35 vuotta - Kemia-lehti

Kolera riivasi myös Lontoota ja muitaeurooppalaisia kaupunkeja halki1800-luvun.Huonon hygienian kumppaniKolera leviää siellä, missähygienia on retuperällä. Tautisai jalansijan myös 1800-luvunEuroopassa siksi, että maanosankaupungit olivat hyvinlikaisia.Kaupunkeja saastutti ensinnäkin perinteinenorgaaninen jäte, ennen muutaihmisten ja eläinten ulosteet.Eläimiä pidettiin yhä runsaasti. EsimerkiksiHampurissa oli vielä vuonna1892 peräti 12 000 hevosta, lähinnäkuljetusjuhtina. Parikymmentä vuottavarhaisempi tilasto paljastaa Altstadtinja Neustadtin kaupunginosista tuhansiakanoja, joiden lisäksi niissä eleli myösankkoja, hanhia, nautoja, vuohia, sikoja,lampaita ja yksi aasi.Berliinissä laskettiin vuonna 1888,että kaupungin kaduilta kuljetettiinpois 100 000 kärrylastia sontaa ja190 000 kuutiometriä roskia.1800-luvulla kaupunkeja likasi myösteollistuminen, varsinkin tehtaista jahiilenpoltosta peräisin olleet savu janoki. Ilmaa pilaavasta savusumustaantunnettiin erityisesti Lontoo, muttamyös Hampurissa tilastoitiin vuosina1877–1885 keskimäärin 130 savusumupäiväävuodessa.Kurja vesihuoltoPahinta oli kuitenkin kaupunkien nopeakasvu. 1800-luvun ensimmäisen puoliskonaikana niiden asukasluvut keskimäärinkaksinkertaistuivat, jälkipuoliskollajopa viisinkertaistuivat.Lontoon väkiluku nousi miljoonasta6,5 miljoonaan sadassa vuodessa. Jovuoden 1830 tienoilla eli ensimmäisenkolera-aallon aikana kolmannes Englanninväestöstä asui kaupungeissa. Berliinissäoli vuonna 1815 noin 200 000asukasta, vuonna 1870 jo 800 000 javuonna 1905 kolme miljoonaa.Räjähdysmäinen väestönkasvu merkitsisitä, että alkeellisenkin hygieniatasonluominen oli tavattoman vaikeaa.Olennaista oli, että tiheään asutuistakaupungeista puuttui puhdas juomavesi.Myös jätevesihuolto oli kehno.Lontoossa laskettiin vuonna 1810 olleen200 000 likakaivoa, joista valtaosahatarina saastutti juomavettä. Erityisenhuonolla tolalla olivat köyhien korttelitniin Lontoossa, Pariisissa, Berliinissäkuin muissakin suurkaupungeissa. Köyhienasunnoissa puhdas vesi, asiallinensanitaatio ja kunnon käymälät olivat pitkäänmahdottomuuksia.Englannin Thames-joki, jonne jätteetja ulosteet päätyivät, oli löyhkääväpätsi, eivätkä ranskalainen Seine jasaksalaiset Spree ja Elbe olleet sen parempia.Hampurille juomaveden ottaminensaastuneesta Elbestä osoittautui koh-talokkaaksi. Kaupungissa puhkesi vielävuonna 1892 katastrofaalinen koleraepidemia.Yhdessä viikossa sairastui17 000 henkeä, joista lähes 9 000 kuoli.Käänteentekijänä KochVesi- ja viemäriverkostoa alkoi ensimmäisenärakentaa Lontoo 1850-luvulla.Berliini seurasi pian perässä ja sen jäljessäpikku hiljaa muut eurooppalaiskaupungit.Käänteentekevä oli vuosi 1883. Saksalainenmikrobiologian uranuurtajaRobert Koch osoitti koleran aiheuttajaksiFilippo Pacinin vuonna 1854löytämän bakteerin, jonka saa ulosteidensaastuttamasta vedestä. Puhtaanveden merkitys tajuttiin lopullisesti.Berliini oli edistyksellisenä kaupunkinaalkanut jo vuonna 1856 puhdistaajuomavetensä hiekkasuodatusmenetelmällä.Hampurin naapurikaupunkiAltona oli vuonna 1859 seurannut esimerkkiäja säästynyt kokonaan vuoden1892 koleraepidemialta.Kantapään kautta oppinut Hampurirakensi oman puhdistamonsa vasta epidemianjälkeen vuonna 1893.Koleralle kuuluu kuitenkin myösyksi kiitos. Vitsauksen aiheuttama uhkapakotti parantamaan hygieniaa jasynnytti Eurooppaan kansanterveysliikkeen,jonka ansiosta kolerasta jamonesta muustakin ikävästä vieraastapäästiin lopulta eroon.Kuvat: Scanstockphoto14Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 2