16.07.2015 Views

35 vuotta - Kemia-lehti

35 vuotta - Kemia-lehti

35 vuotta - Kemia-lehti

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

KEMIA<strong>35</strong> <strong>vuotta</strong> Kemi2/2009TÄSSÄNUMEROSSA mm:KEMISTINtaivaallinenvapausFILOSOFIuskoo yhteisönvoimaanPUUon luonnonkemiantehdasKEMIKAALIluokitteluharmonisoituuSWISS MADEPaljon enemmän kuin osaat uneksiakaan!SWISS MADELuvassa uskomatontavaakatekniikkaaPrecisaTEOPALAkkreditoitu kalibrointilaboratorio K037www.teopal.fiSWISS MADEErinomainen suorituskykyChemBio-osastollamme 5h19Paras hinta / laatuHelppokäyttöisinMonipuolisin5 vuodentakuuExecutive Pro(c) Emmuli Production 2009SWISS MADE


Bruker Opticsworld‘ssmallestFT-IRspectrometer... with the typicalBruker performance:easy software: an assistant guidesyou through your FT-IR analysisRockSolid: robust and highperformance interferometer designfor gas, liquid and solid samplesmodularity: FT-IR measurements intransmission, ATR and reflectionAbout the size of a lab notebook, the world‘s smallest FT-IRspectrometer ALPHA will play a big part in your daily routine.Plug & play set-up, easy-to-use software, combined withQuick-Snap TM accessory modules assure powerful and reliableFT-IR analysis you expect from Bruker.Bruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-17067 SOLNATel: +46 8 655 25 30Tel: +<strong>35</strong>8 400 426 438 (FIN)E-Mail: optics@bruker.seContact us for more details: www.brukeroptics.comthink forwardFT-IR


WE INVENTED THE FORMULA.NOW WE’VE CHANGED THE EQUATION!Xevo QTof MS — seuraavan sukupolven QTof-laite Watersilta,MS-teknologian edelläkävijältä. Tutustu tarkemminXevo QTof MS -laitteeseen, jossa suorituskyky jakäytettävyys on yhdistetty ilman kompromisseja:waters.com/xevoWaters Finland, Kutomotie 18,00380 HELSINKIPuh. (09) 5659 6288©2009 Waters Corporation. Waters, Xevo andThe Science of What’s Possible are trademarks of Waters Corporation.


KEMISTINkääntöpuoliSarjassa esitelläänkemistienkakkosammattejaja epätavallisiaharrastuksia.Outi TörnwallinTaivaallinenvapausKun kiitää halki taivaankannen kahdensadan kilometrintuntivauhtia, arkihuolet eivät pysy kyydissä millään.6<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Kuva: Ahti KangasTeam Kyntäjätsyöksyy taivaalle nauttimaanvapaasta pudotuksesta.VasemmallaOuti Törnwall, oikeallahyppytiimin toinenjäsen Anne Slåen.Päivi IkonenVapaus!Outi Törnwallin, 32, on helppo vastatakysymykseen, mikä vetää hänet kerrantoisensa jälkeen huimaaviin korkeuksiinja sitten loikkaamaan pörisevänpienkoneen avoimesta ovesta kohti tyhjyyttä.Kun laskuvarjohyppyyn lähdetään neljästäkilometristä, ollaan niin kaukanamaan pinnasta, ettei ihminen tunne putoavansa,vaan lentävänsä vapaana. Vastassaovat vain tuikeat tuulet ja rajanakirjaimellisesti taivas.”Vapaa pudotus on niin ainutlaatuinenkokemus, että sitä ei voi verrata mihinkäänmuuhun”, Törnwall hakee sanojayrittäessään kuvailla, miltä syöksyminenilmojen halki tarkkaan ottaen tuntuu.Ei kuitenkaan missään nimessä ainakaanpelottavalta. Ennen jokaista hyppyätoki kihelmöi, pidemmän tauon jälkeenhitusen jännittääkin, mutta edes ensimmäiselläkertaa ei Törnwallia koneestairtautuminen hirvittänyt.Ensimmäisen taivasmatkansa noviisitosin tekikin turvallisimmalla mahdollisellatavalla eli tandemina, kokeneeseenhyppymestariin kiinnitettynä.Kyytiläisen ei tarvinnut huo<strong>lehti</strong>a kuinensin vauhdin hurmasta nauttimisesta javarjon avaamisen jälkeisessä liitovaiheessamaisemien ihailemisesta.”Olin haaveillut hypystä pitkään, jaunelmien täyttymys siitä tuli”, Törnwallmuistelee kolmen vuoden takaista tandemponkaisuaan,jonka aikaansaama adrenaliinihyökysai hänet kerrasta koukkuunja hyppykurssille. Nyt takana onpitkälti toistasataa itsenäistä hyppyä.Tittelit poisOuti Törnwall kuuluu maan vanhimpaanja suurimpaan alan yhdistykseen eli Suo-<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 7


THL:nDna-laboratorio• Keskitetty dna:n eristys- jalaimennoslaboratorio.• Hallinnoi useita kansallisiaja kansainvälisiä dna-aineistoja,joiden avulla tutkitaansuomalaisen tautiperinnönsairauksia ja yleisiä kansansairauksia,kuten sydän- javerisuonitauteja, psykiatrisiasairauksia, migreeniä jams-tautia.www.nationalbiobanks.fiwww.thl.fiBBMRI-hanke• Biobanking and BiomolecularResources ResearchInfrastructure• Yleiseurooppalainen biopankkienverkostoitumisprojekti• Tavoitteena hyödyttääeurooppalaisten terveydentilaa,sairauksien ennaltaehkäisyä,diagnostiikkaaja hoitoa• Pyrkimyksenä lisätä tutkijoidenosaamista, yhteistyötäja näytekokoelmien hyödyntämistäkansainvälisellätasollawww.bbmri.euAnne SlåenJoulun 2008 hyppymatkallaEspanjan SevillaanOuti Törnwall ehti poiketamyös Marokkoonmaistelemaan paikallisiaherkkuja.men laskuvarjokerhoon, jonka mestareidenohjauksessa hän sai jo koulutuksensaja suoritti harjoittelunsa.Kerhon pääpaikkana on Hangon Täktominlentokenttä, joka varsinkin kesäviikonloppuisinkuhisee väkeä. Juuri kukaanei aja sinne yhtä tai kahta loikkaavarten, vaan asuntovaunu parkkeerataanpaikalle yöksi tai pariksi, ja sitten hypitäänparhaimmillaan kymmenenkin kertaapäivässä.Niin tekee myös helsinkiläiskemistiaviomiehineen; historian lehtori KimTörnwall on vähintään yhtä innokas laskuvarjoharrastajakuin vaimonsakin.Tittelit ja ammatit tosin jätetään suosiollakotiin, sillä kerhossa meriitit kertyvätvain hypyistä ja arvostus niiden taitamisesta.”Ja se onkin tämän harrastuksen parhaitapuolia! Työasiat saa unohtaa kokonaanja vaihtaa ne mukavaan sosiaaliseentoimintaan.”Uusia kontakteja solmitaan ja ystävyyssuhteitasyntyy luontevasti, silläTörnwallin harrastamassa freefly-hyppäämisessäharjoitellaan ja hiotaan asentojatiiviissä kimpassa hyppykumppanienkanssa.Sen verran Törnwall on perillä muidenammatillisista taustoista, että arveleeolevansa ainoa kemisti Suomen runsaanparintuhannen laskuvarjohyppääjän joukossa.Ainakaan oman kerhon noin viidessäsadassajäsenessä ei kollegoita ole.Mahdolliset työpaineet ja arjen stressipurkautuvat lopullisesti taivaalla. Minuutinmittaisessa vapaapudotusvaiheessaei yksinkertaisesti voi keskittyä mi-8<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


hinkään muuhun kuin kehon hallintaan,lentoasennon pitämiseen ja tavoitellunliikkeen tekemiseen.Lisätietoa laskuvarjoharrastuksesta:www.laskuvarjokerho.fiDna:n koordinointiaVapaasti putoavan hyppääjän matkavauhtion vatsallaan edetessä noin 200kilometriä tunnissa, istuallaan tai pääedellä syöksyttäessä vieläkin kovempi.”Kyseessä on siis urheilu”, Törnwallmuistuttaa lajia tuntemattomalle. ”Voitvain kuvitella, millaiset ilmavirrat siinäpanevat vastaan, kun yrittää jäseniäänliikuttaa.”Työpaikalleen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokseen palaakin maanantaiaamuisindna-koordinaattori, jonka mielion rentoutunut, mutta lihakset joskus tuskallisenkipeät. Laitoksen Kansantautiengenetiikan yksikön dna-laboratorion päivittäisentoiminnan pyörittäminen tosinyleensä vetreyttää paikat nopeasti.”Laboratorion sisäistä ja ulkoista koordinointia,yhteydenpitoa moniin tahoihin,tietokannan hoitamista. Meillä toimiiisohko dna-pankki, joka pitää tietääja tuntea perin pohjin”, Törnwall kuvaahektistä työtään.Yksikkö prosessoi viime vuoden aikanayli 100 000 dna-näytettä tutkijoidenkäytettäväksi. Jo opiskeluaikanaan vuonna2001 silloisessa Kansanterveyslaitoksessaaloittanut Törnwall työskenteli alkuundna-eristäjänä ja eteni parissa vuodessadna-eristyslaboratorion vetäjäksi.”Aika vihreänä. En silloin oikein edestajunnut, mihin ryhdyin”, Törnwall naurahtaa.”Valtavan monipuolinen ja haastavatyö on onneksi opettanut tekijäänsäkoko ajan.”Kiinnostava hanke on ollut eurooppalaistenbiopankkien verkostoitumisprojektiBBMRI, jossa Törnwall on ollutmukana erityisen mielellään.”On ollut todella hienoa huomata, ettäkemistin koulutuksella voi tehdä tällaistakintyötä”, Helsingin yliopiston analyyttisenkemian laboratoriosta vuonna2005 valmistunut filosofian maisteri sanoo.”No, tuli joskus vähän kynnettyä maataparissa alastulossa”, Törnwall virnistää.Varsinaisiin vaaratilanteisiin vauhdikasnainen ei myönnä koskaan joutuneensa.Aivan ensimmäinen harjoitushyppy eitosin sujunut ihan nuottien mukaan.”Tuuli yltyi niin, ettei laskeutumisalueellepäässytkään. Hetken mietin, ettähuhhuh. Koulutuksessa oli kuitenkinopetettu, miten haetaan varalaskeutumispaikka.Pää pysyi kylmänä, ja hyvinmeni.”Toinen tapaus sattui sekin harjoitteluaikana.Putoamisen aikana on tärkeäätarkkailla korkeusmittaria ja avata laskuvarjoviimeistään määrätyssä korkeudessa,joka oppilaalle on 1 500 metriä.Vapauden huumassa Törnwall kuitenkinhavahtui asiaan aavistuksen myöhässä.”Pamahti varavarjo automaattisesti auki,mutta säikähdyksellähän siitäkin selvittiin.”Tulevan suven kohokohta Outi Törnwallilleon 5.–10. heinäkuuta Hangossajärjestettävä leiriviikko Pimp My Fly, jokaon suunnattu erityisesti naisille.”Laskuvarjohyppääjistä on kyllä puoletnaisia, mutta heidän harrastuksensaei ole yhtä aktiivista kuin miesten. Tällaisillatapahtumilla yritetään houkutellanaisetkin reippaammin mukaan.”Hyppääjien sanoin: nähdään taivaalla!Viimeistään hypyn liitelyvaiheessaehtii myösihailla Hankoniemen henkeäsalpaaviamaisemia.Kasvot kuvaajaan päinKim Törnwall, selin vasemmallaAnne Slåen jaoikealla Outi Törnwall.Kyntäjien tiimiLaskuvarjohyppääjien kausi käynnistyytalven jälkeen maaliskuun lopulla, kunkerhon tuliterä Cessna Grand Caravannousee siivilleen Hankoniemessä.Vielä viileälle ensilennolle vilukissaksitunnustautuva kemisti ei pyri mukaan,mutta toukokuulta alkaa myös hänen sesonkinsa.Mukavinta taivaalla on kesäkuumalla,jolloin Törnwallin ja AnneSlåenin muodostama Team Kyntäjät aikooharjoitella ahkerasti uusia muodostelmia.Team Kyntäjät?Mauri Väistö<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 9


TÄTÄ MIELTÄKohti ekologistaveroremonttiaTYÖPAIKKOJEN luominen ja säilyttäminen Suomessa on hyvinvointimmekannalta olennaista. Silti verotamme työtä ankarasti.Toisaalta puhdas luonto ja elinympäristö ovat meille tärkeitä.Silti emme verota tarpeeksi ympäristölle vahingollista toimintaa.Suomi tarvitsee verotukseen perustavanlaatuista paradigmanmuutosta. Verotuksen ympäristöperusteet on ajateltava kokonaanuudelleen. Tätä nykyä ympäristöverotus tarkoittaa pääasiassakulutuksen verotusta, esimerkkeinä polttoaine- ja sähkövero.Verot tuovat kyllä tasaisesti rahaa valtionkassaan, muttakulutusta ne eivät hillitse.VARSINKIN kotitalouksien kulutusjousto eli reagoiminen hinnannousuun kulutusta vähentämällä on suhteellisen pientä. Bensanhinta saa kohota todella korkeaksi, jotta ihmiset rajoittaisivat autonkäyttöä. Sähkön hinnankorotuksista jupistaan kyllä, muttaeivät ne loppujen lopuksi ole muuttaneet keskivertosuomalaisenkäyttäytymistä.Kulutusverojen korotukset eivät vaikuta käyttäytymiseen varsinkaansilloin, jos kuluttajan tulotaso ja ostovoima nousevat.Sähkölaitteiden energiatehokkuudessa voitettu sähkönsäästösyödään nopeasti ostamalla uutta elektroniikkaa, joka puolestaanlisää sähkönkulutusta.MYÖNTEISTÄ muutosta kuluttajan käyttäytymiseen on saatuporrastamalla autovero hiilidioksidipäästöjen mukaan. Kuluttajatostavat mielellään vähemmän verotettuja vähäpäästöisiä autoja.Autoilun päästöihin vaikutetaan paremmin autokaupassa kuinbensa-asemalla. Tämä on opiksi myös verottajalle.On aika valjastaa verotus palvelemaan ympäristön asiaa. Kulutusverojensijaan ympäristöverouudistuksen tulee perustua ympäristöhaittaanja investointien ekotehokkuuden edistämiseen.TEOLLISUUDEN jätevero on ympäristöverotuksen käyttämätönmahdollisuus. Se jos mikä pureutuisi ympäristöhaittaan, silläkaatopaikoilla on monia haitallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksine vievät yhä enemmän tilaa.Tällä hetkellä jätevero koskee kunnallisia kaatopaikkoja, joillekuitenkin sijoitetaan vain murto-osa vuosittaisesta jätekuormasta:1,4 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Loput 37 miljoonasta kaatopaikoillejoutuneesta jätetonnista vietiin muille, kuten suuryritystenyksityisille kaatopaikoille. Ne ovat verosta vapaita.Teollisuuden jäteverovapautta on perusteltu kilpailukyvyn säilyttämisellä.Kilpailukyvyllemme olisi hyväksi myös ansiotuloverotuksenalentaminen. Valtion veropohjaa ei kuitenkaan voida nakertaaloputtomiin ilman uusia tukipilareita. Mieluummin sitä siirtääkinverotuksen painopistettä työnteosta ympäristöhaittaan.TOISAALTA verotuksella voidaan kannustaa ekotehokkaisiininvestointeihin. Teollisuudessa energiatehokkuuden lisäysmahdollisuuson merkittävä, vaikka kannattavimmat parannukset onjo tehty. Yritykset tarvitsevat lisäpotkua energiatehokkuusinvestointeihin,jotka eivät ehkä enää tuota niille heti näkyvää hyötyä.Lakialoitteeni energiatehokkuusinvestointien vauhdittamiseksipureutuu tähän ongelmaan. Aloite sallisi investointien kertapoistonyritysten kirjanpidossa ja verotuksessa. Energiatehokkuudenedistämisen lisäksi laki vahvistaisi uuden teknologianmarkkinoita.YMPÄRISTÖPERUSTEISILLA veroilla on mahdollista kerätämiljardiluokan vuosittaiset tulot valtion kassaan. Niillä voidaankompensoida elvytystoimien johdosta syntyvää vajetta, kun taloudenalamäki panee myös valtiontalouden ahtaalle.Lopulta on kyse arvoista: verotammeko työtä vai ympäristöhaittaa.Kerro ihmeessä, kumpaa sinä verottaisit.Sanna Perkiöwww.sannaperkio.netSanna Perkiö on tekniikantohtori ja kansanedustaja.10 <strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 1


Älykkäämpi ratkaisuKaikki välineet olosuhdetestaukseenPharma-sarja lääkkeilleja lääkeaineille- neljä kokoa: 500, 600,1300 ja 2000 litraa- tasainen valojakauma,valolähteet hyllyillä(Pharma 500)- monipuoliset toiminnallisetmoduulit- ohjelmistot tulostenkäsittelyyn ja dokumentointiin- täsmällinen ja nopeaylläpito ja huoltoKehitetty yhteistyössälääketeollisuuden kanssa.WK3Piispanportti 7,02240 EspooPuh. +<strong>35</strong>8 9 8678 1213fax +<strong>35</strong>8 9 8678 1211info@kvalitek.fiLÄKE mainos_210x1<strong>35</strong>mm_vuosi 2009_2.pdf 5.2.2009 9:21:06Lääkeainekemian maisteriohjelmaVuoden 2009 opiskelijavalinnatLääkeainekemian maisteriohjelma on kemian alaan kuuluva monitieteellinen opintokokonaisuus,joka toteutetaan maisteriohjelmana Kuopion yliopiston Farmaseuttisessa tiedekunnassa.Opinnot koostuvat 120 opintopisteen laajuisistamaisterivaiheen opinnoista ja painottuvatsynteettiseen lääkeainekemiaan,lääkeaineanalytiikkaan,farmaseuttiseen bioinformatiikkaan taifarmaseuttiseen lääkeainekemiaan.Lisäksi opiskelijat voivat valita mm. farmakologiaan,biofarmasiaan, orgaaniseen kemiaan jalääkekehityksen laatu- ja viranomaisasioihinkeskittyviä opintojaksoja.HakukriteeritVaatimuksena luonnontieteiden tai tekniikankandidaatin tutkinto kemiassa tai biokemiassa.HakuaikaLääkeainekemian maisteriohjelman hakuaika päättyykeväällä 30.4.2009 klo 16.15 ja syksyllä 30.10.2009klo 16.15.Hakulomakkeen voi tulostaa osoitteestahttp://www.uku.fi/valinta/hakeminen.shtmlMaisteriohjelmatMaisterin tutkinto lääkeainekemiassa antaaerinomaiset valmiudet lääketutkimus- ja lääkekehitystehtäviin,lääkkeiden markkinointitehtäviin,lääkeasioita käsitteleviin viranomaistehtäviinsekä jatkokoulutukseen.AloituspaikkamääräLääkeainekemian maisteriohjelman sisäänotto onvuosittain noin 10 opiskelijaa.Tarkemmat hakuohjeet:www.uku.fi/laakeaine / laakeaine@uku.fiwww.uku.fi/laakeaine / laakeaine@uku.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 11


Puoli <strong>vuotta</strong> Zimbabwessa raivonnut kolera on tappanut jo tuhansiaihmisiä. Euroopassa lähes vuosisata sitten voitettu tauti on edelleenongelma erityisesti Afrikassa.KOLERAkylvää yhä kuolemaaPekka T. HeikuraKolera roihahti eteläafrikkalaisessa Zimbabwessaelokuussa 2008. Maanosansynkin epidemia 15 vuoteen on vienyt joyli 4 000 henkeä. Sairastuneita on rekisteröitynoin 90 000, mutta todellisuudessaheitä lienee huomattavasti enemmän.13 miljoonan asukkaan sekasortoisenmaan terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanutkokonaan.Hiljattain tauti levisi myös Sambiaan,Mosambikiin ja Botswanaan. Nyt vaaravyöhykkeessäon maailman terveysjärjestönWHO:n mukaan Etelä-Afrikka.Afrikan vitsausMuuallakin kolerapesäkkeitä kytee.WHO:n tuoreimmat, vuoden 2005 tilastotkertovat, että tautia todettiin tuolloin52 maassa. Sairaustapauksia ilmoitettiin132 000, kuolonuhreja koko maailmastakaikkiaan 2 300.Ankara suolistotautiKolera on jo pitkään ollut afrikkalainenvitsaus. Vaikka tautia esiintyy Aasiassakin,sairaustapauksista 95 prosenttiaraportoidaan Afrikasta.Vuonna 1961 Intiasta alkunsa saanutmaailmanhistorian seitsemäs kolerapandemiajätti taudin kotoperäiseksi myösEtelä- ja Keski-Amerikassa. Siellä tapauksetovat kuitenkin vähentyneet viimeaikoina merkittävästi.Euroopassa koleraa on viime vuosikymmeninätavattu vain matkailijoidenendeemisiltä kolera-alueilta tuomina hajatapauksina.Vuonna 2005 eurooppalaisiasairastui kymmenen, muiden muassayksi suomalainen. Venäjältä paljastuusilloin tällöin paikallisia epidemioita.Kaikki kolerapandemiat ovat olleetVibrio cholerae -bakteerin O1-serotyypinaiheuttamia. Se on ollut vallitsevakanta myös viime vuosina. Kannantorjuntaan on käytetty suun kauttaKolerabakteeri tuottaa toksiinia, joka aiheuttaa erittäin voimakkaan ripulin. Siihenliittyy yleensä myös ankara oksentaminen.Kolera leviää, kun sairastuneiden ihmisten ulosteet saastuttavat juomavedentai ruoan, jotka toimivat tartunnan lähteinä. Taudin saattaa saada myös pelkästäkosketuksesta taudinkantajaan, jolloin voi syntyä räjähdysmäisiä joukkotartuntoja.Oireet alkavat muutaman tunnin tai viimeistään muutaman vuorokauden kuluttuatartunnasta. Tauti saattaa rauhoittua itsestäänkin, mutta noin joka kymmenessairastunut menettää ripuloidessaan huomattavia määriä nestettä. Aikuisellanestehukka voi olla jopa 20 litraa vuorokaudessa. Niin nopeaan nestevajaukseenkuolee muutamassa tunnissa.Koleran hoitona käytetään nesteytystä ja mikrobilääkkeitä. Hoitamaton tautivoi tappaa 50–60 prosenttia sairastuneista, lapsista ja vanhuksista jopa 90 prosenttia.annettavaa Dukoral-rokotetta.Vuonna 1992 Bengalinlahden rannaltaIntiasta lähti liikkeelle serotyyppiO139:n eli Bengal-tyypin aiheuttamakoleraepidemia, josta on uumoiltu jopakahdeksatta pandemiaa. PelottavaaO139-bakteerissa on se, että sairastettuO1-infektio ei anna suojaavaa immuniteettiasitä vastaan. Myöskään Dukoralei siihen tehoa.Lähtöisin IntiastaKolera on piinannut ihmiskuntaa mahdollisestijo tuhansia vuosia. Taudin alkukotinapidetään nimenomaan Ganges-joensuistoaluetta Bengalissa. Portugalilaisetkirjoittivat ensimmäisinäeurooppalaisina intialaisesta epidemiastavuonna 1503.Tauti voi silti olla paljon vanhempi,sillä sanskriitinkielisissä teksteissä2 500 vuoden takaa kerrotaan sairaudesta,jonka oireet olivat voimakas oksenteluja ripuli, riutuneet kasvot, huultensinertyminen ja lihaskouristukset.Myös antiikin ja arabialaiset lääkäritovat kuvailleet vaikeita ripulitauteja, joitahe nimittivät koleraksi. Kolera ei kuitenkaanjätä jälkiä luustoon, joten ainoatlähteet sen historian selvittämisessä ovatkirjallisia. Ei olekaan varmoja todisteitasiitä, että sairaus olisi ollut meidän koleranatuntemamme.Vibrio cholerae -bakteeri tarttuu vainihmiseen, mutta sillä on useita veteen jamereneläviin sopeutuneita sukulaisia.Sivulle 1512<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Zimbabwen koleraepidemiaja yhteiskunnallinenkriisiovat karkottaneetmaasta viimeisetkinmatkailijat. Viktorianputouksilla on tätänykyä autiota.Scanstockphoto<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 13


