OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020

Oulun seudun yleiskaava 2020Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo7. Yleiskaavan vaikutusten arviointi7.1. Vaikutusten arviointiVaikutusten arviointi on ohjannut yleiskaavan laadintaa koko yleiskaavaprosessin ajan. Rakennemallivaiheessarakennemallien vaikutukset arvioitiin maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoidentoimesta. Rakennemallivaiheen vaikutusten arviointi on esitetty väliraportissa3 ’Rakennemallit ja niiden arviointi’. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista on tämänselostuksen kohdassa 5.1.Yleiskaavaluonnoksen ollessa nähtävillä, luonnoksen vaikutuksia arvioimaan koottiin eri alojenasiantuntijoista koostuva raati. Asiantuntijaraadin jäsenet arvioivat laadittua luonnostaomasta näkökulmastaan ja esittivät arviointinsa suullisesti raadin kokoontumisten yhteydessäsekä kirjallisesti työskentelyn päätteeksi. Yleiskaavaluonnoksesta jätetyn palautteesta tehtyjenjohtopäätösten kanssa samanaikaisesti tehtiin luonnoksen vaikutusten arvioinnista allaesitetyt johtopäätökset. Vaikutusten arvioinnit on esitetty kokonaisuudessaan väliraportissa4b ’Vaikutusten arviointi sekä luonnoksen palaute’.7.1.1. Yhteenveto yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnistaRakennettu ympäristöYhdyskuntarakenneVaikutuksen arvioinnissa yhdyskuntarakenteen tiivistämispyrkimystä pidetäänoikeana lähtökohtana. Arvioinneissa todetaan, että yhdyskuntarakenteen ns.sormimalli on yhdyskuntarakenteellisesti perusteltu tiettyyn rajaan asti. Sormimallinetuna pidetään sitä, että rakennetun ja rakentamattoman alueen rajauson yleensä selkeä, rakennetun alueen maankäyttö muodostuu riittävän tehokkaaksi,yhteydet keskustaan on helppo järjestää, kunnallistekniikka on keskitetystiedullista totuttaa ja kunnossapitää, joukkoliikenne on järjestettävissä järkevällätavalla ja yhteydet asunnoista virkistysalueille muodostuvat lyhyiksi.Myönteisenä nähdään myös, että väylien varrella olevat pienemmät keskuksetsaavat uutta tukea.’Sormimallin’ haittana mainitaan sormelta sormelle suuntautuva liikenne, jokatapahtuu mallissa aina keskustan kautta. Sormimallia kehittämällä ei voidapoistaa tätä sormien välisen liikenteen tarvetta. Sormimallissa kielteisenä piirteenänähdään myös kaupunkiseudun vaikutusalueen venyminen pääväyliensuunnassa, mikä merkitsee matkojen pitenemistä. Negatiivisena vaikutuksenamainitaan myös se, että vaikka joukkoliikenteen mahdollisuudet ja käyttäjienmäärä kasvaakin, niin tehokkailla väylillä myös henkilöauton käyttäjien määräkasvaa. Arvioinneissa ’sormimallin’ heikkoutena mainitaan myös se, että sormienvälisille viheralueille suuntautuu rakentamispaineita. Jos välialueille rakennetaan,sormimallin etuudet katoavat.Arvioinneissa todetaan, että joukkoliikennekaupungin toimivuuden edellytyksenäovat tehokas joukkoliikennejärjestelmä ja sitä tukeva tiivis yhdyskuntarakenne.Tehokkuuden yleiseksi mitaksi esitetään aluetehokkuuslukua, joka tiiviissäkaupunkirakenteessa tulisi olla vähintään e a =0.25 (e k =0.35 ja e t=0.45 ). Arvioinnissatodetaan, että joukkoliikennekäytävien varret olisi syytä kaavoittaa pääosinmatalana ja tiiviinä, koska kilpailukykyistä ja vetovoimaista asuinympäristöä ei64