisaasteet poskeensa.Yksinkertaistetusti näin toimii joensuulaisenbiotekniikkayrityksen MzymesOy:n kehittämä biologinen maanpuhdistusmenetelmä.Sienirihmaston tehokkuus öljyllä pilaantuneidenmaa-ainesten putsaajanatuli viime vuoden aikana todistetuksineljässä pilottikohteessa eri puolillaSuomea.Sienten siivousteho riitti jopa pahoinsaastuneisiin maamassoihin, joidenmyrkkypitoisuudet ylittivät ongelmajäterajan.”Maaperän puhdistamista sienillä ontutkittu jo pitkään muun muassa Helsinginyliopistossa, jonka kanssa olemmetehneet yhteistyötä. Me toimme tekniikanlaboratoriosta ulos ja tuotteistimme senteolliseen mittakaavaan”, kertoo Mzymesinkehityspäällikkö Jaakko Soini.Tekniikassa hyödynnetään sienirihmastojenkykyä pilkkoa molekyylikooltaansuuria haitta-aineita, kuten öljyä,kreosootteja ja dioksiineja.Fungitube-nimen saaneet sienipötkylättehdään yhtiön Oulun-yksikössä, jonnevuosi sitten valmistui putkien tuotantolinjasto.Sienirihmastot kasvatetaan puubiomassa-alustalleverkkosukan kurissa pitämäänputkeen, joka asennetaan kunnostettavaan,aumoiksi kasattuun maahan.Siellä rihmasto lähtee nopeastilevittäytymään ympäristöönsä.”Samalla se tuottaa entsyymejä, jotkakatalysoivat reaktion, jossa esimerkiksiPAH-yhdiste hajoaa pienemmiksi molekyyleiksija edelleen harmittomiksi yhdisteiksi”,Soini kuvailee puhdistusprosessia.Sienet ovat paitsi ripeitä myös tehokkaitatoimijoita.”Yhdessä puhdistuskohteessamme sieniputketkaksinkertaistivat haitta-aineidenhajoamisnopeuden luontaiseen verrattuna.Joskus luontaista hajoamista eitapahdu ollenkaan, jolloin etu on tietystivielä suurempi.”Menetelmä on Soinin mukaan myöserittäin kustannustehokas.”Hankalasti pilaantuneet maat käsitelläännykyään yleensä polttamalla,mutta terminen käsittely isoille massoilleon usein kallista. Sienimenetelmälläsaadaan aikaiseksi huomattavia säästöjätermiseen verrattuna.”Käsittelykeskuksistapaikan päälleVielä toistaiseksi sienikunnostukset onhoidettu off site -menetelmällä, eli likaantuneetmaa-ainekset on kuljetettuMzymes Oy• Ympäristöbiotekniikan asiantuntijayritys,perustettu 2002.• Pääkonttori Joensuussa, tuotekehitysja tuotanto Oulussa.• Henkilöstö 13 henkeä.• Kehittää entsyymiteknologioitateollisuuden tarpeisiin. Tärkeimmätsovellusalueet paperiteollisuudenraaka-aineiden ja teollistensivuvirtojen muokkaus sekäpilaantuneen maan puhdistus.• Sai vuonna 2009 Innosuomipalkinnonmassanvalmistuksenentsymaattisesta esikäsittelymenetelmästä.jätelaitosten käsittelykeskuksiin, joidenalueella puhdistus on tapahtunut. PilottivaiheessaMzymesin kumppaneina ovattoimineet Ekokem Oy Ab Riihimäellä sekäalueelliset jätelaitokset Oulussa, Kajaanissaja Ilmajoella. Puhdistuksen jälkeenmaamassat on siirretty käytettäviksiesimerkiksi kaatopaikkarakenteissa.Keskuksiin on tulossa huomattaviamääriä kunnostettavia maamassoja sienikäsittelyynmyös ensi kesänä.Jatkossa Mzymes aikoo kuitenkin tarjotamyös on site -palvelua, jossa pilaantunutmaaperä putsataan paikalla.Tuotekehityksessä keskitytään nyt mobiileihineli liikkuviin käsittelylaitoksiin,jotka menevät itse sinne, missä kunnostustakaivataan. Puhdistuksen on määrätapahtua isoissa konteissa. Yhtiö etsii sopivaapilotointikohdetta mobiilitoimintaanjo tälle vuodelle, Soini kertoo.Myös sienten ruokavaliota on tarkoituslaajentaa.”Viime kesänä saatiin todennetuksisienten kyky pilkkoa öljyhiilivetyjä. Nytkeskitymme kehittämään menetelmää,jolla voitaisiin puhdistaa tehokkaastidioksiinien, furaanien ja PAH-yhdisteidenpilaama maa.”Uusi biologinen puhdistusmenetelmäon nyt saavuttanut niin suuren kysynnänasteen, että laajennuskaavailut koskevatmyös itse yhtiötä. Sienirihmastojen kasvatukseentarvitaan lisäkapasiteettia, jotatuottavan laitoksen Mzymes aikoo rakentaalähivuosina.Suomalainen sieniteknologia on jo herättänytkiinnostusta myös oman maanrajojen ulkopuolella. Kartoitettavina ovatparhaillaan pohjoismaiset markkinat, jaensimmäiset varsinaiset kunnostuskohteeton määrä saada käyntiin Ruotsissavielä tänä vuonna.1/2011 KEMIA43

Suomisen viestintävastaava Laura Niittymäki ja myyntipäällikkö Tiina Pessi esittelevät tyytyväisinä 90-prosenttisestikierrätysmuovista valmistettua kassia.Elina SaarinenVuoden hyötykäyttöteko:Muovi kiertää kasseiksiSuominen Joustopakkauksethyödyntää kierrätysmuovikassienmateriaalina Ruokakeskon omiakuljetussuojamuoveja. Muovikassienkierrättäminen uudestaanja uudestaan olisi nyt tekniikanpuolesta täysin mahdollista.Elina SaarinenPirkka-muovikassin kyljessä komeileemerkittävä teksti: ”Olen kierrätyksenedelläkävijä.”Kassi on Suomen ensimmäinen muovikassi,jonka valmistukseen on käytetty90 prosenttia kierrätettyä uusiomuovia.Aiemmissa kierrätyskasseissa prosenttimääräon ollut 60.Pirkka-kassit ovat edelläkävijöitämyös siksi, että niiden uusiomuovi tuleeosittain teollisen muovikassiprosessinulkopuolisesta lähteestä: kaupan omistakeskusvarastoista ja terminaaleista. Kuljetussuojamuovienja lavakääreiden laatuon viimein saatu niin hyväksi, että nekelpaavat kestävien kassien valmistukseen.Aiemmin Suominen JoustopakkauksetOy:n kierrätyskassien uusiomuovioli kokonaan peräisin konsernin omientehtaiden kassivalmistuksen hylky- jasivutuote-eristä.Pirkka-kassista 30 prosenttia on kuljetussuojamuoveja,60 prosenttia Suomisenomaa uusiomuovia ja vain 10 prosenttianeitseellistä muovia.Edistysaskel on sen verran mullistava,että projektin yhteistyökumppanit Suominen,Ruokakesko ja Lassila & Tikanojapalkittiin marraskuussa 2010 YmpäristöyritystenLiiton ja Uusiouutistenjakamalla Vuoden hyötykäyttöteko -palkinnolla.Kuljetussuojamuovien käyttö muovikassientuotannossa on raadin mukaanhyvä osoitus siitä, että lähes kaikkiamateriaaleja voidaan hyödyntää raakaaineenateollisuudessa. Innovatiivistenratkaisujen syntymisen edellytyksenäon usein yritysten välinen pitkäjänteinenyhteistyö.Paperietiketit poisEnsimmäiset Pirkka-kierrätyskassit saatiinkauppoihin syyskuussa 2010. Asiakkaatovat ottaneet ne innostuneina vastaan.”Meillä on valveutuneita kuluttajia,jotka tekevät ostopäätöksensä vastuullisuudenperusteella. Kierrätyskassi onselvä kilpailuetu”, summaa Ruokakeskonympäristöpäällikkö Timo Jäske.Idean syntymisestä valmiiseen kassiinkului kaksi vuotta. Kasseja kokeiltiin eriresepteillä ja testattiin erilaisia koe-eriä.”Aluksi Ruokakeskolta peräisin olevanuusiomuovin osuus kassissa oli isompi,60 prosenttia, mutta kassit eivät kestä-44 KEMIA 1/2011

neet testeissä. 30 prosenttia osoittautuilaadukkaaksi suhteeksi”, Jäske kertoo.Lava- ja kuljetussuojamuoveissa onmukana paljon epäpuhtauksia, kuten paperietikettejä,naruja ja teippejä. Keskoonkin nyt ohjeistanut tuhansia tavarantoimittajiaankorvaamaan paperiset etiketitmuovisilla, jotka soveltuvat prosessiin.Lassila & Tikanoja on toiminut hankkeessajätehuolto-osaajana ja toimittanutKeskon Hakkilan terminaaliin Vantaallevälineet kalvomuovin keräykseen.”Paalaimemme tekevät muovista muutamansadan kilon paaleja, jotka kerätäänkuormalavoille. Kuljetamme ne L&TMuoviportin tehtaalle Merikarvialle,jossa muovit prosessoidaan kahteen otteeseen,jotta epäpuhtaudet saadaan pois.Sitten toimitamme uusiomuovin granulaattinaSuomiselle”, kertoo L&T:n yksikönpäällikköVille Lainio.Heikkona lenkkinä kuluttajaSuomisen tehtaassa Tampereella Ruokakeskongranulaatteihin sekoitetaan Suomisenomista prosesseista kertynyttä uusiomuovigranulaattianiin, että saadaanaikaan tasalaatuinen ja kestävä kassi. Aivanpäällimmäiseksi kerrokseksi tulee silausneitseellistä muovia.Suominen Joustopakkaukset Oy:nmyyntipäällikkö Tiina Pessi kertoo yhtiöntehneen työtä kierrätysmuovikassieneteen jo kaksikymmentä vuotta.Elina SaarinenSuomisen tuotannossa syntyvä hylkyjahukka-aines käytetään tarkasti hyödyksiuusien kassien valmistuksessa.Jopa Puolan tehtaan hylky päätyy hyötykäyttöönTampereelle.”Tekniset valmiudet ovat nyt olemassa,että voimme valmistaa jo 90-prosenttisestikierrätysmuoveja sisältäviä kasseja.Kierrätysmuovikassien suosio onkasvanut koko ajan. Uusiomateriaali onteknisesti täysin yhtä hyvää kuin neitseellinenmuovi”, Pessi sanoo.Tampereen tehtaassa syntyy muovi-Ruokakeskonlogistiikkakeskuksenhenkilöstöosaa lajittelun.Suojakalvojenja lavakääreidenkeräysvälineetonasetettu tarkkaanmietittyihinpaikkoihin.kasseja vuosittain 300–400 miljoonaa.Suominen on onnistunut myös ohentamaankasseja niin, että aiemmasta 0,05millimetrin paksuudesta on siirrytty0,04 milliin. Pehmopaperipakkaustenkahvoissa paksuutta on vain 0,02 milliä.Näin kasseihin menee vähemmän raakaainettaja syntyy päästösäästöjä.Yksi kassi painaa noin 20 grammaa.Määrän voisi teoriassa kierrättää kokonaanuuden kassin raaka-aineeksi. Teoriassasiksi, että vaikka tekniset valmiudetkierrätykselle on ja vaikka logistinenketju kaupasta raaka-aineen käyttäjälletoimii, yksi lenkki pettää vielä.Kuluttajat eivät osaa palauttaa muovikassejaantarpeeksi puhtaina kauppojenmuovikassien kierrätyspisteisiin. Pisteitäon nyt noin 80 eri puolilla Suomea,mutta niihin palautuvasta materiaalistaainoastaan 5–10 prosenttia saadaanmateriaalihyötykäyttöön, loppu meneeenergiaksi.”Kassien joukossa on valitettavastivielä liikaa epäpuhtauksia. Ihmiset laittavatkierrätyspisteisiin mäyräkoiran kuoria,alumiinitölkkejä, jopa sekajätteitä”,kertoo Suomisen viestinnästä vastaavaLaura Niittymäki.”Uskomme silti, että suomalaiset kuluttajatvielä oppivat lajittelemaan muovikassitoikein. Olemme parantaneetmyös kierrätyspisteiden lajitteluohjeita.”Kierrätysmuovista pulaJos lajittelu onnistuisi, kauppojen muovikassipisteettoisivat Suomiselle toivotunuuden uusiomuovilähteen. Tällähetkellä kierrätysmuovista on nimittäinhuutava pula.”Kierrätysmateriaali ei yksinkertaisestiriitä siihen, että voisimme valmistaa kokovolyymimme uusiomuovista. Tarvittaisiinlisää Ruokakeskon tyyppisiä projektejaja lisää kauppaketjuja mukaan”,laskee Tiina Pessi, joka vihjaa neuvotteluidenmuidenkin kauppaketjujen kanssaolevan alkamassa.Kesko kuitenkin pitää kiinni saamastaanetumatkasta. Timo Jäske puhuukierrätyskassien laajentamisesta Pirkanlisäksi muihinkin tuotteisiin. Hänen silmissäänsiintävät jo Citymarketin ja K-marketin omat kierrätyskassit.”Pelkästään Pirkka-kassin volyymitovat niin isot, että uusiomateriaali ei tahdoriittää. Tavoitteenamme on hyödyntääomista prosesseista syntyvä jäte tehokkaasti,jotta jalostusarvo paranisi eikähyvä muovimateriaali menisi polttoon”,Jäske sanoo.RuokakeskoKirjoittaja on Uusiouutistenpäätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi1/2011 KEMIA45

