OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020
OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020
OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>OULUN</strong> <strong>SEUDUN</strong> <strong>YLEISKAAVA</strong> <strong>2020</strong>Oulun seudun kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu ja Oulunsalo
Kartat © Maanmittauslaitos, käyttölupa nro PPOH/009/01Kannen kuvat:1. Kempele. Kokkokangas. © Kempeleen kunta.2. Oulu. Koskikeskus, Tuira.© Oulun kaupunki.3. Haukipudas. Halkokari.© Ympäristötaito Oy.<strong>YLEISKAAVA</strong>N VÄLIRAPORTIT• Väliraportti 1. Suunnittelun lähtökohdat, työohjelma, osallisuus- ja arviointiohjelma, alustavat tavoitteet.9.2.1999.• Väliraportti 2. Tavoitteet ja strategiat. 18.8.1999.• Väliraportti 3. Rakennemallit ja niiden arviointi. 6.11.2000.• Väliraportti 3b. Rakennemallivaiheen palaute ja johtopäätökset. 21.3.2001.• Väliraportti 4. Luonnos 2.11.2001.• Väliraportti 4 b. Vaikutusten arviointi sekä luonnoksen palaute. 25.4.2002.• Ehdotuksen palaute. 15.5.2003.LIITTEET1. Yleiskaavakartat1/1. Tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko-, suojelu- ja virkistysalueet ja merkittävätseudulliset hankkeet.2/1. Luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja alueet.2. Teemakartat1/2. Virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet sekä laatukäytävä.2/2. Yhdyskuntateknisen huollonkannalta tärkeiden laitosten alueet ja verkostot.3. Oulun seudun yleiskaava-alueella esiintyvät uhanalaiset putkilokasvit.4. Oulun seudun yleiskaava-alueella esiintyvät valtakunnallisesti uhanalaiset sammaleet.5. Luettelo selvityksistä, tutkimuksista ja suunnitelmista, joita on tehty yleiskaavatyön tausta-aineistoksi.<strong>YLEISKAAVA</strong>AN LIITTYVÄT MUUT SUUNNITELMAT, JOTKA ON JULKAISTU ERILLISENÄ RAPORTTINA• Oulun seudun liikenne <strong>2020</strong>. Strategia – Kärkihankkeet – Aiesopimus. 2003
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloSISÄLLYSLUETTELO1. Johdanto...............................................................................................................................42. Tiivistelmä ............................................................................................................................63. Suunnittelun lähtökohdat......................................................................................................93.1. Seutukaava ja maakuntakaava......................................................................................93.2. Yleiskaavat ..................................................................................................................113.3. Rakennettu ympäristö..................................................................................................133.3.1. Maisema................................................................................................................133.3.2. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ............................................................143.3.3. Yhdyskuntarakentamista rajoittavat tekijät............................................................173.4. Luonnonympäristö .......................................................................................................193.4.1. Maankohoamisrannikko ........................................................................................193.4.2. Luontotyypit ja erityisen tärkeät elinympäristöt .....................................................193.4.3. Perinnemaisemat ..................................................................................................213.4.4. Uhanalaiset kasvilajit.............................................................................................213.4.5. Eläimistö................................................................................................................233.4.6. Kallioalueet............................................................................................................243.4.7. Suojelualueet ........................................................................................................253.5. Seudun kuntien ominaispiirteet....................................................................................294. Tavoitteet............................................................................................................................304.1. Valtakunnalliset tavoitteet ............................................................................................304.2. Maakunnalliset tavoitteet .............................................................................................314.3. Seudulliset tavoitteet....................................................................................................325. Luonnosvaihtoehdot...........................................................................................................345.1. Rakennemalli A, B ja C................................................................................................345.1.2. Rakennemalleista annettu palaute........................................................................365.1.3. Rakennemalli yleiskaavaluonnoksen pohjaksi ......................................................365.2. Yleiskaavaluonnos.......................................................................................................385.2.1. Yleiskaavaluonnoksesta annettu palaute..............................................................386. Yleiskaava..........................................................................................................................396.1. Yleiskaavan sisältö ......................................................................................................396.1.1. Yhdyskuntarakenne ..............................................................................................396.1.2. Keskusverkko........................................................................................................456.1.3. Liikennejärjestelmä ...............................................................................................486.1.4. Suojelu- ja virkistysalueet......................................................................................566.1.6. Erityis- ja selvitysalueet.........................................................................................617. Yleiskaavan vaikutusten arviointi .......................................................................................647.1. Vaikutusten arviointi.....................................................................................................647.1.1. Yhteenveto yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnista .................................647.1.2. Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnissa esiin tuotujen ongelmienhuomioon ottaminen yleiskaavassa ................................................................................697.2. Tavoitteiden toteutuminen ...........................................................................................717.2.1. Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin..........................717.2.2. Yleiskaavan suhde maakunnallisiin tavoitteisiin....................................................738. Osallistuminen ja vuorovaikutus.........................................................................................758.1. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessin kuvaus .........................................................758.2. Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen........................................................778.3. Yleiskaavatyön eteneminen.........................................................................................809. Yleiskaavan toteutus ja toteutusta ohjaavat suunnitelmat..................................................8110. Yleiskaavan seuranta.......................................................................................................8111. Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan oikeusvaikutukset.......................................813
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo1. JohdantoMaankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n mukaan kunnat voivat laatia yhteistyönä kuntien yhteisenyleiskaavan, jolla ohjataan yleispiirteisesti maankäyttöä sekä sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja.Oulun seudulla yhteisen yleiskaavan laatiminen on annettu maankäyttö- ja rakennuslain 47§:ssä mainitun kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. Seudun kunnat allekirjoittivatsopimuksen yleiskaavan laatimisesta 19.6.2001. Vuoden 2002 lokakuun 1. päivänä seudunkunnat laajensivat yhteistyötään ja allekirjoittivat seudun yhteistoimintaa koskevan sopimuksen,jossa yhtenä tavoitteena on yleispiirteisen maankäytön suunnittelu. Tämä sopimus korvaaaiemmin laaditun yleiskaavan laatimista koskevan sopimuksen. Seutusopimuksen mukaanyleiskaavan hyväksyy seutuvaltuusto, joka koostuu sopimuskuntien luottamushenkilöistä.Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava <strong>2020</strong> on Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen,Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntien sekä Oulun kaupungin yhteinen yleiskaava, jonkaympäristöministeriö vahvistaa. Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong> käsittää kaikkien kuntienalueet kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Muhoksen kuntaa, jossa Rokuan alue on tämänyleiskaavan ulkopuolella. Rokuan maankäytöstä päätetään Muhoksen, Utajärven ja Vaalankunnan yhteisessä Rokuan yleiskaavassa. Oulunsalossa yleiskaavan ulkopuolelle jäävätYlikiimingissä sijaitsevat enklaavit. Seuraavassa vaiheessa yleiskaavan piiriin tulevat myössopimuksessa mukana olevat Limingan, Lumijoen sekä Tyrnävän kunnat.Oulun seudun yleiskaava-alueen laajuus on noin 2 200 km 2 . Alueella asuu noin 180 000asukasta. Tavoitteena on 222 000 asukasta vuoteen <strong>2020</strong> mennessä. Työpaikkoja alueellaon noin 75 000 kpl. Yleiskaavassa varaudutaan työpaikkamäärän kasvuun siten, että vuonna<strong>2020</strong> yleiskaava alueella oletetaan olevan 113 000 työpaikkaa.Yleiskaavatyö käynnistyi jo ennen yleiskaavasopimuksen laadintaa kuntien yhteistyönävuonna 1999. Tämä vaihe on kuvattu raporteissa:• Suunnittelun lähtökohdat, työohjelma, osallisuus- ja arviointiohjelma, alustavat tavoitteet.Väliraportti 1.• Tavoitteet ja strategiat. Väliraportti 2.• Rakennemallit ja niiden arviointi. Väliraportti 3.• Rakennemallivaiheen palaute ja johtopäätökset. Väliraportti 3b.Rakennemalleista annetun palautteen perusteella laadittiin Oulun seudun rakennemalli <strong>2020</strong>.Oulun seudun yhteisen yleiskaavan neuvottelukunta (seutuvaltuusto), joka koostuu yleiskaava-alueenkuntien sekä yleiskaava-alueen ulkopuolella olevien Limingan, Lumijoen ja Tyrnävänkuntien edustajista, hyväksyi rakennemallin luonnoksen laatimisen pohjaksi. Yleiskaavaluonnos,joka on julkaistu raporttina ’Luonnos 2.11.2001. Väliraportti 4.’, valmistui marraskuussa2001.Yleiskaavan sisältöön on vaikuttanut luonnoksen vaikutusten arviointi sekä luonnoksestasaatu palaute, joka on julkaistu raporttina ’Vaikutusten arviointi sekä luonnoksen palaute.Väliraportti 4b’.Yleiskaavassa esitetään tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu-ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Tämän lisäksi esitetään luonnon-ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet.4
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloYleiskaava muodostuu kahdesta oikeusvaikutteisesta yleiskaavakartasta, kahdesta oikeusvaikutuksettomastateemakartasta sekä yleiskaavan selostuksesta. Oulun seudun yleiskaava<strong>2020</strong>:n hyväksyy seutuvaltuusto (neuvottelukunta), minkä jälkeen yleiskaava vahvistetaanympäristöministeriössä.Yleiskaavatyötä ohjaa kuntien kunnanjohtajista koostuva seutuhallitus apunaan seuturakennetyöryhmä,johon kuuluvat:Kalevi Klapuri, Hailuodon kuntaMarkku Uusimaa, Haukiputaan kuntaPekka Salmela, Kempeleen kuntaHilkka Lempiäinen, Kiimingin kuntaJukka Weisell, Limingan kuntaEino Jakkula, Lumijoen kuntaAarne Karjalainen, Muhoksen kunta(Kalle Huusko 15.5.2003 alkaen)Kristiina Anttonen, Oulun kaupunkiEsa Katajamäki, pj. ”Paula Korkala, ”Matti Räinä, ”Jouko Leskinen, Oulunsalon kuntaKalevi Sarsila, Tyrnävän kuntaTämän lisäksi seuturakennetyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneetOlli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liittoTapio Tuuttila, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusMaija Niemelä, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien aluearkkitehtiAnne Leskinen, Ympäristötaito Oy (Paula Korkala 1.2.2001 – 28.2.2002), sihteeriEero Tuhkanen, Ympäristötaito OyVesa Verronen, Liidea OyKäytännön suunnittelutyöstä on vastannut Eija Salmi 1.11.1998 – 31.1.2001 ja tämän jälkeenoululainen konsulttitoimisto Ympäristötaito Oy.Yleiskaavaan liittyvää liikennejärjestelmäsuunnittelua ohjaa liikennejärjestelmätyöryhmä,jossa ovat edustajat Tiehallinnon Oulun tiepiiristä, Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta, Oulun lääninhallituksesta, ratahallintokeskuksesta, liikenne-ja viestintäministeriöstä, Oulun kaupungilta ja seuturakennetyöryhmästä. Liikennejärjestelmäsuunnittelustaon vastannut oululainen konsulttitoimisto Insinööritoimisto LiideaOy.Oulussa 26.11.2002Esa KatajamäkiSeuturakennetiimin puheenjohtajaYleiskaavakarttoja ja selostusta on tarkistettu15.5.2003:6.8.2003:9.12.2002 – 31.1.2003 nähtävillä olleesta yleiskaavaehdotuksesta annetun palautteenjohdosta tehdyt tarkistukset.Maakuntakaavan hyväksymisen ja seutuvaltuuston 28.5.2003 tekemän päätöksenaiheuttamat tarkistukset.Hyväksytty seutuhallituksessa 14.8.2003Hyväksytty seutuvaltuustossa 26.8.2003Vahvistettu ympäristöministeriössä 18.02.20055
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo2. TiivistelmäYleiskaavan tarkoitusOulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnanomaa yleis- ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämisessä.Yleiskaavassa esitetään tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko,suojelu- ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Tämän lisäksiesitetään luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet.Yleiskaavan sisältöYleiskaava-alueen laajuus on noin 2 200 km 2 . Alueella asuu noin 180 000 asukasta. Tavoitteenaon noin 222 000 asukasta vuoteen <strong>2020</strong> mennessä. Työpaikkoja alueella on noin 75000 kpl. Yleiskaavassa varaudutaan työpaikkamäärän kasvuun siten, että vuonna <strong>2020</strong>yleiskaava-alueella oletetaan olevan 113 000 työpaikkaa.Yleiskaavassa nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään siten, että yhdyskuntarakennekasvaa pääasiassa Oulun muodostamasta ytimestä sormimaisesti ympäröiviinkuntiin. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen merkittävän osan muodostaa Oulun lentoaseman,Linnanmaan, Ruskon ja Kempeleen Ylikylän väliselle alueelle sijoittuva Oulun seudunlaatukäytävä. Tällä alueella edellytetään kuntien välistä tiivistä yhteistyötä ja hankkeiden yhteensovittamista.Yhteistyön avulla pyritään seudun ominaispiirteitä vahvistavaan, vetovoimaiseenja korkeatasoiseen kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan.Pääosa asumisen alueista muodostuu nykyisistä asuntoalueista. Sellaisten väljemmin rakentuneidenasuntoalueiden, joille on rakentamishalukkuutta, kehittäminen tukee seudunyhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Näitä alueita esitetään kehitettäväksi. Seudun väestömäärälisääntyy yli 40 000 asukkaalla vuoteen <strong>2020</strong> mennessä ja tämä edellyttää myös uusienasuntoalueiden käyttöönottoa nykyisten asuntoalueiden tiivistämisen lisäksi. Osa uusistaasumisen alueista on kerrostalovaltaisia asuntoalueita. Merkittävimmät kerrostalovaltaisetasuntoalueet sijoittuvat Ouluun. Uusia pientalovaltaisia asuntoalueita sijoittuu kaikkienmannerkuntien alueelle.Seudun yleiskaava-alueella on nykyisin sekä paljon tilaa vaativia tuotanto- ja varastotoiminnanalueita että vähän tilaa vaativia palvelu- ja työpaikkatoiminnan alueita, joilla toiminta jatkuupääosin nykyisen tyyppisenä, täydentyen ja kehittyen muuttuvien tarpeiden mukaisesti.Seudun kunnat tavoittelevat 38 000 uutta työpaikkaa vuoteen <strong>2020</strong> mennessä. Osa näistätyöpaikoista sijoittuu oleville työpaikka-alueille. Seudulla varaudutaan kuitenkin myös uusientyöpaikka-alueiden käyttöönottoon. Uusia perinteisen teollisuuden alueita sijoittuu Haukiputaalle,Kempeleeseen, Kiiminkiin ja Muhokselle. Vähän tilaa vaativan työpaikkatoiminnanalueita sijoittuu kaikkien kuntien alueelle. Valtaosa näistä alueista sijoittuu kuitenkin pohjoiseteläsuuntaisenlentokenttä-yliopisto akselin varrelle Oulun seudun laatukäytävän alueelle.Keskusverkon rungon muodostavat kuntakeskukset, joista Oulua kehitetään seudun ydinalueenaja kaupallisena keskuksena. Hallinnollisina keskuksina toimivat kuntakeskukset. Kuntakeskuksillaon suuri imagollinen ja historiallinen merkitys kunnille, mistä johtuen niitä kehitetäänkunnan ominaispiirteitä vahvistaen.Nykyistä keskusverkkoa täydennetään uusilla Kaakkurin ja Hiukkavaaran aluekeskuksilla.Aluekeskuksen väestöpohja antaa mahdollisuuden monipuolisten palvelujen ylläpitämiseen.6
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloAluekeskukseen samoin kuin kuntakeskukseen voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.Nykyiset Haukiputaan Annalankankaan, Oulun Ruskon ja Limingantullin vähittäiskaupansuuryksiköt voivat säilyä edelleenkin. Keskusverkon osana ovat myös paikallis-, lähi- ja kyläkeskukset,joiden väestöpohja muodostuu pääasiassa lähialueen asukkaista ja keskuksissaon saatavissa lähialueen asukkaiden päivittäin tarvitsemia palveluja.Yleiskaava-alueella on myös uusia palvelujen ja hallinnon alueita mm. Oulun Hiukkavaarassa,Ritaharjussa, Kaakkurissa ja Kempeleen Honkasessa. Näille alueille voi sijoittua esimerkiksierikoistavarakauppaa.Oulun seudun tie- ja katuverkon rungon muodostavat valtatiet 4, 20 ja 22. Kiireellisintä onvaltatien 20 kehittäminen. Valtatietä kehitetään nykypaikalla Kiimingin keskustan kohdalla jaJäälin kohdalla tie siirretään nykyisen tien länsipuolelle. Lentokentäntietä parannetaan nykypaikalla,jossa se pyritään pitämään mahdollisimman pitkään. Yleiskaavassa varaudutaankuitenkin myös uuden lentokentäntien rakentamiseen nykyisen tien eteläpuolelle.Hiukkavaaran rakentuminen edellyttää Poikkimaantien sillan rakentamista joen yli. Hiukkavaarantoimiminen aluekeskuksena edellyttää myös uutta yhteyttä valtatielle 20. Uutena yhteytenätoteutetaan lisäksi yhteys Kuusamontieltä Alakyläntielle ja kehitetään tieyhteyttäKellon keskuksen kautta suoraan Virpiniementielle. Hailuodon liikenneyhteyttä esitetään kehitettäväksi.Oulun keskustan saavutettavuutta sekä henkilö- että joukkoliikenteellä tuetaan. Kevyen liikenteenpääverkkoa täydennetään puuttuvilta osiltaan. Kuntakeskusten väliset kevyen liikenteenväylät rakennetaan valmiiksi ja väylästöä täydennetään nopeamman pyöräilyn mahdollistamillaväylillä. Tuirasta Haukiputaan suuntaan tehdään uusi kevyen liikenteen väylärakenteen ja merenrannan väliin. Oulujoen yli rakennetaan kaksi uutta kevyelle liikenteelletarkoitettua siltaa.Seudun joukkoliikenne perustuu jatkossakin linja-autoliikenteeseen. Joukkoliikenteen käyttöäpyritään lisäämään, mikä merkitsee kuntien nykyistä suurempaa panostamista joukkoliikenteentukemiseen. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan ja vuorotarjontaa lisätään erityisestijoukkoliikenteen tärkeimmissä kehittämiskäytävissä. Oulun keskustassa ja sen lähialueellaotetaan käyttöön Cityliikenne ja muualla joukkoliikennettä täydennetään erilaisillapalveluliikennejärjestelmillä.Viherverkostoa kehitetään nykyistä yhtenäisemmäksi muodostamalla viheralueista Oulujoensuisto keskipisteenä virkistys- ja vapaa-ajanalueiden verkosto, johon kuuluvat seudun kuntienmerkittävimmät virkistysalueet.Yleiskaavassa Virpiniemi osoitetaan mahdollisena eläinurheilukeskuksen sijoituspaikkana jaseudun uusi jätteenkäsittelyalue sijoitetaan Alakyläntien varteen. Seudullinen monitoimikeskussijoittuu yleiskaava-alueen ulkopuolelle Ylikiimingin Kokkokankaalle.Vaikutusten arviointiYleiskaavan luonnosvaiheessa eri alojen asiantuntijoista koostunut ryhmä arvioi luonnoksessaesitetyn maankäytön vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan,terveyteen, sosiaalisiin oloihin sekä kulttuuriympäristöön. Yleiskaavaehdotus onlaadittu siten, että vaikutusten arvioinnissa esiin nostettujen ongelmien ratkaisemiseen onkiinnitetty erityistä huomiota.Vaikutusten arvioinnissa esiin tuotujen näkökulmien johdosta ehdotuksessa ohjataan yhdyskuntarakennettasiten, että uusi rakentaminen tukee yhdyskuntarakenteen kehittämistä sor7
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalomimaiseksi. Yleiskaavan keskusverkko mahdollistaa monipuolisten palvelujen sijoittamisenkeskuksiin, jotka sijaitsevat helposti asukkaiden saavutettavissa. Lentokentäntien toimivuudenturvaamiseen on varauduttu parantamalla tietä nykypaikalla ja varautumalla tien siirtoon.Myös Pohjantien kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin on yleiskaavaan liittyvässä liikennejärjestelmäsuunnitelmassakiinnitetty huomiota. Yleiskaavassa esitetyllä maankäytöllätuetaan linja-autoliikenteeseen perustuvan joukkoliikenteen kehittämistä. Seudun yleiskaavaayksityiskohtaisemman kaavoituksen tehtäväksi jää teiden melualueen sekä rautatienmelu- ja tärinäalueen selvittäminen samoin kuin uusien rakentamisalueiden maaperän laaduntutkiminen.Vaikutusten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota valtakunnallisesti merkittävän maankohoamisrannikonsäilymiseen. Ranta-alueille on osoitettu vain ne rakentamisalueet, jotka on esitettyaiemmin laadituissa kuntien oikeusvaikutteisissa kaavoissa. Muille ranta-alueille ei seudunyleiskaavan perusteella voi rakentaa vaan rantarakentaminen edellyttää kuntakohtaistaosayleis- tai asemakaavaa.Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit, uhanalaiset kasvit, perinnebiotoopit, harju- ja kallioalueeton merkitty yleiskaavakartalle samoin kuin maiseman ja kulttuuriympäristön merkittävätkohteet kuten vaikutusten arvioinnissa toivottiin.Vaikutusten arvioinnissa pidettiin tärkeänä myös seudun vetovoimaisuustekijöiden pohtimistasekä kuntien erityispiirteiden esiintuomista. Yleiskaavaan liittyen seudun kunnat ovat määritelleetkuntien ominaispiirteet. Yleiskaavassa ohjataan pääasiassa toimintojen sijoittumista janiiden välisiä yhteyksiä. Tavoitteena on kuitenkin myös kuntien ominaispiirteiden tukeminenkaavallisin keinoin ja seudun kehittäminen alueeksi, jonka kehittämisessä myös asukkaathaluavat olla mukana.8
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo3. Suunnittelun lähtökohdat3.1. Seutukaava ja maakuntakaavaPohjois-Pohjanmaan seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 1993. Pohjois-Pohjanmaan seutukaava-alue käsittää Oulun läänistä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan.Yhteisen yleiskaavan kuntien alueelle, lukuun ottamatta Muhosta ja Hailuotoa, on laadittukoko maakunnan seutukaavaa tarkempaan mittakaavaan Oulun kaupunkiseudun seutukaava.Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2003 maakuntakaavan, joka korvaa seutukaavan senjälkeen, kun ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan.Kuva: Maakuntakaava 11.6.2003Maakuntakaavan mukaan Oulun seutu toimii maakunnan veturina. Oulu, osana Oulun seutua,on valtakunnanosakeskus sekä osa Perämerenkaaren ja Oulu-Kajaani-Arkangel vyöhykkeitä.Maakuntakaavan mukaan Oulun seutu on kaupunkimaisen kehittämisen aluetta (kk-1). Alueellakatsotaan olevan erityistä tarvetta maankäytön suunnitteluyhteistyöhön ja alueidenkäytönyhteensovittamiseen. Kaavassa suositellaan kasvun kohdistamista ensisijaisestikuntakeskuksiin ja aluekeskuksiin, missä taajamarakennetta on pyrittävä täydentämään jatiivistämään. Uusille alueille suositellaan kaupunkimaista, tiivistä pientaloasutusta. Kaupansuuryksiköiden rakentaminen on mahdollista keskustatoimintojen alueilla, joita on osoitettukaupunkiseudun kunta- ja alakeskuksiin.9
