35 vuotta - Kemia-lehti

henkilöuutisiaMariann Holmberguskoo kemiaan ja nuoriinSuomen KemianSeuran uudeksi puheenjohtajaksivalittu MariannHolmberg ottaa vetovastuunluottavaisin mielin.”Olen ollut pitkään seuran hallituksessa,ja puheenjohtajuus onjo vähän velvollisuuskin”, MariannHolmberg naurahtaa.Järjestötoiminta on Holmbergillesydämen asia. Hän liittyikeskusorganisaatio SKKS:n jäsenseuraanFinska kemistsamfundetiinjo opiskeluaikoinaan1960–1970-lukujen vaihteessaja on siitä pitäen kuulunut senaktiiveihin.”Tämä toiminta antaa niinpaljon”, Holmberg perustelee.”Ilman kontakteja ja impulsseja,joita olen järjestötoiminnassasaanut, en varmaan olisiedes pärjännyt työssäni tai ainakinolisin jo uupunut. Varsinkinkemian opettajille, kutentottakai muillekin, tämä on hienotapa saada virikkeitä ja myösFilip Levälahti/ArcadaMariann Holmberg kannustaakaikkia alan ihmisiä rohkeastimukaan järjestötoimintaan.tietoa.”SKKS yhdistää hänen mielestäänupeasti eri sektoreillatyöskentelevät kemian, kemiantekniikan ja bioteknologianammattilaiset. Seuran jaostoissataas erikoisalojen osaajatpääsevät puimaan omiaknoppejaan.”Jaostojen välistä yhteistyötäja tieteidenvälisyyttävoisi kuitenkin lisätä”,Holmberg suunnittelee.Tärkeää hänestä on tukeamyös SKKS:n kolmenjäsenseuran, Finskakemistsamfundetin lisäksiSuomalaisten kemistienseuran ja Kemiallisteknillisenyhdistyksen toimintaa.Siihenkin on jo mietinnässä”uusia kuvioita”.OpettamisestakutsumusKemiaa opiskelemaanHolmbergin johdatti farmaseuttiopintojenaikanasaatu herätys.”Kun en ollut lukenutkemiaa lukiossa, minulleavautui vasta silloin, kuinkavaltavan mielenkiintoinentiede kemia on.”Niinpä tuore farmaseutti hakeutuiheti orgaanisen kemianopiskelijaksi. Suunnitelmalääkeainekemistin urasta kuitenkinkariutui alkuunsa, kunHolmberg sattumoisin sai kemianlehtorin sijaisuuden Kauniaistenruotsinkielisessä yhteiskoulussaGrankulla samskolassa.”Ei minulla ollut mitään aikomustaryhtyä opettajaksi,mutta yhtäkkiä huomasinkinnauttivani työstä tavattomasti”,Holmberg muistelee.Nyt työtä kateederilla onjatkunut jo pitkään. Lyhyenympäristötutkijan pestin jälkeenHolmberg aloitti silloisessaTekniska läroverketissä,nykyisessä Arcada-ammattikorkeakoulussavuonna 1979.Hän opettaa tuleville insinööreillekemiaa ja materiaalitekniikkaa,eikä viihtyminen alallaole vähentynyt.”Minulla on pelkkää hyvääsanottavaa nykyopiskelijoista.He ovat erittäin motivoituneita,luottavat tulevaisuuteen jaymmärtävät, että tulevaisuudenitselleen saa opiskelunkautta.”Päivi IkonenKarin Elisabeth VäyrynenKaksoistutkinto Oulussa ja JenassaUutta tietoa hapettavasta additiostaDipl. Chem. Andreas Wagneron tehnyt ensimmäisen kemianalan väitöstyön, joka johtifilosofian tohtorin kaksoistutkintoonOulun yliopistossa jasaksalaisessa Jenan Friedrich-Schiller-yliopistossa.Wagner väitteli Oulun yliopistossa23.1.2009 aiheenaanNMR-spektroskooppinen jaröntgenkristallografinen tutkimusorgaanisten ditelluridienhapettavasta additiosta platina(0)komplekseihin.Vastaväittäjänätoimi tohtori ChristopherMorley brittiläisestä CardiffSchool of Chemistrystä.Työn ohjaajina Oulun yliopistonkemian laitoksessa toimivatprofessori Risto Laitinen japrofessori Raija Oilunkaniemisekä Jenan yliopiston kemianlaitoksessa professori WolfgangWeigand.Oulun ja Jenanyliopistojenkemian alanensimmäisenkaksoistutkinnonavainhenkilötvasemmaltaoikealle: RaijaOilunkaniemi,Risto Laitinen,ChristopherMorley, AndreasWagner ja WolfgangWeigand.Wagnerin työ on osa laajempaakalkogeenikemian tutkimusohjelmaa.Sen tarkoituksenaoli tuoda lisävalaistusta telluurinjalometalliyhdisteidenhyödyntämiseen katalyytteinäorgaanisessa synteettisessä kemiassa.Työssä tutkittiin orgaanistenditelluridien hapettavaa additiotaplatina(0)komplekseihinja verrattiin tuloksia seleenin jarikin vastaavien yhdisteiden reaktioihin.Tutkimuksessa selvitettiinkuuden erityyppisen orgaanisenditelluridin reaktiotakahden platinayhdisteen kanssa.Reaktioita seurattiin NMRspektroskopialla,ja tuotteidenrakenteet määritettiin röntgendiffraktiolla.Tutkimus antoi runsaasti uuttatietoa hapettavaan additioonvaikuttavista tekijöistä ja reaktiomekanismeista.Tutkimustyösuoritettiin osin Oulun, osin Jenanyliopistoissa.Kaksoistutkinto on ihanteellinenesimerkki yliopistojentiivistyvästä kansainvälistymisestä,joka perustuu olemassaoleviinyhteistyösuhteisiin jayhteisiin tutkimuskohteisiin.Tutkimuksen aikainen tiivistutkijavaihto ja vierailut ryhmienvälillä osoittautuivat monintavoin tuloksekkaiksi. Hyvientulosten innoittama yhteistyöjatkuu, ja kaksi seuraavaa kaksoistutkintoonjohtavaa väitöskirjatyötäon jo aloitettu.Risto Laitinen52Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 2