Geenitieto jalostuutyökaluiksi tutkijoilleGeeniaineistotkarttuvat huimaavauhtia. Tietomääränkäsittelyyn tarvitaantehokkaita työkaluja.on merkittävä tietyssä syövässä. Lääkeyhtiöissäohjelmistoja voidaan käyttääetsittäessä uusia lääkeaineita ja nykyisillelääkkeille uusia käyttökohteita”, Ahopeltokuvailee.Toinen linja tarjoaa geenitietokantaakliinisen työn avuksi.”Näin suuren aineiston pohjalta pystytääntekemään varsin pitkälle meneviäjohtopäätöksiä siitä, millainen syöpä ihmiselläon. Kun ymmärretään, millainenperimä potilaalla on, hänelle parhaanhoidon löytäminen helpottuu.”Yritys on vasta aloittanut myyntityön,mutta meneillään on jo monta hanketta.Tavoitteena on käynnistää Suomessakliininen tutkimus, joka liittyy potilaidenhoidon henkilökohtaistamiseen.ScanstockphotoKansainvälisille markkinoilleHelsinkiläisen MediSapiens Oy:n kehittämät bioinformatiikanohjelmistot auttavat tutkijoita hyödyntämään geeniaineistoja jalääkäreitä kohdistamaan hoitoja entistä paremmin.Paula BöhlingKaikki lähti liikkeelle, kun vuonna 2008julkaistiin GeneSapiens-tietokanta, maailmansuurin yhtenäinen geenien toimintaakuvaava aineisto. Se oli syntynyt professoriOlli Kallioniemen johtamassatutkimuksessa Suomen molekyylilääketieteeninstituutissa (FIMM) ja Helsinginyliopistossa.”Tieto ihmisen genomista oli aiemminollut hajallaan monissa julkaisuissa jadatapankeissa. Nyt se oli ensimmäisenämaailmassa onnistuttu tuomaan yhteenniin, että mittaukset ovat keskenään vertailukelpoisiaja käytettävissä ilman tilastotieteilijänosaamista”, kuvailee TimoAhopelto, MediSapiens Oy:n strategia-ja liiketoimintajohtaja.”Aineisto, jossa on nyt jo yli 15 000näytettä, tuli nopeasti suosituksi tutkijoidenkeskuudessa. Pian siitä kiinnostuiVTT, jossa tietokannan päälle rakennettiinhelppokäyttöinen ohjelmisto. Muutamantilaustyön jälkeen näytti siltä, ettähankkeesta tulisi hyvä spin out -yritys.”Sellainen syntyi vuonna 2009. OhjelmistonVTT:ssä suunnitellut Tommi Pistoryhtyi MediSapiensin toimitusjohtajaksija Sami Kilpinen, tietokannan jaalgoritmiikan isä FIMM:stä, tieteelliseksijohtajaksi. Vajaan kymmenen hengenhenkilökunnasta puolet on biologeja jabioinformaatikkoja, puolet ohjelmistoinsinöörejä.Ensimmäiset tuotteet valmiinaMediSapiens kehittää laajoihin tietomassoihinperustuvia ohjelmistotyökalujasyöpädiagnostiikan ja -hoidon tueksi.Tuotteita tarjotaan lääke- ja diagnostiikkayrityksillesekä yksityisille syöpäklinikoille.Ensimmäinen kehityspolku on auttaatutkijoita hyödyntämään geeniaineistojaaiempaa tehokkaammin.”Tutkimusohjelmistot auttavat syöpätutkijoitaesimerkiksi etsimään uusia biomarkkereitaeli selvittämään, mikä geeniTimo Ahopellon mukaan osaamisen kaupallistamisessaei ole ollut suuria alkuvaikeuksia.”VTT:llä on hyvä spin out -prosessi,ja ennen yrityksen perustamista tehdyttilaustyöt antoivat valmiin pohjan ponnistaaeteenpäin.”MediSapiens pääsi jaloilleen myös taloudellisesti,kun Veraventure, EqvitecPartners, VTT Ventures ja Lifeline Ventureskeväällä 2010 sijoittivat yhtiöönpääomaa yhteensä 800 000 euroa. MyösTekes rahoittaa yritystä, joka tähtää nopeaankasvuun ja kansainvälistymiseen.”Meillä on nyt hyvä pohjakassa. Senvarassa pääsemme keskittymään asioihin,joita haluamme tehdä”, sanoo Ahopelto,joka työskentelee Lifeline Ventures-kiihdyttämön edustajana sekä Medi-Sapiensissa että Oncos TherapeuticsOy:ssä.Hän on tyytyväinen molempien yritystenliikkeellelähtöön ja kannustaa tutkijoitavastaaviin ratkaisuihin.”Suomessa tehdään bioalalla paljon tasokastatutkimusta. Jos on oikeasti kovajuttu tai hyvä keksintö, siihen löytyy ainarahaa ja tekijöitä, joko Suomesta taiulkomailta.””Toisin kuin moni luulee, tieteen tasoei kaupallistamisen myötä suinkaan laske.Kaupallinen toiminta mahdollistaa riittävänrahoituksen tieteen tekemiselle.”Kirjoittaja on tiedottaja ja tiedetoimittaja.Culminatum Innovation Oywww.biobusiness.fi46 KEMIA 1/2011

Yritysmaailmahyötyy tohtoreistaTohtoriksi valmistuneetpäätyvät hyvin usein yliopistojatutkimusmaailmaan, vaikkamyös yrityksillä olisi heillekäyttöä. Erityisesti bio- jalääkealalla tarvitaan tohtoritasonpätevyyttä joskus yllättävissäkintehtävissä.Lauri LehtinenKorkeasti koulutettujen työllisyystilanneon muuttunut selvästi heikommaksi edelliseenlamaan verrattuna. He joutuvat nytentistä useammin lomautetuiksi ja irtisanotuiksi,ja erityisen vaikea tilanne onluonnontieteiden alalla.Pelkästään Uudellamaalla oli maaliskuussa2009 työttömänä 52 luonnontieteidentohtoria, ja lisäksi suuri määrätutkijakoulutuksen saaneista työskentelimääräaikaisissa työsuhteissa julkisellasektorilla.Culminatum Innovation käynnistihuhtikuussa 2009 uuden hankkeen, Tohtoreitayrityksiin. Vuoden 2010 lopussapäättyneen hankkeen tavoitteena oliedistää luonnontieteiden alojen tohtoreidentyöllistymistä pääasiassa biotekniikanalan yrityksiin täydennyskoulutuksenja tohtori–yritys-parien muodostamisenavulla.Hankkeen järjestämä PhDs to BusinessLife -kurssi keräsi keväällä 2010enemmän kiinnostuneita kuin kurssillevoitiin ottaa. Kurssi perehdytti osallistujansabio- ja lääkealan yritysten toimintaanja niihin toimenkuviin, joita alan parisataasuomalaisyritystä 9 000 työntekijälleentarjoaa.Samalla syntyi kontakteja yritysmaailmaanja aiempaa syvempää ymmärrystäalan erityispiirteistä sekä näkemystä siitä,minne ala on kehittymässä. Työtilaisuuksiatohtoreille on, sillä esimerkiksilaboratorioiden huippulaitteiden markkinoinnissatarvitaan ammattilaisia, jotkatodella ymmärtävät menetelmien ja laitteidenerikoispiirteet.Tutkija kuin yrittäjä”Tutkijat toimivat monissa tapauksissakuin yrittäjät”, sanoo kurssilla esiintynyttoimitusjohtaja Risto LammintaustaHormos Medical Oy:stä.Aalto-yliopistoa”Pitää määrittää tutkimuksen kohde,koota siihen sopiva työryhmä, hankkiarahoitus eri lähteistä ja viedä projektimääräajassa loppuun. Voi siis sanoa, ettätutkijoilla on eväät yrittäjyyteen, muttahe eivät useinkaan ryhdy yrittäjiksi. Yhteiskuntahanei kannusta mitenkään yrittäjyyteen.”Kaiken kaikkiaan bio- ja lääkeala tarvitseetulevaisuudessa huomattavasti lisääkorkeataitoista työvoimaa. Kehityssuuntanaon, että tutkimuksessa käytetäänyhä enemmän alihankintaa, jolloinpk-yritysten merkitys kasvaa.Merkittävää on myös, että suomalainenpäänavaus on siirtämässä kaivostoimintaahuomattavaksi biotekniikan sovellusalueeksi.Bioala on siis nähtävä aiempaalaajemmin, ja alan koulutuksentulisi olla nykyistä laajempaa.Tohtoreita yrityksiin -hankkeen projektipäällikköPekka Ihalmo Culminatumistakertoo, että Uudenmaan alueelleon perustettu useita uusia bioalan palveluyrityksiä,ja niiden liikevaihto on kasvussa.Palvelujen tuottaminen ei vaadiyhtä suuria investointeja kuin esimerkiksit&k-työ. Lisäksi ala voi käyttää hyö-dykseen jo olemassa olevia laitteita ja tiloja,joihin yhteiskunta on investoinut.Ennusteissa tohtoripulaOpetusministeriö on ennustanut eri alojentyövoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä.Koska muuttujia on monia,ennuste ei luonnollisesti ole yksiselitteinen.Se näyttäisi kuitenkin, että vuonna2020 Suomessa olisi huomattavaa pulaalääketieteen ja kemian sekä prosessi- jamateriaalitekniikan tohtoreista.Life Science on suuri pääomasijoituksenalue myös Euroopassa mutta erityisestiYhdysvalloissa. Suomessa sen sijaanalaan kiinnitetään aivan liian vähänhuomiota, vaikka esimerkiksi eläkerahastoillaolisi mahdollisuus vauhdittaamaamme kilpailukykyä tällä saralla.Risto Lammintausta esittää, että myösSuomeen olisi perustettava uuden biotaloudenrahasto vauhdittamaan yrityksiätällä nopeasti kehittyvällä alalla.Tohtoreita yrityksiin -projekti tähtäsi15 uuden työpaikan syntymiseen ja näyttääsiinä myös onnistuneen.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fiVaikka lama on kohdellut kaltoin korkeakoulutettujakin, tohtorinhatun hankkiminenkannattaa edelleen. Bio- ja kemian alan tohtoreita tarvitaan jatkossa yhäenemmän myös bisnesmaailmassa.1/2011 KEMIA47

Lääkekehityson riskibisnestäBayerin kehittämä, Xarelto-kauppanimellämarkkinoitava lääke havainnollistaapääjohtaja MarijnDekkersin mukaan hyvin alkuperälääkkeenkehitykseen liittyviä suuriaodotuksia ja suuria riskejä.Lonkka- tai polviproteesileikkauksenjälkeiseen laskimotukosten ehkäisyynkehitetty lääke sai myyntiluvanEuroopassa reilut kaksi vuottasitten. Tutkimuksissa on Dekkersinmukaan käynyt ilmi, että lääke vähentääsydänkohtausten ja veritulppienriskiä verrattuna varfariinia saaneidenpotilaiden riskeihin.”Uskomme, että Xarevonin vuotuinenmyynti voi yltää tulevaisuudessakahteen miljardiin euroon”,Dekkers sanoo. Uskoa siivittää harrastoive, sillä lääkkeen kehitykseenon tähän mennessä uponnut yli kaksimiljardia euroa.Kestävä kasvinjalostus on yksi BayerCropSciencen tutkimuskohteista.Vivian Oliver tutkii puuvillakuitujenominaisuuksia Teksasin Lubbockissasijaitsevassa uudessa tutkimuskeskuksessa.”Innovaatiot ovat yhtiömme dna:ta”Bayer jatkaaennätysinvestointejaantutkimukseenJos Bayerin uusi pääjohtajasaisi päättää, tiedekasvatus alkaisijo päiväkodeissa. Marijn Dekkerskorostaa yleisön hyväksynnäntärkeyttä uusien tekniikoiden jainnovaatioiden markkinoillesaattamisessa.Leena Laitinen”Tärkein tehtäväni on vahvistaa yhtiömmekysyä uusiin innovaatioihin”, kiteyttääBayerin uusi pääjohtaja MarijnDekkers, 53, joka aloitti työnsä WernerWenningin seuraajana lokakuun alussa.Dekkers esittäytyi kansainväliselle medialleviime joulukuussa Leverkusenissapidetyssä lehdistökonferenssissa.Kemistin koulutuksen saanut Dekkerstunnustautuu tutkimuksen ja kehityksenvannoutuneeksi kannattajaksi.”Aiomme olla globaali innovaatio- jateknologiajohtaja omilla liiketoimintaalueillamme.Innovaatiot ovat Bayerindna:ta.”Bayer-konserni työllistää maailmanlaajuisesti53 000 henkeä, joista 12 500työskentelee tutkimus- ja kehitystehtävissä.Yhtiö käytti vuonna 2010 tutkimukseenja tuotekehitykseen ennätykselliset3,1 miljardia euroa, josta HealthCare-segmenttinieli yli kaksi kolmannesta,CropScience-segmentti neljänneksen jaMaterialScience-segmentti seitsemänprosenttia.Koko Bayer-konsernin myynti ylitti31 miljardia euroa vuonna 2009. Mittakaavaaymmärtää, kun suhteuttaa tiedonSuomen valtion budjettiin, joka on tänävuonna noin 50 miljardia euroa.48KEMIA1/2011Bayer