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalokk-5Maakuntakaavassa Oulun lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston jamuiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välille onosoitettu ’Oulun seudun laatukäytävä’, kaupunkimaisesti rakennettava tie- jayritysympäristön vyöhyke. Alueella tulee kuntien yhteistyöllä pyrkiä luomaanyhtenäisiä suunnitteluperiaatteita, joilla turvataan vyöhykkeen kehittämisedellytyksetkansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaankorkeatasoiseksi yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja vapaaaikapalvelujenalueeksi. Vyöhykkeellä on kiinnitettävä erityistä huomiota joukkoliikenteenedistämiseen.Kiiminkijoki- ja Oulujokilaakso sekä Limingan lakeus on esitetty maakuntakaavassa maaseudunkohdealueena (mk-2, mk-3, mk-7), joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihinmaaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maisemaan tukeutuvaa asumistaelinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeellä tulee pyrkiä kuntien yhteistyölläyhtenäisiin suunnitteluperiaatteisiin.Taajamatoimintojen alueella (A) maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussatulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoistenaluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen sekä ympäristönlaatuun. Tämän lisäksi maakuntakaavassa edellytetään yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessayhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydentämistä, uudisrakentamisen sopeuttamistarakennettuun ympäristöön, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyttämistä sekä liikenneturvallisuudenja liikenteen sujuvuuden turvaamista.Maakuntakaavassa kiinnitetään huomiota Oulunsalossa sijaitsevan Oulun lentokentän lentomelualueeseen.Lentomelualueelle ei saa osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa.Oulun seudun alueella on maakuntakaavassa kaksi jätteenkäsittelyaluetta (ej), nykyinenRuskon kaatopaikka sekä uuden jätteenkäsittelyalueen varaus Alakyläntien varteen. Keskitetytjätevedenpuhdistamot (et-j) on osoitettu Haukiputaalle, Ouluun sekä Kempeleeseen.VMaakuntakaavassa Oulun seudun viherverkon runkona on virkistysaluekehä,jonka keskipisteenä on Oulujoen suisto. Viherverkko perustuu pääosin virkistysalueisiin,ulkoilun mahdollistaviin luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiinkulttuuriympäristöalueisiin. Maakuntakaavassa pidetään tärkeänä näiden alueidenyhdistämistä seudulliseksi verkostoksi. Kaavassa viherverkon osien välisetyhteystarpeet on osoitettu viheryhteystarvemerkinnällä ( ).Maakuntakaavassa on Liminganlahden-Hailuodon-Oulun alue osoitettu ’Matkailun vetovoima-alueena/matkailunja virkistyksen kehittämisen kohdealueena’. Alueen kehittämisen tuleeperustua maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristön erityisiin arvoihin. Matkailupalvelurakentamista(RM) on osoitettu Hailuodon Marjaniemeen. Rantojen käytön yleisperiaatteenamaakuntakaavassa on riittävien alueiden varaaminen jokamiehenoikeudella tapahtuvaanvirkistykseen.Maakuntakaavassa on osoitettu myös ’Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannaltatärkeät alueet’, ’Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai raitti’ (Pohjanmaanrantatie) sekä ’Muinaismuistokohteet’. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinäalueina on mainittu ’Natura 2000-verkostoon kuuluvat tai ehdotetut alueet’, Luonnonsuojelualueet’,’Arvokkaat harjualueet’, ’Maisemakallioalueet’, ’Luonnon monimuotoisuuden kannaltaerityisen tärkeät alueet’ sekä ’Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja’.10
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloMaakuntakaavaessa on esitetty maakunnallisen tai seudullisen vedenhankinnan kannalta’tärkeä pohjavesivyöhyke’. Näillä alueilla pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavatlaitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä, vedenhankintaan soveltuvistapohjavesialueista.Liikennejärjestelmässä ’Tieliikenteen yhteystarve’ on mantereen ja Hailuodon välisen lauttaliikenteenkehittämisessä sekä tieyhteydessä Oulun lentokentälle. Muhoksella varaudutaanuuteen ohitustiehen. ’Logistiikka-aluetta’ on Oulun Oritkarin ja Oulun lentoaseman välittömässäläheisyydessä. ’Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä’ merkinnällä on osoitettu joukkoliikenteenkorkean palvelutason pääreitit. Maakuntakaavassa edellytetään, että yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa tulee luoda yhdyskuntarakenteelliset edellytykset joukkoliikenteenkehittämiselle. Tämän lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ’pääsähköjohdon’paikka 400 kV:n linjalle Haukiputaan, Kiimingin ja Muhoksen alueelle.3.2. YleiskaavatSeudun kunnissa on voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat:Kunta Yleiskaava VahvistuspäivämääräHailuoto Rantayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 30.6.2001.Haukipudas Merenrannikon ja saarten rantayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 2.3.2000.Kempele Linnakankaan osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi 7.2.2002.Sipola-Rajakorpi osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi 14.11.2002Väärälänperän osayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 28.12.1994.Kiiminki Koitelin osayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 28.5.1999.Muhos Kirkonkylän osayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 25.11.1996.Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 6.7.1998.Oulu Madekosken osayleiskaava Ympäristöministeriö vahvisti 21.5.1985.Oulun yleiskaava 2010 Ympäristöministeriö vahvisti 18.3.1993.Sanginjoen osayleiskaava Ympäristöministeriö vahvisti 23.3.2001.Toppilan osayleiskaava Ympäristöministeriö vahvisti 22.4.1991.Maankäyttö- ja rakennuslain 42 § 3 momentin mukaan seudun yleiskaava korvaa samaaaluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä.Seudun yleiskaava-alueella edellä mainituista yleiskaavoista jäävät voimaan vihreällä merkitytHailuodon, Haukiputaan, Kiimingin ja Muhoksen yleiskaavat. Tämän lisäksi voimaan jäävätOulun Madekosken ja Sanginjoen osayleiskaavat sekä Kempeleen Linnakankaanosayleiskaava sekä Sipola-Rajakorven osayleisakaava.Voimaan jäävien kaavojen aluerajaukset on esitetty yleiskaavakartalla 1/1 merkinnälläosa-alueen raja ja alueeseen liittyvä numerotunnus.11
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloSeudun kunnissa on laadittavana seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat:Kunta YleiskaavaHaukipudas Kirkonkylän osayleiskaava <strong>2020</strong>Kiiminki Huttukylän osayleiskaavaMuhosOulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennusOulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja laajennusMuohoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien yhteinen Rokuan yleiskaavaOulu Oulun yleiskaava <strong>2020</strong>Oulujokivarren osayleiskaavaOulunsalo Oulunsalon yleiskaava <strong>2020</strong>Seudun yleiskaava-alueella laadittavana olevat kaavat tulevat voimaan sen jälkeen kun kunnanvaltuustoon hyväksynyt kaavan. Listassa mainittu Rokuan yleiskaava on Oulun seudunyleiskaava-alueen ulkopuolella ja se tulee voimaan ympäristöministeriön vahvistamisen jälkeen.Seudun kunnissa on voimassa seuraavat valtuuston hyväksymät yleiskaavat:Kunta Yleiskaava HyväksymispäivämääräHailuoto Kirkonkylän-Ojakylän osayleiskaava 22.4.1994Haukipudas Kellon osayleiskaava 19.12.1992Kirkonkylän osayleiskaava 1.3.1978Martinniemen osayleiskaava 26.10.1978Parkumäen osayleiskaava 26.6.1989Virpiniemi-Isoniemi osayleiskaava 28.12.1984Virpiniemen osayleiskaava 30.8.1993Kempele Juurussuon osayleiskaava 4.9.1986Ketolanperän osayleiskaava 13.6.1996Niittyrannan osayleiskaava 19.1.1989Taajaman osayleiskaava 2010 27.8.1992. Tarkistettu 13.10.1994Vihiluodon osayleiskaava 1983. Tarkistettu 13.3.1997.Kiiminki Alakylän osayleiskaava 7.5.1992Hannuksen-Pitkäahon osayleiskaava 23.2.1998Keskeisten taajama-alueiden yleiskaava 2.4.1992. Muutos osalle aluetta 16.2.1996.Reki-Vesalan osayleiskaava 10.3.1997Tirinkylän – Haipuskylän osayleiskaava 5.4.1993.Ylikylän tarkennusalue 2.4.1992. Muutos osalle aluetta 16.12.1996.Muhos Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava23.6.1993Rokuan osayleiskaava 30.5.1990Oulunsalo Oulunsalon yleiskaava 15.6.1992Valtuuston hyväksymät oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat eivät jää voimaan, mutta ne voivatohjata rakentamista.12
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo3.3. Rakennettu ympäristö3.3.1. MaisemaKuva:Kiiminkijoen suistorantaaHaukiputaallaOulun seutu kuuluu ’Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko’ maisemaseutuun, jonka maisemaarytmittävät kohtisuoraan mereen laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellynmaan vyöhykkeet. Maasto on Pohjois-Pohjanmaan alangolla ehkä tasaisempaa kuin missäänmuualla maassamme. Rannikolla on paikoin laajoja dyynikenttiä. Järviä on vähän, aapasoitarunsaasti.Maisemarakenteessa erottuvat selänne- ja laaksovyöhykkeet, jotka sietävät heikosti rakennettavienalueiden mukanaan tuomia maisemamuutoksia. Selänne- ja laaksovyöhykkeenväliin jää kasvulle ja kehitykselle edullinen välivyöhyke. Oulun seudulla selännevyöhykkeellesijoittuvat virkistyskäyttöön soveliaat Hailuodon Hyypänharju, Haukiputaan Virpiniemi, KiiminginIsokangas-Reposelän metsät, Kempeleen Köykkyri sekä Mourunginjärven ympäristö,Oulun Sanginjoen retkeilyalue ja Oulunsalon Salonselkä. Laaksovyöhykkeelle sijoittuvat jokien,purojen, meren ja järven rantojen viheralueet, jotka ovat erittäin vetovoimaisia alueitavirkistäytyjien sekä loma-asukkaiden kannalta.Maisemarakenteen vyöhykkeillä maisematyyppi vaihtelee sekä vyöhykkeiden välillä että niidensisällä. Oulun seudulla yleisin on tasainen soistunut selännetyypin maisema, joka onvallitsevana Oulussa, Kempeleessä ja Kiimingissä. Rantavallien peittämä selännetyyppi vallitseeOulunsalossa, Muhoksella ja Hailuodossa. Kumpareinen selännetyyppi on vallitsevanaHaukiputaalla, joskin se peittää Muhoksen selänteistä suuren osan. Harjanne- tai harjuselänteitäon Oulussa.Välivyöhykkeen maisematyypeistä pyöreämuotoinen kumpareikko hallitsee Oulussa, Haukiputaalla,Kiimingissä sekä Muhoksella. Muhoksella on kuitenkin lähes saman verran muitakinvälivyöhykkeen tyyppejä. Tasainen välialue peittää Kempelettä, Oulunsaloa ja Hailuotoa.Oulunsalossa ja Hailuodossa on merenrannoilla runsaasti ruovikko- ja niittyrantaa. Hailuodossasijaitsee myös eniten hiekkarantaa. Puro- ja ojalaaksoja on tasaisesti kaikissa kunnissa,kuitenkin eniten Oulussa ja Muhoksella. Kiimingissä on runsaasti lampi- ja järvilaak13
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalosoja. Jokisuistoalueen sisällä sijaitsevat Oulussa kaupungin alueen pienimuotoiset hiekkarannat.Haukiputaan, Kiimingin ja Muhoksen taajamat ovat rakentuneet pienten kumpareiden päälle.Kempele, Oulunsalo ja Hailuoto puolestaan ovat rakentuneet nauhamaisesti kapean harjanteenreunalle. Oulun kaupunki on rakentunut laajan selänteen luoteiskulmaan ja sen sijaintipoikkeaa siten muun alueen taajamien sijainnista.Oulun seudun asutus on levittäytynyt ajan myötä maiseman edullisilta vyöhykkeiltä laaksoihinja selänteille. Voimakas rantojen rakentaminen on osaltaan vallannut merenrantakuntienlaaksoja ja selänteiden metsätalouskäyttö vähentää selännemetsien virkistysarvoa. Rakennuspaikkojaon jouduttu etsimään Kempeleessä laajan selänteen reunasta (Metsärinne) jaOulunsalossa matalilta kumpareiden ja harjanteiden reunoilta (Koura). Hailuodossa asutuson jäänyt väljäksi ja itse harjanteen rakentamisessa on maisemarakenteen kannalta vielärakennuspaikkoja jäljellä. Edulliset rakentamisen vyöhykkeet löytyvät Muhokselta laajojenselänteiden reunoilta ja joen pohjoispuolelta. Haukiputaan pienet kumpareet on jo rakennettu.Uudet rakentamiseen soveltuvat vyöhykkeet sijaitsevat Ukonkaivoksen, Annalankankaanja Asemakylän selänteiden reunoilla. Maisemarakenteen kannalta Kiiminki on monimuotoisin.Kiimingissä on vielä vapaita rakentamiseen soveltuvia kumpareita keskustaajaman tuntumassa.Kumpareiden muoto, koko ja suuntaus vaihtelee paljon ja siten kunta voi tarjota maisemallisestivaihtelevia rakennuspaikkoja.Oulun seudun maisemassa suurimpina epäkohtina ovat sähkölinjat, kaatopaikat, pienteollisuusympäristöt,ja maa-ainesten ottoalueet. Moottori- ja valtateiden vaikutus maiseman jakajanaon voimakas.Oulun seudulla valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovatHailuoto (kansallismaisema)Limingan lakeusOulujoen laakso, välillä Turkansaari - MuhosMaakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovatOulujoen laakso, välillä Rautatiesilta – TurkansaariOulujoen suistoKiiminkijoen Koiteli, välillä Ylikylä - MustasaariEdellä mainitut alueet on yleiskaavakartalla 2/1 esitetty merkinnällä arvokasmaisema-alue ja/tai merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Näillä alueillaympäristön erityisen arvon vuoksi maisemallisten erityispiirteiden säilyminenon turvattava.Lähteet:Oulun kaupunkiseudun maisemarakenne. Ouluseutu. Sarja n:o 7: 1998.Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. 1997.Vainio, M & Kekäläinen, H. Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.1997.Ympäristöministeriö. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö66/1992.Ympäristöministeriö. Kansallismaisema. Alueidenkäytön osaston julkaisu. 1993.3.3.2. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteetOulun seudun kulttuurimaisemat ja arvokkaat rakennetut ympäristöt ovat syntyneet vuosisatojenkuluessa. Nämä maisemat ja ympäristöt kertovat alueen menneisyydestä ja niistä välittyytietoa menneiden sukupolvien elämisen tavasta.14
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloSeudun valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ovatHailuotoHaukipudasKempeleKiiminkiMuhosOuluOulunsaloHailuodon saariHaukiputaan kirkko ympäristöineenMartinniemen sahan alueHalosenniemen asuntoalueKempeleen kirkonseutuKiimingin kirkko ympäristöineenKiimingin pappilaOulujoen kulttuurimaisema välillä Laitasaari – LaukkaPyhäkosken voimalaitos ja Leppiniemen asuntoaluePällin voimalaitosFranzeninpuisto ympäröivine rakennuksineenHallituskadun vanha rakennuskantaTuomiorovastin pappilaOulun rautatieasemaSantaholman taloLiljeblomin taloEnt. Snellmanin kauppahuonePikisaariOulujoen suistoalueVanha KasarmialueSininen taloKuurojenkouluOulujokivarren maisemakokonaisuusOulunsalon kirkkoOulunsalon pappilaSalonpään kyläVarjakkaMerkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt on osoitettu yleiskaavakartalla 2/1merkinnällä arvokas maisema-alue ja/tai merkittävä kulttuurihistoriallinenympäristö. Kulttuurihistoriallisista ympäristöistä Hailuodon saari, Oulujokivarsisekä Oulujoen suisto ovat myös arvokkaita maisema-alueita. Kulttuurihistorialliseenympäristöön rakennettaessa on ympäristöön merkittävästi vaikuttavistahankkeista neuvoteltava Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa.Osa valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä sisältyyyleiskaavan suojelukohteisiin tai Oulun kaupungin arvokkaisiin alueisiin.Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on vuonna 1993 inventoinut Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisestimerkittävät kohteet. Tämän lisäksi kohteita on inventoitu Hailuodon rantaalueellarantayleiskaavaan liittyen, Muhoksen Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavaanliittyen samoin kuin Oulunsalon yleiskaavatyön yhteydessä. Oulussa rakennetun ympäristönarvokkaat alueet on inventoitu vuosina 1999 – 2001.15
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo1.1.Seudun yleiskaavaan merkittävistä kulttuurihistoriallisista kohteista on otettumukaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet, joita Oulunseudulla on noin 250 kpl. Näistä kohteista osa on mainittu myös valtakunnallisestimerkittävinä kulttuurihistoriallisina ympäristöinä. Kohteet on esitetty yleiskaavakartalla2/1 merkinnällä suojelukohde. Kartalla valtakunnallisesti merkittäväksiympäristöksi luokitellun kohteen merkinnän selityksen perässä on maininta(vk)Oulun kaupunki on inventoinut arvokkaat alueet, jotka ovat pääosin rakennettujakokonaisuuksia, mutta mukana ovat myös Oulujoen suisto, Oulujokivarsi jaKaupunginojan maisema. Arvokkaisiin alueisiin sisältyy myös osa ’Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet’ raportissa mainituistaosa- ja erilliskohteista. Edellä mainitut alueet on esitetty yleiskaavakartalla 2/1merkinnällä Oulun kaupungin arvokas alue. Alueen jatkosuunnittelussa jatoteutuksessa kulttuuriympäristön, kaupunkikuvan ja rakennusperinnön erityispiirteidensäilyminen on turvattava.Seudun säilyneet muinaisjäännökset ovat pieni osa siitä kerrallisesta kulttuurista, jota needustavat. Jokainen muinaisjäännös on arvokas tietolähde ja muistomerkki esi-isiemme elämästä.Muinaisjäännösten materiaalinen arvo on usein vähäinen, mutta niiden merkitysoman menneisyytemme ja kulttuuriperintömme edustajana on korvaamaton. Pohjois-Pohjanmaan liitto on julkaissut raportin, johon on kerätty Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset.Oulun seudulla kiinteitä muinaisjäännöksiä on noin 100 kpl.1.1.Muinaisjäännökset on esitetty yleiskaavakartalla 2/1 merkinnällä muinaismuistokohde.Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain nojalla.Alueen maankäytöstä on neuvoteltava aina Pohjois-Pohjanmaan museonkanssa.Oulun kaupungin keskustassa alue, jolla tunnetaan muinaismuistolain rauhoittamia,maanpinnan alla olevia kulttuurikerroksia tai rakenteita, on esitetty yleiskaavakartalla2/1 merkinnällä Oulun kaupunkiarkeloginen alue.Pohjanmaan rantatie on 1600-luvulta asti käytössä ollut Pohjanlahden rannikkoakiertävä Turun ja Tukholman välinen tie, joka oli valtakunnan toinen pääväyläTurusta Viipuriin johtaneen ns. Kuninkaantien ohella. Oulun seudun yleiskaava-alueellasäilynyt osuus tiestä on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisestimerkittävä tie. Tietä tai sen ympäristöä suunniteltaessa on tuettava tienlinjauksen sekä kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilymistä.Lähteet:Arkkitehtuuritoimisto Sirkka Lehto. Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisestimerkittävät kohteet. 1996.Hailuodon kunta & Ympäristötaito Oy. Hailuodon rantayleiskaava. Kulttuurihistoriallisesti merkittävänrakennuskannan inventointi osa I ja osa II. 1997.htpp://arklab.oulu.fi/public/julkaisu.htmlKujala Irene. Oulunsalon yleiskaava-alueen rakennusinventointi. 31.8.1999.16
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloMuseovirasto & Ympäristöministeriö. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävätkulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. 1993.Oulun kaupunki. Arvokkaita alueita Oulussa, osa I ja II, 2000 ja 2001.Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 1. Oulun seutukuntaja Iin seutukunnan eteläosa. 1995.Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. 2000.Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävätkohteet 1. Oulun kaupunkiseutu, Iijokisuu, Oulujokilaakso, Koillismaan seutukunta. 1993.3.3.3. Yhdyskuntarakentamista rajoittavat tekijätLentomeluOulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Siviililiikennelennon melua aiheutuulennoista muille lentoasemille sekä paikallislennoista (koulutuslennot, laskuvarjohyppylennotyms.) Oulun lentoasemalla operoi ajoittain Ilmavoimien yksikköjä. Sotilaslentotoiminnanmelua aiheuttavat yhteyslennot, kuljetuslennot sekä sotilaslentotoimi. Sotilaslentotoimessamelun kannalta merkittävintä on hävittäjä- ja suihkuharjoituskoneoperaatiot.Oulun lentoaseman melualueiden laajuus määräytyy pitkälti suihkumatkustajakoneoperaatioidenmukaan. Sotilasliikenteen vaikutus melualueisiin ei tehdyn selvityksen mukaan olesuuri. Oulun lentoaseman melualue nykyisellä liikenteellä ulottuu Kempeleeseen ja Salonpäähän.Vuoteen <strong>2020</strong> mennessä kokonaisliikenteen melualueen muodon oletetaan muuttuvanolennaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Melualueen siviili- ja sotilasliikenteen etelään japohjoiseen suuntautuvista lentoonlähdöistä aiheutuneet laajentumat pienentyvät. Laskeutumisistaaiheutuvat melualueen kärjet sen sijaan pitenevät ja kiitotien sivuilla L DEN 55 dB melualuekapenee nykytilanteeseen verrattuna.Yleiskaavassa osoitetulle lentomelualueelle L DEN 55 dB ei saa sijoittaa uusia asuinalueita taimuita melulle herkkiä toimintoja.Yleiskaavassa melualueen laajuus on osoitettu merkinnällä lentomelualue.Lähteet:Ilmailulaitos. Lausunto 30.1.2003. Matti Koskivaara.Ilmailulaitos. Oulun lentoasema. Lentomelualueet nykytilanteessa 1999 ja ennustetilanteessa<strong>2020</strong>. Ilmailulaitos A12/2000. Vantaa 17.8.2000.Ympäristöministeriö. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME-työryhmän mietintö.Helsinki 2001.Lentoliikenteen estevapaa vyöhykeYleiskaavassa lentoliikenteen estevapaa vyöhyke on osoitettu ohessa olevallamerkinnällä.Lähteet:Mikään rakenne, laite, masto tai kasvillisuus ei saa nousta lentoesteiden korkeusrajoitustenyläpuolelle. Lentoesteiden korkeusrajoitukset ulottuvat tiukimmillaan4-6 km etäisyydelle kiitotiestä kaikkiin suuntiin. Korkeista rakenteista jalaitteista, kuten esimerkiksi tuulivoimaloista, on niiden sijainnista riippumattahaettava ilmailulain mukainen Ilmailulaitoksen lausunto ennen rakentamiseenryhtymistä.Ilmailulaitos. Lausunto 30.1.2003. Matti Koskivaara.Ilmailulaitos. Oulun lentoasema. Lentoesteiden korkeusrajoitukset.17
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloPohjavesialueetPohjavesialue käsittää ns. varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen, missä vedenläpäisevyyson hyvä sekä sen ympärillä olevan reunavyöhykkeen. Pohjaveden muodostumisalueeseenlasketaan kuuluvaksi myös niihin välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet. Vedenhankinnankannalta pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan1. Vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet2. Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet3. Muut pohjavesialueet.Seudun vedenhankinnan kannalta tärkeitä alueita ovat vedenhankinnalle tärkeätsekä vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Nämä alueet on esitettyyleiskaavakartalla 1/1 merkinnällä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuvapohjavesialue. Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka voivaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun, määrään tai korkeustasoon. Tarvittaessaasiasta on pyydettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto.Lähteet:Ympäristöministeriö. Pohjavesialuemerkinnät kaavoihin. Pohjavesialueiden merkintätyöryhmänmietintö. Työryhmän raportti 1. 1992.Valuma-alueKiiminkijoki edustaa Suomen viimeisiä valjastamattomia, lähes luonnontilaisena säilyneitä,lohijokia. Se on maisemallisesti hieno esimerkki suomalaisesta koskieräluonnosta. Kiiminkijoenvesistöalue on suojeltu koskiensuojelulailla ja se on myös sisällytetty 1960-luvulla aloitettuunkansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan, johon kuuluvat vesialueet on luokiteltutieteellisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi tutkimuskohteiksi. Lisäksi se kuuluu erityissuojeluavaativiin vesistöihin. Kiiminkijoki liitettiin kokonaisuudessaan Natura 2000-alueisiin, koska seon kansainvälisestikin merkittävä luontokohde. Pääuoma on noin 170 kilometriä pitkä. Valuma-alueenkoko on 3 814 km 2 .Kiiminkijoen valuma-alue on esitetty yleiskaavakartalla 1/1 merkinnällä arvokasvesistöalue. Alueen käytön suunnittelussa ja alueella tehtävissä toimenpiteissäon otettava huomioon vesiensuojelu ja maankamaran suojelu sellaistaeroosiota vastaan, joka vaikuttaa pintavesiin.Oulunsalon Papinjärvi on ns. orsivesi, joka kerää sadeveden hyvin pieneltä alueelta. Järvestäei lähde ojia ja vedet vaihtuvat hyvin hitaasti. Järven säilymisen kannalta läheisen Sorkonsuonsäilyminen nykyisellään on tärkeää, koska suon kuivuminen alentaa veden pintaa.Myös veden alla tai harjun puoleisella alueella tehtävät kaivutyöt voivat rikkoa Papinjärvenvettä salpaavan savikerroksen. Tällöin järven vedet saattavat vuotaa pois, koska maan sisälläoleva pohjaveden pinta on harjualueella selvästi alempana kuin Papinjärven pohja.S-1Alueelle tehdyn selvityksen mukainen vesitasapainon säilymisen kannalta tärkeäalue on yleiskaavassa esitetty merkinnällä suojelualue. Alueelle ei saa rakentaa.Metsänhoito-, kuivatus- yms. toimenpiteet on tehtävä siten, etteivät nevaaranna tai heikennä järven valuma-alueen vesitasapainoa ja veden laatua.Alueella tehtävistä toimenpiteistä on neuvoteltava ympäristöviranomaisenkanssa.18
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloLähteet:http://www.vyh.fi/luosuo/projekti/lifeppo/suojvesi/kiimives.htmJaakko Pöyry Infra. PSV-Maa ja Vesi. Asemakaavan laajentamisen vaikutukset Papinjärven vesitalouteen.Oulunsalon kunta. 30.1.2002.3.4. Luonnonympäristö3.4.1. MaankohoamisrannikkoOulun seudulle on ominaista rannan siirtyminen jatkuvasti maalta merelle päin maankohoamisenseurauksena. Maa kohoaa noin 80 cm sadassa vuodessa, minkä seurauksena rantamaisemamuuttuu vuosikymmenestä toiseen. Meren pohjaa paljastuu kasvillisuuden vallattavaksisitä enemmän mitä laakeampaa ranta on. Rannikolle ovat tyypillisiä matalat, moreenipeittoiset,metsäiset saaret sekä laakeat niitty-, kivikko- ja hiekkarannat. Maan nopeastakohoamisesta ja merenpinnan korkeusvaihtelusta seuraa kasvillisuuden vyöhykkeisyys mereltämaalle siirryttäessä. Kasvillisuuden tavallinen sukkessiosarja Oulun seudun rannoillaon: hiekkasärkät – merenrantaniitty – pajuvyöhyke – lepikkovyöhyke – koivuvaltaiset metsät– kangasmetsät.Kuva: Maankohoamisrannikkoa Hailuodossa3.4.2. Luontotyypit ja erityisen tärkeät elinympäristötLuonnonsuojelulain 29 §:n ja asetuksen 10 §:n suojelemat luontotyypit ovat maassammeharvinaisia ja esiintyvät yleensä pienialaisina ja vain tietyllä alueella. Alueellinen ympäristökeskusmäärittelee suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja puustoiset luontotyypityhteistyössä metsäkeskuksen kanssa. Suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisiatai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteidensäilyminen kyseisellä alueella vaarantuu (LuonnonsL 29 §). Suojeltuja luontotyyppejä onluonnonsuojelulaissa kuvattu kaiken kaikkiaan yhdeksän. Tässä yhteydessä kuvattujenluontotyyppien sijaintitiedot on saatu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta. Oulunsalon19
