Marco Polo toi idän ihmeet Eurooppaan - Kemia-lehti
Marco Polo toi idän ihmeet Eurooppaan - Kemia-lehti
Marco Polo toi idän ihmeet Eurooppaan - Kemia-lehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> – mies ja myyttiEspoon kaupunginmuseossa14.3.–23.9.2012.www.espoonkaupunginmuseo.fiVenetsialainen seikkailija<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> lähti vuonna 1271uskomattomalle taipaleellekohti Kiinaa. Neljännesvuosisadanmittaiselta matkaltahän <strong>toi</strong> tuomisinaan upeaaesineistöä ja paljon uuttatietoa eri kulttuurieninnovaatioista.Arja-Leena PaavolaVenetsialainen <strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> (1254–1324)muistetaan ennen kaikkea matkakertomuksestaan,jossa hän kuvailee eurooppalaisilletuntemattomien itäisten seutujenja kansojen elämää.Arvostettuun kauppias- ja ylimyssukuunkuuluneen nuorukaisen matka kulkipitkin silkkitietä läpi valtavan mongolivaltakunnan.Seurueessa olivat mukanamyös hänen isänsä ja setänsä, jotka olivatkäyneet idässä aiemminkin ja tutustuneettuolloin mongolien hallitsijaan, Kublaikaaniin.Tuttavuudesta oli paljon hyötyäkolmikon taivaltaessa kohti Pekingiä,jossa kaani piti hoviaan.<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> oli sielultaan ensisijaisestikauppias, joka tarkasteli ympäröiväämaailmaa liikemiehen silmin.”Toisaalta hän oli myös utelias havainnoitsijaja tutkimusmatkailija”, korostaaMarianne Långvik-Huomo EspoonEspoon kaupunginmuseo<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> lähti tutkimusretkelleen17-vuotiaana poikana ja palasi kotiinkaiken nähneenä nelikymppisenämiehenä.38
<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong><strong>toi</strong> idän <strong>ihmeet</strong> <strong>Eurooppaan</strong>kaupunginmuseosta, jossa avautuimaaliskuussa kuuluisaa matkaa esitteleväkansainvälinen näyttely.Kalana vedessäErityisesti kiinalaiset olivat itseriit<strong>toi</strong>stakansaa, jolla oli valtava määrä tietoaja osaamista. Ajan eurooppalaisillaei ollut paljoakaan tarjota vastineeksi,mutta <strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> onnistui pääsemäänpiireihin paikassa kuin paikassaja tuntui liikkuvan jokaisessa kulttuurissakuin kala vedessä.Venetsialaismatkaajaa on kuitenkinsyytetty hieman liian vilkkaasta mielikuvituksesta.Tutkijat ovat epäilleethänen huimia kertomuksia sisältävänmatkakuvauksensa todenperäisyyttä,<strong>Polo</strong> kun jättää mainitsematta asioita,joista eurooppalaisen olisi olettanutkertovan kirjassaan. Esimerkiksi Kiinanmuurista hän ei puhu mitään.Myös matkan poikimia kulttuurilainojaon liioiteltu. Aiemmin väitettiin,että italialaisten ylpeys pasta olisi peräisinkiinalaisilta. Jopa jäätelön valmistustaidonoletettiin kuuluneen <strong>Marco</strong><strong>Polo</strong>n Kiinasta tuomiin matkatuliaisiin.Nykytutkijoiden arvion mukaannäin ei kuitenkaan ole.”Toisaalta matkakertomuksen sisältöpitää varsin hyvin paikkansa. Mukanaon runsaasti tietoja, jota ei tunnetamuista lähteistä. Sellaisia ovat esimerkiksikuvaukset muinaisen Pekinginjo hävinneestä asemakaavasta ja arkkitehtuurista”,sanoo dosentti AnttiRuotsala Helsingin yliopistosta.<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong>n teos Il Milione onkinhänen mukaansa arvokas lähde mongolivallanaikaiseen Aasiaan ja myösajan läntiseen maailmankuvaan.”Sillä on myös ollut valtaisa jälkivaikutus.Tämän päivän kiinalaisille<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> merkitsee varhaista läntistäystävää, joka osasi antaa arvoaheidän kulttuurilleen”, Ruotsala muistuttaa.Museo Correr, VenetsiaKeramiikkaa PersiastaPersian taloudessa elettiin <strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong>nmatkan aikaan kiihkeän jälleenrakentamisenaikaa, kun islamilaisia kaupunkejaja maita hävittäneen Tšingis-kaanin armeijantuhotöitä korjattiin.Maahan nousi uusia