Tiede vastaaglobaaleihin haasteisiinHollantilaissyntyinen, Yhdysvalloissa pitkään työskennellytDekkers myöntää olevansa yllättynyt siitä,miten vaikeaa Euroopassa ja varsinkin Bayerinemomaassa Saksassa on saada sosiaalista ja poliittistahyväksyntää uusille tekniikoille ja innovaatioille.”Vastustuksen takana on usein voimakkaita tunteita,jopa irrationaalisia pelkoja.” Vierastus luonnontieteitäkohtaan tulee Dekkersin mukaan näkyviinesimerkiksi uusimmassa Pisa-tutkimuksessa,jossa Aasian maat valtasivat kärkisijat, ”ainoana eurooppalaisenapoikkeuksena Suomi, joka menestyijälleen loistavasti.””Tiedekasvatus olisi tärkeää aloittaa jo ennenkouluikää, jolloin lapset ovat luonnostaan kokeilunhaluisiaja kiinnostuneita uusista asioista. Haluankertoa päättäjille siitä, mitä Bayer ja muut yrityksetvoivat tarjota tuleville sukupolville.”Määrätietoinen tieteellinen tutkimus on Dekkersinmukaan avainasemassa, kun etsitään ratkaisujaväestön kasvun ja ikääntymisen haasteisiin.”Ensinnäkin meidän on kehitettävä uusia terveydenhuollonpalveluita diagnostiikasta hoitoihin.Toiseksi on varmistettava terveellisen ravinnon riittäminenkasvavalle väestölle. Ja kolmanneksi meidänon tehostettava maailman energialähteiden jaresurssien käyttöä.”Nämä tavoitteet mielessään Bayer aikoo pääjohtajansamukaan jatkaa jätti-investointejaan tutkimukseenja kehitykseen myös kemian vuonna2011.Bayer”Enemmän innovaatioita,vähemmän hallintoa”,ilmoittaa Bayerin uusipääjohtaja Marijn Dekkersmotokseen.Suomen BayerityhdistyivätHiilidioksidinhyödyntämisessä edistysaskelSaksan Bayer AG on saavuttanut yhteistyössäenergia-alan yritysten ja yliopistojenkanssa läpimurron hiilidioksidinhyödyntämisessä raaka-aineena.Asiantuntija Christoph Gürtler BayerMaterialSciencestä kertoo, että hankkeessaon pystytty kehittämään uusiaprosesseja, joiden ansiosta hiilidioksidintalteenotto ja hyödyntäminen on aiempaakustannustehokkaampaa.Dream Productioniksi nimetty pilottilaitoskäynnistyi viime toukokuussaLeverkusenissa Bayerin Chemparkissa.Laitos on pystynyt tuottamaan hiilidioksidistapienessä mittakaavassa polyuretaaninraaka-ainetta. Eristepolyuretaanivaahtoavoi käyttää muun muassajääkaapeissa ja rakennuksissa. Tällöintuotteen elinkaaren aikana säästyy 70kertaa enemmän energiaa kuin sen valmistamiseenon alun perin käytetty.Pilottilaitoksen hiilidioksidi on otettutalteen RWE Power AG:n ruskohiilivoimalaitoksessaNiederaussemissa.Bayer on investoinut hiilidioksidintalteenottoprojektiin kolme miljoonaaeuroa. Myös Saksan opetus- ja tutkimusministeriötukee projektia 11 miljoonallaeurolla kolmen vuoden aikana.Hiilidioksidin hyödyntämistä on tutkittujo kauan. Hyvin stabiileina hiilidioksidimolekyyliteivät reagoi helpostimuiden aineiden kanssa. Hiilidioksidinerottaminen savukaasuista nykytekniikallavaatii niin paljon energiaa, että seei ole taloudellista. Uuden sukupolvenkatalyytit pystyvät Gürtlerin mukaanvähentämään prosessin energiantarvetta,jolloin prosessi on taloudellisestijärkevämpi.Hiilidioksidi on lähes ehtymätönraaka-aine ja metaanin ohella ihmisenaiheuttamista kasvihuonekaasuistamerkittävin. Sitä muodostuu teollisuudenja energiantuotannon prosesseissa,asuntojen lämmityksessä, maataloudessaja liikenteessä 30 miljardia tonniavuosittain. Noin 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistäon fossiilisten polttoaineidenaiheuttamia.Tuija KäyhköBayer Oy ja Bayer Schering PharmaOy yhdistyivät Suomessa tammikuun2011 alussa. Yhdistymisessä edellinenfuusioitiin jälkimmäiseen, ja BayerSchering Pharma Oy otti käyttöönBayer Oy:n nimen. Toimenpiteellä lisätäänyhtiön toimintojen yhtenäisyyttäja näkyvyyttä Suomessa.Yhdistäminen ei vaikuta henkilöstöön,sillä yhtiöillä ei ole ollut päällekkäisiätoimintoja. Bayer työllistääSuomessa noin 750 henkilöä. Toimipisteetovat Espoossa ja Turussa, jossasijaitseva tuotantolaitos on yksi konserninglobaaleista lääkealan tuotantolaitoksista.Bayerin tuotevalikoimassa Suomessaovat Bayer HealthCaren reseptilääkkeet,itsehoitovalmisteet ja välineetdiabeteksen hoidon seurantaan, BayerCropSciencen kasvinsuojeluaineet jatorjunta-aineet sekä Bayer Material-Sciencen teollisuuden raaka-aineet jakemikaalit.Kansainvälinen toiminta Suomessakeskittyy reseptilääkkeiden tutkimukseenja tuotekehitykseen, tuotantoon javientiin yli sataan maahan. Tutkimuksenja tuotekehityksen turkulaista erikoisosaamistaon polymeerien käyttö lääkeaineidenpitkäaikaisessa annostelussa.1/2011 KEMIA49

Nürnbergin kronikkaLumpusta se lähtiPaperin pitkä taival Kiinasta Eurooppaan50 KEMIA 1/2011

Saksan ensimmäinen paperimylly(oikeassa alanurkassa)alkoi jauhaa lumppupaperiaNürnbergissä vuonna 1390.Meluisat ja haisevat tuotantolaitoksetoli määrätty sijoitettaviksikaupunginmuurienulkopuolelle.Pekka T. HeikuraPaperi tehtiin kahden vuosituhannen ajanlumpusta eli käytetyistä hamppu-, pellavajapuuvillakankaista. Puu on paperinraaka-aineena vasta tulokas.Paperin keksivät yli 2 000 vuottasitten kiinalaiset. Tarkka ajankohtaja keksijä eivät ole selvillä,mutta historian ensimmäisiänimeltä tiedettyjä paperimiehiäon Kiinan keisarin huoltoministeriTsai Lun, joka teki uuttamateriaalia tunnetuksi vuonna105 eKr.Paperin raaka-aineena käytettiinmulperipensaan kuorta, kiinanruohonkuituja ja pellavaajoko lumppusäikeistä tai suoraankasveista saatuina.Kiinasta paperinvalmistuksentaito siirtyi 600-luvun alussa Japaniin.Siellä kasvoi tarkoitukseenihanteellisesti sopivia kuitukasveja,kuten mitsumataa jagampia. Lopputuotteena syntyilujaa silkkipaperia, josta maa onkuuluisa yhä.Seuraavalla vuosisadalla paperiosaaminenmatkasi Kiinansotajoukkojen mukana Keski-Aasiaan. Alueen herruudestakäytiin vuonna 751 Talasjoellataistelu, jossa kiinalaiset kärsivättappion arabien vahvalle armeijalle.Samalla jäi vangiksimuutama paperinteon taitaja.Näiltä sotavangeilta voittajatsaivat tärkeimmän sotasaaliinsaeli opin siitä, kuinka lumpuista,pellavasta ja hampusta saa aikaanpaperia. Arabit oivalsivatheti materiaalin edut perinteisiinpapyrukseen ja pergamenttiinverrattuna.Arabien mahtava valtakuntaulottui tuohon aikaan AtlantiltaIntiaan. Paperinvalmistuksenarabit käynnistivät tarunhohtoisessaSamarkandin kaupungissa,joka tätä nykyä kuuluuUzbekistaniin. Pian taito levisiMesopotamian laaksoon ja Bagdadiin,jossa kalifit pitivät pääkaupunkiaan.Paperin kulttuurivallankumousEnsimmäinen paperimylly nousiBagdadiin vuonna 796. Kali-1/2011 KEMIA51

fi Harun ar-Rasid (786–809) ymmärsihyvin uuden materiaalin merkityksenja edisti voimakkaasti sen käyttöä, silläsuuressa arabialaisessa kulttuurissa (noin750–1258) kirjat ja kirjallinen sivistysolivat arvossaan.Kyseessä olikin antiikin ajan hellenistisenja persialaisen kulttuurin jatkumo,jossa vain kieli ja uskonto olivat uudet.Arabien oma innovaatio oli käyttäävesipyörällä toimivaa pudotus- tai tamppivasaraa,kun lumppuja jauhettiin myllyissä.Lisäksi he ryhtyivät käsittelemäänpaperia vehnätärkkelyksellä, joka tekimateriaalin pinnasta sopivamman musteellakirjoittamiseen.Arabit kehittivät paperinvalmistuksenkorkealle tasolle ja laajensivat myös paperienvalikoimaa. Käytössä oli jopa ohjeita,kuinka tuottaa vanhahtavan näköistäpaperia. Laadultaan parhaana pidettiinBagdadin paperia.Värillinen paperi syntyi värjäämälläpaperin toinen tai molemmat puolet.Tarjolla oli punaista, sinistä, vihreää jakeltaista, joista jokaisella oli oma merkityksensä.Keltainen paperi, jonka väriaineenakäytettiin saframia, oli rikkauden merkki.Punainen tarkoitti onnea ja ylhäisyyttä.Sininen oli surun väri, joten kuolinilmoituksetkirjoitettiin sinisävyiselle paperille.Kulttuurille paperi merkitsi vallanku-Yannick TrottierNäytteitä Kiinassa 100-luvulla eKrtehdystä hamppupaperista, jollaistaei käytetty kirjoittamiseen vaankäärepaperina.mousta, sillä se helpotti kirjojen valmistamistaennen näkemättömällä tavalla.Ympäri islamilaisen maailman levisi satojatuhansiakäsikirjoituksia. Juuri niissäsäilyi myös antiikin filosofien ja kirjailijoidentuotanto. Arabien käsikirjoituksistane vihdoin keskiajalla päätyivät myöseurooppalaisille, jotka olivat ehtineet nevaltaosin jo unohtaa.Lähi-idästä paperintekotaito levisiEgyptiin noin vuonna 900, Marokkoonvuoden 1100 tienoilla ja sieltä vähänmyöhemmin islamilaiseen Espanjaan.Euroopassa paperia valmistettiin ensikertaa juuri Espanjassa, Xativan kaupungissalähellä Valenciaa. Vuosi oli todennäköisesti1144.Sanomalehdet nostivatkysynnän pilviinLumppupaperikuin leipäTuskin mikään tuotanto – leipomista lukuunottamatta – on halki aikojen säilynytniin muuttumattomana kuin lumppupaperinteko. Raaka-ainekin on ainakinlänsimaissa ollut koko ajan sama: pellava-,juutti- ja puuvillalumput.Ensin kerättiin lumput kuluttajilta jakuljetettiin ne paperimyllyyn tai tehtaalle.Siellä lumput lajiteltiin ja pienennettiinleikkaamalla.Sen jälkeen ne keitettiin puhtaiksi laimeillalipeäaineilla, jolloin niistä saatiinpois rasvat, osaksi myös väriaineet. Pestytlumput saivat sitten ”käydä” eli mädäntyälämpimässä, jolloin säikeet kuitujenturvotessa haurastuivat. Homeesta pääteltiin,milloin prosessia kannatti jatkaa.Tämän jälkeen lumput survottiin taijauhettiin veden kanssa massasulpuksi.Se tapahtui alun perin käsin, myöhemminvesirattaan, tuulimyllyn tai hevoskierronpyörittämällä tamppikoneella.Sittemmin tampit korvattiin Hollannissa1680-luvulla keksityllä hollanterilla, jolloinmassa kiersi kaukalossa jatkuvastijauhavien hammasterien lävitse.Sitten massasulppu nostettiin ammeeseen,jossa sitä sekoitettiin ja noukittiinsitten neliönmuotoisella kaavaimellaylös niin, että vesi valui kaavaimen pohjanmetallisiivilän läpi pois.Siivilän päälle jäi paperiarkki, jokairrotettiin kaavaimesta huopaa vasten.Arkki ja huopa puristettiin ruuvipuristimellalopunkin veden poistamiseksi. Lopuksiarkki irrotettiin huovasta ja asetettiinnarulle kuivamaan.Jotta paperin pinta kestäisi mustettaparemmin, kuivat arkit upotettiin vieläeläinliimaliuokseen tai tärkkelykseen,minkä jälkeen ne kuivattiin uudelleen.Suuri arabialainen kulttuuri oli kirjallistakulttuuria, josta sen reunoilla asuvat pohjoisenvaaleat ja etelän mustat barbaaritolivat pitkään osattomia.Arabien kautta paperinvalmistuksentaito kuitenkin lopulta välittyi myös kristittyynosaan Eurooppaa. Italiassa paperiatehtiin ensimmäisen kerran vuonna1276 Fabrianossa, jossa tuotettiin laatupaperiakäsin vielä 1900-luvullakin.Fabrianossa alettiin käyttää myös vesileimoja,mikä on lumppupaperissa täysineurooppalainen ilmiö.Ranskassa paperintekoon ryhdyttiin1300-luvun alussa ja Saksassa vuonna1390 – onneksi, sillä ilman paperia JohannesGutenbergin vuonna 1436 ideoimatirtokirjasimet ja painokone olisivatolleet lähes merkityksetön keksintö.Keskiajan loppuun mennessä paperisyrjäytti Euroopassakin pergamentin, jotapiispat ja hallitsijat olivat pitkään käyttäneet,mutta jonka valmistus oli kallistaja hankalaa.Painokoneen ansiosta kirjat halpenivatja tulivat yhä useamman ulottuville. Tiedot,ajatukset ja aatteet tulvivat paperillepainettuina eri puolille maanosaa.Kirjapainojen yleistyminen lisäsilumppupaperin kysyntää valtavasti. Kunkuitenkin myös liikenneolot samaan aikaankehittyivät voimakkaasti, lumppujenkerääminen ja kuljettaminen onnistuiaiempaa nopeammin.Ranskan suuren vallankumouksen(1789) jälkeen paperin raaka-aineesta alkoikuitenkin tulla pula, sillä paperille oli1700-luvun mittaan kehittynyt uusi käyttäjäkunta:sanomalehdet. Ankara kilpailunosti lumpun hintaa niin, että paperinvalmistuksestauhkasi tulla kannattamatontapuuhaa.Vaihto ampiaisenpesämateriaaliinTiedemiehet alkoivatkin etsiä kuumeisestikeinoa päästä lumppujen kuristusotteestaeroon. Jos uutta raaka-ainelähdettäei löytyisi, kasvavaan paperinkäyttöönperustunut eurooppalaisen sivilisaationkehitys pysähtyisi ja jopa näivettyisi.Englantilaiset paperinvalmistajat pitivätparhaana vaihtoehtona Espanjassaja Pohjois-Afrikassa kasvavaa espartoruohoa.Lumpun korvikkeena kokeiltiinmyös esimerkiksi perunaa.Ensimmäinen, joka ehdotti paperin tekemistäpuusta, oli luultavasti ranskalai-52 KEMIA 1/2011