Kolera riivasi myös Lontoota ja muitaeurooppalaisia kaupunkeja halki1800-luvun.Huonon hygienian kumppaniKolera leviää siellä, missähygienia on retuperällä. Tautisai jalansijan myös 1800-luvunEuroopassa siksi, että maanosankaupungit olivat hyvinlikaisia.Kaupunkeja saastutti ensinnäkin perinteinenorgaaninen jäte, ennen muutaihmisten ja eläinten ulosteet.Eläimiä pidettiin yhä runsaasti. EsimerkiksiHampurissa oli vielä vuonna1892 peräti 12 000 hevosta, lähinnäkuljetusjuhtina. Parikymmentä <strong>vuotta</strong>varhaisempi tilasto paljastaa Altstadtinja Neustadtin kaupunginosista tuhansiakanoja, joiden lisäksi niissä eleli myösankkoja, hanhia, nautoja, vuohia, sikoja,lampaita ja yksi aasi.Berliinissä laskettiin vuonna 1888,että kaupungin kaduilta kuljetettiinpois 100 000 kärrylastia sontaa ja190 000 kuutiometriä roskia.1800-luvulla kaupunkeja likasi myösteollistuminen, varsinkin tehtaista jahiilenpoltosta peräisin olleet savu janoki. Ilmaa pilaavasta savusumustaantunnettiin erityisesti Lontoo, muttamyös Hampurissa tilastoitiin vuosina1877–1885 keskimäärin 130 savusumupäiväävuodessa.Kurja vesihuoltoPahinta oli kuitenkin kaupunkien nopeakasvu. 1800-luvun ensimmäisen puoliskonaikana niiden asukasluvut keskimäärinkaksinkertaistuivat, jälkipuoliskollajopa viisinkertaistuivat.Lontoon väkiluku nousi miljoonasta6,5 miljoonaan sadassa vuodessa. Jovuoden 1830 tienoilla eli ensimmäisenkolera-aallon aikana kolmannes Englanninväestöstä asui kaupungeissa. Berliinissäoli vuonna 1815 noin 200 000asukasta, vuonna 1870 jo 800 000 javuonna 1905 kolme miljoonaa.Räjähdysmäinen väestönkasvu merkitsisitä, että alkeellisenkin hygieniatasonluominen oli tavattoman vaikeaa.Olennaista oli, että tiheään asutuistakaupungeista puuttui puhdas juomavesi.Myös jätevesihuolto oli kehno.Lontoossa laskettiin vuonna 1810 olleen200 000 likakaivoa, joista valtaosahatarina saastutti juomavettä. Erityisenhuonolla tolalla olivat köyhien korttelitniin Lontoossa, Pariisissa, Berliinissäkuin muissakin suurkaupungeissa. Köyhienasunnoissa puhdas vesi, asiallinensanitaatio ja kunnon käymälät olivat pitkäänmahdottomuuksia.Englannin Thames-joki, jonne jätteetja ulosteet päätyivät, oli löyhkääväpätsi, eivätkä ranskalainen Seine jasaksalaiset Spree ja Elbe olleet sen parempia.Hampurille juomaveden ottaminensaastuneesta Elbestä osoittautui koh-talokkaaksi. Kaupungissa puhkesi vielävuonna 1892 katastrofaalinen koleraepidemia.Yhdessä viikossa sairastui17 000 henkeä, joista lähes 9 000 kuoli.Käänteentekijänä KochVesi- ja viemäriverkostoa alkoi ensimmäisenärakentaa Lontoo 1850-luvulla.Berliini seurasi pian perässä ja sen jäljessäpikku hiljaa muut eurooppalaiskaupungit.Käänteentekevä oli vuosi 1883. Saksalainenmikrobiologian uranuurtajaRobert Koch osoitti koleran aiheuttajaksiFilippo Pacinin vuonna 1854löytämän bakteerin, jonka saa ulosteidensaastuttamasta vedestä. Puhtaanveden merkitys tajuttiin lopullisesti.Berliini oli edistyksellisenä kaupunkinaalkanut jo vuonna 1856 puhdistaajuomavetensä hiekkasuodatusmenetelmällä.Hampurin naapurikaupunkiAltona oli vuonna 1859 seurannut esimerkkiäja säästynyt kokonaan vuoden1892 koleraepidemialta.Kantapään kautta oppinut Hampurirakensi oman puhdistamonsa vasta epidemianjälkeen vuonna 1893.Koleralle kuuluu kuitenkin myösyksi kiitos. Vitsauksen aiheuttama uhkapakotti parantamaan hygieniaa jasynnytti Eurooppaan kansanterveysliikkeen,jonka ansiosta kolerasta jamonesta muustakin ikävästä vieraastapäästiin lopulta eroon.Kuvat: Scanstockphoto14<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Rokote riisissäTomonori Nochin johtama tutkijaryhmäTokion yliopistosta kehittipari <strong>vuotta</strong> sitten muuntogeenisenriisilajin, joka sisältää rokotteenkoleraa vastaan. Asiasta kirjoittiYhdysvaltain tiedeakatemian julkaisuProceedings of the NationalAcademy of Sciences. Hiirikokeissarokote on toiminut hyvin.Japanilaistutkijat siirsivät riisinperimään koleratoksiini B-subuniittiakoodaavan geenin ja jouduttimen,jonka tehtävä on tehostaasiirtogeenin toimintaa.Geenimuunneltu riisi estää B-subuniittia hajoamasta mahassaja lisää vasta-aineiden erittymistäsuolen seinämän limakalvolle. Eiinvasiivisenamikrobina koleravibrioei tunkeudu elimistöön suolenseinämän läpi.Nykyisen suun kautta otettavanrokotteen haittoja on sen sulaminenruoansulatuksessa, jolloin suoja koleraavastaan jää heikommaksi.Riisirokotteen antama suojaRiisinjyviin istutetusta kolerarokotteestasaattaa tullakehitysmaiden pelastus.osoittautui erittäin tehokkaaksi.Kun riisiä nauttineille koehiirillemyöhemmin syötettiin koleratoksiinia,ne eivät sairastuneet.Keksinnöllä saattaa olla mullistavavaikutus kehitysmaissa, joissakoleraongelma on suurin. Innovaatiotavoidaan ehkä hyödyntää myösmuita tartuntatauteja vastaan käytettävissärokotteissa.Erityinen etu on, että riisirokotettaei tarvitse jäähdyttää, silläköyhissä maissa ei yleensä olevaraa jäähdytyslaitteisiin. Nochinmukaan 18 kuukautta huoneenlämmössävarastoiduilla riisinjyvilläsaatiin yhtä hyviä tuloksiakuin tuoreella riisillä.Rokotteen antaminen ruoka-aineenvälityksellä on myös helpompija halvempi tapa kuin ruiske.Kolera on erityisestiAfrikanvitsaus, joka leviääsaastuneenveden välityksellä.Eläimiintautia aiheuttavabakteeriei kuitenkaantartu.Hiljattain on osoitettu, että bakteeri voi elää vapaanaplanktonia sisältävässä lämpimässä vedessä.Vibrio ehkä kehittyi Gangesissa elävästälajista, tarttui kalan tai kotieläimen kautta ihmiseenja sopeutui elämään tämän suolistossa.Intian ulkopuolelle kolera alkoi levitä1800-luvulla. Miksi tauti pysyi niin kauan paikallisenaongelmana ja alkoi tuottaa pandemioitavasta silloin, on mysteeri.Yhden selitysmallin mukaan vibriobakteerissatapahtui geneettinen muutos, joka teki sairaudestatarttuvamman. Toisaalta yhteydet Intiastamuualle maailmaan paranivat ja vilkastuivat,kun maa liitettiin Britannian imperiumiin.Sata <strong>vuotta</strong> EuroopassaMaailman ensimmäinen kolerapandemia käynnistyiBengalista vuonna 1817. Vuonna 1823hiipunut kulkutauti ei vielä ehtinyt Eurooppaansaakka.Seuraavat, vuosien 1826–1837, 1841–1862,1864–1875 ja 1882–1896 epidemiat sen sijaankylvivät kauhua ja kuolemaa myös maanosassa,joka oli uskonut jo päässeensä eroon keskiajanruton kaltaisista menneisyyden vitsauksista.Uuden ajan kolera päinvastoin käytti hyväkseenmodernia kehitystä eli entisiä sujuvampiatalous- ja liikenneyhteyksiä. Kuudes, vuonna1899 käynnistynyt pandemia jaksoikin riehuaperäti vuoteen 1923.Euroopassa ensimmäiset pandemiat olivatkuudetta – täällä toistaiseksi viimeistä – tuhoisammat.Tarkkaa tietoa kokonaiskuolleisuudestaei ole, mutta paikallisia lukuja eri puoliltamannerta on saatavana runsaasti.Historioitsija Richard Evans julkaisi kirjassaanDeath in Hamburg (1987) tilaston vuosien1831–1873 Berliinistä. Ensimmäisenä koleravuotena1831 kaupungissa todettiin 2 274 tautitapausta,joista kuolemaan johti 1 423. KoskaBerliinin väkiluku oli tuolloin noin 230 000,sairastuneita oli 9,9 ja kuolleita 6,2 tuhatta henkeäkohden.Suhteellisesti pahin vuosi oli 1837, jolloinsairaustapauksia tilastoitiin 13,4 ja kuolleita8,8 tuhatta henkeä kohden. Eniten koleraansairastuneita, 8 186, kirjattiin vuonna 1866.Menehtyneitä oli 5 457. Hampurin luvut olivatsamansuuntaisia kuin Berliinin.Lontoossa laskettiin vuosina 1848–1849 koleraanmenehtyneen 53 000 ihmistä. Pariisissamaaliskuusta syyskuuhun 1849 raivonnut tautivei hautaan 19 000 uhria.Suomen pahimpina koleravuosina 1853–1854 meillä kuoli yli 3 000 henkeä. Sotavuonna1866 kolera tappoi Itävallassa 106 000 jaPreussissa ainakin 110 000 henkeä.Kairossa vuonna 1831 koettu 13 prosentinkuolleisuus oli kuitenkin epätavallinen, eivätkäväestötappiot Euroopassa olleet koskaan yhtäsuuria.Kirjoittaja on historioitsijaja vapaa toimittaja.15


ajankohtaistaBotulismi tappoibroilereitaLänsisuomalaisella siipikarjatilalla kuoli tammikuussa huomattava määräkanoja botulismiin. Tapaus oli lyhyen ajan sisällä jo toinen Suomessa.Arja-Leena PaavolaViisiviikkoiset broilerit tappaneen myrkynalkuperää ei saatu selvitettyä. Eläintenruokinnassa käytetyt rehut olivat puhtaitaClostridium botulinum -bakteerista. Kaikkilinnut lopetettiin, eikä niistä ollut vaaraaihmisille.”Tiedetään, että bakteerin tyyppi C:täesiintyy yleisesti siipikarjantuotantoympäristössäja siten sitä on yleisesti myös lintujensuolistossa. Yksittäiset sairastuneet eläimetvoivat ulosteensa mukana levittää botulinumtoksiiniaympäristöönsä, josta terveeteläimet saavat tartunnan”, kertoo professoriMiia Lindström Helsingin yliopistosta.Botulismi on elintarvike- ja rehuteollisuudessapelätty uhka, jota pyritään torjumaanmonin keinoin. Sairaus on ihmisilläharvinainen, mutta eläinten joukkosairastumisiasattuu ajoittain myös Suomessa.Botuliinibakteerin itiöitä esiintyy yleisestimaaperässä ja elintarvikkeiden raaka-aineissa,eivätkä ne sinällään ole vaarallisia.Tietyissä olosuhteissa bakteerit voivat kuitenkinalkaa tuottaa botulismia aiheuttavaahermomyrkkyä, botulinumneurotoksiinia.Scanstockphoto”Botulismiin sairastuu, kun elimistöönjoutunut toksiini estää hermo-lihasliitoksissaasetyylikoliinin erityksen ja siten katkaiseehermoimpulssin. Tästä seuraa velttohalvaus.”Ihmisellä oireet alkavat usein pään alueeltaja etenevät vähitellen raajoihin ja lopultahengityslihaksiin. Tyypillisiä ovataluksi näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat japuhe- ja nielemisvaikeudet.”Välitön kuolinsyy on tukehtuminen hengityslihastenhalvaantuessa. Sairaustapauksiaon maailmanlaajuisesti vuosittain nointuhat. Määrä ei ole sinänsä suuri, mutta henkeäuhkaavana tilana botulismin riskiin onsyytä suhtautua vakavasti.””Kehittyneissä maissa ihmisten botulismikuolleisuuson noin viiden prosentinluokkaa. Ajoissa aloitetuilla hoitotoimenpiteilläpäästään hyviin tuloksiin.”Alan tutkimus on Lindströmin mukaanaktiivista ja kehitteillä lääkevalmisteita,Sairastuneitalintuja eitoimitettu elintarvikkeiksi.joiden avulla botulinumtoksiini voitaisiinpoistaa hermo-lihasliitoksista oireiden joilmaannuttua. Myös rokotetta ihmisille kehitetään;eläinten rokote on jo valmiina.Haasteena säilyvätelintarvikkeetOmassa tutkimuksessaan elintarvike- jaympäristöhygienian laitoksessa työskenteleväLindström keskittyy botuliinibakteerindiagnostiikkaan, molekyyliepidemiologiaanja hallintaan teollisessa elintarviketuotannossasekä kylmänsiedon geneettiseentaustaan.”Professori Hannu Korkealan tutkimusryhmässäkehittämämme PCR-menetelmätbakteerin osoittamiseksi ja tyypittämiseksinopeuttavat botulismin laboratoriodiagnostiikkaa.Toinen PCR-testeistä on valittukansainvälisen standardimenetelmän pohjaksi”,Lindström kertoo.Molekyyliepidemiologiset tutkimuksettaas antavat tietoa siitä, missä bakteerialuonnostaan esiintyy, miten se joutuu elintarviketuotantoon,elintarvikkeisiin ja edelleenihmisiin. Kylmänsietotutkimuksentavoitteena on etsiä täsmäaseita jääkaappilämpötiloissakasvavan bakteerin hallitsemiseen.Botulismia voidaan ehkäistä ennen kaikkeahyvällä hygienialla. Kuluttajat käyttävätmielellään säilyviä tuotteita, mutta samallahaluavat elintarvikkeisiin mahdollisimmanvähän säilöntäaineita. Yhtälö ei oleongelmaton.Riskien torjunnassa keskitytään raakaaineissaesiintyvien bakteeri-itiöiden tuhoamiseenlämpökäsittelyillä sekä itiöidengerminaation, kasvun ja toksiinintuotannonestämiseen katkeamattoman kylmäsäilytyksenja rajoitettujen myyntiaikojen avulla.Eläinten rehutuotannossa ratkaisevatraaka-aineiden laatu ja kuumennuskäsittely.Hyviä keinoja ovat myös lopputuotteenalhainen pH ja kosteus sekä kosteiden jahappamuudeltaan neutraalien rehujen kohdallakylmäsäilytys.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arja-leena.paavola@helsinki.fi16 <strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Verkkotyökalu avaaReachia pienyrityksilleUusi internetissä toimivailmainen työkalu auttaakemikaalivalmistajiaselviämään Reachurakastaan.TESS-työkalutavaavat Reachinkiemurat ja kertovat,kuinka kemikaalivalmistajantulee toimia.ScanstockphotoTuula RantalaihoTESS-työkalupakki on suunniteltu erityisestipienten ja keskisuurten kemikaalejavalmistavien yritysten tarpeisiin.Nettipakin ensimmäinen työvälineesittelee kemikaalilainsäädännön,Reach-prosessin vaiheet ja erikoistermit.Helppotajuisesta osiosta onhyötyä myös maahantuojille, kemikaalienjatkokäyttäjille, järjestöille ja muillealan toimijoille.Osio kattaa myös kemikaaliasetukseneri toimijaryhmille asettamat vaatimukset.Jokaisen aineen edellyttämät toimenpiteetselviävät askeleittain edeten ja kysymyksiinvastaamalla. Erikoistapauksille, kutentutkimuksessa ja tuotekehityksessä käytettävilleaineille, välituotteille ja aineille esineissäon omat ohjeistuksensa.Myrkyllisyysja vaihtoehdot<strong>Kemia</strong>lliselle toksikologialle omistettu työkalukäsittelee aineiden myrkyllisyyden jaympäristövaikutusten arviointia.Viitenä askeleena käydään läpi keskeisetkysymykset: kuinka tunnistan aineen, mitkätiedot tarvitsen arviointiin, kuinka kerääntarvittavat tiedot ja arvioin niiden puutteet,kuinka hankin puuttuvat tiedot ja kuinka totean,onko aine PBT (pysyvä, biokertyväja myrkyllinen) tai vPvB (hyvin pysyvä jahyvin biokertyvä).Sivulla on myös runsaasti materiaalia (Q)SAR-menetelmästä eli kvantitatiivisesta rakenneaktiivisuusanalyysistä,jossa aineenmyrkyllisyyttä arvioidaan vertaamalla sitätunnettujen, samantyyppisiä rakenneosiasisältävien aineiden tietoihin. (Q)SAR-arviointiei yleensä yksin riitä myrkyllisyydentoteamiseen, vaan sen lisäksi tarvitaankoetuloksia. Alustavaan arviointiin se kuitenkinsopii hyvin.Kestävä kemia -osiossa etsitään biopohjaisiarakennusosia tunnetuille kemikaaleilleja uusia molekyylejä useisiin käyttöihin.Apuna on tietokantatyökalu, jonka avullakartoitetaan Reachin kannalta hyväksyttävämpiävalmistusreittejä ja arvioidaan niitä.Tärkeä ominaisuus osiossa on, että uusiaraaka-ainelähteitä ja niiden käyttöprosessejaarvioitaessa otetaan saatavuuden, kustannuskysymystenja ympäristövaikutustenlisäksi huomioon niiden vaikutus elintarviketuotantoon.Neljäs työkalu arvioi vaihtoehtoisen kemikaalinkäyttökelpoisuutta toimitusketjussa.Arvioinnin 12 vaihetta ovat reittivaihtoehdot,Reach-yhteensopivuus, kemiallinensuorituskyky, kemiallis-teknisetominaisuudet, kestävyys ympäristön kannalta,ympäristövaikutusanalyysi, käyttökustannukset,toimitusketju ja tuotehinnoittelu,pääomakustannukset, prosessiturvallisuus,markkinahyväksyttävyys sekätoteutettavuus kokonaisuudessaan.Tuloksena voi olla myös kriittinen epäonnistuminen,jolloin nähdään heti, että vaihtoehtoei ole toteuttamiskelpoinen.Vuorovaikutteisten työkalujen lisäksiTESS sisältää runsaasti taustainformaatiota,kuten linkkejä erilaisiintiedostoihin ja tietopankkeihinsekä termien ja lyhenteiden selityksiä.VTT vastaatietotekniikastaSyyskuussa päättyvää TESS (Toolbox toSupport Environmental and SustainableSystems) -hanketta toteutetaan kahdeksanEU-maan yhteistyönä. Mukana on Euroopankemianteollisuuden kattojärjestön Ceficinohella joukko kansallisia järjestöjä,muun muassa <strong>Kemia</strong>nteollisuus ry.Suomea edustavat lisäksi Vantaco Oy jaVTT, jonka rooli on erityisen tärkeä, sillä sevastaa projektin tietoteknisestä toteutuksestaeli itse työkalupakin rakentamisesta.Kuusi pienehköä kemikaaliyritystä erimaista testaa parhaillaan työkalupakin toimivuutta.Kokonaisuudessaan pakki valmistuukesällä 2009, mutta sitä voi jo käyttääosoitteessa www.reach-serv.com.TESS-pakki on englanninkielinen, muttasen tueksi tarkoitettu koulutuspaketti käännetäänsuomeksi.Kirjoittaja on <strong>Kemia</strong>nteollisuus ry:n asiamiesja Kumiteollisuus ry:n toimitusjohtaja.tuula.rantalaiho@chemind.fiREACH<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 17


TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUMaailman nopeinnanotransistoriProfessori Päivi Törmän johtamaJyväskylän yliopiston ja Teknillisenkorkeakoulun tutkijoiden ryhmä onrakentanut maailman nopeimmanhiilinanoputkitransistorin.Uusi ennätys on 100 nanosekuntia. Parannusedelliseen eli 10 millisekuntiin on hulppea.Muistielementteinä käytettävät tavallisetFET-transistorit valmistetaan ohuella eristekerroksellapinnoitetulle puolijohdealustalle.Kun kahden elektrodin väliin asetetunporttielementin ja alustan välille kytketäänsopiva jännite, puolijohteeseen muodostuuportin alle ohut tyhjennysalue, jonka kauttavirtalähteeseen kytkettyjen elektrodien välilläkulkee virta.Nanoskaalan käsityötäFETin nanoversion Päivi Törmän ryhmätoteutti pinnoittamalla p-tyypin piitä hafniumdioksidillaja asettamalla atomivoimamikroskoopinavulla pinnalle yksiseinäisiäNanoputki yhdistää kaksi palladiumelektrodia. Putken jännitettä säätämällä säädelläänvirran kulkua elektrodilta toiselle. Elektrodien väli on 140 ja hafniumdioksidikerroksenpaksuus 20 nanometriä.nanoputkia. Asetteluvaihe on puhdasta käsityötä.Sitten luotiin sopivien putkien päihin palladiumelektroditelektronisuihkulitografialla.Lopuksi koko systeemi päällystettiin uudellahafniumdioksidikerroksella.Nano-FETin virtakanavana toimii nanoputki,joka ei muodosta tyhjennysaluettapuolijohteeseen. Putken itsensä on oltavapuolijohtavaa tyyppiä, jotta virta kulkisi senlävitse.Transistorin nopeus on putkenja sen kanssa kontaktissaolevien hafniumdioksidikerrostenelektronivyörakenteidenominaisuuksien ansiota.Hafniumdioksidikerroksettehtiinkotimaisella atomikerroskasvatusmenetelmällä(ALD).Menetelmä on myösmahdollistanut Intelinuusimpien, 45 nanometrinMarkku Rinkiöviivanleveyttä käyttävien transistorien valmistuksen.Pullonkaulana valmistusNopeudeltaan nano-FET kestää vertailunnykyisten kaupallisten muistien kanssa. Senhyviä puolia ovat myös pieni koko ja vähäinen,nanoamperitason virrankulutus.Transistori kuitenkin kestää vain toistakymmentätuhattakirjoitus/pyyhintä-sykliäennen kuin lakkaa toimimasta. Virta päällä-tilaa se ei kestä muutamaa tuntia kauempaa,joten siitä ei ole haihtumattomaksimuistiksi.Nopeutta ja kestävyyttä voidaan varmastivielä parantaa, mutta vakava kaupallistamiseneste on valmistus. Nanoputkien käsivaraisenasemoinnin tilalle olisi löydettäväteollinen menetelmä tai korvattava putketjollakin helpommin käsiteltävällä hiilipohjaisellamateriaalilla. Varteenotettava mahdollisuusvoisi olla grafeeni (ks. <strong>Kemia</strong>1/2008).Jari KoponenScanstockphotoUutuuskangassopii vaikkapahengenpelastajienvirka-asunmateriaaliksi.Nanokangasei kastuZürichin yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyttekstiilin, joka pysyy kuivanavedessäkin. Teollisuus toivoo saavansakeksinnön pikaisesti käyttöön.Kastumaton kangas syntyi, kun tutkijatpäällystivät polyesterikuitumateriaalineristävällä pinnoitteella, jokakoostuu nanokokoisista orgaanisistapiiyhdistesäikeistä. Eristys pysäyttääveden tekstiilin pintaan pisaroiksi, jotkavaluvat pois kevyesti vääntämällä.Kankaasta tehdyn uimapuvun voi kuljettaarannalta kotiin vaikka salkussailman että paperit kastuvat, tutkijat lupaavat.Vettä hylkivästä tekstiilistä voi uima-asujenlisäksi valmistaa muitakinvaatteita. Pinnoitteella on mahdollistapäällystää myös telttoja, talojen tasakattoja,metallia, lasia ja jopa puuta,kertoo Die Welt.Pekka T. Heikura18<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Mullistava muistivastusHewlett-Packardin laboratoriossa on valmistettumuistivastus eli memristori. Sähköisiinpiireihin käytettävissä olleet kolme passiivistaperuskomponenttia – vastus, kondensaattorija kela – saivat täydennystä ensi kertaa177 vuoteen.Teoreettisesti muistivastus kuvattiin vuonna1971, mutta se kyettiin tekemään vastaliki 40 <strong>vuotta</strong> myöhemmin. Memristoritoimii vain nanokokoluokassa, joten tutkijoidenoli odotettava nanoteknologian kehittymistä.Muistivastus muistaa sen läpi kulkeneenvirran suuruuden, joten sen tila palautuupäälle kytkettäessä täsmälleen samaksi kuinse oli pois kytkettäessä. Ominaisuus on nanometriskaalassamiljoona kertaa voimakkaampikuin mikrometriskaalassa. Millimetriskaalassase häviää.HP:n memristori muodostuu kahden platinanauhanristeyskohdassa nauhat yhdistävästätitaanidioksidikerroksesta. Kerroksenpuhtaasta oksidista koostuva alaosa toimiieristeenä ja vähähappinen ei-stoikiometrinenyläosa johteena.Kerroksessa on vapaita positiivisia happivakansseja.Kun kerrokseen johdetaanpositiivinen jännitepulssi, se liikkuu alaspäin,negatiivisella pulssilla ylöspäin.Kun alempi oksidikerros ohenee, memristorinvastus alenee, ja kun se paksunee,vastus lisääntyy. Virran katkaisun jälkeenkerrosraja jää paikalleen.Memristorin valmistaminen on helppoa;HP käytti siihen samaa laitteistoa, jolla setekee mustesuihkukasettien osia.HP:n memristorimuodostuu 50nanometrin levyisistäja 2–3 nanometrinpaksuista platinalangoista,joidenristeyskohdissalankojen välissäon 3–30 nanometrinpaksuinenmemristori.Keinoaivoja ja älyrobottejaMemristorien ilmeisin käyttökohde ovathaihtumattomat muistit. Niiden avulla esimerkiksiaukijätetyt tekstinkäsittely- ja laskentasivutavautuisivat näytölle heti ilmanlatausaikaa.Memristorien pienen koon ansiosta muistienpakkaustiheyttä voidaan kasvattaa jatehonkulutusta vähentää. Muistivastuksillavoidaan myös korvata transistoreja tietokoneidenmuisti- ja logiikkapiireissä.Huimimmat visiot liittyvät memristorienanalogisiin ominaisuuksiin, jotka muistuttavathermosolujen synapsien ominaisuuksia.Memristoreilla voidaan summata sekä positiivisiaettä negatiivisia signaaleja, niillä onR. Stanley Williams/ HP Labsuseita muistitiloja ja niitä voidaan pakatayhtä tiheästi kuin aivojen neuroneja.Kun neuroneja simuloivat transistorit toimivatsignaalilähteinä, signaalit etenevätpitkin platinalankoja, joiden risteyskohdissamemristorit toimivat synapseina. Kuntällaisia piirilevyjä kytketään päällekkäin,jäljitellään aivokuoren kolmiulotteista rakennetta.Näin syntyvät keinoaivot voisivat tunnistaahahmoja, tehdä päätöksiä ja toimia ympäristönvaatimusten mukaisesti. Ominaisuuksiahyödyntämälllä voitaisiin rakentaaautonomisia, älykkäitä robotteja.Jari KoponenScanstockphotoSammalestabioenergiaaTurvemaille saattaa olla luvassa uusi tuotantosuunta.Rahkasammalten vuotuinenbiomassatuotos voi olla vähintään yhtäsuuri kuin ojitetulla suolla kasvavan puustonmaanpäällinen biomassa, osoittaa Metsäntutkimuslaitoksenja Vapon tutkimus.Hankkeessa selvitetään parhaillaan sammalenviljelyn ympäristövaikutuksia.Rahkasammalten sokerikoostumus tekeeniistä erinomaisen bioetanolin raakaaineen.Sammalbiomassan todennäköisinkäyttötarkoitus olisi bioetanolin tuotto laitoksissa,joiden sivutuotteina olisivat rahkauutoksestaeroteltavat kemikaalit.Sammalesta saattaa kertyä yllättävänpaljon energiantuotannon tarpeisiinsopivaa biomassaa.<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 19


TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUTundra puskeetyppeä ilmakehäänVenäjän tundra työntää ilmaan suuria määriädityppioksidia. Voimakkaan kasvihuonekaasujenlähteen löysivät Helsingin jaKuopion yliopistojen tutkijat.Kun tutkijat mittasivat typpioksiduulinvapautumista Komissa, he havaitsivat niinsanottujen turvekehien päästävän sitä ilmakehään.Kehien pinnoilla ei ole lainkaantyppeä sitovaa kasvillisuutta. Kasvien peittämiltämailta typpeä ei karannut.Arktisen tundran ikiroutaan on varastoitunutvaltavasti hiiltä ja typpeä sisältävääorgaanista ainesta. Jos kesien lämpeneminensaa hiili- ja typpivarat vapautumaankaasuina, ilmastonmuutos kiihtyy entisestään.Tundralta on aiemmin arveltuvapautuvan ilmaan vain hiilidioksidiaja metaania. Dityppioksidion kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu.Painonpudotus tuopuhtia seksielämäänSuuren jäteauman palo voi olla vaarallisenvoimakas.Jätepalo onympäristöuhkaJätekeskuksen tulipalo on uhka ympäristölle.Varsinkin ison jätepenkan palossasyntyy runsaasti savua, jonka mukanakulkeutuu haitallisia aineita, ilmeneeVTT:n, Kuopion yliopiston ja Pelastusopistontutkimuksesta, jossa kartoitettiinyhdeksän viime vuosina sattunutta paloa.Kun jätejakeiden palamisominaisuuksiaja muodostuvia savukaasupäästöjämitattiin kokeellisesti, suurimmaksiPAH-yhdisteiden lähteeksi osoittautuirengasmurske. Vähiten haitallista oli paperisilppu.Eniten kloorifenolipäästöjä syntyi yhdyskuntajätteenpalaessa.Muut mitatut jätelajit olivat PET-muovimurske,energiajae ja SER- eli sähkö- jaelektroniikkaromumurske.Kuvat: ScanstockphotoYlimääräisen painon pudottamisesta onmonenlaista hyötyä. Seksielämä piristyy jamyös hedelmällisyys nousee.”Monet miehet kertovat, että laihtumisenhieman yllättävänä lisänä on tullutenemmän puhtia seksiin”, sanoo professoriKun pääseeeroon omenalihavuudesta,vyötärönseutuasaattaakinalkaapyöristääiloinenodotus.Aila Rissanen Hyksistä. Liikakiloista pääseminenheijastuu positiivisesti myös naistenseksuaalisuuteen, tosin hieman kiertoteitse.Haluun harrastaa seksiä vaikuttaa testosteroninmäärä. Erittäin ylipainoisella miehellähormonin pitoisuudet pienenevät. Samallalaskee hänen hedelmällisyytensä, kutenmyös ylipainoisen naisen. Lapsia toivovanparin kannattaakin pitää kilot kurissa.Liikapaino vaikuttaa elimistön hormonitasapainoonmonella tapaa. Naisella erityisenhaitallista on runsas rasva vyötäröllä,sillä niin sanottuun omenalihavuuteen liittyyenemmän hormonaalisia ja aineenvaihdunnallisiamuutoksia kuin päärynämäiseenlantionseudun pyöreyteen.”Lapsettomuushoitojen tulokset ovat lapsettomuudentaustasta riippumatta huonommat,mikäli naisella on selvästi ylipainoa”,Rissanen korostaa. Vaikka raskaus saataisiinkinalkuun, liikapainoisilla voi sen edetessäolla ongelmia. Myös keskenmenotnäyttävät olevan heillä yleisempiä kuinhoikemmilla.Liikapainoisen naisen vaikeudet tullaraskaaksi johtuvat usein rasvakudoksentuottamasta runsaasta estrogeenista,joka vaikuttaa haitallisesti munasarjojentoimintaan. Munasolujen kypsyminen onepäsäännöllistä ja saattaa jäädä kesken.Ylipainon aiheuttamaan väärään hormonitasoonauttaa kuitenkin usein jo 10 prosentinpainonlasku.Arja-Leena Paavola20<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Koivutisle tappaarikkakasvitKoivutisle on hyvä rikkakasvien torjuja.Grillihiilen valmistuksen sivutuotteen tehotutkittiin MTT:n Rovaniemen tutkimusasemalla.”Koivutisle tehoaa moniin rikkakasveihinjoko suoraan niihin ruiskutettuna taimaahan imeytettynä. Se aiheuttaa eräänlaisenpolttovioituksen kasvin pintaan jamahdollisesti vaikuttaa myös osmoottiseenmekanismiin imemällä kasvista nestettä itseensä”,kertoo koejärjestelyistä vastannuttutkimusmestari Alpo Heinonen.Heinosen mukaan koivutisle sopii var-Piskuinen grafeenipalloei näytä kovin vaikuttavalta,joten tulevaakinvappua kannattaa juhlistaaperinteisellä heliumpallolla.sinkin puuvartisten pensaiden ja istutettujenkasvien suojaamiseen.Ruiskutettuna tisle saa rikkakasvit lakastumaan:ne nuukahtavat, ruskettuvat ja kuivuvat.Uusintakäsittely saattaa vielä ollatarpeen. Parhaan tehon tuo tisleen imeyttäminenkatteeseen sen levityksen yhteydessä,jolloin toista käsittelyä ei kasvukaudenaikana tarvita.Ekologisia keinojaTutkimuksen tavoitteena on kehittää ekologisiamenetelmiä, joita voitaisiin kotipuutarhojenlisäksi hyödyntää myös kaupallisessaviljelyssä.Lupaavimpiin aineisiin kuuluu juuri koivutisle,joka erikoistutkija Kari Tiilikkalanmukaan saattaa sisältää jopa tuhansiayhdisteitä.”Noin 30 prosenttia tisleestä on fenolisiayhdisteitä, jotka ovat merkittäviä kasvinsuojelunkannalta. Fenolit ovat koivunluonnollisia puolustusaineita puun taistelussamikrobeja ja lahottajia vastaan. Mahdollisestimukana on myös hormoniyhdisteitä,jotka hävittävät rikkakasveja kemiallistentorjunta-aineiden tavoin.”Koivutisle tepsii leveä<strong>lehti</strong>siin siemenrikkakasveihin,ei kuitenkaan heinämäisiin.MTT:n kokeissa on tähän mennessä kertynytnäyttöä siitä, että koivutisle karkottaaetanoita, kotiloita ja jonkin verran myösmyyriä. Hirviin ja tuholaisiin liittyvät tutkimuksetovat vielä kesken.Arja-Leena PaavolaMaailman pieninkaasupalloAmerikkalaisen Cornell-yliopiston tutkijaryhmäon onnistunut luomaan yhden atominpaksuisen membraanin.Tutkijat havaitsivat, että kerros hiiliatomeistakoostuvaa grafeenia voi vangitasisäänsä pienimmätkin kaasumolekyylit.Syntyvät mikroskooppiset kaasupallot pysyvätmuodossaan päiväkausia, kertoo PopularMechanics.Hitusen kaasua tosin vuotaa läpi lasialustasta,johon membraani on kiinnitetty. Ryhmäkuitenkin uskoo kykenevänsä rakentamaanvuotamattoman version korvaamallalasin yksikiteisellä piillä. Se mahdollistaauusia sovelluksia, kuten hyvin pienet paineenilmaisimetja erittäin selektiiviset suodattimet.Pekka T. HeikuraKysteiinikapselitorjuu syöpääKysteiiniä hitaasti mahalaukkuun vapauttavakapseli suojaa hapotonta mahaasyövältä, osoittavat kliiniset tutkimukset.Aminohappo estää syöpää aiheuttavienasetaldehydimolekyylien toiminnan.Helikobakteerin aiheuttamasta limakal-Biohit pyrkii tuotteistamaankysteiinikapselinsekä kotimaisille että kansainvälisillemarkkinoillekuluvan vuoden aikana.vovauriosta johtuva hapoton maha on tärkeinmahasyövän riskitekijä. Asetaldehydion alkoholin aineenvaihduntatuote, jasitä on myös tupakansavussa.Menetelmän ovat kehittäneet Helsinginyliopiston ja Hyksin tutkijat sekä Biohit.<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 21


Kirjoituskilpailukemian ammattilaisilleKynä käteenja kirjoittamaan!Työn muistot talteenJokaisella ammattilaisellaon kerrottavanaan tarina.Nyt kerätään talteenhikiset ja hauskat hetket,arkiset ja epätavallisettapahtumat ja mielenkiintoisetmuistelmat.Kirjoita meille työstäsi!Kuvat: ScanstockphotoKerro, mikä sinua kiehtoo omassa ammatissasi.Miten valitsit alasi, mitä muistojasinulla on opiskeluvuosiltasi, miten urkeniura valmistumisen jälkeen?Kerro yksittäisestä tapauksesta, kuvaileantoisaa työtehtävää tai muistele koko elämänkaartasi.Pyydämme sinua myös kertomaan,miten oman alasi tekniikan kehittyminenon vaikuttanut työn tekemiseen taisiihen, miksi hakeuduit juuri tälle alalle.Kilpailun avulla Tekniikan museoon kerätäänkemian alan muisti- ja arkistotietoamikrohistorian näkökulmasta. Lähihistoriandokumentointi perinteenkeruun menetelminon tärkeää, jotta tieto arkipäivän työstätallentuu myös tuleville sukupolville.Kirjoita työsi arjesta ja juhlasta, työskentelitpälaboratoriossa, tutkimuksessa, opetuksessa,teollisuudessa tai jossain muualla.Tekstisi voi kuvata vuosikymmenten takaisiatapahtumia, mutta yhtä hyvin myös nykypäivääeli huomisen historiaa. Juuri sinunmuistosi ovat tallentamisen arvoisia!KilpailuohjeetKirjoita:• suomeksi tai ruotsiksi• tavalliselle A4-arkille vain paperin toisellepuolelle• tietokoneella, kirjoituskoneella tai käsin• 1–30 liuskaa.Erilliselle liuskalle:• Henkilötietosi: nimi, sukupuoli, koulutusja ammatti (myös entiset), syntymäaika ja-paikka, osoite ja muut yhteystiedot.• Allekirjoitettu suostumuksesi siihen, ettäaineisto (teksti ja mahdolliset kuvat)voidaan julkaista osittain tai kokonaan<strong>Kemia</strong>-lehdessä ja arkistoida nimelläsiTekniikan museoon tutkimus-, näyttelyjajulkaisukäyttöä varten.• Ilmoitus siitä, oletko käytettävissä mahdolliseenhaastatteluun kirjoituksesi pohjalta.Oheen voit liittää alkuperäisaineistoja, kutenvalokuvia ja <strong>lehti</strong>leikkeitä.Merkitse selvästi, pitääkö alkuperäisaineistotpalauttaa vai ei. Palautettavistaaineistoista otetaan tarvittaessa kopiot.Kirjoita erilliselle paperille mahdollisimmantarkasti aineistoon liittyvät tiedot, kutenlehden ilmestymisajankohta ja -paikka,valokuvassa esiintyvien henkilöiden nimet,kuvaaja ja kuvausajankohta.Kilpailu jatkuu elokuun loppuun asti.Postita: Lähetä kilpailukirjoituksesi liitteineenja kuvineen viimeistään 31.8.2009osoitteeseen Tekniikan museo, Viikintie 1,00560 Helsinki. Aineistoja voidaan käyttäätutkimustarkoituksiin.Meilaa: Jos käytät tietokonetta ja sähköpostia,lähetä edellisen lisäksi kilpailukirjoituksesiliitteineen ja mahdollisine skannattuinekuvineen viimeistään 31.8.2009 sähköpostitseosoitteeseen toimitus@kemia-<strong>lehti</strong>.Toimitus julkaisee otteita aineistoista ja ottaayhteyttä osaan kirjoittajista.PalkinnotPalkinnot arvotaan kaikkien osallistujienkesken. Palkintoina on kaksi hemmottelulomaa,jotka kumpikin sisältävät kahden hengenyöpymisen Sokos Hotel Flamingossa,pääsyliput Flamingo-kylpylään ja ravintolalahjakortin.Kiitokseksi osallistumisesta kaikki kirjoittajatsaavat ilmaisen pääsylipun Tekniikanmuseoon.Kilpailun järjestävät <strong>Kemia</strong>nteollisuus ry,Tekniikan museo ja <strong>Kemia</strong>-Kemi.22<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


TAKE PART IN SHAPING THE AGENDA FOR BETTER LIFE!Helsinki Chemicals Forum (HCF) is a unique forumbringing together industry leaders and other decisionmakersto shape the common agenda for a better lifeand environment with help of chemistry and chemicalindustry.HCF is a meeting place for stakeholders in chemicalindustry, trade, research, authorities and internationalorganisations. It attracts also the attention of respectablenon-governmental organisations developing thedialogue in the area of chemicals.Wednesday, May 2709.00 – 17.00 ECHA STAKEHOLDER MEETING DAY- REACH & ECHA: Issues and info- programme and speakers prepared by ECHAThursday, May 2809.30– 11.00 OPENING CEREMONY OF THE HCF 2009- Mr Mauri Pekkarinen, Minister of Economic Affairs,Government of Finland- Mr Stavros Dimas, Commissioner for Environment,EU Commission- Mr Jussi Pajunen, Mayor of Helsinki,Chairman of Advisory Board- Mr Geert Dancet, Executive Director, ECHA11.30–13.00 COMPETITIVENESS & INNOVATIONModerator: Dr Dan Steinbock, Research Director, India,China and America InstituteDue to the global fi nancial crisis, the traditional rulesof competition are currently changing acrossindustries. The crisis also creates new opportunities,which will be explored at the Helsinki ChemicalsForum.Panel: Enhancing Innovation to survive in GlobalCompetition13.00 – 15.00 LUNCHEONKeynote: Mr Achim Steiner, Executive Director, UNEP15.00 – 17.00 CHEMICAL INDUSTRY REGULATIONModerator: Mr Erkki Liikanen, Governor, Bank of Finland,HCF Advisory BoardHaving been closely involved in introducing changesto chemical regulation in Europe I fi nd this Forumrelevant for dialogue also in the global context –particularly in the foreseeable fi nancial constraints ofthe world economy.Opening comments – experience and global implications of REACHby Mr Klaus BerendPanel: Is there a need for Global norm of Chemical IndustryRegulation?19.00 – 20.00RECEPTION BY CITY OF HELSINKI, CITY HALL OF HELSINKI20.30 – GALA DINNERKeynote:Mr Paavo Lipponen, ex-Prime Minister and Speaker of the ParliamentFriday, May 2908.30 –10.30 SAFETY & SUSTAINABILITYModerator: Mr Alain Perroy, Director General,CEFIC , HCF Advisory BoardWe need a global approach when addressingchemical sector’s sustainability issues. The chemicalindustry has a key role in securing the well being ofpeople and environment. Global commitmentgenerates results also locally.Sustainability and Chemical Industry, Ms Josefina Doumbia,World Bank Group/IFCPanel: Safeguarding better life & environment –agenda & priorities for chemical industry and research11.00 – 13.00 CHEMISTRY & CONSUMERSModerator: Ms Hilfra Tandy, Editor, Chemical MattersConvenience and price are consumer priorities, butso is safety. Despite more stringentlegislation perceptions are tough to dislodge. Canlegislation – like REACH alter concerns or be anirrelevance to consumers?Consumer concerns now – and in the future, Hill & KnowltonPanel: Is there a credibility issue in communicating ofchemistry and chemicals?13.00 – 15.00 LUNCHEON & CLOSING OF HCF 2009Keynote: Mr Rogelio Pfirter,Director General of OPCWAnnouncement of preliminary details of HCF 2010Closing comments by Mr Matti Vanhanen, Prime Minister of FinlandFor further information:programme & registrationwww.helsinkicf.euHCF is organised by the Chemicals Forum Association, with partners such as City of Helsinki, European Chemical Agency,Chemical Industry Federation of Finland and University of Helsinki. Venue: Helsinki Exhibition & Convention Centre.


UUTISIAReach ruodittiinyleisöluennoillaREACHEläinkokeiden määrän väheneminen ja kuluttajientiedonsaantioikeus ovat europarlamentaarikko SatuHassin mielestä hyviä puolia Reach-asetuksen lopputuloksessa.Kemikaaliviraston johtaja Jukka Malm lisäämukaan todistustaakan siirtymisen viranomaisiltateollisuudelle.Satu Hassin mukaan Reachia tarvittiin,koska jäsenmaat eivät yksinäänvoineet pakottaa teollisuuttatestaamaan kemikaaleja. Se, ettäEU kykeni tekemään testauksenpakolliseksi, ei kuitenkaan tarkoita,että testaus tapahtuisi parhaallamahdollisella tavalla.Jukka Malm muistuttaa, ettäaiemmin oli viranomaisten asia todistaakemikaalin olevan haitallinen.Kemikaaliasetuksen voimaantultuateollisuuden on todistettava,että haittaa ei ole.Reach velvoittaa yritykset ensikertaa antamaan tietoa eläinkokeidensalopputuloksista. Rekisteröintiintarvitaan kuitenkin enemmäntietoa kokeesta kuin pelkkälopputulos, joten yritysten on hankittavaoikeudet toistensa aineistojenkäyttämiseen.Koska samaa ainetta käyttävienyritysten on tehtävä yhteisrekisteröintija eläinkokeita korvaavia menettelyjähalutaan suosia, kemikaaliasetusvähentää eläinkokeiden kokonaismäärää,Hassi painottaa.Lisää kandidaattilistalleKorvausvelvollisuudesta, jonkamukaan vaaralliset aineet on korvattavaturvallisemmilla vaihtoehdoilla,jos sellaisia on, olisi SatuHassin mukaan kuitenkin pitänyttehdä laajempi.Myös erityistä huolta aiheuttavienaineiden kandidaattilista onHassista liian suppea. Hän ihmetteleekin,miksei kemikaalivirasto ehdotalistalle lisää aineita nykyisten15:n lisäksi.Menettely on uusi, joten on aloitetturajallisella määrällä kemikaaleja,Jukka Malm vastaa. Kun systeemion saatu toimimaan, listaapäivitetään 1–2 kertaa vuodessajäsenmaiden ja komission ehdotustenpohjalta. Kemikaalivirasto laatiiparhaillaan esitystä viidestä listallelisättävästä aineesta.Esirekisteröintien määrä ylitti reilustietukäteisarviot. Sekä Hassi ettäMalm uskovat yritysten esirekisteröineenpaljon aineita varmuudenvuoksi. Myös mahdollisuus päästämukaan tietojenvaihtofoorumiinvoi olla syy esirekisteröidä aine,jota ei ole tarkoitus käyttää. Malmolettaa, ettei varsinaisten rekisteröintienmäärä ylitä arvioita samallatavoin.Sanna AlajokiSatu Hassi, Jukka Malm ja Juha Pyötsiä(alla) puhuivat Helsingin yliopiston kemianlaitoksen helmikuisessa luentosarjassaEurooppalainen kemikaalilainsäädäntöReach – uusia haasteita kemian alantoimijoille.Pasi Hytti Sanna AlajokiSuuria ongelmia pienille yrityksilleYritysten tiedonvaihdossa ongelmia aiheuttaa,että tiedonvaihtofoorumi Siefin jäsenetovat kilpailijoita keskenään ja niidenon siis noudatettava kilpailulainsäädännönmääräyksiä, sanoo <strong>Kemia</strong>nteollisuus ry:napulaisjohtaja Juha Pyötsiä.Eläinkokeiden vähenemistä hänkin pitäähyvänä asiana, jos se toteutuu. Korvaavaamenettelyä voi kuitenkin käyttäävasta, kun menetelmä on kansainvälisestivalidoitu, Pyötsiä huomauttaa. Hän muistuttaamyös, että velvoite kandidaattilistantäydentämisestä kuuluu ensisijaisestijäsenmaille.Pyötsiän mielestä Reachin kompastuskiviäovat liian tiukka aikataulu sekä järjestelmänvaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuudet.Reach kuulostaa teoriassahyvältä, mutta todellisuudessa asiat tuskinmenevät suunnitelmien mukaan, Pyötsiäkommentoi.Monet Reachin ohjelmistoista ovat keskeneräisiäja saatavilla vain englanninkielisinä.Se aiheuttaa Pyötsiän mukaan suuriaongelmia varsinkin pienille yrityksille.Hän olettaa, että prosessi saattaa uhanalaisiksiesimerkiksi kansalliset erikoistuotteetja luonnontuotteet. Lisäksi jätteidenhyötykäyttö saattaa vaikeutua.Pyötsiä arvelee myös, että esirekisteröintiensuuren määrän vuoksi kemikaalivirastoei todennäköisesti pysty niitä tarkistamaan.24<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Uusi palvelukonseptiReach-rekisteröintiinNeljä Reach-palveluja tarjoavaayritystä on muodostanutverkoston, joka tuottaaavaimet käteen -periaatteellatoimivia aineen rekisteröintipalveluja.Osiin jaettuna palvelukattaa koko rekisteröintikokonaisuuden.Palveluverkoston muodostavatAsianajotoimisto HammarströmPuhakka Partners,Insinööritoimisto Gradientti,Ramboll Finland ja RambollAnalytics.Hammarström Puhakka PartnersOy vastaa verkoston tarjoamienoikeudellisten palvelujentuottamisesta. Yritysten on helpompihallita tietojenvaihtoonliittyviä kilpailu- ja yrityssalai-suusriskejä kokonaisvaltaisenSief-hallintapalvelun avulla.Tietojenvaihtofoorumeissayritysten on riskienhallintansakannalta tärkeää sopia kattavastiosapuolten välisestä yhteistoiminnasta.Merkittävä osaon konsortiosopimuksella, jokasääntelee osapuolten oikeuksiaja velvollisuuksia, konsortionhallintaa ja toiminnan järjestämistäsekä tutkimustuloksiakoskevien erimielisyyksien riidanratkaisumenettelyjäGradientin osuutena ovatReach-asetuksen mukaiset tiedonhallinnointiin ja jakamiseenliittyvät palvelutuotteet.Asetus luo yhteistyön ja tiedonjakamisen velvoitteita samaaainetta rekisteröiville yrityksille.Ne ovat usein keskenäänkilpailevia, joten niiden välistätiedon jakamista säätelee myöskilpailulainsäädäntö.Palvelu mahdollistaa rekisteröintiyhteistyönja tiedon jakamisensiten, että yrityksen luottamuksellisiatietoja ei pääsekilpailijoiden käsiin.<strong>Kemia</strong>n ja analytiikanosaamistaRamboll Finland Oy toimiikemian alan ja riskinarvioinninasiantuntijana, joka vastaatehokkaasta vanhojen tietojenarviointi- ja uuden tiedon tuottamisprosessista.Yhtiö kehittäälisäksi tietojenhaku- ja mallinnusohjelmia,joiden avulla maailmallaoleva tutkimustieto voidaanhyödyntää rekisteröinnissä.Se huo<strong>lehti</strong>i myös riskinarviointiprosessinkehittämisestä.Ramboll Analytics Oy:n vastuualueenaon tarjota kemian jaerityisesti analytiikan osaamistasekä analyysi- ja testauspalveluja.Lisätietoja palvelusta löytyyosoitteesta www.all4reach.fi.Kirsti MäättäKemikaalikaupan vastuuohjelmatuo tuloksiaViisitoista <strong>vuotta</strong> käynnissäollut kemikaalijakelualanympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmaon toiminut hyvin.Teknisen Kaupan ja Palveluidenyhdistyksen kemikaalijaostonResponsible Care (Vastuuhuomisesta) -ohjelmaan on sitoutunutvaltaosa jaoston 23 jäsenyrityksestä.Jaoston asiamiehen, kemiantekniikandiplomi-insinöörinEva Frostell-Pyhäjärven mukaantavoitteena on saada mukaanloputkin. Kemikaalikauppaanpainottunut ohjelma onrakennettu sopimaan sekä pienille,keskisuurille että suurilleyrityksille.Varsinkin pienemmissä yrityksissäRC-asioita hoitaayleensä yksi ihminen, jolla eivälttämättä ole omassa organisaatiossakeskustelukumppania.Jaoston RC-tapaamiset ovatkinsuosittuja.Maija-Liisa Ihanus”Olemme saaneet kokouksiinhyviä alustajia, ja niihin osallistutaanaktiivisesti”, Frostell-Pyhäjärvikiittää.Muoviraaka-aineita ja kemikaalejajakelevan Telko Oy:nympäristö- ja laatupäällikköElina Korpilo vahvistaa asian.”Olemme olleet mukana ohjelmassaalusta saakka, enkäole tainnut olla poissa yhdestäkääntapaamisesta. Kokemustenvaihto muiden yritysten edustajienkanssa on hyödyllistä.”Telko toteuttaa RC-ohjelmaaoman laatujärjestelmänsä mukaan.Joka vuosi on satsattu ohjelmanpainopistealueisiin, viimevuosina Reachiin.Ammatillisia erikoistumisopintojaSolu- ja molekyylibiologia, 30 opKoulutus on tarkoitettu bioanalyytikoille, laboratoriohoitajille sekä tekniikanalan laboratorioanalyytikoille ja opistoasteen laboranttitutkinnonsuorittaneille.Opintojen tavoitteena on, että koulutukseen osallistujat syventävät ja kehittävätosaamistaan solu- ja molekyylibiologian eri osa-alueilla.Koulutuksen ajankohta:1.9.2009–20.5.2010Koulutuksen hinta on168 euroa lukuvuodelta.Sähköinen haku osoitteessawww.piramk.fi/aeohaku.ScanstockphotoYrityksen keskeisiä tavoitteitaon ollut vahinkojen estäminen,missä on onnistuttuerittäin hyvin. 1980-luvun jälkeenraportointirajan ylittäneitäkolmen päivän sairauslomiaon ollut vain kaksi. Korpilon20-vuotisen uran aikana kuljetusonnettomuuksiaei ole sattunutyhtään.Maija-Liisa IhanusHakuaika koulutukseen:1.4.–4.5.2009Lisätietoja www.piramk.fi/erikoistumisopinnottai erikoistumisopinnot@piramk.fi,p. (03) 245 2202.Eva Frostell-Pyhäjärvi (vas.) ja Elina Korpilo kannustavat kaikkiaalan yrityksiä liittymään mukaan vastuuohjelmaan.PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I 3<strong>35</strong>20 TAMPEREp. (0)3 245 2111 I www.piramk.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 25