palatseja, linnoja,moskeijoita ja tähtitorneja. Omaleimaisenosan persialaista arkkitehtuuriamuodostivat eri tekniikoin valmistetuttaidokkaat keramiikkalaatat, joita käytettiinniin ulko- kuin sisäpinnoissakin.Venetsialaisten matkaajien silmiähiveli erityisesti keramiikkakoristeidenupeasti hohtava sininen ultramariini.Väri valmistettiin lasuurikivestä,joka on ollut maailman kallein värimateriaalija jota Euroopassa nähtiinvuosisatojen ajan vain kaikkein rikkaimpienarvohenkilöiden tilaamissamaalauksissa.Laadultaan parasta, voimakkaimminhehkuvaa lasuurikiveä on löydettyvain yhdeltä alueelta nykyisestäkoillis-Afganistanista. Kivi saa loistavansävynsä natriumalumiinisulfosilikaatista.Värin valmistuksessa hienoksijauhettuun lasuurikiviainekseen lisättiinhartsia, vahaa, kumia ja öljyä.Lysterikeramiikka eli metallikiiltolasitusoli yleinen menetelmä erityisestisisätiloissa käytetyissä koristelaa<strong>toi</strong>ssa.Kultausta muistuttava vaikutelmasaatiin aikaiseksi kupari- jahopeaoksidien avulla. Ultramariininlisäksi persialaiset käyttivät paljonmyös koboltinsinistä, jossa nimensämukaisesti on seassa kobolttia.Posliinia KiinastaEuroopassa ei vielä <strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong>n aikoihinosattu tehdä myöskään posliinia.Kiinassa taidon perusteet oli sensijaan kehitetty jo 200 vuotta ennenajanlaskun alkua.Maankuoren mineraalit hyvin tunteneetkiinalaiset käyttivät raaka-aineinaanalumiinisilikaattien seosta kaoliinia,kvartsia sekä maasälpää, jokakovassa kuumudessa sulaa ja sitookaoliini- ja kvartsihiukkaset <strong>toi</strong>siinsa.Tutkimusretkeilijöiden aurinkokellojenpiti olla taskuun mahtuvaamallia.3/2012 KEMIA39
Museo Nazionale d’Arte Orientale’Guiseppe Tucci’Idässä <strong>Polo</strong> törmäsioutoon uutuuteen,paperirahaan.arojen koillisosa Siperian taigan ja Gobinautiomaan välissä. <strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong>n aikaanmongolien valtakunta oli vahvimmillaan.Kublai-kaanin johdolla he olivatonnistuneet ottamaan hallintaansa kokoKiinan.Mongolit vastasivat muun muassa karavaanikaupastaja rahoitusjärjestelmästä.<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong>n kotivaltiossa olivat tuohonaikaan käytössä heikkolaatuisestametalliseoksesta valmistetut denaarit,hopeiset kolikot ja 24 karaatin kullastatehdyt dukaatit.Idässä <strong>Polo</strong> törmäsi outoon uutuuteen,paperirahaan, jota hän kirjassaan kuvaileehämmästyneenä. Paperinen raha oliyksi kummallisuuksista, joita eurooppa-Persialaiset keramiikkalaatatihastuttivateurooppalaismatkaajaataidokkuudellaan.<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> oli Pekingissäarvostettu vieras.Kiinalainen veistos kuvaahänet itämaisestanäkökulmasta.Polttoprosessin tuloksena syntyi kova,valkean läpikuultava tiivis massa.Varsinainen posliini syntyi Kiinassa600-luvulla Tang-kaudella. Materiaalinvalmistuksen saloja kiinalaiset varjelivattarkoin.<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong> vei kuitenkin malliksimukanaan kotiin hienon valkoisen posliinimaljakon,mutta venetsialaiset eivätonnistuneet ratkaisemaan sen valmistustekniikanarvoitusta, vaikka yrittivät sitäpitkään ja hartaasti.Eurooppalaiset oppivat posliininteontaidon vasta vuosisatoja myöhemmin1700-luvun alussa, kun Saksassa vuonna1709 keksittiin lisätä poltettavaanmassaan kaoliinia. Samalla sai alkunsaMeissenin kuuluisa, aitoa posliinia tuottavatehdas.<strong>Marco</strong> <strong>Polo</strong>n 1200-luvun kiinalaismaljakostapuolestaan tuli arvoesine, joka eiole poistunut Venetsiasta sinne kerranpäädyttyään. Vanhaa, jo haurasta maljaasäilytetään Pyhän Markuksen katedraalissa.Espoon näyttelyssä se on kuitenkinmukana valokuvan muodossa.Museo Correr, VenetsiaPaperiraha ällistyttiUnkarista Kiinan Mantšuriaan ulottuviaaroja asuttivat 1200-luvulla paimentolaiskansat.Mongoliheimojen aluetta oli40 KEMIA 3/2012
Change language