Lumppupaperin tekoa Monselicen keskiaikafestivaalilla. Kaavaimella nostetustamassasulpusta muodostuu paperiarkki, josta valutetaan vesi pois.Viisi vuosituhattakirjoituksiaVanhin materiaali, jota ihminen onkäyttänyt kirjoittamiseen, lienee savitaulu,jolle Mesopotamian sumerilaisetikuistivat nuolenpäätekstejään5 000 vuotta sitten.Egyptissä tehtiin papyryskaislasta(Cyperus papyrus) papyrusta, jostamyös sana paperi – ja sen vastineetmonessa kielessä – on peräisin. Vasikan-,lampaan- ja vuohennahastavalmistettiin pergamenttia. Molemmatkeksittiin noin vuonna 2000eKr.Arabialaisessa kulttuuripiirissälumppupaperi syrjäytti papyruksenja pergamentin 700-luvulta alkaen.Euroopassa pergamentti oli käytössäkeskiajan loppuun eli 1400-luvulleasti.Roomalaiset kirjoittivat antiikin(800 eKr–500 jKr) aikana myös vahatauluille.Kiinnostava erikoisuus oli novgorodilaistenkeskiajalla kirjoitusmateriaalinahyödyntämä tuohi.ZyancePaidat paperiksi!Paidat paperiksi! Niin huutelivat kiertelevätlumpunostajat aikoinaan Suomessa,jossa lumppu säilytti asemansa paperinraaka-aineena pitkään.Paperinvalmistus alkoi meillä Pohjanpitäjässä vuonna 1667. Pienessä paperimyllyssätehtiin paperia käsityönä pellava-,juutti- ja puuvillalumpuista. Tuotantomeni Turun piispanistuimen tarpeisiin.Pohjan paperimyllyn pysäytti vuonna1713 isoviha ja eteläisen Suomen joutuminenvenäläisten haltuun. Suomalainenpaperinteko jatkui vasta puoli vuosisataamyöhemmin, kun Liedossa vuonna 1762aloitti toimintansa ensimmäinen paperiruukki.Vuonna 1783 käynnistyi Tampereellapaperiruukki, joka tuli tunnetuksi myöhemmänomistajansa mukaan Frenckellintehtaana. Frenckell kasvoi Suomensuurimmaksi paperitehtaaksi, jonkatuotannosta valtaosan nielivät Venäjänmarkkinat.Frenckellin tehtaassa otettiin iso harppaus,kun maan ensimmäinen paperikonekäynnistyi siellä keväällä 1842. Koneidenedut käsityöhön verrattuna huomattiinsilloin muissakin ruukeissa, japaperinteko alkoi koneellistua.Puu teki meillä läpimurtonsa paperinraaka-aineena kuitenkin vasta vuonna1860, jolloin Viipurin maalaiskuntaanperustettiin Suomen ensimmäinen puuhiomo.Ensimmäinen sellutehdas starttasiValkeakoskella vuonna 1880.Frenckellissä lumppu oli silti arvossaanvielä vuosikymmenet, samoin olki,joka sekin pysyi korkealaatuisen tamperelaispaperinraaka-aineena 1900-luvunalkuvuosiin asti.Tervakosken tehdas käyttää erikoispapereissaanpellava- ja puuvillakuitujayhä, vaikka setelipaperin teko tyssäsisiellä euron tuloon.Päivi Ikonennen luonnontieteilijä ja fyysikko RenéAntoine Ferchault de Rèaumur (1683–1757). Perusteluissaan hän huomautti,että ampiainen rakentaa paperimaisenpesänsä juuri puukuiduista.Puu valikoituikin pelastusrenkaaksi,jonka muuttamista paperiksi ryhdyttiintutkimaan kaikin voimin.Ensimmäiseksi saatiin käyttöön puuhioke,jota alettiin hyödyntää paperinraaka-aineena 1840-luvulla. Lumppuaoli silti lisättävä massan siteeksi. Lumpustavoitiin luopua vasta, kun 1860-luvullakeksittiin sulfiitti- ja 1880-luvullasulfaattiselluloosan valmistusmenetelmä.Kirjoittaja on historioitsija javapaa toimittaja.Tampereen kaupunkiFrenckellin tehtaassa arvostettiinlumppua raaka-aineena,josta syntyy laadukkain paperi.Tätä nykyä vanha tehdasrakennuson teatteri- jatoimistotiloina.1/2011 KEMIA53

Kemikaalienvaroitusmerkkejätehdään tutuiksi kuluttajilleTurvallisuus- ja kemikaalivirastonyleisökampanjatesittelevät kuluttajille uusiakemikaalien varoitusmerkkejä,jotka CLP-asetus tuomukanaan. Merkeistä kertovanesitteen saa netistä tailähimmästä rautakaupasta.Kirsi Myöhänen ja Riitta LeinonenVaarallisen kemikaalin varoitusetikettikertoo kemikaalin vaaroista ja opastaaaineen turvalliseen käyttöön. Monetkotitalouksissa käytettävät jokapäiväisetaineet, kuten pyykinpesu- ja siivousaineet,maalit, lasinpesunesteet, bensiinija grillin sytytysnesteet, ovat vaarallisiakemikaaleja.Etiketin varoitusmerkki kertoo yleisesti,millä tavoin tuote on vaarallinen.Etiketistä selviää, millaisia vaaratilanteitatuote voi aiheuttaa, miten vaaroilta voisuojautua ja miten mahdollisen altistumisenjälkeen tulee toimia.Pesupulveri voi ärsyttää silmiä, jamaalinpoistoainetta käsiteltäessä tuleekäyttää suojakäsineitä. Emäksisen pesuainepurkinkyljestä löytyy mahdollisestivaroitus: Ei saa oksennuttaa. Etiketissävoidaan antaa ohjeita myös kemikaalinja sen pakkauksen hävittämiseen.Pakkauksessa saatetaan neuvoa ottamaanyhteys myrkytystietokeskukseentai hakeutumaan lääkäriin, mikäli kemikaaliaon vahingossa syöty tai hengitetty.Pakkauksissa voi myös olla turvasuljintai näkövammaisia varoittava kohokolmio.CLP-asetus muuttaa etiketitKemikaalien varoitusetiketit ovat lähi-TukesOranssit Unohdetut varoitusmerkit tilittävät kohtaloaan yhteisessä tapaamisessa. Puna-valko-mustat merkit syrjäyttävät nemuutamassa vuodessa. Merkkien tarinoihin voi tutustua osoitteessa www.unohdetutvaroitusmerkit.fi.54 KEMIA 1/2011

Uudetmerkit1 Terveyshaitta2 Syövyttävä3 Syttyvä4 Ympäristövaara5 Krooninen terveyshaitta6 Hapettava7 Välittömästi myrkyllinen8 Paineen alainen kaasu9 Räjähdeuudet varoitusmerkit!Tunnista kemikaalien vaarat ja vältä tapaturmat kotona.www.clpneuvuosina muuttumassa. EU:nuusi CLP-asetus velvoittaa toiminnanharjoittajiamerkitsemäänuusilla varoitusmerkeillä kaikki vaarallisetkemikaalituotteet, joita voivatolla myös esimerkiksi liimat, tärpätti japuunsuoja-aineet.Vanhat oranssi-mustat varoitusmerkitkorvataan uusilla puna-valko-mustillamerkeillä, jotka tulevat voimaan kokoEU-alueella. Samoja merkkejä pyritääntulevaisuudessa käyttämään kaikkiallamaailmassa.Uusia varoitusmerkkejä alettiin vaatia1. joulukuuta 2010 alkaen, ja kaupoissavoi siten jo nähdä tuotteita, joiden kyljessäkomeilee uusi merkintä.1 TerveyshaittaVanhojakin merkintöjä saa kemikaalistariippuen olla markkinoilla 1. kesäkuuta2017 asti. Siirtymäkauden ajan ovatsiis käytössä molemmat merkit.Uudet varoitusmerkit poikkeavat osittainnykyisistä. Uusi huutomerkki symboloilievempiä terveysvaaroja, kuten ärsyttävyyttätai haitallisuutta. 2 SyövyttäväUudella hajoavaa ihmistä muistuttavallamerkillä kuvataan kroonisia tai vakaviaterveysvaaroja, kuten syöpävaarallisuutta,sikiövaurioita tai tiettyyn elimeenkohdistuvaa 3 Syttyvä pysyvää haittaa.Merkkien ymmärtämistä auttaa kokovaroitusetiketin tekstin lukeminen.Copyright © 2010 chemtox-trotters.dk All Righs Reserved • C-2010-2-FINTietoa kuluttajilleCLP-asetuksen toimivaltaisena viranomaisenaon vuoden 2011 alusta toiminutuusi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto(Tukes), jossa ylläpidettäväCLP-neuvontapalvelu tiedottaa uusistavaroitusmerkeistä kuluttajakampanjoillaan.Uusista varoitusmerkeistä kertovanesitteen voi noutaa lähimmästä rautakaupastaja liimata sen vaikka siivouskaapinoveen muistuttamaanasiasta.Esitteitä saa myöstulostaa osoitteesta www.clpneuvonta.fi/kuluttajainfo.Samalla sivulla on tietovisa,jonka avulla jokainen voi testatatietonsa uusista merkeistä.Erityisesti nuorille suunnattu kampanjalöytyy sivustolta www.unohdetutvaroitusmerkit.fi.Siellä voi lukea sarjakuvia,katsella videoita tai tulostaa itselleenjulisteen.Copyright © 2010 chemtox-trotters.dk All Righs Reserved • C-2010-2-FINKemikaalit, jotka aiheuttavat iho- ja silmä-ärsytystä,allergisia ihoreaktioita, hengitysteidenärsytystä, välitöntä myrkyllisyyttä, uneliaisuuttatai huimausta.Kemikaalit, jotka syövyttävät ihoa, aiheuttavatvakavia silmävaurioita tai syövyttävät metalleja.Kirsi Myöhänen toimii ylitarkastajana jaRiitta Leinonen erikoissuunnittelijanaTurvallisuus- ja kemikaalivirastossa.kirsi.myohanen@tukes.firiitta.leinonen@tukes.fiSyttyvät nesteet ja niiden höyryt, kaasut, aerosolitja kiinteät aineet.4 YmpäristövaaratYmpäristölle vaaralliset kemikaalit.Väistyvät merkit1 Erittäin myrkyllinen /myrkyllinen2 Ärsyttävä/haitallinen5 Erittäin helposti syttyvä / helposti syttyvä7 Ympäristölle vaarallinenVäistyvät meErittäin myrk5 Krooninen terveyshaitta3 SyövyttäväKemikaalit, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia4 Hapettavavaikutuksia, kuten syöpää, perimävaurioita jahedelmällisyyden heikentymistä tai sikiövaurioita.Käsittää myös kemikaalit, jotka6 Räjähtäväaiheuttavathengitettynä allergiaa, myrkkyvaiktietyissä kohde-elimissäÄrsyttävätai aspiraatiov/ H6 HapettavaKemikaalit (kaasut, nesteet tai kiinteätSyövyttäväjotka aiheuttavat toisen materiaalin pa3tai myötävaikuttavat siihen.Hapettava7 Välitön myrkyllisyysKemikaalit, jotka ovat välittömästi my4suun tai ihon kautta ja/tai hengitysteitsmerkillä varustetut kemikaalit voivat otömästi tappavia.Erittäin helpo8 Paineen alaiset kaasutKaasut, joita säilytetään astiassaalaisena (vähintään 2 baria).Räjähtävä9 RäjähdeRäjähtävät kemikaalit ja esineet.12567Ympäristölle1/2011 KEMIA55

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIAMittaamisella on isovaikutus kansantalouteenMittaamisella on niin moniamerkittäviä taloudellisiavaikutuksia, että ne tulisiselvittää laaja-alaisella tutkimuksella.Asiaa pohdittiinFinntesting-yhdistyksen joulukuisessaseminaarissa.Marja-Leena Kuitunen jaMarja-Leena RapinojaMittaamisen taloudelliset merkityksetSuomessa tulisi selvittää laaja-alaisellatutkimuksella, sanoo professori PekkaKess Oulun yliopiston tuotantotaloudenosastosta.Mittausta tulisi tutkimuksessa kartoittaasekä kansantalouden, toimialojen ettäyritysten näkökulmasta. Siten saataisiinaikaan aiempia parempi työkalu, jollamittaamisen kokonaiskansantaloudellinenmerkitys voitaisiin arvioida nykyistätarkemmin.Finntesting-yhdistyksen seminaarissapuhunut Kess haastaakin yhdistyksenjäsenyritykset ja -organisaatiot hankkimaanrahoitusta tutkimuksen toteuttamiseen.Mittaamista voidaan Kessin mukaanlähestyä monelta eri katsantokannalta.Milla JauhoProfessori Pekka Kess muistutti seminaariyleisöä siitä, kuinka tärkeä asia mittaaminenkoko yhteiskunnan kannalta on.Tieteentekijä ensinnäkin pyrkii tutkimaan,ymmärtämään ja selvittämään ilmiötä.Mittaaminen on joskus takaisinkytkettyätoimintaa: on tapahtunut jotakin,mikä halutaan selventää mittaamisenavulla.Mittaaminen voi olla myös eteneväätoimintaa: esimerkiksi sahatavaranmittaamisella pyritään selvittämään,Heikki Pyysalolletunnustus elämäntyöstäProfessori Heikki Pyysalo ehti kahtaviikkoa ennen kuolemaansa (ks. s. 61)vastaanottaa kokouksessa jaetun Finntestinginpalkinnon elämäntyöstään laboratorioalanhyväksi.Palkintoesitelmässään Pyysalo kertoivivahteikkaasti ja huumorinhöysteisestiurastaan, jonka hän kuvasi 1960-luvunlopusta lähtien olleen ”mittaamista japäättämistä”.”Aina on pyritty selvittämään, mitä jakuinka paljon. Ennen oli pyretti, pipettija pumpetti ja mittaaminen märkäkemiaa.1970-luvulla ei ollut automatiikkaa.Silloin kuitenkin tiedettiin, mitä mittauksessatodella tapahtui”, Pyysalo kuvaili.Uransa huippuhetkiksi Pyysalo las-ki muun muassa C-vitamiinin synteesinkeksijän tapaamisen.Heikki Pyysalon mielestä analyyttinenorgaaninen kemia on kemian kehittyneinja ylevin muoto. Orgaanisessa analytiikassaei ensin tule analyysitarve vaanmenetelmä, jolle keksitään sovellus javasta sitten tarkoitus. Esimerkkeinä Pyysalomainitsi elektroninsieppausdetektorinkehityksen sekä PCB-analytiikan jaDDT:n analytiikan.Nykyisin mittaamisessa on Pyysalonmukaan pääosassa raha. Hän näki, ettätulevaisuudessa mittaamiseen käytettävänajan merkitys korostuu. Mittaamistatarvitaan kuitenkin aina, kuului HeikkiPyysalon testamentiksi jäänyt ajatus.Mittaamista tarvitaan aina, korostiFinntestingin tunnustuspalkinnon vastaanottanutprofessori Heikki Pyysalojäähyväisesitelmässään.Milla Jauho56 KEMIA 1/2011