UUTISIASÄHKEITÄPuolijohdelaser tähtääisoille markkinoilleUltrapienen laserprojektorin tuottamaa punaista valoa.Tamperelainen EpiCrystalsOy on kehittänyt puolijohdelaserteknologian,jonka avullavoidaan toteuttaa kaikki projektorinkolme perusväriä, punainen,sininen ja vihreä, erittäinedullisesti. Laserien etuja ovatmyös pieni koko, suuri teho jamatala virrankulutus.Ylivoimaisen tehokkaaksikutsuttu erittäin pienikokoinenpikoprojektori voidaan tulevaisuudessaliittää lukuisiinelektronisiin laitteisiin, muunmuassa matkapuhelimeen, digikameraanja gps-laitteeseen.Pikkuruinen lasermoduuli parantaatietokonenäytön taustavaloaja taulutelevision kuvanlaatua.Sillä voidaan myösheijastaa kuvia pelilaseihin taivaikkapa liikennetietoa suoraanauton tuulilasiin.Toimitusjohtaja Tomi Jouhtinmukaan yhtiön asiakaskuntaon lähinnä Japanissa, Etelä-Koreassaja Yhdysvalloissa.EpiCrystals sai hiljattain kuudenmiljoonan euron sijoituksenSuomen Teollisuussijoitukseltaja VNT Managementilta. Summaon jatkoa vuonna 2004 tehdyllesijoitukselle.Vuonna 2003 perustettuEpiCrystals on yliopistolähtöinenteknologiayritys, jolla Teollisuussijoituksenjohtajan HenriGrundsténin mielestä on kaikkiedellytykset maailmanvalloitukseen.Cleantech FinlandesiteltiinSuomen ympäristöliiketoiminnan kasvua tukeva CleantechFinland -brändi on lanseerattu kansainvälisesti. Brändi esiteltiinIntian Delhissä helmikuussa järjestetyssä kestävän kehityksenkonferenssissa, joka kokosi yhteen maailman ympäristöpäättäjiä.Kokouksen näyttelyssä oli esillä ympäristöteknologianeli cleantech-alan yritysten osaamista. Suomestamukana olivat muun muassa Ehovoc, St1 Biofuels ja VTT.Arizona osti AbietanArizona Chemical on ostanut hartsinjalostaja Abieta ChemieGmbH:n, jonka tehdas sijaitsee Saksan Gersthofenissa.Abieta on tunnettu erityisesti kumi- ja rengastuotteistaan. ArizonaChemical on maailman johtava mäntyöljyn valmistaja,jolla on tuotantolaitos myös Oulussa. Yhtiö jalostaa mäntyöljystärasvahappoja, hartseja ja tärpättejä.ALS Finlandlaajentaa palvelujaanALS Finland Oy laajentaa toimintaansa orgaaniseen analytiikkaan.Yhtiön laboratorion laitekanta vahvistuu GC- jaGC-MS -laitteistoilla, joiden avulla yhtiö voi tarjota nopeitapaikallisia palveluja ympäristötoimialalle sekä kemian-,lääke-, puunjalostus- ja muulle teollisuudelle.Ennestään ALS Finland on tehnyt paikallisesti epäorgaanisiaanalyysejä vesi- ja maanäytteille sekä mikrobiologisiaanalyysejä vesi- ja elintarvikenäytteistä.Syksyllä 2007 toimintansa käynnistänyt ALS Finland onakkreditoitu laboratorio ja osa maailman johtaviin palveluanalytiikkayhtiöihinkuuluvaa ALS Laboratory Groupia.Tilaa veloitukseton uutiskirje:www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiBentoniittiavuksi ydinjätteenloppusijoituksessaKäytetyn ydinpolttoaineenloppusijoitukseen etsitäänuusia ratkaisuja. Asialla on vastaperustettuB+Tech Oy, jokatutkii mahdollisuuksia käyttääydinjätesäiliön ja kallion välisenäpuskurina bentoniittia.Yhtiöllä on tiettävästi maailmanainoa pelkästään bentoniittitutkimuksiinsuunniteltu laboratorio.Siellä selvitetään sekäkemiallisin että termo- ja hydromekaanisinmenetelmin esimerkiksiveden ja eroosion vaikutustabentoniittiin, materiaalinkäyttäytymistä kuljetuksenaikana ja olosuhteita jätekapseleidensijoitusrei’issä.Bentoniitti on tulivuorenpurkauksentuhkasta syntynyttäsavea, jota nykyään käytetäänmuun muassa kaatopaikoilla estämäänsuotovesiä sekoittumastapohjaveteen. Pelleteiksi puristettunase sitoo hyvin vettä,jonka vaikutuksesta se saattaapaisua jopa 10-kertaiseksi.Ydinjäte loppusijoitetaan kallioperäänkupari-rautasäiliössä,joka on ympäröitävä tiiviillä aineella.Bentoniitti sopii tarkoitukseenhyvin. Se estää kalliossavirtaavaa vettä pääsemästäsäiliöön, jossa vesi voisi aiheuttaakorroosiota. Säiliötä ja onkalonseiniä vasten eristeeksitiivistyvä bentoniitti pysäyttäämyös mahdollisen radioaktiivisenvuodon säiliöstä.B+Techin tutkimustietoa hyödyntävätPosiva Oy ja Ruotsinydinjäteyhtiö SKB.Sanna AlajokiDynealle uusiautomaatiojärjestelmäDynea Chemicals uudistaa hartseja ja liimoja valmistavanHaminan-tehtaansa automaatiojärjestelmän. Uuden järjestelmäntoimittaa Emerson Process Management Oy. Järjestelmäotetaan käyttöön heinäkuussa 2009.Vuorokauden vettä imenytbentoniitti (oik.) on plastinen,tiivis ja pitkäikäinen materiaali.Vasemmalla pelletti alkuperäisessämuodossaan.Sanna Alajoki26<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Ympäristökomissaari DimasHelsinki Chemicals ForumiinHelsingin messukeskuksessa 27.–29.5. järjestettävä ensimmäinenHelsinki Chemicals Forum saa arvovaltaisen avajaisvieraan,EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimasin.Foorumin muita huippupuhujia ovat mm. YK:n kemiallistenaseiden kieltojärjestön OPCW:n pääjohtaja Rogelio Pfirter,EU:n kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet sekäpääministeri Matti Vanhanen.Sessioissa keskustelua vetävät Suomen Pankin pääjohtajaErkki Liikanen, Ceficin pääjohtaja Alain Perroy, tutkimusjohtajaDan Steinbock ja Chemical Matters -lehteä toimittavaHilfra Tandy. Foorumiin voi ilmoittautua osoitteessawww.helsinkicf.eu.ChemBio vetää näytteilleasettajiaSamaan aikaan pidettävä ChemBio Finland 09 on herättänytsuurta kiinnostusta. Näyttelyosaston on varannut jo yli satanäytteilleasettajaa, ja ilmoittautumisia otetaan edelleen vastaan.Lisätietoja löytyy osoitteesta www.finnexpo.fi.<strong>Kemia</strong>n Päivien ohjelma on nyt ensi kertaa maksuton.Ajankohtaisia teemoja ovat mm. metsäbiomassan jalostusja laboratorioalan tulevaisuus. Luennoille voi ilmoittautuaosoitteessa www.kemianseura.fi.Oheisohjelmassa on myös maksuttomia bioalan seminaareja,joissa pohditaan mm. metabolomiikan nykysuuntauksiaja biopankkien perustamista.ANALYYSI-, TESTAUS-JA MITTAUSPALVELUTwww.ramboll-analytics.fiModerni lääkeaine matkaanäytöltä napeiksiNykyisten lääkeaineidensuurimmat ongelmat ovattoksisuus ja riittämätönselektiivisyys, linjaaHeidelbergin yliopistonfarmaseuttisen kemianprofessori Hugo Kubinyi.Monien perinteisten lääkeaineidenhankaluus on, että ne eivätole spesifisiä toivotun kohteensasuhteen, vaan vaikuttavat myösmuihin elimistön proteiineihin.Erityisen pulmallinen tilanne onkroonisten sairauksien hoidossa,sillä lääkeaineiden testauksessakäytettyjen eläinten elinikäon huomattavasti lyhyempikuin ihmisen, joten ei-toivotutsivuvaikutukset eivät aina tuleniillä esiin.Nykyään tuleekin yhä vähemmänuusia lääkkeitä markkinoille,sillä vaatimukset ovatentistä tiukemmat. Esimerkiksiaspiriini tuskin menisi viranomaistentiukan seulan läpi, josse keksittäisiin nyt.Modernin lääkeainesuunnitteluntyökaluihin kuuluu perinteistenin vitron eli laboratoriokokeidenja in vivon eli ihmisillätai eläimillä testaamisen lisäksimyös in silico eli tietokoneellamallintaminen. Uuden lääkeaineenkehittämiseksi tarvitaanniin sanottu johtolankamolekyyli,jonka pohjalta varsinaisenlääkkeen kehittely alkaa.Kubinyin mukaan tietokoneavusteisenlääkeainesuunnittelunkuumimmat suuntauksetovat virtuaaliseulonta ja fragmenttipohjainensuunnittelu,jossa ligandi räätälöidään tunnetunproteiinin sitoutumiskohtaanpala kerrallaan. Virtuaaliseulonnassakäytetään useitaeri mallinnusmenetelmiä, joillaseulotaan suurista molekyylitietokannoistapotentiaalisialääkeainekandidaatteja.Apuna kemogenomiikkaUusi, täydentävä strategia onkemogenomiikka. Sen sijaanProfessori Hugo Kubinyi (kesk.) piti vierailuluennon Helsinginyliopiston kemian laitoksessa 27.2. Kuvassa myös tohtori SampoKarkola kemikaalivirastosta ja professori Kristiina Wähälä.että etsittäisiin johtolankamolekyylejäyhdelle proteiinille,seulotaan molekyylikirjastojaja proteiinitietokantoja ristiin.Tavoite on tutkia mahdollisimmanmonen molekyylin kemiallis-biologisiavuorovaikutuksiamahdollisimman monenproteiinin kanssa. Näin voidaanlöytää kohdeproteiinin suhteenmahdollisimman selektiivisiäjohtolankamolekyylejä.Kubinyi korostaa, että lääkesuunnittelussatulee aineen aktiivisuudenlisäksi ottaa enemmänhuomioon sen imeytyminenja leviäminen elimistöön,aineenvaihdunta, eritys ja mahdollinenmyrkyllisyys. Laboratorio-ja suunnittelutyö on tehtävärinnakkain ja yhteistyössä.Hugo Kubinyi on maailmankuulumolekyylimallintaja, jokaon professuurinsa ohessa tehnytlääkeainekehityksen huippututkimustaBasfissa. Vuonna 2008hän sai arvovaltaisen NautaAwardin elämäntyöstään lääkekehityksessä.Monika PohjoispääMonika Pohjoispää<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 27


UUTISIAChempoliksenbiojalostamo käyttöön<strong>Kemia</strong>-<strong>lehti</strong> etuhintaanTEK:n ja YKL:n jäsenilleTekniikan Akateemisten liiton TEK:n ja Ympäristöasiantuntijoidenkeskusliiton YKL:n jäsenet voivat nyt tilata <strong>Kemia</strong>-lehden edulliseenjäsenhintaan. Sama etu koskee edelleen myös Uuden insinööriliitonUIL:n ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton LAL:njäseniä.<strong>Kemia</strong>-lehden kestotilauksen vuosihinta liittojen jäsenille on 59euroa.TEK:n, YKL:n ja UIL:n jäsenillä on mahdollisuus tilata myösSuomen johtava jätehuollon ja jätteiden hyötykäytön erikois<strong>lehti</strong>Uusiouutiset erikoishintaan. Painettu <strong>lehti</strong> maksaa 40 euroa jalehden sähköinen flash-versio ainoastaan 30 euroa vuosikerralta.Näytenumero flash-versiosta löytyy osoitteesta www.k-systems.fi/<strong>lehti</strong>/uusiouutiset.Tilaukset voi tehdä verkossa osoitteissa www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi/tilaukset.htmja www.uusiouutiset.fi/tilaus.htm.Sähköpostiosoitteensa kertovat tilaajat saavat veloituksetta myöstilaamansa lehden sähköisen uutiskirjeen.Ilmoitusmessunumerossahuomataan!<strong>Kemia</strong> 3/2009 ilmestyy 12. toukokuuta• <strong>Kemia</strong> on Chembio Finland 09 -tapahtumanvirallinen yhteistyömedia• 10 000 kappaleen erikoispainos on jaossamessuilla ja sisältää messuoppaanKysy messutarjouksiamme ja varaapaikkasi 20. huhtikuuta mennessä!Varaukset ja lisätietoja:Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-<strong>lehti</strong>.fiPäätoimittaja Leena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-<strong>lehti</strong>.fiMaailman ensimmäinen kolmannen sukupolven biojalostuksendemonstraatiolaitos on otettu käyttöön Oulussa. Jalostamotuottaa paperikuitua sekä biopolttoainetta ja -kemikaaleja.Laitos edustaa kolmatta sukupolvea, sillä se pystyy käyttämäänhyväkseen koko kasvimateriaalin.Chempoliksen toimitusjohtajan Esa Rousun mukaan demonstraatiolaitosvalmistaa näytemateriaaleja sekä tuotantoeriäjatkoprosessointia ja -jalostusta varten. Lisäksi se toimiiuusien raaka-aineiden koelaitoksena. Laitosta käytetäänmyös uusien biojalostustuotteiden lopputestaukseen.Laitoksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen oli noin 15miljoonan euron investointi. Sen toiminta pääsee täyteenvauhtiin tämän kevään aikana.Chempolis ei valmista varsinaisia lopputuotteita, vaan lisensoikehittämiään teknologioita sekä vastaa jalostamojensuunnittelusta ja projektien johtamisesta.Vesikoulu kertooveden merkityksestäVerkossa on avattu alakoulunviidesluokkalaisille suunnattuopetuspaketti vedestä. Vesikoulukertoo muun muassa puhtaanveden merkityksestä, veden kulutuksestaja sen puhdistamisesta.Lisäksi Vesikoulu sisältääopettajille tarkoitetun materiaalin,jossa on syventävää tietoaaiheesta.Aineisto on tehty yhteistyössäPorin koulutoimenkanssa, jaPorin viidennetluokat testaavatpilottivaiheessasivustoa ja antavatmateri-aalista palautetta.Maaliskuussa avatun Vesikoulunesittelytilaisuuden yhteydessäSuomeen tuotiin vesiaiheinenTroubled waters-valokuvanäyttely. Näyttelynteemoina ovat puhtaan vedenvähyys, sanitaatio, tulvat ja aavikoituminen.Belgialaisen valokuvaajanDieter Telemansinnäyttely jatkaa matkaansa PoristaYhdysvaltoihin.Hanketta rahoittavat BorealisPolymers, Vesi-Instituutti/Prizztech sekä Vesi- ja viemärilaitostenyhdistys VVY. Vesikouluunvoi tutustua osoitteessawww.vesikoulu.fi.Pipsa-pisara opastaa VesikoulussaPaavo-poikaa seikkailuilleveden maailmaan.28<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Peruskorjattu pumppuon varteenotettava vaihtoehtoTeollisuuden suhtautuminen pumppuihin on viime vuosinamuuttunut. Toisaalta elinkaariajattelu huomioi käyttökustannukset,toisaalta pumppujen kunnostusta on alettu pitää mielekkäänä.Mäntän Pumppauspalvelu MPP on jopitkään tunnettu pumppujen kunnostuspajanaja varaosahuollon järjestäjänä.Yrityksellä on useita kumppaneita,jotka teettävät sillä varaosia japeruskunnostuksia.”Uuden pumpun tai varaosan tilaaminentehtaalta on tavallaan liianhelppoa, eivätkä tilaajat aina tiedäkomponenttien arvoa. Kymmenientuhansienhintainen juoksupyörä voitaisiintäyttöhitsata ja koneistaa uudenveroiseksi vain kolmasosan kustannuksilla”,sanoo toimitusjohtajaRaimo Partanen.Taantuman tultua asiakkaiden kiinnostusperuskorjaukseen on lisääntynyt.Myös vientikauppa on avautunutilman erityistä markkinointia,sillä esimerkiksierikoispumpuissaoheislaitteetnostavat uuden hinnankorkealle. Kuluminenkohdistuu yleensävain perusosiin.YrityskaupallavientiinPartanen myi MPP:nkuun alussa saksalaiselleKSB-pumpputehtaalle.Molemmatosapuolet näkevätkaupassa vahvoja synergiaetuja.Osto vahvistaaKSB:n huol-MPP kunnostaa kaikenmerkkisiäpumppuja.Uudenveroiseksityöstetty pumppusaa kohta uudenjuoksupyörän.to- ja palvelutoimintaa Suomessa.Samaan aikaan MPP voi hyötyä saksalaisemonsamarkkinointiverkostostaja saada lisää töitä Euroopasta.”Pumppujen huolto- ja korjaustyöeroaa todella paljon niiden valmistamisesta.Siksi molemmat osapuoletvoivat oppia toisiltaan. Samoin varaosienvalmistus vanhoihin laitteisiinon oma osaamisen alueensa; esimerkiksimateriaaleja vaihtamalla päästäänalkuperäisiä parempiin ratkaisuihin”,Partanen sanoo.Hän jatkaa yhä MPP:n johdossa, jayritys korjaa edelleen melkein kaikkienvalmistajien pumppuja.Päivi Ikonen1959MINERVA FOUNDATION50TH ANNIVERSARY SYMPOSIUMAPRIL 17, 2009, BIOMEDICUMHELSINKI, LECTURE HALL 112.30 Reception and poster presentation13.15 WelcomeJim Schröder, Professor, Chairman of the Boardof Minerva Foundation13.25 Opening of the SymposiumCarl G. Gahmberg, Professor, Chairman ofScientific Committee of the Board of MinervaFoundation13.30 “How do biomembranessubcompartmentalize?”Kai Simons, Professor, Max-Planck Institute,Dresden, Germany14.10 “The role of TGFBR1 in colon cancerpredisposition”Albert de la Chapelle, Professor, Ohio StateUniversity, Columbus, USA14.50 Coffee break and poster presentation15.20 “The metabolic syndrome: Is it all about thefatty liver?”Hannele Yki-Järvinen, Professor, University ofHelsinki and the Minerva MedicalResearch Institute16.00 “Ceramides, insulin resistance, and metabolicdisease.”Scott A. Summers, Associate Professor, Programin Cardiovascular and Metabolic Diseases, NUSGraduate Medical School, Singapore16.40 Medix Prize 2008 award ceremony2009Matti Tikkanen, Vice Rector, University of Helsinki16.50 Medix Prize lecture17.15 Closing of the SymposiumSÄHKEITÄ<strong>Kemia</strong>nteollisuudenjälleenmyyjät SuomeenEuroopan kemianteollisuuden jälleenmyyjienjärjestön FECC:n (Fédération Européennedu Commerce Chimique) vuosikokousja kongressi pidetään Helsingissä22.–24.6.2009. Kokous tuo Suomeen yli300 alan edustajaa Euroopan lisäksi Yhdysvalloista,Kanadasta, Meksikosta, BrasiliastaIntiasta ja Kiinasta.Proventia keskittyyympäristöteknologiaanProventia Group on myynyt koko tuotantoautomaatioliiketoimintansaSuomessa ja Aasiassa.Ostajana olivat Proventia ProductionTechnologies Oy:n toimiva johto, avainhenkilötsekä Head Industrial Partner Oy. Proventiakeskittyy vastedes ympäristöteknologiaan.Yhtiö kehittää ratkaisuja moottorienja voimaloiden päästöjen puhdistamiseen.Honeywelluudistaa InkoonvoimalajärjestelmänFortum uusii Inkoon voimalaitoksensaohjausjärjestelmän. Uuden järjestelmäntoimittaa Honeywell. Hankkeen tarkoituksenaon nostaa laitoksen turvallisuutta,tehoa, käyttövarmuutta ja ympäristösäännöstenmukaisuutta.<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 29


NÄKÖKULMASILLOIN ENNEN<strong>Kemia</strong>-Kemi 2/1974Suomen Sokeri Osakeyhtiötä edustavan diplomi-insinöörin Carl Aminoffin artikkelissa Erikoissokeritja sokerialkoholit esitellään kiinnostava tutkimus.Väärä vastaus<strong>Kemia</strong>-lehdenkolumnisti Anja Nysténon InsinööritoimistoEcobio Oy:n johtavakonsultti ja Kemikaalikimara-kirjan(Teos,2008) kirjoittaja.Olen keskustellut monien toimittajien kanssa mitä erilaisimmistakemikaaleihin liittyvistä asioista. Heidän yleisimpiäkysymyksiään on: Mikä on ihmiselle haitallisin kemikaali?Kun ensimmäisen kerran jouduin uteluun vastaamaan,mietin pikaisesti, tarkoitetaanko haitallisimmalla myrkyllisintä,yleisintä vai salakavalinta ainetta, akuutisti vai pitkäaikaisestivaikuttavaa.Päätin tukeutua tilastoihin ja kerroin, että eniten kuolemiaja terveyshaittoja aiheuttaa etanoli – eli viina.Väärä vastaus!Kaikki tietävät alkoholinkäytöstä johtuvat ongelmat, eikäkukaan halua kuulla niistä. Itse aiheutettua päänsärkyä,alkoholimyrkytystä, maksakirroosia ja haimatulehdusta eisiis lasketa mukaan kemikaalihaittoihin.Minua on – perheeni hämmästykseksi – haastateltumyös siivousaiheisia artikkeleita varten. Kun keittiön, kylpyhuoneenja vessan putsaaminen, lattiavahat , tiski- sekäuuninpuhdistuskemikaalit oli käsitelty, toimittaja halusi kuullaikkunanpesuaineiden vaaroista.Totesin, että ikkunanpesussa suurin terveysriski on horjahtaminenja jakkaralta putoaminen.Toimittaja naurahti. Vastaus oli ilmeisen väärä, vaikkahän sen jutussaan noteerasikin.Ajoittain nousee esiin antiperspiranttien alumiiniyhdisteidenja rintasyövän yhteys. Eräs toimittaja kysyi aiheesta,koska ”kaikkien ihmisten on kuitenkin pakko käyttää deodoranttia”.Kerroin ristiriitaisista tutkimustuloksista. Yhteyttä ei oleyksiselitteisesti osoitettu.Samalla – ehkä vähän ajattelemattomasti – kumosin väitteenaineen käyttöpakosta. Mainitsin, etten teini-iän kokeilujenjälkeen ole tuotetta käyttänyt enkä sitä edes lähipiirinmielestä tarvitse.Epäuskoisen tyrmistyneestä ilmeestä päättelin, että kyseessäoli jälleen väärä vastaus. Tosin kosmetiikkafirmatkieltämättä riemuitsisivat deodorantin käyttöön velvoittavastaEU-direktiivistä.Eräs toimittaja tuli pikaisella aikataululla jutuntekoon mikrofoneineen.Hänen laatimansa kysymykset pomppivat aiheestatoiseen. Välillä elämöi puhelin.Koko haastattelussa ei tuntunut olevan punaista lankaa.Keskustelun loppupuolella kysyin, oliko toimittaja perehtynytasiaan etukäteen.Ei kuulemma ollut.Väärä vastaus.Anja Nysténanja.nysten@ecobio.fiPentoosien joukossa onmyös eräs erittäin mielenkiintoinensokerialkoholi, nimittäinksylitoli. Kaikissa kasveissaesiintyvän hemiselluloosan pääosa onksylaania, joka hydrolysoituu ksyloosiksi.Tämä taas muuttuu hydrattaessa kvantitatiivisestiksylitoliksi. Ksylitolin makeusaste on samakuin sakkaroosin. Ihmisruumiissa ksylitoli on metaboliitti,joka esiintyy erään aineenvaihduntaketjun välituotteena.Entsyymimekanismit sen metabolisoitumiselle ovat näin ollenolemassa. Se poikkeaa kuitenkin muista sokereista ja sokerialkoholeistasiinä, että bakteerit eivät näytä pystyvän käyttämään sitäsubstraattina.Tähän perustuen on ksylitoli ollut hammaslääketieteellisenmielenkiinnon kohteena hampaita säästävänä makeutusaineena.Näissä tutkimuksissa ovat Turun Yliopiston Hammaslääketieteenlaitoksen tutkijat antaneet merkittävän panoksen ja paraikaa onTurussa käynnissä laaja kaksivuotinen tutkimus, jossa yhden koehenkilöryhmänkoko normaali sakkaroosikulutus on korvattu ksylitolilla.Yhden vuoden väliaikatulokset ovat erittäin lupaavia.<strong>Kemia</strong>-Kemi 2/1984Uutispalstan ykkösjuttu kertoo Kemiran uusistatuotteista.”Puhtaan vedenpuolesta”KemiraltamarkkinoilleANSU-kemikaalejaKemira Oy aloittaa kesällä 1984 uusien kotimaisiinraaka-aineisiin perustuvien veden puhdistuskemikaalienvalmistuksen. Raaka-aineet ovatkotimainen Kemiran rikkihappo ja Lapinlahden uudestakaivoksesta saatava alumiinimineraali, anortosiitti, joka korvaaalumiinisulfaatin valmistuksessa tähän asti käytettyä tuontiraakaainetta,alumiinihydraattia.Nyt markkinoille tulevat alumiinisulfaattilaadut (ANSU) ovatrautapitoisia. Ne eivät sisällä haitallisia raskasmetalleja tai muitaepäpuhtauksia.30<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA90-vuotisjuhlakokous ja juhlaillallinenHelsingin yliopiston Unioninkadun Juhlahuoneistossa,Unioninkatu 33, Helsinkihuhtikuun 24. päivänä 2009 klo 18.00Tilaisuuden ohjelma:AvaussanatKunnianosoituksetJuhlaesitelmäTervehdyksetBuffet-illallinenIlmoittautumiset 6.4.2009 mennessäHeleena Karrus, heleena.karrus@kemianseura.tai puh. 010 4256302Tumma puku<strong>Kemia</strong>llisesti kestävätVARIO-kalvopumput• Vakuumi jopa alle 1 mbar• Alipaineen säätö pumpun nopeutta muuttamallatakaa tarkan ja tasaisen säädön.• Halutessasi täysin automaattinen haihdutusprosessinalipaineen säätö• Hiljainen käyntiääni• Erotusastiat suojaavat pumppua sekä ympäristöä.Parasta tekniikkaa pyöröhaihduttajakäyttöön:VACUUBRAND PC3001 VARIOUUDET Heidolph-magneettisekoittajat!• Yli 30% lisää lämmitystehoa• Keraaminen levyn pinnoite kestää kemikaalejaeikä naarmuunnu• Uusi tehokkaampi magneetti• Entistä matalampi rakenne• DrySyn Multi -osilla muutat sekoittajasi jopa12-paikkaiseksi reaktioblokiksi!Huolto – Oma huoltomme vastaa Vacuubrand- jaHeidolph-laitteiden huolto-, korjaus- ja varaosapalveluista.Näin varmistamme, että hankkimasi laitepalvelee Sinua pitkälle tulevaisuuteen.Lisätietoja:Berner Oy Terveys ja Tutkimus, LaboratoriolaitteetAntti Jokipii, gsm 050 593 1030antti.jokipii@berner.fiHeikki Suortti, gsm 050 300 1344heikki.suortti@berner.fi


