35 vuotta - Kemia-lehti

Puuon luonnonkemiantehdasPuu on luonnon oma kemiallinen tehdas,joka tuottaa mitä erilaisimpia rakenteitaja molekyylejä. Niiden eristämisessäja hyödyntämisessä on Suomenkinmetsäteollisuuden tulevaisuus.Jari KoponenMetsäteollisuuden perinteiset tuotteet eivätenää riitä, vaan ala etsii täysin uudenlaistajalostettavaa. Puun suoraa polttokäyttöävoi jo pitää arvokkaan raaka-aineenhaaskauksena.Metsäklusterin tavoite on, että vuonna2030 teollisuuden tuotosta puolet tuleetuotteista, joita vielä ei ole edes keksitty.Tuotteiden ja palvelujen arvon sekä tutkimus-ja kehitysvolyymin pitäisi määrävuoteenmennessä kaksinkertaistua.Lupaavimpina keinoina pidetään puunbiojalostusta ja nanoteknologiaa. Vanhaesimerkki edellisestä on mäntyöljy, uudempiksylitoli. Tätä nykyä Suomessaon käynnissä useitakin biojalostushankkeita.Stora Enso ja Neste Oil kehittelevätuuden sukupolven biopolttoaineita, joidenraaka-aineena on hakkuujäte. ÅboAkademissa on keksitty menetelmä, jonkaavulla kuusen oksatyvistä erotetaanterveysvaikutteista lignaania (ks. Kemia4/ 2008).Paperinvalmistuksessa on jo käytössäälykkäitä, resursseja säästäviä tuotantoteknologioita,kuten nanopigmentit,nanosuodatus ja pintojen puhdistus. Tulevaisuudessananoteknologian uskotaanmahdollistavan toiminnalliset paperipinnatja entistä paremmat prosessisensorit.Uusille asiakkaille räätälöitävienbiojalosteiden joukosta toivotaan löytyvänsellaisia massatuotteita, jotka pitävätpuunjalostusteollisuuden kansantaloutemmeyhtenä tukijalkana myös tulevaisuudessa.Kärkenä nanoselluKuumin kehityskohde meilläkin on nanoselluloosa,jonka tutkimiseen on panostettulyhyessä ajassa paljon. Ensimmäi-Keskuslaboratoriosiä tuotteita odotetaan markkinoille 5–10vuodessa. Kansainvälinen kilpailu alallaon kuitenkin kovaa ja suomalaiset takaaajoasemissa.Kantona kaskessa on kustannustehokkaanteollisen tuotantomenetelmän puute.Nanosellua pystytään Keskuslaboratorionkoelaitteilla valmistamaan kiloja,mutta teollisuudessa pitää päästä tonnientuotantolukuihin.Nanosäikeinen sellu tarttuu hyvinkiinni pintoihin ja parantaa tuotteidenlujuusominaisuuksia.42Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 2