mitä pitäisi tehdä.Lisäksi saatetaan tehdä mittauksia pelkästään”huvin vuoksi” eli uteliaisuudestatai tiedonhalusta.Toisaalta mittaamista voidaan tarkastellaeri toimijoiden näkökulmista: kansallisesta,toimialan, yrityksen tai yksityisenmittauksen kannalta.Kokonaisen mittaamisen klusterinmuodostavat muun muassa mittaamistasuorittavat yritykset, palvelun tuottajat,ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset.”Onkin suorastaan hämmentävää yrittäähahmottaa, kuinka monella tavallavoidaan arvioida myös mittaamisen taloudellistamerkitystä”, Kess toteaa.Näkökulmaa laajemmaksiMielenkiintoista kyllä, Kess on sitä mieltä,että kansantaloudellisia tutkimuksiatehtäessä painottuu tätä nykyä lähinnätutkimuksen tekijän näkökulma.Yleispätevämpiin tuloksiin päästäisiin,kun saman tutkimuksen tekisivät uudelleeneri arvioijat.”Periaate on sama kuin kemiallisessaanalytiikassa. Kun kaksi tahoa tekee samastakohteesta analyysin, on lopputulosluotettavampi”, Kess sanoo.Se tiedetään, että mittaaminen vaikuttaakansantalouteen monipuolisesti.Mittaamisen positiivisia vaikutuksiaovat tuottavuuden kasvu, liiketoimikustannustenaleneminen sekä tutkimuksenja kehityksen tehokkuuden lisääntyminen.Mittaaminen mahdollistaa myös uusienmarkkinoiden muodostumisen, parantaatuotteiden laatua ja kestävyyttä,halventaa ja tehostaa säädösten noudattamista,pienentää energiankulutusta javähentää ympäristön saastumista.Kuinka arvioida näin erilaisten tekijöidentaloudellista merkitystä? Ottamattasuoraan kantaa siihen, onko se helppoavai vaikeaa, Kess toteaa ainakin laskentakaavojenolevan monimutkaisia.Hyvä lähtökohtia laajalle mittaamisenmerkitystä käsittelevälle tutkimukselleovat aihepiiristä tehdyt aiemmat tutkimukset.Esimerkiksi Oulun yliopistontuotantotalouden osastossa on valmistunutopinnäytetyö, joka tehtiin yhteistyössäMittatekniikan keskuksen Mikesinkanssa.Raine Hautala ja Pekka Leviäkan-Milla JauhoOpinnäytetöiden tekijätpalkittiinKokouksessa jaettiin 500 euron suuruisetkannustuspalkinnot testaus- ja laboratorioalanopinnäytetöiden tekijöille.Vuoden 2009 ansiokkaista töistä palkittiinfilosofian maisteri Joni Lehto Jyväskylänyliopistosta sekä bioanalyytikotTiina Aho ja Anne Sund ammattikorkeakouluMetropoliasta. Palkinnotmyönnettiin nyt neljännen kerran.Joni Lehto tutki pro gradu -työssäänmetsäteollisuuden jätevesien puhdistustaaktiivilietelaitoksessa ja kehitti monipuoliseenkoetoimintaan pohjautuvaaanalyysikäytäntöä lietteiden kemiallisenkoostumuksen selvittämiseksi.Jätteenä syntyvä, voimakkaasti vettäsitova aktiiviliete on vaikeasti poltettavissa.Toisaalta aktiivilietettä on pyrittyhyödyntämään kemiallisesti biomassajalostuksenyhteydessä.Lehdon gradu ja siihen liittyvä erikoistyöCharacterisation of activatedand tertiary sludges from forest industrysyntyi VTT:n Jyväskylän-yksikön ja Jyväskylänyliopiston soveltavan kemianosaston yhteistyönä.Lehto piti työnsä pohjalta esitelmänKiinassa elokuussa 2009 järjestetyssäkongressissa, ja sen tuloksista julkaistiinmyös tieteellinen artikkeli WaterScience & Technology -lehdessä.ParempaanpotilasdiagnostiikkaanKliinisen kemian analyyseissä kolmeyleisintä plasman häiriötekijää ovat hemolyysi,lipemia ja ikteria, osoittaa TiinaAhon ja Anne Sundin opinnäytetyö.Hemolyysin ja ikterian huomioon ottaminenparantaa potilasdiagnostiikkaaja vähentää muun muassa preanalyyttisiävirheitä.Plasman häiriötekijät kliinisen kemiananalyyseissä: Miten hemolyysi,lipemia ja ikteria vaikuttavat OlympusAU640 -analysaattorilla tehtäviin tutkimuksiinon laaja, huolella suunniteltuja johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus,jonka tulokset on analysoitu huolellisestija havainnollistettu hyvin.Työn menetelmälliset ratkaisut ovatsovellettavissa laajemmaltikin laboratorioanalytiikankehittämiseen ja laadunparantamiseen.Anne Sund (vas.), Tiina Aho ja Joni Lehto saivat kannustuspalkintonsa Finntestingyhdistyksenpuheenjohtajalta, Tullilaboratorion johtajalta Janne Niemiseltä jayhdistyksen sihteeriltä Marja-Leena Kuituselta.gas selvittivät vuonna 2007 Ilmatieteenlaitoksen palveluiden vaikuttavuutta, jaNikola Poposki julkaisi vuonna 2009tutkimuksen mittaamisen ja elämänlaadunvälisistä sidoksista.Marja-Leena Kuitunen työskenteleeprojektipäällikkönä ja Marja-Leena Rapinojaerikoistutkijana Verifinin näytteenkäsittelylaboratoriossa.marja-leena.kuitunen@helsinki.fimarja-leena.rapinoja@helsinki.fi1/2011 KEMIA57

ULKOMAILTABAKTEERITKUTOVATbiokankaanBritanniassa on kehitetty uudenlainen biomateriaali,jota tuottavat Acetobacter xylinum-bakteerit. Bakteereita hyödynnetäänerityisesti kombutša-juoman valmistuksessa.Varsinkin Venäjällä suosittu terveysjuomatehdään fermentoimalla sokeroitua teetä.Kankaaksi sopivan materiaalin ideoi tutkijaSuzanne Lee lontoolaisesta CentralSaint Martin College of Art and Designista.Bakteerien sulattaessa sokeria syntyy selluloosamatto,joka otetaan talteen ja kuivataanLeen keksimällä menetelmällä. Hiemannahkaa muistuttavasta biotekstiilistävoi ommella monenlaisia vaatteita.Biokankaalla on kuitenkin yksi huonopuoli: kastuessaan se imee kosteutta jopa 98prosenttia painostaan muuttuen raskaaksi jatahmeaksi, kuvailee Imperial College Londoninkemiantekniikan professori AlexanderBismarck Time-lehdessä. Bismarck kehittääkinparhaillaan materiaalista vettä hylkivämpääversiota.Leen innovaatio sijoittui Timen laatimallavuoden 2010 parhaiden keksintöjen listallasijalle 15.Pekka T. HeikuraMaailman catwalkeilla esitellään ehkäpiankin uutta biomuotia.Kuvat: ScanstockphotoHAJONNUTLAMPPUon elohopeapommiSaksan ympäristöviraston (UBA) tuoreentutkimuksen mukaan energiansäästölamputmuodostavat rikkoutuessaan selvänterveysvaaran. Hajonneen lampun aiheuttamaelohopeakuormitus ylittää 20-kertaisestisallitun ohjearvon, joka on 0,35mikrogrammaa kuutiometrissä sisäilmaa,kirjoittaa Die Welt.Mitattu arvo on erityisen vaarallinenlapsille ja raskaana oleville naisille.UBA:n johtaja Jochen Flasbarth neuvoosaksalaisia käyttämään lastenhuoneidenkaltaisissa rikkoutumisherkissä tiloissamuovisuojuksella varustettuja säästölamppuja.Flasbarth myös kehottaa valmistajiaasentamaan lamppuihinsa suojukset. Josne eivät niin tee, EU voisi pakottaa ne siihenlakiteitse, Flasbarth sanoo.UBA tutki kaksi suojaamatonta energiansäästölamppua,joista toisessa olielohopeaa kaksi ja toisessa viisi milligrammaa.Molemmat hajotettiin kuumina.Huoneilmasta mitattu elohopeapitoisuusoli vaarallisen korkea vielä viisi tuntiamyöhemmin.Pekka T. HeikuraYMPÄRISTÖPATENTOINNINohjelma hyytyiAmerikkalaishanke, jonka on määrävauhdittaa vihreän teknologian keksintöjenpatentointia, yskähtelee pahasti.Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoUSPTO käynnisti reilu vuosisitten pilottiohjelman nopeuttaakseenpatentin saamista ympäristöä säästävilleideoille. Tarkoituksena oli lyhentää patenttihakemuksenarviointiin kuluvaaaikaa, joka on USA:ssa tyypillisesti 40kuukautta.Nyt on käynyt ilmi, että toimisto onhyväksynyt käsittelyyn vain kolmasosansille lähetetyistä hakemuksista. Määrä on”vähemmän kuin olisin odottanut”, sanoopatenttiasiamies Robert L. Stoll ScientificAmerican -lehdessä.USPTO oli luonut vihreitä keksintöjävarten ohjeistuksen, joka jakaa ne 79luokkaan. Stoll myöntää, että luokitusjärjestelmäpitäisi ehkä lopettaa ja määritellävihreäksi katsottu tekniikka uudelleen.Pekka T. HeikuraEnergiansäästölamput vähentävätsähkönkulutusta, mutta niidenakilleenkantapää on myrkyllinenelohopea.Vihreän tekniikan keksintöjenoma patenttiohjelmaon edennyt jähmeästiYhdysvalloissa.58 KEMIA 1/2011

AIVOKUVAPALJASTAArakkauden kohteenRakastumisensa voi ehkä salata hellientunteidensa kohteelta mutta ei enäätiedemieheltä, jolla on käytössään aivojenmagneettikuvauslaite. Asian todistaaUniversity College Londonin tuore tutkimus,jonka tulokset julkaistiin PLoS One-lehdessä.Brittitutkijat näyttivät koehenkilöillekuvia ihmisistä, joihin nämä olivat kertoneetolevansa syvästi rakastuneita. Vertailukuvattaas esittivät testattavien ystäviä.Kun koehenkilöiden aivoja samalla kuvattiin,jokaisella aktivoitui heti sama dopamiiniatuottava aivoalue, kun he näkivätkuvan rakastetustaan. Kun kuva vaihtuiotokseen muusta läheisestä ihmisestä,aivoissa kytkeytyi päälle toinen alue.Aivojen reaktio romanttisen rakkaudenkohteeseen oli samanlainen kaikilla:naisilla ja miehillä, nuorilla ja vanhoilla,hetero- ja homoseksuaaleilla. Parisuhteenkestollakaan ei ollut vaikutusta: jotkut testatutolivat seurustelleet vasta muutamiakuukausia ja jotkut eläneet yhdessä vuosikymmeniä.Päivi IkonenRakastuminennäkyy usein valokuvassakin,muttaviimeistään asiapaljastuu aivojenkuvauksessa.Kuvat: ScanstockphotoPsykrofiilibakteerit pärjäävät hyvin Alaskan pakkasissa ja tekevät tyytyväisinä työtäänmyös pilottimädättämössä.IKIROUDAN BAKTEERITmädättävät kylmässäkinAlaskalaisen Fairbanksin yliopiston tutkijatovat kehittäneet menetelmän tuottaaorgaanisista jätteistä biokaasua kylmissä,lähes nolla-asteisissa mädätyssäiliöissä.Normaalisti mädätys vaatii selvästi korkeammanlämpötilan.Uutuusmenetelmässä hyödynnetään arktisissaolosuhteissa viihtyviä psykrofiilibakteereita,joita esiintyy runsaasti ikiroudassa.Tutkijat keräsivät bakteereita käyttöönsäjäätyneen järven pohjamudasta.Tuhatlitraisissa testisäiliöissä on syntynyt200–300 litraa metaania päivässä, muttatutkijat pyrkivät vielä parantamaan säiliöidentuotantotehoa.Jos psykrofiilejä hyödyntävä biokaasulaitossaadaan kehitettyä teolliselle asteelle,kylmillä seuduilla voidaan säästää merkittävästienergiaa. Nykyiset mädättämötkäyttävät jopa 20–40 prosenttia energiastaansäiliöiden lämmittämiseen, vertaa NewScientist.Kylmämädättämössä tuotettu energia voidaansyöttää kokonaan verkkoon.Pekka T. HeikuraRuotsalaistutkimus:BIOPOLTTOAINEETsittenkinhyväksiilmastolleBiopolttoaineilla on selvästi positiivinen ilmastotase.Tähän tulokseen tulee ruotsalaisessaLundin yliopistossa tehty tutkimus.Biopolttoaineiden paremmuus päästövähentäjänäfossiilisiin aineisiin verrattuna onviime aikoina ollut kiistanalainen.Useissa taselaskelmissa on päädytty johtopäätökseen,että peltoalan raivaaminen,lannoitus ja kuljetuskustannukset tekevättyhjäksi biopolttoaineiden myönteiset ilmastovaikutukset.Ruotsalaisten mukaan biopolttoaineettuottavat joka tapauksessa ainakin 65 prosenttiavähemmän kasvihuonekaasupäästö-Bioaineella tankkaaminenpienentäätaatusti kokonaispäästöjä,sanovatruotsalaiset tutkijat.jä kuin bensiini tai fossiilisista raaka-aineistavalmistettu dieselöljy.Tutkijat vertailivat myös eri biopolttoaineidenkokonaispäästöjä keskenään. Parhaitenmenestyi lannasta tehty biokaasu.Lundilaistutkimusta referoi Der Spiegel.Pekka T. Heikura1/2011KEMIA59