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalokohdalta inventointitiedot eivät ole täydelliset ja Oulun kaupungista ei ole olemassa inventointitietoja.Hailuodosta on inventoitu Marjaniemen, Pajuperän ja Sunikarin luonnontilainenhiekkaranta ja dyynialue. Suojelualueilla olevia luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejäei ole erikseen merkitty kartalle.Oulun seudun yleiskaava-alueella esiintyvät seuraavat luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypitMerenrantaniityt ovat avoimia ja niiden kasvillisuutena on pääasiassa mataliaheiniä ja ruohoja. Suojellun merenrantaniityn kasvillisuus on luontaista tai sittense on kehittynyt niiton ja laidunnuksen seurauksena. Monet kahlaajalinnut ruokailevatmuuttomatkoilla ja pesintäaikaan isoimmilla merenrantaniityillä. Niityilläelää myös monia perhosia, kovakuoriaisia ja muita selkärangattomia eläimiä.Merenrantaniittyjä on Suomen koko rannikkoalueella. Laajoja niittyjä on erityisestiPohjanlahden rannikolla ja luontotyyppiä onkin jäljellä eniten tulvien jajään raivaamilla maankohoamisrannikoilla. Luonnonsuojelulailla suojeltuja merenrantaniittyjäon Oulun seudun yleiskaava-alueella Haukiputaan ja Oulunsalonrannikolla.Suojellut luonnontilaiset hiekkarannat ovat laajoja ja niillä kasvaa hiekkarannankasvillisuutta. Hiekkarannan maa-aines on hiekkaa tai hietaa. Ranta on luonnontilainen,jos sitä ei ole muutettu rakentaen, täyttäen tai tasoittaen. Hiekkarantojaon harjualueilla ja hiekkadyynien yhteydessä runsaasti. Varsinkin rannikoillahiekkarantojen kasvillisuus on monin paikoin hävitetty. Hiekkarannat ovaterikoisia kasvupaikkoja ja elinympäristöjä. Ne ovat valoisia, tuulisia, vähäravinteisiaja merenrannoilla suolaisia. Luonnonsuojelullisesti arvokasta on kokoeliöyhteisö, ei pelkästään niiden kasvillisuus. Luonnonsuojelulaissa suojellutluonnontilaiset hiekkarannat sijaitsevat Oulun seudun yleiskaava-alueella Hailuodossasekä Haukiputaan Iso-Hiueen ja Hoikka-Hiueen saarilla sekä Keskiniemessä.Puuttomilla ja luontaisesti vähäpuustoisilla dyynialueilla tuuli on kuljettanut jakasannut hiekan. Suojeltu dyynialue pysyy osittain kasvittomana, sen kasveinaon heiniä varpuja ja jäkäliä. Dyynit muistuttavat kasvupaikkoina hiekkarantoja.Vanhimmat sisämaan dyynit ovat peräisin mannerjäätikön sulamisvaiheelta,nuorimmat ovat syntyneet merenrannoille. Oulun seudun yleiskaava-alueella onkolme luonnonsuojelulailla suojeltua dyynialuetta Hailuodossa.Luontotyypit on esitetty yleiskaavakartalla 2/1 merkinnällä luonnonsuojelulainsuojelema luontotyyppi.Metsälain 10 §:ssä on kuvattu seitsemän erityisen tärkeää elinympäristöä. Elinympäristötovat yleensä pienialaisia, poikkeavat tavanomaisesta metsäluonnosta ja erottuvat selvästielinympäristöstään. Oulun alueen metsälaissa kuvattujen kohteiden sijaintitiedot ovat metsäkeskuksenhallinnassa, mutta näiden tietojen saaminen yleiskaavakäyttöön ei ole nykykäytännönmukaan mahdollista.Lähteet:Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus.Helsinki.20
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo3.4.3. PerinnemaisematMuuttuvan maatalouskulttuurin myötä ovat perinteisten maankäyttötapojen muovaamatelinympäristöt, perinnebiotoopit, katoamassa luonnostamme. Vuonna 1992 käynnistettiinperinnemaisemien inventointi- ja hoitoprojekti, jonka toteuttajina olivat alueelliset ympäristökeskukset.Pohjois-Pohjanmaan osalta projektin tulokset on raportoitu alueellisessa ympäristöjulkaisussa:Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Kyseisessä raportissa perinnemaisematon jaettu kolmeen arvoluokkaan; valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisestiarvokkaisiin. Tässä yhteydessä on huomioitu vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaatkohteet.Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia luonnehtii yleensä hyvin pitkäänjatkunut laidunnus tai niitto sekä edustava perinnekasvillisuus. Kohteen perinteinenkäyttö voi olla myös loppunut, mutta silloin kasvillisuuden täytyy olla erityisenedustavaa. Oulun seudun yleiskaava-alueella valtakunnallisesti arvokkaitakohteita on Hailuodossa ja Oulunsalossa. Kohteet ovat pääasiassa merenrantaniittyjä,joiden yhteydessä on jonkin verran metsälaitumia.Maakunnallisesti arvokkaalla perinnemaisemalla perinteinen tai lähes perinteinenkäyttö on jatkunut pitkään, minkä ansiosta alueella on tyypillistä perinnekasvillisuuttaja monipuolinen lajisto. Osa alueesta on voinut joskus olla peltoa.Oulun seudun yleiskaava-alueella maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteitaon Hailuodossa, Haukiputaalla, Kempeleessä, Kiimingissä, Muhoksellaja Oulunsalossa. Rannikkokuntien perinnemaisemat ovat pääasiassa merenrantaniittyjä.Muhoksen ja Kiimingin kohteet muodostuvat tulvaniityistä, kuivistaniityistä ja metsälaitumista.Perinnemaisemat on esitetty yleiskaavakartalla 2/1 merkinnällä perinnemaisema.Lähteet:Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim). Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat.3.4.4. Uhanalaiset kasvilajitEliölajisto muodostaa luonnon monimuotoisuuden kokonaisuudessa keskeisen tason. Lajistonmäärää, runsaussuhteita ja uhanalaisuutta käytetään usein luonnon ja ympäristön tilanmittareina sekä eri alueiden suojeluarvon määrittäjinä. Suojelun kannalta keskeinen lajisto eliuhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit määritellään Suomen luonnonsuojelulaissa.Tässä yhteydessä on huomioitu vain valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokitellut lajit. Lisäksion otettu huomioon ainoastaan vuoden 1950 jälkeen havaitut esiintymät. Kasvilajien esiintymätiedoton saatu Oulun yliopiston kasvitieteelliseltä museolta. Kasvimuseon aineistossasijaintitiedot ovat pääosin 100 – 1000 metrin tarkkuudella. Joidenkin esiintymien sijaintitiedotolivat niin puutteelliset, että niiden sijoittaminen kartalle oli mahdotonta. Kartalla on esitettykohteet, joilla esiintyy yksi tai useampi valtakunnallisesti uhanalainen kasvilaji. Osa näistälajeista on lisäksi mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja/tai IV. Kartalle ei ole merkitty esiintymiä,jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla.21
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloValtakunnallisesti uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat kasvilajitValtakunnallisesti uhanalaisten kasvilajien luokituksessa on kolme varsinaistauhanalaisluokkaa, jotka ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset(EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Lisäksi luonnonsuojeluasetuksen 48 §:ssä onmäärätty 485 häviämisvaarassa olevaa uhanalaista lajia erityisesti suojeltaviksi.Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminentai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskuson päätöksellään määritellyt lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksentiedoksi alueen omistajalle.Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajitLuontodirektiivin liitteeseen II sisältyvillä yhteisön tärkeinä pitämillä lajeilla tarkoitetaansellaisia lajeja, jotka ovat alueella erittäin uhanalaisia, vaarantuneita,harvinaisia, kotoperäisiä tai vaativat erityishuomiota elinympäristönsä erityisluonteenvuoksi. Osa liitteen II lajeista on määritelty ensisijaisen tärkeiksi lajeiksi.Ensisijaisen tärkeät lajit ovat yhteisön alueella erittäin uhanalaisia ja/tai yhteisölläkatsotaan olevan erityinen vastuu niiden suojelusta lajin luontaisella levinneisyysalueella.Luontodirektiivin liitteessä IV on lueteltu ns. tiukkaa suojeluavaativat lajit. Kunkin jäsenvaltion tulee ottaa käyttöön tiukka suojelujärjestelmäluontaisesti alueellaan esiintyvien liitteen IV lajien suojelemiseksi. Liitteen IVkasvilajien suojelemiseksi valtion tulee kieltää niiden poimiminen ja hävittäminen.Lisäksi Haukiputaan ja Oulun alueella jokisuistossa esiintyy lietetatar (Persicariafoliosa), joka ei ole valtakunnallisesti uhanalainen, mutta on mainittuluontodirektiivin liitteessä II.Suomen kansainväliset vastuulajitPutkilokasveista on Suomen kansainvälisiksi vastuulajeiksi valittu ne, joiden eurooppalaisestakannasta on arvioitu olevan Suomessa vähintään 20 %.Useimmat vastuulajit eivät ole Suomessa uhanalaisia, eivätkä tule sitä kauttasuojelun piiriin, eivätkä siten ole mukana tässäkään aineistossa. Asema vastuulajienluettelossa merkitsee lähinnä tarvetta lajien seurannan ja tutkimuksentehostamiseen sekä vastuulajien elinympäristöjen huomioon ottamiseen maankäytönsuunnittelussa.Rauhoitetut kasvilajitVoimassa olevalla luonnonsuojeluasetuksella on rauhoitettu 42 eläintä, 137putkilokasvia ja seitsemän sammalta. Asetus kieltää rauhoitettujen lajien keräämisen,haltuunoton, häiritsemisen, vangitsemisen, tappamisen ja siirtämisentoiseen paikkaan. Rauhoitussäännökset eivät estä alueen käyttämistä maa- jametsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennusten ja laitteiden käyttöä.Rauhoitettuja eläimiä ja kasveja ei kuitenkaan saa vahingoittaa eikä häiritä.Uhanalaiset kasvilajit on esitetty yleiskaavakartalla 2/1 merkinnällä uhanalaistenkasvien alue.22
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloYleiskaava-alueella esiintyvät uhanalaiset putkilokasvit sekä valtakunnallisesti uhanalaisetsammaleet on esitetty liitteissä 3 ja 4.Lähteethttp://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/loslasu.htmhttp://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/cites/ersurala.htmhttp://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/mieti/vastlaji.htmhttp://europa.eu.int/comm/environment/nature/habdirfi.htmIlmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (toim.) 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomateläimet. Suomen Natura 2000-ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristökeskus.Suomen ympäristö 510.3.4.5. EläimistöOulun seudun rannikolla on selvästi monipuolisempi pesimä- ja muuttolintulajisto kuin sisämaassaPohjois-Pohjanmaalla. Perämeren rannikon lintuvedet ovat monien eteläisten lajienpohjoisimmat ja monien pohjoisten lajien eteläisimmät pesimäalueet maassamme. Liminganlahdenja Hailuodon rannoilla ovat Oulun seudun sekä koko maan arvokkaimmat lintuvedet,jotka ovat monien lajien osalta merkittäviä muutonaikaisia levähdysalueita Euroopan jajopa maailmanlaajuisesti.Monet rannikolla yleiset pesimälajit ovat hyvin harvinaisia sisämaassa. Tällaisia lajeja ovatmm. merihanhi, pilkkasiipi, meriharakka, punajalkaviklo ja karikukko. Lisäksi rannikolla pesiiharvalukuisina useita merilintulajeja, joita nähdään sisämaassa vain satunnaisesti. Näitä ovatmm. merilokki, merikihu, ruokki ja riskilä. Eteläisiä Perämeren rannikolla yleisinä pesiviä lajejaovat sisämaassa harvinaiset tai vähälukuiset lajit kuten mustakurkku-uikku, lapasorsa,heinätavi, punasotka, ruskosuohaukka ja nokikana. Lisäksi Perämeren rannikolla pesii säännöllisestisisämaan suuret harvinaisuudet kaulushaikara ja luhtakana. Perämeren rannikollatavataan myös joukko lajeja, joiden koko Suomen kannasta merkittävä osa pesii täällä. Näitäovat risti- ja harmaasorsa, mustapyrstökuiri, etelänsuosirri, rantakurvi, pikkutiira ja kultasirkku.Oulun seudun merkittävät linturetkikohteet:• Hailuoto (Isomatala ja karit, Tömppä, Kengänkari, Potinlahti-Pökönnokka, Ojakylänlahti,Kirkkosalmi, Patelanselkä, Viinikanlahti, Syökari, Pöllä - Itänenä, Marjaniemi,Luoteisranta, Ontonperä)• Haukipudas (Kraaseli)• Kempele - Oulu (Kempeleenlahti)• Kempele – Oulunsalo (Liminganlahti)• Muhos (Räkäsuo - Lääväsuo)• Oulunsalo (Akionlahti)• Oulu (Pyykösjärvi, Syväsatama)Alueen muu eläimistö jää selvästi linnuston varjoon. Alueelle ulottuu yli 30 nisäkäslajin levinneisyys.Runsaimpia ja runsaslukuisimpia ovat pikkunisäkkäät, kuten myyrät ja päästäiset.Tavanomaisia suuria nisäkkäitä esiintyy runsaasti.Perämeren rannikon laajat matalikot ovat arvokkaita pien- ja poikaskalaston tuotantoalueita.Kalasto on monipuolinen ja koostuu sekä meri- että sisävesikannoista. Lajeja tavataan yhteensärunsaat 30. Taimen, siika ja hauki ovat pyydetyimmät kalalajit.LähteetPohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys Ry. Pohjois-Pohjanmaan linturetkiopas. Oulu1996.23
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloOulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma. VIVA. Ouluseutu. Sarja n:o8. 1998.Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Metsähallitus, Pohjanmaan –Kainuun luontopalvelut. Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisu A:29. 2001.3.4.6. KallioalueetYmpäristöministeriö on inventoinut Pohjois-Pohjanmaan luonnon ja maisemansuojelun kannaltaarvokkaat kallioalueet. Kartoituksessa on selvitetty kallioalueiden geologiset, biologisetja maisemalliset arvot. Suojelumerkitystä arvioitaessa on lisäksi otettu huomioon kallioalueeseentai sen lähiympäristöön liittyvät muut arvot, kuten luonnontilaisuus, luonnonsuojelualueet,kulttuurihistoria ja arkeologia sekä virkistyskäyttö.Yleiskaava-alueen merkittävät kohteet on esitetty yleiskaavakartalla 2/1 merkinnälläluonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue.Lähteet:Husa, J. & Teeriaho, J. & Kontula, T: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueetPohjois-Pohjanmaalla. Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 203. Helsinki2001.24
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo3.4.7. SuojelualueetSuojelualueiden nykytilanneValtioneuvosto hyväksyi 20.8.1998 Natura 2000 verkostoon seuraavat Oulun seudulla olevat alueet:Hailuoto• Hailuoto, pohjoisranta. Pökönnokka-Vesanniittyjen alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Hannuksensuot sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan.Marjaniemi-Hiidenniemi sisältyy valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.Muut alueet kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan lukuunottamattaVäntelänkaria, joka on seutukaavassa ’luonnonsuojelualueena’. Alueen suojelutoteutetaan lakisääteisinä luonnonsuojelualueina lukuunottamatta Marjaniemen-Hiidenniemenaluetta (suojellaan maa-aineslailla) ja lintuvesialueiden vesialueita, jotkasuojellaan vesilailla• Kirkkosalmi. Kirkkosalmi ja Pöllänlahti sisältyvät valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenä suojelualueenaja vesialueiltaan vesilain nojalla.• Isomatala – Maasyvänlahti. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesilain keinoin.• Ojakylänlahti ja Kengänkari. Ojakylänlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Kengänkari on seutukaavassa merkinnällä ’rakennuslain nojalla suojeltualue’. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesilain nojalla.• Härkinneva – Hanhisjärvensuo. Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Perämeren saaret. Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Seutukaavassa osa alueesta onvarattu suojelualueeksi. Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenäsuojelualueena ja vesialueiltaan vesilain nojalla.• Haukipudas• Poikainlammit – Karhusuo. Poikainlampien alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelunperusohjelmaan. Karhusuo on suojeluohjelmien ulkopuolinen alue. Alueen suojelutoteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Joutsensuo – Vareputaanojanlehto. Joutsensuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelunperusohjelmaan ja Vareputaanojan lehto valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Iso Kalliosuo ja Satamosuo. Alueet eivät kuulu suojeluohjelmiin. Alueet on seutukaavassamerkinnällä ’maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja’. Alueellaesiintyy uhanalaisia lajeja. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Kummunlammit – Uikulanjärvi. Alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Laitakari – Häyrysenniemi – Purjekari. Alueet eivät kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Kiiminkijoki. Kiiminkijoki on suojeltu voimataloudelliselta rakentamiselta koskiensuojelulaillaja kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesistöihin. Kiiminkijoki kuuluu pohjoismaiseensuojeluvesien luetteloon. Kiiminkijoen suojelun toteutuskeinona on koskiensuojelulakija vesilaki.• Perämeren saaret. Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Seutukaavassa osa alueesta onvarattu suojelualueeksi. Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenäsuojelualueena ja vesialueiltaan vesilain nojalla.25
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKempele• Liminganlahti. Liminganlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenä suojelualueenaja vesialueiltaan vesilain nojalla.• Kempeleenlahden ranta. Kempeleenlahden ranta kuuluu valtakunnalliseenlintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueella on yksityismaiden luonnonsuojelualuepinta-alaltaan 160 hehtaaria. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.Kiiminki• Poikainlammit – Karhusuo. Poikainlampien alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelunperusohjelmaan. Karhusuo on suojeluohjelmien ulkopuolinen alue.Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Iso Kalliosuo ja Satamosuo. Alueet eivät kuulu suojeluohjelmiin. Alueet onseutukaavassa merkinnällä ’maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja’.Alueella on uhanalaisia lajeja. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenäluonnonsuojelualueena.• Kummunlammit – Uikulanjärvi. Alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelunperusohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Kiimingin lettoalue. Alue on valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelmankohde. Natura-alueeseen on liitetty myös Murtoinsaarten yksityinen luonnonsuojelualuesekä suojeluohjelmiin kuulumattomat Jylmänsuo ja Jämpätyksensuo.Suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Kiiminkijoki. Kiiminkijoki on suojeltu voimataloudelliselta rakentamiselta koskiensuojelulaillaja kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesistöihin. Kiiminkijokikuuluu pohjoismaiseen suojeluvesien luetteloon. Kiiminkijoen suojelun toteutuskeinonaon koskiensuojelulaki ja vesilaki.Muhos• Muhos- ja Poikajoen alueet. Liimanninkosken lehto ja Poikajoen lehto kuuluvatvaltakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Liimanninkosken alue on perustettulehtojensuojelualue. Poikajoen eroosiolaaksot kuuluvat valtakunnalliseenharjujensuojeluohjelmaan. Poikajoen lettojen alue on luonnonsuojeluohjelmienulkopuolinen alue. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueenaja harjualueella maa-aineslain nojalla.• Päijänne – Välisuo ja Ruostesuo. Päijänne-Välisuo sisältyy valtakunnalliseensoidensuojelun perusohjelmaan. Päijänne -suolla on Mustamaan - Tappinenäkaarronluonnonsuojelualue pinta-alaltaan 405 hehtaaria. Kohteen suojelutoteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Röölantto – Murtokoski ja Syväojansuu. Röölantto kuuluu valtakunnalliseensoidensuojelun perusohjelmaan. Syväojansuu ja Murtokoski ovat seutukaavassamerkitty ’maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla esiintyy uhanalaisiakasvilajeja’.Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Löytösuo – Karpassuo – Reikäsuo. Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelunperusohjelmaan. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Räkäsuo. Räkäsuo ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Alueella on 666hehtaarin kokoinen yksityinen luonnonsuojelualue. Kohteen suojelu toteutetaanlakisääteisenä luonnonsuojelualueena.26
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloOulu• Kempeleenlahti. Kempeleenlahden ranta ja Selkäkarin saari kuuluvat valtakunnalliseenlintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueella on 160 ha:n luonnonsuojelualue. Kohteensuojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Pilpasuo. Pilpasuo on Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa ja Oulun yleiskaavassamerkitty ’luonnonsuojelualueeksi,. Alueella on luonnonsuojelualue pinta-alaltaan211 hehtaaria. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Letonniemi. Letonniemi on Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa merkitty ’luonnonsuojelualueeksi’.Alueella on luonnonsuojelualue pinta-alaltaan 31 hehtaaria. Kohteensuojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Perämeren saaret. Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Seutukaavassa osa alueesta onvarattu suojelualueeksi. Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenäsuojelualueena ja vesialueiltaan vesilain nojalla.• Räkäsuo. Räkäsuo ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Alueella on 666hehtaarin kokoinen kaupungin luonnonsuojelualue. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenäluonnonsuojelualueena.Oulunsalo• Liminganlahti. Liminganlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenä suojelualueena ja vesialueiltaanvesilain nojalla.• Pilpasuo. Pilpasuo on Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa ja Oulun yleiskaavassamerkitty ’luonnonsuojelualueeksi’. Alueella on yksityismaiden luonnonsuojelualuepinta-alaltaan 211 hehtaaria. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.• Akionlahti. Akionlahti sisältyy Liminganlahden ohella valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.Akionlahden suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueenaja vesialueiden osalta vesilain nojalla. Välitörmän perinnemaiseman suojelunensisijaisena toteutuskeinona on maanomistajan kanssa tehtävä sopimus.• Perämeren saaret. Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Seutukaavassa osa alueesta onvarattu suojelualueeksi. Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiltaan lakisääteisenäsuojelualueena ja vesialueiltaan vesilain nojalla.• Räkäsuo. Räkäsuo ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Alueella on 666hehtaarin kokoinen yksityinen luonnonsuojelualue. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenäluonnonsuojelualueena.Valtioneuvosto päätti 8.5.2002 täydentää Natura 2000 verkostoa seuraavilla alueilla:HaukipudasKiiminkiMuhosOuluKiiminkijoen suistoYlä-KourilehtoHaaraTikanlantto – IsolanttoRäkäsuoOulujoen suiston neljä aluettaLähteet:http://www.vyh.fi/luosuo/n2000/ppo/natura.htm27
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsalonatEdellä mainitut alueet on esitetty yleiskaavassa Natura 2000 verkostoonkuuluva tai ehdotettu alue - merkinnällä.SLJos alue on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai vesilain mukaisenasuojelualueena, on se yleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelusuojelualueena.SL-1Hailuodossa sijaitsevat Natura 2000-verkostoon kuuluvat rantojensuojelualueeton myös osoitettu luonnonsuojelualueena. Näillä alueilla on parhaillaan käynnissä.Natura-arviointi, jossa otetaan kantaa siihen, voiko alueelle rakentaa loma-asuntojaNatura-arvoja vaarantamatta.Muita maankäyttömerkintöjä Natura-alueella ovat:MY-1W-1Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Merkinnälläon esitetty harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Muhoksella. Hailuodossaharjujensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita on myös Natura-alueen ulkopuolella.Vesialue. Merkinnällä on esitetty Kiiminkijoki, jonka suojelu perustuu koskiensuojelu-ja vesilakiin.Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi yleiskaavassa on esitettyS-2Suojelualue. Merkinnällä on esitetty alueet, joilla on erityisiä luontoarvoja esim.luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä tai metsälain mukaisia tärkeitäelinympäristöjä. Alue voi myös olla arvokas luonnon monimuotoisuuden kannalta.Näitä alueita on Haukiputaalla, Oulussa sekä Oulunsalossa.28
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo3.5. Seudun kuntien ominaispiirteet<strong>OULUN</strong> SEUTUTilaa, valoa ja pohjoista voimaa.Seutu on tullut tunnetuksi huipputeknologian ilmiömäisestä kehityksestä. Oulun seutu on kasvanut merkittäväksivaltakunnan osakeskukseksi. Seudun elinkeinorakenne on monipuolinen. Korkean teknologian työpaikkojenlisäksi seudulta löytyy perinteisiä elinkeinoaloja edustavaa työpaikkatoimintaa. Seutu tarjoaa vetovoimaisiaasuin- ja teollisuusympäristöjä, monipuoliset virkistysalueet sekä rikkaan kulttuurihistoriallisen ympäristön.HAILUOTOHailuoto on Perämeren ainoa vakinaisestiasuttu saari. Maankohoamisrannikon erityispiirteetovat selvästi nähtävillä lukuisilla suojelualueilla.Saari on kansallismaisemaa, jossa onnähtävissä perinnemaisemaa sekä kulttuurihistoriallisestiarvokasta rakennuskantaa.HAUKIPUDASTila ja väljyys monine maaseutumaisine kylätaajamineenkorostuvat osana seudunasuinympäristöä. Virpiniemi, meri saarineen,Kiiminkijoki ja Martimojoen erämaa-alue ovatseudun virkistäytymisen kannalta tärkeitäkohteita.KIIMINKIRehevä jokilaakso ja havupuuvaltaisetmoreenikumpareet tuovat omanlisänsä seudun maisemaan. Kiiminkijoki,etenkin Koitelinkoski ja Kiiminginlettoalue ovat merkittäviä virkistyskohteitamyös seudullisesti.<strong>OULUN</strong>SALOOulunsalo sijaitsee mereen työntyvälläniemellä. Meri ja siihen liittyvät Varjakan jaAkion alueet, sekä Papinjärvi, ovat seudulletärkeitä virkistysalueita. Niemeenrajoittuva Liminganlahti on maankuululintualue. Lentokenttä ja sen läheisyyteenrakentuva lentokenttäkaupunki onportti maailmalle.OULUOulu on tunnettu kauppaanja merenkulkuun sekä koulutukseenja hallintoonliittyvästä historiastaan.Keskustan kehittämineneurooppalaisen kaupunkikulttuurinja –elämän keskuksenakorostaa sen merkitystäseudun ydinalueena.KEMPELEValtatie 4:n varressa sijaitseva palvelukeskustoimii porttina etelästä seudulle saavuttaessa.Tavoitteena on, että palvelukeskus viestittääseudun osaamisesta ja korkeatasoisista palveluista.MUHOSElinvoimainen ja hyvinvoinnin kasvava asuinkuntaperinteikkäässä Oulujokilaaksossa, jokaon keskeinen seudun virkistyskohde. Virkistyskohteenaseutua rikastuttaa myös Rokua,erikoinen vaaramaisema, erämaa keskelläSuomea.29