Filosofi Esa Saarinen:Työyhteisö pystyy ihmeisiinKolme teesiä• Meissä on enemmän hyvääkuin päälle näkyy tai itsekääntiedostamme.• Paremmat ajatukset synnyttävätparempaa elämää.• Vuorovaikutus on mahdollisuuttasynnyttää yhdessämaaginen noste ja kasvu ilmanylärajaa.Lisää Esa Saarisen ajatuksistaja työstä: www.esasaarinen.com.ARJEN FILOSOFIAAEsa Saarisen tapaanAnsaNainen: ”Kulta, mitä minä panisinpäälleni illalla?”Mies, luuletko että sinulta kysyttiinjotain? Varo!Good job!Toimii: vaimo tapetoivalle miehelle;esimies alaiselle; USA:npresidentti maailman pelastaneellemiehelle IndependenceDay -elokuvassa.Ei toimi: mies vaimolle synnytyksenjälkeen.Katkaisepihtaamisen kierreNainen, laita huulipunaa kotonayksin miestäsi varten.Mies, katso naistasi ihaillen.Tuo ruusuja.Korkoa korollekotona ja työssäKuunnellaan ja kannustetaantoisiamme.Hyväksytään toistemme erilaisuus.Nauretaan yhdessä.Työyhteisö, jonka jäsenet kohtaavat itsensä ja toisensaajattelevina ja tuntevina ihmisinä ja kannustavat toisiaan,voi hyvin ja pystyy ihmeenomaisiin suorituksiin,uskoo filosofi Esa Saarinen.Leena LaitinenMiten säilyttää toimintakyky ja myönteisyystilanteessa, jossa pysyvintä ovatmuutos ja epävarmuus? Miten johtaatyöyhteisöä murroksen keskellä?Professori Esa Saarisen mukaanavaintekijöitä ovat elämänusko, läsnäolo,kokonaisuuksien hahmottaminensekä omien voimavarojen löytäminen jakäyttöönotto.Kyynisyys nakertaa”Yrityksissä on erinomaista osaamista,mutta välittömien tulospaineiden keskelläkokonaiskuva voi hämärtyä. Muutosalkaa avoimuudesta, tosiasioiden kohtaamisestaja toisten huomioon ottamisesta,joka virittää tahdon toimia yhteisten päämäärienhyväksi.”Ihminen ei voi erottaa omaa persoonaansatyöroolistaan, Saarinen muistuttaa.Näennäisen rationaalisen tehtävänasetteluntaustalla vaikuttaa aina tunteiden,asenteiden ja inhimillisten tarpeidenkirjo, jonka jättäminen huomiotta voijohtaa negatiiviseen kierteeseen.”Työpaikoilla mitataan mitä erilaisimpiaja varmasti sinänsä tarpeellisia asioita.Pinnan alla kytevä kyynisyys jääkuitenkin usein huomaamatta, vaikka seon järisyttävän merkittävä riskitekijä bisneksenonnistumiselle”, Saarinen sanoo<strong>Kemia</strong>-lehdelle.Suomen tunnetuin filosofi avasi inhimillistänäkökulmaa muuttuvaan laboratorioonpohjoismaisessa LIMS-konferenssissa,jonka Software Point Oy järjestinyt kolmannen kerran.”Ihminen itse ei tyypillisesti huomaakyynistymistään, vaan pitää itseään vainrealistisempana. Kyynisyys kuitenkinnakertaa elämäniloa ja -uskoa. Samallase heikentää yksilön ja yhteisön suorituskykyäja oireilee riitaisuutena, turhautumisenaja uupumisena.”Saarinen kannustaa johtoa tiedostamaanhenkisen ulottuvuuden ja yrityskulttuurinmerkitys.”Latistava yrityskulttuuri syö tulostasiinä missä vanhentuneet tuotteet tai väärähinnoittelu. Työntekijöitä pompottava,epäreilu tai psykopaattinen esimies tekeepahaa jälkeä yhteisössä ja sitä kautta yrityksentaseessa.”Johtajuus korostuuJohtajuuden merkitys korostuu Saarisenmukaan entisestään tiukkoina aikoina.”On lyhytkatseista yrittää lisätä tuottavuuttakepittämällä työntekijöistä pelonvoimalla entistä enemmän tehoja irti.Nyt tarvitaan innostavia ja ihmisuskoisiajohtajia, jotka saavat joukot mukaansakohti parempaa tulevaisuutta.””Hyvä johtaja kannustaa tiimiään jaoivaltaa, että kysyminen on usein tärkeämpääkuin vastaaminen. Yksinkertaisillasanoilla – ”Hyvin tehty!” – voiolla hämmästyttävä vaikutus yksilöön jayhteisöön.”Saarinen listaa huippujohtajan ominaisuuksiksiinnostavuuden, optimismin,reiluuden, määrätietoisuuden, hienovaraisuuden,tilannetajun ja tunneälyn.Loistoesimerkkinä ja globaalin toivonherättäjänä hän pitää Yhdysvaltain tuorettapresidenttiä Barack Obamaa, jokaahdingon keskellä onnistuu valamaankansalaisiin uskoa tulevaan.Saarinen kritisoi lyhytnäköistä voitontavoittelua,joka leimaa etenkin pörssiyhtiöidentoimintaa.”Pörssin logiikka vie huomion liiankapeaksi ja lyhytnäköiseksi. Työntekijätmuuttuvat kulueriksi, kun aikajänneon kolme kuukautta ja markkinatilannesukeltaa.”Nostokoneyrittäjä Pekka Niska onsaanut julkisuutta terveellisiin elämäntapoihinkannustavasta henkilöstöpolitiikastaan.Hiljattain hän on ilmoittanut,ettei aio taantuman takia irtisanoa yhtäkääntyöntekijää vaan realisoi tarpeenvaatiessa kalustoa. Pörssiin hän ei aioyritystään viedä.32<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


”Loistava johtaja ja persoona”, Saarineninnostuu. ”Neuvoo ulkomuististaajoreitin satama-alueelta soittavalle kuskilleja hihkuu yhä innosta, kun pääseeuuden nosturin ohjaimiin.””Onneksi myös pörssistä löytyy poikkeuksia,kirkkaimpana esimerkkinäKone, joka pitää pintansa vaikeinakin aikoina.”Arvot kirkkaiksi”Jotkut kykenevät toimimaan valppaastimuuttuvissa tilanteissa. Presidentti RonaldReaganin turvamiehillä oli maaliskuussa1981 vain silmänräpäys aikaareagoida, kun häiriintynyt ampuja hyökkäsi.Viidessä sekunnissa haavoittunutpresidentti oli työnnetty turvaan autoon.Yksi turvamiehistä haavoittui tulituksessa,mutta presidentti jäi eloon.””Turvamiehillä on käsky suojata presidenttiäomalla vartalollaan, jos tarve vaatii.Mutta vain ne, joilla on sama käskysydämessään, pystyvät toden tullen toimimaantilanteen edellyttämällä tavalla.Reaganin tapauksessa turvamiehet reagoivatvälittömästi, presidentti John F.Kennedyn tapauksessa eivät.”Olennaista on Saarisen mukaan, ettätietää mitä tekee ja että toimii sydämestäänkäsin.”Arvokirkkaus on kaiken avain – kykymuuttaa periaatteet käytännön toimiksi.”Entä jos työpaikka lähtee alta?”Elämä ei ole helppoa, mutta aina onmahdollista löytää tie kohti toivoa ja kohtiparempaa. Tämä edellyttää myönteistäelämänasennetta ja uskallusta kääntääkurssi sinne, missä aurinko paistaa ja kukoistusvoi käynnistyä.””Kannattaa muistaa asioiden suhteellisuusja kysymys siitä, mikä on todellaarvokasta. Ei talous ole kaikki kaikessa.Oma perheen, ystävien ja luonnon kauneudenmerkitys säilyy aina, meni taloudellahyvin tai huonosti.”Systeemiälykkäät evakotEsa Saarinen toimii yrittäjänä perustamassaanMuutostehdas Oy:ssä ja professorinaTeknillisen korkeakoulun työpsykologianja johtamisen laboratoriossa.Hän on kehittänyt yhdessä kollegansaRaimo P. Hämäläisen kanssa käsitteensysteemiäly.Systeemiälykäs ihminen osaa toimiamuuttuvissa tilanteissa ja monimutkaisissakokonaisuuksissa viisaasti ja rakentavasti,arvoihinsa ja intuitioonsa luottaen.Evakkojen asutus ja sotien jälkeinenjälleenrakennus on Saarisesta hyvä esimerkkisysteemiälykkäästä toiminnasta.”Evakot joutuivat rakentamaan maailmansauudelleen pienistä palasistavaativissa oloissa. Kaiken työn jaarkisten velvollisuuksienkeskellä he oivalsivatja sovelsivat käytän-töön sitä, mikä elämässä on todella tärkeää.”Saarisen mukaan myös teekkareistalöytyy paljon käytännöllistä systeemiälyä:kun insinöörille esittelee ongelman,ulos tulee ratkaisu. Itse hän toivoo voivansaauttaa tulevia diplomi-insinöörejäsaamaan uutta lähestymiskulmaa toisiinihmisiin ja tulemaan tietoisiksi omastaarvomaailmastaan.Teekkarit ovat ottaneet filosofin vastaaninnostuneesti. Tämän kevään seminaarisarjansaSaarinen pitää korkeakoulunsuurimmassa luentosalissa.Kaikille avointen luentojen vieraina onesiintynyt nimekkäitä vaikuttajia, viimeksihelmikuussa nobelisti Martti Ahtisaari.Arvokirkkauson kaikenavain.Tomi SaarinenESA SAARINEN• Syntynyt 1953. Asuu Helsingissä, puolisoPipsa Pallasvesa, 19-vuotiaat kaksospojat.• Opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaanteoreettinen filosofia. FK 1975, FL1976, FT 1978.• Opettanut Helsingin yliopistossa 1973–1999.• Opettanut Teknillisessä korkeakoulussavuodesta 2001, pysyvänä professorina vuodesta2008.• Muutostehdas Oy:n perustaja ja toimitusjohtajavuodesta 1989.• Tuottanut satoja artikkeleita, kirjoja, luentosarjojaja äänitteitä.<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 233


Vuoden tärkein kaavaAktiivinen, alan ihmisten kohtaamisiin panostava,uudistunut kemian ja bioteknologian huipputapahtuma27.–29.5.2009 Helsingin MessukeskusTervetuloa tutustumaan uutuuksiin, verkostoitumaan ja päivittämään tietosi. <strong>Kemia</strong>n Päivien laadukkaat luennot ovatnyt ensimmäistä kertaa kävijöille veloituksettomat. Tarjolla on myös kiinnostavia bioalan seminaareja.Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: www.chembiofinland.fiSamanaikaisesti Messukeskuksessa Helsinki Chemicals Forum, www.helsinkicf.eu


tiedekunnassa kasvatuskammioita ja testauslaitteistoja tarvitaaneniten kasvifysiologian ja perinnöllisyystieteen tutkimuksessa,joita varten kasvatetaan tutkimusmateriaalia.”Kasvien olosuhdetestauksessa käytetään kasvatuskammioita,joissa pidetään yllä kasvuolosuhteita ja simuloidaanerilaisia tilanteita eli säädetään kasvien päivä- ja yörytmiä,kasvulämpötilaa, suhteellista kosteutta ja valoa”, kertoo tiedekunnanlaitekeskuksen johtaja, yli-insinööri Antti Uusi-Rauva.Kasvien olosuhdetestauksessa valon ja lämpötilan säätäminenon varsin helppoa, mutta ilman suhteellisen kosteudensaaminen kohdalleen haastavampaa. Jos säädöt epäonnistuvat,vaikutus tuntuu kasvien kasvussa, ja ne voivatjopa menehtyä.”Säätöjä vaikeuttaa muun muassa se, että kasvatuskammioidenkaltaisissa rajoitetussa tilassa eri olosuhdetekijätvaikuttavat herkästi toisiinsa”, Uusi-Rauva sanoo.Olosuhdekaapeissa voidaan tehdä myös ympäristötutkimuksia,joissa selvitetään esimerkiksi myrkkyjen, torjuntaaineidenja pilaantuneiden maiden vaikutusta kasvien kasvamiseen.Lisäksi on mahdollista tutkia, kuinka erilaisetkaasut tai kaasuseokset vaikuttavat kasvin menestymiseen.Raportointiiso haasteOleellinen osa olosuhdetestausta on testien ohjaus ja raportointi.Onnistunut testaus vaatii tarkkoja antureita, jotkamittaavat olosuhdekaapin valon, lämpötilan ja kosteudenmuutoksia. Laajojakin testejä voidaan hallita tietokoneohjelmilla,jotka takaavat testin onnistumisen ja säästävät testaajanaikaa.Osa testauslaitteiden toimittajista on lisännyt hallintaohjelmiinvalmiiksi viranomaisten edellyttämän dokumentoinninmukaiset tulosten tulostusvaihtoehdot.”Eri maiden lääkevalvontaviranomaiset, erityisesti YhdysvaltojenFDA, vaativat laajaa ja tarkkaa dokumentaatiotatestauksesta ja sen tuloksista. Käyttäjälle on suuri hyötysiitä, että testauslaitteeseen on yhdistetty vaatimusten mukainendokumentoinnin tulostus”, sanoo saksalaisia WeisslaitteitaSuomeen tuovan Kvalitek Finland Oy:n toimitusjohtajaHarri Ripatti.Olosuhdetestausta tekeville Ripatti haluaa korostaa, ettälaitteiden ylläpito on erittäin tärkeää. Kalibroinnilla jamuulla huollolla varmistetaan, että testien toistettavuus,vertailtavuus ja luotettavuus säilyvät.Pienistä kaapeistatestaushuoneisiinTestauslaitteiden kehittäjille itselleen tärkeintä on tunteakunkin alan erityistarpeet. Harri Ripatti kertoo, että laitteitavoidaan räätälöidä eri käyttötarkoituksiin toiminnallisiamoduuleja muuttamalla.”Moduuleilla voidaan säätää lämpötilaa ja kosteutta, ilmavirtaustaja testitilan korkeutta sekä valaistusvoimakkuuttaja valon laatua.”Markkinoilla on erikokoisia testauskaappeja, ja kun tilaatarvitaan paljon, tutkimusta voidaan tehdä suurikokoisissatestaushuoneissa.Pyöröhaihduttimet laboratorioon• Kolme mallivaihtoehtoa: R-II, R-210 ja R-215• Jopa seitsemän eri lasikokoonpanoa(R-210 ja R-215)• Optiona muovipinnoitetut lasiosat (P + G)• Helposti irrotettava lämmityshaude (vesi tai öljy)• Mahdollisuus jopa 5 litran tislauskolvin käyttöön(haude B-495)• Digitaaliset vakuumisäätimet: V-850 ja V-855 (optio)20- ja 50-litraiset pyöröhaihduttimet• Neljä mallivaihtoehtoa: R-220, R-200 EX, R-250ja R-250 EX• EU-säädöksen 94/9 (ATEX 95) vaatimuksettäyttävät mallit: R-220/-250 EX• Jopa kahdeksan eri lasikokoonpanoa(R-220 ja R-220 EX)• Muovipinnoitetut lasiosat (P + G): R-220/-250• Digitaaliset vakuumisäätimet: V-850 ja V-855(optiona R-220/-250)• EX-vakuumisäädin vakiona malleissa R-220/-250 EXOneMed OyPL 11, Rajatorpantie 41 B, 01641 VantaaAsiakaspalvelu:onemed.asiakaspalvelu@onemed.compuh. 020 445 3802, faksi 020 445 4770RotavaporitKirjoittaja on viestintäkonsultti.jaana.beversdorf@viestintaselander.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 37


Kemikaalien luokitus jamerkinnät muuttuvatCLP-asetus uudistaa EU:n kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän.Maailma on Euroopan johdolla matkalla kohti globaalisti yhtenäistettyä luokittelua.Kimmo HeinonenLuokitus ja arviointiLuokitus on menettely, jossa määritetäänaineiden ja seosten fysikaalis-kemiallisetominaisuudet sekäterveys- ja ympäristövaarat. Luokituksenjälkeen suoritetaan arviointipakkausmerkintöjä varten. Arviointimenettelynaikana valitaan vaaratekijöitävastaavat merkinnät; varoitusmerkitsekä vaaroja ja turvatoimenpiteitäosoittavat lausekkeet.Merkinnät esitetään vaarallisten kemikaalienpakkauksessa yhdessätuotetietojen kanssa.Reach-asetuksen määräyksetmuun muassa rekisteröinnistä, kemikaalienturvallisuusarvioinnista,käyttöturvallisuustiedotteen laatimisesta,lupamenettelystä ja rajoituksistaperustuvat tai niissä viitataanluokitus- ja merkintäsäännöksiin.EU:n uusi kemikaalien luokitus-, merkintä-ja pakkausjärjestelmä CLP (Classification,Labelling, Packaging) astuivoimaan unionin kaikissa jäsenmaissatammikuussa 2009. EU-komission parhaillaanvalmistelemaan kemikaaliasetusReachin toimeenpano-ohjeeseen (RIP3.6) sisältyy ohjeistus myös CLP-asetuksentoimeenpanosta.Pitkään rakennetusta 1 <strong>35</strong>5-sivuisestapaketista saatiin lopulta ilmeisen yhtenäinenja toimiva. Jo asetuksen valmisteluvaihesujui juohevammin ja pienemmineturistiriidoin kuin aikanaan Reachinankara vääntö.CLP-asetuksen saamaa laajaa tukeakuvastaa sitä työstettäessä järjestettyavoin internet-konsultaatio, johon osallistuneistaperäti 97 prosenttia tuki uudistusta.Nykyistä lainsäädäntöä kemikaalienluokituksesta sovelletaan aluksi CLP:nkanssa rinnan. Siirtymäaikojen jälkeense kumoaa nykysäädökset eli ainedirektiivinja seosdirektiivin.Suomessa direktiivit on toimeenpantukemikaalilakiin, kemikaaliasetukseen sekäeräisiin sosiaali- ja terveysministeriönasetuksiin sisältyvin säännöksin. Myösne kumotaan siirtymäkauden päätyttyä.Siirtymäjaksot on kytketty kemikaaliasetuksenphase-in -aineiden eli Reachinvoimaan tullessa jo markkinoilla olleidenkemikaalien rekisteröintiaikatauluun.Kaikki yksittäiset aineet on luokiteltavaCLP-asetuksen mukaisesti joulukuuhun2010 ja seokset kesäkuuhun 2015 mennessä.YK:n suositusCLP-asetuksella EU toimeenpanee YK:nsuosituksen kemikaaliluokitusten ja-merkintöjen maailmanlaajuisesta harmonisoinnistaeli GHS:stä.Eurooppalaisasetus on jopa kattavampikuin GHS, jossa ei ole luetteloa vaarallisistaaineista. CLP:hen on sisällytettymyös EU:n nykyinen vaarallisten aineidenluettelo.Jatkossa mukaan lisätään EU-tasollayhdenmukaistettu luettelo aineista, jotkaovat syöpävaarallisia, perimää vaurioittavia,lisääntymiselle vaarallisia tai hengitysteitäherkistäviä.Aineiden valmistajat tai maahantuojatilmoittavat muista vaaraominaisuuksistakemikaalivirastolle, joka ylläpitää niistäjulkista luetteloa. Vaaraominaisuuksistatiedottamisessa jatkossakin tärkein välineon käyttöturvallisuustiedote. Sitä eisäätele CLP- vaan Reach-asetus.Valmistajan tekemän luokitustiedontulee olla mukana kemikaalivirastolleannettavissa aineiden rekisteröintitiedoissa.Virasto seuraa luokitustietojenyhdenmukaisuutta ja voi puuttua asiaan,jos eri valmistajien tiedoissa on ristiriitaa.Kaikki hyötyvät<strong>Kemia</strong>nteollisuus ry:n teemapäivässäpuhuneen apulaisjohtaja Juha Pyötsiänmukaan CLP-asetuksen mukanaan tuo-KemikaalivirastovalvooCLP:n muotoilun perustyön teki aikoinaanItalian Isprassa sijaitsevaEuroopan kemikaalitoimisto ECB(European Chemicals Bureau).Asetuksen toiminnasta ja valvonnastavastaa kuitenkin kemikaalivirastoECHA.CLP:n kansallista toimeenpanoaSuomessa valvovat Valvira (entinenSTTV), Suomen ympäristökeskusSyke ja ElintarviketurvallisuusvirastoEvira. Tuoterekisteriä ylläpitääValviran tuoterekisteriyksikkö.CLP-asetus: SiirtymäaikaYksittäisetaineet onluokiteltavaCLP-asetuksenmukaisestijoulukuuhun2010 jaseokset kesäkuuhun2015mennessä.Siirtymäjaksoton kytkettyReachinphase-in-aineidenrekisteröintiaikatauluun.38<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Kemikaalipäällyksenmerkinnät• Toimittajan nimi, osoite japuhelinnumero• Ainemäärä pakkauksessa• Tuotetunnisteet• Varoitusmerkit (Pictograms)• Huomiosanat (Signal words)• Vaara (Danger) tai• Varoitus (Warning)• Vaaralausekkeet (Hazard statements)• Turvalausekkeet (Precautionarystatements)• Täydentävät tiedot tarvittaessaKohti maailmanjärjestelmääYK alkoi ajaa yhtenäistä kemikaalienluokitus- ja merkintäjärjestelmääRion ympäristökokouksessavuonna 1992. Kokouksessakaikkien maiden hallitukset sitoutuivatuuden järjestelmän kehittämiseen.Maiden ja alueiden välisen harmonisoinninlisäksi päämääräksiasetettiin myynnin, käytön ja kuljetustenvaroitusmerkintöjen yhtenäistäminen.Tarkoituksena olisaada globaali järjestelmä sitovanavoimaan koko maailmassa vuoteen2008 mennessä, mutta tavoitteestaon jouduttu tinkimään.YK:n jäsenmaat ja sen alajärjestötOECD ja ILO muodostivatIFCS-nimisen (IntergovernmentalForum for Chemical Safety) yhteisön,joka julkaisi ensimmäisensuosituksensa yhtenäisjärjestelmäGHS:ksi (Globally HarmonisedSystem of Classification and Labellingof Chemicals) vuonna 2002.Sekä aineet että seokset kattavaGHS perustuu suurelta osin eurooppalaiseen,hyvänä pidettyyn järjestelmään.EU-maille GHS ei sitenmerkitse olennaisia muutoksia.Vuonna 2003 julkaistiin ensimmäinenvarsinainen GHS-kirja, jotatäydennettiin vuosina 2005 ja 2007.YK:ssa on päätetty, että GHS onvähitellen kehittyvä asiakirja, jotapäivitetään kahden vuoden välein.Kehittyville maille GHS on ensimmäinenaskel kohti kemikaalienluokitus- ja merkintäjärjestelmää.Kunkin on helppo ottaa GHSkäyttöön sellaisenaan tai osia siitäomiin lakeihinsa.ma luokitusten yhtenäistäminen onenemmän kuin tervetullutta. Hänlistaa siitä koituvan monenlaisiahyötyjä.”Harmonisointi poistaa ristiriidat,joita nykyisten järjestelmien välilläon. Samalla vähenevät kansainvälisenkemikaalikaupan esteet. Asetusmyös vähentää kemikaalien testaus-ja arviointitarvetta.”Asetuksen myötä kohentuvatPyötsiän mukaan myös työsuojelunja ympäristönsuojelun tasotglobaalisti. Lisäksi uusi informaatiojärjestelmäon hyvä pohja kehitysmaille,jotka vasta kehittävätomia kemikaalialan lainsäädäntöjään.Kirjoittaja on Reach-konsultti.kimmo.heinonen@finn-kasei.fiKaikki kemikaalitpitää siirtymäajanjälkeen luokitella jamerkitä uuden järjestelmänmukaan.Scanstockphoto<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 39


Kemikaalien luokitus ja merkinnät muuttuvat…Uusissa merkinnöissäopeteltavaa työpaikoillaKemikaalien uusi luokitus- ja merkintäjärjestelmävastaa monilta osin EU:nnykyistä järjestelmää. Suurimmat erotluokituksessa liittyvät fysikaalisiin vaaroihin:CLP tuo uusia, kuljetuspuoleltatuttuja vaaraluokkia, kuten syttyvätkiinteät aineet ja paineen alaiset kaasut.Myös luokituskriteereissä, esimerkiksisyttyvien nesteiden luokituksessa, oneroja.Terveysvaarojen osalta vaaraluokatja luokituskriteerit ovat nykyisessä jauudessa järjestelmässä lähes identtiset.Luokituksessa arvioidaan edelleen esimerkiksikemikaalin välitön myrkyllisyys,herkistävyys, syöpävaarallisuus jalisääntymiselle haitalliset vaikutukset.Terveysvaaroista varoittavissa va-Eurooppanäyttääesimerkkiämuille maanosille.roitusmerkinnöissä tapahtuu kuitenkinmuutoksia, joihin kemikaalien käyttäjienja työsuojelusta vastaavien on syytäperehtyä.Tutut oranssipohjaiset varoitusmerkitjäävät vähitellen pois käytöstä ja korvataanGHS-järjestelmän mukaisilla merkeillä.Pääkallo ja sääriluut -varoitusmerkki,joka aiemmin varoitti kaikistavakavista terveysvaaroista, on uudessajärjestelmässä varattu vain välittömästimyrkyllisille kemikaaleille.Muista vakavista terveysvaikutuksista,esimerkiksi syöpävaarallisuudesta, varoitetaanmurentuvaa ihmishahmoa kuvaavallavaroitusmerkillä. Lievemmistä,kuten ärsytysvaikutuksista, varoittaahuutomerkki.Myynti- ja käyttöpäällyksissä käytettävät varoitusmerkitTutut oranssipohjaisetvaroitusmerkitjäävätvähitellenpois käytöstä,ja ne korvataanGHSjärjestelmänmukaisillauusillamerkeillä.ScanstockphotoEurooppa näyttäämallia muilleSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastonValviran ylitarkastaja PaulKreuzer pitää kemikaalien luokitus- jamerkintäjärjestelmän uudistumista tervetulleena.”Yhdenmukaisen maailmanlaajuisenjärjestelmän luominen on erittäin hyväasia. Nyt päästään toimimaan globaalillaplatformilla, kun samaa systeemiävoidaan käyttää koko maailmassa”,Kreuzer sanoo, mutta myöntää myösuudistuksen vaativuuden, jonka takiajärjestelmän vieminen käytäntöön astiottanee aikansa.”Monimutkaisia ovat sekä sisältöettä toimeenpano. Kokonaisuus vaatiikaikilta osallisilta korkeaa osaamista.”Yleismaailmallinen yhtenäistäminenetenee jo kaikilla mantereilla. ”Eurooppasuurimpana kemikaalikokonaisuutenanäyttää mallia muille, jotka tulevatsitten vanavedessä mukana.”Suomessa asetuksen toimeenpanosujuu suuremmitta ongelmitta, Kreuzeruskoo. ”Meidän kentän osalta olenaiempien kokemusten perusteella hyvinoptimistinen.”Päivi IkonenUutta huomiosanaUutena elementtinä varoitusmerkintöihinlisätään huomiosana. HuomiosanaVaara varoittaa vakavimmista vaaroistaja Varoitus lievemmistä.Nykyiset vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitäosoittavat R- ja S-lausekkeetkorvataan GHS-järjestelmän mukaisillavaara- ja turvalausekkeilla. Erityisestiuusissa vaaralausekkeissa riittää opeteltavaa,sillä esimerkiksi lakisääteinen kemikaaliriskienarviointi työpaikoilla onkäytännössä pitkälti perustunut työpaikallakäytössä olevien kemikaalien R-lausekkeisiin.Helpotusta urakkaan tuo CLP-asetuksenliitteen VII muunnostaulukko, jossaon esitetty vastaavat vaaralausekkeetniille R-lausekkeille, joille voidaan suoraanosoittaa sellainen uudessa järjestelmässä.Uusia varoitusmerkintöjä saattaa ilmestyäkemikaalipakkauksiin jo lähikuukausina.Siirtymäaika on kuitenkin pitkä:myös nykyisen järjestelmän mukaisenluokituksen tulee näkyä kemikaalinkäyttöturvallisuustiedotteessa 1.6.2015saakka.Piia AnttilaKirjoittaja toimii tutkijanaTyöterveyslaitoksessa.piia.anttila@ttl.fi40<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


ScanstockphotoViime vuonnavalvottiin lujitemuoviyritysten,tänä vuonnakemian- jakumiteollisuudenkemikaaliturvallisuutta.Kemikaalivalvonta tuo tuloksiaViime vuonna toteutettu valtakunnallinen kemikaalivalvontahanke kohensi selvästilujitemuovialan yritysten kemikaaliturvallisuutta. Tänä vuonna valvotaan tehostetustisyöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallistenCMR-aineiden käyttöä teollisuudessa.Päivi IkonenTyösuojelupiirien vuoden 2008 kemikaalivalvontahankkeessatarkastettiin 64lujitemuovituotteita valmistavaa yritystäeri puolilta Suomea. Projektissa selvitettiinyritysten kemikaaliturvallisuudenhallinta ja arvioitiin etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteidentaso.”Ensimmäisellä käynnillä tarkastettiinlähtötilanne yrityksessä. Toisella kerrallakatsottiin, miten yrityksissä oli noudatettuohjeitamme paikata havaitut puutteet.Kehitys oli erittäin hyvä”, kertoo hankettavetänyt työsuojeluinsinööri TimoÖsterberg Turun ja Porin työsuojelupiiristä.Yritykset olivat ottaneet ohjeet tosissaan,ja niiden turvallisuustilanne parantuiÖsterbergin mukaan merkittävästi.Kemikaalien etiketeistä ja käyttöturvallisuustiedotteistalöytyi kuitenkin ensikäynnillä varsin runsaasti huomautettavaa:42 prosenttia etiketeistä oli joiltakinosin vaatimusten vastaisia.Yrityksille annettiin laiminlyönneistäkaikkiaan 51 kehotusta ja 479 lievempäätoimintaohjetta. Huomautuksia lähtimyös kemikaalien valmistajille ja maahantuojille.Etikettien puutteisiin on Österberginmukaan törmätty aina, kun niitä on tutkittu.Suurin osa virheistä on pieniä, mut-ta joukkoon on mahtunut vakaviakin.”Pakkausetiketeistä puuttui esimerkiksivaaraa ilmaisevia varoitus- eli R-lausekkeita.Etiketti on kuitenkin se lähde,josta työntekijä saa tietonsa. Jos ne ovatvääriä, seuraukset voivat olla huolestuttaviakin.”Toisaalta työsuojeluinsinööri myöstunnistaa ongelman alkulähteen.”On tietysti hankalaa, kun yhdessä etiketissävoi olla monella kielellä tekstejä,jotka tehdään keskitetysti jossain Euroopassa.Puutteet voivat johtua tietokatkoksista.Joskus taas vanhan tuotteen käyttötiedoteon päivitetty, mutta tiedot eivätole siirtyneet siitä etikettiin asti.”CLP-asetuksen Österberg arveleealuksi tuovan lisäpulmia, kun käytössäon rinnan vanhan ja uuden lainsäädännönmukaisia merkintöjä. Sinänsä uudistuson hänestä kuitenkin hyvä.Hanke paljasti myös, kuinka tärkeäälaminointityöntekijöiden on käyttääasianmukaisia hengityssuojaimia.”Laminointityössä vapautuu työtilaanvaarallista styreeniä. Henkilökunnaltapitää siksi mitata styreenille altistumistakuvaava mantelihappopitoisuus jokavuosi.”Osalla yrityksistä mittaustiedot olivatvanhentuneita tai niitä ei ollut saatavilla.14 prosentilla työntekijöistä mantelihappopitoisuusylitti sallitun rajan.Uutena kohteenaCMR-aineetTimo Österbergin parhaillaan käynnistämävuoden 2009 valvontahanke selvittäätehostetusti syöpää aiheuttavien, perimäävaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallistenCMR-aineiden käyttöä teollisuudessa.”Reach-asetushan tekee näistä aineistaluvanvaraisia. Valitsimme ne tarkastuskohteeksi,koska haluamme kiinnittäähuomiota aineita korvaavien vaihtoehtojenetsimiseen”, Österberg perustelee.CMR-aineita käytetään hänen mukaansatätä nykyä enää lähinnä tutkimuslaitoksissa,yliopistoissa ja laboratorioissa.”Teollisuudessa niistä on jo pyrittyeroon, kuten järkevää onkin. Mutta jonkinverran niitä vielä käytetään muunmuassa kemianteollisuudessa, kumiteollisuudessaja metalliteollisuudessa. Hankesiis suunnataan niihin.”Vuoden loppuun kestävän projektinensimmäiset yritystarkastukset tehdäänhuhtikuussa, ja seurantakierros tapahtuusyksyn aikana.<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 41


Puuon luonnonkemiantehdasPuu on luonnon oma kemiallinen tehdas,joka tuottaa mitä erilaisimpia rakenteitaja molekyylejä. Niiden eristämisessäja hyödyntämisessä on Suomenkinmetsäteollisuuden tulevaisuus.Jari KoponenMetsäteollisuuden perinteiset tuotteet eivätenää riitä, vaan ala etsii täysin uudenlaistajalostettavaa. Puun suoraa polttokäyttöävoi jo pitää arvokkaan raaka-aineenhaaskauksena.Metsäklusterin tavoite on, että vuonna2030 teollisuuden tuotosta puolet tuleetuotteista, joita vielä ei ole edes keksitty.Tuotteiden ja palvelujen arvon sekä tutkimus-ja kehitysvolyymin pitäisi määrävuoteenmennessä kaksinkertaistua.Lupaavimpina keinoina pidetään puunbiojalostusta ja nanoteknologiaa. Vanhaesimerkki edellisestä on mäntyöljy, uudempiksylitoli. Tätä nykyä Suomessaon käynnissä useitakin biojalostushankkeita.Stora Enso ja Neste Oil kehittelevätuuden sukupolven biopolttoaineita, joidenraaka-aineena on hakkuujäte. ÅboAkademissa on keksitty menetelmä, jonkaavulla kuusen oksatyvistä erotetaanterveysvaikutteista lignaania (ks. <strong>Kemia</strong>4/ 2008).Paperinvalmistuksessa on jo käytössäälykkäitä, resursseja säästäviä tuotantoteknologioita,kuten nanopigmentit,nanosuodatus ja pintojen puhdistus. Tulevaisuudessananoteknologian uskotaanmahdollistavan toiminnalliset paperipinnatja entistä paremmat prosessisensorit.Uusille asiakkaille räätälöitävienbiojalosteiden joukosta toivotaan löytyvänsellaisia massatuotteita, jotka pitävätpuunjalostusteollisuuden kansantaloutemmeyhtenä tukijalkana myös tulevaisuudessa.Kärkenä nanoselluKuumin kehityskohde meilläkin on nanoselluloosa,jonka tutkimiseen on panostettulyhyessä ajassa paljon. Ensimmäi-Keskuslaboratoriosiä tuotteita odotetaan markkinoille 5–10vuodessa. Kansainvälinen kilpailu alallaon kuitenkin kovaa ja suomalaiset takaaajoasemissa.Kantona kaskessa on kustannustehokkaanteollisen tuotantomenetelmän puute.Nanosellua pystytään Keskuslaboratorionkoelaitteilla valmistamaan kiloja,mutta teollisuudessa pitää päästä tonnientuotantolukuihin.Nanosäikeinen sellu tarttuu hyvinkiinni pintoihin ja parantaa tuotteidenlujuusominaisuuksia.42<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Parin millimetrin pituiset, 30–40 mikrometriä paksut sellukuidutkoostuvat säikeistä eli fibrilleistä ja ne mikrosäikeistä.Ytimessä ovat selluloosamolekyyleistä koostuvat nanofibrillit,jotka ovat pituudeltaan mikrometrin luokkaa ja halkaisijaltaan5–30 nanometriä. Molekyylit muodostavat nanosäikeeseensekä kiteisiä että kiteettömiä eli amorfisia alueita.Säikeistä tai kiteistäNanoselluloosaa voidaan valmistaakahdessa eri muodossa. Kun sellukuituhajotetaan jauhamalla se mekaanisestijoko entsyymikäsittelyn kanssa taiilman sitä, tuloksena on nanosäikeistäsellua.Säikeet kiinnittyvät toisiinsa vetysidoksin,joten amorfisessa muodossaannanosellu on vahvaa ja pintoihin hyvinkiinnittyvää. Kun veteen lisätään pariprosenttia säikeistä nanosellua, syntyyhyytelömäinen seos. Suomessa keskitytäännanosellun säiemuotoon.Jos taas sellukuitu hajotetaan hydrolyysillavahvan hapon avulla, saadaan aikaankuitukidekimppuja. Ne voidaan hajottaaedelleen ultraäänellä yksittäisiksinanokiteiksi eli nanokiteiseksi selluksi.Nanokiteet ovat yhtä lujia kuin terässäikeet.Kun paperikuitujen pinta-ala onnoin neljä neliömetriä grammaa kohti,nanokiteillä se on hyvin suuri: 400–700neliötä. Ominaisuudet tekevät nanokiteisestäsellusta erinomaisen komposiittimateriaalinvaikkapa luotiliivejä varten.Nanokiteistä sellua tutkitaan erityisestiPohjois-Amerikassa.Jari KoponenOngelma on myös se, että sellua tarvitaanuseampaa eri lajia ja puhtausastetta.Tulevaisuuden tuotantolaitoksen tuleeolla niin joustava, että se kykenee palvelemaanerilaisia loppukäyttäjiä.Suurkäyttäjiksi odotetaan paperinvalmistajia.Nanosellua voidaan hyödyntääpäällystysaineena, joka antaa lopputuotteellelujuutta; ruotsalaiset ehtivät jo viimekesänä esitellä laboratoriossa tekemänsämaailman lujimman paperin.Tavallisen sellun lisäaineena nanosellumahdollistaa hyvin ohuiden ja märkäkestävienpaperilaatujen valmistamisen.Komposiittimateriaalina esimerkiksimuovin kanssa nanosellu säästää uusiutumattomiaraaka-aineita. Elintarvike- jakosmetiikkateollisuus voivat hyödyntäänanosellun hyytelöitymisominaisuuksia,lääketeollisuudessa sille on potentiaaliatablettien pinnoitteena.Kirjoittaja on nanoteknologiaan erikoistunutkemisti ja vapaa toimittaja.Päivi IkonenMetsäteollisuus murroksessaMaailmanlaajuinen talouskriisi koettelee Suomen metsäteollisuutta, jota ovatviime vuosina rasittaneet myös energiakustannusten kasvu, puu- ja kuitupulasekä liiketoimintaympäristön muutokset.Euroopassa alalla on ylituotantoa ja alhainen hintataso. Tropiikissa puuplantaasienkylkeen rakennetut tuotantolaitokset supistavat täkäläisiä vientimahdollisuuksia.Alan teollisuuden voitot ennen veroja ja osinkoja ovat romahtaneet vuosituhannenvaihteen 3–5 miljardista viime vuosien 0,1–1 miljardiin euroon, eikä pohjaa ole vielätavoitettu. Muutosta tarvitaan kipeästi, mutta alan äärimmäinen pääomavaltaisuusja tuotantoprosessien minimaalinen joustavuus edellyttävät pitkää valmistelua.Muutostarpeeseenkin herättiin hitaasti. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa jaRuotsissa ymmärrettiin paljon aikaisemmin, että puusta täytyy jalostaa kannattavampiakintuotteita kuin sellua ja paperia.Stora Enson eläköityvä varatoimitusjohtaja Hannu Ryöppänen myönsi helmikuisessaSkogsbrukets vinterdagar -tapahtumassa, että meillä on havahduttu 10<strong>vuotta</strong> myöhässä. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtama paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmäkäänei vielä vuonna 2006 nähnyt alalla kriisin merkkejä.Tositoimiin 2006Käänne kuitenkin tapahtui samana vuonna, kun Tekesin FinNano-ohjelman yhteyteenperustettiin metsäteollisuuden teemaryhmä, joka julkisti alan ensimmäisennanoteknologiavision. Visio päivitettiin vuonna 2008.Teemaryhmästä muodostui maamme ensimmäinen SHOK eli strateginen huippuosaamiskeskittymä,joka vuonna 2007 yhtiöitettiin Metsäklusteri Oy:ksi. Yhtiössäon mukana korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä, ja sen tehtävänä on alantutkimusohjelmien käynnistäminen ja rahoituksen kanavoiminen.Uusi järjestely on myös viime vuonna Espoon Otaniemeen muodostettu Nanoselluloosakeskus.Tänä vuonna Keskuslaboratorion tutkimus- ja laboratoriotoiminnotyhdistetään VTT:hen, jolloin syntyy maailmanluokan keskittymä tutkimaan puunuusia käyttömuotoja.<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 243


KEEMIKKO<strong>Kemia</strong>-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Herrojen herkutTyö on loppunut.Ainakin siitä on tullut harvinainennautintoaine, herrojen herkku. Se eienää ole kaurapuuroa ja läskisoosia,vaan kaviaaria.Lihapulliahan herrat syövät vainnaisten<strong>lehti</strong>en jutuissa. Mielikuvamarkkinoinninulkopuolella he eivätmyöskään juo kirnupiimää, vaansamppanjaa ja konjakkia.Sama imagokampanjointi koskeetyötäkin. Lehtikuvassa toimitusjohtajaIsokenkäinen saattaa istua kannollamoottorisaha vieressään, mutta todellisessaelämässä herra häärää ihanmuulla sektorilla kuin metsänraivauksessa.Isokenkäisten toimialoja ovat optiotja pyramidisijoitusyhtiöt.Option voi perustaa minkä tahansayrityksen sisäpuolelle. Liikeideanaon siirtää yhtiön varallisuutta omallepankkitilille.Eurojen optioimurointia pidetään arvostettunatyönä, mutta vain herroillesopivana. Auta armias, jos joku muuyrittää siihen kajota. Työntekijän optionottoesimerkiksi pankista johtaa pahimmassatapauksessa yhdeksän japuolen vuoden kakkuun.Herran ja duunarin yritteliäisyydessäon eroa. Optioilla kerätty varallisuuson satoja kertoja pankkiryöstökapitaaliasuurempaa.Myös erimielisyydet ratkaistaan eritavoin. Option ottaja voi aina laskeakultaisen kädenpuristuksen varaan.Suorittavan portaan varainsiirtäjä sensijaan saattaa joutua jakamaan ristikkoikkunallavarustetun yksiönsä muutamanmuun kanssa.Suorittava henkilö tosin joutuu istumaanrangaistuksestaan vain kaksikolmasosaa, mikä on sattumoisin samakuin herrojen optiotulojen veroprosentti.Sijoituspyramidien rakentajien prponnistuksetovat kuitenkin epäonnistuneet.Kohtuutonta kyllä, Suomenvaltion budjettia vastaavan rahamääränkeräämistä pidetään onnistuneenliiketoimen sijaan rikollisena puuhailuna.Herrojenkaan elämä ei siis ole pelkkääoptioilla tanssimista.Vaikka työ on tavallisen kansan elämästäpoistettu, sitä voi sentään kokeillamuissa kuin työsuhteen edellyttämissätehtävissä. Hyvä paikka onIkean huonekaluliike. Siellä on tilaisuusharjoittaa sekä varastomiehen,kuljetustyöläisen että mööpelitehtaantyöntekijän ammattia. Uusin keksintöon panna kuluttajat rahastamaan itsensäitsepalvelukassoilla.Salaisen muistion mukaan tulevaisuudenasiakkaat myös suunnittelevat,markkinoivat ja rakentavat pahvilaatikoistaalkaen kaiken itse. Kunhe hoitavat muun, Ikea voi keskittyäpitämään yllä säätiön pankkitiliä Hollannissa.Varsinaista oikeaa työtä tavallinenkansa pääsee vastedes näkemäänvain siellä, missä pippuri kasvaa. Tehtaitaei ole muualla kuin Intiassa ja Kiinassa.Kumpaankin maahan järjestetäänjo nyt shoppailumatkoja. Niiden aikanavoi samoin tein käydä tutustumassatyöntekoon.Myös internet antaa mahdollisuudensaada työskentelyn kaltaisia tuntemuksia.Ehtaa asiaa ne tosin muistuttavatyhtä paljon kuin levästä puristettumössö aitoa kaviaaria.Netissä voi vapaasti ja ilman palkantuomaa taakkaa harrastella tehtäviäkeskustelupalstan sheriffistä wikipediantoimittamiseen. Aiempaa kokemustatai tietoja ei vaadita.Ilmaisiin talkoisiin ovat kutsuttujakaikki. Ilman rahaa eivät nämäkään”työpaikat” toki pyöri, vaan mainoksiamyydään ja rahaa kerjätään. Talkooväenranteita setelit eivät kuitenkaanpääse pakottamaan.Kun työn tekeminen ei enää kuuluarkeemme, elämme kohta kuin amerikkalaiset,joiden päätehtävä on kuluttaminen.Sitä he tekevät pääosin kiinalaistenrahoilla, jotka taas vastavuoroisestisaavat ahkeroida tehtaissaan.Kun ovat sellaisen option ottaneet.KeemikkoMarxilainen äärikapitalisti46 <strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


TUOTEUUTISIASertifioitukaasudetektoriSignalpoint Pro on edullinen ja luotettavaratkaisu muun muassa myrkyllistenkaasujen mittaamiseen sekä sisätiloissaettä ulkona. Helppokäyttöisen detektorinälysensorit mittaavat ilmasta yhteensäseitsemää ainetta. Laite on Atex-, UL- jaCSA-sertifioitu.Lisätietoja: www.honeywellanalytics.comPipettienhuoltoonPipettien huolto- ja kalibrointiohjelmistoQuanta on suunniteltu erityisestilaboratorioille, jotka tarvitsevatpipettitietokannan ylläpitoa,suorituskykytietojen vaatimiatarkistuksia sekä yksityiskohtaistaGLP:n/GMP:n mukaista raportointia.Quanta täyttää kaikki voimassaolevat ISO 8655, ISO 9000, ISO17025 ja GLP/GMP -vaatimukset,ja sitä voidaan käyttää olemassaolevien kalibrointiprotokollienkanssa.Lisätietoja: www.biohit.comTehokkuutta pieniinprosessilaitoksiinExperion LS -järjestelmällä hallitaankaikki jatkuvat prosessinohjaussovelluksetja optimoidaan eräajo- ja sekvenssikohtaisetsovellukset, joita käytetäänyleisesti erikoiskemian- sekä lääke-,elintarvike- ja juomateollisuudessa. Senvoi skaalata yksittäisestä tietokoneestauseita työasemia sisältäväksi automaatiojärjestelmäksi.Lisätietoja: www.honeywell.com/psVenttiilikalvojaMilliporen NovAseptic-venttiilisarja ontäydentynyt kolmetuumaisiin venttiileihintarkoitetuilla eteenipropeenikumikalvoilla.Bioprosessituotantoon kestävänratkaisun tarjoavia kalvoja saa nytkaikenkokoisiin venttiileihin. Sarjassaon myös silikonikalvoja sekä tefloninenkalvo prosesseihin, joissa tarvitaan kemiallisestireagoimattomia materiaaleja.Lisätietoja: www.millipore.comVedenpuhdistukseenElix Advantage -vedenpuhdistusjärjestelmätuottaa korkealaatuista puhdastavettä hanasta. Laboratorioille suunnitellunmodulaarisen järjestelmän voi integroidatyöpöytään tai asentaa seinään.Vedenjakeluyksiköt voi sijoittaa ergonomisestisinne, missä tarvitaan tehokastapaineistetun veden jakelua.Lisätietoja: www.millipore.comSulaindeksinmittaamiseenMuoviteollisuudelle tarkoitettu ZwickMflo -plastometri parantaa toistettavuuttasulavirran mittaamisessa. Lämpöhallintajärjestelmätekee laitteesta tarkan javakaan. Laite mittaa yhden pisteen viskositeettikäyrällävakio-olosuhteissa.Lisätietoja: www.teraskonttori.fiNäytteidensuojaamiseenSTOP-sinettitarra on vahva kaksikerroksinenpolyeteenitarra, jonka akrylaattiliima tarttuuerittäin hyvin eri pintamateriaaleihin. Erikoisrakenteistatarraa ei voi irrottaa tai liimatauudelleen ilman, että murtoyritys paljastuu.Lisätietoja: www.mekalasi.fiSelkävaivojenehkäisyynSalli Swing -satulatuolin keinumekanismimahdollistaa istuimen heilunnan istuttaessa.Mekanismin ansiosta lantiollavoi tehdä voimisteluliikkeitä, mikä lisääalaselän liikkuvuutta ja tehostaa sen verenkiertoa.Tuoliin voi koota haluamansaväriyhdistelmän 24 erivärisestä nahasta.Salli Rosterin metalliosat on tehtyruostumattomasta teräksestä. Tuoli sopiitiloihin, joissa kalusteilta vaaditaanerityistä hygieenisyyttä, kuten laboratorioihin,elintarviketeollisuuteen ja teollisuuskeittiöihin.Lisätietoja: www.salli.com<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 47