henkilöuutisiaVuoden professori Riitta Keiski:Nuorten into antaa voimia työhönProfessori Riitta Keiskisaa valtavasti puhtiaarkiseen aherrukseensanuorten tutkijoiden jaopiskelijoiden innostuksestakestävää kehitystäedistävään teknologiaan.Vuoden professoriksi tammikuistenTieteen päivien yhteydessävalittu Riitta Keiskitoimii Oulun yliopistossa aineen-ja lämmönsiirtotekniikanprofessorina. Tunnustuksenmyöntänyt Professoriliittokiittää Keiskin ansioita tutkijana,tutkijakoulutuksen kehittäjänäsekä tutkimusetiikkaan jatasa-arvoon liittyvien asioidenkorostajana.Oulun yliopistossa prosessitekniikanosastossa opiskellutKeiski väitteli vuonna 1991 jaalkoi samoihin aikoihin opettaaosastossa ympäristönsuojelutekniikkaa.Professorin tutkimusryhmäkeskittyy kestävän tuotannonja tuotteiden sekä kestävänenergian tutkimukseen. Vuodet2006–2009 Keiski toimi myösyliopistonsa vararehtorina.Vuoden professori vaikuttaahyvin vaatimattomalta eikä rehentelesaavutuksillaan. Pyynnöstähän kuitenkin kertoo yhdestäuransa huippuhetkestä:15 vuotta sitten hän pääsi suunnittelemaanja kehittämään yliopistoonympäristötekniikankoulutusohjelmaa.”Silloin lakkautettiin rakentamistekniikanosasto, jonkaympäristöteknologiaan suunnatutmäärärahat tulivat meidänkäyttöömme”, Keiski kertoo.”Olen kiitollinen, että sainniin paljon luottamusta tässä jamonessa muussakin asiassa esimiehiltäni.”Ohjelman taustalla on pitkäjänteinenkatalyysialan tutkimus.”Yliopisto aloitti pakokaasukatalyysiinliittyvän tutkimuksenyhteistyössä Kemirankanssa parikymmentä vuottasitten. Aktiivinen yhteistyöjatkuu edelleen usean yrityksenkanssa.”Tutkimuksessa tärkeääyhteisöllisyysSaavutuksekseen Keiski lukeemyös sen, että prosessi- jaympäristötekniikan osastossakäynnistyi kurssi nimeltä Katalyysiympäristöteknologiana.”Sellaista ei ollut muissa yliopistoissa.Sitä tukivat Vihreänkemian ja tekniikan säännöt-kurssi sekä kollegani myöhemmintoteuttama Teollisen ekologiankurssi. Opiskelijat ovat hyvinkiinnostuneita kaikista.”Keiskin ryhmän ansioihinkuuluu myös valmisteilla olevailmanpuhdistukseen liittyväSkyPro Oulu -tutkimusyhteistyöverkosto.”Se on osa alueen ympäristöjaenergia-alan innovaatiokeskittymääja tutkii muun muassa pako-ja savukaasujen puhdistustakatalyysin avulla. Tavoitteenaon tuottaa huipputieteen kauttatietoa, jota yritykset voivat käyttää.Useat pk-yritykset ovat kiinnostuneitayhteistyöstä.”Keiski korostaa yhteisöllisyydenmerkitystä akateemi-sessa maailmassa. Uutena asianatutkimukseen on tullut sosiaalinenkestävyys, joka arvioimuun muassa sitä, toteuttavatkouudet reaktioreitit ja prosessitmyös työmotivaatioon ja -turvallisuuteenliittyviä asioita.”Turha kilpailu ja kyräilyvain syövät energiaa. Me tutkijathaluamme tehdä hyvää toinentoisellemme, yliopistolle,isänmaalle ja koko maailmalle,joten koemme yhteistyön tärkeäksi.”Keiski kertoo saavansa mielihyvääsiitä, kun näkee ryhmänsäjäsenten yhdessä pähkäilevänjonkin ongelman kimpussa.Hän myös korostaa Vuodenprofessori -tunnustuksen olevankoko ryhmän ansiota.15 000 euron palkintonsaKeiski on ajatellut käyttää ammattikirjallisuudenhankintaanja kodin sisustamiseen.”Matkustan työni vuoksi paljon.Ehdin harvoin olla kotona,ja siksi haluan siellä olevan kodikastaja kaunista.”Tuija KäyhköRiitta Keiski korostaatutkimuksen eettisyydenmerkitystä. Hänvetää Oulun yliopistossatutkimusetiikansyventävää kurssiaperus- ja jatko-opiskelijoille.Juha Sarkkinen60

in memoriamProfessori Heikki PyysaloTullilaboratorion johtajaoli historian tuntijaEmeritusprofessori Heikki Pyysalo kuoliHelsingissä 14.12.2010 pitkään sairastettuaan.Hän oli 64-vuotias, syntynyt11.3.1946 Raumalla.Pyysalo asui perheensä kanssa Raumalla,Jyväskylässä ja Hyvinkäällä,kunnes muutti Savonlinnaan, josta muodostuihänelle koulu- ja kotikaupunki.Myöhemmin hän oli ylpeä läpäistyäänlegendaarisen Savonlinnan poikalyseonvain kahdeksassa vuodessa. Siihenaikaan luokalle jääminen oli tavallista.Tyttöjä poikalyseossa nähtiin vain malliksiLucia-juhlassa.Pyysalo haaveili upseerin urasta, muttakohtalo vei hänet kuitenkin kemianopiskeluun, ja kemistinä hän teki elämäntyönsä.Aluksi hän toimi sienimyrkkyjen selvittäjänäja muun muassa korvasienenmyrkkyjen tutkijana VTT:n elintarvikelaboratoriossa.Tutkimusten pohjaltasyntyivät nykyiset korvasienten keittoohjeet.Samaan aikaan Pyysalo oli opettajanakolmessa yliopistossa. Hänen työryhmissääntehtiin lähes 50 gradu- ja diplomityötä.Hän oli mukana myös noinkymmenessä väitöskirjassa oman työnsäohessa. Hän oli paljon käytetty vastaväittäjänäSuomessa, Ruotsissa ja Virossakin.Kokeneena myrkky-, elintarvike- jahuumetutkijana Heikki Pyysalo nimitettiinvuonna 1988 Tullilaboratorion johtajaksi.Siellä hän teki mittavan työurantärkeällä mutta tuulisella paikalla ainavuoteen 2009 asti. Hän oli myös pitkiäjaksoja ulkomailla Euroopan unioninneuvonantajana.Perhe, vaimo ja neljä lasta, oli hänensuurin ilonsa. Mökillä Saimaan rannallahän oli parhaimmillaan.Hän piti yllä jo 1970-luvulla alkaneitatutkijakollegoiden ystävyyssuhteita.Vuosikymmeniä nämä ystävät pitivätkokouksiaan Saimaan rannoilla.Pyysalo oli erinomainen historiantuntija ja juttujen kertoja, jonka laajaayleissivistystä eri aloilla ystävät ihailivat.Seura- ja ystävyystoiminta oli HeikkiPyysalolle tyypillistä. Innolla hän olimukana myös Lions-toiminnassa.Heikki Pyysalo palkittiin muun muassaSuomen leijonan komentajamerkilläja Tullin ansioristillä. Hän sai lisäksiSuomen kemistiliiton kunniapalkinnonsekä Finntesting-järjestön palkinnonelämäntyöstään kemian alalla vain kaksiviikkoa ennen poismenoaan.Timo HirviKirjoittaja on Heikki Pyysalon ystävä japitkäaikainen työtoveri.Teknoksen Martti KiikastateollisuusneuvosTeknoksen hallituksen puheenjohtajaMartti Kiikka on saanutteollisuusneuvoksen ar-vonimen. Vuonna 1949 syntynytKiikka on tehnyt pitkän jaansiokkaan uran Teknoksessarakentaen perheyrityksestä kansainvälisestitoimivan maaliteollisuuskonsernin.Kiikka aloitti yrityksessävuonna 1976 ja eteni sen toimitusjohtajaksivuonna 1982.Sukupolvenvaihdos tapahtuivuonna 1986, jolloin yhtiönkoko osakekanta siirtyi hänenomistukseensa. Nyt omistajinaon mukana jo kolmas sukupolvi.Martti Kiikka on vuodesta2007 toiminut konsernin hallituksenpuheenjohtajana.Vuonna 1948 perustettu Teknoson Suomen suurimpia perheyrityksiä.900 henkeä työllistävänkonsernin liikevaihto onnoin 200 miljoonaa euroa.ProfessoriJuha Kere saiÄyräpään palkinnonVuoden 2011 Matti Äyräpäänpalkinto on myönnetty professoriJuha Kerelle. 20 000 euronpalkinnon jakaa SuomalainenLääkäriseura Duodecim.Juha Kere on arvostetuimpiasuomalaisia geenitutkijoita, jokaon johtanut vuodesta 1993lähtien tutkimusryhmää Suomessaja 2001 alkaen Ruotsissa.Kere on ollut perustamassamolemmissa maissa tietojateknologiakeskuksia, jotkapalvelevat tautien molekyyligeneettistätaustaa selvittäviätutkimusryhmiä. Suomen Genomikeskuksenperustavanajohtajana Kere toimi vuodet1998–2001.Mikko KäkeläTätä nykyä Kere työskenteleepäätoimisesti TukholmanKaroliinisen instituutin molekyyligenetiikanprofessorina jayliopiston yhteydessä toimivanbiopankin tieteellisenä johtajana.Hänen tutkimuslaboratorionsaSuomessa sijaitsee BiomedicumHelsingissä ja Folkhälsanintutkimuskeskuksessa.1/2011KEMIA61

henkilöuutisiaNimityksiäjäseneksi on nimitetty TkT AnttiSalminen.sen yliopiston kemian ja biotekniikanlaitoksessa.Boliden HarjavaltaTuote- ja kemikaaliturvallisuusasiantuntijaksion nimitetty FT MikaToivola ja laboratorion kemistiksiFM Miia Anttila.BorougeVaratoimitusjohtajaksi ja BorougeADP:n tuotantojen johtajaksi AbuDhabiin on nimitetty Johan Brenner.Hän toimi aiemmin BorealisPolymers Oy:n toimitusjohtajana.EkokemHannu Poutiainen on nimitettyjohtajaksi vastaamaan rakennus-ja energiajäteliiketoiminnasta.Hän on aiemmin työskennellytOy Alfa-Kem Ab:ssä ja KuusakoskiOy:ssä.KemiraT&K- ja teknologiajohtajaksi onnimitetty TkT Heidi Fagerholm.Hän seuraa tehtävässä yhtiön jättänyttäJohan Gröniä. Fagerholmjatkaa toistaiseksi myös KemiranEspoon tutkimuskeskuksen johtajana,jona hän on toiminut marraskuusta2010. Sitä ennen Fagerholmtyöskenteli Ahlstrom-konsernintuotekehityksen johtajana.Ilkka Pollari on nimitetty vastaamaanKemira-konsernin immateriaalioikeuksienhallinnasta. Hänvastaa tehtävässään myös IP-managementistä,laatii konsernin IPRstrategiaaja johtaa immateriaalistenoikeuksien hyödyntämistä.SCM-toiminnon johtajaksi jaKemiran strategisen johtoryhmänNeste OilÖljy- ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueenjohtajaksi on nimitettyMatti Lehmus. Uusi liiketoiminta-aluekoostuu entisistäÖljytuotteet-alueesta, jota Lehmusaiemmin johti, ja Uusiutuvat polttoaineet-alueesta, jonka johtajaJarmo Honkamaa jättää yhtiön.PCAS FinlandLaboratoriopäälliköksi QC-laboratorioonon nimitetty FM MinnaLaine.Pirkanmaan JätehuoltoKehityspäälliköksi ja yhtiön johtoryhmänjäseneksi on nimitettyDI Simo Isoaho. Hän toimi aiemminlehtorina Tampereen teknilli-Ramboll AnalyticsDI Sanna Ojala on nimitetty tutkimusinsinööriksija FM Juha Keränentutkimuskemistiksi epäorgaaniselleosastolle Lahteen.SitraViestintäasiantuntijaksi energia-ohjelmaanon nimitetty AnnemariaOjanperä. Hän siirtyi tehtäväänHelsinki Reach Centren ohjelmajohtajanpaikalta.St 1Toimitusjohtajaksi on nimitettyMika Wiljanen. Hän siirtyi yhtiöönShellin verkostotoiminnan johdosta.St1:n entinen toimitusjohtajaKim Wiio on nimitetty St1 Groupintoimitusjohtajaksi Tukholmaan.Aalto-yliopistoDI Pia Myllymäen väitöskirjaHigh-k ternary rare earth oxidesby atomic layer deposition tarkastettiin8.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Mikko Ritala (Helsinginyliopisto) ja kustoksena akatemiaprof.Maarit Karppinen.TkL Sirkku Hanskin väitöskirjaControl of Self-Assemblies and SecondaryStructures in Polypeptide-Surfactant Complexes tarkastettiin13.12.2010. Vastaväittäjänä toimiDr. Patrice Rannou (CEA/CNRS/Université J. FOURIER-GrenobleI, Ranska) ja kustoksena prof.Olli Ikkala.DI Markus Kettusen väitöskirjaData-based fault-tolerant modelpredictive control: an applicationto a complex dearomatization processtarkastettiin 17.12.2010. Vastaväittäjinätoimivat prof. Ruth Bars(Budapestin yliopisto, Unkari) japrof. Bernt Lie (Telemarkin yliopisto,Norja) ja kustoksena prof.Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela.DI Ville Lehtolan väitöskirjaDynamics of single biopolymertranslocation and sedimentationtarkastettiin 17.12.2010. Vastaväittäjänätoimi PhD Davide Marenduzzo(Edinburghin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Kimmo Kaski.Helsingin yliopistoFM Jarno Honkasen väitöskirjaStudies of Immune Regulationin Type 1 Diabetes tarkastettiin3.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto)ja kustoksena prof. MikaelKnip.M.Sc. Natalia Gassin väitöskirjaMolecular Pathways of DisturbedSleep and Depression: Studies onAdenosine and Gene ExpressionPatterns tarkastettiin 10.12.2010.VÄITÖKSIÄVastaväittäjänä toimi Senior DirectorThomas Kilduff (Center forNeuroscience, Biosciences Division,SRI International) ja kustoksenaprof. Antti Pertovaara.FM Peter Sarinin väitöskirjaMolecular mechanisms of bacteriophagephi6 RNA-dependentRNA polymerase and its utilizationin biotechnology tarkastettiin10.12.2010. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Jevgeni Makejev (Nanjinginteknillinen yliopisto, Kiina)ja kustoksena prof. Timo Korhonen.FM Virve Vidgrenin väitöskirjaMaltose and maltotriose transportinto ale and lager brewer’s yeaststrains tarkastettiin 10.12.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. MortenKielland-Brandt (Tanskan teknillinenyliopisto) ja kustoksena prof.Juha Partanen.FM Henri Vuollekoskenväitöskirja Numerical approachesto new particle formationand growth in the atmospheretarkastettiin 10.12.2010. Vastaväittäjänätoimi PhD Peter Tunved(Tukholman yliopisto) ja kustoksenaprof. Markku Kulmala.FM Helena Kilpisen väitöskirjaGenetic Mechanisms UnderlyingAutism Spectrum Disorders tarkastettiin15.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Mark McCarthy(Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. Olli Jänne.FM Emilia Varhimon väitöskirjaInducible Mutagenesis and BiofilmFormation in Streptococcusuberis tarkastettiin 16.12.2010.Vastaväittäjänä toimi apul.prof.Jan-Willem Veening (Groningeninyliopisto, Alankomaat) ja kustoksenaprof. Antti Sukura.FM Antti Aallon väitöskirjaMultifunctional RNA silencingpathway polymerase QDE-1 ofNeurospora crassa tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Garry Wong (Itä-Suomen yliopisto)ja kustoksena prof. TimoKorhonen.M.Sc. Valentin Carrera Laranväitöskirja Two ex situ fungal technologiesto treat contaminated soiltarkastettiin 17.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Martin Hofrichter(International Graduate SchoolZittau, Saksa) ja kustoksena prof.Annele Hatakka.MSc. Petra Strakovan väitöskirjaCarbon dynamics in peatlandsunder changing hydrology—Effectsof water level drawdown onlitter quality, microbial enzymeactivities and litter decompositionrates tarkastettiin 17.12.2010.Vastaväittäjänä toimi Dr Luca Bragazza(Ferraran yliopisto, Italia) jakustoksena prof. Harri Vasander.DI Jesper Lundbomin väitöskirjaSpectroscopy of tissue triglyceridecomposition—In vitro and in vivostudies tarkastettiin 18.12.2010.Vastaväittäjänä toimi dos. JuhanaHakumäki (Kuopion yliopistollinenkeskussairaala) ja kustoksenaprof. Taina Autti.Prov. Merja Voutilaisenväitöskirja CDNF and MANF inan experimental model of Parkinson’sdisease in rats tarkastettiin18.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Lars Olson (Karolinska Institutet,Ruotsi) ja kustoksena prof.Raimo K. Tuominen.FM Otso Koskelon väitöskirjaDiffusion of Be, Co and Mn impuritiesin compound semiconductorsand glassy carbon studied bythe modified radiotracer techniquetarkastettiin 20.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Kristiaan Temst(Katholieke Universiteit Leuven,Belgia) ja kustoksena prof. JyrkiRäisänen.ETM Mari Raulion väitöskirjaUltrastructure of Biofilms Formedby Bacteria from Industrial Processestarkastettiin 22.12.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. UlrichSzewzyk (Berliinin teknillinen yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof.Kaarina Sivonen.M.Sc. Agne Alminaitenväitöskirja The Structure and Functionsof Hantavirus NucleocapsidProtein tarkastettiin 29.12.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. NoëlTordo (Pasteur Institute, Ranska)ja kustoksena prof. Kalle Saksela.M.Sc. Marion Weber-Boyvatinväitöskirja Functional role ofthe Mso1p-Sec1p complex in membranefusion regulation tarkastettiin7.1.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Anne Spang (Baselin yliopisto,Sveitsi) ja kustoksena prof.Minna Nyström.FM Maija Puhkan väitöskirjaMorphogenesis of MammalianEndoplasmic Reticulum and GolgiApparatus throughout the CellCycle tarkastettiin 12.1.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Jaakko Saraste(Bergenin yliopisto, Norja) jakustoksena prof. Kari Keinänen.Itä-Suomen yliopistoM.Sc. Patrick Faubertin väitöskirjaResponses of non-methanebiogenic volatile organic compoundemissions to climate changein boreal and subarctic ecosystemstarkastettiin 10.12.2010. Vastaväittäjänätoimi Dr. Michael Staudt(Département Fonctionnement desÉcosystèmes, Centre d’ÉcologieFonctionnelle et Évolutive, Ranska)ja kustoksena prof. Toini Holopainen.FM Petri Karvisen väitöskirjaApplications of resonant waveguidegratings tarkastettiin 14.12.2010.Vastaväittäjänä toimi dos. Ari Tervonen(Aalto-yliopisto) ja kustoksenaprof. Markku Kuittinen.FM Tiina Rasilaisen väitöskirjaControlling water on polypropylenesurfaces with micro- and micro/nanostructures (Veden hallinta62 KEMIA 1/2011