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo4. TavoitteetMaankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä määriteltyjen alueiden käytön suunnittelun tavoitteidensekä yleiskaavan sisältöä koskevien vaatimusten (MRL 39 §) lisäksi yleiskaavaa koskevatseuraavat kohdassa 4.1. – 4.3. mainitut tavoitteet.4.1. Valtakunnalliset tavoitteetValtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista 30.11.2000. Päätös tulilainvoimaiseksi 26.11.2001.Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua koskevien periaatteellistenlinjauksien lisäksi myös velvoitteita.Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä, ettäalueidenkäytön suunnittelussa• Lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio• Esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet• Ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta uusia huomattaviaasuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita• Matkailu- ja vapaa-ajantoiminnoilla tuetaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekäinfrastruktuurin käyttöä• Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetäänverkostojen jatkuvuutta• Terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksilleherkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys• Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön otetaan huomioon• Ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa ja pyritään vähentämään jo olemassa oleviahaittoja• Turvataan terveellisen ja hyvänlaatuisen veden riittävä saanti• Otetaan huomioon jätevesihaittojen ehkäisyKulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta on tärkeää, että• Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojensäilyminen• Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet säilyvätmahdollisimman yhtenäisinä• Luodaan edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle• Eheytetään matkailualueita• Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet• Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita oteta taajamatoimintojenkäyttöön eikä laajoja metsäalueita saa pirstota muulla maankäytölläToimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon näkökulmasta suunnittelussa on• Turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden javesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä satamien ja lentoasemien kehittämismahdollisuudet• Edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä ja joukkoliikennettä• Otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamatrajoitukset30
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloTavoitteissa painotetaan luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonaisuuksia ja niidenturvaamista. Oulun seudulla tavoitteet koskevat maankohoamisrannikkoa seuraavasti:• Maankohoamisrannikon säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinäaluekokonaisuuksina on edistettävä.• Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset on otettava huomioonolemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa• Rakentamisen sijoittelussa on turvattava maankohoamisrannikolle ominaisten luonnonkehityskulkujen alueellinen edustavuusLähteet:http://www.vyh.fi/aluekayt/valtalo/vatindex.htm4.2. Maakunnalliset tavoitteetMaakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistetut tavoitteet30.8.2002. Tavoitteista Oulun seutua koskevia ovat seuraavat:Maakunnan kansainvälinen ja valtakunnallinen asema vahvistuu• Oulun seutua kehitetään kansainvälisenä osaamis- ja toimintakeskuksena ja vetovoimaisenaasuinympäristönä• Perämerenkaarta kehitetään pohjoisimman Euroopan ydinvyöhykkeenä. Oulu – Arkangel– käytävän kansainvälistä asemaa vahvistetaan.• Aluekeskusten profiloitumista ja keskinäistä verkostoitumista vahvistetaan.• Kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja –käytäviä sekä valtakunnallisia pääliikenneyhteyksiäkehitetään korkealuokkaisina ja elinkeinoelämän kannalta kilpailukykyisinä• Oulun seutua kehitetään koko Pohjois-Suomea palvelevana logistisena solmupisteenä.• Pääsähköjohtoverkosto rakennetaan maakunnan kattavaksi• Varaudutaan valtakunnallisiin maakaasun käyttöönottosuunnitelmiin• Huolehditaan kansainvälisen vastuun mukaisesta ympäristöarvojen säilymisestä• Oulun seudun vetovoimaa lisätään luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja hyödyntämällä.Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisesti• Kehitys perustuu väestörakenteen ja muuttoliikkeen tasapainoisuuteen• Tasapainoisen aluerakenteen runkona ovat aluekeskukset, kuntakeskukset ja elinvoimaisetkylät. Seutukuntien merkitys palvelurakenteen ylläpitämisessä korostuu.• Luodaan matkailun ja vapaa-ajan toimintojen maakunnallinen verkosto.• Edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja jalostusasteen nostamista, erityisestimetsien ja soiden osalta• Maakunnan liikenneverkkoa kehitetään alueellisesti ja eri väestöryhmien suhteen tasapuolisesti• Tietoliikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehitetään korkealuokkaisena ja maakunnankattavana• Julkisen liikenteen peruspalvelut turvataan.• Alempiasteisen tieverkon kunto turvataan.• Turpeen ja suoluonnon käyttömahdollisuudet turvataan. Edistetään paikallisten, uusiutuvienenergialähteiden käyttöä ja tuetaan niiden yhteiskäyttöä.• Pohjavesivarojen alueellinen riittävyys turvataan.• Jätehuollon taloudellisuutta parannetaan ja ympäristön kuormitusta vähennetään.• Edistetään maakunnan kulttuuriperintökohteiden tunnettavuutta, säilymistä ja hyödyntämistä.• Kehitetään laadukasta asuin- ja elinympäristöä alueen kulttuuriperinteen pohjalta.31
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloYmpäristön elinvoimaisuus säilyy maakunnan voimavarana• Maa-, metsä- ja porotalouden toimintaedellytykset turvataan.• Metsien monikäyttöä lisätään.• Vesistöjen käyttökelpoisuus ja rantojen kestävä käyttö turvataan.• Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan ympäristövaikutuksiltaan edullisimpialiikennemuotoja ja ratkaisuja.• Jätevesien kuormitusta vesistöissä vähennetään• Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkikäyttöä lisätään.• Edistetään luonnonsuojelualueiden toteuttamista sekä palvelu- ja hoitotason nostamista.• Parannetaan jokivesistöjen tilaa.• Sovitetaan yhteen maa-ainesten käyttöä sekä pohjavesien suojelua kestävän luonnonvarojenkäytön periaatteiden mukaisesti.Lähteet:http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/uudet/skaava/kekaav.htm4.3. Seudulliset tavoitteetOulun seudun yleiskaavan tavoitteet on esitetty väliraportissa 2 ’Tavoitteet ja strategiat’. Tavoitteeton asetettu elokuussa 1999.Raportissa esitettyjä väestö- ja työpaikkatavoitteita on tarkennettu seudun yleiskaavan rakennemallivaiheessamarraskuussa 2000 siten, että seudun väestötavoite on noin 222 000asukasta ja työpaikkatavoite noin 113 000 työpaikkaa vuoteen <strong>2020</strong> mennessä.Oulunsalo5,4 %Muhos4,0 %Vuosi <strong>2020</strong>Hailuoto0,5 %Oulunsalo6,0 %Vuosi <strong>2020</strong>Muhos3,6 %Hailuoto0,3 %Kiiminki6,3 %Kiiminki3,3 %Kempele8,1 %Kempele5,0 %Haukipudas8,3 %Oulu67,4 %Haukipudas4,5 %Oulu77,3 %Asukasmäärän jakaantuminenseudulla vuonna <strong>2020</strong>Työpaikkojen jakautuminen seudulla<strong>2020</strong>Tavoitteena on kehittää Oulun seutua toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena,jonka tavoitteista päätetään seudun yhteistyöelimissä. Seutu profiloituu kansainvälisenäosaamis- ja logistiikkakeskuksena. Kaupunkiseudun edellytyksiä toimia pohjoisimman EUalueenkeskuksena vahvistetaan. Kaupunkiseutu on vilkkaassa ja molempia osapuolia hyödyntävässävuorovaikutuksessa ympäröivän elinvoimaisen maaseudun kanssa.Sosiaalisena ja kulttuurisena tavoitteena on kehittää Oulun seutua sosiaalisesti tasapainoisenaalueena, jossa sosiaalista syrjäytyneisyyttä ei ole. Muista maista ja muilta alueilta32
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsaloseudulle siirtyneet kokevat elävänsä täysipainoista elämää ja rikastuttavat aluetta omallakulttuurillaan. Asukkaat arvostavat omaa seutuaan ja kokevat viihtyvänsä. Alueella on omaaannettavaa Euroopan ja Suomen pohjoisen kulttuurin ilmentäjänä.Kaupunkikuvallisena ja maisemallisena tavoitteena on kehittää Oulun seutua korostaensen luonnetta merellisenä ja kauniina Itämeren kaupunkiseutuna. Perämeri, joet suistoineenja järvet sekä viihtyisät rakennetut ympäristöt leimaavat seutukuvaa. Alueen arvokas maisemasekä hyvin hoidettu miljöö tukevat kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä.Ympäristöllisenä tavoitteena on kehittää seutua puhtaan ympäristön kaupunkiseutuna.Alueelle laadittavan kestävän kehityksen ohjelman (Seutuagenda 21) mukaisesti toteutetaanilman, maaperän ja vesistön kunnostusohjelmia. Seutu täyttää kaikilta osin kansainvälisetpuhtausnormit.Tämän lisäksi raportissa on asetettu sektorikohtaiset erityistavoitteet, joiden avulla pyritäänliikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen siten, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakennekehittyy väestömäärältään ja seudun toimintoihin nähden optimaalisella tavalla.Koska Oulun seutu sijaitsee etäällä Euroopan suurista asutuskeskittymistä, kiinnitetään erityistähuomiota seudun logistisen aseman kehittämiseen. Tämä merkitsee sujuvien lento-,juna- ja tietoyhteyksien varmistamista.33
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo5. Luonnosvaihtoehdot5.1. Rakennemalli A, B ja CRakennemallitEnnen yleiskaavan laadintaa seudulle tehtiin kolme rakennemallia: Keskusmalli A, KetjumalliB ja Painopistemalli C. Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi on esitetty väliraportissa3, joka on julkaistu erillisenä raporttina. Seuraavassa tiivistelmä raportista:Keskusmallissa A painotetaan suurimpien keskusten kehittämistä. Kasvu kohdistetaanOulun, Haukiputaan, Kiimingin, Kempeleen ja Oulunsalon kuntakeskusten sekä Kaakkurin,Hiukkavaaran ja Linnanmaan aluekeskusten vaikutusalueille.Keskusmalli jatkaa suunnitteluperiaatetta, jolla vahvistetaan kuntakeskuksia hallinnollisina jakaupallisina keskuksina. Keskusmallin avulla pyritään nostamaan kunnan ja kuntalaistenidentiteettiä ja korostamaan kunnan roolia Julkiset palvelut kouluja lukuun ottamatta pyritäänkeskittämään yhteen vahvaan keskukseen kunnassa. Kaupallisista palveluista pyritään saamaanmahdollisimman kattavat ja laadukkaat. Asunto- ja työpaikkarakentamisen painopisteoli kuntakeskuksessa ja rakentamistehokkuus on siellä korkeimmillaan. Myös ympäristönlaatu ja viihtyisyys pyritään saamaan keskustassa korkeatasoisimmaksi. Asioinnin toivotaansuuntautuvan pääasiassa omaan kuntakeskukseen, jonne on hyvät yhteydet kunnan kaikiltaasuntoalueilta. Työpaikka-alueet sijoitetaan osittain kuntakeskustaan ja osittain sen reunoille,missä niiden tuottamat palvelut ovat hyvin saatavilla. Teollisuusalueet sijoitetaan yleensäetäämmälle keskustasta.Yhdyskuntarakenteesta ei muodostu yhtenäistä, vaan kuntarajat luovat siihen katkoksia. Yhdyskuntatekniikankannalta rakenne ei välttämättä ole taloudellinen.Keskusmalli AKetjumalli B34
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKetjumalli B tukee verkottuvien melko omavaraisten asuin- ja työssäkäyntialueiden muodostumista.Niiden määrä voi kehittyä joustavasti. Seudullisia solmukohtia voi olla lukuisia,Oulun keskustalla on kuitenkin erityisrooli pääkeskuksena. Kuntakeskukset säilyvät, muttaniiden asema ei ole yhtä vahva kuin keskusmallissa. Seudullisia aluekeskuksia on kaksi,Kaakkuri ja Linnanmaa.Mallissa pienempien keskusten ja asuin- ja työpaikka-alueiden verkko muodostaa muitamalleja harvemman ja laajemman yhdyskuntarakenteen. Asutusta sijoittuu myös maaseutumaisenasumisen alueille jokivarsiin ja kyliin. Tavoitteena on muodostaa pieniä, mahdollisimmanomavaraisia alueita, joissa on asumisen lisäksi työskentelymahdollisuuksia ja ainakinlähipalvelut. Muu asiointi suuntautuu ensisijaisesti kuntakeskuksiin ja toissijaisesti seudunmuihin isoihin alakeskuksiin. Ollakseen ympäristöystävällinen, malli edellyttää nykyistäenemmän etätyöskentelyä ja omatoimista elämäntapaa. Luontaisimmat alueet toteuttaa ketjumallinmukaista yhdyskuntarakennetta ovat Muhoksella, Kiimingissä ja Haukiputaalla. Mallinoletetaan lisäävän liikennesuoritteiden määrää ja hajauttavan liikennettä myös alemmalletieverkolle. Osa työ- ja asiointimatkoista voidaan tehdä jalan tai polkupyörällä. Joukkoliikenteenpalvelutaso jää alhaiseksi.Painopistemalli CPainopistemalli C on rakenteeltaan tiivein.Se tukee Oulun keskustaa ja senetelä- ja pohjoispuolisia tehokkaan rakentamisenaluekokonaisuuksia. Kasvupainottuu lähemmäksi Oulun kantakaupunkia,jolloin keskimääräiset asiointi- jatyömatkat olivat lyhyitä. Mallissa pyritäänluomaan edellytykset palvelukykyisellejoukkoliikenteelle. Linnanmaa-Ritaharjuakehitetään seudun pohjoisena ja Kempele-Kaakkuriaeteläisenä pääkeskuksena.Painopistemallilla muodostuu tiivein ja yhtenäisin yhdyskuntarakenne. Sillä tavoitellaan viihtyisiä,korkeatasoisia asuntoalueita, hyviä julkisia ja kaupallisia palveluja kaikille asukkaillesekä nopeaa ja kattavaa joukkoliikennettä. Malli muodostaa pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkiakselinKempeleestä Kelloon VT 4:n suuntaisesti. Asutus kasvaa kohti Haukiputaan keskustaaja rakennetta täydentävät Oulusalon tiivis keskusta ja työpaikka-alueet lentoasemanvierellä sekä Kuusamontien varren yhtenäinen rakennettu vyöhyke Jääliin saakka. Muhoksenja Kiimingin kuntakeskuksiin ja jokivarsiin rakennetaan muita malleja maltillisemmin. Tämämalli vastaa hallitusti yhdyskuntarakenteen tiivistämistarpeeseen. Kuntakeskusten asema einäy tässä mallissa niin voimakkaasti kuin muissa malleissa. Kehyskuntien Oulunsalon jaKempeleen yhdyskuntarakenne kasvaa kiinni Ouluun, samoin tapahtuu Haukiputaan Kellossaja Kiimingin Jäälissä.35
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo5.1.2. Rakennemalleista annettu palauteOulun seudun yleiskaavan kolme rakennemallivaihtoehtoa, niihin liittyvät liikennejärjestelmätsekä vaikutusten arviointi olivat nähtävänä mielipiteiden ilmaisemista varten marrasjoulukuussa2000.Palautetta saatiin yksityisiltä seudun asukkailta, useamman asukkaan muodostamilta ryhmiltäsekä yhteisöiltä yhteensä 42 mielipidettä. Tämän lisäksi kunnat antoivat lausuntonsasekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kannanottonsa rakennemalleista ja niiden vaikutustenarvioinnista. Ympäristökeskuksen lisäksi muut viranomaiset ottivat kantaa rakennemalleihinja sen vaikutusten arviointiin helmikuussa 2001 järjestetyssä viranomaisneuvottelussa.Tämän lisäksi Ratahallintokeskus jätti lausuntonsa seutuyleiskaavasta nähtävilläolonjälkeen. Rakennemalleista annettu palaute ja siitä tehdyt johtopäätökset on esitetty väliraportissa3 b ’Rakennemallivaiheen palaute ja johtopäätökset’.5.1.3. Rakennemalli yleiskaavaluonnoksen pohjaksiSeuturakennetyöryhmä käsitteli palautteen ja työsti sen perusteella suosituksen Oulun seudunrakennemalliksi <strong>2020</strong>. Seudun työvaliokunta hyväksyi Oulun seudun yleiskaavan rakennemallin<strong>2020</strong> seudun kuntien yhteisen yleiskaavan pohjaksi 29.3.2001 ja neuvottelukunta8.5.2001.Rakennemalli <strong>2020</strong>, Hailuoto36
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloRakennemalli <strong>2020</strong>, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu ja Oulunsalo.37
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo5.2. YleiskaavaluonnosValitun rakennemallin pohjalta laadittiin yleiskaavaluonnos, joka oli vaihtoehtoisten rakennemallienyhdistelmä. Yleiskaavaluonnos oli nähtävänä vuoden 2001 lopussa.5.2.1. Yleiskaavaluonnoksesta annettu palauteAsukkaat yrityselämän edustajat sekä yhteisöt esittivät 66 mielipidettä yleiskaavaluonnoksesta.Lausuntoja antoivat yleiskaavayhteistyöhön osallistuvat kunnat, naapurikunnat, yrityselämänedustajat sekä yhteisöt, yhteensä 19 kpl. Edellä mainittujen lisäksi eri alojen asiantuntijoistakoostunut ryhmä arvioi omasta näkökulmastaan luonnoksen vaikutuksia. Luonnoksenpalaute ja siitä tehdyt johtopäätökset on esitetty väliraportissa 4b. Palauteraportissa esitettyävaikutusten arviointia on käsitelty tämän raportin kohdassa 7.1. ja luonnoksesta esitettyjämielipiteitä’ sekä niiden huomioonottamista yleiskaavassa on käsitelty tämän raportinkohdassa 8.2.38
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo6. Yleiskaava6.1. Yleiskaavan sisältö6.1.1. YhdyskuntarakenneNykytilanneHailuotoNykytilanneHaukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, OulunsaloYleiskaavassa (yleiskaavakartta 1/1 ja 2/1) nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetäänsiten, että yhdyskuntarakenne kasvaa pääasiassa Oulun muodostamasta ytimestäsormimaisesti ympäröiviin kuntiin. Yleiskaavassa esitetään nykyisiä, kehitettäviä jauusia alueita.39
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloLaatukäytäväPohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty Oulun seudun laatukäytävä. Laatukäytäväntulee olla kansainvälisesti vetovoimainen, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaankorkeatasoinen yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja vapaa-aikapalvelujen alue,jolla kiinnitetään erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen.Laatukäytäväidea on tullut esiin Lentokentäntien suunnittelun yhteydessä jo 1990-luvulla.Maakuntakaavatyön ja Oulun lentoaseman ympäristön maankäyttösuunnittelun yhteydessäprofessori Staffan Lodenius, Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, on kehitellyt laatukäytävänsisältöä edelleen ja määritellyt laatukäytävän vetovoimatekijät. Tämän lisäksi laatukäytävänsisältöä on pohdittu Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä seminaarissa marraskuussa2002. Yleiskaavan laatukäytävän laajuus ja sen sisältö perustuvat eri yhteyksissä esiin tuotuihinlaatukäytävää koskeviin näkökantoihin.Yleiskaavakartalla 1/1 on esitetty Oulun seudun laatukäytävä. Alueen suunnittelussaja toteutuksessa edellytetään kuntien välistä tiivistä yhteistyötä jahankkeiden yhteensovittamista. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarveja sitä koskeva suunnittelusuositus sisältyvät laatukäytävään (kohta 6.1.3.).Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä jatkuu laatukäytävän ulkopuolelle.Laatukäytävän alueella yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa onpyrittävä seudun ominaispiirteitä vahvistavaan, vetovoimaiseen sekä korkeatasoiseenkaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Alueella olevat ympäristöarvot onsäilytettävä ja arvokkaat näkymät on pidettävä avoimena.Lähteet:Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy. Oulun seudun kaupunkirakenteen laatukäytävä. Pohjois-Pohjanmaan liitto. 2002.VäestöNykytilanneOulun seudun väestömäärä on kasvanut 40 vuodessa 89 660 asukkaasta nykyiseen noin 180 000 asukkaaseeneli kaksinkertaiseksi.KuntaAsukaslukuv. 2001Hailuoto 965Haukipudas 16 093Kempele 12 879Kiiminki 10 791Muhos 7 808Oulunsalo 8 427Yhteensä 56 963Oulu 123 394Yhteensä 180 357Kiiminki6,0 %Kempele7,1 %Haukipudas8,9 %Oulunsalo4,7 %Muhos4,3 %Vuosi 2001Oulu68,4 %Hailuoto0,5 %40
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloYleiskaavan väestötavoitteen suuntaviivat on määritelty jo vuonna 1999, jolloin yleiskaavantavoitteet ja strategia (väliraportti 2) hyväksyttiin. Yleiskaavan rakennemallivaiheessa vuonna2000 seudun kunnat antoivat oman väestötavoitteensa yleiskaavan mitoitusperusteidentarkistamista varten. Yleiskaavan väestötavoite 222 000 perustuu näihin kuntien antamiinväestötavoitteisiin.KuntaAsukasmäärän kasvuLikimääräisestiHailuoto 60Haukipudas 2 300Kempele 5 100Kiiminki 3 200Muhos 1 200Oulu 26 600Oulunsalo 3 600Yhteensä 42 060Taulukko:Kuntien asukasmäärän kasvu vuonna 2002 - <strong>2020</strong>Tasaisen kasvun tilanteessa seudun väestö kasvaa keskimäärin 2200 asukasta vuodessa.Tavoitevuoteen mennessä seudun asukasmäärä oletetaan lisääntyvän hieman yli 40 000asukkaalla.160 000150 000140 000130 000120 000110 000100 00090 00080 00070 00060 00050 00040 00030 00020 00010 0000150 00018 400 18 000 14 000 12 0009 0001 020OuluHaukipudasKempeleKiiminkiOulunsaloMuhosHailuotoTauliukkko:Kuntien tavoiteasukasluvut vuonna <strong>2020</strong>.Oulun seudun neuvottelukunta hyväksyi 8.5.2001 rakennemallien A, B ja C pohjalta laaditunrakennemallin seudun yleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Samassa yhteydessä neuvottelukuntahyväksyi 222 000 väestötavoitteen lähtökohdaksi yleiskaavan laatimiselle. Jos seudun väestökehitysjää arvioitua hitaammaksi, kuntien maankäytönsuunnittelussa uusi rakentaminenkeskitetään ensisijaisesti kehitettäville alueille. Uudet rakentamisalueet otetaan käyttöönmaltillisesti rakentaen alue täyteen ennen seuraavan rakentamisalueen käyttöönottoa. Näinpyritään tukemaan olevien palvelujen säilymistä ja uusien palvelujen saamista, mikä on erityisentärkeää asukkaiden hyvinvoinnin kannalta.AsuminenANykyisiä pääosin jo rakentuneita asumisen alueita on esitetty kaavakartallaasuntoalueena. Näitä alueita kehitetään asemakaavan mukaisesti. Samallamerkinnällä on osoitettu alueet, joiden lisärakentaminen edellyttää seudun41
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsaloyleiskaavaa yksityiskohtaisempaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa.Alueen käyttötarkoitusmerkintään sisältyvät myös alueen tarvitsematpalvelut, alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköinti- ja virkistysalueet.A-1Nykyisiä asumisen alueita ovat myös taajamien ulkopuoliset maaseutumaisenasumisen alueet. Näillä alueilla on kylärakennetta tukevaa maaseutumaistaasumista, palveluja ja työpaikkatoimintoja. Kyläkeskusten alueilla uudet rakennuksettulee sijoittaa olevaa rakennetta täydentäen siten, että ympäröivä rakennuskanta,kyläkuva ja yhteydet oleviin palveluihin otetaan huomioon. Näintapahtuvalla rakenteen täydentämisellä tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Alueenvesihuolto on järjestettävä siten, ettei jätevesien käsittelystä aiheudu ympäristöhaittaa.Maiseman kannalta tärkeät pellot tulee säilyttää rakentamattomina,koska avoin peltomaisema on yksi maaseutumaisen kylän keskeisistä ominaispiirteistä.Alueet, joille on erityistä rakentamishalukkuutta ja joiden kehittäminen tukeeseudun yhdyskuntarakenteen eheytymistä, on esitetty merkinnällä kehitettäväalue. Näiden alueiden maankäyttö ratkaistaan seudun yleiskaavaa yksityiskohtaisemmanoikeusvaikutteisen osayleis- tai asemakaavan avulla.Seudun väestömäärän lisääntyminen yli 40 000 asukkaalla vuoteen <strong>2020</strong> mennessä edellyttäämyös uusien asuntoalueiden käyttöönottoa nykyisten asumisen alueiden tiivistämisenlisäksi.AKOsa uusista asumisen alueista on esitetty kerrostalovaltaisena asuntoalueena.Nämä alueet on tarkoitettu pääasiassa kolmikerroksista tai sitä korkeampaaasuinrakentamista varten. Alueet sisältävät myös asumiselle tarpeelliset palvelut,alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköinti- ja virkistysalueet. Seudun merkittävinuusi kerrostalovaltainen asuntoalue sijoittuu Oulun Toppilaan.Oulun seudulle muuttajista osa arvostaa kaupunkiympäristöä, kun taas toinen osa pitää parempanamaaseutuympäristöä ja maaseudulle ominaiseen elämäntyyliin liittyviä asioita. Näinollen seudulla on tarjottava sekä kaupunkimaisen ympäristön asuinalueita että myös asuinalueita,joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseudulle ominaista elämäntyyliä arvostavientarpeisiin.APSeudun yleiskaavassa uusia pientalovaltaisia asuntoalueita sijoittuu kaikkienkuntien alueelle.Oulun uudet pientalovaltaiset asuntoalueet soveltuvat hyvin pääasiassa tiivistäkaupunkimaista ympäristökuvaltaan korkeatasoista asuinrakentamista varten.Näillä alueilla tontit voisivat olla pienehköjä, talot yhden tai useamman perheentaloja, talotyypin vaihdellessa omakotitaloista pienkerrostaloihin. Tiiviissä kaupunkimaisessaympäristössä ympäristörakentamisen tason tulisi olla viimeistelty.Viimeistelty ympäristö lisää tiivisti rakennetun asuinympäristön kulutuskestävyyttäsekä viihtyisyyttä. Näin rakennettavia uusia pientalovaltaisia asuntoalueitavoisi olla kuntakeskuksissa ja niiden läheisyydessä.Haukiputaalla, Kempeleessä ja Oulunsalossa osalla pientalovaltaisista asuntoalueistavoisi olla pääasiassa korkeintaan kaksikerroksista ympäristökuvaltaankorkeatasoista rivitalo- ja omakotitalorakentamista. Näillä alueilla rakennuksetvoisivat sijoittua väljemmin kuin kaupunkimaisella tiiviillä pientalovaltaisellaasuntoalueella. Ympäristön laatuun tulisi näillä alueilla kiinnittää erityistä huomiota.42
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKiimingissä ja Muhoksella pientalovaltaiset asuntoalueet voisivat seudun pientalotarjonnanmonipuolisuuden vuoksi olla pääasiassa korkeintaan kaksikerroksistaväljästi sijoittuvaa rivitalo- ja omakotirakentamista. Näillä alueilla alueenympäristökuva voisi noudatella nykyisten pientaloalueiden luonnetta. Yleistenalueiden huolellisella toteuttamisella saadaan viihtyisiä alueita.Asuinympäristön sekä fyysinen että sosiaalinen laatu on tärkein muuttoja aiheuttava jasuuntaava taustatekijä. Asukkaiden asumisviihtyvyyteen voidaan vaikuttaa paitsi asuntojenmyös lähiympäristön hyvällä suunnittelulla. Tavoitteena on osoittaa uusia asuinalueita, jotkatarjoavat luontaiset edellytykset hyvän ympäristön syntymiselle. Näin pyritään ehkäisemäänsosioekonomisia ja ympäristöllisiä ongelmia, joiden on todettu lisäävän alueella asuvien haluamuuttaa muualle.Tavoitteena on, että ensisijaisesti täydennysrakennetaan kuntakeskusten sisäiset, jalankulku-ja kevytliikenteen etäisyydellä olevat jäsentymättömät ja keskeneräiset alueet. Myöskauempana olevat keskeneräiset asuinalueet täydennetään alueiden palvelujen turvaamiseksi.Selvästi kuntakeskuksista ja muista nykyisistä asutuista alueista erillään olevat uudetasuin- ja työpaikka-alueet otetaan käyttöön harkiten painottaen rakentumassa olevien alueidentäyteen rakentamista ennen uuden alueen käyttöönottoa.Oulun seudun väestöstä suuri osa sijoittuu kaupunkiseudun keskusalueelle, Oulun keskustaanja sen lähiökehälle. Pohjoiselle vyöhykkeelle (Haukipudas ja Kaijonharju-Linnanmaa)sijoittuu viidennes väestöstä samoin kuin eteläiselle vyöhykkeelle (Kempele, Oulunsalo jaKaakkuri). Loput väestöstä sijoittuvat puoliksi koilliselle (Kiiminki, Korvensuora) ja kaakkoiselle(Muhos, Hiukkavaara-Saarela, Maikkula) vyöhykkeelle.Elinkeinotoiminta Vyöhyke ja työpaikat Asukasmääräliki-asukasmää-Osuus kokomääräisesti rästäKeskusalue 77 300 36 %Pohjoinen vyöhyke 47 100 21 %Koillinen vyöhyke 27 400 12 %Kaakkoinen vyöhyke 25 300 11 %Eteläinen vyöhyke 44 900 20 %Yhteensä 222 000 100 %Taulukko:Vuoden <strong>2020</strong> asukasmäärän sijoittuminenvyöhykkeittäin.TyöpaikatNykytilanneOulunsalo2,0 %Kiiminki2,8 %Kempele5,4 %Haukipudas5,9 %Vuosi 2000Muhos3,0 % Hailuoto0,4 %Oulu80,4 %Seudun kunnissa on tällä hetkellä noin 75 000työpaikkaa, joista noin 60 000 on Oulussa.Haukiputaalla ja Kempeleessä on molemmissahieman yli 4 000 työpaikkaa ja Kiimingissäja Muhoksella hieman yli 2 000 työpaikkaa.Oulunsalon työpaikkamäärä on viime vuosiinsaakka ollut melko alhainen, mutta on nytvoimakkaassa kasvussa IT-alan työpaikkojenkasvun ansiosta. Hailuodon työpaikkamääräon seudun alhaisin, 300 työpaikkaa. Kuntientyöpaikkaomavaraisuudessa on myös ollutsuuria eroja. Pienin omavaraisuus on ollutKiimingissä (45 %). Muhos, Haukipudas jaKempele sekä Hailuoto edustavat keskitasoa(75 % - 80 %) ja Oulun työpaikkaomavaraisuuson ollut noin 120 %.43