ULKOMAILTAPolttokennot voisivat antaavauhtia vaikkapa perinteisillekiinalaisille rikšoille.Kuvat: ScanstockphotoNiilin edustan kalansaaliit ovatpaisuneet kolminkertaisiksi1960-luvun puolivälistä, jolloinAssuanin pato rakennettiin. Peräti60 prosenttia noususta onjoen Välimereen kuljettamienravinteikkaiden lannoitteidenja jätevesien ansiota.Tulokseen päätyivät RhodeIslandin yliopiston tutkijat selvitettyäänalueen kalojen ravinnonkäyttöä.Pato on kasvattanut viljelypinta-aloja,joten asutus joenvarrella on lisääntynyt ja lannoitteidenkäyttö nelinkertaistunut.Niiliin niitä valuu runsaasti.Verkko<strong>lehti</strong> Umweltschutzinmukaan kalojen hyötyminen ti-Krokotiiliä tavataan Niilin yläjuoksulla,joen suisto ja sen edusta Välimeressäkuhisevat muita vedeneläjiä.NIILIN LANNOITTEETparantavat kalansaaliitaSiniselleenkelille lisätöitäMaailman vanhin ja tunnetuin ympäristömerkki,saksalainen Der BlaueEngel eli Sininen enkeli vietti hiljan30-vuotispäiviään. Juhlan kunniaksienkeli sai uuden tehtävän: sitä käytetäännyt myös ilmastomerkkinä, jostatunnistaa energiaa ja ilmastoa säästäväntuotteen.lanteesta on yllättävä tieto, silläravinteiden on uskottu pelkästäänvahingoittavan merenekosysteemiä. Niin on käynytesimerkiksi Meksikonlahdella,jonne on ravinnevalumien takiasyntynyt kuolleita alueita.Pekka T. HeikuraBrittivauva ei kannaRINTASYÖPÄGEENIÄKIINASSA TEHTIINplatinaton polttokennoWuhanin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden emäksisenpolymeerin vetypolttokennojen membraaneja varten. Membraaninansiosta kennoissa voidaan platinaisten sijasta käyttäänikkelikatalyyttejä.Platina on ollut pakollinen valinta, koska se kestää membraanienluoman happaman ympäristön syövyttäviä olosuhteita.Jos kalliista metallista voitaisiin luopua, kennoista tulisiselvästi edullisempia.Uutuuskennon prototyypin teho on kohtalaiset 50 milliwattianeliösenttiä kohti 60 asteen lämpötilassa.Keksintöä New Scientist -lehdelle arvioinut Teksasin yliopistontutkija Allen Bard pitää ideaa kiinnostavana. Hänkuitenkin ihmettelee kiinalaisten väitettä, että membraani eiaiheuta kennossa karbonaattitukkeumia. Tukokset ovat olleetriesana aiemmissa yrityksissä muuttaa kennojen happamuuttanesteiden avulla.Pekka T. HeikuraJos tytöllä on viallinengeeni BRCA1 taiBRCA2, hän sairastuurintasyöpään seitsemänkertaa muita todennäköisemmin.Lontoossa on syntynyt Englannin ensimmäinenvauva, jolta varmistettiin jo esialkiovaiheessa,ettei hänellä ole rintasyöpägeeniä.Tytön isän kaikki naispuolisetsukulaiset olivat saaneet rintasyövän,ja vanhemmat halusivat katkaista ketjun,kertoo The Guardian.Jos vastasyntynytkin olisi kantanut virheellistaBRCA1-geeniä, hänellä olisi 50–85 prosentin todennäköisyys sairastua.Hedelmöityshoitoa saaneen äidin lääkärittutkivat 11 kolmen päivän ikäistä esialkiota,joista kuudelta löytyi geenimutaatio.Syöpägeenittömistä esialkioista kohtuunsiirrettiin kaksi, ja toinen kiinnittyi.Menetelmää on aiemmin käytetty Britanniassakystisen fibroosin ja Huntingtonintaudin ehkäisyyn. Maan 44 000:stavuosittaisesta rintasyöpätapauksesta geeniperäisiäon 5–10 prosenttia.Pekka T. Heikura48<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


SAN FRANCISCO SIIRTYY SÄHKÖAUTOIHINSan Franciscon lahden alueestatehdään maailman sähköautopääkaupunkia.Vuoteen 2015mennessä sähköllä kulkevat menopelitkorvaavat jo miljoonabensiinikäyttöistä, kirjoittaa TheGuardian.Rakenteilla on miljardi euroamaksava latausasemien verkosto,josta vastaa Better Place -yhtiö.Akkustandardit yhtenäistetäänniin, että kaikki autoilijat voivatkäyttää asemia. Yksi lataus riittää100 mailin matkaan.Kalifornian kasvihuonekaasupäästöistä40 prosenttia syntyyautoliikenteestä, jonka osuusmuualla maailmassa on 20 prosenttia.Pekka T. HeikuraSan Francisco Bay on Kalifornian ensimmäinen alue, joka pyrkii kokonaan eroon fossiilisistaliikennepolttoaineista. Alueen kaupungeissa, San Franciscossa, Oaklandissa ja San Josessa, onyhteensä 7,6 miljoonaa asukasta.Uutuuspaperiavoi hyvälläomallatunnollakäyttää vaikkapapaperikukkienmateriaaliksi.PUHDASTA PAPERIAItävaltalainen Lenzing Papier on kehittänytilmastoneutraaliksi kutsumansa uusiopaperin.Valmistusprosessissa syntyvät hiilidioksidipäästötovat vain 189 kiloa paperitonniakohti. Nekin yhtiö kompensoi ostamallavastaavan määrän päästöoikeuksia.Impact Climate Paper -nimistä erikoispaperiaaiotaan tehdä enintään 83 000 tonniavuodessa. Myynnin yksinoikeus on Europapierilla.Laadulla on myös hintansa. Luksuspaperintuotantokulut ovat 10–15 prosenttia suuremmatkuin tavallisen korkealaatuisen offsetpaperin,jota käytetään painotuotteissa.Uutuutta esitteli netti<strong>lehti</strong> Umweltschutz.Pekka T. HeikuraUUSI TUBIROKOTEpuhuttaa SaksassaSaksassa kiistellään uuden tuberkuloosirokotteenkohtalosta. Yhteiskunnan tuellakehitetyn rokotteen pelätään päätyvän vainrikkaiden maiden maksukykyisille potilaille,kun sitä kipeimmin kaivataan kehitysmaissa.Infektiobiologian Max Planck -instituutinuutuus on geeniteknisesti paranneltu versioCalmette- eli BCG-rokotteesta. Tutkijat pi-Lääketutkimustavirtuaali-ihmisellätävät Calmettea jo lähes hyödyttömänä: setehoaa vain tubin pahimpiin muotoihin pikkulapsilla,mutta ei anna suojaa aikuistentautia vastaan.Hiirikokeissa lupaavaksi osoittautuneenrokotteen osti 40 000 eurolla VPM GmbH-yhtiö, joka parhaillaan testaa sitä ihmisillä.Stern-lehden mukaan uutuuden arvo on nytjopa 10 miljoonaa euroa, ja sen liikevaihtoLontoolaiset tutkijat ovat selvittäneethiv-lääke sakinaviirin toimintamekanisminihmiselimistöä simuloivan virtuaaliohjelmanavulla, kertoo The Economist.Avuksi tarvittiin Britannian supertietokoneverkkoaja Yhdysvaltain Teragridiä,joita käytetään suursääennusteisiinja ydinräjähdysten simulointiin. Virtuaali-ihmistävoidaan tulevaisuudessa ehkähyödyntää yksilöllisten hoitojen suunnittelussa.Pekka T. HeikuraTehokasrokotesäästäisimiljooniahenkiäkehitysmaissa.voi nousta 450 miljoonaan. Yritystä ei olevelvoitettu toimittamaan rokotetta kehitysmaihintai myymään sitä niille edullisempaanhintaan.Maailman väestöstä kolmanneksella ontuberkuloositartunta. Tauti tappaa joka vuosikaksi miljoonaa ihmistä.Pekka T. Heikura<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 49


henkilöuutisiaSuomen Uusiomuovi Oy:ntoimitusjohtajanaVesa Kärhä on jo kauanpuhunut myös muovienkierrätyksen puolesta.”Myös Suomen muoviteollisuudessa on jotainperhemäistä”, Kärhä sanoo ja kehuu artienlööpeissä se on kuitenkin ollut harvoin;ala on pyrkinyt pysymään asialinjalla.”Meille palkansaaja ei ole ainoastaankustannus, vaan myös muovituotteita ostavaasiakas”, Kärhä korostaa.”Asiakkaan hyvinvointi taas on muovisektorilleyksi kynnyskysymyksistä. Taloudensupistuessa ala joutuu etsimään tasapainoakustannusten karsinnan ja asiakasnäkökulmanväliltä.”Muoviala karttaakin Kärhän mukaan kärjistyksiä.”Voi kyllä olla niinkin, että tämä tasapainohakuisuustulee oman budolajien harrastuksenikautta. Karatessa kovin suuriaggressiivisuus palvelee vain vastustajaa.Taitavissa käsissä lyönnin voima kääntyylyöjää itseään vastaan. Sama periaate toimiiedunvalvonnassa”, Kärhä pohtii.Muoviperheen pääVesa Kärhä luottaamuovin tulevaisuuteenDiplomi-insinööri Vesa Kärhä aloitti vuoden 2009 alussaMuoviteollisuus ry:n uutena toimitusjohtajana.Muovijärjestö on tuoreelle toimitusjohtajalleennestään tuttu. Vesa Kärhä ryhtyi muovinedunvalvojaksi jo parikymmentä <strong>vuotta</strong>sitten.Nuori mies oli kerännyt kokemusta Suomenpoliittisesta järjestelmästä kauan. Kärhälienee ainoa järjestöjohtaja, joka on tuntenutvarhaislapsuudestaan asti esimerkiksieduskuntatalon. Se tuli tutuksi kansanedustajaäitiäodotellessa. Vastaavaa kokemustaei monella ole.”Tulin muovialalle neljännesvuosisatasitten. Järjestöuran aloitin laman kynnyksellävuonna 1990 ja olen viihtynyt”, Kärhäkertoo.”Muovi on minun materiaalini. Muovinalati kehittyviin ominaisuuksiin ja uusienkäyttökohteiden löytymiseen ei koskaan totu.Aina joku tuote tai käyttösovellus yllättää”,hän perustelee ammatinvalintaansa.Järjestöuralle lähtöään Kärhä kaikestahuolimatta pitää sattumana. Lama-aikanamuita mahdollisuuksia oli tarjolla vähemmän,eikä politiikka omien kokemusten perusteellatuntunut perhettä perustavalle sopivanaurana. Se olisi vienyt liikaa vapaaaikaaja vanhemman kasvavilta lapsilta.Lapsia toimitusjohtajalla on suurperheenmääritelmän täyttävät neljä. Suomalaisenperinteen mukaisesti Kärhät asuvat itse rakennetussaomakotitalossa.Muoviteollisuuden perhevostavansa suuresti työtä, jota alan 14 000ammattilaista päivittäin tekevät.Kärhä katsoo muovilla olevan aivanoman paikkansa järjestökentässä. Muovialaon monimuotoisempaa kuin perusteollisuus,ja monessa edunvalvonta-asiassa esiintulee asiakasnäkökulma. Edunvalvonnassakorostuvat kuluttajien merkityksen ohellapk-yritysten erityispiirteet.Perinteisen elinkeinopoliittisen edunvalvonnanlisäksi Muoviteollisuus ry on työmarkkinoidensopijaosapuoli. Iltapäiväleh-Muoviteollisuus ry:n pitkäaikainen, vuodenvaihteessaeläköitynyt toimitusjohtajaKari Teppola jätti hyvillä mielin pestinseuraajalleen, jota hän kehuu parhaaksimahdolliseksi.”Vesa Kärhä oli pitkään yhdistyksessälähimpänä miehenäni. Hän, jos kuka, tunteeasiat ja on ammattitaitoinen. Alan ihmisetvoivat luottaa siihen, että heidän edunvalvontansaon hyvissä käsissä.”Omalta uraltaan Muoviteollisuudessa Tep-Osa muovialan tuotannosta on Kari Teppolanmukaan niin työvaltaista, että sitäon pitkän päälle vaikea pitää Suomessa.”Mutta yritykset osaavat kehittää uusiatuotteita, joiden avulla ne takaavat, ettämuoviteollisuus säilyy myös kotimaassa.”Connie HeikMuovinen tulevaisuusVesa Kärhän visioissa muovien tulevaisuusnäyttää loistavalta. Hän ei usko minkäänuhkaavan niiden voittokulkua, joskin arvotja arvostukset muuttuvat, kun luonnonvarojenrajallisuus käy yhä ilmeisemmäksi. Setaas vaikuttaa muovien käyttöön, valmistukseenja kierrätykseen.Muovimiehenä Kärhä on iloinen siitä, ettämuiden materiaalien valmistajat joutuvatnykyisin vertaamaan tuotteitaan muoviin.Muovi ei enää ole korvike, vaan monessakäyttökohteessa pääasiallinen materiaali.Markkinoinnin todistustaakka on kääntynytpäälaelleen eli muovien eduksi.”Muovi on materiaalina sittenkin vastakehityksensä alkuvaiheessa. Neljännesvuosisadanalaa seuranneena uskon seuraavien25 vuoden tuovan vielä suurempiamuutoksia. Paras muovien aika on vastaedessä.”Arto JokinenKari Teppola:”Silliparvi kääntyy laivaa nopeammin”Juha Rahkonen50<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Muoviyhdistyksen Jari Salonen:”Muovilla on rajattomat mahdollisuudet”Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Jari Salonen on ryhtynyttyöhönsä perinteitä kunnioittaen, mutta uutta rakentaen.Maailman kolmanneksi vanhin muovialanjärjestö Muoviyhdistys ry saitammikuussa uuden, energisen toimitusjohtajan.Jari Salosen kalenteri ja työpäivätovat täyttyneet vauhdikkaasti ensi hetkistäalkaen.”Tekemistä on ollut paljon, mutta niin pitääkin”,Salonen naurahtaa.Vuonna 1940 perustetussa Muoviyhdistyksessäon noin 1 400 henkilöjäsentä seitsemästäsadastaalan yrityksestä sekä tutkimuksesta,korkeakouluista ja muista oppilaitoksista.Tuore toimitusjohtaja pyrkii kehittämäänkunnianarvoisan järjestön toimintoja entisestään.Suunnitteilla on esimerkiksi muovialanmaakunnallisia tapaamisia. Aiempaantapaan luvassa on koulutustilaisuuksiaja seminaareja, mutta niiden järjestäminenon eriytetty yhdistykseltä vastaperustetulleosakeyhtiölle.Myös yhdistyksen julkaiseman MuoviPlast-lehdentuotantotapa on uudistunut.Salonen hoitaa päätoimittajan vakanssin,mutta suuri osa toimitustyöstä on ulkoistettuviestintätoimistolle. Lehden sisältö pysyyyhtä tasokkaana kuin ennenkin, Salonenlupaa.Toimitusjohtaja-päätoimittajan paikkavapautui yhdistystä ja lehteä yli 25 <strong>vuotta</strong>luotsanneen voimanaisen Hannele Heikkilänsiirryttyä eläkkeelle. Heikkilän ansiolistallaon muun muassa yhdistyksen ylpolamuistaa varsinkin alan myllerrykset.”Erityisesti jäi mieleen, kun muutamasuuri ruiskuvaluteollisuuden yritys2000-luvulla lähti Suomesta. Toinen merkittäväasia oli, kun Muoviteollisuudellesaatiin elinkeinopoliittisen valvonnan lisäksimyös toimiminen työnantajaosapuolenatyömarkkinasopimuksissa.”Teppola uskoo muovin tulevaisuuteenyhtä lujasti kuin Kärhä. Haasteita toki on,mutta alan teollisuus vastaa niihin vahvimmallaaseellaan eli kyvyllä nopeisiinkinmuutoksiin.”Tuhannen kappaleen parvi kilon sillejäkääntyy nopeammin kuin tonnin laiva.Muovialalle ovat tyypillisiä pienet ja keskisuuretyritykset. Meillä on paljon omistajayrittäjiäja perheyrityksiä. Niillä onselvästi enemmän joustavuutta kuin suurilla.”Päivi Ikonenläpitämä MuoviSuomi-museo, joka tutustuttaakävijät muoviteollisuuden historiaan1920-luvulta nykypäivään.Pitkä kokemusJari Saloselle on ehtinyt kertyä kokemustamuovialasta 1980-luvulta saakka.”Parikymppisenä juniorina pyöritin jonkinaikaa yhtiökumppanin kanssa pientäruiskuvaluyritystä”, hän muistelee.Sittemmin hän on toiminut vuosia alallaaikuiskouluttajana ja henkilöstövalmentajana,pääosan aikaa oman firmansa kautta.Tutuiksi tulivat niin yritykset kuin niidenhenkilöstökin. ”Erittäin opettava tapa tutustuakenttään.”Vuodesta 1996 Salonen on ollut myösMuoviSki-seminaarin järjestäjä. Tapahtumakerää joka helmikuussa Lapin hangilleison joukon muovialan väkeä.Muovissa materiaalina Salosta kiehtovatennen kaikkea sen lähes rajattomat mahdollisuudet.”Jos olisi pari–kolmekymmentä <strong>vuotta</strong>sitten sanottu, mitä kaikkea muovista tänääntehdään, sitä ei olisi moni ainakaanperuskuluttajista uskonut”, Salonen sanoo.”Esimerkiksi, että nykyään voidaan ottaapakkasesta muoviastia, panna se uuniin jaottaa sieltä vähän ajan päästä ruoka pöytään.Myös vaikkapa lääketieteessä käytettävissämuoveissa on otettu käsittämättömiäharppauksia.”Muovimateriaalit kaikkiaan ovat Salosenmukaan menneet valtavasti eteenpäin, eikäkehityksessä ole peräseinää näkyvissä.”Muovi on myös raaka-aineena hyvinekologinen, sen voi kierrättää ja lopuksivaikka käyttää energiaksi.”Oikeassa pöydässäUuden vaativan pestin takia Salonen onpannut oman yrityksensä hyllylle, muttayhteisten asioiden hoitaminen jatkuu. Lah-ChemBio-näytteilleasettaja!Tavoita kävijät jo ennen tapahtumaa.Johannes WileniusJari Salonen luotsaa Muoviyhdistystävankasti tulevaisuuteen luottaen.den kunnanvaltuutettu vuodesta 1993 onaktiivisesti mukana sekä päijäthämäläisissäettä valtakunnallisissa muovialan kehityshankkeissa.”Aina kun haiskahtaa muovilta, pyrinolemaan oikeassa pöydässä”, Salonen kiteyttäähymyillen strategiansa.Perheeltä – vaimolta, kahdelta pojalta jajo omillaan asuvalta tyttäreltä – liikenee aikaamyös vanhalle rakkaudelle,koripallolle.Parhaimmillaan kakkosdivarissa pelannutmies pitää kuntoaan yllä Lahden koripalloilijoidenseniorijoukkueessa.• <strong>Kemia</strong>-lehden suuri messunumero 3/09 ilmestyy 12. toukokuuta.Ilmoitusvaraukset 20. huhtikuuta.• Uutiskirjeen ChemBio-ekstra ilmestyy 19. toukokuuta.Ilmoitus- ja advertoriaalivaraukset 12. toukokuuta.Päivi Ikonenarja.sipila@kemia-<strong>lehti</strong>.fi, 040 827 9778 • leena.laitinen@kemia-<strong>lehti</strong>.fi, 040 577 8850<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 51


henkilöuutisiaMariann Holmberguskoo kemiaan ja nuoriinSuomen <strong>Kemia</strong>nSeuran uudeksi puheenjohtajaksivalittu MariannHolmberg ottaa vetovastuunluottavaisin mielin.”Olen ollut pitkään seuran hallituksessa,ja puheenjohtajuus onjo vähän velvollisuuskin”, MariannHolmberg naurahtaa.Järjestötoiminta on Holmbergillesydämen asia. Hän liittyikeskusorganisaatio SKKS:n jäsenseuraanFinska kemistsamfundetiinjo opiskeluaikoinaan1960–1970-lukujen vaihteessaja on siitä pitäen kuulunut senaktiiveihin.”Tämä toiminta antaa niinpaljon”, Holmberg perustelee.”Ilman kontakteja ja impulsseja,joita olen järjestötoiminnassasaanut, en varmaan olisiedes pärjännyt työssäni tai ainakinolisin jo uupunut. Varsinkinkemian opettajille, kutentottakai muillekin, tämä on hienotapa saada virikkeitä ja myösFilip Levälahti/ArcadaMariann Holmberg kannustaakaikkia alan ihmisiä rohkeastimukaan järjestötoimintaan.tietoa.”SKKS yhdistää hänen mielestäänupeasti eri sektoreillatyöskentelevät kemian, kemiantekniikan ja bioteknologianammattilaiset. Seuran jaostoissataas erikoisalojen osaajatpääsevät puimaan omiaknoppejaan.”Jaostojen välistä yhteistyötäja tieteidenvälisyyttävoisi kuitenkin lisätä”,Holmberg suunnittelee.Tärkeää hänestä on tukeamyös SKKS:n kolmenjäsenseuran, Finskakemistsamfundetin lisäksiSuomalaisten kemistienseuran ja <strong>Kemia</strong>llisteknillisenyhdistyksen toimintaa.Siihenkin on jo mietinnässä”uusia kuvioita”.Opettamisestakutsumus<strong>Kemia</strong>a opiskelemaanHolmbergin johdatti farmaseuttiopintojenaikanasaatu herätys.”Kun en ollut lukenutkemiaa lukiossa, minulleavautui vasta silloin, kuinkavaltavan mielenkiintoinentiede kemia on.”Niinpä tuore farmaseutti hakeutuiheti orgaanisen kemianopiskelijaksi. Suunnitelmalääkeainekemistin urasta kuitenkinkariutui alkuunsa, kunHolmberg sattumoisin sai kemianlehtorin sijaisuuden Kauniaistenruotsinkielisessä yhteiskoulussaGrankulla samskolassa.”Ei minulla ollut mitään aikomustaryhtyä opettajaksi,mutta yhtäkkiä huomasinkinnauttivani työstä tavattomasti”,Holmberg muistelee.Nyt työtä kateederilla onjatkunut jo pitkään. Lyhyenympäristötutkijan pestin jälkeenHolmberg aloitti silloisessaTekniska läroverketissä,nykyisessä Arcada-ammattikorkeakoulussavuonna 1979.Hän opettaa tuleville insinööreillekemiaa ja materiaalitekniikkaa,eikä viihtyminen alallaole vähentynyt.”Minulla on pelkkää hyvääsanottavaa nykyopiskelijoista.He ovat erittäin motivoituneita,luottavat tulevaisuuteen jaymmärtävät, että tulevaisuudenitselleen saa opiskelunkautta.”Päivi IkonenKarin Elisabeth VäyrynenKaksoistutkinto Oulussa ja JenassaUutta tietoa hapettavasta additiostaDipl. Chem. Andreas Wagneron tehnyt ensimmäisen kemianalan väitöstyön, joka johtifilosofian tohtorin kaksoistutkintoonOulun yliopistossa jasaksalaisessa Jenan Friedrich-Schiller-yliopistossa.Wagner väitteli Oulun yliopistossa23.1.2009 aiheenaanNMR-spektroskooppinen jaröntgenkristallografinen tutkimusorgaanisten ditelluridienhapettavasta additiosta platina(0)komplekseihin.Vastaväittäjänätoimi tohtori ChristopherMorley brittiläisestä CardiffSchool of Chemistrystä.Työn ohjaajina Oulun yliopistonkemian laitoksessa toimivatprofessori Risto Laitinen japrofessori Raija Oilunkaniemisekä Jenan yliopiston kemianlaitoksessa professori WolfgangWeigand.Oulun ja Jenanyliopistojenkemian alanensimmäisenkaksoistutkinnonavainhenkilötvasemmaltaoikealle: RaijaOilunkaniemi,Risto Laitinen,ChristopherMorley, AndreasWagner ja WolfgangWeigand.Wagnerin työ on osa laajempaakalkogeenikemian tutkimusohjelmaa.Sen tarkoituksenaoli tuoda lisävalaistusta telluurinjalometalliyhdisteidenhyödyntämiseen katalyytteinäorgaanisessa synteettisessä kemiassa.Työssä tutkittiin orgaanistenditelluridien hapettavaa additiotaplatina(0)komplekseihinja verrattiin tuloksia seleenin jarikin vastaavien yhdisteiden reaktioihin.Tutkimuksessa selvitettiinkuuden erityyppisen orgaanisenditelluridin reaktiotakahden platinayhdisteen kanssa.Reaktioita seurattiin NMRspektroskopialla,ja tuotteidenrakenteet määritettiin röntgendiffraktiolla.Tutkimus antoi runsaasti uuttatietoa hapettavaan additioonvaikuttavista tekijöistä ja reaktiomekanismeista.Tutkimustyösuoritettiin osin Oulun, osin Jenanyliopistoissa.Kaksoistutkinto on ihanteellinenesimerkki yliopistojentiivistyvästä kansainvälistymisestä,joka perustuu olemassaoleviinyhteistyösuhteisiin jayhteisiin tutkimuskohteisiin.Tutkimuksen aikainen tiivistutkijavaihto ja vierailut ryhmienvälillä osoittautuivat monintavoin tuloksekkaiksi. Hyvientulosten innoittama yhteistyöjatkuu, ja kaksi seuraavaa kaksoistutkintoonjohtavaa väitöskirjatyötäon jo aloitettu.Risto Laitinen52<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


Helsingin yliopistoFM Kaarina Lukkarin väitöskirjaChemical characteristics andbehaviour of sediment phosphorusin the northeastern Baltic Seatarkastettiin 18.12.2008. Vastaväittäjänätoimi prof. Per Jonsson(Tukholman yliopisto) ja kustoksenaprof. Helinä Hartikainen.FM Ville Kailan väitöskirjaTheoretical Studies on CoupledElectron and Proton Transfer inCytochrome c Oxidase tarkastettiin13.2.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Régis Pomès (Torontonyliopisto) ja kustoksena prof.Carl G. Gahmberg.FM Ullastiina Hakalan väitöskirjaIonic Liquids and Microwavesin Promotion of Organic Synthesis—Friedel-Craftsreaction,deuterolabelling and O-Demethylationtarkastettiin 21.2.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. JamesDavis (University of South Alabama)ja kustoksena prof. KristiinaWähälä.FM Sampo Karkolan väitöskirjaMolecular Modelling ofEstrogen-Producing EnzymesCYP450 Aromatase and 17beta-Hydroxysteroid DehydrogenaseType 1 tarkastettiin 28.2.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. HugoVÄITÖKSIÄKubinyi (Heidelbergin yliopisto)ja kustoksena prof. Kristiina Wähälä.Jyväskylän yliopistoFM Pasi Myllyperkiön väitöskirjaUltrafast electron transferfrom potential organic and metalcontaining solar cell sensitizerstarkastettiin 6.2.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. GuglielmoLanzani (Politechnico di Milano,Italia) ja kustoksena prof. JoukoKorppi-Tommola.Kuopion yliopistoMSc Tatjana Degerhardtin väitöskirjaAn integrated view ofPPAR-dependent transcriptiontarkastettiin 7.2.2009. Vastaväittäjänätoimi PhD Christopher M.Bunce (University of Birmingham)ja kustoksena prof. CarstenCarlberg.FM Anu Olkun väitöskirjaGlucocorticoid-induced changesin osteoblastic cells: Crosstalkwith Wnt and glutamate signallingpathways tarkastettiin21.2.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Eeva Moilanen (Tampereenyliopisto) ja kustoksena dos.Anitta Mahonen.Oulun yliopistoDipl. chem. Andreas Wagnerinväitöskirja NMR Spectroscopicand X-ray Crystallographic Studyof the Oxidative Addition ofOrganic Ditellurides to Platinum(0)tarkastettiin 23.1.2009.Vastaväittäjänä toimi Dr. ChristopherMorley (Cardiff Schoolof Chemistry) ja kustoksena prof.Risto Laitinen.TkL Juha Aholan väitöskirjaReaction kinetics and reactormodelling in the design of catalyticreactors for automotive exhaustgas abatement tarkastettiin20.2.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Ville Alopaeus (Teknillinenkorkeakoulu) ja kustoksena prof.Juha Tanskanen.Teknillinen korkeakouluTkL Heli Nybergin väitöskirjaEvaluation of gun propellingcharge performance during thelife cycle statistical utilization ofdata collected in test and troopgun firings tarkastettiin 22.1.2009.Vastaväittäjänä toimi Dr. FrédéricPeugeot (NATO Maintenanceand Supply Agency) ja kustoksenaprof. Outi Krause.DI Heikki Juneksen väitöskirjaExperiments on the facetingand supersolidity in heliumcrystals tarkastettiin 20.2.2009.Vastaväittäjänä toimi Dr. ReyerJochemsen ja kustoksena prof.Matti Kaivola.M.Sc. Danai Laksameethanasaninväitöskirja Three-DimensionalReconstruction Methodsfor Micro-Rotation FluorescenceMicroscopy tarkastettiin27.2.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Erkki Somersalo (CaseWestern Reserve University, Cleveland,Ohio, USA) ja kustoksenaprof. Jouko Lampinen.Turun yliopistoFM Antti Valanteen väitöskirjaNanoparticle Labels in BioaffinityAssays tarkastettiin 27.2.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. ThomasLaurell (Lundin yliopisto) jakustoksena prof. Timo Lövgren.DI Johanna Ylikotilan väitöskirjaHighly functional bindingsurface for miniaturised solidphase immunoassays—a spotstory tarkastettiin 6.3.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. MarkkuViander ja kustoksena prof. KimPettersson.Åbo AkademiFM Carina Björkblomin väitöskirjaAssessment of EndocrineDisrupting Activities in theAquatic Environment tarkastettiin16.1.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Helmut Segner (UniversitätBern, Sveitsi) ja kustoksena prof.John Eriksson.Kimmo PietiläiselleTiedetoimittaja-palkintoToimittaja Kimmo Pietiläinenon saanut vuodenTiedetoimittaja-palkinnon,jonka myöntää Suomentiedetoimittajain liitto. Pietiläinenpalkittiin erityisestiajankohtaisen ulkomaisentiedekirjallisuuden tarjoamisestasuomalaisille lukijoillesuomen kielellä.Teoreettisen fyysikonkoulutuksen saanut Pietiläinenon tehnyt merkittävän elämäntyön tiedetoimittajanasekä varsinkin luonnontieteellisten kirjojen kääntäjänä jakustantajana. Vuonna 1997 kustantamo Terra Cognitan perustanutPietiläinen on suomentanut noin 80 tiedekirjaa, joidenjoukossa on runsaasti aikamme merkittävimpiä teoksia muunmuassa Richard Dawkinsilta, Jared Diamondilta ja PhilipBallilta.Käännöksellään Richard A. L. Jonesin kirjasta Pehmeätkoneet Pietiläinen toi suomalaiseen kirjakulttuuriin uutena alanananoteknologian. Hän on suomentanut myös useita kemianhistoriaa esitteleviä teoksia. Lisäksi hän on kouluttanut muitatiedekirjojen kääntäjiä.Vesa NiinikangasAlfa Laval NordicToimitusjohtajaksi on nimitetty1.2.2009 alkaen Casper Andersen.Hän toimi aiemmin Alfa LavalNordicin Tanskan-yhtiön toimitusjohtajanaja Pohjoismaidenjälkimarkkinamyynnin osastonjohtajana.Algol ChemicalsTuotepäälliköksi vastuualueenaanelintarviketeollisuus on nimitettyETM Kari Kulonen.Logistiikkapäälliköksi vastuualueenaanAlgol-konsernin kuljetus-ja varastointilogistiikka onnimitetty KTM Erki Milistver.Turun alueen säiliö- ja varastointitoimintojenpäälliköksi tehtävänimikkeelläSite Manager on nimitettyprosessi-insinööri MarkkuOrmanto.NimityksiäAmmattikorkeakouluMetropolia<strong>Kemia</strong>n lehtoriksi on nimitettytekniikan tohtori Esa Toukoniitty.EkokemEkokem Oy Ab:n toimitusjohtajaksion nimitetty DI Timo Piekkari.Kuusakoski Oy:n toimitusjohtajanatällä hetkellä toimivaPiekkari aloittaa Ekokemissä 1.kesäkuuta, kun nykyinen toimitusjohtajaEsa Tommila jää eläkkeelle.Ekokem-PalveluLaadunvarmistuspäälliköksi onnimitetty Janne Silvonen, projektipäälliköksiulkomaantoimintoihinTimo Ylitalo, Porinkäsittelykeskuksen yksikönpäälliköksiPentti Forsten, Anjalan-<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 53


TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-<strong>lehti</strong>.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT<strong>Kemia</strong>n opetuksen päivätHelsinki 16.–17.4.2009www.helsinki.fi/kemia/opettaja50 th Anniversary Symposiumof Minerva FoundationHelsinki 17.4.2009www.helsinki.fi/minervaSKS:n 90-vuotisjuhlakokousHelsinki 24.4.2009www.suomalaistenkemistienseura.fiECCMIDHelsinki 16.–19.5.2009www.akm.ch/eccmid2009Innovation III – InnovativeCatalysis: New Processesand SelectivitiesTurku 26.–28.5.2009www.nottingham.ac.uk/~pczsw/D40/site/innovationIIIChemBio 09Helsinki 27.–29.5.2009www.finnexpo.fi/chembiofinlandHelsinki Chemicals ForumHelsinki 27.–29.5.2009www.helsinkichemforum.eu<strong>Kemia</strong>n päivät 2009Helsinki 27.–29.5.2009www.kemianseura.fi/kemianpaivat.htmlYhdyskuntatekniikka 2009Tampere 27.–29.5.2009www.yhdyskuntatekniikka.fiNBC 2009Jyväskylä 8.–11.6.2009www.nbcsec.fi/nbc/index1.htmFECC 2009Helsinki 22.–24.6.2009www.fecc-congress.comInternational Conferenceof Quantum ChemistryHelsinki 22.–27.6.2009www.helsinki.fi/kemia/icqc30 th International Symposiumon Free RadicalsSavonlinna 25.–30.7.2009www.helsinki.fi/kemia/FRS2009Nanotechnology – Occupationaland Environmental HealthHelsinki 26.–29.8.2009www.ttl.fi/nanoeh2009Alihankinta 2009Tampere 8.–10.9.2009www.alihankinta.fiESCC 2009Espoo 15.–18.9.2009www.escc2009.fi7 th Johan Gullichsen ColloquiumEspoo 19.11.2009www.papereng.fiFarmasian päivätHelsinki 20.–22.11.2009www.farmasianoppimiskeskus.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT13 th Wasser BerlinBerliini, Saksa 30.3.–3.4.2009www.wasser-berlin.deAchema 2009Frankfurt, Saksa 11.–15.5.2009www.achema.deChemical Reactions in FoodPraha, Tšekki 13.–15.5.2009www.carolina.cz/crfviEuchem Conferenceon Stereo ChemistryBrunnen, Sveitsi 17.–22.5.2009www.stereochemistry-buergenstock.chSETAC Europe 2009Göteborg, Ruotsi 31.5.–4.6.2009http://goteborg.setac.eu12 th International Conference onChemistry and the EnvironmentTukholma, Ruotsi 14.–17.6.2009www.chemsoc.seChemspec 2009Barcelona, Espanja 17.–18.6.2009www.entre.fiXVIII Euchems Conferenceon Organometallic ChemistryGöteborg, Ruotsi 22.–25.6.2009www.chemsoc.seNPE 2009Chicago, USA 22.–26.6.2009www.npe.orgLOPE-C Large-area, Organic &Printed Electronics ConventionFrankfurt, Saksa 23.–25.6.2009www.lope-c.comZELLCHEMINGWiesbaden, Saksa 23.–25.6.2009www.zellcheming.comFood for the FutureKööpenhamina, Tanska 5.–8.7.2009www.eurofoodchemxv.life.ku.dkEuropean Symposiumon Organic ChemistryPraha, Tšekki 12.–16.7.2009www.esoc2009.com42 nd Iupac Congress:Chemistry SolutionsGlasgow, Britannia 2.–7.8.2009www.iupac2009.orgVII World Congresson Alternatives & Animal Usein the Life SciencesRooma, Italia 30.8.–3.9.2009www.aimgroup.eu/2009/WC7ITALIC 5 Science and Technologyof BiomassesComo, Italia 1.–4.9.2009marco.orlandi@unimib.it3 rd European Conferenceon Chemistry in Life SciencesFrankfurt, Saksa 3.–5.9.2009www.gdch.de/3ecclscEuroanalysis 2009Innsbruck, Itävalta 6.–10.9.2009www.euroanalysis2009.atEuropean Symposiumon Organic ReactivityHaifa, Israel 6.–11.9.2009www.congress.co.il/esor09ECME 2009Kööpenhamina, Tanska 9.-12.9.2009http://ecme09.ku.dkPack Print InternationalBangkok, Thaimaa 23.–26.9.2009www.pack-print.deNanotech EuropeBerliini, Saksa 28.–30.9.2009www.nanotech.netBiotechnicaHannover, Saksa 6.–8.10.2009www.biotechnica.dePlastic Electronics 2009Dresden, Saksa 26.–28.10.2009http://plastic-electronics.orgABTCP-PISão Paulo, Brasilia 26.–29.10.2009www.abtcp.org.brPlastex 2009Kiova, Ukraina 27.–30.10.2009www.plastix-ukraine.com…nimityksiäkosken käsittelykeskuksen yksikönpäälliköksiMika Penttilä jakäyttöpäälliköksi Harri Hölsösekä Kuopion käsittelykeskuksenyksikönpäälliköksi TuomasVuolle.Helsinki Reach CentreOhjelmajohtajaksi on nimitettyAnnemaria Ojanperä, jokaaiemmin toimi HRC:n viestintäpäällikkönä.Aiempi ohjelmajohtajaRiku Rinta-Jouppi onsiirtynyt lakiasioiden neuvonantajaksi.HCR:n tieteelliseksi neuvonantajaksion nimitetty ArtoKultamaa.HyXoDI Pekka Ilmola on nimitettyOulun toimipisteen myyntiin.MuoviyhdistysMuoviyhdistys ry:n toimitusjohtajaksija Muovi-plast-lehdenpäätoimittajaksi on nimitetty JariSalonen.MTTKasvinsuojelun ja muuttuvan ilmastonprofessoriksi on nimitettyFT Kari Saikkonen ja ympäristötutkimuksenmääräaikaiseksijohtajaksi MMT Jyrki Aakkula.Ramboll AnalyticsLaboratorioanalyytikko AMKSamuli Rantanen on nimitettypäästömittaajaksi Vantaalle.SpinverseSpinverse Oy on organisoinuttoimintansa kolmeen liiketoimintayksikköön.Programme Coordination -liiketoiminnanjohtajaksi on nimitettyDI, MBA, Senior ConsultantAnneli Ojapalo, Contacts-liiketoiminnanjohtajaksi ja johtoryhmänjäseneksi KTM, SeniorConsultant Maria Sipilä sekäNew Business Creation -liiketoiminnanjohtajaksi ja johtoryhmänjäseneksi DI, Senior ConsultantMatti Kuusisto.Tilaa <strong>Kemia</strong>-lehden uutiskirje:www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiSenior Consultant -tehtäväänon nimitetty TkT Markku Heino,joka toimii materiaali- ja nanoteknologianasiantuntijana.Teknillinen korkeakouluEpäorgaanisen kemian professorinvirkaan 1.3.2009 alkaen pysyvästion nimitetty TkT MaaritKarppinen. Hän on ollutTKK:ssa dosenttina vuodet 1999–2005 sekä professorina kaudella2006–2010 ja laitosjohtajana2008–2010. Vuosina 1995–2008hän toimi muun muassa professorinaTokyo Institute of Technologyssäja 1999–2001 SuomenAkatemiassa vanhempana tutkijana.Kaudella 2009–2013 Karppinenon akatemiaprofessori.Thermo Fisher ScientificMicroplate Instrumentation -liiketoimintayksikköönon nimitettyBusiness Controlleriksi AnuVälimäki. Clinical DiagnosticsFinland -liiketoimintayksikköönClinical Chemistry Systems -liiketoiminnanvetäjäksi on nimitettyPäivi Sormunen, LaboratoryAutomation -liiketoiminnan johtoonMarjo Lehtinen ja IndustrialSolutions -liiketoiminnan vetäjäksiMika Tuomola.Vapor FinlandNivalan toimipisteeseen on nimitettyprojekti-insinööriksi UllaPysäys ja tuotepäälliköksi JussiJärvenpää. Projektitoiminnanpäälliköksi Tampereelle on nimitettyPetri Pykälämäki.54<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2


SuomalaisetKemistitNanotalossaSuomalaisten Kemistien Seura vieraili OtaniemenNanotalossa 4.2.2009. Vierailun yhteydessäpidettiin seuran helmikuun kokous.Kokouksessa hyväksyttiin seuranuusiksi varsinaisiksi jäseniksiFM Anu Airaksinen, FMSanna Jokela, DI Leena Kanninen,ETM Tuuli Koivumäki,FM Anne Rönnskog, BScGudrun Silvennoinen, FMMika Vesterinen ja DI SusannaVähäsarja.Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiinfilosofian ylioppilaatHeidi Kiiveri, Maria Moilanen,Elina Rauhala ja Tiia-Riikka Tero sekä LuK HarriMäenpää.Kokouksen virallisen osanjälkeen professori Janne Ruokolainenesitteli Teknillisenkorkeakoulun Nanotaloa.TKK:n päärakennusta vastapäätävalmistui vuoden 2008lopulla nanotutkimukseen keskittynytkompleksi, joka sai nimekseenNanopoli.VTT:ltä vapautunut rakennuson peruskorjattuna muutettuTeknillisen fysiikan laitoksenja Kylmälaboratorionkäyttöön. Samassa yhteydessärakennettiin uudisrakennusosaNanomikroskopiakeskus, jokatehtiin uuden sukupolven korkeanresoluution mikroskooppi-en vaatimusten mukaiseksi.Tiloissa on pyritty minimoimaansähkömagneettiset, mekaanisetja muista tekijöistä aiheutuvathäiriöt. Rakennukseenon sijoitettu nanomateriaalitutkimuksentarvitsemia herkkiäatomitason tutkimuslaitteita.Keskukseen on hankittu kaksikorkean resoluution elektronimikroskooppia,joista toinenon materiaalitutkimukseensuunnattu atomiresoluutionläpäisyelektronimikroskooppi(sub-Å-TEM) ja toinen bio- japehmeiden materiaalien tutkimukseentarkoitettu neste-helium-TEM.Vastaavia laitteistojaei ole muualla Suomessa.Lisäksi keskuksessa on mikroskoopeilletarvittavat näytteidenvalmistuslaitteistotjayksi pyyhkäisyelektronimikroskooppi(SEM), joka soveltuumateriaalien pinnan rakenteentutkimukseen.Tilat ja laitteistot ovat eri yliopistojen,tutkimuslaitosten jayritysten käytettävissä.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fi<strong>Kemia</strong>n opiskelija!Hyödy jäsenyydestäkemian seuroissa.• <strong>Kemia</strong>-<strong>lehti</strong> kotiin kannettuna• Paikka ammattilaisten verkostossa• Mahdollisuus apurahoihin ja stipendeihin• Koulutustapahtumat jäsenhintaanVain 10 euroa vuodessa!Tutustu ja liity osoitteessawww.kemianseura.fiSeuroissa tapahtuuseurasivutSeurasivut kertovat Suomen <strong>Kemia</strong>nSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Suomalaisten Kemistien Seuran90-vuotisjuhlakokous24.4.2009 klo 18.00Helsingin yliopiston juhlahuoneisto, Unioninkatu 33Lisätietoja ja ilmoittautuminen 6.4. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, puh 010 425 6302<strong>Kemia</strong>n Päivät27.–29.5.2009Helsingin messukeskusLisätietoja: www.kemianseura.fiSynteettisen kemian jaostonXI Synteettisen kemian kevättapahtuma8.–9.6.2009Teknillinen korkeakoulu, EspooLisätietoja: ari.koskinen@tkk.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä3/09 14. huhtikuuta 12. toukokuuta4/09 13. toukokuuta 16. kesäkuuta5/09 3. elokuuta 2. syyskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen<strong>Kemia</strong>n Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla<strong>Kemia</strong>-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-<strong>lehti</strong>.fi.III-kannessa <strong>Kemia</strong>-lehdenaikataulut ja osateemat 2009Tilaa veloituksetonuutiskirje:www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi<strong>Kemia</strong>-lehden sähköinen uutiskirjeilmestyy 15 kertaa vuodessa.Ilmoittaja, tavoita edullisestiyli 2700 kemian ammattilaista!Lisätietoja:Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-<strong>lehti</strong>.fiPäätoimittaja Leena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-<strong>lehti</strong>.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 2 55


Puolet petäjäistäPalstalla kerrotaan arjen,erityisesti pula-aikojenkemiallisesta kekseliäisyydestä.Puhdasta kotikonsteinPuhtaus on puoli ruokaa, sanoo suomalainen sananparsi. Kun saippuaaja pesuaineita ei saanut kaupasta, niitä tehtiin omin neuvoin.Toisen maailmansodan (1939–1945)myötä myös suomalaisista kaupoistakatosivat monet tarvikkeet kokonaan,toisia oli satunnaisesti tai hyvin pieniämääriä.Syksyllä 1939 perustettu Kansanhuoltoministeriöasetti tavaran jaelintarvikkeen toisensa perään säännöstelynpiiriin. Hyödykkeitä sai vainkortilla, joita painatettiin yhteensä178 erilaista. Pahimmassa vaiheessajokaisella kansalaisella piti olla 51ostokorttia.Syksyllä 1940 mukaan korttipeliinjoutuivat myös saippua ja muutpuhdistusaineet. Synkimpinä aikoinasaippuaa oli jaossa vaivaiset puoli kiloavuodessa henkeä kohden. Enemmänsaivat vain tarkoin määritellythenkilöt, kuten nokikolarit eli nuohoojat.Syynä saippuapulaan oli sen valmistamisessatarvitun rasvan puute.Saippuan tilalle Enso Gutzeitin Kotkan-tehdastosin teki mäntysuopaa,mutta sitäkään ei riittänyt tarpeeksi,mäntyöljyä kun piti käyttää myösmaalien korvikeraaka-aineena. Mäntysuopaei myöskään sopinut kaikkiintarkoituksiin, eikä aine jokaisellesaippuaksi edes kelvannut.Joka tapauksessa pesuaineita sainiin vähän, että pelkästään korttiannostenvarassa kansa olisi tukehtunutlikaan. Suomalaiset olivat tottuneetrunsaaseen saippuan käyttöön, eikäpuhtaudesta tahdottu tinkiä edes sota-aikana.Oli siis turvauduttava kotikonsteihinja ikivanhoihin, edellisiltä sukupolviltaperittyihin taitoihin. Myösasiantuntijat antoivat neuvoja omiensaippuoiden ja puhdistusaineiden tekemiseen.Korvikkeet käyttöönJärvenpään kotitalousopettajaopistonlehtorina ennen sotia toiminut jakodin teknologiaan perusteellisestipaneutunut kemisti Ella Kitunen(1890–1988) esitteli välirauhan aikana(1940–1941) suomalaisille perätikaksitoista erilaista saippuan korviketta.Niitä olivat muun muassa ammoniakki,kalkki, liitu, suola sekä perunan-ja munankuoret.Kansanhuoltoministeriön tiedotuspäällikköUntamo Utrio (1905–1980) kirjoitti kokonaisen kirjan, jokasisälsi neuvoja ja kikkoja ankarinaaikoina selviämistä varten. Pois pulaja puutteet muodostui hätää kärsineellekansalle suoranaiseksi evankeliumiksi,josta otettiin yhteensä kolmepainosta.Utrio kertoo muun muassa ”kehonpesemiseen sopivista korvikeaineista”ja antaa tarkat valmistusohjeet aineista,joilla poistaa tahrat ja pyykätävaatteet.Pihkasaippuan tekemiseen tarvittiin2,5 kiloa pihkaa, kuusi litraa vettäja 400 grammaa lipeäkiveä. Mukaanvoi lisätä myös rasvaa, jos sitä oli.Seos keitettiin kattilassa saippuaksi,joka sopi muun muassa parranajoon.Käsien pesemiseen taas kävi hienorantahiekka. Sitä kaadettiin puolenlitran verran pesuvatiin, johon lisättiinlämmintä vettä. Hiekka-astiassapestyt kädet huuhdottiin toisessa astiassapuhtaalla vedellä. Pesukeinoasuositeltiin työpajoissa sekä maa- japuutarhatöissä ja taloustöissä työskenteleville.Monikäyttöinen aine oli tuhkalipeä,jota hyödynnettiin lehmien pesussa,siivouksessa sekä vaatepyykinliottamisessa ja keittämisessä. Pyykinkeittoonsopivat myös lipeäkivi japotaska eli kaliumkarbonaatti. Soodaaeli natriumkarbonaattia käytettiinsekä veden pehmentämiseen ettävaatteiden liottamiseen.Tahraa poistettaessa piti ensin selvittääsen laatu ja kankaan tyyppi.Kun ruoste oli liannut puuvilla- taipellavakankaan, tahra saatiin irtoamaankylmällä etikkavedellä, hapansuolallaja kiehuvalla vedellä. Mustetahranpoistoon soveltui myös piimä.Pihka lähti spriillä ja kölninvedellä.Hedelmä- ja marjatahrat poistettiinpuuvillaisista ja pellavaisista materiaaleistakiehuvalla vedellä, villa- jasilkkikankaista vichyvedellä, sitruunallaja kiehuvalla vedellä.Jos vernissa- tai maalitahra oli tuore,se irtosi kaikista kangastyypeistätärpätillä, kuivunut puolestaan bentsolilla.Pekka T. Heikurapekka.heikura3@gmail.comKun saippuaa ei ollut, kädetsai puhtaiksi ”pesemällä”ne hienolla hiekalla.Scanstockphoto56 <strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 21


Aikataulu ja teemat 2009LEHTITOIM.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2009 8.1. 23.1. 11.2. Laboratoriot, ympäristötekniikkaLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille2/2009 19.2. 6.3. 25.3. Analytiikka, työturvallisuusLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille3/2009 6.4. 23.4. 12.5. ChemBio 09 -erikoisnumeroHelsingin Messukeskus 27.–29.5.20094/2009 13.5. 28.5. 16.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu yrityksille ja asiantuntijoille5/2009 30.7. 14.8. 2.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2009 2.9. 16.9. 6.10. Tutkimus, laboratoriotLisäjakelu tutkimuslaitoksille7/2009 6.10. 20.10. 9.11. Innovaatiot, prosessit, muovitLisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille8/2009 9.11. 23.11. 11.12. Analytiikka, mittaukset, materiaalitLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleJokainen <strong>Kemia</strong>-Kemi-<strong>lehti</strong> sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.TIEDUSTELUT JA VARAUKSETMyyntipäällikkö Arja Sipiläarja.sipila@kemia-<strong>lehti</strong>.fiPuh. 040 827 9778Fax (09) 3296 1520ILMOITUSTEN TOIMITUSilmoitukset@kemia-<strong>lehti</strong>.fiTavoita päättäjät!78 % lukijoistammetekee tai valmisteleehankintapäätöksiä.Kempulssi Oy • <strong>Kemia</strong>-Kemi-<strong>lehti</strong> • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi


Laboratorioalanmerkkituotteetwww.laboline.fiKEMIKAALI- JA PALOTURVAKAAPIT• Paloturvakaapit herkästi syttyville aineille• Paloturvakaapit kaasupulloille• Kemikaali- ja happo-emäskaapit• Ilmastointi- ja jäteratkaisutKAASUKEHITTIMET• Typpi, vety, synteettinen ilma• Ei kaasulinjojen rakentamisia• Helposti siirrettävissä eri kohteisiin• Edullinen ja huoleton käyttää• Keskeytymätön kaasun tuottoLABORATORIOUUNIT• Carbolite CMAT on ensimmäinen uuni, jossa perinteinenuunitekniikka ja mikroaaltotekniikka yhdistyytuottaen äärimmäisen tasaisen lämpötilajakauman• Ennennäkemätön lämpötilaprofiilien hallinta• Ratkaisu herkästi hajoaville, esim. keraamisille materiaaleille• MUUT TUOTTEET:Putki- ja kammiouunit, lämpökaapit ja inkubaattoritsekä asfalttianalysaattoritLabo LineLabo Line Oy, Karjalankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 877 0080, info@laboline.fi, www.laboline.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!