mikro- ja mikro/nanorakenteisillapolypropeenipinnoilla) tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänätoimi dos. Leena Hupa (Åbo Akademi)ja kustoksena prof. TapaniPakkanen.Jyväskylän yliopistoFM Kari Raatikaisen väitöskirjaSynthesis and structural studies ofpiperazine cyclophanes—supramolecularsystems through halogenand hydrogen bonding andmetal ion coordination tarkastettiin10.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Matti Haukka (Itä-Suomenyliopisto) ja kustoksena akatemiaprof.Kari Rissanen.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Henry Hatakan väitöskirjaEffect of Hydrodynamics onModelling, Monitoring and Controlof Crystallization tarkastettiin14.12.2010. Vastaväittäjänä toimitohtori Jens-Petter Andreassen(Norjan tiede- ja teknologiayliopisto,Trondheim) ja kustoksena prof.Marjatta Louhi-Kultanen.M.Sc. Vistor Chipofyan väitöskirjaTraining System for ConceptualDesign and Evaluation forWastewater Treatment tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Paul Serban Agachi (Babes-Bolyain yliopisto, Cluj-Napoca,Romania) ja kustoksena prof. AndrzejKraslawski.DI Ahti Karjalaisen väitöskirjaOnline Ultrasound Measurementof Membrane Compaction tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänätoimi dos. Pekka Meriläinen (GEHealthcare Finland) ja kustoksenaprof. Tuure Tuuva.Oulun yliopistoTkL Jaana Sorvarin väitöskirjaApplication of risk assessment andmulti-criteria analysis in contaminatedland management in Finlandtarkastettiin 3.12.2010. Vastaväittäjänätoimi dos. Mari Pantsar-Kallio(Lahden tiede- ja yrityspuisto) jakustoksena prof. Erkki Alasaarela.FM Samuli Kursun väitöskirjaThe physiological significance ofmitochondrial fatty acid synthesispathway tarkastettiin 10.12.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. LarsFolke Olsen (Etelä-Tanskan yliopisto)ja kustoksena prof. KalervoHiltunen.FM Kari Mäkelän väitöskirjaThe roles of orexins on sleep/wakefulness, energy homeostasisand intestinal bicarbonate secretiontarkastettiin 10.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Carlos Diéguez(Santiago de Compostelanyliopisto, Espanja) ja kustoksenaprof. Karl-Heinz Herzig.FM Johannes Niskasenväitöskirja Studies of PhotoinducedElectronic Processes in Atoms andMolecules tarkastettiin 13.12.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. Knut J.Børve (Bergenin yliopisto, Norja)ja kustoksena prof. Helena Aksela.FM Minna Patasen väitöskirjaElectron spectroscopic studies ofthe electronic structure of somemetal atoms and alkali halide moleculestarkastettiin 14.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Olle Björneholm(Uppsalan yliopisto, Ruotsi)ja kustoksena prof. HelenaAksela.Tampereen yliopistoFM Katri Köningin väitöskirjaHER-2 positive breast cancer—epidemiologicaland molecular studiestarkastettiin 2.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Klaus Elenius(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Jorma Isola.FM Riina Kuuselon väitöskirjaMED29 Possesses a Complex Rolein Pancreatic Cancer tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Jukka Westermarck (Turunyliopisto) ja kustoksena prof. AnneKallioniemi.Turun yliopistoFM Anu Kukkonen-Macchinväitöskirja Functional characterizationof proteins required for mitoticprogression and the spindleassembly checkpoint tarkastettiin3.12.2010. Vastaväittäjänä toimiPhD Simonetta Piatti (Centre deRecherche en Biochimie Macromoleculaire,Montpellier, Ranska)ja kustoksena dos. Marko Kallio.FM Henna-Maria Lehtosenväitöskirja Berry Polyphenol Absorptionand the Effect of NorthernBerries on Metabolism, EctopicFat Accumulation, and AssociatedDiseases tarkastettiin 3.12.2010.Vastaväittäjänä toimi dos. JukkaWesterbacka (Helsingin yliopisto)ja kustoksena prof. Heikki Kallio.FM Raine Toivosen väitöskirjaTargeting Adenoviral Gene TherapyVectors to Head and NeckSquamous Cell Carcinoma andHeart tarkastettiin 3.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Ari Hinkkanen(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenados. Mikko Savontaus.LL Tuija Niemisen väitöskirjaThe Role of Cytochrome P450 3AInducers and Inhibitors in the Metabolismand the Effects of Oxycodonetarkastettiin 4.12.2010.Vastaväittäjänä toimi dos. ReinoPöyhiä (Helsingin yliopisto) jakustoksena prof. Klaus Olkkola.FM Pasi Kankaanpään väitöskirjaInteractions between PolyunsaturatedFatty Acids and Probioticstarkastettiin 8.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. ChristopheLacroix (ETH Zürich, Sveitsi) jakustoksena prof. Seppo Salminen.FM Piritta Perin väitöskirjaViral and Cellular Modulation ofVirus-Induced Apoptosis in ExperimentalInfection Models tarkastettiin10.12.2010. Vastaväittäjänä toimidos. Sampsa Matikainen (Työterveyslaitos)ja kustoksena prof.Veijo Hukkanen.FM Hanna Taipaleenmäenväitöskirja Factors RegulatingChondrogenic Differentiation tarkastettiin10.12.2010. Vastaväittäjänätoimi Dr. Marian F. Young(National Institutes of Health, Bethesda,Maryland, USA) ja kustoksenados. Anna-Marja Säämänen.FM Sanna Virtasen väitöskirjaBisphosphonate inhibition of prostatecancer cell invasion, migrationand cytoskeletal organization tarkastettiin11.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Jukka Mönkkönen(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenaprof. Pirkko Härkönen.FM Jukka Alinikulan väitöskirjaRegulation of B cell Gene Expressionand Function by Ikaros,Helios and Bcl6 tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Olli Silvennoinen (Tampereenyliopisto) ja kustoksena prof.Olli Lassila.MMM Mervi Honkatukianväitöskirja Molecular genetics ofchicken egg quality tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Hannes Lohi (Helsingin yliopisto)ja kustoksena prof. CraigPrimmer.FM, LK Jonna Nevon väitöskirjaNovel Players in the IntegrinSignaling Orchestra: TCPTP andMDGI tarkastettiin 7.1.2011. Vastaväittäjänätoimi dos. Juha Klefström(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Johanna Ivaska.Åbo AkademiM.Sc. Cataldo De Blasionväitöskirja Reactive Dissolutionof Sedimentary Rocks in Flue GasDesulfurization. Modeling andExperimental Investigation tarkastettiin10.12.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Per Alvfors (Kungligatekniska högskolan, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Tapio Westerlund.FM Emilia Peuhun väitöskirjaLethal Weapons—Novel Approachesfor Receptor-Targeted CancerCell Elimination tarkastettiin17.12.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Jan Paul Medema (Amsterdaminyliopisto, Alankomaat) ja kustoksenaprof. John Eriksson.Suomalaisia Euroopan tieteennäkyville paikoilleMarja MakarowIda PimenoffEuroopan tiedesäätiön (ESF)pääjohtaja, biokemian professoriMarja Makarow on nimitettyEuroopan tutkimusalueenkomitean (ERAB) varapuheenjohtajaksi.ERAB on Euroopan komissionneuvoa-antava elin tiedejatutkimuspoliittisissa asioissa.Komitean jäsenet edustavat tiedeyhteisöä,liike-elämää ja teollisuutta.ERABin ajankohtaisin tehtäväon Makarowin mukaanvaikuttaa EU:n tutkimuksenseuraavan puiteohjelman sisältöön,kasvattaa sen budjettia nykyisestä50 miljardista eurostaja yksinkertaistaa ohjelman byrokratiaa.Helsingin yliopiston akatemiaprofessori,molekyyligeneetikkoMart Saarma onnimitetty Euroopan tutkimusneuvoston(ERC) tieteellisenneuvoston jäseneksi kaudelle2.2.2011–31.12.2013.ERC:llä on keskeinen roolitutkijalähtöisen huippututkimuksenrahoituksessa sekäuuden innovaatiounionin toteutuksessa.InnovaatiounionitavoitteellaEurooppa pyritäänsaamaan kasvun uralle kehittämällätietopohjaisia investointejaja edistämällä tutkimustiedonkäyttöä. ERC:n aiempana suomalaisjäsenenätoimi edesmennytakateemikko Leena Peltonen-Palotie.Mart SaarmaTapio Vanhatalo1/2011KEMIA63