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo95 00090 00085 00080 00075 00070 00065 00060 00055 00050 00045 00040 00035 00030 00025 00020 00015 00010 0005 000086 5007 000 6 7505 065 4 000 3 700300OuluKempeleOulunsaloHaukipudasMuhosKiiminkiHailuotoTaulukko:Kuntien tavoitetyöpaikkamäärät vuonna<strong>2020</strong>.Seudun työpaikkamäärän arvioidaan olevan vuonna <strong>2020</strong> yhteensä noin 113 000. Näin ollenseudun työpaikkojen määrä kasvaa noin 38 000 kpl vuoteen <strong>2020</strong> mennessä.KuntaTyöpaikkamääränkasvulikimääräisestiHailuotoSäilyy nykyiselläänHaukipudas 600Kempele 2 900Kiiminki 1 600Muhos 1 700Oulu 26 000Oulunsalo 5 200Yhteensä 38 000Taulukko:Kuntien työpaikkamäärien kasvu vuonna 2000 – <strong>2020</strong>.Yleiskaavassa oletetaan, että seudun 222 000 asukkaasta työvoimaa vuonna <strong>2020</strong> on noin48 % ja työttömyysaste on 5 %. Seudun työpaikkojen määrä vuonna <strong>2020</strong> on edellä mainittuunperustuen noin 11 500 tp suurempi kuin seudun työssä käyvän työvoiman määrä. Työpaikkaomavaraisuuson näin ollen noin 111 % eli hieman suurempi kuin nykyään (110 %).VyöhykeTyössä käyvän työvoiman Työpaikkojen Työpaikkojenmäärä likimääräisesti lukumäärä likimääräisestiosuus kaikistaseudun työpai-koistaKeskusalue 35 300 52 600 47 %Pohjoinen vyöhyke 21 500 20 000 18 %Koillinen vyöhyke 12 500 15 600 14 %Kaakkoinen vyöhyke 11 500 5 000 4 %Eteläinen vyöhyke 20 500 19 600 17 %Yhteensä 101 300 112 800 100 %Seudun työpaikoista lähes puolet sijoittuu keskusalueelle (Oulun keskusta ja lähiökehä).Työpaikkoja keskusalueella on huomattavasti enemmän kuin siellä asuvaa työvoimaa. Kaakkoisellavyöhykkeellä (Muhos, Hiukkavaara-Saarela ja Maikkula) työpaikkoja on huomattavastivähemmän kuin siellä olevaa työvoimaa. Muilla vyöhykkeillä työvoiman ja työpaikkojenmäärä on paremmin tasapainossa kuin keskusta-alueella ja kaakkoisella vyöhykkeellä.44
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloTPTTPTTNykyiset pääosin käytössä olevat vähän tilaa vaativan, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomanpalvelu- ja työpaikkatoiminnan alueet on esitetty kaavakartallatyöpaikka-alueena. Paljon tilaa vaativat tuotanto- ja varastotoiminnan alueetpuolestaan on esitetty merkinnällä teollisuus- ja varastoalue. Näillä alueillatoiminta jatkuu pääosin nykyisen tyyppisenä täydentyen ja kehittyen muuttuvientarpeiden mukaisesti.Seudun kunnat tavoittelevat 38 000 uutta työpaikkaa vuoteen <strong>2020</strong> mennessä.Osa näistä työpaikoista sijoittuu oleville työpaikka-alueille. Seudulla varaudutaannykyisten ja kehitettävien alueiden lisäksi myös uusien työpaikka-alueidenkäyttöönottoon. Uusia työpaikka-alueita sijoittuu kaikkien seudun kuntien alueelle.Uudet teollisuus- ja varastoalueet sijoittuvat Haukiputaan, Kempeleen,Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntiin. Näiden alueiden maankäyttö ratkaistaanasemakaavalla, jossa esitetään työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueidenlisäksi alueille tulevien palvelujen, liikenneväylien, pysäköinti- ja virkistysalueidensijainti.Yleiskaavassa on varauduttu myös vuoden <strong>2020</strong> jälkeiseen yhdyskuntarakenteenlaajenemiseen. Laajenemissuuntaa kuvataan yleiskaavakartalla 1/1 merkinnälläyhdyskuntarakenteen laajenemissuunta.6.1.2. KeskusverkkoNykytilanneOulun seudun nykyinen alakeskusten hierarkkinen verkosto ei ole kehittynyt täysin alkuperäisten suunnitelmienmukaisesti palveluvarustukseltaan, vaan tavoitteista on jääty jälkeen useissa keskuksissa. Ilmiö on valtakunnallinenja kaupunkiseutujen hierarkkiseksi suunniteltu alakeskusjärjestelmä on muutosten alaisena. Kaupunkiseutujensisällä toimii yhtäaikaisesti sekä hierarkkiseen malliin vielä osittain perustuva alakeskusjärjestelmäettä pääasiassa kaupan suuryksiköiden mukanaan tuoma eri toimintamalliin perustuva palvelutarjonta.Useat kunnalliset palvelut on järjestetty hierarkkisesti tai ne ovat sidoksissa hierarkkisilla periaatteilla toteutettuihinaluejakoihin. Kunnallisissakin palveluissa on piirteitä hierarkian muuntumisesta ja esimerkiksi koulujenvaikutusalueet ovat muotoutuneet osin ylikunnallisiksi ja kaksisuuntaisiksi. Samoin nopea asukasmäärän kasvuon ylittänyt useiden alueiden palvelukapasiteetin ja palveluja joudutaan hakemaan oman asuinalueen ulkopuolelta.Osa sosiaali- ja terveystoimen aikaisemmin alueellisista palveluista on nykyisin järjestetty keskitetysti.Lisäksi tilaaja-tuottaja malli tuo tulevaisuudessa muutoksia myös palveluihin ja niiden saavutettavuusalueisiin.Oulun seudun palveluverkko on tällä hetkellä kohtuullisen kattava. Palveluverkko ei kuitenkaan ole pysyvä,sillä palvelujen kysyntä ja tarjonta muuttuvat asukkaiden ja palvelutarpeiden muuttuessa. Palveluverkkoamuovaavat tulevaisuudessa palvelujen uudet muodot esim. kutsupalvelut, televiestinnän nopea kehitys tuleevaikuttamaan fyysisen palveluverkon laajuuteen. Palveluiden vaikutus- ja noutoalueet muuttuvat liikkumistapojenmuutosten ja valintamahdollisuuksien kasvun myötä. Myös kaupan uudet suuryksiköt ovat muovautuneetyhä enemmän vapaa-ajankeskusmaiseen suuntaan, kun toisaalta pienten kauppojen asema ja kauppaverkostonkattavuus on heikennyt.Haasteena on väestön vanheneminen ja sen tuomat paineet varsinkin terveyspalveluissa. Myös asuinalueidenuhkaava eriytymiskehitys asettaa paineita palveluverkon kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Kuntien taloudellinenliikkumavara on kuitenkin supistunut ja uhkaa edelleen supistua.LähteetHalme, T. & Koski, K. Oulun kaupunkiseutu. Alakeskusten kehittäminen. VTT Yhdyskuntatekniikka,2000.Yleiskaavassa Halme, tavoitteena T. Palveluverkkoinventointi on palveluverkosto, ja joka alakeskusten tukee alueen luokittelu kehitystä Oulun eri seudulla. väestöryhmiä LYYLIraporttisarjapalvelevana 17.1999. ja hyvin toimivana tasavertaisesti kaupunkiseutuna.45
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloC-1C-2Oulun keskusta on pohjoisimman Suomen merkittävä palvelukeskittymä, jotakehitetään Oulun seudun ydinalueena ja kaupallisena keskuksena. Alue onmerkitty yleiskaavakarttaan keskustatoimintojen alueena. Alue on tarkoitettuseudunasukkaiden käyttämille julkisille ja yksityisille palveluille, keskustaan sopivilletyöpaikoille ja keskusta-asumiselle. Alueelle voi sijoittaa MRL 114 §:nmukaisen vähittäiskaupan suuryksikön. Keskustan rakennetta tiivistetään jaluodaan edellytyksiä kaupan kannattavuudelle, vilkkaalle katuelämälle sekä kävelylleja pyöräilylle. Kevytliikenteen verkostolla sidotaan yhteen viheralueet jaOulun parhaat paikat. Oulun keskustan kehittämisen suuntaviivat on esitetty raportissa’Oulun keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma <strong>2020</strong>(MALI)’, jossa esitettyjä periaatteita keskustan kehittämisessä noudatetaan.Kuntakeskuksia, jotka toimivat kunnan hallinnollisena keskuksena, kehitetäänpääasiassa kuntalaisia palvelevien julkisten ja yksityisten palvelujen, keskustaansopivien työpaikkojen ja keskusta-asumisen alueena. Kuntakeskukset onmerkitty yleiskaavakarttaan keskustatoimintojen alueena. Alueelle voi sijoittaaMRL 114 §:n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön. Kuntakeskuksella onsuuri imagollinen merkitys ja historiallinen arvo kunnalle. Etenkin näillä alueillakunnan erityispiirteiden (kohta 3.5.) kehittämistä tulisi ohjata esim. kuntakohtaistentavoitesuunnitelmien avulla.Palveluiden saavutettavuus on muuttunut ajan myötä ja useiden palvelujen noutoetäisyydetovat kasvaneet. Yleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty palveluiden sijoittamista alakeskuksiinsiten, että turvataan palvelujen tasapuolinen saatavuus kaikilla asuntoalueilla. Selvityksentuloksena on laadittu tavoitteellinen keskusverkko ja alakeskusjärjestelmä, joka on esitettyraportissa ’Oulun kaupunkiseutu - alakeskusten kehittäminen’. Tähän selvitykseen perustuenyleiskaavassa on esitetty seudun palveluverkko alue-, paikallis-, lähi- ja kyläkeskuksineen.Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden ohjaus on nähty tärkeänä, koska sillä on suurivaikutus palvelujen saatavuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen.C-3Yleiskaava-alueen aluekeskuksia ovat: Hiukkavaara, Kaijonharju-Linnanmaa jaKaakkuri Oulussa. Aluekeskukset on esitetty yleiskaavakartalla 1/1 merkinnälläkeskustatoimintojen alue. Näistä Hiukkavaara ja Kaakkuri ovat uusia aluekeskuksia.Aluekeskukseen voi sijoittaa MRL 114 §:n mukaisen vähittäiskaupansuuryksikön. Aluekeskusten väestöpohja on noin 10 000 asukasta muutamankm:n säteellä ja yli 20 000 asukasta vaikutusalueella. Julkisista palveluista paikalliskeskustasoistenpalvelujen lisäksi alueella ovat terveys- ja sosiaaliasema,nuorisotalo, asukaskeskus, monipuoliset liikuntapaikat esim. uimahalli, jäähalli,liikuntakeskus ja vanhusten palveluja tarvittaessa. Aluekeskus on hyvin saavutettavissajoukko- ja kevytliikennevälineillä. Yksityisistä palveluista alueella onpaikalliskeskustason palvelujen lisäksi kaupan suuryksikkö, erikoistavarakauppoja,pankki ja posti. Muita palveluja voivat olla esim. liikunta- ja terveyspalvelut.Paikalliskeskuksen väestöpohja on yli 5000 asukasta omalla tai lähivaikutusalueella.Julkisista palveluista lähikeskustason palvelujen lisäksi paikalliskeskuksessavoi olla yläaste, kirjasto, nuorisotiloja, asukastupa ohjaajineen, monipuolisetsisä- ja ulkoliikuntatilat, neuvola, hammashoitola ja terveysasema, mikälise palvelee laajempaa aluetta. Yksityisistä palveluista yksi tai useampiapäivittäistavarakauppoja, kioskeja, apteekki, pankkiautomaatti, asiamiesposti.Paikalliskeskuksen kaupalliset palvelut ovat monipuolisemmat kuin lähikeskuksessa,jonka palveluja voivat täydentää esim. noutopizza tai videovuokraamo.46
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloPaikalliskeskuksia ovat:Haukipudas: KelloKiiminki: JääliOulu: Höyhtyä Myllyoja Ritaharju (uusi)Kaukovainio Oulunsuu Talvikangas (uusi)Koskela Pateniemi TuiraMaikkulaPuolivälinkangasMeritoppila RajakyläLähikeskuksen väestöpohja on yli 3000 asukasta 1 – 1,5 km säteellä keskuksesta.Julkisista palveluista ala-aste tai korttelikoulu, liikuntatilat, päivähoitopaikat,asukas/nuorisotilat, joukkoliikenneyhteydet, leikkipuisto ja mahdollisestikirjasto ja jätehuoltopiste löytyvät näistä keskuksista. Yksityisistä palveluistaalueella voi sijaita kioski/päivittäistavarakauppa ja ehkä ravintola, parturi yms.pienpalvelut.Lähikeskuksia ovat:Haukipudas: Martinniemi AsemakyläKempele: KokkokangasOulu: Haapalehto Kiviniemi PöllönkangasHerukka, eteläinen Knuutilankangas Kuivasranta (uusi)Herukka, pohjoinen Kontionkangas Toppilansalmi (uusi)Hintta Kuivasjärvi VälivainioHuonesuoMetsokangas (uusi)Hönttämäki Mustikkakangas (uusi)Kaakkuri IMäntyläOulunsalo: PitkäkangasKyläkeskus on olemassa oleva kylän keskus, jonka palvelutarjonta vaihteleekyläkohtaisesti.Muut palvelutNykytilanneOlemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat Haukiputaan Annalankankaalla, Kempeleen Ylikylässä(Zeppelin) sekä Oulun keskustassa ja Raksilassa, Limingantullissa sekä Ruskossa.KMKMYleiskaavassa olevilla kaupallisten palvelujen alueilla voi olla tai sille voi sijoittaavähittäiskaupan suuryksikön, jolla tarkoitetaan yli 2000 k-m 2 suuruistavähittäiskaupan myymälää. Tällä merkinnällä on ohjattu päivittäistavarakaupansijoittumista. Tällaisen vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa Oulun Linnanmaalle,Limingantulliin, Ruskoon sekä Haukiputaan Annalankankaalle ja lisäksimyös keskustatoimintojen alueelle Oulun keskustaan, kuntakeskuksiin sekäaluekeskuksiin.47
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloPPPPalvelujen ja hallinnon alue on tarkoitettu yksityisille ja julkisille palveluille,hallinnolle, erikoistavarakaupalle ja työpaikoille. Erikoistavarakaupan suuryksikönsijoittaminen alueelle edellyttää hankkeen vaikutusten selvittämistä tarkemmansuunnittelun yhteydessä. Uusia palvelun ja hallinnon alueita on OulunRitaharjussa, Kaakkurissa sekä Kempeleen Honkasessa.6.1.3. LiikennejärjestelmäKehittämisen lähtökohtiaSeudun asukas- ja työpaikkamäärän sekä henkilöauton omistuksen kasvusta johtuen autoliikenteen määräkasvaa Oulun seudulla n. 1,5-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Suurimmillaan kasvu on Oulunsaloon johtavallaLentokentäntiellä, jonka liikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen <strong>2020</strong> mennessä.Maankäytön merkittävä kehittyminen tapahtuu jatkossa nykyisten kaavoitettujen alueiden ulkopuolella käyttöönotettavilla alueilla, kuten Kaakkuri, Hiukkavaara, Ritaharju Oulussa ja Linnakangas Kempeleessä, jolloinliikenne kasvaa erityisesti alueen päätie- ja katuverkolla. Oulun keskustassa liikenteen kasvu jäänee pienemmäksi,vajaaseen 30 %:iin, koska siellä maankäytön tehostumiselle ei ole vastaavia mahdollisuuksia.Liikenteen ruuhkautuminen näkyy selvimmin keskimääräisen nopeuden alenemisena. Autoliikenteen hidastuminennäkyy eniten työmatkaliikenteessä, joka keskittyy liikenteen huipputunneille.Oulussa merkittävimpien liikenneongelmien oletetaan syntyvän Oulun keskustan sisääntuloväylillä sekäOulujoen ylittävillä silloilla. Siltojen korkeaan liikennemäärään vaikuttaa se, että asukkaat ovat joen pohjoispuolellaja palvelut eteläpuolella. Myös keskustassa liikennöitävyys heikkenee, mikäli merkittävää parannustakeskustan hajanaiseen pysäköintiratkaisuun ei saada aikaiseksi. Joukkoliikenteen palvelutaso keskustassaheikkenee jopa muuta liikennettä voimakkaammin, mikäli sille ei pystytä toteuttamaan riittäviäetuisuuksia. Edellä esitetystä seuraa pahimmillaan keskustan vetovoimaisuuden heikkeneminen ja keskustatoimintojenvaluminen taajaman reuna-alueille hypermarkettien mukana.Oulun keskustan saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden heikkenemisen estämiseksi tarvitaan väylästönkehittämisen rinnalle liikennepoliittisia keinoja muiden kulkutapojen käytön edistämiseksi. Keskustassa onkuitenkin parhaat edellytykset kehittää muita liikkumismuotoja, kuten kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.Ydinkysymys liikennejärjestelmän toimivuudelle on, onnistutaanko joukkoliikenteen palvelutasoa parantamallavähentämään henkilöautoliikennettä.Oulun ulkopuolella liikenteen välityskyky riittää ennustetuillekin liikennemäärille keskimäärin hyvin. Kuitenkintyömatkaliikenteen huippuaikoina pääteihin liittymisessä ongelmat lisääntyvät synnyttäen tarvetta sekä liikkumistottumustenmuutoksiin että liittymäjärjestelyjen kehittämiseen. Tilannetta pahentaa se, että joukkoliikennehidastuu muun liikenteen mukana. Kunnissa suurimmat ongelmat syntyvät Oulunsalossa, jossa paitsiliikenteen kasvu on suurta myös liikenteen erityispiirteet, kuten lentokentän liikenne, aiheuttavat liikenteellisiäristiriitoja.Joukkoliikenne toimii nykyisin kohtuullisesti keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Sen sijaan keskustan läpisuuntautuvilla ja kehän suuntaisilla matkoilla joukkoliikenne ei pysty kilpailemaan kevyen ja henkilöautoliikenteenkanssa. Jatkossa maankäytön kasvun uskotaan antavan mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiseenja kasvu asettaa toisaalta haasteita mm. ’kehämäisen’ liikkumisen kasvaessa. Joukkoliikenteennykyisenkin kulkumuoto-osuuden säilyttäminen tulee vaatimaan ponnisteluja. Joukkoliikenteen mahdollisuuksiakuvaa hyvin esimerkki: jos puolet liikenteen kasvusta ohjautuisi joukkoliikenteeseen, merkitsisi sejoukkoliikennematkojen ainakin kolminkertaistumista nykyiseen verrattuna. Merkittävästi pienemmälläkinmuutoksella joukkoliikenne saisi sellaisen piristysruiskeen, joka mahdollistaisi sen kehittymisen omalla painollaannormaaleihin kysynnän ja tarjonnan lakeihin perustuen. Lisäkysynnän avulla esimerkiksi joukkoliikenteennopeutta voitaisiin merkittävästi kasvattaa, koska bussit saataisiin täyteen suppeammalla alueella.48
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloTodennäköisesti syntyisi myös mahdollisuuksia merkittävimpien asunto- ja työpaikka-alueiden välisiin nopeisiinpääväyliä hyödyntäviin joukkoliikenneyhteyksiin ainakin työmatkaliikenteen aikoina.Kevyen liikenteen asema on Oulussa perinteisesti vahva. Sitä puoltaa seudun tasainen maasto. Väylästönperusrakenteen ylläpito on keskeisin haaste. Kehittämistarvetta löytyy kevyen liikenteen liikkumistapojenmonipuolistuessa myös väylien laatutekijöissä. Kevyen liikenteen kulkumuoto-osuutta voitaneen edelleenkinkasvattaa kehittämällä korkeatasoisia yhteyksiä Oulun suuralueilta keskustaan ja alueiden välillä sekä kuntienvälisiä yhteyksiä. Suurimmat puutteet kevyen liikenteen osalta löytyvät Oulun keskustasta, jossa väylästöei ole riittävän jatkuvaa ja korkealaatuista.Oulun seutu kehittyy merkittävänä pohjoisimman Euroopan logistisena solmupisteenä. Tavaraliikenteensujuminen ja terminaalialueiden saavuttaminen edellyttää toimivaa tie- ja katuverkkoa. Oulun satamaa kehitetäänkoko ajan. Satama toimii ympärivuotisesti. Sataman aseman kehittäminen edellyttää satamaan johtavanväylän kehittämistä ja takuita satamaväylän pitämisestä auki läpi vuoden.Oulusta on hyvät lentoyhteydet Helsinkiin. Junayhteydet toimivat myös hyvin. Nopeajunaliikenteen ulottaminenOuluun on kuitenkin välttämätöntä yhteyksien parantamiseksi nykyaikaisiksi.Liikennejärjestelmä esitetään raportissa ’ Oulun seudun liikenne <strong>2020</strong>’. Seuraavassa esitetäänliikennejärjestelmän pääpiirteet.Liikenteen ydinstrategiaOulun seutua kehitetään pohjoisimman Euroopan keskuksena ja merkittävänä liikenteellisenäsolmukohtana. Kansainvälisien ja valtakunnallisten yhteyksien kehittämiseen luodaanedellytykset. Liikenneverkkojen ja -palvelujen taso toteutetaan niin, että ne luovat hyvätedellytykset asumiselle ja elinkeinotoiminnan kehittymiselle Oulun seudulla. Yhdyskuntarakenteenkehittämisen yhtenä lähtökohtana on liikennetarpeen vähentäminen ja joukkoliikenteentoimintaedellytyksiä tukeva tiivis nauhamaisuus. Liikennejärjestelmää kehitetään tietoyhteiskunnantuoman uuden toimintakulttuurin suomat haasteet sekä mahdollisuudet huomioiden.Oulun seudun rakenne tukeutuu sormimaisesti sijoittuviin pääteihin. Päätiestöä täydentävätkehämäisinä väylinä Joutsentie sekä Poikkimaantien ja Raitotien muodostama kehä. Liikennejärjestelmänkehittämisessä painotetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisenlisäksi päätie- ja pääkatuverkon sujuvuuden varmistamista. Pääteistä kiireellisimpänä kehitetäänvaltatietä 20 Oulun alueella. Oulun seudun tärkeintä pääväylää valtatietä 4 kehitetäänosana lentoasemalta yliopistolle ulottuvaa ’Oulun seudun laatukäytävää’. Erityinen tavoite onkasvattaa joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kulkumuoto-osuutta.Tie- ja katuverkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan koko seudulla. Liikenneväyliä ylläpidetäänja kehitetään elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeet huomioon ottaen. Ensisijaisestikeskitytään olevan verkon ylläpitoon ja sen kapasiteetin täysmittaiseen hyödyntämiseen mm.telemaattisia apuvälineitä käyttämällä. Uusia yhteyksiä toteutetaan uusien maankäyttöalueidenkäyttöönoton edellyttämässä laajuudessa.Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuutta koko liikenteestä kasvatetaan. Tämä edellyttäätiivistä ja ehyttä yhdyskuntarakennetta. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannetaan palvelutasoaparantamalla mm. lisäämällä nopeaa erityisesti työmatkaliikennettä palvelevaatarjontaa, kehittämällä liityntä- ja vaihtoyhteyksiä sekä säilyttämällä matkustamisen hintaedullisena. Oulun keskustassa joukkoliikenteen sujuvuutta parannetaan toteuttamalla joukkoliikennekatu.Kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta parannetaan. Kevyen liikenteenkäyttöä pyritään lisäämään nykyisen kevytliikenteen väylästön erityisesti työmatkaliikenteenhuomioivalla ylläpidolla sekä täydentämällä väylästöä uusilla, suorilla ja nopeilla yhteyksillä.49
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKuva: Liikennemäärä vuonna 2000 / liikenne-ennuste vuodelle <strong>2020</strong>.50
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloEri kulkumuotojen muodostamien matkaketjujen sujuvuutta parannetaan liityntäyhteyksiä,terminaalitoimintoja ja tiedottamista kehittämällä.Infrastruktuurin kehittämisessä otetaan huomioon tavaraliikenteen tarpeet, logistiikan toimintaverkostonkehittäminen sekä informaatioteknologian mahdollistamien uusien toimintamallienja järjestäminen kehittäminen.Liikenneturvallisuutta ja liikkumisen esteettömyyttä parannetaan fyysisten toimenpiteidensekä liikenteen ohjaukseen, tiedottamiseen ja asennekasvatukseen liittyvin keinoin. Esteettömyysnäkökulmaotetaan mukaan myös väylästöjen hoidossa ja investoinneissa.Päätie- ja pääkatuverkkoOulun seudun tie- ja katuverkon rungon muodostavat valtatiet 4, 20 ja 22. Kiireellisintä onvaltatien 20 kehittäminen Oulun alueella. Valtatien kehittäminen Kiimingissä vaatii Kiiminginkirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä tiestä laaditun suunnitelman tarkistamistasiten, että valtatietä kehitetään nykypaikalla keskustan kohdalla ja Jäälin kohdalla tiesiirretään nykyisen tien länsipuolelle. Oulun seudun tärkeintä pääväylää valtatietä 4 kehitetäänOulun kohdalla ja Oulusta aina Iihin saakka. Valtatie 22 vaatii kehittämistä Joutsentienja Iinatin välillä.Lentokentäntietä parannetaan nykyisellä paikalla, jossa se pyritään pitämään mahdollisimmanpitkään. Tähän vaikutetaan mm. joukkoliikennejärjestelmän kehittämisellä. Yleiskaavassavaraudutaan kuitenkin uuden lentokentäntien rakentamiseen.Oulun keskustan ja sen sisääntuloteiden ruuhkautuminen pahenee. Saavutettavuuden turvaamiseksitoteutetaan keskustan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelmassa (MALI) esitettyjätoimenpiteitä sekä parannetaan keskustan sisääntuloteiden toimivuutta kaista- ja liikennevalojärjestelyillä.Hiukkavaaran rakentuminen edellyttää Poikkimaantien sillan rakentamista joen yli. Hiukkavaarantoimiminen aluekeskuksena edellyttää myös yhteyttä valtatielle 20. Muita uusia kehämäisiäyhteyksiä Oulun seudun yhdyskuntarakenne ei edellytä toimiakseen.Uutena yhteytenä tulee toteutettavaksi myös yhteys Kuusamontieltä Alakyläntielle uudenseudullisen jätteenkäsittelylaitoksen toteuttamisen vuoksi.Virpiniemi on seudullinen virkistysalue. Seudun yleiskaavaehdotuksessa esitetään tieyhteydenkehittämistä Kellon keskuksen kautta suoraan Virpiniementielle.Hailuodon yhteyttä esitetään kehitettäväksi.Yleiskaavassa tiet on esitetty seuraavin merkinnöin:Moottoritie. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on selvitettävä tien melualueenlaajuus.Valtatie/kantatie. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on selvitettävä tien melualueenlaajuus.Muhoksen kohdalla varaudutaan valtatien siirtoon. Yleiskaavakartalla 1/1 linjauson esitettymerkinnällä ohjeellinen tielinjaus.51
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloSeututie/pääkatu.Yhdystie/alueellinen pääväyläOleva ja uusi eritasoliittymä.Uudet tiet ja linjat.Merkittävästi parannettava tieosuus.Kävely ja pyöräilyTieliikenteen yhteystarve merkinnällä on esitetty moottoritievaraus seudunrajalta Iin suuntaan sekä Hailuodon ja mantereen välinen yhteys, jonka kiinteänliikenneyhteyden kehittämisedellytykset on selvitettävä ympäristövaikutustenarviointimenettelystä annetun lain mukaisella menettelyllä. Nykyisen yhteydenkorvaaminen kiinteällä yhteydellä edellyttää oikeusvaikutteisen osayleiskaavanlaatimista.Kevyen liikenteen pääverkko on luokiteltu kolmeen luokkaan 1) laadukas seutureitti, 2) seutureittija 3) pääreitti. Väylästön luokittelu otetaan huomioon väylien hoidossa, kunnossapidossaja parantamisessa.Kevyen liikenteen pääverkkoa täydennetään puuttuvilta osiltaan. Kuntakeskusten väliset kevyenliikenteen väylät rakennetaan valmiiksi. Puuttuvia osia on väleillä Oulu-Muhos, Kempele-Tyrnävä,Kempele-Liminka, Liminka-Lumijoki ja Oulu-Ii.Uutena elementtinä kevyen liikenteen väylästöä täydennetään nopeamman pyöräilyn mahdollistamillaväylillä. Tuirasta Haukiputaan suuntaan tehdään väylä rakenteen ja merenrannanväliin antamaan mahdollisuuksia nopeampaan ja turvallisempaan liikkumiseen kuin mitänykyisellä osin kaavateitä hyödyntävällä yhteydellä on mahdollista. Kevyen liikenteen väylääOulun kasarmialueelta radan vartta Intiön, Raksilan, Nokelan kautta Kaakkuriin ja edelleenKempeleeseen kehitetään vaiheittain.Joen yli rakennetaan kaksi uuttaa kevyelle liikenteelle tarkoitettua siltaa. Erkkolan ja Poikkimaantiensiltojen välinen silta lyhentää pyörä- ja kävelymatkaa Hiukkavaarasta keskustaanyli kilometrin.Kevyen liikenteen väylästön kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon yhteydet linjaautopysäkeille.Pyöräpysäköinnin järjestämiseen panostetaan pysäkkien lisäksi keskustoissa.Kevyen liikenteen pääverkko esitetään teemakartalla 1/2 merkinnällä kevyenliikenteen pääverkko.52
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloJoukkoliikenneOulun seudun joukkoliikennejärjestelmä perustuu jatkossakin linja-autoliikenteeseen.Oulun seudulla kasvatetaan joukkoliikenteen käyttöä niin, että jopa sen kulkumuoto-osuuskasvaa. Tavoiteltavaan kulkumuoto-osuuden kasvuun ei päästä ilman palvelutason parantamista.Palvelutasoa parannetaan- lisäämällä vuorotarjontaa: erityisesti nopeita suoria yhteyksiä, hyödynnetään Pohjantietä- toteuttamalla joukkoliikenne-etuisuuksia kuten joukkoliikennekatu Oulun keskustaan,joukkoliikennekaistoja, etuisuuksia liikennevaloissa- kehittämällä lippujärjestelmää ja pitämällä lippujen hinnat edullisina- lisäämällä pysäkkikatoksia ja pyörien pysäköintimahdollisuuksia pysäkeilläJoukkoliikenteen tarjontaa lisätään erityisesti joukkoliikenteen tärkeimmissä kehittämiskäytävissä.Joukkoliikenteen mahdollisuuksien kannalta maankäytön kehittäminen on avainasemassa.Rakennetta tiivistetään ja eheytetään, jotta joukkoliikenteen vuorotarjontaan on järkevääpanostaa. Tiivistämiselle ja eheyttämiselle tulee antaa erityinen painoarvo joukkoliikenteenkehittämiskäytävien vaikutusalueilla. Vuorotarjonnan lisääminen on yksi keino saadalisää matkustajia.Oulun seudulla tulee lähivuosina ratkaistavaksi joukkoliikenteen hoitomalli. Joukkoliikennevoidaan joutua kilpailuttamaan. Tämä vaatii kunnilta resursseja ja voi toisaalta antaa mahdollisuuksiajoukkoliikennejärjestelmän voimakkaaseen kehittämiseen.Perinteistä linja-autoilla hoidettavaa joukkoliikennettä täydennetään Oulun keskustassa jasen lähialueella Cityliikenteellä ja muualla seudulla erilaisilla palveluliikennejärjestelmillä.Lähtökohtana on, että Oulun seudulla on koko alueen kattava joukkoliikennejärjestelmä.Joukkoliikenteen osuutta kaukoliikenteessä pyritään lisäämään kehittämällä erityisesti liityntäyhteyksiensujuvuutta. Liityntäyhteyksiä lentoasemalle ja rautatieasemalle kehitetään, paikallisliikenteeneri muotojen sekä lähi- ja kaukoliikenteen yhteen kytkentää vahvistetaan liityntäpysäkkejäkehittämällä ja liikennöintiaikatauluja yhteen sovittamalla.Joukkoliikenteen terminaaliverkkoa kehitetään niin, että jokaisessa kunnassa toimii liikenteellinensolmupiste, jossa seudullisen ja paikallisen liikkumisen eri muodot tai ainakin tieto liikennepalveluistakohtaavat. Kehittäminen painottuu toimintojen kehittämiseen. Oulun kaupungissamatkakeskusta kehitetään matkakeskussuunnitelman mukaisesti. Oulun keskustaantoteutettavalle joukkoliikennekadulle toteutetaan varusteltu vaihtoterminaali. Myös muuttärkeimmät vaihtopysäkit luokitellaan ja varustelutasoa parannetaan.Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavat katuyhteydet Talvikangas – Hönttämäki,Linnanmaa – Kuivasranta (Kaitoväylä – Raitotie) toteutetaan.Yleiskaavakartalla 1/1 on esitetty joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve.Käytävän varrella joukkoliikenteen reitit on johdettava seudunkeskusten kautta. Kehittämiskäytävän varteen sijoittuvaa yhdyskuntarakennettaon tiivistettävä ja kehittämiskäytävän varrella on järjestettävä hyvät ja turvallisetkevytliikenneyhteydet joukkoliikennepysäkeille sekä ympäröiville viheralueille.53
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloRaideliikenneOulun seudun yhdyskuntarakenne ei mahdollista raideliikenteen hyödyntämistä seudun sisäisessäliikkumisessa.Oulu – Seinäjoki rataosuus muutetaan nopean raideliikenteen radaksi. Yleiskaavassa onvarauduttu kaksoisraiteen rakentamiseen. Kaksoisraiteen rakentaminen ei edellytä uusiaaluevarauksia. Kaavoissa on säilytetty varaukset osalle nykyisistä teollisuusraiteista. Raideliikenteenhyödyntämismahdollisuuksia Oulun sisäisessä liikkumisessa ei ole seudun yleiskaavallasuljettu pois, mutta raideliikenteellä ei ole taloudellisia toimintaedellytyksiä Oulunseudun sisäisessä liikkumisessa.LiikenneturvallisuusYleiskaavakartalla rautatie on esitetty merkinnällä päärata ja liikennepaikka.Rautatien aiheuttaman melun ja tärinän määrää ei ole yleiskaavatyön yhteydessäselvitetty. Tästä johtuen rautatien aiheuttaman melun ja tärinän määrä onselvitettävä radan lähialueelle sijoittuvan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä.Liikenneturvallisuutta parannetaan seudullisella yhteistyöllä tienpidon, tutkimuksen, koulutuksen,tiedottamisen ja valistuksen keinoin. Liikenneturvallisuusasioiden hoito organisoidaanseudullisesti. Liikenneturvallisuuden painoarvoa eri ratkaisujen valintaperusteena lisätään.Liikkumisen turvallisuuteen panostetaan kehittämällä liikkumisympäristöä asuntoalueilla jakeskustoissa entistä enemmän pyöräilyn ja jalankulun ehdoilla. Väylien turvallisuutta parannetaanliikennevalojärjestelmää ja liittymiä kehittämällä. Kevyen liikenteen ja autoliikenteenristeämiskohtia parannetaan pääväylillä alikulkuja toteuttamalla, alempiasteisilla väylillä keinoinaovat mm. saarekkeet ja korotetut suojatiet. Viime kädessä liikkumiseen vaikutetaannopeusrajoituksilla. Liikkumisen ympäristön pitää olla kuitenkin nopeusrajoitusta tukevaa.Liikenteen haitatLiikenteen haittakysymyksissä maankäytön sijoittaminen on avainasemassa. Liikennemelunaiheuttamia haittoja vähennetään myös kehittämällä kevyen liikenteen olosuhteita ja joukkoliikennettä.Meluhaittojen hallittavuuteen pyritään tekemällä pääväylät sujuviksi, jotta liikennettävoidaan keskittää niille. Pääväylillä meluhaitat ovat paremmin hallittavissa mm. rakenteellisinratkaisuin.Asuntoalueilla melun vähentämistavoitetta tuetaan kehittämällä liikkumisympäristöä niin, ettänopeustasot pysyvät alhaisina.Ouluun on laadittu tieliikenteen meluntorjuntaohjelma, jossa on arvioitu sekä nykyiset ettätulevat liikennemelualueet sekä tehty suositus meluntorjunnan toteuttamiseksi. Meluntorjuntatoimillamahdollistetaan asuminen hyvinkin lähellä liikenneväyliä.Kansainväliset ja valtakunnalliset yhteydetYhteyksien toimivuuteen Oulusta ja Ouluun vaikutetaan kaikin keinoin. Ouluun tavoitellaannopeajunaliikennettä. Tämä edellyttää pääradan parantamista Tampereelta Seinäjoen kautta54
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloOuluun. Oulun seudulla tämä tarkoittaa myös tasoristeysten poistamista Oulusta etelään.Itäradan sähköistäminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian.Junaliikenteen toimintaa tuetaan järjestämällä junille hyvät liityntäyhteydet kaikista seudunkunnista. Oulun matkakeskusta kehitetään tärkeänä matkustajaliikenteen solmukohtana.Tieyhteys Oulun lentoasemalle pidetään liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa. Joukkoliikenneyhteydetlentoasemalle turvataan koko kaupunkiseudulta. Kaavoituksella turvataanedellytykset lentoaseman ja sen ympäristön kehittämiselle kansainvälisestikin laatuvaatimuksettäyttäväksi asemaksi ja logistiseksi solmupisteeksi.Oulun satamasta kehitetään Perämeren keskeinen metsäteollisuuden ja konttiliikenteen satama.Sataman ympärivuotinen käyttö turvataan. Satamaan johtavaa väylää kehitetään liikennetarpeenmukaan.Yleiskaavakartalla matkakeskus on esitetty merkinnällä linja-autoasema/julkisen liikenteen vaihtopaikka/matkakeskus.LLLentokenttä on esitetty yleiskaavakartalla merkinnällä lentoliikenteen alue.LogistiikkaOritkaria kehitetään niin seudullisena kuin kansainvälisenä logistisena solmupisteenä. Ensimmäisinäkehittämisvaiheina ovat yhdistettyjen kuljetusten terminaalin toteuttaminen jasataman päälaiturin jatkaminen.Oulun seudun kuntien logistiikkayhteistyötä lisätään kuljetus- ja varastointikustannusten vähentämiseksi.Oulun keskustan huoltoliikennejärjestelmää kehitetään.LTAOritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalialue on osoitettu yleiskaavakartallamerkinnällä tavaraliikenteen terminaalialue.LSSataman alue on osoitettu yleiskaavakartalla merkinnällä satama-alue.Lentoliikenteen alueelle on varattu yleiskaavassa logistiikka-alue, jolla voidaankäsitellä lentorahtia. Logistiikka-alueeseen sisältyy myös lentoliikenteen tavarankäsittelyynliittyvää yritystoimintaa.55
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo6.1.4. Suojelu- ja virkistysalueetSuojelualueet ja niitä koskevat merkinnät on kuvattu kohdassa 3.4.7.Virkistysalueitten nykytilanneOulun seudun merkittävimmät virkistys- ja vapaa-ajanalueet ovat seuraavat:HailuotoPohjoisranta, Isomatala - Maasyvänlahti,Kirkkosalmi, Pökönnokka, PölläHaukipudasVirpiniemi Isoniemi, Halosenniemi-Härysenniemi, Haukiputaan edustan saaret,Kalimenojan suisto, Kiiminkijoen suisto,Martimojoen samoilualueKempeleHonkanen, MourunginjärviKiiminkiKiiminkijoki, Koitelinkoski, Kiimingin lettoalueMuhosOuluHietasaari, Oulujoen suisto, Oulun edustansaaret, Kraaseli, ja Pramiinit, Sanginjoenretkeilyalue, TurkansaariOulunsaloAkionsaari, Varjakka, Liminganlahti, Salonselänharju,PapinjärviMuhos- ja Poikajoen laaksot, PyhäkoskenLemmenpolku, Rovastinsaari - KestinsaariNykyisin seudullisessa virkistyskäytössä olevat alueet ovat yleensä hyvin saavutettavissa, laajoja, kauniita jaluonnonympäristöltään merkittäviä ja omaperäisiä alueita, joista monilla on laadukkaita ja monipuolisia palveluja.LähteetOulun kaupunkiseudun virkistys ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma. VIVA. Ouluseutu. Sarjan:o 8. 1998.Seudullinen virkistysalueverkosto täydentyy uusilla alueilla ja reiteillä ’Oulun kaupunkiseudunvirkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelmassa’ – VIVAssa luotujen periaatteiden pohjalta.Tavoitteena on, ettei virkistys- ja vapaa-ajan alueille sijoiteta rakentamista, joka on ristiriidassavirkistys- ja vapaa-aikatoimintojen kanssa.Viherverkostoa kehitetään nykyistä yhtenäisemmäksi muodostamalla viheralueista Oulujoensuisto keskipisteenä virkistys- ja vapaa-ajanalueiden verkosto, johon kuuluvat Virpiniemi,Kiiminkijoen suisto, Kiiminkijoki Koitelinkoskelle asti, Koitelinkosken, Sanginjoen ja Honkasenalueet, Salonselkä sekä Akionsaari, Akionlahti – Varjakka. Kehä jatkuu vesireittinä sekä Ou56
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalolunsalon, Oulun ja Haukiputaan edustan saarien, Hailuodon sekä ranta-alueen muodostamanakokonaisuutena Virpiniemeen asti.MARTIMOJOENALUEKIIMINKIJOENSUISTOVIRPINIEMIKOITELIN-KOSKIPERÄMERENSAARETVirkistysalueverkoston osana ovat myös maa- ja metsätalousvaltaiset alueet,joilla erityistä on ulkoilun ohjaamistarvetta. Nämä alueet on tarkoitettu maa-SANGIN-JOKIOULUJOENSUISTOHAILUOTOAKIOVARJAKKASALONSELKÄLIMINGAN-LAHTIHONKANENLEPPINIEMI –KORKALAN-VAARAKuva:VIVAverkoston merkittävimmätalueet ja niiden väliset yhteydet.Tavoitteena on myös yhtenäinen viheralue Sanginjoen alueelta Heikinharjun, Pyykös- ja Kuivasjärvenalueiden kautta Piimäperä–Rajahaudan alueelle. Erillisviheraluekohteina kehitetäänHaukiputaan Martimojoen, Kempeleen ja Oulunsalon Liminganlahden aluetta sekä Hailuodontaajama-alueiden ulkopuolisia alueita. Muhoksen Leppiniemi-Korkalanvaaran alueliittää Oulujoen ranta-alueen sekä seudun yleiskaava-alueen ulkopuolisen Rokuan alueenyhtenäiseksi virkistys- ja vapaa-ajan alueiden kokonaisuudeksi.VVirkistysalueena ovat kuntien kaavoissa tai muissa suunnitelmissa esitetyt virkistyskäyttöönvaratut alueet, jotka asuinalueita lähellä olevan sijaintinsa puolestasoveltuvat osaksi seudullista virkistysalueverkostoa. Koska alueet ovattärkeä osa seudullista virkistysalueverkostoa, alueet on suunniteltava ja toteutettavasiten, että niiden mahdollistama toiminta tukee ja täydentää muita seudullisiavirkistys- ja vapaa-ajanpalveluita.Oulujoen suiston kaupunkipuisto on alue, jolla on erityisiä maisemallisia,historiallisia, kaupunkikuvallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Jatkosuunnittelussa jahoidossa on varmistettava, että puiston erityiset arvot säilyvät.MU57
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsaloja metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätalouskäyttööntarkoitettuja rakennuksia ja rakennelmia sekä tarvittaessa myös retkeily- jaulkoilureittejä taukopaikkoineen. Yleiskaavassa ei esitetä taukopaikkojen sijaintiavaan niiden sijainti samoin kuin reittien tarkempi sijainti ratkaistaan kuntakohtaisellatätä yleiskaavaa tarkemmalla suunnitelmalla.Alue on osa seudun virkistys- ja vapaa-ajan verkostoa, mistä johtuen metsääon hoidettava sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Alueen metsänkäytössäsovelletaan Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksia ja laaditaan tiloittaisetmetsäsuunnitelmat.MYMAOulujokilaaksossa on maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiäympäristöarvoja. Alueet on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön, asuinrakennuksianiille ei saa rakentaa. Alueelle voidaan kuitenkin rakentaa maa- jametsätalouskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakennelmia. Alueilla ei saatehdä maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, kaataa puita tai tehdä muitanäihin verrattavia toimenpiteitä (MRL 128 § mukainen toimenpiderajoitus).Virkistys- ja vapaa-ajanalueiden verkostossa maisemallisesti arvokkailla peltoalueillaon maisemakuvaa monipuolistava tehtävä. Alue on tarkoitettu maatalouskäyttöön.Peltojen säilyminen viljeltynä on maiseman kannalta ensiarvoisentärkeää. Alueelle voidaan rakentaa maatalouskäyttöön tarkoitettuja rakennuksiaja rakennelmia.Viheryhteysverkoston eri osien välillä on yhteystarpeita, jotka yleiskaavakartallaon osoitettu merkinnällä viheryhteystarve. Yhteystarve on tarkoitus toteuttaareittinä, joka soveltuu patikointiin ja hiihtämiseen. Yleiskaavassa osoitettu reitinpaikka on yleispiirteinen ja paikka ratkaistaan tätä yleiskaavaa yksityiskohtaisemmissakuntien suunnitelmissa.RLoma- ja matkailualueena ovat loma-asunto- ja ryhmäpuutarha-alueet. Rakentaminenperustuu näillä alueilla kuntien omiin yksityiskohtaisempiin oikeusvaikutteisiinosayleiskaavoihin tai asemakaavoihin. Alueen suunnittelussa onturvattava kevytliikenteen pääsy ranta-alueille sekä ympäröiville vapaa-alueille.M-1Ranta-alueen osat, joille on lomarakentamisen paineita tai jotka on osoitettuloma-asuntokäyttöön kuntien oikeusvaikutuksettomissa yleiskaavoissa, onosoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue. Näiden alueidenmaankäyttö ratkaistaan kuntakohtaisella asemakaavalla tai yksityiskohtaisellaoikeusvaikutteisella osayleiskaavalla. Ennen oikeusvaikutteisen osayleiskaavanlaatimista, lupaharkinnan perusteena voi olla nykyinen voimassa oleva oikeusvaikutuksetonosayleiskaava. Tämän yleiskaavan perusteella ranta-alueella eivoi poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta.Myös näillä alueilla on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huolehdittavasiitä, että yleiset kulkuyhteydet rantaan ja ympäröiville vapaa-alueillesäilyvät.58
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloRMRMSeudun kuntien kaavoissa olevat virkistys- ja matkailukohteet Hailuodon Marjaniemi,Kiimingin Koiteli, Oulun Hietasaari sekä Oulunsalon Varjakka on esitettymatkailupalvelujen alueena. Haukiputaan Murtoperään ja Kempeleen Ouluntulliinon osoitettu uudet aluevaraukset, joilla voi olla matkailua palvelevaa toimintaa.Lisäksi Murtoperän altaat on esitetty virkistys- ja matkailukohde merkinnälläteemakartalla1/2.Virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet on esitetty yleiskaavan teemakartalla 1/2.Seudun luonnonympäristöltään merkittävät kohteet on esitetty merkinnälläluontokohde.Virkistykseen ja retkeilyyn soveltuvat merkittävät kohteet on esitetty merkinnällävirkistys- ja matkailukohde.Maisemallisesti merkittävät seudulliset kohteet on esitetty merkinnällä maisemakohde.Seudun virkistäytymisen kannalta merkittävät uimarannat ja venesatamat onmerkitty teemakartalle kohdemerkinnällä seudullisesti merkittävä uimarantaja seudullisesti merkittävä venesatama.Seudun moottorikelkkareitistö on osoitettu merkinnällä moottorikelkkailunpääverkko. Moottori-, valta-, kanta- tai rautatien sekä moottorikekkareitin risteämäkohtarakennetaan turvalliseksi esimerkiksi alikulkutunnelin avulla.59
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo6.1.5. Seudulliset hankkeetNykytilanneIinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot on tarkoitus siirtää uuteen paikkaan vuosina 2004 – 2007. Moottoriurheilukeskuksenvaihtoehtoisina sijoituspaikkoina on tarkasteltu neljää eri sijaintipaikkaa. Moottoriurheilusijaintipaikkaaselvitellyt työryhmä esittää uudeksi sijaintipaikaksi Ylikiimingin Kokkokangasta.LähteetOulun kaupunki & Tielaitos. Selvitys seudullisen moottoriurheilukeskuksen sijoituspaikasta.Ouluseutu. Sarja no 15.3Moottoriurheilukeskuksen yhteyteen sijoittuu moottoriurheilun lisäksi harrasteilmailutoimintaa,ampumarata sekä mahdollisesti myös muita harraste- ja viranomaistoimintoja.Tämä monitoimikeskus sijoittuu yleiskaava-alueen ulkopuolelleYlikiimingin Kokkokankaalle. Yleiskaavassa monitoimikeskus näkyy symbolinasekä monitoimikeskuksen melualueena. Yleiskaavaa laadittaessa moottotarkkaatietoa, mistä johtuen yleiskaavassa esitetty melualueen laajuus on likimääräinen.Melualueen rajaus tarkentuu yksityiskohtaisessa suunnittelussa.NykytilanneÄimäraution eläinurheilukeskuksessa on ravirata, ratsastustallit, maneeseja, eläinklinikka sekä hevostarvikekauppa.Alue toimii ravi- ja ratsastusurheilutoiminnan lisäksi hevosten harjoituspaikkana. Myös Virpiniemessäon ravirata, ratsastustalleja sekä muuta eläinurheilutoimintaa.2Seudun yleiskaavassa osoitetaan Virpiniemi mahdollisena kehitettävänäeläinurheilukeskuksen sijoituspaikkana. Eläinurheilukeskus on pääasiassahevosurheilua varten varattava alue, joka tarvitsee tilaa noin 50 ha. Vaihtoehtoisenasijaintipaikkana eläinurheilukeskukselle pidetään tämän yleiskaavaalueenulkopuolelle sijoittuvaa Liminkaa.NykytilanneOulun seudun jätteet käsitellään Ruskossa alueella, joka täyttyy vuoteen <strong>2020</strong> mennessä. Ruskossa jatketaanjätteen käsittelyä jossakin muodossa vielä vuoden <strong>2020</strong> jälkeenkin.1Yleiskaavassa varaudutaan uuden jätteen lopusijoituspaikan sijoittamiseenAlakyläntien varteen Kalimenojan pohjoispuolelle.Yleiskaavassa ei ole esitetty varauksia tuulivoimaloita varten, koska maakuntakaavaan liittyvätuulivoimaloiden sijoittamista kosekeva selvitystyö on ollut kesken yleiskaavaehdotustalaadittaessa. Perämeren rannikon tuulivoimaloiden aluevaraukset ja vaikutukset selvitetäänjatkossa erillisellä osayleiskaavalla.60
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo6.1.6. Erityis- ja selvitysalueetEYhdyskuntateknistä ja energiahuoltoa palvelevat laitokset on esitetty yleiskaavakartoillamerkinnällä erityisalue. Teemakartalla 2/2 on esitetty alueella olevatlaitokset symbolein.EnergiahuoltoFingrid Oy on suunnittelee uuden 400 kV:n voimajohdon rakentamista Muhoksen Pyhäkoskenvoimalaitokselta Tornion seudulle ja edelleen Ruotsiin. Voimajohdon linjauksesta laadittiinkolme vaihtoehtoa vuonna 2000. Vaihtoehtojen vaikutukset on arvioitu ja arvioinnin tuloksenaon päädytty linjan toteuttamiseen vaihtoehdon C mukaisesti. Uusi johtolinja ylittää Natura2000 verkostoon kuuluvan Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuon. Vaikka suojelualueella on joaiemmin voimalinja, edellyttää uuden linjan rakentaminen Natura-arvioinnin tekemistä ennenjohtolinjan toteuttamista. Tämän lisäksi alueen rakentamisedellytykset on selvitettävä ympäristövaikutustenarviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki) mukaisella menettelyllä., koskatehty selvitys ei ulottunut Muhoksen Pyhänkosken eteläpuoliselle alueelle.Nykyiset ja suunnitellut 110 kV:n ja 400 kV:n voimajohdot on esitetty yleiskaavanteemakartalla 2/2.Toppilan voimalaitos on esitetty teemakartalla 2/2 merkinnällä lämpövoimala.VesihuoltoOulun kaupungin on tarkoitus siirtyä vedenhankinnassa pintaveden käytöstä pohjavedenkäyttöön. Tavoitteena on tuottaa Viinivaarasta hyvälaatuista pohjavettä siten, että se kattaavuoden <strong>2020</strong> ennustetun keskikulutuksen 35 000 m 3 /vrk.Viinivaarasta Ouluun suunniteltu päävesijohto on osoitettu teemakartalla 2/2.Teemakartalla 2/2 on osoitettu myös seuraavat merkinnät:Kuntien väliset nykyiset ja suunnitellut vedentoimituskapasiteetit.Seudun vesihuollon kannalta tärkeät pohjavedenottamot.61
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKuntien väliset nykyiset sekä suunnitellut siirtoviemärit..JätehuoltoSeudun kannalta tärkeät jäteveden käsittelylaitokset.Teemakartalla 2/2 on esitetty myös Ruskon nykyinen sekä Alakyläntien varteensuunniteltu jätteenkäsittelyalue merkinnällä jätteen loppusijoituspaikka. Kiiminginkunnan nykyinen jätteenkäsittelyalue sijaitsee alueella, joka soveltuumyös nykyistä laajempaan toimintaan. Alue on esitetty yleiskaavassa jätteenkäsittelypaikkana,jonka asema seudullisessa jätehuollossa tarkentuu ajanmyötä.Maa-ainesten ottoOulun seudun merkittävin tulevaisuuden maa-ainesten ottoalue sijoittuu Vasikkasuolle.Alueen maa- ja kiviainesvarojen arvioidaan riittävän 50 – 100 vuodentarpeeseen. Alueelle on laadittu maa-ainesten ottosuunnitelma. Suunnittelualueon merkitty yleiskaavakartalle 1/1 merkinnällä maa-ainestenottoalue. Alueenmaankäytön tarkempi järjestäminen ratkaistaan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla.EOHaukiputaan ja Oulunsalon seudullisesti merkittävät maa-ainestenottoalueetpuolestaan on merkitty yleiskaavakartalle aluevarauksena, joka perustuu kunnanvaltuustojenhyväksymiin maa-ainestenottosuunnitelmiin, jotka ovat myöslupaharkinnan pohjana.Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi yleiskaavassa on esitetty seuraavat aluevarausmerkinnät:EAOulun seudun ampujien käytössä olevat alueet Kiimingissä ja Oulunsalossa onesitetty merkinnällä ampumarata-alue.E-1Haukiputaan merivartioston alue Virpiniemessä on esitetty merkinnällä erityisalue.EHSE-1SE-2Seudun hautausmaista osa on esitetty merkinnällä hautausmaa-alue. Osahautausmaista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle tai maa- ja metsätalousalueelle.Oulun kaupungin Vihreäsaari ja sen läheisyydessä olevien Öljy-, Hevos-, Heinä-,Varsa, Virran- ja Sonnisaari ovat selvitysalueena, jonka maankäyttö ratkaistaanmyöhemmin erillissuunnitelmalla.Haukiputaan Murtoperän maankäyttö ratkaistaan yleiskaavan laajennustyönyhteydessä tehtävän seudullisen, valtatie 4:n eritasoliittymien lähialueidenmaankäytön vaikutuksia tarkastelevan selvityksen perusteella.62
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloM-2WOulun kaupungin Hiukkavaarassa Puolustuslaitoksen hallinnassa olevat alueeton esitetty yleiskaavakartalla merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue.Meri sekä seudun merkittävimmät järvet ja joet on esitetty merkinnällä vesialue.63
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo7. Yleiskaavan vaikutusten arviointi7.1. Vaikutusten arviointiVaikutusten arviointi on ohjannut yleiskaavan laadintaa koko yleiskaavaprosessin ajan. Rakennemallivaiheessarakennemallien vaikutukset arvioitiin maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoidentoimesta. Rakennemallivaiheen vaikutusten arviointi on esitetty väliraportissa3 ’Rakennemallit ja niiden arviointi’. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista on tämänselostuksen kohdassa 5.1.Yleiskaavaluonnoksen ollessa nähtävillä, luonnoksen vaikutuksia arvioimaan koottiin eri alojenasiantuntijoista koostuva raati. Asiantuntijaraadin jäsenet arvioivat laadittua luonnostaomasta näkökulmastaan ja esittivät arviointinsa suullisesti raadin kokoontumisten yhteydessäsekä kirjallisesti työskentelyn päätteeksi. Yleiskaavaluonnoksesta jätetyn palautteesta tehtyjenjohtopäätösten kanssa samanaikaisesti tehtiin luonnoksen vaikutusten arvioinnista allaesitetyt johtopäätökset. Vaikutusten arvioinnit on esitetty kokonaisuudessaan väliraportissa4b ’Vaikutusten arviointi sekä luonnoksen palaute’.7.1.1. Yhteenveto yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnistaRakennettu ympäristöYhdyskuntarakenneVaikutuksen arvioinnissa yhdyskuntarakenteen tiivistämispyrkimystä pidetäänoikeana lähtökohtana. Arvioinneissa todetaan, että yhdyskuntarakenteen ns.sormimalli on yhdyskuntarakenteellisesti perusteltu tiettyyn rajaan asti. Sormimallinetuna pidetään sitä, että rakennetun ja rakentamattoman alueen rajauson yleensä selkeä, rakennetun alueen maankäyttö muodostuu riittävän tehokkaaksi,yhteydet keskustaan on helppo järjestää, kunnallistekniikka on keskitetystiedullista totuttaa ja kunnossapitää, joukkoliikenne on järjestettävissä järkevällätavalla ja yhteydet asunnoista virkistysalueille muodostuvat lyhyiksi.Myönteisenä nähdään myös, että väylien varrella olevat pienemmät keskuksetsaavat uutta tukea.’Sormimallin’ haittana mainitaan sormelta sormelle suuntautuva liikenne, jokatapahtuu mallissa aina keskustan kautta. Sormimallia kehittämällä ei voidapoistaa tätä sormien välisen liikenteen tarvetta. Sormimallissa kielteisenä piirteenänähdään myös kaupunkiseudun vaikutusalueen venyminen pääväyliensuunnassa, mikä merkitsee matkojen pitenemistä. Negatiivisena vaikutuksenamainitaan myös se, että vaikka joukkoliikenteen mahdollisuudet ja käyttäjienmäärä kasvaakin, niin tehokkailla väylillä myös henkilöauton käyttäjien määräkasvaa. Arvioinneissa ’sormimallin’ heikkoutena mainitaan myös se, että sormienvälisille viheralueille suuntautuu rakentamispaineita. Jos välialueille rakennetaan,sormimallin etuudet katoavat.Arvioinneissa todetaan, että joukkoliikennekaupungin toimivuuden edellytyksenäovat tehokas joukkoliikennejärjestelmä ja sitä tukeva tiivis yhdyskuntarakenne.Tehokkuuden yleiseksi mitaksi esitetään aluetehokkuuslukua, joka tiiviissäkaupunkirakenteessa tulisi olla vähintään e a =0.25 (e k =0.35 ja e t=0.45 ). Arvioinnissatodetaan, että joukkoliikennekäytävien varret olisi syytä kaavoittaa pääosinmatalana ja tiiviinä, koska kilpailukykyistä ja vetovoimaista asuinympäristöä ei64
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKeskusverkkoLiikennesaada aikaan perinteisellä kerrostalorakentamisella eikä riittävän tehokasta rakennettaperinteisellä erillisomakoti - tai harvalla rivitalorakentamisella.Vaikutusten arvioinnissa pidetään perusteltuna esitettyä keskushierarkiaa. Arvioinnissatodetaan, että kauppakeskusten tulee tukea yhdyskuntarakennetta,minkä takia kauppakeskusten tulisi sijoittua seudun keskusten, lähinnä pää- jaaluekeskusten yhteyteen.Arvioinnin mukaan tulevaisuuden kaupunki muodostuu moninapaiseksi eli monikeskustaiseksirakenteeksi. Arvioinnissa oletetaan, että Oulun keskustan lisäksikaupunkiseudun sekä etelä- että pohjoispuolella on mahdollisuus toimivanaluekeskuksen toteutumiseen. Oulun kaupungin rajojen puitteissa se tarkoittaaKaakkurin seutua sekä Kaijonharju-Linnanmaan aluetta. Molemmat sijaitsevatliikenteellisesti edullisella paikalla ja laajan väestökeskittymän painopisteessä.Ongelmana nähdään kuitenkin Kaakkurin sijainti lähellä Kempeleen Zeppeliiniä.Arvioinnissa todetaan, että erikois- ja päivittäistavarakaupassa kaksi kauppakeskustaaiheuttaa kilpailutilanteen väestöpohjan riittävyydestä, sillä suuretkauppakeskukset edellyttävät jopa 50 000 asukkaan väestöpohjaa. Kilpailutilannesyntyy, koska eteläisen vyöhykkeen väestömäärä vuonna <strong>2020</strong> on arvioidenmukaan 44 900 henkilöä. Tämän lisäksi vaikutusten arvioinnissa todetaan,ettei Hiukkavaaran aluekeskuksen yhteyteen sijoittuvalle suurelle kauppakeskuksellenäytä löytyvän alueelta riittävää väestöpohjaa. Kaakkoisen alueen väestömääränhänon arvioitu vuonna <strong>2020</strong> olevan 25 000 henkilöä. Näin ollenvaikutusten arvioinnissa esitetään Hiukkavaaran ja sen palvelukeskuksen roolinuudelleen pohtimista.Arvioinnissa epäillään yleiskaavassa esitetyn väestö- ja työpaikkakasvun olevanylimitoitettua. Etenkin Oulun eteläpuolella Kempeleessä ja Oulunsalossa arvellaanliikennemäärien, jotka ovat aina sidoksissa väestö- ja työpaikkamäärienkasvuun, kasvavan ennustettua hitaammin. Tämän arvioidaan mahdollistavantarvittavien verkkoinvestointien toteuttamisen esitettyä myöhemmin. Näin siitäkinhuolimatta, että liikenteen kasvu on perinteisesti ollut väestönkasvua nopeampaa.Arvioinnissa kehotetaan varmistumaan tämänhetkisistä kuntien kasvuodotuksista,sillä ylimitoitetut ennusteet johtavat ylisuuriin liikennemääräennusteisiin,väylätarpeisiin ja –kustannuksiin.Arvioinneissa tuodaan esiin, että iltapäivän ruuhkaliikenteessä työmatka- ja asiointiliikennesekoittuvat erityisesti alueilla, joissa kaupalliset palvelut ja työpaikatsijaitsevat lähekkäin. Vaikeasti hallittavina mainitaan Kaakkuri/Perävainio, Linnanmaa,Rusko, Ritaharju ja Limingantulli/Karjasilta, jossa ajoneuvoliikenneruuhkautuu ja ajoneuvoliikenteen hallinta on vaikeaa. Myös Hiukkavaaran alueenarvellaan voivan muodostua liikenteen kannalta hankalaksi, vaikka työpaikkojenmäärä ei siellä olekaan järin suuri. Arvioinnissa todetaan, että ’Hiukkavaaranreitti’ tarjoaa kehäyhteyden keskustan ohi, mikä edellyttää kaavailtujen uusienyhteyksien kytkemistä kiinteästi yhteen sillan toteuttamisen kanssa.Kuntakeskusten sisäisen liikenteen ongelmia arvioidaan esiintyvän Oulunsalossa,jossa asuminen jakaantuu laajalle Lentokentäntien molemmin puolin. Vaikutustenarvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että kunnan sisäistä liikennettähakeutuu Lentokentäntielle, jonka varrella olevat tiiviit työpaikkakeskitty65
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloLuonnonympäristö ja maisemaMaisemaLuontoArvioinnissa todetaan, ettei seudun liikenneverkkoon tukeutuvat yhdyskuntarakennehuomioi alueen maisemarakennetta. Arvioinnissa esitetään kuntakohtaisessamaankäytössä maisemarakenteen alatasojen (laaksot) ja ylätasojen(harjanteiden ja kumpareiden laet) säilyttämistä.Arvioinnin mukaan seudun yleiskaavaluonnoksen vaikutukset maisemakuvaanvoivat olla huomattavia Perämeren rannalla ja saarissa. Erityisesti Haukiputaallaja Hailuodossa on runsaasti rantarakentamista. Samoin jokirantojen rakentaminenlisääntyy Kiimingissä, Oulussa ja Muhoksella.Maisemakuvan kannalta metsät ovat erityisesti taajamakuvaa rikastuttavia. Arvioinnissapidetään tärkeänä, että metsät säilytetään rakentamattomina kuntiensisäisen viheralueverkoston selkärankana. Myös järvet ovat tärkeitä maisemakuvankannalta.Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, ettei Oulunsalon ja Kiimingin keskustaajamiinole osoitettu lainkaan viheralueita ja että valtakunnallisesti ja maakunnallisestimerkittäville maisema-alueille Oulujoki- ja Kiiminkijokilaaksoon sekäHailuotoon on osoitettu lisärakentamista.Lisäksi maisemaa koskevassa arvioinnissa toivotaan maisemallisesti merkittävienreittien, teiden ja yleisesti tunnettujen paikallisesti merkittävien alueidenesittämistä yleiskaavassa. Yleiskaavaan merkittäväksi esitetään myös ulkoilu-,veneily-, vaellus ja moottorikelkkareittejä.Vaikutusten arvioinnissa esitetään, että luonnonsuojelulain nojalla suojellutluontotyypit sekä maakunnallisesti merkittävien perinnebiotooppien alueet pitäisimerkitä vahvistuvaan yleiskaavakarttaan eikä erilliselle liitekartalle. Samoin vaikutustenarvioinnissa pidetään tärkeänä uhanalaisen lajiston sekä arvokkaidenharju- ja kallioalueiden esittämistä yleiskaavakartalla.Vaikutusten arvioinnin mukaan VIVA-suunnitelmassa ja maisemarakenneselvityksessäannettu teoreettinen perusta ei riitä kuntien välisten maiseman- jaluonnonkäyttöerojen selvitykseen. Tästä johtuen arvioinnissa esitetään selvityksentekemistä maiseman ja luonnon sietokyvyn arvioimiseksi. Selvitys esitetääntehtäväksi ekologisen jalanjäljen laskentaan perustuen. Arvioinnissa pidetääntärkeänä myös virkistysalueiden sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tekemistä.Tämän lisäksi arvioinnissa esitetään seuraavia jatkotoimenpiteitä:• aluevaraus ympäristöä kuormittaville nykyisille ja tuleville laitoksille• puuttuvat luonnon kannalta merkittävät alueet ja kohteet yleiskaavaan• maisema-alueelle sijoittuvalle rakentamiselle tulisi kehittää oma maisemaarvothuomioiva kaavamerkintä• seudun tunnetuille maisema- ja virkistyskohteille tulisi kehittää oma kaavamerkintä• vene- ja ulkoilureitit yleiskaavaan67
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo• uusi vaikutusarvio luonnon, maiseman ja ympäristönsuojelun kannalta yleiskaavaluonnoksentarkennusten jälkeenSosiaalisten vaikutusten arviointiTerveysArvioinnissa todetaan liikenteen lisääntyessä ja vauhdin kasvaessa moottoritienolevan melusaastelähde, josta on haittaa asutusalueille. Arvioinnissa todetaan,että teiden aiheuttama meluvyöhyke tulisi perusteellisesti selvittää ja meluisillealueille olisi sijoitettava muuta kuin asutusta ja melulle herkkiä toimintoja.Vaikutusten arvioinnissa korostetaan, että rakennusalueiden maapohjan tulisisoveltua rakentamiseen ilman suuria perustamiskustannuksia. Eikä kosteitapaikkoja pitäisi missään tilanteessa kaavoittaa ainakaan asuinrakennusalueeksi,koska kostea, alava maaperä yhdistettynä huonoon rakentamiseen voi näkyäjo muutaman vuoden päästä hometalo-ongelmana.Terveyttä voidaan ylläpitää ja kohentaa liikunnan avulla. Tästä johtuen seudullatarvitaan kevyen liikenteen väyliä entistä enemmän sekä myös helppoja ja turvallisiayhteyksiä luonnonympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa suositellaanasuinalueiden ympärille yhtenäistä virkistysaluetta. Yhtenäinen virkistysalue turvaisiarvion mukaan myös sen, ettei asuinalueesta olisi haittaa mahdolliselle lähialueellaharjoitettavalle maataloudelle.Koska vihreällä luonnolla on vaikutusta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, arvioinnissasuositellaan säilytettäväksi vihreää luontoa näköetäisyydellä asunnoista.Virikkeinen ja vaihteleva luonto eri lajeineen lisää lähiympäristön viihtyisyyttä.Viihtyisyyden ja hyvinvoinnin vuoksi arvioinnissa pidetään tärkeänä alkuperäisluonnonsäilyttämistä.Arvioinnissa todetaan lisäksi, että puhdas pohjavesi on talousveden kannaltaensiarvoisen tärkeää. Tästä johtuen arvioinnissa esitetään puuttuvien vedenottamoidenpaikkojen merkitsemistä kaavaan sekä niihin liittyvien merkintöjen tarkistamista.Vesiluonnolla on fyysiseen terveyteen vaikuttamisen lisäksi myöspsyykkistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Näin ollen arvioinnissa esitetääntiettyjen uimarantojen merkitsemistä yleiskaavaan.Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös• kaikkien jätevesilaitosten merkitsemistä yleiskaavaan• hautausmaiden merkitsemistä yleiskaavaanSosiaaliset olotVaikutusten arvioinnissa pidetään puutteena, ettei väestöä tarkasteltaessa ikärakennettaole otettu huomioon. Lapsi- ja nuorisovaltaisten kuntien väestöpohjavaikuttaa erityisesti päiväkotien, koulujen sekä nuoriso- ja liikuntatilojen suunnitteluun.Arvioinnissa huomautetaan, että vuoteen <strong>2020</strong> mennessä ikääntyvänväestön osuus kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna ja tällä on vaikutustamm. vanhusten palvelukeskusten rakentamistarpeeseen. Tämän lisäksi tuodaanesille, että myös kauppakeskusten suunnittelussa tulisi ottaa huomioon eri68
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloKulttuuriympäristöikäryhmien tarpeet. Arvioinnissa esitetään kauppakeskusten kehittämistä siten,että ne tukisivat epävirallisten sosiaalisten verkostojen muodostamista.Vaikutusten arvioinnissa tuodaan esiin, että olevia alueita kehitettäessä ja erityisestiuusia alueita suunniteltaessa koulutuspalveluiden sekä kulttuuri- ja muidenvapaa-aikapalveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävähuomiota. Paikallisten, alueellisten ja seudullisten palveluiden kapasiteetin jasijoittumisen ratkaisemista samaan aikaan asutuksen sijoittumispäätöstenkanssa pidetään tärkeänä.Vaikutusten arvioinnissa ehdotetaan selvitysten tekemistä uusien palveluyksiköidensijoittamisesta kuntien ja osa-alueiden raja-alueille jo perussuunnitteluvaiheessa.Arvioinnissa huomautetaan, että toimintojen kehittämisen ja taloudellisuudenkannalta on merkitystä myös toteuttamisjärjestyksellä, ei vain suunnittelukaudenlopputilanteella.Arvioinnissa huomautetaan, että seudun yleiskaavaa on suunniteltu liikaa liikenteenmerkitystä painottaen. Edellä mainitusta huolimatta liikenteen suunnittelussaon ei ole arvioinnin mukaan otettu huomioon väestöä, jolla on toiminnallisiarajoituksia liikkumisessa. Esimerkiksi vammaisten näkökulma puuttuu arvioinninmukaan suunnittelusta kokonaan.Vaikutusten arvioinnissa pidetään tarpeellisena sen pohtimista, mitkä ovat Oulunkaupungin ja seudun kansainväliset vetovoimaisuustekijät. Oulun kaupunginosienidentiteettiä pidetään heikkona verrattuna esimerkiksi Helsingin Töölön,’Rööperin’ tai Kallion identiteettiin. Seudun yleiskaavassa esitettyä yhdyskuntarakenteentiivistymisen ja rakennettujen alueiden kasvu toisiinsa kiinni hävittääarvioinnin mukaan tajuntaa siitä, että siirrytään paikkakunnalta toiseen jaeri keskuksesta toiseen. Arvioinnissa esitetään seudun kuntien sekä Oulun erikaupunginosien erityispiirteiden voimakkaampaa esille tuomista.Vaikutusten arvioinnissa korostetaan kulttuuriperinnön huomioon ottamisen tärkeyttämyös yleiskaavatasolla. Arvioinnissa esitetään koko Oulun seudun arvokkaidenkulttuuriperintökohteiden inventoimista.Arvioinnissa todetaan, että omaan seutuun sitoutuneet ja juurtuneet ihmisethuolehtivat hyvin asuinalueensa asioista. Asukkaiden nopea vaihtuminenasuinalueella ja koko seudulla on vaikutusten arvioinnin mukaan ongelma. Arvioinnissapohditaan, voiko nykyiselle suuntaukselle, jossa lapsiperheet muuttavatympäristökuntiin ja eläkeläiset Oulun keskustaan olla vaihtoehtoja.7.1.2. Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnissa esiin tuotujen ongelmien huomioonottaminen yleiskaavassaYleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi on ohjannut luonnoksen tarkistamista yleiskaavaksiseuraavalla tavalla:YhdyskuntarakenneYleiskaavassa osoitetaan rakentamisalueena ne alueet, jotka tukevat seudun yhdyskuntarakenteenkehittämistä sormimaiseksi ja ohjataan kuntien rakentamista ensisijaisesti näilleseudun yhdyskuntarakennetta tukeville alueille. Yleiskaavassa esitetään yhdyskuntaraken69
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsaloteen laatukäytävä, jonka asumisjaksolle sijoittuvaa rakentamista pyritään ohjaamaan tiiviin jamatalan rakentamisen suuntaan.KeskusverkkoYleiskaavan keskusverkon toimivuudesta on keskusteltu yleiskaavatyön kuluessa. Yleiskaavassapyritään tarjoamaan mahdollisuus sijoittaa monipuoliset palvelut helposti kaikkien seudunasukkaiden saavutettaville. Ongelmana on kaupallisten palvelujen ohjaaminen yleiskaavanavulla. Yleiskaavassa osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikat, joidenmäärä on todettu riittäväksi ja sijainti hyväksi kaupan ja kuntien edustajien yhteisessä asiaakäsitelleessä seminaarissa. Uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen saattaamerkitä pienten kaupallisten yksikköjen kuihtumista joillakin alueilla. Ongelma on tiedostettu,mutta sen torjumiseen ei ole löydetty yleiskaavallisia keinoja.LiikennejärjestelmäLentokentäntien parantaminen on käynnissä. Parantamistoimenpiteiden valmistuttua liikenteentoimivuus tiellä paranee nykyiseen verrattuna. Tulevaisuuteen yleiskaavassa on varauduttuohitustievarauksella. Pohjantien ongelmien kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet ontarkasteltu yleiskaavaan liittyvässä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sekä erillisessä valtatie4:n kehittämissuunnitelmassa.Joukkoliikennejärjestelmän tavoiteasettelun pohjan muodostavat vuonna 1992 Oulun seudunliikenne 2010 ja vuonna 1995 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelmassa asetetut tavoitteet.Yleiskaavassa pyritään tukemaan tavoitteissa asetetun joukkoliikenteen kulkumuotoosuudenvoimakasta kasvua. Se, millaisella joukkoliikennejärjestelmällä ja joukkoliikenteenhoitomallilla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä on esitetty yleiskaavan kanssa samanaikaisestitehdyssä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on todettu, ettei raideliikenteellä ole merkittävää rooliaOulun seudulla ennen vuotta <strong>2020</strong>. Nykyisille asemapaikoille ei yleiskaavassa esitetä uuttarakentamista, joten mahdollisuudet terminaalinen tekemiseen säilyvät jatkossakin.Pysäköintijärjestelmien kehittäminen vaatii seudun yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua,mistä johtuen yleiskaavassa eikä siihen liittyvässä liikennejärjestelmäsuunnittelussaole otettu kantaa pysäköinnin kehittämiseen. Yleiskaavassa tavoitellaan sormimaisen yhdyskuntarakenteenvahvistamista. Sormimaisessa yhdyskuntarakenteessa liikennejärjestelmäntoimivuus ei edellytä varautumista toiseen kehäväylään.Maisema ja luontoYleiskaavassa on vain joitakin rannan läheisyyteen sijoittuvia uusia rakentamisalueita. Pääosayleiskaavan rantarakentamisalueista on jo rakennettu. Osa seudun yleiskaavan rakentamiseenvaratuista ranta-alueista on tällä hetkellä vielä rakentamattomia. Tällaisia alueita onesimerkiksi Hailuodossa ja Haukiputaalla. Seudun yleiskaavassa nämä alueet on osoitettuloma- matkailualueena vahvistettujen kuntakohtaisten yleiskaavojen mukaisesti. Rantavyöhykkeellerakentaminen ei ole mahdollista pelkästään seudun yleiskaavan perusteellavaan näille alueille rakentaminen edellyttää kuntakohtaista yleis- tai asemakaavaa ellei kuntakohtaisessarakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty. Ranta-alueen maisemaan sopivastarakentamistavasta päätetään kuntakohtaisten kaavojen yhteydessä.Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit, merkittävät perinnebiotoopit, harju- ja kallioalueetsekä uhanalaisten kasvien alueet on merkitty yleiskaavakartalla ’Luonnon ja kulttuuriympäristönsekä maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja alueet’. Luonnon kannalta merkittävätkohteet sekä tunnetut maisema- ja virkistyskohteet on esitetty yleiskaavan teemakartalla70
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo’Virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet sekä laatukäytävä’. Nämä kohteet, alueetja reitit voivat säilyä jatkossakin.Viranomaisneuvottelussa 28.2.2002 päädyttiin siihen, ettei seudun yleiskaavaan liitetä ekologisenjalanjäljen laskentaa. Neuvottelussa todettiin, että ekologisen jalanjäljen laskenta onmenetelmä, joka tulisi tehdä yleiskaavatyön lähtöselvityksenä. Näin ollen laskennan hyötyjää tässä tapauksessa vähäiseksi yleiskaavatyön edettyä huomattavasti aloitusvaihetta pitemmälle.Sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristöYleiskaava-alueella ei ole tehty kaikkia liikenneväyliä koskevaa meluselvitystä, minkä perusteellaolisi mahdollista osoittaa yleiskaavassa teiden melualueet. Melualueiden selvittäminenjää näin ollen kuntakohtaisen suunnittelun tehtäväksi.Uudet rakentamisalueet sijaitsevat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvillä paikoilla. Alueidenvalinnassa niiden maaperä on ollut yksi valintaan vaikuttava tekijä. Uusien asumisen alueidenmaaperän laatu tutkitaan yleispiirteistä tarkastelua tarkemmin yksityiskohtaisen kaavoituksenyhteydessä.Jätevedenpuhdistamot esitetään yleiskaavaan liittyvällä teemakartalla 2/2 ’Yhdyskuntateknisenhuollon kannalta tärkeiden laitosten alueet ja verkostot’. Hautausmaat esitetään yleiskaavakartallahautausmaa-aluevarauksena. Joissakin tapauksissa hautausmaa voi sisältyämyös esimerkiksi keskustatoimintojen alueeseen tai maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen.Julkisten palvelujen sijoittuminen seudun yleiskaava-alueelle perustuu palvelujen nykyiseensijaintiin sekä kuntien arvioon siitä, minkä verran ja mille alueelle tarvitaan uusia alueita tulevaisuudentarpeita varten. Yleiskaavassa on kiinnitetty huomiota siihen, että tulevaisuudessakuntien raja-alueella voi olla kuntien yhteisiä palveluja. Tähän on kiinnitetty erityisesti huomiotasuunniteltaessa Oulun Kaakkurin ja Kempeleen Linnakankaan palveluverkostoa. Seudunyleiskaavan toteuttamisjärjestystä on tarkoitus miettiä yleiskaavan valmistuttua.Kunnanhallitukset ovat miettineet seudun kuntien vetovoimatekijöitä. Seudun kuntien ominaispiirteeton esitetty selostuksen kohdassa 3.5. Yleiskaavassa ohjataan pääasiassa toimintojensijoittumista ja niiden välisiä yhteyksiä. Ominaispiirteiden tukeminen kaavallisin keinonon yleiskaavan tavoitteena. Nähtäväksi jää, edesauttaako yleiskaava seudun kehittämistänykyistä viihtyisämmäksi elinalueeksi. Seuduksi, jonka kehittämisessä myös alueenasukkaat haluavat olla mukana.Yleiskaavassa osoitetaan ne luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta merkittävätkohteet ja alueet, jotka on tähän mennessä seudulla inventoitu. Kulttuuriperintökohteideninventointiin voidaan ryhtyä yleiskaavaa seuraavissa työvaiheissa.7.2. Tavoitteiden toteutuminen7.2.1. Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiinEheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuSeudun neuvottelukunta hyväksyi asukasmäärätavoitteen 8.5.2001. Väestönkehitysarvo perustuukuntien omiin ennusteisiin tulevasta väestön kehityksestä. Kuntien arvion pohjana71
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsaloovat seudun asumisen kehittymisestä tehdyt tutkimukset ja viime vuosien voimakas asukasmääränkasvu, joka selvitysten mukaan jatkuu edelleen.Kasvavan väestön tarpeisiin tarvitaan olevien rakennettujen alueiden lisäksi myös uusia rakentamisalueita,jotka sijoitetaan seudun sormimaista yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja täydentäen.Seudulla varaudutaan mahdolliseen väestönkasvun hidastumiseen siten, että ensisijaisenayhdyskuntarakenteen eheyttämiskeinona on olemassa olevan rakenteen tiivistäminen.Liikennejärjestelmän toimivuus turvataan varmistamalla nykyisten pääväylien liikenteellinensujuvuus, kehittämällä kevyen liikenteen verkkoa ja ennen kaikkea panostamalla nykyistäselkeästi enemmän joukkoliikenteen tarjontaan. Kevyen liikenteen jo ennestään hyvää verkostoaparannetaan mm. toteuttamalla entistä suorempia/nopeampia väyläyhteyksiä suuralueidenvälillä.Yleiskaavassa on kiinnitetty huomiota terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävän saanninvarmistamiseen osoittamalla pohjaveden hankinnan kannalta merkittävät alueet ja osoittamallapohjavedenottamoiden alueet erityisalueena. Jätevesihaittojen ehkäisyä pyritään tukemaanohjaamalla asutusta ensisijaisesti paikoille, jossa jäteveden käsittely on mahdollistajärjestää yleiseen viemäriverkostoon liittymällä.Yleiskaavassa on ohjattu vain tiettyjä asiakokonaisuuksia. Osa elinympäristöön laatuun vaikuttavistatekijöistä on otettu yleiskaavassa huomioon yleisellä tasolla, mutta yksityiskohtainenmaa- ja kallioperän soveltuvuus rakentamiseen tai melualueen laajuuden määrittäminentapahtuu seudun yleiskaavaa yksityiskohtaisemman kuntakohtaisten suunnitelmien yhteydessä.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvaratValtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat vaativat ihmisen panostusta säilyttääkseenarvonsa. Kaikki seudun yleiskaava-alueen valtakunnallisesti merkittävät perinnemaisematsijaitsevat suojelualueilla, eikä niiden säilymistä uhkaa muu kuin perinteisen käytön loppuminen.Yleiskaavassa luodaan edellytykset seudullisen virkistysalueverkoston muodostamiselle.Seudullisen virkistysalueverkoston toteuttamisen ja kunnossapidon järjestämiseen pyritäänseudullisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen avulla.Yleiskaavassa on osoitettu tärkeät sekä vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, Kiiminkijoenvaluma-alue sekä virkistyskäytön ja vedenhankinnan kannalta merkittävän Papinjärvenvesitasapainon säilyttämisen kannalta tärkeät alueet.Limingan lakeus on osa seudun maiseman erityispiirteitä. Limingan lakeuden lisäksi myösmuut ympäristökuvan kannalta merkittävät peltoaukeat on osoitettu maisemallisesti arvokkainapeltoalueina, joiden avoimena säilymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoOulun seudun pääteiden valtatie 4, 20 ja 22 kehittämismahdollisuudet turvataan tilavarauksinseudun yleiskaavassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma esittää pääteiden toimivuuden edellyttämätkehittämistoimenpiteet vuoteen <strong>2020</strong> saakka kolmeen kiireellisyysluokkaan jaettuna.72
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloSuunnitelmassa esitetään, miten sekä tie- että joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään Oulunlentoasemalle. Lentoaseman hyvä saavutettavuus turvataan. Tavoitteena on joukkoliikenteenkäytön lisääminen lentokentälle suuntautuvassa liikenteessä. Oulun sataman ja satamanlähistöllä sijaitsevan ’logistiikkakeskuksen’ saavutettavuus turvataan varautumalla kehittämääntieyhteyksiä.Oulun matkakeskusta kehitetään koko ajan. Kehittämisen edellyttämä tila on varattu kaavoissa.Yleiskaavassa osoitetaan lentoliikenteen estevapaa vyöhyke sekä lentomelualue.MaankohoamisrannikkoOulun seudulle on ominaista maan kohoaminen ja rantaviivan siirtyminen maalta merellepäin. Maan nopeasta kohoamisesta ja merenpinnan korkeusvaihtelusta seuraa kasvillisuudenvyöhykkeisyys mereltä maalle siirryttäessä. Oulun seudun yleiskaava-alueen rannoillamaankohoamisrannikon säilyminen on turvattu ainakin suojelualueilla. Hailuodon rantaviivastanoin 50 % kuuluu johonkin suojelualueeseen ja mantereen rantaviivasta noin 30 %sijoittuu suojelualueille. Pelkkä rantaviivan suojeleminen ei kuitenkaan ole maankohoamisrannikonsuojeluun riittävä vaan sukkessiosarjojen tulisi saada kehittyä rauhassa. Hailuodonja Oulunsalon rannoilla on suojelualueita, joilla maankohoamisrannikko voi häiriöttä kehittyä.Suojelualueiden ulkopuolella maankohoamisrannikon säilymiseen voidaan vaikuttaa rakentamisensijoittelulla.7.2.2. Yleiskaavan suhde maakunnallisiin tavoitteisiinSeudun yleiskaavassa järjestetään maankäyttöä siten, että seudulla on edellytykset kehittyä,maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti, kansainvälisenä osaamis- ja toimintakeskuksena.Suunniteltu maankäyttö tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää seutua siten, että tuetaanPerämerenkaaren kehittämistä pohjoisimman Euroopan ydinvyöhykkeenä ja vahvistetaanOulu-Arkangel käytävän kansainvälistä asemaa.Yleiskaavassa seudun kuntakeskusten ja alakeskusten asemaa pyritään vahvistamaan.Asutuksen tiivistämistä painotetaan samoin kuin toimivan palveluverkoston luomista sekäkevyt- ja joukkoliikenteen yhteyksien järjestämistä. Yleiskaavassa on turvattu luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden säilymismahdollisuudet. Suunnittelussaon myös otettu huomioon maisemallisesti arvokkaiden alueiden sekä kulttuurihistoriallisestimerkittävien ympäristöjen ja kohteiden sijainti ja pyritty järjestämään maankäyttö siten,että em. kohteiden säilyminen on mahdollista. Näillä toimenpiteillä tuetaan seudun kehittämistävetovoimaiseksi ja laadukkaaksi asuin- ja elinympäristöksi.Yleiskaavan liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että Oulun seutu voi toimia koko Pohjois-Suomea palvelevana logistisena solmupisteenä. Tie- ja katuyhteydet lentoasemalle ja satamaanpidetään liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa. Oulun kautta kulkevat valtatiet 4,20 ja 22 pidetään sujuvina. Tie- ja katuverkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan kokoseudulla. Joukkoliikenneyhteyksiä lentoasemalle ja Oulun kehitettävään matkakeskukseenparannetaan. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannetaan palvelutasoa parantamallamm. lisäämällä nopeaa erityisesti työmatkaliikennettä palvelevaa tarjontaa, kehittämällä liityntä-ja vaihtoyhteyksiä, palveluliikennejärjestelmiä sekä säilyttämällä matkustamisen hintaedullisena. Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattamiseen pyritään väylästön kattavuudenparantamisella ja väylien laatutason nostamisella.73
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloPohjavesivarojen säilymisen turvaamiseen pyritään osoittamalla vedenhankinnan kannaltatärkeät pohjavesialueet. Jätevesihuollon taloudellisuutta pyritään parantamaan yhdyskuntarakennettatiivistämällä. Rannoille sijoittuvaa rakentamista ohjaavat nykyiset sekä tulevatrantojen yleis- ja asemakaavat.Seudulliset tavoitteetSeudun väestötavoite noin 220 000 asukasta ja noin 112 000 työpaikkaa vuoteen <strong>2020</strong>mennessä on yleiskaavan lähtökohtana asetetun tavoitteen mukaisesti.Yleiskaavaa on laadittu tavoitteen mukaisesti seudun kuntien yhteistyönä. Yleiskaava onlaadittu siten, että Oulun seutua voidaan kehittää toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena.Yleiskaavalla pyritään myös luomaan seudulle tavoitteen mukaisia edellytyksiä toimiapohjoisimman EU-alueen keskuksena.Yleiskaavasuunnittelussa on ollut keskeisenä periaatteena seudun maankäytön kehittäminensiten, että palvelut ovat kaikkien väestöryhmien sekä eri alueiden asukkaiden saavutettavissatasapuolisesti. Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus tukee asukkaiden sopeutumistaseudulle ja edesauttaa viihtymään alueella kuten tavoitteeksi on asetettu.Yleiskaavassa on osoitettu arvokkaat maisema-alueet, joiden hoitaminen ja kehittäminenniiden arvon mukaisesti tukee Oulun seudun kasvua kauniiksi kaupunkiseuduksi. Yleiskaavanmaankäyttö mahdollistaa myös Oulun seudun kehittämisen siten, että meri, joet suistoineenja järvet tulevat nykyistä paremmin osaksi ympäristökuvaa. Yleiskaava mahdollistaamyös rakennettujen ympäristöjen kehittämisen viihtyisäksi.74
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo8. Osallistuminen ja vuorovaikutus8.1. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessin kuvausYleiskaavan laadinta on edennyt vaiheittain seuraavasti:Suunnitteluvaihe ja -aikaOsalliset / osallistumismahdollisuudet1.Suunnittelun lähtökohdat, työohjelma, osallisuus-ja arviointiohjelma, alustavat tavoitteet.Hyväksytty 9.2.1999• Seuturakennetyöryhmä• Oulun seudun työvaliokunta (seutuhallitus)• Oulun seudun neuvottelukunta (seutuvaltuusto)• Kunnat ja kuntalaiset2Tavoitteet ja strategiat.Hyväksytty 18.8.1999.• Seuturakennetyöryhmä• Oulun seudun työvaliokunta (seutuhallitus)• Oulun seudun neuvottelukunta (seutuvaltuusto)• Kunnat ja kuntalaiset• Viranomaiset1. viranomaisneuvottelu pidettiin 17.11.1999.3.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.Nähtävillä 5.6. – 16.6.2000.• Kunnat ja kuntalaiset• Viranomaiset• SidosryhmätSuunnitelma oli nähtävänä mielipiteen ilmaisemistavarten 5.6. – 16.6.2000 kuntien virallisilla ilmoitustauluillasekä internetissä kuntien kotisivuilla. Samassayhteydessä ilmoitettiin myös kaavoituksenvireilletulosta.4.a) Rakennemallit ja niiden arviointi.b) Rakennemallivaiheen palaute ja johtopäätöksetHyväksytty 8.5.2001.• Seuturakennetyöryhmä• Oulun seudun työvaliokunta (seutuhallitus)• Oulun seudun neuvottelukunta (seutuvaltuusto)• Kunnat ja kuntalaiset• Viranomaiset• SidosryhmätVaihtoehdot olivat nähtävänä mielipiteen ilmaisemistavarten 7.11. – 7.12.2000 yleiskaavakunnissasekä internetissä kuntien kotisivuilla. Rakennemallivaihtoehtojasekä niihin liittyvää liikennejärjestelmääja vaikutusten arviointia esiteltiin myös kuntakohtaisissatilaisuuksissa kaikissa yleiskaavakunnissa.2. viranomaisneuvottelu pidettiin 21.2.2001.75
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo5.a) Yleiskaavaluonnos.b) Vaikutusten arviointi sekä luonnoksenpalaute.Hyväksytty 28.5.2002• Seuturakennetyöryhmä• Oulun seudun työvaliokunta (seutuhallitus)• Oulun seudun neuvottelukunta (seutuvaltuusto)• Kunnat ja kuntalaiset• Viranomaiset• SidosryhmätLuonnos oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten12.11. –10.12.2001 seudun kunnissa sekä kuntienkotisivuilla. Tämän lisäksi luonnosta ja siihen liittyvääliikennejärjestelmää esiteltiin kuntakohtaisissa tilaisuuksissayleiskaava-alueen kunnissa sekä lisäksimyös yleiskaava-alueen ulkopuolella olevissa yleiskaavayhteistyöhönosallistuvissa kunnissa.3. viranomaisneuvottelu 28.2.2002.6.a) Yleiskaavaehdotus.b) Ehdotuksen palaute.• Seuturakennetyöryhmä• Oulun seudun seutuhallitus• Oulun seudun seutuvaltuusto• Kunnat ja kuntalaiset• Viranomaiset• SidosryhmätEhdotus oli nähtävillä muistutusten esittämistä vartenjoulukuussa 2002 – tammikuussa 2003 yleiskaavakunnissasekä kuntien kotisivuilla. Tämän lisäksi ehdotustaja siihen liittyvää liikennejärjestelmää esiteltiin kuntakohtaisissatilaisuuksissa yleiskaava-alueen kunnissasekä lisäksi myös yleiskaava-alueen ulkopuolella olevissayleiskaavayhteistyöhön osallistuvissa kunnissa.4. viranomaisneuvottelu 20.2.2003.Yleiskaavan luonnoksen vaikutusten arvioinnin laati alla mainittu asiantuntijaryhmäTimo Ernvall, professori, Helsingin tkkPekka Lahti, johtava tutkija, VTT, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaElvi Leskinen, terveystarkastaja, Oulunsalon kuntaEeva-Maarit Kiviniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kempeleen kuntaTerttu Kurttila, maisema-arkkitehti, Maisema-arkkitehtitoimisto T.KurttilaAarne Tarumaa, professori, Oulun yliopistoRisto Vuoria, kulttuurijohtaja, Oulun kaupunkiMarkku Väisänen, sivistystoimenjohtaja, Kiimingin kuntaYleiskaava-aineisto on ollut vaiheesta 3 lähtien nähtävillä internetissä osoitteessawww.ouka.fi/ouluseutu.76
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo8.2. Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminenRakennemalliPalautetta saatiin yksityisiltä seudun asukkailta, useamman asukkaan muodostamilta ryhmiltäsekä yhteisöiltä. Yhteensä näitä mielipiteitä jätettiin 42 kpl. Myös yleiskaava-alueenkunnat antoivat lausunnon rakennemalleista. Kannanottonsa ilmaisivat tämän lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus sekä ratahallintokeskus. Rakennemallivaiheen palaute ja palautteestatehdyt johtopäätökset on esitetty väliraportissa 3b.YleiskaavaluonnosYleiskaavaluonnoksesta asukkaat yrityselämän edustajat sekä yhteisöt esittivät 66 mielipidettä.Lausuntoja antoivat yleiskaavayhteistyöhön osallistuvat kunnat, naapurikunnat, yrityselämänedustajat sekä yhteisöt, yhteensä 19 kpl. Edellä mainittujen lisäksi eri alojen asiantuntijoistakoostunut ryhmä arvioi omasta näkökulmastaan luonnoksen vaikutuksia. Luonnoksenpalaute ja siitä tehdyt johtopäätökset on esitetty väliraportissa 4b. Palauteraportissa esitettyävaikutusten arviointia on käsitelty tämän raportin kohdassa 7.1.Luonnoksesta annetuissa mielipiteissä pidettiin osallistumis- ja vuorovaikutusprosessiamaankäyttö- ja rakennuslain hengen vastaisena ja tiedotusta puutteellisena sekä toivottiinseudulle yleiskaavassa esitettyä maltillisempaa kasvutavoitetta. Asumisen alueita koskevissamielipiteissä esitettiin tiettyjä tiloja asumisen alueeksi tai toivottiin asumiseen varatun alueenrajauksen tarkistamista. Rantojen käytöstä esitettiin ristiriitaisia toiveita. Toisissa mielipiteissävastustettiin rantarakentamista ja oltiin tyytyväisiä rantojen säilymiseen yleisessä käytössä.Toisaalta esitettiin tiettyjä tiloja rantarakentamisalueeksi ja toivottiin loma-asumiseen varattujenalueiden laajentamista.Seutuhallitus (työvaliokunta) ja seutuvaltuusto (neuvottelukunta) käsittelivät luonnoksestaannetut mielipiteet toukokuussa 2002 ja antoivat samassa yhteydessä palautteeseen vastineet,jotka postitettiin mielipiteen esittäjille. Annetuissa vastineissa todettiin, että osallistumisjavuorovaikutusmahdollisuuksia on ollut enemmän kuin maankäyttö- ja rakennuslaissaedellytetään. Tavanomaisten nähtävilläolojen ja esittelytilaisuuksien lisäksi yleiskaavaluonnostaon esitelty seudulla ilmestyvissä lehdissä ja aineisto on ollut kaiken aikaa nähtävilläinternetissä kuntien kotisivuilla. Yleiskaavassa käytetty väestötavoite perustuu kuntien omiinväestötavoitteisiin. Seutuvaltuusto (neuvottelukunta) hyväksyi 2001 toukokuussa 222 000asukkaan väestötavoitteen lähtökohdaksi luonnoksen laatimiselle.Yleiskaavassa asumisen alueeksi palautteessa toivotut tilat on esitetty asumisen alueena,jos rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Myös rajauksia on tarkistettu tarpeen mukaan.Yleiskaavassa tavoitellaan ranta-alueiden säilyttämistä yleisessä virkistyskäytössäniillä alueilla, jossa rannan järjestäminen virkistyskäyttöön on vielä mahdollista. Nykyiset loma-asuntokäyttöönhyväksytyt ja voimassa olevissa kaavoissa suunnitellut lomaasuntoalueeton osoitettu seudun yleiskaavassa loma- ja matkailualueena. Uusi rantavyöhykkeellerakentaminen sen sijaan edellyttää seudun yleiskaavaa yksityiskohtaisemmanrantayleis- tai asemakaavan laatimista.Yleiskaavaluonnoksesta annetuissa mielipiteissä epäiltiin myös, ettei suunniteltu palveluverkostotue suunnittelualueen tasapainoista kehitystä. Luonnoksen palvelu- ja työpaikkakeskittymienkatsottiin sijoittuvan siten, että ne lisäävät tarpeetonta yksityisautoilua. Palautteessatoivottiin sekä pien- että suurmyymälöiden alueellisesti tasapainoista sijoittumista. Mielipiteissätuotiin myös esiin, että vähittäiskaupan suurmyymälöiden tulisi voida sijoittua sekäkeskustatoimintojen että paikalliskeskusten alueelle. Tärkeänä pidettiin myös, että vähittäis77
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalokaupan suuryksiköt tulisi sijoittaa vain niille sopiville paikoille. Palautteessa esitettiin Limingantulliinsijoittuvan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan merkinnän korvaamista P-merkinnällä sekä pidettiin Hiukkavaaran KM-aluetta tarpeettomana ja hypermarketin sijoittamistaKaakkuriin vahingollisena Oulunsalon keskustan kehittämiselle.Yleiskaavan keskusverkon muodostavat kunta-, alue-, paikallis-, lähi- ja kyläkeskukset. Oulunkeskustaa kehitetään seudun ydinalueena. Kuntakeskuksia kehitetään pääasiassa kuntalaistenkäyttämien palvelujen, keskustaan sopivien työpaikkojen ja keskusta-asumisen alueena.Alue-, paikallis-, lähi- ja kyläkeskukset tarvitsevat toimiakseen tietyn väestömäärän.Yleiskaavassa kehitettävät sekä uudet rakentamisen alueet on sijoitettu siten, että lisääntyväväestö mahdollisimman hyvin tukee keskusten elinvoimaisuutta.Keskusta-alueille, kunta- ja aluekeskuksiin, voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.Tämän lisäksi vähittäiskaupan suuryksikkö voi olla kaupallisten palvelujen alueella OulunLinnanmaalla, Limingantullissa, Ruskossa ja Haukiputaan Annalankankaalla. Erikoistavarakauppapuolestaan voi sijoittua yleiskaavan palvelujen ja hallinnon alueelle esimerkiksi OulunHiukkavaaraan, Ritaharjuun, Kaakkuriin tai Kempeleen Ylikylään. Kaupan sijaintipaikat perustuvatselvityksiin ’Oulun kaupunkiseutu. Alakeskusten kehittäminen’ sekä ’Oulun seudunpäivittäistavarakaupan rakenneselvitys’.Liikennejärjestelmää koskevissa mielipiteissä toivottiin tielinjausta Madekoskelta KainuuntieltäKempeleen Honkaseen, esitettiin nykyisen lentokentäntien linjausta koskevia toivomuksia,toivottiin parempia kevyen liikenteen yhteyksiä ja valaistusta tietyille tieosuuksille. Lisäksipalautteessa epäiltiin Hailuodon tieyhteystarvemerkinnän enteilevän siltaa, kannatettiin kaavailtujalinja-autokuljetuksia ja laatukäytäväideaa sekä iloittiin raideliikenteen roolista joukkoliikennevaihtoehtonavuoden <strong>2020</strong> jälkeen.Yleiskaavaan liittyneessä liikennejärjestelmätyössä todettiin, ettei Madekosken ja Kempeleenväliselle tieyhteydelle ole tarvetta. Väylän rakentaminen haittaisi Honkasen ja Kokkokankaanviheryhteyksiä ja toisi melu- ja muita ympäristöhäiriöitä asuinalueille. Lentokentäntiestä ontehty pääsuuntaselvitys vuonna 2001 tiiviissä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa.Seutuvaltuusto (neuvottelukunta) päätti selvityksen perusteella syksyllä 2001 varautua lentokentäntiensiirtämiseen nykyisen tien eteläpuolelle. Yleiskaavassa on esitetty päätöksen mukainentielinjaus.Yleiskaavassa esitetään ohjeellisena seudun kevyen liikenteen runkoverkosto, joka parantaanykyisiä kuntien välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Yleiskaavatyöhön ei liity valaistussuunnittelua.Yleiskaavassa osoitetaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve, jonkatavoitteena on edesauttaa nykyisen linja-autoliikenteeseen perustuvan joukkoliikenteen kehittämistä.Yleiskaavassa varaudutaan Hailuodon ja mantereen välisen liikenneyhteydenkehittämiseen. Kehittämistapa ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä.Virkistysalueita koskevissa mielipiteissä, joista iso osa oli Kiimingistä, vastustettiin Sanginjoenvirkistysalueelta Koiteliin johtavan virkistysaluekäytävän esittämistä MU-alueena. Eräässämielipiteessä esitettiin riittävän leveitä ja yhtenäisiä viherkäytäviä turvaamaan kaupunkiseudunkasvi- ja eliökunnan monimuotoisena säilyminen. Mielipiteissä esitettiin myös joidenkinvirkistysalueiden pienentämistä, siirtämistä tai käyttötarkoituksen muuttamista. Luonnoksessavaadittiin esitettyjen MU- ja MA-käyttötarkoitusmerkintöjen muuttamista.Yleiskaavassa esitetään seudun asukkaiden kannalta keskeiset virkistysalueet ja -reitit. Sanginjoenja Koitelin välinen yhteys on keskeinen seudun virkistysalueverkoston kannalta.Tästä johtuen yleiskaavassa näiden alueiden välillä on viheryhteystarvemerkintä. Yhteydentoteuttamistapa tarkentuu yksityiskohtaisemman suunnittelun myötä. Yleiskaavasuunnittelun78
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsaloyhteydessä virkistysalueiden rajauksia ja käyttötarkoitusmerkintöjä on tarkennettu tarpeenmukaan.Yleiskaavaan esitettiin joitakin uusia kulttuurihistoriallisia kohteita ja toisaalta esitettiin joidenkintietojen tarkistamista tai kohteen poistamista yleiskaavasta. Samanlaisia esityksiä kohdistuimyös suojelualueisiin. Lisäksi mielipiteissä kannatettiin moottoriurheilukeskuksen sijoittamistaYlikiiminkiin ja vaadittiin ampumaradan säilyttämistä sen nykypaikalla Oulun Hiukkavaarassa.Yleiskaavaan on merkitty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisetkohteet, jotka on mainittu ’Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet’luettelossa. Yleiskaavaan on lisätty ne edellä olevasta luettelosta puuttuvat kohteet, jotka ontodettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäväksi kuntien omissa inventointiraporteissa.Myös kulttuurihistoriallisissa kohteissa havaitut puutteet on tarkistettu työn aikana.Moottoriurheilukeskuksen sijaintipaikkaa selvitellyt työryhmä esittää seudullisen moottoriurheilukeskuksenpaikaksi Ylikiimingin Kokkokangasta, joka sijaitsee yleiskaava-alueen ulkopuolella.Moottoriurheilukeskuksen toiminta heijastuu yleiskaava-alueelle meluvaikutuksina,joka on otettu huomioon yleiskaavassa. Oulun kaupunki on hankkinut Hiukkavaarasta omistukseensamerkittävät maa-alueet yhdyskuntarakentamista varten. Ampumaradan säilyttäminenalueella on ristiriidassa Oulun kaupunkirakenteen kehittämistavoitteiden kanssa.Moottoriurheilukeskussuunnittelussa on näin ollen varauduttu myös ampumaradan sijoittamiseenKokkokankaalle.YleiskaavaehdotusAsukkaat sekä yhteisöt esittivät yhteensä 197 muistutusta ehdotuksesta. Lausuntoja ehdotuksestaantoivat viranomaisten lisäksi kunnat sekä yhteisöt ja yhdistykset, yhteensä 36 kpl.Ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot sekä niihin annetut vastineet siitä, mitenpalaute on vaikuttanut yleiskaavaan, on esitetty raportissa ’Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>.Ehdotuksen palaute’.Joissakin muistutuksissa kaivattiin yksityiskohtaisempaa karttaa, jossa vaikutukset näkyisivätyksityisen tilan osalta tai aluerajaukset olisivat yksityiskohtaisempia kuin nähtävillä olleessayleiskaavaehdotuksessa. Kaavan laatimista ei pidetty maankäyttö- ja rakennuslain hengenmukaisena eikä riittävän vuorovaikutteisena.Muistutuksissa esitettiin toiveita ehdotuksessa esitetyn käyttötarkoituksen muuttamisesta taipoistamisesta. Suurin osa näistä muistutuksista koski yleiskaavaehdotuksessa esitetyn MUalueenpoistamista, sen käyttötarkoituksen muuttamista tai määräyksen tarkistamista.Myös viheryhteystarvemerkinnän samoin kuin joidenkin moottorikelkkareitin osien poistamistavaadittiin. Tämän lisäksi muistutuksissa otettiin kantaa uuden jätteenkäsittelyalueensijoittamiseen, ampumaradan osoittamiseen yleiskaavassa ja sähkölinjavarauksien täydentämiseen.Joissakin muistutuksissa vaadittiin uhanalaisten kasvien alue-merkinnän poistamistasamoin kuin kulttuurihistoriallisesti merkittävän tai muinaismuistokohteen lisäämistä taipoistamista. Myös kevyen liikenteen pääverkon laajentamisesta oli toive samoin kuin Lentokentäntiensäilyttämisestä nykypaikalla ja Kempeleenlahden ylitystien rakentamisesta pengertienä.Koska muistutukset koskivat suurelta osin maa- ja metsätalousalueita koskevia merkintöjä,pidettiin merkinnöistä kaksi keskustelutilaisuutta seudun metsänomistajia edustavien metsänhoitoyhdistysten,Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan MTK:nkanssa. Tämän lisäksi merkinnän sisällöstä neuvoteltiin Muhoksen kunnan edustajien kans79
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalosa. Keskustelujen tuloksena MU-merkinnän sisältöä tarkistettiin siten, että merkinnästäpoistettiin maisematyölupavaatimus sekä asuinrakentamiskielto. Myös viheryhteystarvemerkinnänesittämistapaa sekä MA-merkinnän sisältöä muutettiin käytyjen keskustelujen johdosta.8.3. Yleiskaavatyön eteneminenSeutuvaltuustoSeutuvaltuusto hyväksyy yleiskaavan ja saattaa sen ympäristöministeriönvahvistettavaksi. (MRL 47 §).Hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutostavalittamalla ympäristöministeriöön. (MRL 188 §).YmpäristöministeriöYmpäristöministeriö vahvistaa yleiskaavan.80
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalo9. Yleiskaavan toteutus ja toteutusta ohjaavat suunnitelmatYleiskaavan valmistumisen jälkeen tavoitteena on edesauttaa yleiskaavan toteutumista seuraavintoimenpitein:• Yleiskaavan toimenpideohjelman laatiminen• Seudun asunto-ohjelman laatiminen• Seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden hankinnan ja ylläpidon yhteistyön kehittäminen• Rakennusvalvonta ja –lupa asioiden seudullisen yhteistyön kehittäminen• Ympäristösuojelun viranhaltijoiden yhteistyön tiivistäminen• Seudun arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden inventoiminen10. Yleiskaavan seurantaKunnat voivat jatkossa laatia seudun yleiskaava-alueelle kuntien omia yleis- ja asemakaavoja.Kuntien kaavoissa seudun yleiskaavassa esitetyt maankäytön periaatteet tarkentuvat.Oikeusvaikutteisen kaavan kyseessä ollessa kunnan oma kaava kumoaa muutosalueellaolevan seudun yleiskaavan. Kunnan laatiessa kaavaa seudun yleiskaavan alueelle, kunnanoman kaavan on noudatettava yhteisessä yleiskaavassa esitettyjä maankäytön periaatteita.Yleiskaavan toteutumisen seuranta on seutuvaltuuston tehtävä.11. Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan oikeusvaikutuksetKuntien yhteinen yleiskaava on tarkoitettu ’Maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojenyhteensovittamiseksi’ (MRL 46 §).Seudun yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan,ellei kaavassa toisin määrätä. Oulun seudun yleiskaavassa voimaan jäävät kuntien yleiskaavaton mainittu kohdassa 3.2. Seudun yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa. Josasemakaavaa halutaan muuttaa on seudun yleiskaava asemakaavamuutoksen ohjeena.(MRL 42 3 mom.).Seudun yleiskaavan keskeiset periaatteet on otettava huomioon kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaalaadittaessa.Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessäänniiden toteuttamista katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (42 §2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöönliittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä.Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupaon kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijallehuomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullistakorvausta (MRL 43 § 1 mom.).Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin,että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1momentissa säädetään . Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaatoimenpidettä saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (MRL 43 § 2 mom.). Lu81
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-Oulunsalopaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön,kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassavoidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 § 2 mom.).Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettuliikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen jajota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen. Lunastaa voi myösalueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitoksille tai muihin näiden tarpeisiin.(MRL 99 § 3 mom.).82
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloLIITE 3Luontodi- Suomen ErityisestiValtakunnallisesti uhanalainen kasvilajiIUCNluokkaRektiivinLiitevastuulaji SuojeltavakasvilajiAgrostis clavata, hoikkarölliVUAlisma wahlenbergii, upossarpio VU II,IV * x e rArtemisia campestris subsp bottnica,II,IVrperämerenmarunaCRBotrychium lanceolatum, suikeanoidanlukko VU xBotrychium virginianum, lehtonoidanlukko EN eCalypso bulbosa, neidonkenkä VU II,IV xRauhoitusTilanneCarex appropinquata, röyhysaraVUCarex heleonastes, lettosara VU xCypripedium calceolus, tikankontti VU II,IV rDactylorhiza incarnata subsp. cruenta,rVerikämmekkäVUDactylorhiza traunsteineri, kaitakämmekkä VUEpipogium aphyllum, metsänemäVUGentianella amarella, horkkakatkero VU eGentianella campestris, ketokatkero EN eHippuris tetraphylla, nelilehtivesikuusi EN II,IV xLithospermum arvense, peltorusojuuriVUMalaxis monophyllos, sääskenvalkkuVUPrimula nutans var. Jokelae, ruijanesikko EN II,IV rPuccinellia phryganodes, rönsysorsimo EN II,IV e rRanunculus reptabundus, sammakonleinikki VU xSalicornia europaea, suolayrttiENSaxifraga hirculus, lettorikko VU II,IV xTaulukko: Oulun seudun yleiskaava-alueella esiintyvät uhanalaiset putkilokasvit.IIIVluontodirektiivin liite II sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joidensuojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita (Natura 2000)luontodirektiivin liite IV sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotkaedellyttävät tiukkaa suojelua, ensisijaisesti tärkeä laji on merkitty tähdellä (*).xerSuomen kansainvälinen vastuulaji.erityisesti suojeltavat kasvilajitkoko Suomessa rauhoitettu kasvilaji83
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloLIITE 4IUCN- LuontodirektiivinSuomen ErityisestiLuokkavastuulaji SuojeltavaValtakunnallisesti uhanalainen sammalliitekasvilajiAmblyodon dealbatus, kenosammal VU eAnastrophyllum hellerianum, tunturiraippasammal VUBryum neodamense, silmuhiirensammalVUCryptothallus mirabilis, piilosammalVUDesmatodon cernuus, nuokkulapiosammal EN eHamatocaulis vernicosus, kiiltosirppisammal VU II xHerzogiella turfacea, korpihohtosammal VU II xLophozia grandiretis, karhunlovisammalVUMoerckia hibernica, etelänkehräsammalVUNeckera pennata, haapariippusammal VU x ePalustriella commundata, isohuurresammalVURhabdoweisia crispata, kolokärpänsammal EN eSplachnum melanocaulon, pohjansompasammal VU x eTaulukko: Oulun seudun yleiskaava-alueella esiintyvät valtakunnallisesti uhanalaiset sammalet.IIxeluontodirektiivin liite II sisältää yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joidensuojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita (matura2000)Suomen kansainvälinen vastuulaji.erityisesti suojeltavat kasvilajit84
Oulun seudun yleiskaava <strong>2020</strong>Hailuoto-Haukipudas-Kempele-Kiiminki-Muhos-Oulu-OulunsaloLIITE 5Luettelo selvityksistä, tutkimuksista ja suunnitelmista, jotka on tehty yleiskaavan tausta-aineistoksi:Ala-Siuru, Maria. Oulun kaupunkiseudun muuttoliiketutkimus. Tulomuutto, muuton syyt ja muuttajienasumisolosuhteet. Oulu 1997.Esisuunnittelijat Oy, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy & Tuomas Santasalo Ky. & Oulun kaupunki.Oulun keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma <strong>2020</strong>. MALI <strong>2020</strong>. Tekninenkeskus, Keskusvirasto, 7.5.2001.Halme, T. & Koski, K. Oulun kaupunkiseutu. Alakeskusten kehittäminen. VTT Yhdyskuntatekniikka,2000.Jaakko Pöyry infra. JP-Transplan – Suunnittelukolmio. Oulun seudun liikenne <strong>2020</strong>. Oulun seudunjoukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen. 2001.Oulun kaupunkiseudun asumisen kehitysmahdollisuudet ja yhdyskuntarakenne. Ouluseutu. Sarjan:o 1. 1997.Oulun kaupunkiseudun maisemarakenne. Ouluseutu. Sarja n:o 7: 1998.Oulun kaupunkiseudun työpaikka-aluevarausten perusselvitys. Hailuoto, Haukipudas, Kiiminki,Kempele, Muhos, Oulu, Oulunsalo. Ouluseutu. Sarja n:o 4. 1998.Oulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma. VIVA. Ouluseutu. Sarja n:o8. 1998.Oulun seutukunta & Air-ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy. Asemakaavojen ulkopuolisen asuntorakentamisenvaikutukset Oulun seudulla vv. 2000 – 2001. 30.1.2003.Pätynen, K. Entrecon Oy. Oulun kaupunki. Kaupan uusien suurmyymälöiden vaikutukset kaupunginpalveluverkon kehittymiseen. 15.4.1998.Suunnittelukolmio Oy. Oulun kaupunkiseudun alueellisen työpaikkaomavaraisuuden lisääminen.LYYLI-raporttisarja 16. 1999.Suunnittelukolmio Oy. Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen joukkoliikenteen suunnittelussa.LYYLI-raporttisarja 18.2000.Tiehallinto, Oulun tiepiiri & Ilmailulaitos & Kempeleen kunta & Oulun kaupunki & Oulunsalonkunta. Uuden lentoasemantien pääsuuntaselvitys. Kempele, Oulu, Oulunsalo. 21.5.2001.Tuomas Santasalo Ky. Oulun seudun päivittäistavarakaupan rakenneselvitys. 18.6.2002.85
Change language