seurasivutKemistit viettivät pikkujouluaTieteiden talossaSuomalaisten KemistienSeuran joulukuun2010 kokous pidettiin1.12. Tieteiden talossaHelsingissä.Kokouksessa valittiin SuomalaistenKemistien Seuran (SKS)edustajat Suomen Kemian Seuran(SKKS) edustajistoon vuodeksi2011.Valituiksi tulivat seuraavathenkilöt (varajäsenineen): FKIrma Aroluoma (osastopääll.Pia Bruce), dos. Tuula Asunta(prof. Jan Lundell), FM Heik-ki Hero (FM Liisa Koskinen),tutk.prof. Sirpa Herve (LiisaKoskinen), FT Harri Häkli (FTMikko Salomäki), prof. LiisaKanerva (FT Mikko Salomäki),dos. Jarno Kansikas (ryhmäpääll.Salme Koskimies),prof. Erkki Kantolahti (Ph.D.Juhani Olkku), FM LeenaKolunen (Salme Koskimies),rehtori Lauri H.J. Lajunen(prof. Risto Laitinen), prof.Marja Lajunen (prof. TapioHase), lehtori Tuula Leskelä(DI Anna-Maija Antila), prof.Pentti Minkkinen (Juhani Olkku),prof. Lauri Niinistö (JanLundell), dos. Marjatta Orama(prof. Veikko Komppa),FT Olli Orama (Tapio Hase),prof. Petri Pihko (FM ArtoKiviranta), ylikem. Eino Puhakainen(Pia Bruce), prof. TimoRepo (Anna-Maija Antila),prof. Heikki Saarinen (ArtoKiviranta), ja FM Antti Takala(Veikko Komppa).Uusia jäseniäLisäksi kokous hyväksyi SKS:nuusiksi varsinaisiksi jäseniksiFM Merja Häkkisen, DI HannaLaasosen ja FM Jussi Poutasen.Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiintekniikan ylioppilaatTatu Kupiainen, Tuija Nyman,Susanna Pulkka ja SallamaaritTiainen.Kokouksen virallisen osanjälkeen myyntipäällikkö ErikJokisalo VWR InternationalOy:stä kertoi VWR:n sähköisistäpalveluista.Iltaa jatkettiin jouluateriaanauttien vilkkaan seurustelunlomassa.Heleena KarrusKirjoittaja on SuomalaistenKemistien Seuran sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiTULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemianteollisuus ry:n teemapäiväHelsinki 9.2.2011www.chemind.fiLabquality 2011 -päivätHelsinki 10.–11.2.2011www.labquality.fi/labquality-paivat/Laboratorio tänäänNaantali 11.2.2011fi.vwr.com > TapahtumatElintarvikkeiden mikrobiologisettutkimuksetHelsinki 16.–17.2.2011www.ael.fiChemBio Finland 2011Helsinki 22.–24.3.2011www.finnexpo.fiKemian päivätHelsinki 22.–24.3.2011www.kemianseura.fiTeolliset palvelutHelsinki 22.–24.3.2011www.expomark.fiEasyFairs SubcontractorHelsinki 23.–24.3.2011www.easyfairs.com/fiKemian opetuksen päivätHelsinki 23.–24.3.2011www.helsinki.fi/kemma/opettajilleLaboratorion vaativa jätehuoltoHelsinki 29.–30.3.2011www.ael.fiLuman tiede- ja teknologiapäivätHelsinki 6.–7.4.2011www.helsinki.fi/lumaArjen ihmeitäOulu 9.4.2011www.kemia2011.fiSciFestJoensuu 13.–16.4.2011www.scifest.fiLaboratorionjohtajansäteilysuojelukoulutusHelsinki 19.–20.4.2011www.ael.fiYmpäristötieteen päivätTurku 5.–6.5.2011www.fses.fi/congress/Lasten tiedetapahtumaJippo-päivätHelsinki 7.5.2011www.helsinki.fi/lumaKemiaa KampissaHelsinki 12.5.2011www.kemia2011.fiYhdyskuntatekniikka 2011Turku 18.–20.5.2011www.yhdyskuntatekniikka.fiKemikaalivirastonsidosryhmäpäiväHelsinki 18.5.2011www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 19.–20.5.2011www.helsinkicf.euCamure-8 & IMSR-7Naantali 22.–25.5.2011www.camure.orgBioenergia 2011Jyväskylä 5.–8.9.2011www.jklpaviljonki.fiAlihankinta 2011Tampere 13.–15.9.2011www.alihankinta.fiFinnpack 201122.–24.9.2011www.jklpaviljonki.fiEasyFairs PakkausHelsinki 5.–6.10.2011www.easyfairs.com/fiMuovituotteen mittaaminenja laadunvarmistusHelsinki 6.–7.10.2011www.ael.fiTilastolliset menetelmätlaboratoriossaHelsinki 23.–24.11.2011www.ael.fiReaaliaikainen PCRHelsinki 29.–30.11.2011www.ael.fiKemian yöVantaa 2.12.2011www.heureka.fiRadiokemian Marie Curie-symposiumHelsinki 8.–9.12.2011www.kemia2011.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTPittcon 2011Atlanta, USA 13.–18.3.2011www.pittcon.orgFiltech 2011Wiesbaden, Saksa 22.–24.3.2011www.filtech.deLuxe Pack 2011Shanghai, Kiina 29.–30.3.2011www.luxepack.comEuropean Coatings Show andCongressNürnberg, Saksa 29.–31.3.2011www.european-coatings-show.comEuCheMS Inorganic ChemistryConference EICC-1Manchester, Iso-Britannia11.–14.4.2011www.rsc.orgEuroPACT 2011Glasgow, Iso-Britannia 27.–29.4.2011http://events.dechema.de/Separations for BiotechnologyManchester, Iso-Britannia27.–29.4.2011www.soci.org/eventsThe Culture of Responsibility:Ethics, Chemistry andthe EnvironmentModena, Italia 28.–30.4.2011www.mochim2011.unimore.itBurgenstock ConferenceBrunnen, Sveitsi 1.–6.5.2011www.stereochemistry-buergenstock.ch6 th European Symposium onClinical Laboratory and In VitroDiagnostic IndustryBarcelona, Espanja 5.–6.5.2011www.acclc.catICheaPFirenze, Italia 8.–11.5.2011www.aidic.it/icheap10/Chemometrics’ Epistemology inSystems BiologyÖresund, Ruotsi 9.–11.5.2011www.systemsbiology.seInterpack 2011Düsseldorf, Saksa 12.–18.5.2011www.interpack.comICAS-2011Kioto, Japani 22.–26.5.2011http://icas2011.comiCEF 11Ateena, Kreikka 22.–26.5.2011www.icef11.org64 KEMIA 1/2011

Seurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Heleena KarrusJalokaasuyhdisteet toivatKompan palkinnonSKS:n puheenjohtajaJussi Kivikoski(vas.) jakoiKompan palkinnonHelsinginyliopistossaväitelleelleHanna Tanskaselle.OikeallaTanskasentyön ohjannutprofessoriMarkku Räsänen.SKS myönsi Kompan palkinnon vuoden 2009 parhaasta kemianalan väitöskirjasta filosofian tohtori Hanna Tanskaselle,joka valmisti ja karakterisoi kahdeksan uutta orgaanista jalokaasuhydridiyhdistettä.Tanskanen teki väitöstyönsä Novel Organo-Noble -Gas HydridesHelsingin yliopiston kemian laitoksen fysikaalisen kemianlaboratoriossa. 2 600 euron palkinto luovutettiin hänelleseuran joulukuun kokouksen yhteydessä.Tanskanen käytti syntetisoitujen ksenon- ja kryptonyhdisteidenlähtöaine molekyy leinä asetyleeniä (HCCH), diasetyleenia(HCCCCH) ja syano asetylee nia (HCCCN). Hän valmisti muunmuassa ensimmäisen orgaanisen kryptonyhdisteen (HKrCCH)sekä ensimmäisen kaksi jalokaasuatomia sisältävän jalokaasuhydridin(HXeCCXeH).Muut uudet yhdisteet ovat HXeCCH, HXeCC, HXeC 4H,HKrC 4H, HXeC 3N ja HKrC 3N.Yhdisteet valmistettiin jalokaasumatriisissa, jossa lähtöainemolekyylejäsäteilytettiin ensin ultraviolettivalolla ja sen jälkeenlämmitettiin näytettä säteilytyksessä vapautuneiden vetyatomienliikuttamiseksi hilassa. Molekyylit karakterisoitiininfrapunaspektroskopian ja kvanttimekaanisten ab initio -laskujenavulla.Lisäksi Hanna Tanskanen tutki orgaanisten jalokaasuhydridiyhdisteidenmuodostumis mekanismeja, kuten esimerkiksiHXeCCXeH-molekyylin muodostumista toisesta jalokaasuyhdisteestä(HXeCC). HXeCCH-molekyylin hän valmisti ksenoninlisäksi myös krypton- ja argonväliaineessa.Tanskanen esitteli työssään myös heikon HXeCCH×××CO 2-kompleksin valmistuksen ja identifioinnin.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/11 14. helmikuuta 10. maaliskuuta3/11 1. huhtikuuta 28. huhtikuuta4/11 12. toukokuuta 9. kesäkuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.SEUROISSA TAPAHTUUSuomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun kokous ja vierailu10.2.2011Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitosLähtö klo 15.30 Mikonkatu 17, tilausajolaituri, Helsinki.Kokous ja tutustuminen tuotantolaitokseen.Paluu Helsinkiin noin klo 19.30.Ilmoittautumiset 3.2. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Mukaan mahtuu 40 henkeä.Finska kemistsamfundetsÅrsmöte15.2.2011 kl 18Restaurang Tekniska Salar,Eriksgatan 2, 6 vån, Helsingfors.I samband med årsmötet hörs ett föredrag av Alfthanska pristagaren2010 FD Sara Rosenberg. Efter mötet bjuder FKSsina medlemmar på middag.Anmälningar: Triin Gyllenberg, triin@iki.fi, tel. 041 547 1748.Ange allergier/specialdiet vid anmälan.Pirkanmaan Kemistiseura ry:nVuosikokous22.2.2011 klo 17.30Santen Oy, Niittyhaankatu 20, TampereIlmoittautumiset 18.2. mennessä: pks@sci.fi.Kemian Päivät ja ChemBio Finland 201122.–24.3.2011Helsingin MessukeskusLisätietoja: www.kemianseura.fi ja www.chembiofinland.fiSuomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous30.3.2011 klo 17.30Säteilyturvakeskus, Laippatie 4, Helsinki.Virallisten vuosikokousasioiden lisäksi asialistalla on nuortentutkijain tunnustuspalkinto sekä kemian vuosi 2011. Lisäksitutustutaan Säteilyturvakeskuksen toimintaan.Ilmoittautumiset 26.3. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiUudet toimintatavat kemikaaliturvallisuudessa12.4.2011Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki.Synteettisen kemian jaoston ja NMR-jaostonYhdistetty XII Synteettisen kemian jaoston kevättapaaminenja Kansallinen NMR-symposiumi7.–10.6.2011Kylpylähotelli Rantasipi, Laajavuori, JyväskyläLisätietoja: http://syn-nmr2011.jyu.fiTilaa Kemia-lehden uutiskirje:www.kemia-lehti.fi1/2011KEMIA65

Kemiaa koko elämäUudellapalstallakerrotaanTekniikanmuseonesineidentarinoita.Pipetistä öljynjalostamoonTekniikan museo on kuin suuri kirjasto, jossa voi lukea yli 50 000 tarinaa.Kemiaa on kaikkialla jaerityisen kompaktissamuodossa Tekniikanmuseon näyttelyssä.Teemu KöppäMUSEOIDEN näyttelyt rakentuvat tavallisestiesineiden ympärille. Museoesineetovat ainutkertaisia todisteita menneisyydestä.Ne ovat jääneet meille muistoksimeitä edeltävien sukupolvien arjesta jatyöstä.Vaikka näyttelyesineisiin ei yleensäsaa koskea, historia tulee esineiden kauttasuorastaan käsin kosketeltavaksi.Vuosikymmenten saatossa materiaalithaurastuvat. Haurastumista edistävät valoja ilmankosteus. Edes museoesineeteivät siten ole ikuisia.Museoiden työntekijät pyrkivät kuitenkinsäilyttämään esineet hyväkuntoisinamahdollisimman pitkään, jotta niinmoni kuin suinkin pääsisi kuuntelemaanniiden kertomia tarinoita elämästä ennenvanhaan.TEKNIIKAN museossa avattiin syksyllä2007 näyttely nimeltä Kemiaa koko elämä.Näyttely on esillä museon pyöreässänäyttelyhallissa, jossa kemia yhdessämetsä- ja metalliteollisuuden sekä viestintätekniikankanssa muodostaa kattavankatsauksen tekniikan ja teollistumisenhistoriaan.Kemiaa koko elämä lähestyy kemianteollisuuttaja kemian innovaatioita erityisestiarkisten asioiden kautta – kemianilmiöihin kun törmää niin pyykkituvassa,terveyskeskuksessa kuin huoltoasemallakin.Myös kemianteollisuudella on ollutmerkittävä rooli Suomen teollisuudenhistoriassa, aloittihan tervakauppamaamme varsinaisen ulkomaankaupanjo 1600-luvulla.Jo käytöstä poistuneiden esineiden lisäksiKemiaa koko elämä -näyttelyssäpääsee tutustumaan kemian uusimpiin innovaatioihin,jotka ovat osa lähimenneisyyttämme.Keksintöhistorian tunteminenlinkittää alan uudet tuulet aiempaantutkimukseen ja parhaassa tapauksessainspiroi visioimaan tulevaisuuttakin.ESINEITÄ Tekniikan museon kokoelmissaon kaikkiaan yli 50 000. Niistä kemianalaa edustaa runsas kymmenesosa.Kemian kehitystä kuvaa siis reilut 5 000yksittäistä esinettä pikkuruisesta pipetistäöljynjalostamon ohjaamoon.Vaikka kokoelmat ovat laajat, näyttelyihinlainataan yleensä esineitä myösmuualta. Kemiaa koko elämä -näyttelyssäon esillä lainaesineitä niin muilta museoiltakuin kemian alan yrityksiltäkin.Näyttelyiden tuotannossa yhteistyö alantoimijoiden ja asiantuntijoiden kanssaonkin korvaamatonta.Näyttelyssä esineet muodostavat kuvien,sähköisten aineistojen, tekstien jakokeiltavien laitteiden kanssa kokonaisuuden,jossa kemian alan ilmiöt ja innovaatiottulevat esille ymmärrettävästi jainnostavasti. Esineet kun eivät välttämättäyksinään riitä kertomaan esimerkiksimonimutkaisista teollisista prosesseista.YKSITTÄISEN esineen kannalta tärkeintäon sen oma historia: tieto esimerkiksisiitä, mihin laitetta käytettiin, kuka sitäkäytti tai miksi sen valmistus lopetettiin.Tämä on esineen konteksti, sen olemassaolontarina.Museoesineen käyttöhistoria on korvaamatonaarreaitta, sillä ilman esineeseenliittyvää tietoa sen merkitys on lähesmitätön ja se itse vain materiaa. Pelkätkuoret harvoin oikeuttavat esineenosaksi museokokoelmaa. Tärkeä osamuseotyötä onkin uusien esinelahjoitustenhistoriatietojen ja taustojen selvittäminenja kirjaaminen.Koska kemiaa on kaikkialla, myösTekniikan museon näyttely on monipuolinen.Suurinkaan näyttelytila ei annamahdollisuutta esittää asioita kovin syvällisesti,vaan jokainen kohde on tuotuesiin ytimekkäässä ja helposti omaksuttavassamuodossa.Tällä palstalla aletaan keriä esineidentarinoita auki tarkemmin.Tuula Kuusisalo jaJohanna VähäpesolaKuusisalo on Tekniikan museon intendenttija Vähäpesola näyttelykoordinaattori.www.tekniikanmuseo.fi66 KEMIA 1/2011

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2011NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2011 3.1. 13.1. 1.2. Laboratoriot, ympäristötekniikkaLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille2/2011 7.2. 21.2. 10.3. ChemBio 11 -erikoisnumeroHelsingin Messukeskus 22.–24.3.20113/2011 24.3. 7.4. 28.4. Analytiikka, kemikaalit, työturvallisuus,Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2011 6.5. 20.5. 9.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu yrityksille ja asiantuntijoille5/2011 1.8. 15.8. 1.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2011 2.9. 16.9. 5.10. Tutkimus, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu tutkimuslaitoksille7/2011 7.10. 21.10. 9.11. Innovaatiot, prosessit, ympäristöLisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille8/2011 9.11. 23.11. 13.12. Analytiikka, mittaukset, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!78 % lukijoistamme tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: Myyntipäällikkö Sauli Ilolasauli.ilola@kemia-lehti.fipuh. 040 546 1241Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

PARASTAPALVELUAJA TESTAUSTA• Ensiluokkaiset asiantuntijapalvelut,laaja ja nykyaikainen laitekantasekä akkreditoidut analyysit• Erikoiskoejärjestelyt• Ratkaisut vesien, elintarvikkeidenja materiaalien laadunvalvontaan,jätteiden loppusijoittamiseen jaympäristövahinkojen selvityksiin• Päästömittaukset sekä sisäilmajatyöhygieeniset selvitykset• Voimalaitoskemian analyysitvuosikymmenten kokemuksella• BiokaasuntuottotutkimuksetOta yhteyttä:Puh. 020 755 7800analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi