NENÄ KULTA BIOALAN METROPOLIN - Kemia-lehti

KEMIA7/2010KemiNENÄanalysoimitä vainKULTAtaipuimestarinkäsissäBIOALANlohikäärmetulee idästä09.16.2010 - FI- Advert for Chemistry Magazine-FINAL.indd - Designer:AndrewH/PM: MarcB/Requestor: KirssM - 145mm x 202mmKemiaakaikkiallaLaboratorio tänään -tapahtumaNaantalin Kylpylässä11.02.2011Ilmoittaudu tapahtumaaninternetsivuillammefi.vwr.com 15.11.2010alkaen!METROPOLINmeri puhdistui

SISÄLLYSMikko KäkeläKoiran nenästä lähtenytidea yhdisti professoriPekka Hännisen (oik.) jabisnesmies Timo Teimosen.Salassa kehitettymonitoimianalysaattori saaensiesittelynsä Washingtonissamarraskuun puolivälissä.(s. 6)40 Pilaantuneet pohjasedimentithyötykäyttöönSementti sitoo saasteetAnna-Liisa Pirhonen42 Etelä-KoreastaBioalan lohikäärmeRiikka Paasikivi44 Sata vuotta jätevesihuoltoaMetropolin meri puhdistuiSanna Alajoki6 Voihan NenäJuha Granath10 TÄTÄ MIELTÄPuhtaamman maailmanpuolestaAnne-Christine Ritschkoff12 Karl Fabergé oliMateriaalin mestariPekka T. Heikura ja Päivi Ikonen16 AjankohtaistaNobelin palkinnot 2010Jotakin uutta, jotakin vanhaaja jotakin sinistäJari Koponen18 Uusi alkuViskoosin analytiikallePäivi IkonenKultaa, platinaa, timantteja, rubiineja,smaragdeja, safiireita. KoruseppäAlma Pihlin ristipistotyöstä saamaajatus muuntui legendaarisen Fabergénverstaassa satumaiseksi keisarilliseksipääsiäismunaksi. (s. 12)20 Uutisia46 KokouksiaKTY kokoontui juhlaseminaariinÄlykäs materiaalikäyttäytyy fiksustiHelena Laavi47 Julkaisuja47 Tuoteuutisia48 ULKOMAILTA50 KeemikkoAjatuksia iäisyyteen26 NäkökulmaMedian kemiaaAnja Nystén26 Kemia silloinennenScanstockphoto28 Tutkimuksessatapahtuu32 Kuivunut kosteusvauriovoi yllättää ikävästiBengt Wessén ja Salla Tuulos-Tikka34 Kännykkä varoittaaSiitepölyä tulossa!Tiina Saario-Kuikko36 Jäteon huomisen materiaalilähdeJari KoponenKun analysaattorit kertovat ilman siitepölypitoisuudennousevan, tieto singahtaasaman tien suoraan allergikonkännykkään. (s. 34)51 Henkilöuutisia55 Tulevia tapahtumiaScanstockphoto56 SeurasivutTällaisia avokkaita ei pulavuosinakaupoista saanut. Nahkakenkiensijaan jaloissa kopisivat monenlaisetkorvikkeet. (s. 58)58 Puolet petäjäistäKorvikkeiden kopinaaPekka T. Heikura4KEMIA7/2010

Pääkirjoitus9. marraskuuta 2010KEMIA KemiVol. 37 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerSauli Ilola 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2010 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi,Aalto-yliopisto/TKKPäätoimittaja Leena Laitinen,Kemia-KemiProfessori Jan Lundell,Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTYhtään molekyyliä ei puutuLapsuuskesieni muistoihin kuuluvat ehtymättömät rivit sokerijuurikkaita,joita harventamalla tienasimme talven taskurahat. Illallatelevision ääressä mieli jatkoi työtään ja harvensi armotta kaksiheiveröisintä Kivikasvojen laulavasta miesnelikosta.Hellepäivinä virkistäydyimme viereisessä mutapohjalammikossa,joka toimi myös traktorien lannoite- ja torjunta-ainesäiliöiden huuhtelupisteenä.Sukupolvea myöhemmin lampi sopii hyvin juhannuskokonpystytyspaikaksi, mutta rehevän kasvuston sekaan ei teeenää mieli pulahtaa.Ravinne- ja haitta-ainetaakasta kärsii myös Itämeri, jonka pelastaminenon suuri voimankoetus rantavaltioille. Suomessa suojelutyötäon tehty jo vuosikymmeniä, mutta Itämeren valuma-alueillaelää 80 miljoonaa muutakin asukasta. Viimeistenkin vapaamatkustajienon aika sitoutua yhteisiin ponnisteluihin.Edelläkävijäkaupunki Helsinki aloitti jätevedenpuhdistuksen josata vuotta sitten tilanteessa, jossa asutuksen ja teollisuuden kuormitusoli käytännössä tappanut Töölönlahden. Tekniikan museonuusi näyttely kertoo vedenpuhdistuksen kiehtovasta historiasta jarohkaisevista tuloksista.Tässä Kemia-lehdessä paneudutaan puhtaan veden lisäksitoiseenkin megatrendiin, materiaalitehokkuuteen ja materiaalienkierrätykseen. Hupenevien luonnonvarojen tuhlailuun ei ole enäävaraa, jyrisee Jari Koposen haastattelema vihreän kemian guruJames H. Clark, joka haastaa kemistit keksimään uusia keinojahyödyntää hyljeksityimmätkin jätteet.Vielä 1980-luvulla hiilidioksidiin suhtauduttiin tuotannon väistämättömänäja lopullisena sivutuotteena, jolle eimitään mahda. Nykyisin hiilidioksidille kehitetäänkuumeisesti uusia talteenotto- jahyötykäyttötapoja.Hiili ei häviä mihinkään, todisti joReino Helismaa 55 vuotta sittenToivo Kärjen kappaleessa Hiilenkiertokulku luonnossa. Arkistojenaarre kruunasi M.A. Nummisentulkitsemana Metropoli ja meri-näyttelyn avajaiset:Hiilen kiertokulku luonnossaon tapahtuma ikuinen.Ilmaan kerääntyvän hiilihapon kauttasyntyy kierto sen.– – –Se ei koskaan häivy eikä muutu,kokoomus tuon hiilen vähääkään.Yhtään molekyyliä ei puutupäätyttyä kierron tään.Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 5 400Forssan Kirjapaino, Forssa 2010ISO 9002Antti Mannermaa7/2010KEMIA5

Voihan NenäKaikki alkoi keksijän koiran nenästä. Nyt valmiina on sentekninen vastine, joka vainun saatuaan analysoi melkein mitä vain.Scanstockphoto6 KEMIA 7/2010

”Mittatikun pinnat joko vetävät puoleensamolekyylejä tai hylkivät niitä tiettyjenominaisuuksien mukaan.”Juha GranathKahden australianterrierin ja yhden mustanvillakoiran isäntä Pekka Hänninenistui viitisen vuotta sitten kirjoittamassavirkaanastujaisesitelmäänsä. Keskenkaiken Turun yliopiston biofysiikan laboratorionprofessorin päässä välähti:tutkijalle alkoi valjeta koiran nenän tekninenvastine.”Keksinnön työnimeksi tuli Nose eliNenä, koska se on kuin nenä. Yleisanalysaattori,jolla voi mitata melkein mitävain.”Nyt Nenä alkaa olla valmis. Keksintöäviimeistelee viiden hengen ryhmä AqsensOy:n tutkimuslaboratoriossa Turuntiedepuistossa.Alkuvaiheessa Hänninen vei ajatustaaneteenpäin yliopiston virkatyönä,mutta idean kehittyessä hanketta lähtivätrahoittamaan Keksintösäätiö ja Tekes.”Niin pystyin palkkaamaan tutkijoitaja maksamaan patentoinnit”, kertoo Hänninen,joka kuuluu ideointia jatkamaanperustetun Aqsensin osakkaisiin.”Yliopistossa puhuimme vain ideastaja siihen liittyvästä tekniikasta. Yhtiössävoimme suunnitella kokonaisjärjestelmänteknologioita ja tuotteen kaupallistamista.”Testi ja miten se tehdäänKeksintöään lemmikkiensä avulla esitteleväHänninen muistuttaa, että koirallaon ihmiseen verrattuna todella tehokasnenä.”Niin koiran kuin ihmisenkin hajuaistiperustuu reseptoreihin, jotka havaitsevatniihin sitoutuvan molekyylin. Kun koirannenän reseptorien kokonaispinta-alaon laaja, voi pienikin määrä hajumolekyylejätuottaa hajutuntemuksen. Pintaalanansiosta nenän toiminta-aluekin onvaltava: koira reagoi kaikkeen hajun aavistuksestalöyhkään.”Hajuelämys taas muodostuu useilta reseptoreiltasaaduista signaaleista, eräänlaisestahajumolekyylien sormenjäljestä.”Nenä-keksinnössä perusperiaate onsama, toteutus vain poikkeaa luonnonmenetelmästä.”Nenän testit tehdään yksinkertaiselladip and read -periaatteella. Testattavanäyte imaistaan mittatikulle, annetaanvaikuttaa hetken ja laitetaan sitten tikkulukijaan. Mittatikku sisältää kaiken tarvittavankemian.Professori Hänninen on korvannut reseptoriterikoiskäsitellyillä pinnoilla, joitamittatikussa on useita.”Pinnat joko vetävät puoleensa molekyylejätai hylkivät niitä tiettyjen ominaisuuksienmukaan. Kun haisteltavaliuos on käytännössä molekyyliseos,pinnalle muodostuu liuokselle tyypillinensormenjälki.”Sormenjälki ilmaistaan fluoresenssinja tulkitaan tietokantahakujen avulla.Tietokannat on rakennettu tunnettujennäytteiden sormenjäljistä.Yksinkertaisimmillaan Nenä vertaayhtä tunnettua näytettä eli aitoa tuotettamuihin, vaikkapa epäiltyihin tuoteväärennöksiin.”Käytännössä aidon tuotteen valmistajaohjelmoi testilaitteeseen oikeatsormenjäljet ja sitten testaa näytteitäepäillyistä tuoteväärennöksistä. Samallatavoin valmistaja voi seurata omien prosessiensatoistettavuutta eli sitä, säilyykötuote tai tuotteen raaka-aine samana.”Herkkyys todettuNenä on päässyt näyttämään herkkyytensäjo useissa kohteissa. Hännisen johdollaon analysoitu pullovedet, viinit, lääkkeidenraaka-aineet ja lääkkeiden aitous.”Visioita käyttökohteistako? Huumetestit,urheilijan päivittäinen dopingsivulle9Nenä haisteleeTekesin rahoinTeknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskusTekes on hyväksynytNenän mukaan kohteisiin, joita se rahoittaavuosina 2008–2012 toteuttamassaanVesi-ohjelmassa. Yhteensäohjelma tukee noin 50 yritys- ja 20tutkimushanketta.”Vesi-ohjelma on lisännyt vesialallesuuntautuvaa tutkimusta ja tuotekehitystäselvästi. Tämä on tärkeää,sillä alalla on paljon pieniä toimijoitaja kenttä on sirpaleinen”, sanoo ohjelmanpäällikkö Piia Moilanen.Tärkeimmät kriteerit rahoituspäätöksissäovat innovaation teknologisetja kaupalliset menestymismahdollisuudetsekä innovaattoreiden osaaminenja taloudellinen tilanne.”Tehtävänämme on rohkaista innovatiivisuuteen.Aqsensin teknologinenosaaminen vakuutti, ja sen alustavatkoetulokset olivat rohkaisevia.Meidän kannaltamme teknologinenriski oli hyväksyttävällä tasolla.”Moilanen muistuttaa, että vesilaitoksissaon pitkään toivottu edullisia,reaaliaikaisia menetelmiä käyttövedenturvallisuuden takaamiseksi. Kunsaadaan tietoa raakaveden ja käsitellynveden laadusta, vesihuoltoa onhelpompi parantaa.”Kiinnostava sovellus olisi myösvesiturvallisuuden testaaminen kriisialueilla.Lisäksi Aqsensin teknologiallavoi olla suuria mahdollisuuksiaesimerkiksi elintarviketeollisuudessa.”Tekes on rahoittanut Aqsensia tähänmennessä 600 000 euron lainalla.Moilanen uskoo, että tuki kantaa.”Jos Aqsens saa tuotteensa markkinoille,yhtiö maksaa lainansa takaisinvaltiolle. Tekesin rahoituksen tavoitteenaon luoda Suomeen verotulojatuovia ja työllistäviä yrityksiä. Kunyritys menestyy, valtio saa tukirahansatakaisin korkojen kanssa.”7/2010KEMIA7

”Testi osoittautui niin tarkaksi, että se paljasti jopaviinitynnyreissä käytettävän tammipuun alkuperän.”Timo Teimosen (vas.)ja Pekka Hännisen onjo helppo hymyillä.Nenän maailmanensiiltaanon aikaa enääviikon verran.Nenän ensimmäiselle sovellusalueelleeli lääkeväärennösten paljastamisellekinon kova tarve.”Maailman lääketeollisuus häviäävuosittain väärennösten takia jopa 70miljardia euroa. Myös maataloudessatuoteväärennökset ovat arkipäivää. Maailmallaliikkuu paljon väärennettyjä lannoitteitaja torjunta-aineita.”Teimonen hakee asiakaskuntaa muunmuassa tulli- ja rikoslaboratorioista jatuoteturvallisuuteen keskittyvistä EU:nviranomaisista. Asiantuntija-arvioidenmukaan esimerkiksi myynnissä olevistaviineistä viitisen prosenttia on tuoteväärennöksiä.”Kun testasimme keksintöä Alkon laboratoriossa,testi osoittautui niin tarkaksi,että se paljasti jopa viinitynnyreissäkäytettävän tammipuun alkuperän”, Teimonenkuvaa Nenän kykyjä.Professori ja bisnesmiesAqsens Oy:n toimitusjohtaja Timo Teimonenviimeistelee Nenän markkinasuunnitelmaayhtiön toimistossa EspoonOtaniemessä.”Puolitoista vuotta kestänyt patenttisalaisuuson päättymässä. Tulemmekeksintömme kanssa julkisuuteen Washingtonissapidettävässä mHealth-tapahtumassamarraskuun puolivälissä”, Teimonenkertoo.Yhdysvaltain markkinoita tunnustelemaanlähtevä yritys esittelee Washingtoninkonferenssissa, kuinka Nenä todentaalääke- ja torjunta-aineiden aitouden.Samaan aikaan, kun Teimonen valmisteleelähtöä, Ilta-Sanomien nettilehdenykkösotsikko huutaa, että ”lähes miljoonasuomalaista saattaa nauttia vuosittainulosteperäistä vettä”. Uutinen on kehnosuomalaisille, mutta innostava Aqsensille.”Puhtaasta vedestä on maailmalla huutavapula. Tätä nykyä yli miljardi ihmistäjoutuu selviämään arjestaan ilman puhdastavettä. Kehittyvissä maissa menetelmällemmeolisi valtavasti käyttöä.Tavoitteenamme on saada asiakkaiksemmeesimerkiksi Punainen Risti ja YK.”Mikko KäkeläMustasukkaisuus pitää unohtaaToimitusjohtaja Teimonen on yksi Keksintösäätiön50 liiketoimintaosaajasta,joiden tehtävä on saada keksijän ideatuotteeksi ja kaupan hyllylle. Piinkovabisnesmies on hankkinut kannuksensaIBM:stä ja Nokiasta.”Suomessa on lukematon määrä keksintöjä,mutta vain ani harvasta syntyyliiketoimintaa, saati että se pääsisi kansainvälisillemarkkinoille. Uskon, ettäPekka Hännisen keksintö kuuluu harvojenja valittujen joukkoon.”Keksintösäätiö tutustutti Teimosen jaHännisen toisiinsa vuonna 2009. Nytkaksikko tekee tiivistä yhteistyötä yhteisenyrityksen ympärillä.Keksijät ovat usein mustasukkaisiaideoistaan. Miten bisnesmies vakuuttiprofessorin siitä, että parhaaseen tulokseenpäästään yhteistyöllä?”Mitä sivistyneempi keksijä, sitä helpomminyhteistyö käynnistyy”, Teimonennaurahtaa.Professori Hänninen muistuttaa, ettäkeksijän täytyy painaa mustankipeättunteet sivuun ja verkostoitua. Vain sitenjää aikaa itse pääasiaan.”Sata kertaa nolla on nolla. Idean arvomitataan vasta kaupallisessa vaiheessa.Päädyin yhtälöön: pienempi prosenttiosuusx positiivinen reaaliluku = oikeaataloudellista arvoa keksinnölleni.”Kysymykseen, paljonko vielä tarvitaanlisärahoitusta, jotta suunnitelmat toteutuvat,Teimonen vastaa kuin diplomaatti.”Kansainvälistyminen maksaa huomattavastienemmän kuin ensivaiheentuotekehitys. Jatkorahoituksen tarkkaamäärää emme ole vielä arvioineet.”8 KEMIA 7/2010

Jos lamppu syttyy,Keksintösäätiö auttaaVesa-Matti VääräVesa-Matti VääräKeksintösäätiön vetämiin, eri puolillaSuomea toimiviin Tuoteväylä-tiimeihinkarsitaan vuosittain tuhatkunta ideaa.Arvioinnin jälkeen niistä etenee säätiönkehittämispalveluun 200–300 hanketta,joista jalostetaan 60 yritysaihiota ja parikymmentälisensointikohdetta.Säätiön liiketoiminnan kehittämispäällikönRisto Paajasen mukaan keksinnöistäei ole pulaa, mutta liiketoiminnankäynnistäjistä on.Nenän koekäyttö Aqsensin laboratoriossa on osoittanut, että nesteanalyysinhistoriassa on kääntymässä uusi lehti.”Aivan liian suuri osa ideoista on joutunutkeksintöjen hautausmaalle. Olemmenyt luoneet 50 liiketoimintaosaajanverkoston, jonka avulla ideat pystytääntuotteistamaan ja saamaan markkinoille.”Kun välähtää, kannattaa ottaa yhteysely-keskuksissa työskenteleviin keksintöasiamiehiin,jotka toimivat Tuoteväylä-tiimienpuheenjohtajina, Paajanenneuvoo.”Yhdessä alueilla toimivien innovaatioasiantuntijoidenkanssa he arvioivatniin yliopistoista kuin keksijöiltäkin tulevatehdotukset. Jos idea voisi kantaakansainvälisille markkinoille, he ohjaavathankkeen Keksintösäätiöön.”Keksinnön menestys on Paajasen mukaankiinni siitä, kuinka monen ihmisenongelman innovaatio ratkaisee ja tietenkinsiitä, ovatko nämä valmiita maksamaanratkaisusta. Nenä on hänen mielestäänhyvä esimerkki potentiaalisestamenestyjästä.”Se auttaa miljoonia ihmisiä ja onedullinen käyttää.”Keksintösäätiö rahoittaa lupaavia ideoitakeskimäärin 20 000 eurolla. Yksittäisethankkeet ovat eri kehitysvaiheissaansaaneet tukea enimmillään 200 000euroa.Saamallaan rahalla keksijä hankkiiusein teknologian vaatimia komponenttejaja laitteita, joista rakennetaan prototyyppi.Lisäksi hän voi ostaa patentointiinliittyviä palveluita patenttitoimistoilta.Patentin hinta taas riippuu tekniikantasosta.”Monimutkaiset keksinnöt maksavatenemmän, koska patenttiasiamiehen täytyysyventyä ymmärtämään se. Sellainenpatentti saattaa maksaa maakohtaisestivaikkapa 10 000 euroa. Helpommin ymmärrettävätkeksinnöt ovat selvästi edullisempiapatentoida.”Säätiöön tulevista tukihakemuksistaviitisen prosenttia edustaa kemian alaa.”Markkinoilla olisi kysyntää esimerkiksiterveysteknologian, lääketieteensekä puhtaaseen ilmaan ja puhtaaseenveteen liittyvistä keksinnöistä”, Paajanenvinkkaa.seuranta, biotunnistus, lääketieteellinendiagnostiikka, terveyden henkilökohtainenmonitorointi. Sovellusalueita on valtavasti.”Analysaattorin hyödytkin ovat moninaiset.”Prosessivirheen, tuotevirheen, väärennöksentai vaaran paljastuminenauttaa vahingon rajoittamisessa. Yrityssäästyy imago- tai tuotantotappiolta, kunvirheellinen erä ei pääse tuotannosta läpi.Testaus estää myös esimerkiksi vaarallisenveden käytön.”Jos vaikkapa lääkeväärennös saadaanpaljastettua ajoissa, säästö on huomattava.”Väärennetty lääke saattaa olla jopahengenvaarallinen”, Hänninen muistuttaa.Kirjoittaja on Ylen toimittaja.juha.granath@saunalahti.fi7/2010KEMIA9

TÄTÄ MIELTÄPuhtaamman maailmanpuolestaKESTÄVÄ kehitys, puhdas vesi ja luonnonvaratkiinnostavat yhä enemmänsekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti.Kun ilmasto lämpenee ja luonnonvarojenkäyttö kasvaa, kielteisetympäristövaikutukset lisääntyvät ja kilpailuvedestä ja resursseista kiihtyy.Teknologian nopea kehittyminen onhyvien asioiden lisäksi tuonut mukanaanpaisuvan joukon monimutkaisialaitteita, joiden valmistus ja käyttö vaativatyhä suurempia määriä harvinaisiametalleja ja muita raaka-aineita. Niidenkierrätysmahdollisuudet ovat vielä olemattomat.Meidän on siis kehitettävä vesi-,materiaali- ja energiatehokkaita prosesseja,tuotteita jasysteemejä. Parhaatratkaisutedellyttävätmonialaistalähestymistapaa,jossatieteenalatyhdistyvättoisiinsa,esimerkiksikemia,biotekniikka ja nanoteknologia elektroniikkaanja tietotekniikkaan.Nämä vihreät moniteknologiat edistävätresurssitehokkuutta. Niiden avullavähennämme toimintaamme kuluvanenergian ja raaka-aineiden tarvetta jasitä kautta säästämme ympäristöä.VIHREIDEN teknologioiden liiketoimintaon ilahduttavasti voimistumassa,mikä näkyy yritysten kiinnostuksena japanostuksena kestävään kehitykseen.Hyvä esimerkki on Kemiran mittavaSWEET-ohjelma, joka pureutuu vedenpuhdistuksen ja uudelleenkäytön teknologioihin.Pula vedestä on nousemassa yhdeksitärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavatkansakuntien taloudelliseen kasvuunja hyvinvointiin. Niin meilläkuin muuallakin kehitetään vesiteknologioita,jotka tehostavatkotitalous- ja teollisuusvesienuudelleenkäyttöä jakierrätystä. Uusien teknologioidenavulla halutaanmyös varmistaa puhtaanja turvallisen veden riittävyys.Tutkimus tuottaamuun muassa toiminnallisiamembraaneja,joiden avulla veden puhdistustapahtuu energiatehokkaammin.Myös ravinteiden,raaka-aineiden jahaitallisten yhdisteidenerotus ja talteenottovedestäovat kiivaantutkimuksenkohteena.MYÖS jäteala kehittyy. Sekä Euroopassaettä kehittyvissä maissa pyritäänehkäisemään jätteen syntyä ja vähentämäänsen kaatopaikkasijoittamista.Euroopan kiristyvä lainsäädäntö edellyttäähyvinkin radikaaleja toimenpiteitänopealla aikataululla.Jäte ja erilaiset sivuvirrat nähdäänjo raaka-ainelähteinä, joista voidaanjalostaa arvokkaita lähtöaineita teolliseentuotantoon. Aiemmin luonnonvaroihinkohdistuneet rikastus- ja erotusteknologiatvaljastetaan hyödyntämäänjäte- ja sivuvirtoja, joiden heterogeenisyyskuitenkin asettaa uusia haasteitatutkimukselle ja teknologialle.Jätteenkäsittelyn teknologioiden kehittäminenkiinnostaa tätä nykyä kovastisekä tutkimustahoja että alan yrityksiä.Jätteiden kannattavaa hyödyntämistävarten tarvitaan paitsi ympäristötietoistaasennetta myös toimivia ja tehokkaitatalteenotto- ja kierrätysteknologioita.Jätteen keräämisessä ja lajittelussaovat tarpeen kustannustehokkaat toimintamallit.Jätehuollosta on tulossa tuottavaaliiketoimintaa. On myös varmaa, ettäsuhdanneherkkien materiaalien – kutentiettyjen metallien – osalta jätteestäon tulossa raaka-ainetta, josta tulevaisuudessakilpaillaan. Vihreät teknologiatovat siis selvästi siirtymässä hypevaiheestatodelliseksi toiminnaksi.KESTÄVÄ kehitys on VTT:n strategiaaja toimintaa ohjaava tekijä kauttalinjan.Toimimme puhtaamman maailmanpuolesta tuottaen kestäviä ratkaisujateollisuudelle ja yhteiskunnalle, olipakyse sitten elektroniikasta, vedestä taimetsäteollisuudesta. Meille on tärkeää,että myös lapsenlapsemme voivatnauttia puhtaasta vedestä ja ympäristöstä.Anne-Christine Ritschkoffanne-christine.ritschkoff@vtt.fi10 KEMIA 7/2010VTTAnne-Christine Ritschkoff onVTT:n tieteellinen johtaja.

uilt-in protectionHoneywell’s integrated security solutions surroundyour plant with multiple layers of protection.As a global leader in both security and process control technology,Honeywell is uniquely qualified to provide security for industrialplants. We seamlessly integrate the physical and cyber layers ofsecurity with the process control system for real-time informationsharing. Our solutions help you meet regulatory and industrycompliance standards and include access control, perimeter detection, video surveillanceand cyber security which are designed to protect your plant, processes and employees.Surround your plant with built-in protection.For additional information on securing your plant visitwww.honeywell.com/ps/industrialsecurity.© 2010 Honeywell International, Inc. All rights reserved.

Vuoden 1897 keisarillinenpääsiäismuna oli NikolaiII:n lahja nuorelle puolisolle,keisarinna AleksandraFjodorovnalle. Kruunajaismunaksikutsuttu, kullaneri sävyissä hohtava aarreon koristeltu läpikuultavinlimenvihrein, savunsinisinja kalpeanmustin emaloinneinja timantein. Munastapaljastuneet, kullasta ja platinastarakennetut vaunut onemaloitu mansikanpunaisellaja somistettu rubiinein.Scanstockphoto12 KEMIA 7/2010

Karl Fabergé oliViolettiin javihreään vivahtavastaakaatistaleikattu kuppi onFabergén kuuluisanmestarinMihail Perhinintyötä.Materiaalin mestariKultaseppien kuningas pani maailman arvokkaimmatmateriaalit taipumaan tahtonsa mukaan.Pekka T. Heikura ja Päivi IkonenSavukvartsinen norsu on hyväesimerkki Fabergén suosituistaeläinfiguureista.Imperiumin länsilaidalla sarastaa vuoden1885 pääsiäisaamu, kun Venäjän keisarinnaMaria Fjodorovna saa rakkaaltaaviomieheltään Aleksanteri III:ltapienen lahjan. Ortodoksista perinnettänoudattaen keisari ojentaa vaimolleenylösnousemusta symboloivan pääsiäismunan.Aivan tavallinen muna se ei kuitenkaanole.Kun tsaaritar yhdellä kädenliikkeelläavaa elegantin, lumivalkeaksi emaloidunsoikion, se halkeaa kahtia paljastaen sisältönsä:puhtaasta kullasta tehdyn keltuaisen.Se puolestaan kätkee sisäänsäsäihkyvin timantein koristellun keisarillisenkruunun ja riipuksen, jonka sydämenähehkuu munanmuotoinen verenpunainenrubiini.Tanskan kuninkaan esikoistyttärenäkasvanut, 20 vuotta Venäjän yksinvaltiaanpalvottuna puolisona elänyt Mariaon tottunut loistoon ja ylellisiin koruihin,mutta nyt hän on haltioissaan.Niin haltioissaan, että pääsiäismuistontekijän, arvostetun pietarilaisen kultasepänKarl Fabergén (1846–1920) urakääntyy huimaan nousuun. Fabergéstatulee keisarillinen hovihankkija, joltalahjansa saamaan vastaanottoon tyytyväinentsaari päättää tilata uuden munanjoka vuosi.Sen Aleksanteri (hallitsijana 1881–1894) myös tekee, ja hänen jälkeensäperinnettä jatkaa hänen poikansa NikolaiII (1894–1917). Fabergé luo monarkeillekaikkiaan 50 toinen toistaan häikäisevämpäämunaa, ja hänen maineensakasvaa jokaisen myötä.Juuri keisarillisista munista Fabergéparhaiten muistetaankin, vaikka mestariloihti pääsiäismunia muillekin. Lisäksihänen verstaissaan, jotka enimmillääntyöllistivät 700 aikansa parasta käsityöläistä,valmistui yhtiön kultakaudella1882–1917 yli 150 000 muuta esinettä.Niihin kuuluvat uusklassismia, uusrokokootaja empiretyyliä edustavat loisteliaatkorut rasioineen, kallisarvoisetkellot, komeat sikari- ja nuuskakotelot,kekseliäätkoriste-Suomen kivikeskusja fantasiaesineet sekä viehättävät eläinaiheisetpienoisveistokset.Maagiset emalitMaailman tunnetuimman kultasepänveivät huipulle hänen hämmästyttävätaiteellinen silmänsä ja mielikuvituksensa.Karl Fabergé tunsi tyylilajit ja yhdistisekä niitä että erilaisia materiaaleja rohkeastija ennakkoluulottomasti.Luomusten toteuttamisen mahdollistiyksi asia: materiaalin suvereeni hallinta.Fabergé kehitti etenkin emaloinnin, eriväristenkultaseosten sekä koristekivienkäyttötekniikat tasolle, jota jälkipolvienon vaikea ylittää.Erityisesti Fabergé tunnetaan lumoavistaläpikuultavista emaleistaan. Mestariomaksui emalointitekniikkansa perusteet1700-luvun ranskalaisilta kultasepiltäja yhdessä tärkeimmänapulaisensa Mihail Perhininkanssa jatkoi menetelmänhiomista, kunnes selopulta oli likimain täydellinen.Konstikkaana prosessinaemalointi tuottaaongelmia jopa parhailleammattilaisille. Sulatettava,esineeseen kiinni poltettavalasi on valittava tarkasti,mutta yllätyksiä sattuu silti,7/2010KEMIA13

Suomen kivikeskustin, jossa hehkui 144 uskomattoman kaunistaväriä.Fabergé valmisti myös erittäin korkealaatuistacloisonné-emalia. Sillä päällystetyissäesineissä pintakuviointi rakennetaanmetallilankojen avulla ja syntyneetkolot täytetään värillisellä emalilla.Cloisonné-esineet vaativat useita polttokertoja.Emalointitekniikoidensa salojamestari varjeli huolellisesti kuolemaansasaakka.Fabergé ja hänen käsityöläisensä taisivatmyös kullan salat. Alkuperäiseensyvänkeltaiseen metalliin Karl loi vihreänsäväyksen lisäämällä siihen sopivanmäärän hopeaa. Kun kultaan sekoitettiinnikkeliä, syntyi juhlavan näköistä valkoistakultaa, ja tarkoin annosteltu kuparilisäantoi tulokseksi lämpimänpunaistakultaa.Vaikka Fabergé suosi neljää pääväriä,hän kehitti runsaasti erilaisia lejeeringejä,joilla taikoi halutessaan kultaanerilaisia hienostuneita vivahteita kalpeansinertävästäja musteenharmaasta liekehtiväänoranssiin. Parhaimmillaan pietarilaisenkultasävyt ovat hänen savukekoteloissaan.Fabergé loisti myös kivien osaajana.Koruihinsakin hän valitsi usein ”tavanomaisten”jalokivien sijasta yllättävämmänvaihtoehdon: erikoisen mineraalinSiperiasta, Uralilta tai Kaukasiasta.Alueiden mineraalien kirjo tarjosimuotoilijalle hienon valikoiman raakaaineita:monenlaisia akaattityyppejä,nefriittiä, lapislatsulia, aventuriinikvartsia,vuorikristallia ja laavalasia sekä merenvihreääboveniittiä ja ruusunpunaistarodoniittia.Jännittäviä mineraaleja Fabergé hyödynsimyös pienissä eläin-, lintu- ja kalaveistoksissaan,jotka olivat äärettömänsuosittuja ja joita yleisö janosi jatkuvastilisää.sillä jokainen lasipala käyttäytyy hiemaneri tavoin.Emalin värisävyt saadaan aikaan sekoittamallalasimurskaan metallioksideja.Emalointiin soveltuvat kulta, hopea,kupari ja rauta, kun taas esimerkiksi platinaa,messinkiä ja alumiinia ei voi emaloida.Ratkaisevaa tekniikassa on oikeanpolttolämpötilan valinta ja huolellinenkontrolli. Matalassa 701–785 celsiusasteenlämmössä saadaan aikaan opaalivärejä,kovemmassa eli 786–801-asteisessatulessa syntyy kirkassävyistä emalia.Karl Fabergé kehitti huikean emalipale-Marmorioniksista ja serpentiinikivestätehty malja onsopivan arvokas astia kultaisellemännylle, jota koristavatsmaragdit ja kukkiva hopealiaani.Paperossiaan sytytteleväsotamies on muovattu kullasta,hopeasta, jaspiksesta, ofiokaltsiitistaja pegmatiitista.Suomen kivikeskus14 KEMIA 7/2010

Viimeiset tähdetKarl Fabergén juuret olivat Ranskassa,josta protestanttisen uskonsa vuoksivainottu suku lähti 1600-luvun lopussaPreussiin. Karlin isoisä Peter Favryasettui vuonna 1800 Viron Pärnuun.Sieltä Peterin kultaseppäpoika Gustavmuutti 1830-luvulla Pietariin ja samallasukunimensä kirjoitusmuodon.Ensimmäisen Fabergén oma yritysaloitti vuonna 1842.Neljän vuoden kuluttua perheeseensyntynyt Karl-poika sai perusoppinsaisä-Fabergén verstaassa, mutta jatkokoulutukseenlahjakas nuorukainenlähti ulkomaille. Kun hän eri puoliltaEurooppaa hankitut kultasepäntaidot jaliiketalouden diplomi taskussaan palasi,yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdos.24-vuotias Karl otti Bolšaja Morskajallasijainneen liikkeen johtoonsa vuonna1870. Saman tien käynnistyi yrityksenaktiivinen kehittäminen. Nuori intomielipestasi uusia mestareita ja jalokiviseppiäja kasvatti firman tuotevalikoimaa.Vuonna 1882 Fabergén korut voittivatkultamitalin yleisvenäläisessä näyttelyssä.Seuraava kultamitali tuli Nürnbergistävuonna 1885, kunreferenssinä jo olikuninkaallinenhovihankkijuus.KaksiSuomen kivikeskusvuotta myöhemmin avasi Moskovanhaaraliike,jonka jälkeen vuorossa olivatOdessa, Kiova ja Lontoo, eikä yhtiönvoittokululle näkynyt loppua – kunneskoitti vuosi 1917.Fabergén verstaassa oli työn alla NikolaiII:n tsaritsa Aleksandralle tilaamauusi syvänsininen, tähtikuvioitu pääsiäismuna.Sitä ei koskaan tehty valmiiksi. Helmikuunvallankumous vei tsaarilta kruununja lokakuun vallankumous pani pisteenFabergén toiminnalle. Karlin työtäjatkaneista neljästä pojasta kaksi vangittiin.Kun 72-vuotias Karl Fabergé vuonna1918 sai kuulla keisariperheen teloituksesta,hän nieli katkeran kalkin, jättikaiken jälkeensä ja pakeni Venäjältä.Suomen kautta Sveitsiin päätynyt kultaseppälegendakuoli Lausannessa vuonna1920.Venäjän raunioille syntynyt Neuvostoliittokansallisti Fabergén aarteet,joista osan se 1930-luvulla myi länteenhankkiakseen pääomaa uuden valtionteollistamiseen.Pekka T. Heikura onhistorioitsija javapaa toimittaja.Viimeinen keisarillinenmuna eikoskaan ehtinytvalmistua. Keskeneräiseltälasiseltapohjalta erottuukuitenkin tähtikuvioja muutama timanttitähti.Jalusta onvuorikristallia.HiskiasPöntisenoppipoikaSatumaisen Fabergén tarinassa ovat yllättävänisossa osassa Suomi ja suomalaiset.Karl Fabergé otti uransa ensi askeleetperheyrityksen oppipoikana. Oppimestariksiisä-Gustav valitsi verstaanparhaan ammattilaisen, työnjohtajaHiskias Pöntisen (eli Pendinin,1823–1881).Yhtiössä arvostettiin suomalaistaosaamista siinä määrin, että hopea- jakultasepistä oli suomalaisia merkittäväosa, mestareista jopa enemmistö. Taidonlisäksi suomalaisten valtteja olivatahkeruus ja tunnollisuus.Huomattavimpiin suomalaisnimiinkuuluvat Antti Nevalainen, GabrielNykänen, Stefan, Alexander ja KonstantinVäkevä, Albert ja AugustHolmström sekä viimemainitun vävyOskar Pihl.Kuuluisin kaikista on Oskarin tytär,koruseppä Alma Pihl (1888–1976).Hän suunnitteli Talvimunaksi kutsutunvuoden 1913 keisarillisen pääsiäismunan,jonka sisällä on platinainen kori jasiinä lumikvartsista ja timanteista sommiteltuvalkovuokkokimppu.Pihlin käsialaa on myös vuoden 1914Mosaiikki- eli Ristipistomuna. Töidenarvoa kuvaa, että yksityinen keräilijävuonna 2002 maksoi huutokaupassaTalvimunasta 9,6 miljoonaa dollaria.Mosaiikkimunan taas omistaa Englanninkuningatar Elisabet II.Alma Pihl selvisi vallankumouksenjaloista takaisin Suomeen ja sai paikanpiirustuksenopettajana. Suomeenonnistui pääsemään myös Karl Fabergénpoika Agathon, joka yhdessä toisenvaimonsa Marian ja poikansa OlegFabergén kanssa lepää Hietaniemenortodoksisella hautausmaalla Helsingissä.Karlin pojista Aleksandr ja Jevgeni(Eugéne) päätyivät Pariisiin, jonne veljeksetperustivat uuden Fabergé-nimisenyrityksen. Sittemmin he kuitenkinjoutuivat rahapulassa myymään tuotenimen,joka lopulta päätyi jättikonserniUnileverin kosmetiikkapurkkienkylkeen.Vuonna 2007 brändin osti korubisnestävarten perustettu uusi yhtiö, jonkatoiminnassa on mukana muun muassaAgathonin pojantytär Tatiana Fabergé.Fabergé Ltd esitteli ensimmäisenkokoelmansa viime syksynä.Talvimuna.7/2010KEMIA15

ajankohtaistaNobelin palkinnot 2010Jotakin uutta, jotakin vanhaaja jotakin sinistäTämän vuoden Nobelinfysiikan ja kemian palkinnotjaetaan kovin eri-ikäisillekeksinnöille. Erikoinen grafeenilöytyi vasta muutama vuosisitten. Orgaanisia synteesejähelpottavilla palladiumkatalyyteillätaas on takanaanjo vuosikymmenten historia.Jari KoponenOtetaan neliömetri grafeenia ja ommellaansiitä kauppakassi. Tuloksena onhenkäyksenkevyt, vajaan kolmen milligramman– eli 0,003 gramman – painoinen,käytännössä näkymätön pussi, jokakestää repeämättä noin neljän kilon ostoslastin.Sellaisen aineen keksiminen toi vuoden2010 Nobelin fysiikan palkinnonAndre Geimille ja Konstantin Novoseloville.Yhden hiiliatomikerroksen paksuinenkaksiulotteinen grafeeni on materiaa-li, jollaista ei uskottu olevan olemassakaan.Atomien lämpöliikkeen oletettiinhajottavan minkä tahansa atominohuisenmakroskooppisen rakenteen. Geimin jaNovoselovin onnistui kumota oletus yksinkertaisinvälinein: grafiitilla ja tavallisellateipillä.Minkä tahansa lyijykynän päästä löytyvässägrafiitissa on millin matkalla kolmemiljoonaa toisiinsa heikosti kiinnittynyttägrafeenikerrosta. Nobelistit saivatkuorittua ne irti teipin avulla ja valmistivatsitten niistä pieniä grafeenihiutaleita.Grafeenilla on ominaisuuksia, joita eiyhtä aikaa tavata missään muussa materiaalissa.Aineen pinta-ala massayksikköäkohden on erittäin suuri. Kun materiaalipäästää valosta lävitseen huikeat97,7 prosenttia, se on miltei läpinäkyvää.Kestävyydeltään grafeeni peittoaa kaikkimuut ylivoimaisesti: se on sata kertaavahvempaa kuin teräs.Nobelistikaksikko palkittiin vuonna2004 julkaistuista uraauurtavista kokeista,joiden jälkeen grafeenin tutkimus onedennyt ripeää tahtia, kiitos kohteen houkuttelevuuden.Grafeeni on lämmönjohtokyvyltäänkinmateriaalien ykkönen, kymmenen kertaakuparia parempi. Sähkönjohtokyky silläon samaa luokkaa kuin kuparilla.Atominohuesta materiaalista saadaanmyös jo huoneenlämpötilassa esiinkvanttimekaanisia ilmiöitä. Esimerkiksielektronit liikkuvat grafeenissa suurellanopeudella ikään kuin niillä ei olisi massaaollenkaan, mikä kiinnostaa suurestiperustutkijoita.Transistoreja jasupermateriaalejaEniten on tapahtunut käytännön sovelluksissa.Pullonkaulana olleet grafeeninmassavalmistusmenetelmät ovat parissavuodessa kehittyneet vauhdilla.Suurikokoisten grafeenipintojen tuotannossakäytetään kahta keskeistä menetelmää.Piikarbidin epitaksiassa haihdutetaanpii korkeassa lämpötilassa poispiikarbidikiekon pinnasta, jolloin jäljellejää grafeenipinta. Kemiallisessa höyrypinnoituksessakasvatetaan grafeenia sopivallemetallialustalle hajottamalla kuumuudenavulla esimerkiksi metaania pinnanyli kulkevasta kaasuvirtauksesta.Edellisellä menetelmällä saadaan suo-Kuvat: Jari KoponenVenäläissyntyiset fysiikan nobelistit työskentelevät tutkijoinaManchesterin yliopistossa. Konstantin Novoselov(vas.) osallistui vuonna 2008 TKK:n Kylmälaboratorionseminaariin ja Andre Geim vieraili Otaniemessä vuonna2009 järjestyillä Fysiikan päivillä.16 KEMIA 7/2010

Purdue University / Andrew HancockHokkaidon yliopistoraan jatkoprosessoitavia grafeenikiekkoja,jälkimmäisellä suuria grafeenikalvoja,jotka voidaan siirtää esimerkiksi taipuisillemuovialustoille. Samsung on juuriesitellyt koeversion höyrystämismenetelmäänperustuvasta grafeenin rullaltarullalle -tuotannosta, jossa syntyy halkaisijaltaan64-senttisiä levyjä.Ensimmäisenä grafeenista hyötyyelektroniikka, sillä materiaali mahdollistaamuun muassa nykyistä paljon nopeammattransistorit, jollaisen IBM joehti esitellä. Näytöissä grafeenilla voidaankorvata nykyinen indium-tinaoksidi,jonka sisältämä indium on hupenevaluonnonvara. Grafeenilla tulee olemaankäyttöä myös valopaneeleissa ja aurinkokennoissa.Grafeenilla saadaan aikaan myös uudenlaisiakomposiittimateriaaleja. Prosentinlisäys grafeenia muoviin tekeesiitä sähköäjohtavan. Grafeeniset supervahvatmateriaalit ovat elastisia, ohuitaja kevyitä. Grafeeni soveltuu myös uudenlaisiinkemiallisiin antureihin, joidenherkkyys riittää jopa yksittäisten molekyylientunnistamiseen.KohtauspaikkanapalladiumJapanilaisprofessoritAkira Suzuki(vas. ylä) ja Ei-ichiNegishi (vas.) ovatmolemmat toimineentutkijoinaHokkaidon yliopistossa.Jo pitkäänYhdysvalloissaasunut 75-vuotiasNegishi jatkaa yhätyötään Purduenyliopistossa.Delawaren yliopistoVuonna 1931 syntynyt amerikkalainenRichard Heck on Delawaren yliopistonemeritusprofessori.Nobelin kemian palkinto myönnettiinRichard Heckille, Akira Suzukille jaEi-ichi Negishille heidän kehittämistäänpalladiumkatalysoiduista reaktioista. Jokaisellaon oma nimikkoreaktionsa, joidenhistoria ulottuu 1970-luvun alkuun.Orgaanisten yhdisteiden hiiliatomeistamuodostuvan, enemmän tai vähemmänmutkikkaan rungon luominen ja muokkaaminenon orgaanisen syntetiikan perusta.Monilla käytössä olevilla menetelmilläon kuitenkin rajoituksensa. Synteesitvaativat voimakkaita olosuhteita, kutenkorkeita lämpötiloja, sivureaktioita onusein liikaa ja suurten molekyylien valmistaminenmahdotonta. Palladiumpohjaisetsynteesit ovatkin avanneet uusiamahdollisuuksia entistä suurempien jamonimutkaisempien molekyylien syntetiikalle.Palladiumin käyttö katalyyttinä perustuusen kykyyn sitoa aktivoituja hiiliatomejaitseensä. Synteesissä luodaan ensinmolempiin liitettäviin molekyyleihin aktivoiduthiiliatomit. Toiseen molekyyliinliitetään halidiatomi (jodi, bromi, kloori),jonka viereinen hiiliatomi aktivoituu.Myös toisen molekyylin yksi hiiliatomiaktivoidaan. Heckin reaktiossa se onmolekyylin kaksoissidoksen hiiliatomi,Negishin reaktiossa aktivointi saadaanaikaan liittämällä molekyyliin sinkki- jaSuzukin reaktiossa booriatomi. Molempienmolekyylien aktiiviset hiilet sitoutuvatpalladiumatomiin.Koska hiiliatomit ovat lähellä toisiaan,ne kytkeytyvät toisiinsa ja muodostavatkeskenään sidoksen. Molekyylienaktivointiatomit vapautuvat reaktioissaja myös palladiumatomi vapautuu uuttakytkentäreaktiota varten.Syöpälääkkeitäja sinistä väriäPalladiumkatalysoidut reaktiot ovat välttämättömiäsuurimolekyylisten luonnonaineidenja bioaktiivisten yhdisteidensynteeseissä.Teollisessa mittakaavassa niiden avullavalmistetaan esimerkiksi syöpä-, tulehdus-ja astmalääkkeitä. Bakteerienmuuntuessa antibiootteja kestäviksi lääkkeistäkinon kehitettävä uusia versioita.Muun muassa vankomysiinistä on palladiumreaktioidenansiosta saatu aikaanvastustuskykyisiin bakteerikantoihin tehoaviavariantteja.Nobelistien työn ansiota ovat myösmonet nykyiset steroidit, rikkaruohomyrkytja kasvitauteja torjuvat fungisidit.Syntetiikan ääripäätä edustaa palytoksiini,eräänlainen alan maailmanennätys.Alun perin havaijilaisesta korallista eristettymyrkkymolekyyli muodostuu 399atomista, joista 129 on hiiliatomeja. Jättiläismolekyylinvalmistuksessa käytettiinhyväksi myös Suzukin reaktiota.Synteettisille molekyyleille löytyykäyttöä kemianteollisuuden ulkopuolellakin.Elektroniikkateollisuus hyödyntääorgaanisia ledejä (valoa emittoivia diodeja)tietokoneiden ohuissa näytöissä,joissa palladiumkatalysoidut molekyylitsopivat sinisen värin tuottamiseen.Kiinalaiset tutkijat kiinnittivät keväälläpalladiumatomeja grafeeniin ja toteuttivatsyntyneellä materiaalilla Suzukireaktionvesiliuoksessa.7/2010KEMIA17

ajankohtaistaLaborantti Riitta Salminentutkii vesinäytettäNab Labsin Raumanlaboratoriossa. Yhtiönuusi, viskoosikuidunanalytiikkaan erikoistuvalaboratorio käynnistyyValkeakoskella vielätämän vuoden aikana.Viskoosikuitujenanalytiikan osaaminenoli valkeakoskelaistehtaankonkurssinmyötä katoamassaSuomesta kokonaan.Tehtaan elvytyksenansiosta myöskuitujen laboratoriotutkimuspääseeuudelleen käyntiin.Uusi alkuViskoosin analytiikalleNab LabsPäivi IkonenTeollisuuden laboratoriopalveluihin erikoistunutNab Labs perustaa Valkeakoskelleuuden laboratorion, jonka erikoisalaksitulee viskoosikuidun valmistuksen analytiikka.Laboratorio käynnistyy yhdessä henkiinherätetyn kuitutehtaan, uudelta nimeltäänAvilonin, kanssa.Nab Labsin ja Neomarkka-konsernin tytäryhtiönAvilon Oy:n solmiman sopimuksenmukaan Nab Labs tuottaa kaiken tehtaantarvitseman laboratorioanalytiikan.Viskoosikuidun analytiikka on koko maailmanmittakaavassa harvinainen taitolaji.Suomessa sen ainoa osaaja oli konkurssiinpari vuotta sitten menneen Kuitu Finlandintehtaan laboratorio, jonka sulkemisen myötäalan kotimaista tietotaitoa uhkasi jo sukupuutto.”Viskoosin tuotantoprosessin analytiikkaei tähän asti ole kuulunut meidänkäänerityisosaamiseemme, mutta nyt ryhdymmepaneutumaan siihen entistä syvällisemmin”,kertoo Nab Labsin kehitysjohtajaMikko Sainio.”Myös maailmalla eletään liukosellun javiskoosin valmistuksessa uutta heräämistä,joten alan analytiikan osaamiselle tulee ole-maan kysyntää laajemminkin”, Sainio uskoo.Joulukuun aikana starttaava laboratorioaloittaa kuitutehtaan entiseen laboratorioonremontoitavissa tiloissa, joissa viskoosiprosessienja -tuotteiden analytiikkaan tarkoitettujalaitteita on jo valmiina.Valkeakoskelaislaboratorio työllistää alkuunkymmenkunta henkeä. Työntekijöitäsinne on rekrytoitu muun muassa entisenKuidun laboratorioväen joukosta, jonkaalalta keräämä kokemus muodostaa arvokkaanpohjan uudelle liikkeellelähdölle.Raaka-aineiden, valmistusprosessin, laadunseurannanja tuotteiden analytiikan lisäksiNab Labs hoitaa vastaisuudessa myöskuitutuotannon prosessivesien, vesipäästöjenja muun ympäristönsuojelun vaatimananalytiikan. Avilonilla on edessään suururakkatehdasalueen vanhojen pilaantuneidenmaiden puhdistamisessa.”Avilonin tilaamat palvelut tuotetaansuurimmalta osin Valkeakoskella. Jonkunverran niitä tuetaan Nab Labsin muiden laboratorioidenerikoistuneella osaamisella.”Nab Labsilla on ennestään toimintaakahdeksalla paikkakunnalla, muun muassaRaumalla, Raisiossa, Espoossa, Jyväskylässäja Oulussa.Luvassa uusia tuotteitaAvilon kilpailutti tarvitsemansa laboratoriopalvelutvaihtoehtona oman laboratorionperustamiselle. Yhtiön toimitusjohtajanHeikki Hassin mukaan vaakakupin kallistivatNab Labsin hyväksi sen vankat valmiudet,joustavuus, kustannustehokkuus jamyös erikoisanalytiikan tuntemus.”Lähivuosina kehitämme voimakkaastituotteitamme ja tuotantoprosessejamme, jauskomme Nab Labsin pystyvän sujuvaanpalveluun niidenkin tarpeiden osalta”, Hassisanoo.Ensimmäiset tuotteet tehtaasta on määräsaada lähtemään maailmalle vielä kuluvanvuoden aikana. Avilonin viskoosibrändinykkönen on ainakin alkuun Avilon-palonsuojakuitu,jolle riittää kysyntää erityisestiYhdysvaltain isoilla markkinoilla.Tulevaisuuden tuotteita ideoidessaan yhtiökehittää samalla myös uusia ympäristöäsäästäviä, tuotantoturvallisia valmistusmenetelmiä.18 KEMIA 7/2010

NETWORKING I INNOVATIONS I BUSINESSVaraa osastopaikkasi nyt!Book your stand now!Esko Niinimyyntipäällikkö / Sales Manageremail: esko.niini@finnexpo.fitel. +358 (0)9 150 9727WWW.CHEMBIOFINLAND.FIHelsingin MessukeskusHelsinki Exhibition &22.–24.3.2011Convention Centre

UUTISIAMillennium-voittajapuhuu Kemian PäivilläMaaliskuisten Kemian Päivien tähtivieraaksi saapuukolmannen sukupolven väriherkistettyjä aurinkokennojakehittävä tutkija Michael Grätzel.Kemian ammattilaiset kokoontuivat viimeksi ChemBioon jaKemian päiville keväällä 2009. Seuraavan kerran tavataanHelsingin messukeskuksessa 22.–24. maaliskuuta 2011.Jukka Uotila / Suomen messutMillenniumilla palkittu MichaelGrätzel puhuu innovaatiostaanheti avajaispäivänä 22.maaliskuuta. Kemian alan keksinnöistäon luvassa muutakinkiinnostavaa tietoa.”Myös kansainvälinen kemianvuosi näkyy päivien kantavanateemana”, kertoo ohjelmatoimikunnanpuheenjohtaja,professori Kimmo Peltonen.Kemian nykytilaa ja tulevaisuuttatutkaillaan moneltakantilta. LAL:n seminaarissapohditaan nuorten työuria,työelämän asenteita ja suhdettajohtamiseen, ympäristöseminaarissakäsitellään esimerkiksijätevesiasetusta ja jätelain velvoitteita.Muun muassa analytiikka,mittaukset ja kemian opetussaavat omat ohjelmakokonaisuutensa.Näyttely täyttyyKemian päivien yhteydessäjärjestettävä kemian, laboratorioidenja bioteknologian messutapahtumaChemBio puolestaanesittelee alan uusimmattuotteet ja palvelut.YK on juuri hyväksynyt messutosaksi kansainvälisen kemianvuoden kalenteria, iloitseeSuomen messujen tiedottajaTony Ahlqvist, jonka mukaankevään ChemBio sisältää paljonuutta.”Esimerkiksi Pelasta maailma-teema näyttää, millaistakestävän kehityksen osaamistasuomalaisilla kemian kärkiyrityksilläon.”Myyntipäällikkö Esko Niinikertoo näyttelyosastojen kysynnänkäynnistyneen vilkkaana.”Mukana on sekä perinteisiäettä aivan uusia näytteilleasettajia,ja monet ovat varanneetaiempaa isomman osaston. Uutenapalveluna tarjoamme oppilaitoksilletehokkaita, kompaktejaosastoja ohjelmatori Plazanläheisyydestä.””Kannattaa varata paikka hyvissäajoin, jotta osaston sijaintion varmasti mieluisa”, vinkkaaNiini, jolta saa lisätietoja sähköpostistaesko.niini@finnexpo.fija puhelimesta 09 150 9727.Päivi IkonenKemian vuosi käyntiinTieteen päivilläKansainvälinen kemian vuosi 2011 saa Suomessa lähtölaukauksensaHelsingissä järjestettävien Tieteen päivienyhteydessä 13. tammikuuta.Kemian vuoden avaustapahtumaan sisältyy muun muassaTieteen palo -niminen demoshow, jonka takana on Helsinginyliopiston kemian opetuksen keskus.Professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta kertoo, kuinkakemia tekee luonnosta lääkkeitä, ja Münchenin teknillisenyliopiston professori Berhard Rieger esittelee kemianavulla rakennettavia tulevaisuuden materiaaleja. VTT:ntutkimusprofessorin Merja Penttilän aiheena on kasvisjätteidenmatka biopolttoaineeksi.Kemia on vankassa osassa myös Tieteen päivillä, joidenkoko ohjelma julkaistaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi.Kemian vuoden tapahtumista saa ajantasaista tietoa osoitteestawww.kemia2011.fi.Kemia on monessa mukana.Juhlavuoden avajaiset vietetään tammikuussa.20 KEMIA 7/2010

Apurahatyöstä eläkettäja tapaturmaturva!• Taiteen ja tieteen alojen apurahansaajat vakuuttaa Mela.• Vakuuttamisen edellytyksenä on Suomesta vähintään neljäksi kuukaudeksimyönnetty apuraha, jonka määrä on vähintään 300 euroa kuukaudessa.Kiinnostuitko asiasta?• www.mela.fi• Melan asiakaspalvelu 020 630 0650• vakuutus@mela.fi

UUTISIAMaito maistuu taas KiinassaShanghaissa pidettyjen Analytica China -messujen pääteemana oli elintarviketurvallisuus.Kiinan meijeriteollisuus ryvettyipahasti parin vuoden takaisessamaitojauheskandaalissa.Yli 6 000 lasta ehti sairastuaennen kuin selvisi, että joka viidennenmeijerin tuotteista löytyivaarallista melamiinia.Nyt maidon imagoa kohotetaanmäärätietoisesti uudelleen.Maitomainokset pyörivät tiuhaantahtiin metrovaunuissa jatelevisiossa, ja maitopurkin kyljessähymyilee onnellinen kiinalaisnainen.Kiinalaisten maidontuottajienmäärä nousi viime vuonna yli13 prosenttia, ja kasvu jatkuu.Myös pienten ja keskisuurtenelintarviketuottajien määrä lisääntyi18 prosenttia.Skandaalinkäryinen kasvualatarvitsee välineitä tuotteidensaturvallisuuden takaamiseen.Ei siis ihme, että syyskuussapidetyn Analytica China 2010-tapahtumankin keskiössä olielintarvike- ja lääketeollisuudenlaadunvarmistus.Kansainvälisille markkinoillemielivän kannattaa varmistaa,että tuotteet täyttävät laatuvaatimukset,muistutti muun muassahollantilainen EuroProxima.Esimerkiksi muroissa, päh-kinöissä ja viineissä tavattavatmykotoksiinit löytyvät helpostiyhtiön testeillä.Suomi loistipoissaolollaanMessuilla esittäytyivät erityisestipienet paikalliset laboratoriolaitevalmistajat.Moni niidenständeillä seisseistä esittelijöistäei heikon englannintaitonsavuoksi uskaltanut ottaa kontaktiaeurooppalaiseen messuvieraaseen,mutta poikkeuksiakinlöytyi.Esimerkiksi Shanghai JingkeKiinassa on paljon pieniä laboratoriolaitevalmistajia, joiden tuotteiden laatu voi olla varsin vaihteleva,selvisi Shanghain messuilla.Marja SaarikkoMarja SaarikkoScientific Instrument Co. Ltdkaupitteli ahkerasti tekniikkaansajokaiselle länsimaisellekävijälle. Laitteita a:sta ö:hönmyyvä yritys lupaa toimittaalaboratorion koko laitekannansamalla kertaa. Kilpailuvalttejaovat ISO-sertifikaatit, laatu,hinta ja ympäri maapalloa toimivatOEM-palvelut.”Kiinalaisten laitteiden hintaja laatu eivät aina kulje käsi kädessä.Joitakin asioita tehdäänhyvin, toiset osataan huonosti.Tulevaisuudessa maasta voi kuitenkintulla Japanin veroinen”,arvioi toimitusjohtaja LasseLindgren Teo-Pal Oy:stä.Aasian markkinoille suunnattutapahtuma keräsi yli 15 000kävijää ja lähes 500 näytteilleasettajaa22 maasta. Näytteilleasettajienmäärä kasvoi edelliskerrastaperäti kolmanneksen.Mukana olivat useat tunnetutkansainväliset kemian alantoimijat, kuten Abbot ja AgilentTechnologies. Erityisen vahvastinäkyi Saksa, jonka yhteisosastoonosallistui 30 yritystä.Erillinen symposium esitteliKiinan ja Saksan yhteistyöhankkeitakromatografiassa.Suomalaisia ei näytteilleasettajissaollut, vaikka Suomikinhavittelee osaansa Kiinan kasvavistaanalytiikkamarkkinoista.Suomen osaamista ruokaturvallisuudessatosin esiteltiin jokesällä maailmannäyttelyn yhteydessäjärjestetyssä SharingHealth -tapahtumassa.Marja SaarikkoSÄHKEITÄTelkosta Venäjänensimmäinen laatujakelijaKansainvälisen SQAS ESAD -arvioinninläpikäyneestä Telkosta on tullut ensimmäinenturvallisuus- ja laatuarvioitu kemianteollisuudenjakelija Venäjällä. YhtiönSuomen- ja Venäjän-toimintojen arvioinninsuoritti konsulttiyritys Antero vonBagh. Telko avaa kaksi uutta toimipistettäVenäjällä vielä tänä syksynä.SQAS ESAD on Euroopan kemianteollisuudenkattojärjestön Ceficin ja kemianjakelijoiden järjestön Feccin kehittämäpuolueeton järjestelmä, joka käsittääterveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuarvioinnin.AEL Suomensuosituin kouluttajaAEL on Suomen halutuin kouluttaja, ilmeneeTNS:n tutkimuksesta. Omalla toimialueellaaneli teollisuudessa AEL onmaan ylivoimaisesti käytetyin täydennyskoulutusyritys.AELin koulutusaloihin kuuluvatmuun muassa laboratoriotekniikka,prosessi-, kemian- ja vesihuoltotekniikka,paperi- ja sellutekniikka, muoviteknologiasekä biotekniikka ja mikrobiologia.YmpäristöterveysvalvontayhtenäistyyYmpäristöterveydenhuollosta vastaavatviranomaiset tehostavat yhteistyötään.Evira, Syke, Tukes ja Valvira ovat laatineetyhdessä valvontaohjelman vuosille2011–2014. Valvonta kattaa muun muassakemikaalit, elintarvikkeiden turvallisuuden,kuluttajaturvallisuuden, tupakoinninsekä elinympäristön terveellisyyden.22 KEMIA 7/2010

Materiaalitehokkuuttarakentamiseen”Ekotehokkuus on kestävän kehityksenydin.”Näin muistutti rakennetunympäristön ekotehokkuudentutkimusprofessori Miimu Airaksinenlokakuisten ympäristömessujenyhteydessä pidetyssäGreen VTT -seminaarissa.”Meidän on rakennettavamahdollisimman vähillä materiaaleilla,käytettävä mahdollisimmanvähän energiaa jasynnytettävä mahdollisimmanvähän päästöjä”, summasi Airaksinen,jonka mielestä informaatioteknologiallaon asiassaratkaiseva merkitys.”Pystymme tekemään asioitaverkon kautta ja mahdollistammeyhteiskunnalle esimerkiksihyvinvointipalvelujen tuottamisenhalvemmalla.”Tärkeää on rakennetun yhteiskunnantiiveys. Mitä hajautetumpiyhteiskuntarakenne,sen enemmän kuluu energiaaja rasitetaan ympäristöä. Painopisteon toistaiseksi energiankulutuksenminimoinnissa, muttakasvava trendi on materiaalitehokkuus.”Kun tullaan lähemmäs passiivitalojaja kun hiilijalanjälkipienenee, materiaalien vaikutuksetalkavat kasvaa. SilloinMinisteri JanVapaavuori(vas.) jakoiYmpäristönhyväksi-palkinnotkehityspäällikköUllaSoitinaholleja tiedetoimittajaJussiLaitiselle.Kimmo Brandtaletaan miettiä, millaisia materiaalejavalitaan, ovatko ne kestäviäja kierrätettäviä ja mitenniitä huolletaan”, Airaksinentotesi.Ekoedistäjät palkittiinSamaan aikaan pidetyssä EK:nYmpäristöfoorumin seminaarissapalkittiin rakentamisenekotehokkuuden edistäjät. Suo-men Messusäätiön myöntämäYmpäristön hyväksi -palkintojaettiin nyt kahden ehdokkaankesken.HKR Rakennuttajien kehityspäällikköUlla Soitinaho javapaa ympäristö- ja tiedetoimittajaJussi Laitinen saivatmolemmat 5 000 euron tunnustuksenkestävään korjausrakentamiseensekä energia- ja materiaalitehokkuuteenohjaavastatoiminnastaan.Soitinaho on aktiivisesti edistänytkestävän kehityksen mukaistarakentamista Helsingissäja ollut mukana kehittämässäenergiatehostamista Helsinginkaupungin kiinteistöissä. Laitinentaas on kirjoittanut ensimmäisensuomalaisen tietokirjanenergiatehokkaasta asumisesta.Elina SaarinenSÄHKEITÄYliopistolaboratorioItä-Suomelta LUT:lleItä-Suomen yliopiston Mikkelissä toimivasoveltavan ympäristökemian laboratoriosiirtyy osaksi Lappeenrannanteknillistä yliopistoa (LUT). ProfessoriMika Sillanpään johtama,vuonna 2003 käynnistynyt laboratoriokehittää ympäristöteknologian sovelluksiahyödyntämällä uusia materiaaleja,kuten hiilinanokuituja, nanoputkiasekä toiminnallisia pinnoitteita.Siirron jälkeen LUT Savon Mikkelin-yksikössäon kolme tutkijakeskittymää,ympäristökemian lisäksi bioenergiatekniikantutkimusryhmä jaohutkalvopinnoitteisiin keskittyvä materiaalitekniikanryhmä. LUT Savollaon toimintoja myös Savonlinnassa jaVarkaudessa.Maailmanlaajuinen analyysipalvelu lähelläsiYMPÄRISTÖANALYTIIKKARAKENNUSMATERIAALITEnvironment@eurofins.fiwww.eurofins.fiKAATOPAIKKAKELPOISUUS-TESTAUSENERGIANÄYTTEETp. (03) 230 65047/2010KEMIA23

UUTISIAScanstockphotoChemigaten vähemmistöosakkaanaon19,9 prosentin omistusosuudellaAltia Oy,jonka Koskenkorvanlaitos– Pohjoismaidensuurin tärkkelystehdas– käyttää maailmanainoana raaka-aineenaanohraa.Viipurin fosforipäästöjäsuitsitaan suomalaisvoiminViipurista Itämereen kulkeutuvanfosforin määrää pyritäänvähentämään. Hankkeen käynnistivätSuomen ympäristöministeriö,John Nurmisen säätiöja Kemira yhdessä entisen suomalaiskaupunginvesilaitoksenkanssa.Jäteveden fosforinpoistonkoeajot käynnistyivät Viipurinjätevedenpuhdistamossa lokakuunalussa. Puolen vuodenajan jatkuvien koeajojen tavoitteenaon osoittaa, että josfosforinpoistoon käytetään kemiallistasaostusta, Viipurissavoidaan saavuttaa Itämerensuojelukomission määräämäsuositustaso.Viipurin jätevedenpuhdistamossaei aiemmin ole ollut käytössätehostettua fosforinpoistoa.Pysyvä järjestelmä aiotaankuitenkin saada aikaan vuoteen2012 mennessä. Hankkeen kustannuksetovat noin 200 000euroa. Niistä valtaosan maksaaJohn Nurmisen säätiö.Kemiran mukaan vastaavauudistus olisi toteutettavissasuhteellisen pienin investoinneinlähes kaikissa venäläisissäjätevedenpuhdistamoissa.Chemigate laajentaatärkkelystuotantoaChemigate Oy perustaa uudentärkkelyksen kuivamodifiointilaitoksenLapualle. Noin 10miljoonan euron investoinnintarkoituksena on tuoda uudensukupolven tärkkelystuotteitapaperi- ja kartonkiteollisuuteen.Lisäksi laitos mahdollistaayhtiön laajenemisen uusille toimialoille.Chemigaten pohjana on kemianjättiBasfin Euroopan-tärkkelysliiketoiminta,jonka Suomenliiketoiminnan toimiva johtoosti elokuussa. Basf oli saanutliiketoiminnan omistukseensaviimevuotisen Ciba-kaupan yhteydessä.Suomalaisten hankkimaankokonaisuuteen kuuluvat märkämodifiointilaitoksetLapuallaja Kaipiaisissa sekä reagenssitehdasMietoisissa. Kauppaansisältyy myös tärkkelyspohjaistenerikoiskemikaalien liiketoimintaKaipiaisissa.Chemigaten tehtaat ovat ainoitatärkkelyksen modifioijiaSuomessa. Metsäteollisuudenkäyttämistä tärkkelyssovelluksistalähes 95 prosenttia on modifikaatteja.ScanstockphotoViipurin linna katselee tätä nykyä pahasti rehevöitynyttä Viipurinlahtea.Parin vuoden päästä tilanne on toivottavasti parempi.Posiva Oy/Jari HakalaYdinjätteen loppusijoitustatestataan minitunnelissaPosiva ja Ekokem testaavatkäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustakeinotekoisen minitunnelinavulla. Riihimäellerakennettuun, halkaisijaltaankolmimetriseen tunneliin onasennettu muun muassa vedensyöttöjärjestelmä,jonka avullaselvitetään kalliosta tihkuvanveden kulkeutumista. Testeissätutkitaan myös, kuinka ydinjätekapselienvuoraamiseen tar-Onkalon valmistumista Olkiluotoonjuhlittiin kesällä pohjantervajaisilla.Harjan varressaPosivan toimitusjohtajaReijo Sundell.koitettu bentoniittisavi käyttäytyy.Käytännön kokeiden tuloksettarjoavat laboratoriotutkimustenja teoreettisten laskelmienrinnalle lisää taustainformaatiotavarsinaisen, Eurajoen Olkiluotoontulevan demotunnelinrakentamista varten. Täydenmittakaavan testit tehdään Posivantutkimustilassa Onkalossaaidoissa olosuhteissa 420 metrinsyvyydessä kuluvan vuosikymmenenaikana.Ydinjätteen loppusijoituksenOlkiluodon kallioperään onmäärä alkaa vuonna 2020.24 KEMIA 7/2010

ScanstockphotoVuoden 2010 viimeinen Kemia-lehti ja juhlaliiteilmestyvät torstaina 16. joulukuuta.Kemian vuoden juhlalehtikertoo kemiasta kaikilleKemia-lehden toimitus tuottaaSuomen Kemian Seurantoimeksiannosta kansainvälisenkemian vuoden 2011 kunniaksijuhlalehden.Kemian numeron 8/2010liitteenä ilmestyvä erikoislehtion kiinnostava, värikäsja kansantajuinen tietopakettikaikenikäisille lukijoilleperuskoululaisesta varttuneisiin.Juttujen aiheet ulottuvatkemistiperheen esittelystä arjenja rakkauden kemiaan.Juhlalehdestä otetaan kymmenientuhansien kappaleidensuurpainos, jota jaetaanmuun muassa kouluissa ja oppilaitoksissa,kemian vuodenyleisö- ja ammattitapahtumissa,Tieteen päivillä, tiedekeskusHeurekassa, Tekniikanmuseossa ja kemian vuoteenosallistuvien yritysten ja organisaatioidentilaisuuksissaja avointen ovien päivinä.Lehden digiversiota voi lukeaja tulostaa netistä.Koulukeittiöt luopumassanatriumglutamaatistaEi allergeeni mutta turha suolalähdeKouluruuista vastaavat tahoteri puolilla Suomea ovat päättäneetluopua aromivahvennenatriumglutamaatin käytöstä.Kouluissa halutaan tarjota syötävää,joka maistuu perusraaka-aineiltaaneikä pikaruualta.Lisäksi keittoloissa on pelättysynteettisen natriumglutamaatinpoikivan allergioita.”Aromivahventeet eivät olevarsinaisia allergeeneja, muttane voivat aiheuttaa joillekinyliherkkyysoireita, kuten ihottumaatai päänsärkyä”, kertookliinisen ravitsemustieteen dosenttiUrsula Schwab Itä-Suomenyliopistosta.Natriumglutamaatista johtuvatoireet ovat hänen mukaansakuitenkin erittäin harvinaisia.Vakavampi on aivan toinen ongelma:natriumglutamaatti onglutamiinihapon suola, jotensen käyttö lisää suolan määrääruokavaliossa, mikä puolestaannostaa verenpainetta.Suomalaisten päivittäinensuolansaanti on miehillä lähes10, naisilla vajaat seitsemängrammaa. Fysiologinen tarveon kuitenkin paljon pienempieli alle kaksi grammaa.Suolasta voi oppia poisVaikka suolan haitallisuus tiedetään,asia ei näy vielä riittävästielintarviketeollisuudentarjonnassa. ”Esimerkiksi vähäsuolaistenleipien valikoimaon erittäin pieni”, Schwab huomauttaa.Liika suolan syöminen johtaaikävään kierteeseen.”Nykytietämyksen mukaanmieltymys suolaan on opittua.Mitä suolaisempaa syö, sitäenemmän suolaa haluaa.”Vähäsuolaiseen ruokaan tottuusilti keskimäärin kolmessaviikossa, joten kohtuuttomanvaikeaa ei suolan karsiminenomalta lautaselta ole.Elintarviketeollisuus käyttäälaajalti synteettistä natriumglutamaattiaedullisena keinonasaada aromia teollisesti käsiteltyihinraaka-aineisiin. Proteiinipitoiseenruokaan lisättynänatriumglutamaatti antaa sillelihaisan, täyteläisen maun.Pakkausselosteista natriumglutamaatintunnistaa lisäainekoodistaE621. Se löytyy useintuotteista, jotka eivät ole terveellisimmästäpäästä.Arja-Leena PaavolaSÄHKEITÄApurahaa ympäristöosaajalleAalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun yliopistorahastoon julistanut haettavaksi ensimmäisen apurahan toimitusjohtajaTapani Järvisen ympäristöteknologiarahastosta.8 000 euron apuraha myönnetään ansioituneelle ympäristöteknologianosaajalle tutkimus- ja kehitystyöhön. Vapaamuotoisethakemukset toimitetaan 30.11. mennessä viitteelläTj. Järvisen rahasto osoitteeseen kirjaamo@aalto.fitai Aalto-yliopisto, Kirjaamo, PL 11000, 00076 Aalto.Lisätietoja antaa outi.krause@tkk.fi.Spinverse selvittää VirontutkimusedellytyksiäEspoolainen Spinverse Oy selvittää Viron edellytykset käynnistääkansallinen materiaaliteknologian tutkimus- ja kehitysohjelma.Materiaaliteknologia on tunnistettu yhdeksi Viron tutkimus-ja innovaatiostrategian kolmesta avainalasta. Selvityksentilasi Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.Stora ja Neste pohtivatsuurta biojalostamoaStora Enso ja Neste Oil tutkivat mahdollisuuksia perustaabiojalostamo Porvooseen tai Imatralle. Jalostamo valmistaisiuusiutuvaa dieseliä puubiomassasta. Laitoksen vuosikapasiteettiolisi noin 200 000 tonnia. Investoinnin hinta olisi ainakin500 miljoonaa euroa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointialkaa marraskuussa.ScanstockphotoIlmanaromivahventeitavalmistetturuokamaistuuomiltaraakaaineiltaan,ei lisäaineilta.7/2010KEMIA25

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 10/1975Päätoimittaja, professori Osmo Mäkitie kaipasipääkirjoituksessaan uusia tuulia kemistiseurojentoimintaan.Median kemiaaKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.IHMISET lukevat, mitä haluavat lukea ja ymmärtävät,mitä haluavat ymmärtää.Toimittajat puolestaan kirjoittavat aiheista, joista saaräväkimmät otsikot tai joista he ovat kiinnostuneita itse.Toimitus on onnistunut työssään, jos jutusta syntyykeskustelua ja väittelyä. Tappelu on medialle suoranaistamannaa.Kun toimittaja kertoo arjessamme esiintyvistä kemikaaleistaeli ”myrkyistä”, hän jättää jossittelut ja epävarmuudetpois. Eihän viestiä sovi vesittää sanoilla ”mahdollisesti”tai ”saattaa”, kun puhutaan haitallisista vaikutuksista.Myrkky mikä myrkky.TIEDON tulva on suuri ja aihepiiri laaja.Medialla on kuitenkin kestoaiheensa ja suoranaisetlemmikkinsä. Joukkoviestimiä seuraamalla saa kuvan,että ihmiskunnan suurin kemikaaliongelma ovat elintarvikkeidenlisäaineet.Sitä paitsi lukijoidenkin mielenkiinto on taattu, jostekstiin lisätään sanat ”kohu”, ”paljastus” tai ”vedätys”.Kyllähän tuorejuuston sisältämä guarkumi toki onkinvähintään yhtä vakava asia kuin esimerkiksi Unkarinkemikaalionnettomuus.SUOMALAISILLE merkittäviä kemikaalihaittoja aiheuttaaetanoli.Etanolista muodostuu elimistössä karsinogeenista elisyöpää aiheuttavaa asetaldehydiä, jota saattaa olla pieniämääriä myös joissakin elintarvikkeissa.Mutta tietysti on paljon mukavampaa kirjoittaa jogurtistaja päärynöistä kuin viinasta.LUONNONKEMIKAALIEN erinomaisuudesta vakuuttuneelletoimittajalle on turha selittää, että ekopesuaineetsaattavat aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä tai vaatiasuojahanskoja aineita käsiteltäessä.Ympäristölle vähemmän haitalliset aineet voivat siisaiheuttaa näppylöitä – toimittajista puhumattakaan.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comJäsenseurojen toimintamuotoihinon eri yhteisöissäkiinnitetty paljon huomiota.On pohdittu keinojatoiminnan aktivoimiseenja yritetty löytää muotoja,jotka ehkä paremmin vastaisivatajan vaatimuksia.Jäsenseurojen kokoustilaisuudet,joilla aikoinaanoli toiminnassa suurikinmerkitys, eivät enäänykyisin ole jäsenistöäpaikalle kokoavanayhdyssiteenä. ---Erityistä huomiotatulisi myös kiinnittäänuoreen kemistikuntaan. Varmaankin on syytätarkistaa seuratoiminnan muotoja nimenomaan nuorta kemistipolveaajatellen, jotta kiinnostus aktiiviseen osallistumiseensaadaan herätettyä. Jäsenseuroissa ovat toki ns. nuoret jäsenetaina olleet erikoisasemassa, heille on pyritty antamaan vapaatedut osallistumisista tilaisuuksiin ja nykyisin vapautus jäsenmaksuistakin,mutta seuratoiminnan muodot eivät nykyiselläänpysty nuoremmalle jäsenistölle antamaan mitään sellaista mikäratkaisevasti vaikuttaisi ottamaan osaa toimintaan.Kemia-Kemi 10/1985Vuosikymmentä myöhemmin Kemian Keskusliiton toimitusjohtajaRaili Nuortila pohti pääkirjoituksessaankemistin vastuuta yhteiskunnassa.Kemian tutkimuksen, eri tarkoituksiinkäytettävien kemiallistenmenetelmien ja kemianteollisuudenmerkitys onviime aikoina yhä näkyvämmintullut esille kansalaistenjokapäiväisessä elämässä jakoko kansantaloudessa. Kuntässä kehityksessä kemistitnäyttelevät keskeistä osaa,on täysi syy pysähtyä tarkastelemaankemistin vastuutayhteiskunnassa. ---Yhteiskunnassa kuuluujokaiselle henkilölle vastuuoman itsensä kehittämisestä,oman ammattitaitonsaylläpitämisestäja sen hyväksikäyttämisestä yhteiskuntaatukevalla tavalla. Tämä soveltunee kemistiin siinä kuin minkämuun ammatin edustajaan tahansa. Kemia on monihaarainenja tavattomalla vauhdilla edistyvä tieteenala, jonka hallitseminenja jonka sovellutusten seuraaminen laajasti on mahdotonta.Näin ollen tämä vastuu jää rajattavaksi siihen toimintalohkoon,jota itse kukin kemistinä hoitaa.26 KEMIA 7/2010

Euroopan suurin lähde referenssimateriaaleille,laadunarviointikierroksille ja koulutuksilleLääketeollisuusElintarvike & maanviljelysLGC Standards yhdistää analyyttisen tieteen ja kokemuksen kansainvälisestästandardisoinnista. Täydellinen ratkaisu ja lähde kaikille laboratorioilleEuroopassa jotka tarvitsevat korkealaatuisia referenssimateriaaleja.YmpäristöanalyysitNopeat toimituksetMaailman johtavien valmistajien tuotteetKliininen kemiaOikeuslääketiedePaikallinen asiakaspalvelu jatekninen tukiApua oikean tuotteen paikallistamisessaerilaisiin analyyseihinMetallit & ÖljyPuhtaat substanssitLisätietoja ja kataloogejamme saatte ottamalla meihin yhteyttä taikäymällä kotisivuillamme:ATCC:n biotuottetTeollisuus & tutkimusKNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02Puh: 02 – 233 9355Faksi: 02 – 233 9366Minna.joutsikoski@lgcstandards.comWeb: www.lgcstandards.comRuotsin toimisto: +46 (0)33 209060Faksi: +46 (0)33 209079se@lgcstandards.comINNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDENEUBERGERKalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipainepumput,nesteen siirtojaannostelupumput.OEM- ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.… vaativiinsovelluksiin:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaElintarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotTutkimuswww.knf.seKNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 info@knf.se www.knf.seToimitusjohtaja Tapani JärvisenympäristöteknologiarahastoTeknillisen korkeakoulun yliopistorahasto julistaa haettavaksitoimitusjohtaja Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahastosta8000 euron suuruisen apurahan.Apuraha myönnetään ansioituneelle ympäristöteknologianosaajalle tutkimus- ja kehitystyöhön. Apurahantarkoituksena on edistää teollisuuden ympäristöteknologiantutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistäteknologiatuotteina ja -palveluina.VAPAAMUOTOINEN HAKEMUS toimitetaan rahastonasiamiehelle viimeistään 30.11.2010 ensisijaisesti sähköpostilla(pdf-tiedostoina) osoitteeseen kirjaamo@aalto.fiviestiin viitteeksi Tj. Järvisen rahasto tai postitse osoitteellaAalto-yliopisto, Kirjaamo, PL 11000, 00076 Aalto,ja kuoreen merkintä Tj. Järvisen rahasto.Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan henkilötiedotja apurahan käyttösuunnitelma (tutkimussuunnitelmamax 2 A4) ja sen liitteenä tulee olla hakijan CV julkaisuluetteloineen.LISÄTIETOJA apurahasta antaa rahaston asiamiesvararehtori Outi Krause, puh. 09-470 22004,outi.krause@tkk.fi

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUURoomalaisten jälkiäjärvenpohjassaSuomalaisjärvet säilövätvuosituhantista historiaa,paljasti pohjakerrostumienisotooppianalyysi.Jo muinaiset roomalaiset jättivät jälkensäSuomen tuhansiin järviin. Tahtomattaanja tietämättään mutta todistettavasti,osoittaa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksentutkimus.Tutkijat löysivät keskisuomalaisenKorttajärven pohjasta lyijykerroksen,joka on peräisin Rooman valtakunnankukoistuskaudelta noin kahden vuosituhannentakaa. Pitkän matkan taittaneenlaskeuman lähteenä ovat sulattamot, jotkatuottivat ennennäkemättömiä määriätärkeää metallia imperiumin tarpeisiin.Ilman kautta kulkeutunut lyijy kyettiinerottamaan maaperän omasta lyijystäanalysoimalla pohjasedimenteistä löytyneidenalkuaineiden isotooppisuhteet.”Ilmaperäisessä lyijyssä isotooppien206 ja 207 suhdeluku on noin 1,17, järvenpohjanomassa lyijyssä 1,50”, kuvaileeprofessori Jarmo Meriläinen, jokakertoo isotooppianalyysiä käytetyn järvisedimenttientutkimuksessa nyt ensikertaa.Korttajärvi on harvinainen lustojärvi,jonka pohjan toisistaan erottuvien maaaineskerrostumienikä voidaan laskeatarkasti. Lustojen ajoituksista vastasivatTurun yliopiston maaperägeologit.Lyijyn tarinatHistorian vaiheet ovat tallentuneet pieneenpuuppalalaisjärveen hämmästyttäväntarkasti. Kun antiikin Rooma tuhoutui,romahti myös lyijyn määrä järvenpohjassa.1100-luvun maakerroksestamyrkyllistä alkuainetta löytyi taas lisää.”Manner-Euroopassa alettiin rakentaamahtavia kirkkoja ja niihin runsaasti lyijylasisiaikkunoita. Taipuisaa, helpostimuovattaa metallia ryhdyttiin muutenkinkäyttämään yhä enemmän”, Meriläinenselvittää.Seuraava lyijypiikki kertoo 1700-luvuntalouskasvusta, joka ainakin suomalaisjärvessänäkyy jopa voimakkaampanakuin seuraavalla vuosisadalla käynnistynytteollistuminen.Oma lukunsa on 1900-luvun jälkipuolenautoistuminen ja lyijyä sisältänytbensiini.”Silloin saastelukemat hyppäsivät satakertaisiksi.Haitallisesta bensasta luopuminenkinnäkyi nopeasti: nyt lyijynmäärä on samalla tasolla kuin vuosisatasitten. Kun 1970-luvulla lopetettiin myösjätevesien laskeminen järveen, se on taashyvässä kunnossa. Uinti- ja kalastuskelpoinenvirkistyskohde.”Päivi IkonenKeisariAugustuksenmahtavavaltakuntaulotti vaikutuksensapohjanperukoilleasti.ScanstockphotoScanstockphotoMateriaalejaarktisiin olosuhteisiinSuomalais-venäläisessä tutkimushankkeessakehitetään erityisestiarktisiin olosuhteisiin sopivia materiaalejaja niiden kaupallisia sovelluksia.Projektin käynnistivätLappeenrannan teknillinen yliopistoja pietarilainen materiaalialantutkimuslaitos Crism Prometey,mutta siihen haetaan muitakinkumppaneita.Hyytävät olot vaativat materiaaliltaerityisominaisuuksia.Tutkimuksissa vertaillaan muunmuassa materiaalien erilaisia valmistusmenetelmiäja selvitetäänsitä, kuinka materiaaleja voidaanliittää toisiinsa.Arktisilla alueilla käytettäviltämateriaaleilta vaaditaan paljon.Esimerkiksi laivojen ja öljy- jamaakaasuputkistojen on kestettäväjopa –60 asteen lämpötilaa.Materiaalien täytyy myös toimiakylmissä olosuhteissa niin, ettätuotanto on sekä turvallista ettätaloudellista.28 KEMIA 7/2010

NanoputketlaatupinnoitteiksiAjan myötä kultaisia hiukkasia opittaneenkäyttämään ympäristöä säästävinäkatalyytteinä.Kuvat: ScanstockphotoAalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksessaon onnistuttu parantamaan hiilinanoputkienkasvatusprosessia ja jälkikäsittelymenetelmiä.Aallon, Canatu Oy:n ja Teksasin yliopistonyhdessä kehittämillä menetelmillävoidaan kontrolloida nanoputkiinperustuvien läpinäkyvien johteiden suorituskykyä.Tutkijat keksivät myös tapoja,joilla putkia voidaan siirtää erilaistenmateriaalien pinnoitteiksi. Pinnoitteillaon runsaasti käyttöä elektroniikkateollisuudessa.Tulosten pohjana on Aalto-yliopistossakehitetty kaasuvirtauksessa toimivananoputkien kasvatusmenetelmä.”Aerosolipohjainen kasvattaminenmahdollistaa putkien yhdistämisen optisestija sähköisesti tasalaatuisiksi pin-Nanoputkipinnoitteitahyödynnetään esimerkiksikosketusnäyttöpuhelimissa.noitteiksi tavalla, joka on merkittävästiaiempia nopeampi ja hellävaraisempi,koska tavanomaista voimakasta kemiallistapuhdistuskäsittelyä ei tarvita”, sanootutkimusta johtanut professori EskoI. Kauppinen.Kultaisennanokatalyytinarvoitus aukeaaHapetusreaktioita katalysoivien kultananopartikkelienmysteeri on osittainratkaistu. Kulta voi katalysoidareaktion hapetuttuaan ensin itse, paljastaaJyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksenNSC:n tutkimus.Uudet tiedot kullan ja hapen vuorovaikutuksestahuoneenlämmössäja ilmakehän paineessa auttavatvihdoin ymmärtämään katalyyttistenkultahiukkasten toimintamekanismeja.NSC:n simulaatiot osoittavat, ettäkultananohiukkasen reunalle syntyyketjumainen kultaoksidifaasi. Mekanisminennustetaan hallitsevan normaaleissaolosuhteissa, jotka vastaavatyhden ilmakehän painetta ja huoneenlämpötilaa.”Asialla on merkitystä, jos halutaansuunnitella hapetuskatalyyttejä,jotka pystyvät käyttämään ympäröivänilmakehän happea reaktion aikana”,sanoo akatemiatutkija KaroliinaHonkala. Matalissa lämpötiloissatoimivat katalyytit ovat tärkeitäenergiatehokkuuden kannalta.Jyväskyläläistutkimuksen kohteenaolivat 10–20 atomista koostuvatkultahiukkaset, jotka ovat hopeanpäälle kasvatetulla magnesiumoksidifilmillä.Tällaisia rakenteita voidaanvalmistaa kokeellisesti.Elektronin spin mitattiinKohti kvanttitietokonettaTutkijat ovat onnistuneet mittaamaan tarkastiyksittäisen elektronin magneettisentilan eli spinin. Ilmaisimen keksiminenyhden elektronin magneetille on uusi askelmatkalla kohti piipohjaista kvanttitietokonetta.Klassisen tietokoneen bitin 0 tai 1kvanttimekaaninen vastine on kubitti.Elektronin spin on kubitiksi ihanteellinenkandidaatti, koska sillä on tasan kaksiriippumatonta tilaa. Kubitti voi kuitenkinolla tiloissa 0 ja 1 samanaikaisesti,mikä tekee siitä paljon yleisemmän työkalun.Tietokoneissa ja muissa mikroelektroniikanlaitteissa tavoitellaan yhä edullisempia,tehokkaampia ja vähemmänsähköä syöviä transistoreja. Kehitys onpienentänyt transistorien kokoa niin, ettäkutistamisen raja on jo tulossa vastaan.Vastauksen ongelmaan voi ehkä jo lähitulevaisuudessatarjota kvanttitietokone.Aalto-yliopiston ja kahden australialaisyliopistontutkijoiden tutkimustuloksetjulkaistiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä.Kehitys kohti kvanttitietokonettaon vielälapsenkengissä, muttavauhti kiihtyy pikkuhiljaa.7/2010KEMIA29

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKannot säilöväthiilen, typen ja fosforinHakkuun jäljiltä metsään jäävätkannot toimivat vuosikymmeniäoivallisina hiilisäiliöinä. Lisäksikannot nielevät uumeniinsa typpeäja fosforia, osoittaa Metsäntutkimuslaitoksentutkimus.Jos kannot sen sijaan korjataanpois energialähteeksi, hiilivarastotmenetetään, ja riskitypen ja fosforin huuhtoutumisestaympäristöön kasvaa.Männyn ja kuusen kantojenimemästä hiilestä oli 40 vuottahakkuun jälkeen yhä tallessa22 prosenttia. Koivujenkin kannoissaoli jäljellä kymmenesosaalkuperäisestä hiilimäärästä.Typen ja fosforin määrä lisääntyikannoissa tasaisesti.Männyn kannot olivat 40 vuodessakaksinkertaistaneet jakuusen kannot lähes kolminkertaistaneettyppivarastonsa. Fosforiakannoista löytyi tuplasti alkuperäistäenemmän.Kantojen varastoja kasvattavatlahottajasienet, jotka kuljettavatravinteita maaperästä.Puuta hajottavat bakteerit taassitovat typpeä ilmakehästä.Tutkimuksessa seurattiin kantojenlahoamista Etelä-Suomenmetsissä heti hakkuun jälkeensekä 5, 10, 20, 30 ja 40 vuodenkuluttua.Kuvat: ScanstockphotoMetsään jätetyt kannothoitavat tärkeää tehtävää.Hemoglobiinitestipelkkää paperiaVTT on painanut hemoglobiinitestinpaperille. Bioaktiivinenpaperi kertoo nopeasti, onkonäytteessä hemoglobiinia vai ei.VTT:ssä kehitetyllä painomenetelmälläsyntyy muitakin helppokäyttöisiälääketieteellisiä jaympäristötestejä.Bioaktiiviseen paperiin painetutvasta-aineet reagoivat paperilletiputettavaan näytenesteeseen.Testin tuloksen voi lukeapaperilta esimerkiksi viivana,jonka näkyy tai jää näkymättä,kuten nykyisissä raskaustesteissä.Testiin voi painaa myös käyttöohjeentai opastavan kuvan.Testi muokkautuu eri tarkoituksiin,kun tunnistava vastaainevaihdetaan toiseen. Testauksenkohteena voivat siten ollamonenlaiset nesteet ja veteenliuotettavat aineet.Testin valmistukseen sopiinormaali painolaitteisto. Biomolekyylitvaativat kuitenkintavallisia painovärejä tarkempaakäsittelyä ja varastointia.Uuden teknologian avullavoidaan myös tuottaa lisäominaisuuksiapakkauksiin ja etiketteihin.Lisäksi se helpottaatuotteen aitouden varmistamistaja estää väärennöksiä.Biomolekyylejävoidaan nyt painaapaperille kuinmitä tahansa painoväriä.Herkkiämolekyylejä onkuitenkin kohdeltavahellävaroin.Uusista molekyyleistälupaavimpiatestataanseuraavaksilaajemmissahoitokokeissa.Syövän kimppuundna:ta vaurioittamattaHelsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uudenlaisiamolekyylejä, joista toivotaan aiempaa tehokkaampaa jaturvallisempaa apua syövänhoitoon.Professori Marikki Laihon tutkimusryhmän tunnistamatlääkeaihioiksi soveltuvat molekyylit käynnistävätp53-nimisen kasvurajoitegeenin toiminnan. Geeni suojaasoluja ja estää niitä muuttumasta pahanlaatuisiksi.Suurin osa uutuusmolekyyleistä ei aiheuta soluissadna-vauriota, kuten monet syöpähoidot. Tutkimuksessapaljastuikin, että uusilla aihioilla on erilaiset toimintamekanismitkuin nykylääkkeillä, vaikka niistäkin monetvaikuttavat samaan p53-geeniin.Uudet lääkeainekandidaatit löytyivät 40 000 pienmolekyyliyhdisteenjoukosta, jonka helsinkiläiset yhteensäseuloivat. Aihiot estivät jo alhaisina pitoisuuksina useidenerityyppisten syöpien soluja kasvamasta. Kaksi erityisenlupaavaa yhdistettä hidasti aggressiivisen PELlymfoomankasvua hiirillä.30 KEMIA 7/2010

TutkijatmetsästävätmusiikkigeenejäKuvat: ScanstockphotoPelletinpolton päästötkymmenesosaanSuomessa kehitetty uusi pellettien kaasutuspolttotekniikkavähentää poltonhiukkaspäästöjä nykytekniikoihin verrattuna90 prosenttia eli viiteen milligrammaankuutiometrissä. Häkäpäästötputoavat lähes nollaan.Itä-Suomen yliopiston pienhiukkasjaaerosolitekniikan laboratorion mittauksetosoittavat, että tekniikalla päästäänsamaan päästötasoon kuin lämmitysöljyäkäyttämällä. Tulokset esiteltiinHelsingissä syksyllä järjestyssä kansainvälisessäaerosolikonferenssissa.Biomassan energiakäytönlisääntymisen myötäSuomeen arvioidaan tänävuonna tulevan noin 25 000uutta pellettilämmitteistäpienkohdetta.Pyro-Maniksi ristitty poltin muuttaakiinteän polttoaineen kaasumaiseksitarkoitusta varten suunnitellussakaasutusreaktorissa. Kaasu sekoitetaanpolttoilman kanssa ja johdetaan poltettavaksilaitteen polttopäähän. Prosessistaylijäänyt tuhka putoaa reaktorinalapuoliseen tuhkasäiliöön, josta se onhelposti poistettavissa.Polttoaineeksi soveltuvat myös esimerkiksipienipalainen puuhake ja kokopuinenpelletti.Musikaalisuuden biologista perustaa etsitäänmodernein molekyyligeneettisinmenetelmin. Niiden avulla voidaan tunnistaaperinnöllisiin ominaisuuksiin liittyviätekijöitä ilman aiempaa biokemiallistatietoa.Monitieteisessä tutkimuksessa kartoitetaanerityisesti musikaalisuuteen liittyviäperimän muutoksia sekä perimän jamusiikkikasvatuksen yhteisvaikutuksia.”Aiemmat tuloksemme vahvistavat,että musikaalisuus on periytyvä, monitekijäinenominaisuus”, kertoo hankettajohtava dosentti Irma Järvelä Helsinginyliopiston lääketieteellisen genetiikanosastosta. ”Musiikillinen luovuus liittyysamoihin geeneihin, jotkavaikuttavat sosiaalis-emotionaaliseenviestintään.”Tutkimukselta odotetaanvastauksia muun muassasiihen, onko musiikillaja kielelläyhteisiäjuuria.Hanke saiSuomenAkatemialtalähesmiljoonan euronrahoituksen.Akatemia rahoittaabiotieteiden jaympäristön uusiatutkimusprojektejayhteensä 31 miljoonallasekä luonnontieteidenja tekniikan hankkeita49 miljoonalla eurolla.Suomen nurmetbiokaasuksi?Olisiko taloudellisesti kannattavaa jalostaanurmesta biometaania ja käyttää seliikennepolttoaineena? Sitä selvitetäänMTT:n käynnistämässä tutkimushankkeessa.Hanketta vetävän tutkijan Teija Paavolanmukaan nurmibiomassan energiapotentiaalibiokaasutuotannossa olisihuomattava. Suomi pääsisi vuoden 2020tavoitteeseensa tuottaa 20 prosenttia lii-Biotankkaukselle on montavaihtoehtoa, kuten esimerkiksinurmi ja rypsi.kennepolttoaineesta uusiutuvista raakaaineesta,jos pelloista 6 prosenttia pantaisiinbionurmelle.Bionurmi-projektissa tutkitaan, voisikoHämeeseen, Uudellemaalle ja Kaakkois-Suomeenperustaa nurmea hyödyntäviäpaikallisia biokaasulaitoksia.Samalla lasketaan toiminnan taloudellisetvaikutukset sekä maatilojen ettäkansantalouden näkökulmasta. LisäksiGeeneistä se lähtee,mutta vastaharjoitus tekeemestarin.kartoitetaan laitosten vaikutukset ympäristöön.Tutkijoiden mielestä nurmentuotannonlaajentaminen vähentäisi yksipuolisenviljanviljelyn haittoja.Biokaasuprosessissa syntyy merkittäviämääriä ravinteikasta käsittelyjäännöstä,josta voidaan valmistaa lannoitetta jasiten vähentää riippuvuutta väkilannoitteista.7/2010KEMIA31

Kuivunut kosteusvauriovoi yllättää ikävästiJopa 40 prosenttia rakennusten vanhoista kosteusvaurioistasaattaa väärän analyysimenetelmän vuoksi jäädä huomaamattaja siten myös korjaamatta. Oikean työkalun puute johtaa suuriinkansantaloudellisiin ja inhimillisiin menetyksiin.Unelmakoti saattaa muuttua painajaistenpesäksi, jos rakenteisssa muhiipiiloon jäänyt homevaurio.Bengt Wessén jaSalla Tuulos-TikkaHallitsematon kosteus on monien rakennuksissaesiintyvien ongelmien perussyy.Kosteus voi käynnistää erilaisiakemiallisia reaktioita joko itse rakennusmateriaalissatai kahden tai useammanmateriaalin rajapinnalla. Lisäksikosteus voi toimia lähtölaukauksenabakteerien, homeen ja lahottajasientenlisääntymiselle.Tukholman uusin kaupunginosaHammarby Sjöstad on moderni esimerkkisiitä, kuinka jonkin asian meneminenpieleen rakennusvaiheessajohtaa laajaan homeongelmaan jopa joennen asukkaiden muuttoa taloon.Rakenteiden kosteuden vaarallisuustunnustetaan jo yleisesti, ja kosteusmyös pyritään poistamaan ja kosteusvahingotkorjaamaan. Markkinoilla onkinsuuri määrä toimijoita, jotka kilpailevatalan toimeksiannoista.Jos palveluntarjoaja on tehnyt hyväätyötä eli saanut rakennusmateriaalienkosteuden tasolle, jolla mikrobiologistakasvua tai kemiallisia reaktioita eiesiinny, kaiken oletetaan olevan hyvin:kun kosteus on poissa, myös mahdollisetongelmat ovat kadonneet. Asiaunohdetaan tai ainakin toivotaan, etteimitään peruuttamatonta ole tapahtunut.Useimmat home- ja bakteerilajit kuolevatkinkuivissa olosuhteissa vuodessatai kahdessa.Pulmat eivät silti välttämättä ole ohi,sillä kuivattuihin tai desinfioituihin rakenteisiinon saattanut jäädä jäljellekuolleita mikrobeja ja homekasvustoja.Biomassa mitattavakokonaanKuollut materiaali ei kuitenkaan paljastuperinteisin maljaviljelymenetelmin,joita yleisesti käytetään kosteusvauriosaneeraustenseurannan analyysitekniikkana.Siksi on syntynyt käsitys,että rakenteita kuivattaessa tai desinfioitaessakaikki homeet ja bakteerit katoavat.Valitettavasti käsitys on täysin virheellinen.Kosteuden vaikutuksestakasvanut biomassa ei haihdu savunailmaan. Se myös löytyisi kuivastakinrakenteesta, kun käytettäisiin oikeaaanalyysimenetelmää eli kokonaisbiomassanmittausta. Siinä näyte värjätäänakridiinioranssilla, ja värjäytyneetsienisolut ja bakteerit lasketaan fluoresenssimikroskoopinavulla.Piiloon jäänyt biomassa säilyy vaurioituneessamateriaalissa ja voi toimiamyrkyllisten päästöjen lähteenä vieläkymmeniä vuosia. Vaikka tulehdustenaiheuttamiseen tarvitaan eläviä mikrobejatai viruksia, allergiaa voivat aiheuttaamyös kuolleet organismit.Ruotsalaisen Eurofins Pegasuslabinvuosittain tekemät 10 000 sisäilmaanalyysiäovat muodostaneet laajantietokannan rakennusten kosteushistoriastaja siihen liittyvistä terveysvalituksista.Tietopankki osoittaa, että ylivuosikymmenenkin takaiset kosteusvauriotsaattavat heikentää sisäilmanlaatua.Ruotsin Folkhälsoinstitutin vuonna1996 järjestämässä pohjoismaisessakongressissa todettiin yksimielisesti,että vanhoista, kuivatuistakin kosteusvahingoistavoi seurata ihmisille terveyshaittoja,minkä vuoksi kosteusvaurioitunutmateriaali on saneerattava.Tieto ei valitettavasti ole onnistunuttavoittamaan suurta yleisöä sen paremminRuotsissa kuin Suomessakaan, eikäsiitä ole tullut yleisesti hyväksyttyätoimintatapaa.FT Bengt Wessén on Eurofins EnvironmentSweden AB:n Pegasuslabin mikrobiologianasiantuntija ja FL Salla Tuulos-Tikka Eurofins Scientific Finland Oy:nEnvironment-yksikön johtaja.SallaTuulosTikka@eurofins.fi32 KEMIA 7/2010

Biomassamittaus paljastiruotsalaistalojen vauriotRuotsalainen Eurofins Pegasuslab tutkinoin 420 ongelmataloa eri puolillamaata Tukholmasta Göteborgiin jaLuulajasta Malmöhön. Talojen asukkaatolivat valittaneet muun muassahajuhaittoja, ilman kuivuutta, epänormaaliaväsymystä ja limakarvojen ärsytystä.Taloista otettiin lähes 900 materiaalinäytettä,joista tutkittiin kosteus,haju, elävät mikrobit perinteisellä viljelymenetelmälläsekä kokonaisbiomassa.270 talosta paljastui olemassaolevakosteusongelma, jonka lähde saatiinselville kosteusmittausten avulla.Lopuista 150 talosta kosteusvauriooli sen sijaan jo kuivunut, eikä ongelmienlähdettä pystytty löytämäänsen paremmin kosteusmittauksin kuinviljelymenetelmälläkään. Vaurioita eivoitu selvittää myöskään materiaalienhajua arvioimalla, sillä ainoastaan 21talon materiaalinäytteistä todettiin tyypillinenhomeen haju.Pegasuslabin käyttämällä kokonaisbiomassamenetelmälläkyettiin kuitenkinhelposti osoittamaan, mitkämateriaalinäytteet olivat homeiden jabakteerien vahingoittamia. Tulos antoikiinteistönomistajille hyvän lähtökohdanonnistuneeseen kosteusvauriosaneeraukseen.7/2010KEMIA33

Kännykkä varoittaaSiitepölyä tulossa!Hälytys kiirii suoraan allergikon puhelimeen, kun koivu, pähkinä tai pujoon tuprauttamassa ilmoille siitepölylastinsa.Tiina Saario-KuikkoPiip-piip.Siinä singahti perille tekstiviesti, jokakertoo ilman siitepölypitoisuuden ponnahtavanpian ylöspäin.Vaikkei asia sinänsä allergiasta kärsiväävarmasti ilahdutakaan, hän on taatustityytyväinen ennakkoilmoitukseen,jonka ansiosta tulevaan voi varautua jaottaa ajoissa tarpeellisen määrän sopivaalääkitystä.Kansallisessa EnviTori-hankkeessakehitetyn siitepölyvaroituspalvelun tarkoituksenaon parantaa juuri allergikoidenja astmaatikoiden elämänlaatua. Kunhälytys tulee etukäteen, myös oireita onhelpompi ehkäistä. Palvelun käyttäjä saaautomaattisesti järjestelmältä viestin aina,kun siitepölytilanteen ennustetaanmuuttuvan pahemmaksi.”Erilaista ympäristötietoa on saatavillamonista lähteistä, mikä vaatii kuluttajaltaaktiivisuutta oikean tiedon löytämiseksi.Siitepölypalvelu on esimerkkiuudesta toimintatavasta, jossa oleellinenviesti välitetään sitä tarvitsevalle oikeaanaikaan ilman, että sitä tarvitsee itseetsiä”, kertoo VTT:n erikoistutkija VilleKotovirta.Runsas informaatiomäärä eivälttämättä ole hyödynnettävissäuusissasovelluksissa.VTT ratkaisiongelmansuunnittelemallauuden rajapinnan,jonka avullatutkijoiden rekisteröimäsiitepölytietoonmahdollistasiirtää varoituspalveluun.Palvelun puolestaan kehitti MedixineOy, joka kokeili Terveyskeskus.fi-nettiportaalinosaksi rakennettua ohjelmaakuluneina keväänä ja kesänä. Kokeiluunosallistuneista peräti 93 prosenttia kiittipalvelua hyödylliseksi ja 62 prosenttiasanoi, että se vaikutti suoraan heidän allergiansahoitoon.”Pilottikäyttäjien palaute oli niin positiivista,että palvelu tuodaan kaupalliseentuotantoon jo ensi keväänä”, lupaa Medixinentoimitusjohtaja Tapio Jokinen.Hänen mukaansa varoituspalvelu onhyvä esimerkki ympäristö- ja terveystiedonyhdistävistä ratkaisuista, joita yhtiöon jo vuosia kehittänyt sekä kotimaan ettäBritannian markkinoille.Ympäristöhavainnot nettiinEnviTorissa on syntynyt myös ympäristönhavainnointipalvelu, jonka avulla kukatahansa voi ilmoittaa kännykällä huomionsaesimerkiksi ilmanlaadusta, vedenlämpötilasta tai leväesiintymistä.Ohjelman käyttäjät jakavat omat tietonsakaikkien saataville ja hyötyvät itsemuiden tekemistä havainnoista. Tiedotsaa näkyviin karttapohjalla internetissä,ja ympäristön tilaa koskevat hälytysviestitvoi tilata myös kännykkäänsä.”Ihmiset havainnoivat herkästiasioita ympäristöstään. Palvelullahaluamme kannustaaheitä toimittamaan havaintojaankaikkien saatavillesekä tutkimuksen ettätoisten ihmisten hyödynnettäväksi”,sanoo tutkija RenneTergujeff VTT:stä.Tergujeff kertoo kännykkäsovelluksentoimivan useissa tavanomaisissa puhelimissa,vaikka ei toki kaikissa. Asia selviäänettisivulta tai kokeilemalla.”Palveluun kertyvien yksittäisten havaintojenluotettavuutta on jokaisen itsearvioitava. Mietimme myös menetelmiämahdollisten virhehavaintojen tunnistamiseen.”EnviTori-projektissa kehitettiin myöskonseptia ympäristötiedon markkinapaikaksi.Sen avulla on tarkoitus luoda sekäuutta liiketoimintaa että toimintamalliaympäristötiedon hallintaan ja jakamiseen.Kun ympäristötietoa jaetaan tehokkaammin,myös ympäristöä säästävienpäätösten tekeminen on helpompaa.Hiljattain päättynyt hanke oli osa TivitOy:n eli tieto- ja viestintäteollisuudenstrategisen huippuosaamisen keskittymänFlexible Services -tutkimusohjelmaa.Kirjoittaja työskenteleetiedottajana VTT:ssä.tiina.saario-kuikko@vtt.fiSuoraan tänne!Tiedon siitepölyuhastatai kiinnostavastaympäristöhavainnostasaa nyt reaaliajassaomaan puhelimeensa.Scanstockphoto34KEMIA 7/2010

ILMOITUSHiilijalanjälki pienemmäksikunnostetuilla tynnyreilläKunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähintään kaksi japarhaimmillaan yli kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttöisen tynnyrin. Tämä käy ilmi tuoreestaelinkaaritutkimuksesta, jossa Euroopan johtaviin ympäristöntutkimusyhtiöihin kuuluva Tauwvertasi uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin hiilidioksidipäästöjä.Nykyään Euroopassa käytetään vuosittainnoin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljensuuruudella on siis erittäin iso merkitys.Osa tynnyreistä päätyy edelleenkin romuliikkeidenkautta vastoin lainsäätäjän tarkoitustapuhdistamattomina murskaukseenja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyritpäätyvät hallitsemattomina riskeinäihmisille ja ympäristölle uudelleenprosessointiin.Tuore tutkimus tukee uudelleenkäytettävänja kertakäyttöisen tynnyrin aiemmintehtyä elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissaja Japanissa. Aiemman tutkimuksenmukaan uudelleenkäytettävientynnyreiden kokonaisenergiavaatimus onEuroopassa keskimäärin 63 % pienempikuin kertakäyttöisillä. Myös kiinteää jätettäsyntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessänoin kolme–neljä kertaa vähemmän.Onni Forsell Oy:n asiakkaat voivat ollavarmoja siitä, että tynnyrit aina puhdistetaanja useimmiten myös kunnostetaanuudelleen käyttöön. Parhaimmillaan tynnyrikiertää teollisuudessa 5–6 kertaa.Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätääntalteen ja toimitetaan asianmukaiseenkäsittelyyn. Meillä on jo vuodesta1999 ollut Suomessa alan ainoat ympäristö-ja laatusertifikaatit.Onni Forsell Oy on mukana kehittämässäalan toimintaa myös eurooppalaisissajärjestöissä. Olemme ainoana suomalaisenamukana eurooppalaisten tynnyri-ja konttipesuloiden kattojärjestössäSERREDissä. Asiakkaillamme on aina alanparas tieto ja palvelu saatavilla.Voit pyytää lisätietoa tutkimustuloksistaallekirjoittaneelta. Onni Forsell Oy:n yhteistyökumppaninavoit olla varma ekotaseesivahvistumisesta.YhteistyöterveisinOnni Forsell OyJouko ForselltoimitusjohtajaOnni Forsell OyJussilantie 5, 05200 RajamäkiPuh. (09) 2766 980www.onniforsell.fiTYNNYRIEN KÄSITTELYLAITOSPALVELUKSESSANNE.

Jäteon huomisenmateriaalilähdeKoko nykyinen teknologiammeon kehitetty helposti saatavien,suhteellisen halpojen raakaaineidenvaraan. Monista teollisuudenkäyttämistä keskeisistämateriaaleista on kuitenkin jopulaa, ja puutelista pitenee kokoajan. Tulevaisuuden raaka-ainelähteenäovatkin jätteet.joka ei kykene pitämään maaperänsä rikkauksiaomassa hallinnassaan.Clarkin mukaan kriisilistalle voivatpäätyä hyvin yleisetkin aineet.”Kukapa pitäisi fosforia ja kaliumiaharvinaisina? Helposti hyödynnettävätfosforiesiintymät ovat kuitenkin käymässävähiin, mikä huolettaa suurestialan kaivosteollisuutta.”Kalium taas on maataloudelle välttämätönaine, jonka puutteesta kärsivät joesimerkiksi Brasilian maanviljelijät. KunKiina samaan aikaan tavoittelee kanadalaistamaailman suurinta kaliumyhtiötä,kaivosoikeuksien hallinnasta saattaatulla avaintekijä tavallistenkin aineidenyleisessä saatavuudessa, Clark sanoo.Päätuotteena jäteMerkittävä osa materiaaleista joudutaantulevaisuudessa joka tapauksessa ottamaantalteen jätteestä. Kantona kaskessaon, että vain harvasta aineesta tiedetään,Jari KoponenTeollisuuden tarvitsemat luonnonvarathupenevat hyvää vauhtia. Kyse ei olepelkästään materiaalien määrästä vaanmyös hyödynnettävyydestä.”Esimerkiksi metallien ja mineraaliensaatavuutta ei voida arvioida pelkästäänsen perusteella, mikä niiden keskimääräinenpitoisuusprosentti maankuoressaon. Asiaan vaikuttaa myös se, missäesiintymät sijaitsevat, kuinka helpostiniitä voidaan hyödyntää ja kuka omistaakaivosoikeudet”, muistuttaa vihreän kemiansanansaattajana tunnettu professoriJames H. Clark brittiläisestä Yorkinyliopistosta.Materiaalien kysyntää lisäävät jatkuvastikiihtyvä tuotanto ja uudet teknologiat.Jokainen uusi hybridiauto sisältääkaksi kiloa harvinaisia maametalleja, jotkajo nyt ovat niukkuuslistan kärjessä.Asiaa mutkistaa geopolitiikka. Yli 90prosenttia nykyteknologioille välttämättömistäharvinaisten maametallien varannoistaon Kiinan hallussa. Kun poliittinenpeli varannoista kovenee, sopii vaintoivoa, ettei Suomi olisi se sinisilmäinen,Marjo Aaltomaa/Suomen AkatemiaKemistien on pikaisesti ryhdyttäväkehittämään käyttökohteita kaikellejätteelle, sillä neitseelliset materiaalithupenevat hurjaa vauhtia, sanooprofessori James H. Clark.36 KEMIA 7/2010

Vihreiksi mielletyt teknologiat saattavat niellä suuria määriä uusiutumattomia materiaaleja. Jokainen uusihybridiauto sisältää kaksi kiloa harvinaisia maametalleja, jotka jo nyt ovat niukkuuslistan kärjessä.Scanstockphotopaljonko sitä on käytetty, missä sitä onja kuinka hyvin ainetta kyetään jätteestäeristämään.Edelläkävijät etsivät silti materiaalejauudenlaisista lähteistä jo nyt. Hollannissaavataan ensi vuonna vanha, peitettykaatopaikka, jota ryhdytään käyttämäänraaka-ainevarastona.”Näin on toimittava jatkossa yhä enenevässämäärin”, korostaa Clark, jokapuhui aiheesta Suomen Akatemian kestäväätuotantoa ja tuotteita tutkineenKetju-ohjelman loppuseminaarissa.Yksi ongelma on, että monella alallasyntyy ei-toivottuja sivuvirtoja enemmänkuin varsinaista tuotetta. Esimerkiksiterästeollisuuden päätuote on oikeastaanjäte, sillä sen prosesseissa syntyyenemmän hiilidioksidia kuin terästä.KOMMENTTIValinnan paikkaIhmiskunta on valinnan edessä. Voimme jatkaa nykyistätapaamme käyttää luontoa roskatynnyrinä ja syytää sinnejätteemme. Voimme myös ottaa oppia luonnon prosesseistaja jäljitellä niitä kestävässä tuotannossa.Jätettä tuottavat kaikki. On käsittämätöntä, kuinka vaikeaasia meille suomalaisille on esimerkiksi mukana kuljetettavakauppakassi. Muovipussi säilyy luonnossa 400 vuotta,mutta kassien virta kaupoista jatkuu vuosikymmenestätoiseen.Ongelman ratkaisu edellyttää asennemuutosta poliitikoilta,teollisuudelta ja tavallisilta kuluttajilta. Vähäpäästöisiin,kestäviin toimintatapoihin siirtyminen on kaikkien etu. Oletusluonnon rajattomasta kantokyvystä joutaa historian roskakoriin.Jari Koponen7/2010KEMIA37

SuomalaistashokkihoitoaEnergia- ja ympäristöalan strategisenhuippuosaamiskeskuksen (shok) veturiCleen Oy valmisteli taannoin laajan,jätteiden hyödyntämiseen keskittyvänREMA-tutkimusohjelman.”Mukaan saatiin merkittävä määräsuuria teollisuusyrityksiä ja tutkimuslaitoksia,jotka sitoutuivat viisivuotiseen,noin 25–30 miljoonan euronohjelmaan. Tarkoitus oli tutkia materiaalitehokkuuttaerityisesti vesi-intensiivisissäprosesseissa sekä sitä, kuinkayritykset voisivat käyttää toistensajätteitä omina raaka-aineinaan”, kertooCleenin teknologiajohtaja JattaJussila-Suokas.Hankkeelle ei kuitenkaan saatuTekesin rahoitusta. Siitä irrotettiin siksivain osa perinteiseksi tutkimuslaitosprojektiksi,jossa tarkastellaan jätejakeidenarvoketjuja.”Salkussamme on nyt selvä aukko.Mukana tulisi olla myös veteen, materiaaleihinja jätteisiin sekä biomassaanja bioenergiaan liittyvät hankkeet. Toivottavastisuunnitellun laajemman jätehankkeenkonsortio saadaan pidetyksikasassa ja erittäin ajankohtainen hanketoteutettua”, toivoo yhtiön toimitusjohtajaTommy Jacobson.Shokit ovat yritysten ja tutkimusyhteisöjenomistamia osakeyhtiöitä.Jäteasiat on keskitetty vuonna 2008 perustettuunCleen Oy:hyn, jonka visionmukaan energia- ja ympäristöteollisuusovat vuonna 2050 Suomen johtavateollisuusala. Cleenillä on käynnissäkolme tutkimusohjelmaa ja valmisteillamuutama muu.LuonnonvaraluokitusKriittinenNiukentuvaRunsasAlkuaineet hupenevatJopa 51 alkuainetta voidaan jo määritelläteollisuuden kannalta kriittisiksi.Lukuun päätyi viimevuotisessakartoituksessaan eurooppalainen materiaalitutkimuksenkeskittymä M2i.Kriittisiksi luokitellaan alkuaineet,joiden saatavuuteen liittyvä riski onkorkea ja samalla aineen merkitystuotannossa suuri. Niukkenevilla alkuaineillamolemmat tekijät ovatkohtalaisia ja runsailla pieniä.Vaikka maapallon alkuainevarannoistaon olemassa perusteellisia selvityksiä,vain harvoista aineista tiedetääntarkkaan, kuinka paljon niitäon jo käytössä ja mikä osuus niistäkierrätetään tai on kierrätettävissä.Oheisen kuvion arviot perustuvatYK:n ympäristöohjelman tietoihinkuluvalta vuodelta.Arviot käytössä olevasta määrästä> 4 kpl2–4 kpl1 kpl0 kplAlkuaineiden saatavuusarviointikaanei ole yksiselitteistä. EsimerkiksiEU:n komission tänä vuonnateettämässä selvityksessä aineistakatsotaan kriittisiksi 34. Luokitustavoivat nopeastikin muuttaa kasvavatuotanto tai uudet teknologiat. Materiaalienkierrätys on joka tapauksessavasta alkutekijöissään.YK:n ympäristöohjelman edustaja,Yalen yliopiston professori ThomasGraedel osuu asian ytimeen todetessaan:”Matkapuhelimet ja tietokoneetsisältävät jopa 40:tä eri alkuainetta,joiden määrä vaihtelee milligrammoistagrammoihin. Laitteidensuunnittelussa ei kuitenkaan ole uhrattuajatustakaan sille, miten aineitavoitaisiin kierrättää.”Jätteiden uusiokäyttö ei siis riitä,vaan tärkeää on minimoida syntyvänjätteen määrä tehostamalla valmistusprosesseja.Päämäärään on pyrittävä muun muassalainsäädännön avulla. Clark pitää Reachasetustahyvänä alkuna, mutta muitakintoimia tarvitaan. Myös yritysten on tehtäväaktiivista yhteistyötä, sillä yhden jätevoi olla toisen raaka-aine.Clark ei tosin usko yritysten löytäväntoisiaan itsekseen, vaan yhteyksiärakentamaan tarvitaan ulkopuolisia toimijoita.Ennen muuta tulee tehostaa jätteisiinliittyvää tutkimusta. Kemian ammattilaisilleprofessori heittää ison haasteen.”On kehitettävä käyttöä myös sellaisillejätteille, joita kukaan ei halua.”Takaisin luontoonMateriaalipulassa ei pidä unohtaa luonnonomia valmisteita ja eliöitä, jotka tarjoavatsuuren joukon valmiita tai jatkojalostettaviaraaka-aineita ja joiden käyttösamalla säästää energiaa. Clark mainitseeesimerkkinä merilevän.”Paitsi ravintoaineena sitä voidaankäyttää metallien rikastamona. Merileväimee itseensä metalleja vaikkapa jätealtaista.”Myös mikä tahansa biomassa tai biojäteon valtava kemikaalivarasto, jonkahyödyntämiseen tarvitaan vain uudenlaisiatekniikoita.”Superkriittistä hiilidioksidiuuttoakäytetään jo vaikkapa kofeiinittomankahvin tuotannossa. Tekniikkaa voidaansoveltaa monien muidenkin molekyylienerottamiseen biomassasta.””Toinen tärkeä tekniikka on mikroaaltojenavulla tapahtuva hydrolyysi eliorgaanisten yhdisteiden hajottaminenveden ja lämmön avulla. Menetelmä onnopea ja toimii matalissa lämpötiloissa.Se on myös jatkuvatoiminen ja skaalattavissateollisuuskäyttöön.”Biojätteestä voidaan valmistaa lukuisiaerilaisia välituotteita, kuten vahoja,öljyjä ja sokereita. Niitä jatkojalostamallasaadaan laaja kirjo lopputuotteita bioliuottimistabiopolttoaineisiin ja lääkeaineistakomposiittimateriaaleihin.Kirjoittaja on kemisti javapaa toimittaja.38 KEMIA 7/2010

Pakkausyhdistys kouluttaaPakkauksetja uusinteknologiaTiistai 30.11.2010Helsingin MessukeskusLiuottimien puhdistusuudelleen käyttöönHärkätie 141621560 OllilaPuh. 02 484 960www.arwina.fiarwina@arwina.fiVaraa paikkasierikoisnumerosta!Kemia-lehden 8/2010 osateemoina:• Innovaatiot• Laboratoriot• MittauksetVaraukset 24. marraskuuta mennessä.Lehti ilmestyy 16. joulukuuta.Varaukset ja lisätietoja:Myyntipäällikkö Sauli Ilolapuh. 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fiKemian vuoden juhlalehti lähestyy!• Ilmestyy 16. joulukuuta Kemia-lehden 8/10 välissä.• Erikoispainos 25 000 kpl.• Jaossa mm. kouluissa ja oppilaitoksissa, kemianvuoden yleisö- ja ammattitapahtumissa,Tieteen päivillä ja Heurekassa.• Ilmoitustilavaraukset 19. marraskuuta mennessä.Lisätietoja: Päätoimittaja Leena Laitinen,puh. 040 577 8850, leena.laitinen@kemia-lehti.fiJatkuvasti kiristyvä kilpailu edellyttää kaikiltapakkausketjun osapuolilta kykyä hyödyntää toiminnassaanniitä mahdollisuuksia, joita uusimmatteknologiat alalle tarjoavat. Se, mikä on tänääntiedettä, on huomenna käytännön tuotekehitystä.Pakkaukset ja uusin teknologia on päivän mittainenkoulutustilaisuus, joka tarjoaa kattavantietopaketin siitä, missä mennään pakkauksiakoskevan tutkimuksen tärkeimmillä alueilla.Tilaisuuden aiheet:Pakkausalan teknologiastrategiatToimitusjohtaja Margareetta Ollila,Pakkaustutkimus-PTR ryNanoteknologian mahdollisuudet pakkausalallaProfessori Jukka Seppälä, Aalto-yliopistoBiomuovitGroup EHS Manager Mats Hägerström,Huhtamäki OyjThe Latest Development of RFIDDirector Jens-Christian Sorensen, DTIRFID-sovellus – Case QvandoHall.pj. Jari Ahde, Qvando OyUudet barrieeriratkaisutProfessori Jurkka Kuusipalo,Tampereen yliopistoAktiiviset ja älykkäät materiaalit ja pakkauksetErikoistutkija Maria Smolander, VTTTarkempi ohjelma www.pakkaus.com taipuh. (09) 684 0340.Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksenjäsenyrityksissä toimivilta 360 euroa, muilta 390euroa. Ilmoittautumiset 24.11.2010 menneessäpuhelimitse (09) 684 0340/Kaisu Vähämäki taisähköpostilla kaisu.vahamaki@pakkaus.com

Pilaantuneet pohjasedimentit hyötykäyttöönSementti sitoo saasteetLappeenrannan teknillisessäyliopistossa on syntymässäuudenlainen ratkaisu Itämerensatama-altaiden siivoamiseen:pohjaan kertyneiden haitallistenaineiden sitominen sementillä.Turvallisiksi käsitellyt maaaineksetvoidaan hyötykäyttäämaarakentamisessa.Anna-Liisa PirhonenLappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikanlaboratoriossa kehitetäänsementtiseosta, joka voitaisiin sekoittaasuoraan merenpohjan pilaantuneeseensedimenttiin eli maa-ainekerrokseen.Stabiloinniksi kutsutussa prosessissasedimenttiin kertyneet haitalliset aineetsidotaan sementtiin ja muutetaan samallasedimentin rakenne sellaiseksi, että myrkyteivät pääse liukenemaan siitä pois.Stabiloituna sedimentti myös kovettuuja muodostaa erittäin kestävän rakenteen.”Tarkoituksena on, että näinstabiloitua, ympäristöllisesti käyttökelpoistasedimenttiä hyödynnetään erilaisissamaarakennuskohteissa niin maallakuin meressäkin”, kertoo LUT Kemianprofessori Heli Sirén.Sementtiseokselle haetaan oikeaakoostumusta selvittämällä, kuinka hait-ta-aineet sitoutuvat eri vaihtoehtoihin, jakartoittamalla erilaisia sideaineita, kutenlentotuhkaa. Näytteet tutkitaan muunmuassa alkuaineanalysaattorilla ja ionikromatografilaitteistollaja pinnan kiderakenneelektronimikroskoopilla.Yhteistyössä Ramboll Finland Oy:nkanssa laboratorio selvittää myös erilaistenfysikaalisten ja kemiallisten olosuhteiden,kuten lämpötilan ja sedimentinorgaanisen aineen, vaikutusta stabiloidunmassan kosteudensietokykyyn ja liukenemisominaisuuksiin.Massojen suunniteltuhyötykäyttö asettaa omat vaatimuksensaaineen lujittumisen ja geoteknisenkantavuuden osalta.Kun sopiva sementti saadaan aikaan,sillä stabiloitu sedimentti voidaan käyt-40 KEMIA 7/2010

Kauniin Itämeren pohjassa muhiisuuria määriä haitallisia aineita.Erityisen pilaantuneita alueitaovat satama-altaat.ScanstockphotoSaastuneenmerensatamaongelmaItämeri on yksi maailman saastuneimmistameristä, jonka satamajarannikkoalueet ovat pahoin likaantuneet.Merenpohjan sedimentteihin elimaa-aineskerrostumiin on rikastunutsuuria pitoisuuksia dioksiineja,pcb-, pah-, tbt- ja pfos-yhdisteitäsekä raskasmetalleja. Kun satamiaja meriväyliä ruopataan, haitallisiaaineita vapautuu takaisin veteen.Pilaantuneet sedimentit ovat viimevuosina nousseet yhä keskeisemmäksiongelmaksi, jolle pitäisilöytää taloudellisesti ja ympäristöllisestihyvä ratkaisu. Meri- tai maaalueellesedimenttejä ja ruoppausmassojaei haitta-aineiden vuoksivoi sellaisinaan läjittää.tää esimerkiksi satamien ja laivaväylienpohjissa sekä satamarakenteissa. Jos satamienrakentamisessa tarvittavista suuristamaa- ja kiviainesmääristä osakinvoidaan korvata stabiloiduilla sedimenteillä,säästetään merkittävästi uusiutumattomiakiviainesluonnonvaroja.Kun merenpohjan muoto ja virtauksetkasaavat raskasmetallit tiettyihin kohtiin,sedimentin stabilointikäsittely on mahdollistatehdä juuri siellä, missä raskasmetallitovat rikastuneet.Pilaantunut merenpohja voidaan periaatteessasuojata myös sementtikuorella,joka jää paikalle pysyvästi.Se on kuitenkin keino, johon turvaaminenvaatii harkintaa.Timo Mikkola”Jos pohja päällystetään sementillä, setarkoittaa, että siltä kohtaa eliöstö kuolee.Elämän elpymiseen meren pohjallakuluu monta vuotta”, Sirén muistuttaa.Pohjaan valettavat kuoret soveltuvatkinhänen mukaansa vain erityistapauksiin.Työkaluja kaikilleItämeren mailleLappeenrannassa selvitetään parhaillaanlaajemminkin erilaisten menetelmien,esimerkiksi massastabiloinnin ja prosessistabiloinninsekä ruoppauksen soveltuvuuttasedimenttien käsittelyyn.LUT Kemian vetämä tutkimuskokonaisuuson osa EU:n rahoittamaa kolmivuotistahanketta, jossa kehitetään jatestataan moderneja ratkaisuja Itämerenpilaantuneiden sedimenttien käsittelyynja hyödyntämiseen erityisesti satamaympäristössä.Samalla on määrä syntyäunionitason yhtenäinen ohjeistus asiasta.Sellaista ei tätä nykyä ole, vaan sedimenttienkäsittelyä säätelevät pelkästäänkansalliset lait.SMOCS-projektissa (Sustainable Managementof Contaminated Sediments inthe Baltic Sea) ovat Suomen lisäksi mukanaRuotsi, Puola, Liettua ja Saksa.LUT Kemialla on aiempaakin kokemustasamantyyppisestä stabiloinnista,jota se nyt tutkii. Vuosina 2006–2008toteutetuissa Suomen ja Venäjän yhteishankkeissarakennettiin teitä, joiden kantavissakerroksissa käytettiin lentotuhkanja sementin seosta.Yhä jatkuvassa seurantatutkimuksessaselvitetään, miten routiminen ja muutilmasto-olosuhteet vaikuttavat teihin. Setiedetään jo, että stabiloitu massakerroskykenee imemään vettä haurastumattatai lohkeilematta.Massastabilointi on kehitetty maallaolevia pehmeitä maakerroksia varten,mutta sitä on kokeiltu myös satama-altaisiinsijoitettujen ruoppaussedimenttienkäsittelyyn.”Satamissa ympäristöllisesti ja ehkämyös taloudellisesti parempi vaihtoehtoon kuitenkin prosessistabilointi, jossaruoppausmassa käsitellään siinä vaiheessa,kun sitä siirretään proomusta altaaseen”,Heli Sirén sanoo.Eri menetelmiä testataan kenttäkokeissa,jotka tehdään Kokkolan, Gävlen,Klaipedan ja Gdynian satamissa. Samallaselvitetään muun muassa erilaistenruoppaustapojen vaikutusta vedensamentuman leviämiseen ja hallintaan.Ympäristönäkökohtien lisäksi tutkitaanmyös kustannukset.LUT Kemian tutkija Jarno Kohonen tutkii stabiloidusta sedimentistä liuenneitaravinteita ionikromatografilla.Kirjoittaja toimii toimittajana LUT:nviestintäyksikössä.anna-liisa.pirhonen@lut.fi7/2010KEMIA41

Etelä-KoreastaBioalan lohikäärmeEtelä-Korea satsaa nytrajusti bioteknologiateollisuuteensa.Maa tähtäämaailman kärkeen erityisestibiologisten lääkkeiden,henkilökohtaisen lääketieteen,terveydenhuollonpalveluiden, uusien lääketieteellisenlaitteiden jadiagnostiikan markkinoilla.Riikka PaasikiviEtelä-Korean hallitus on viime vuosikymmeninätukenut vuoron perään maanauto-, puolijohde-, informaatioteknologia-ja kemianteollisuutta. Se on myösnäkynyt: alat ovat kiivenneet vankastikansainväliselle huipulle.Seuraava isku on odotettavissa bioalalla.Etelä-Korea julkisti neljä vuottasitten Bio Vision 2016 -ohjelmansa,jonka tavoitteena on nostaa maa yhdeksijohtavista bioteknologiaa hyödyntävistätalouksista. Viime vuonna tulevaisuudenkasvualaksi valittiin muun muassa biolääketieteensovellukset.2010-luvusta on koko maailmassa tulossabio- ja lääketeollisuuden sekä lääketieteenlaitteiden ja järjestelmien vuosikymmen.Merkittävä tekijä alan kehittymisenkannalta Koreassa on valtionantelias tukipolitiikka, jonka ansiostamaa houkuttaa myös ulkomaisia toimijoita.Johtavat kansainväliset lääkeyrityksetovat jo aiemmin perustaneet t&k-yksiköitäänniin Koreaan kuin muuallekinAasiaan, jonne niitä vetävät isot markkinatja edulliset tuotanto- ja työvoimakustannukset.Etelä-Korean kotimaisen kehityksenkärjessä ovat suuret monialayritykset,joiden vahvat taseet mahdollistavat yritysostojaja uusia avauksia liiketoiminnassa.Maassa on myös keskisuuria biojalääkealan yrityksiä, joiden toimintapohjautuu itse kehitetyille teknologiaratkaisuille.Kemiallisten kopiolääkkeiden sijallemaassa etsitään aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksiaja nykyistä korkeammanjalostusarvon tuotteita. Lupaavaksisektoriksi ovat osoittautuneet biologisetkopiolääkkeet eli biosimilaarit.Valtavat lähimarkkinatMonialajäteistä Samsung Electronics jaLG ovat sitoutuneet investoimaan valtiolliseenbiosimilaariteollisuuden ke-Ikivanhoihin perinneasuihin sonnustaudutaanenää juhlaseremonioissa. Arkisin 50 miljoonanasukkaan moderni talousmahti kulkee paraatimarssiakohti bioteknologian kärkeä.Scanstockphoto42 KEMIA 7/2010

ElektroniikkajätitlähtivätlääkeapajilleElektroniikkajätti Samsungin tutkimuskeskuksessa uurastavat nyt biolääkkeidenkehittäjät.Etelä-Korean Life Science -teollisuuskäsittää lähes 2 000 yritystä, joista580 on lääkefirmoja ja 600 edustaabioalaa. Bioteollisuus työllistää reilut17 000 henkeä, joista yli puolet tutkimuksessaja kehityksessä.Korean lääkemarkkinan kokovuonna 2008 oli 16,8 miljardia dollaria.Lääketeollisuus kasvaa ylikymmenen prosentin vuosivauhtia,ja kasvun odotetaan kiihtyvän, kunlääkkeiden käyttö kotimarkkinoillakasvaa. Merkittävimpien yritysten,Dong-A Pharman, Hanmi Pharman,Daewoong Pharman ja HandokPharman, yhteinen osuus on 45 prosenttiakotimaisesta tuotannosta.hitysohjelmaan. Siihen sijoittavat myösmaan kehityspankki sekä valtiojohtoinenrahasto, jonka lisäksi Koreaan on perustettumuutama bioalan yritysten kasvuarahoittava yksityinen investointirahasto.Koreassa on runsaasti edistyksellistätutkimus- ja kehityskapasiteettia, jamaan patenttilainsäädäntö on yhdenmu-kainen kansainvälisen käytännön kanssa,joten suuriin odotuksiin on varsinvahvat perusteet. Menestyminen kopiomarkkinoillaluo valmiuksia myös alkuperäislääkkeidenkehittämiselle, jalääketeollisuuden imussa myös diagnostisettuotteet ja terveydenhuollonpalvelujärjestelmät epäilemättä valtaavatoman osansa kansainvälisistä markkinoista.Jatkuvasti kasvavaa tarvetta lääkkeilleja muille terveydenhuollon tuotteilleluo Etelä-Koreassakin väestön vanheneminen.Maan oman terveydenhuoltomarkkinanennustetaan vuonna 2014nousevan 130 miljardiin dollariin.Myös lähimarkkinoilla, varsinkinKiinassa ja Intiassa, on valtavat kasvumahdollisuudet,ja erityisesti biologistenlääkkeiden kulutuksen odotetaankiihtyvän. Aasia on jo nyt biosimilaariensuurin markkina-alue.Kirjoittaja on terveyden bioalan ohjelmajohtaja,joka vieraili Etelä-Koreassatoukokuussa.riikka.paasikivi@culminatum.fiRiikka PaasikiviVäistämätön suuntaus lääketeollisuudessakulkee pois kemiallisista lääkkeistäkohti biologisia valmisteita. Biologistenjättimenekkilääkkeiden eli blockbustereidenpatenttien umpeutuminen taaskiihdyttää niiden kopioiden eli biosimilaarienkehittämistä.Etelä-Koreassa biolääkemarkkinoilleovat tulossa ryminällä elektroniikan jättiläiset.Samsungin nimi näkyy korealaisessakatukuvassa paitsi kodin elektroniikanja puhelimien valmistajana myös vakuutus-,muoti- ja huvipuistobisneksessä.Kun biosimilaarien hyväksymismenettelytuli maassa voimaan kesällä 2009,Samsung ilmoitti heti investoivansa alanliiketoimintaan 400 miljoonaa dollaria.Teknologiayhtiö sanoo biosimilaarienmerkitsevän sille uuden kasvun mahdollisuutta.Seuraavan sukupolven proteiinilääkkeitätuottaa myös toinen elektroniikkajättiLG. Sen kehittämä tasaisesti imeytyväihmisen kasvuhormoni hyväksyttiinhiljattain myyntiin EU:ssa ja Yhdysvalloissa.Globaaleja kumppanuuksia aktiivisestietsivän yhtiön tavoitteena on tuodamaailmanmarkkinoille useita uusiabiologisia kopiolääkkeitä.Pienet perässäKehityksessä ovat vankasti mukanamyös pienemmät yritykset. Yksi niistäon paikallisten sijoittajien ja amerikkalaisenVaxGenin vuonna 2002 perustamaCelltrion, joka tuottaa biolääkkeitäeläinsoluviljelyn avulla. Korean pörssiinKosdaqiin listautunut yhtiö on luokiteltupörssin parhaaksi terveydenhuoltoalanyritykseksi, ja sen päämääränä on noustaperäti kymmenen kärkeen maailmassa.Celltrion on toistaiseksi keskittynytbiosimilaarien sopimustuotantoon. Lokakuussa2009 yhtiö solmi yhteistyösopimuksenmaailman suurimman injektoitavienkopiolääkkeiden valmistajan,amerikkalaisen Hospiran kanssa. Kumppanustentavoitteena on kehittää kahdeksankopiota johtavista monoklonaalisistavasta-ainelääkkeistä.Ensimmäisten, perinnöllisen rintasyövänja reuman hoitoon tarkoitettujen biosimilaarienon määrä ilmestyä kehittyvienmaiden markkinoille ensi vuonna.Aasian, Etelä-Amerikan ja Venäjän jälkeenCelltrion pyrkii saamaan lääkkeillemyyntiluvat EU:ssa, USA:ssa ja Japanissa.7/2010KEMIA43

Sata vuotta jätevesihuoltoaMetropolin meri puJätevettä on puhdistettuHelsingissä vuosisadanajan. Alan kehitysaskeliinpääsee tutustumaanTekniikan museonuudessa näyttelyssä.Sanna AlajokiLoiskis!Siinä losahti uusi lasti likavettä helsinkiläispihalle.Sama lorina kuului naapuristaja viereisestä korttelista, ja sitä seuraavastakin.Pääkaupungin tehtaissa vastalotina kävikin, kun jätevedet lähtivätsuitsimatta virtaamaan kohti vapautta.Ei siis ihme, että 1900-luvun alun Helsingissätuoksahteli muukin kuin raikasmeri-ilma.Pienelle niemelle ahtautuneen pääkaupunginväkiluku oli kasvanut räjähdysmäisesti.Kun asukkaita vuonna 1870 oliollut vain reilut 30 000, määrä oli seuraavanvuosisadan ensimmäisen kymmenenlopulla jo 150 000.Kaupunki oli kovaa vauhtia kehittymässämetropoliksi, mutta sitä ympäröivämerialue alkoi olla ikävä näky.”Juuri saastunut lähiympäristö herättiihmiset huomaamaan jätevesihuollontarpeen”, sanoo pääkaupungin vesilaitokseneli HSY Veden tuotantopäällikköMari Heinonen.Aivan kivuttomasti toiminta ei siltikäynnistynyt, sillä uusi tekniikka herättäävastustusta aina.”Esimerkiksi vesivessojen käyttöönotostaoli käyty kova kiista”, kertookoordinaattori Johanna VähäpesolaTekniikan museosta, jonka tuore näyttelyMetropoli ja meri esittelee perusteellisestipääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksensatavuotisen historian.”Alun perinhän taloissa oli huussit.Vesivessat alkoivat kivitalojen myötäyleistyä Helsingissä 1800-luvun lopulla.Klosettien hygieniasta alkoi niin kiivasPunainen välppä, jollaisella kerätään jätevedestä suurimmat roskat pois, on saanut näkyvän paikan Tekniikan museonnäyttelyssä.Tekniikan museo44 KEMIA 7/2010

hdistuikeskustelu lehtien palstoilla, että ne lopultakiellettiin, ja kielto kumottiin vastaparikymmentä vuotta myöhemmin.”Kun toimiva viemäröinti ja jätevedenpuhdistaminen kuitenkin ymmärrettiinmyös tehokkaiksi kulkutautien ehkäisykeinoiksi,Suomi sai vuonna 1910 kaksiensimmäistä jätevedenpuhdistamoaan.Pääkaupungin ohessa toinen edelläkävijäoli Lahti, jonka kaupunginisät olivathavahtuneet oman Vesijärvensä likaantumiseen.Sata vuotta sitten huomattavan osanjätevesistä tuotti teollisuus, jonka osuuson sittemmin pudonnut 15 prosenttiin.Niinpä Helsinginkin ensimmäinen puhdistamonousi Töölön sokeritehtaan tuntumaanTöölönlahden rannalle.Seuraavaa, vuonna 1915 Savilaan rakennettualaitosta seurasi seuraavillavuosikymmenillä vielä usea muukin,mutta pienten puhdistamoiden yhteinenkäänkapasiteetti ei riittänyt koko Helsingintarpeisiin.”Vielä 1970-luvulla osa jätevesistä menisellaisinaan suoraan mereen”, Vähäpesolamuistuttaa. ”Teollisuuslaitoksethuolehtivat tuolloin jätevesistään itse,eikä niiden päästäminen vesistöihin ollutlaitonta.”Koko Helsingin kattava puhdistusjärjestelmäsaatiin käyttöön 1970-luvun lopulla,ja tehokas prosessointi tuli nykyistenpuhdistamoiden myötä.”1980-luvulla todettiin, että parhaitenkaiken jäteveden pystyisi käsittelemäänyksi suuri laitos. Se johti uuden Viikinmäenkeskuspuhdistamon avaamiseenvuonna 1994”, Mari Heinonen kertoo.Päijänteestä puhdistustenkautta mereenSuodatuksesta mutkikkaampiinprosesseihinTätä nykyä pääkaupunkiseudun jätevettäpuhdistetaan Helsingin Viikinmäen lisäksiEspoon Suomenojan laitoksessa,jonka vuonna 2020 korvaa Blominmäkeenavattava uusi puhdistamo. Viikinosuus vuosittaisesta kuormasta on 100miljoonaa ja Suomenojan 35 miljoonaavesikuutiota.Laitokset poistavat vesistä 400 tonniafosforia ja 3 500 tonnia typpeä vuodessa.Se merkitsee, että fosfori saadaan pois95-prosenttisesti ja typpikin Viikinmäessä90-prosenttisesti ja Suomenojalla70-prosenttisesti. Puhdistettu vesi kuljetetaankahta purkutunnelia pitkin avomerelle.Jätevedet käsiteltiin aluksi lähinnäsuodattamalla. Ensimmäinen biologistajätevedenpuhdistusta hyödyntävä aktiivilietelaitosavattiin Kyläsaareen vuonna1932.”Fosforinpoisto nykyisessä mittakaavassataas alkoi 1970-luvulla kemialli-Tekniikan museon Metropoli ja meri – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta-näyttely on jatkoa Vodaa Stadiin -näyttelylle, joka kertoo juomaveden historiasta.Veden puhdistaminen juotavaksi käynnistyi Suomessa 30 vuottaaiemmin kuin jätevedenpuhdistus.”Ihmiset eivät aina hahmota, että juomaveden ja jäteveden puhdistus ovateri asioita. Meidän näyttelykokonaisuutemme kattaa nyt veden koko matkanPäijänteestä hanaan, sieltä viemäriä pitkin mereen ja myös välissä tapahtuvatkaksi erilaista puhdistusprosessia”, Johanna Vähäpesola kertoo.Molemmat näyttelyt ovat esillä vuoden 2011 loppuun saakka.www.tekniikanmuseo.fiKahdesta päällekkäisestä altaasta koostunut emscherkaivo oli käytössä 1920–1959. Ylemmässä altaassa saostettiin jätevesi ja alemmassa mädätettiin liete.Vesi johdettiin kaivosta eteenpäin sepelisuodattimen läpi.sen puhdistuksen myötä. Tehokkaan typenpoistonpuolestaan toi 1990-luvullaEU, vaikka varsinaista velvoitetta siihenei HSY-alueella olekaan”, Heinonen kertoo.Nykyään pääkaupunkiseudun puhdistamoissakäytetään mekaanis-kemiallis-biologistaprosessia, joka on yleisinmuuallakin Suomessa.”Menetelmässä fosfori saostetaan kemiallisestiferrosulfaatin avulla ja typpipoistetaan biologisesti bakteerien avulla.Typenpoistoa tehostetaan Viikinmäessäjälkisuodatuksella, johon syötetään metanolialisähiilen lähteeksi. Suomenojallakäytetään metanolia tehostamaan perustypenpoistoaaktiivilietemassassa. Lietteenkuivauksessa apukemikaalina onpolymeeri.”Sekä liete että mädätysprosessissasyntyvät kaasut on otettu talteen jo1930-luvulta lähtien. Liete jatkojalostetaanlannoitteeksi ja kaasu hyödynnetäänenergiana, joka turvin laitokset tyydyttävätnoin puolet energiantarpeestaan. Jatkossaprosenttiluku pyritään nostamaan60:een.Myös jätevedenpuhdistuksen vaatimuksettiukkenevat tulevaisuudessa entisestään.Heinonen kertoo suomalaispuhdistamojenkinkehittävän prosessejaanvastaisen varalta koko ajan.Lisähaasteen työhön asettavat luonnonilmiöt.”Ilmastonmuutos ja lisääntyvät ääriilmiöt,kuten tulvat sekä kylmät ja kosteattalvet ja kuivat kesät, tuovat omatvaikeutensa myös vesien puhdistamiseen.”Kirjoittaja on kemiantekniikandiplomi-insinööri ja Kemia-lehdenvakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiFoto Roos 1941 / Helsingin kaupunginmuseo7/2010KEMIA45

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIAKTY kokoontui juhlaseminaariinÄlykäs materiaalikäyttäytyy fiksustiKemiallisteknillisen yhdistyksen 40-vuotisseminaarissakerrattiin kemiallisen teollisuuden historiaa ja ennenkaikkea pohdittiin sen tulevaisuutta ja visioita.Helena LaaviMateriaalia itsessään on hankala kutsuaälykkääksi, mutta kun se viedäänoikeaan ympäristöön, se osaa käyttäytyähyvin tarkoituksenmukaisesti.Älykkäillä materiaaleilla onkin edessäänlupaava tulevaisuus, sanoo Aaltoyliopistonpolymeeriteknologian pro-fessori Jukka Seppälä.Hyvä esimerkki materiaaliteknologiankehityksestä ovat lääketeollisuudenhyödyntämät hajoavat biopolymeerit.Kun lääkeaine viedään elimistöön biopolymeeriinupotettuna, se vapautuu verenkiertoonjuuri sopivaan tahtiin.Kuvat: Helena LaaviTieteiden taloonkokoontunutseminaariyleisöinnostui MikaAallon ajatuksistainnovaatioistaja yrittämisestä.40-vuotiaanKTY:n puheenjohtajaTiinaPiira (oik.)vastaanottijuhlaillallisellaonnittelut SuomenKemianSeuran sihteeriltäHelenaVistiltä (vas.)sekä SuomalaistenKemistienSeuran varapuheenjohtajaltaNina Aremoltaja sihteeriltäHeleenaKarrukselta.”Hajoavilla biopolymeeri-implanteillataas on se etu, että niitä ei tarvitse poistaakehosta, jolloin tarvittavien leikkaustenmäärä vähenee ja toipuminen nopeutuu”,kuvailee juhlaseminaarissa puhunut Seppälä.”Suurimmat keksinnöt syntyvät useinpäivittäisistä harmistuksista, joita arjessammekohtaamme.”Tätä mieltä on Tekesin teknologiajohtajaMika Aalto, jonka esitelmän aiheenaolivat innovaatiot ja yrittäjyys.Olennaista on asenne: epäonnistuminenvoidaan kääntää menestystarinaksi,kun oivalletaan oikea käyttökohde. ”Penisilliini”tuhosi” bakteeriviljelmän muttaosoittautuikin erinomaiseksi lääkeaineeksi”,Aalto muistuttaa.Suomesta Aalto listaa onnistuneestayrittäjyydestä ja riskinottokyvystä esimerkkejä,kuten Enfucellin pehmoparistot,Ecompterin jätejalanjälkilaskurinja Reachlaw'n neuvontapalvelun, jokaopastaa kemikaaliasetuksen saloihin.”Talvivaaran kaivoksessa bioliuotetaannikkeliä, St1 tekee jätteestä polttoainettaja Valio kehittää laktoosittomiamaitotuotteita”, luettelo jatkuu.Kemia on ratkaisuSuomen kemianteollisuuden kehitystäovat kautta vuosien ohjanneet samat teemat,joista keskeisimpiä ovat suhtautuminenluonnon raaka-aineiden käyttöön,talouskriisit ja poliittiset intressit, sanooteollistumisen historian professori PanuNykänen Aalto-yliopistosta.Kemianteollisuus ry:n johtajan AimoKastisen mielestä ei kannata muistellasyitä, joiden vuoksi ala lähti Suomessakehittymään, sillä asia ei tulevaisuudenkannalta ole olennainen. Parasta on keskittyäsiihen, mitä on nyt. Vaikka täysinuusia tehtaita ei juuri pystytetä, vanhaakalustoa uusitaan ja parannetaan jatkuvasti.Tärkeinta on selvittää, miten yhteiskunnantarpeet muuttuvat ja mitenkemianteollisuus niihin vastaa.Kastinen kannustaa myös kemian kasvojenkohotukseen, sillä alan maine eivieläkään vastaa todellisuutta.”Harmillisen usein nähdään kemianteollisuussaasteiden tuojana ja kemikaalitterveydelle haitallisina yhdisteinä,eikä huomata, että kemiaa on kaikkialla”,Kastinen huomauttaa.Todellinen tulevaisuuden haaste hänenmielestään on vahvistaa ajattelumallia,jonka mukaan kemia ei ole ongelma vaanratkaisu.Kirjoittaja on KTY:n sihteeri.helena.laavi@tkk.fi46 KEMIA 7/2010

JULKAISUJALääkeopas kotihyllyynVoinko ottaa, jos ajan? Entä pannatabletin puoliksi? Mitä tapahtuu,jos ehkäisypillerieni rinnalletulee myös epilepsialääkitys? Vaikuttaakogreippimehun juominenlääkkeen tehoon? Jos imetän, nielaiseekovauva minulle tarkoitetutlääkeaineet?Näihin ja moneen muuhun kysymykseenvastaa Lääketietokeskuksenjulkaisema Kodin lääkeopas,josta on ilmestynyt uusi, uudistettupainos.Tuhti, reilun 800 sivun tietoannoson kansantajuinen versio lääkäreidenkäyttämästä Pharma Fennicasta.Kirjasta saa perustiedot noin1 800 lääkkeestä, niiden käyttötarkoituksesta,vaikutustavoista, oikeastaannostuksesta ja säilytyksestä.Myös tärkeimmät haittavaikutuksettulevat selville.Kirja sisältää myös pähkinänkuoreenkootut pienet infopaketit rokotteista,laboratoriokokeista, ravintolisistäja lääkeväärennöksistäkin.Koska yksittäisen ihmisen lääkitystietojaei ole koottu yhteenkäänterveydenhuollon tietokantaan, kirjaopastaa jokaista laatimaan omanlääkekorttinsa itse. Verkko tarjoaasiihen valmiin työkalun.Googletuksen valtakaudella erityisenhyödylliseltä vaikuttaa lyhytluku, joka on tarkoitettu netin lääkesivustojenviidakoissa seikkailevalle.THL:n asiantuntijalääkäri neuvoosuhtautumaan tarjolla olevaantiedon tulvaan kriittisesti ja antaaohjeita luotettavan annin erottamiseenhumpuukista.Päivi IkonenKuitukomposiittientestaukseenHMB:n uusi optinen K-OR-rosettevenymäliuskamittaa resistiivisten venymäliuskojentapaan voimien absoluuttisetarvot ja niiden suunnat. Ilman sähköisiäsignaaleja toimiva liuska sopiimyös räjähdysalttiisiin olosuhteisiin jamuihin tiloihin, joissa ei ole mahdollistakäyttää sähköisiä liuskoja. Jopa 10miljoonan kuormitusjakson koestuksenkestävä liuska on ihanteellinen kuitukomposiittimateriaalientestaukseen.Lisätietoja: www.hbm.comLaboratoriontiedonhallintaanSoftware Pointin laboratoriotietojärjestelmäLims on laajentunut. Uusi LimsView -työkalu muuntaa laboratoriodataatilastolliseen muotoon. Helppokäyttöistäohjelmaa voi hyödyntää tehokkaasti joparin tunnin tutustumisen jälkeen. Hakuehtojavoidaan muuttaa parilla klikkauksella,jolloin graafit ja taulukot päivittyvätvälittömästi.Lisätietoja: www.softwarepoint.comTUOTEUUTISIASuorituskykyämikrobikasvatukseenUudet Duran-erlenmeyerkolvit tarjoavatmikrobikasvattajalle aiempaa paremmansoluntuoton. Pohjan erikoisrakenne laajentaanestepintaa ja lisää kaasunvaihtoa,minkä ansiosta sekoituspullon hapenottokykyon tavanomaiseen verrattuna jopakaksinkertainen. Pullon paksu lasiseinätakaa sen mekaanisen kestävyyden japitkän käyttöiän. Pullot voidaan sulkeakestävillä, läpäisevillä membraanikierrekorkeilla.Lisätietoja: www.schott.comDigitaalinenannostelupumppuKemian-, vesienkäsittely- ja prosessiteollisuuteentarkoitettu Smart Digital -annostelupumppuon joustava, luotettava jamukava käyttää. Digitaalinen näyttö piirtääreaaliaikaista käyrää, josta näkyvätheti esimerkiksi paineenvaihtelut syötössä.Toimintaa voi seurata myös etäluennanavulla. Annostelunopeutta voidaansäätää 2,5 millilitrasta 7,5 millilitraantunnissa. FlowControl-järjestelmä ehkäiseeturhat pysäytykset ja AutoFlow-Adapt-toiminto poistaa ilmakuplat.Lisätietoja: www.grundfos.fiUusi sekoitusreaktoriratkaisuDuran 45 GL -pulloihin tarkoitettuuusi sekoitusreaktoriratkaisuon jatkoa vuosi sitten lanseeratulleGLS 80 -sovellukselle. Sekoittimensuuret lavat varmistavatmagneettisiin sekoitussauvoihinverrattuna selvästi tehokkaammansekoituksen. Halkaisijaltaan1,6–6 mm letkut mahdollistavataineiden syötön ja poiston prosessinaikana. Autoklavoitavaa reaktoriaon saatavana settinä 500 mltai 1 000 ml pullon kanssa.Lisätietoja: www.schott.com7/2010KEMIA47

ULKOMAILTANOPEA HIV-HOITOauttaa tubipotilaitaKuvat: ScanstockphotoJos hi-virusta kantavien tuberkuloosipotilaidenhiv-hoito aloitetaan riittävän varhain,heidän kuolevuuttaan voidaan vähentäämerkittävästi. Nykylääkkein voitaisiinpelastaa jopa 150 000 henkeä vuodessa, kirjoittaaranskalainen Le Monde.Vuosina 2006–2010 Kambodžassa tehtyyntutkimukseen osallistui vajaat 700tubiin sairastunutta, joilla oli myös hiv jajoiden immuunijärjestelmä oli vakavastiheikentynyt. Osa sai hiv-lääkityksen kaksiviikkoa tubihoidon aloittamisen jälkeen,osa kahdeksan viikkoa myöhemmin. Ensimmäisenryhmän kuolevuus osoittautuiKambodžalaismunkin hymyn takanapiilevät maan synkät hiv- ja tuberkuloosiluvut.Uudet tutkimustuloksetantavat kuitenkin toivoa.Stonehengen viisimetristen pylväiden suurimmat kivet painavat 50 tonnia, ja osa niistäon rahdattu paikalle satojen kilometrien päästä.yli kolmanneksen pienemmäksi kuin jälkimmäisen.Lähes 1,4 miljoonaa ihmistä maailmassakantaa sekä aidsia aiheuttavaa hi-virusta ettätuberkuloosibakteeria. Kaksoiskantajistakuolee vuosittain neljännes.Pekka T. HeikuraTITAANIVAAHTOpaikkaa luunLuuvauriot voidaan pian paikata ja kuluneetnivelet korvata uudella materiaalilla:titaanivaahdolla. Saksalaisen Fraunhofer-instituutintutkijat ovat jo kehittäneetaineesta lupaavan implantin, jonkakoostumus jäljittelee luun omaa sienimäistärakennetta. Kiitos implantin huokoisuuden,luu pääsee kasvamaan senympärille ja sisään ja siten kiinnittämäänistukkeen tiiviisti itseensä.Nykyisten, titaanimetallista valmistettujenjäykkien implanttien ongelmaon, että ne usein ajan myötä höltyvät jajopa irtoavat, jolloin ne on vaihdettavauuteen.Titaanivaahto valmistetaan kyllästämälläpolyuretaanivaahto titaanijauheliuoksellaja sideaineilla. Titaani tarraapolyuretaanimatriisiin, joka sitten höyrystetäänyhdessä sideaineiden kanssapois. Jäljelle jäänyt verkkomainen titaanirakennekovetetaan lopuksi lämpökäsittelyllä.Keksintöä esitteli New Scientist.Pekka T. HeikuraSTONEHENGEN POIKAoli etelän miehiäStonehengen monumentin läheltä löytynyt,Stonehengen pojaksi kutsuttu pronssikautinenvainaja oli kotoisin Välimeren seudulta,josta hän oli vaeltanut Britanniaan,raportoi BBC.Asian paljasti luurangolle tehty hammaskiilteenkemiallinen tutkimus. Varhaislapsuudessamuodostuvan kiilteen happi- jastrontiumisotooppien suhde kertoo, millaistavettä lapsi on juonut. Tiedon perusteellaihmisen synnyinpaikka voidaan määrittäähyvinkin tarkkaan.Radiohiiliajoitus puolestaan osoitti teiniikäisenäkuolleen pojan eläneen 3 500 vuottasitten.Tutkijoiden mukaan löytö vahvistaa, ettäStonehengeä pidettiin tärkeänä kulttipaikkanalaajalti ja sinne matkattiin eri puoliltaEurooppaa. Stonehengestä on aiemmin löydettySaksan Alpeilla syntyneen ja kasvaneenvainajan hauta.Stonehengen pojan kaulassa olleet komeatmeripihkahelmet ja arvokas hautapaikkarituaalisten kivipaasirakennelmien läheisyydessäkielivät vainajan korkeasta yhteiskunnallisestaasemasta.Englannin Wiltshiressä kohoavan Stonehengenkeskeiset osat pystytettiin noin2400–2100 eKr.Päivi IkonenVaahtomainen titaani saattaa korjatajalkapallotitaanienkin luuvammat jolähivuosina.48 KEMIA 7/2010

Ilman kasvihuoneita ei pohjoisissa maissasaataisi tuoreita tomaatteja ympäri vuoden.Kasvihuoneiden torjunta-ainevuodot on kuitenkinpyrittävä jatkossa tukkimaan.KASVIHUONEETvuotavat vesistöihinKasvihuoneviljelmissä käytettävättorjunta-aineet pilaavat ympäristönsävesistöjä luultua enemmän, osoittaaRuotsin maatalousyliopiston SLU:n(Sveriges Lantbruksuniversitet) tekemätutkimus.Kasvihuoneista vuotaneista torjuntaaineistaperäisin olevat myrkkypitoi-suudet vesistöissä ylittävät usein reippaastiohjearvot.Tutkimus romuttaa myytin kasvihuoneistasuljettuna ympäristönä, kommentoi DagensNyheter. Niistä voi päätyä haitallisiaaineita veteen siinä missä avomaaltakin.Tutkijat selvittivät kasvihuoneiden ja avomaaviljelystentorjunta-ainepäästöjä läntisessäja luoteisessa Skoonessa. Vesistöistälöytyi 78:aa eri ainetta kaikkiaan 126 kartoitetusta.Useimmat aineet ja korkeimmatpitoisuudet löydettiin pintavesistä kahdeltaalueelta, joilla on paljon kasvihuoneita.Pekka T. HeikuraTEHOLÄÄKElaihduttaaLaihduttajien avuksi on löytynyt uusi tehokaslääke, vieläpä ilmainen: vesi.Dieettivihje on kansanviisautena tunnettuyleisesti, mutta asia on vasta nyt vahvistettu tieteellisesti,kirjoittaa Focus-lehti.American Chemical Societyn kliinisessä tutkimuksessaoli mukana 48 iältään 55–75-vuotiastakoehenkilöä, jotka arvottiin kahteen ryhmään.Ensimmäisen ryhmän jäsenet joivat joka ateriallakaksi lasillista vettä, toisen eivät. Vähäkalorisetannokset olivat kaikilla samanlaiset.Vedenlitkijät laihtuivat 12 viikon tutkimusjaksonaikana keskimäärin 2,3 kiloa enemmän kuinverrokit.Tutkijat selittävät, että kun ihminen täyttäävatsansa vedellä, hän syö automaattisesti vähemmän.Jo aiemmin on osoitettu, että kumottuaankaksi vesilasia ennen ateriaa ruokailijattulevat kylläisiksi 75–90 kilokaloria tavallistapienemmällä määrällä.Pekka T. HeikuraSuomessa ihmelääkettäei tarvitse ostaa pulloittain,vaan sitä juokseehanasta ilmaiseksi.Kuvat: ScanstockphotoSIPERIAN JÄTTEETvankien harteilleSiperialaiskaupunkien jätteet saatetaan piankäsitellä vankityövoiman avulla.Näin ainakin ehdottaa Venäjän presidentinkanslianSiperian-edustaja, kenraaliAnatoli Kvašnin. Hän pitää Siperian nykyisiäavokaatopaikkoja ”aikasytyttimellätoimivana miinana”, joka on jäämässä ikäväksiperinnöksi tuleville sukupolville.Eversti Sergei Bugujev Novosibirskinvankeinhoitohallinnosta tarttuu ehdotukseeninnokkaasti ja korostaa vankiloilla olevanalan asiantuntemusta, sillä niissä huolehditaanennestäänkin romuautojen käsittelemisestä.”Vankiloissa on myös runsaasti vapaatatuotantotilaa. Jos saamme laitteistot teollisuus-ja kotitalousjätteen käsittelyä varten,kykenemme työllistämään vangit pitkäksiaikaa”, Bugujev sanoo.Vankien itsensä arvellaan ryhtyvän mielelläänjätteenkäsittelijöiksi, sillä työ turvaisiheille joskin pienen, kuitenkin säännöllisentienestin. Esimerkiksi itäsiperialaisessaTšitan kaupungissa jätteiden keräys on jokolme viime vuotta hoidettu vankityövoimalla.Alueellisen ympäristökonferenssin puheenvuorojareferoi Retsikling othodov-lehti.Päivi IkonenNovosibirskin oopperan edusta on siisti,mutta syrjemmällä lemuavat kaatopaikat,joille jätteet kipataan lajittelemattomina.7/2010KEMIA49

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Ajatuksia iäisyyteenSUKULAISISSA on se hyvä puoli, etteiaina tarvitse riidellä tuntemattomienkanssa. Parhaan kärhämän saa aikaanse, joka jättää jälkeensä jäävillemuutakin kuin taipumuksen kynsisieneenja verenpainetautiin.Suurperheessä perinnönjakoa voisimuloida etukäteen tyhjentämällälasten nähden karkkipussin – mieluitenmahdollisimman pienikokoisiapastilleja – kerrostalon portaikkoon.Mitatuiksi tulevat sekä tulevan perikunnanluontaiset kyvyt kyynärpäätaktiikankäyttöön että naapureidenkuulo ja pinnan pituus.Erityisen mehukkaat mittelöt syntyvätantiikiksi mielletyistä esineistä.Antiikkia on kaikki, mikä ei enää toimi.Joka haluaa perillistensä käyvän kunnontukkanuottasille, jättää näille muutamanrysän ja ainakin rukin. Rukilla einykyaikana kehrätä kuin pitkää riitaa,mutta jostain on syntynyt käsitys, ettämuseoilla olisi niistä huutava puute jahillittömät budjettivarat puutteen paikkaamiseksi.Sama koskee kippoja ja kuppeja.Kukaan ei kuuna päivänä tarjoaisi jalojajuomia Arabian Hilla-sarjan käytössäkolhiintuneesta mukista, muttaperintötaistossa aivotoiminta pysähtyy.Kysymys ei tietysti olekaan tuopistavaan siitä, rakastiko edesmennytenemmän minua vai sisartani.KOKO sukua repivän kaunan saa helpoimminaikaan pykäämällä miehuutensavoimissa oman kesähuvilan. Jokuperillisistä varmasti vuosien mittaankunnostelee mahdollisesti pahastikinränsistynyttä mökkiä. Toiset kostavatmoisen suosionkalastelun vaatimallarantakalliolta korkeuksiin kohoavaa lunastushintaa.Pystyyn pantavan huutokaupankohteena ei ole mökki vaan perikunnannokkimisjärjestys. Jokainen kynnellekykeneväyrittää nostaa hintaa,koska yksi veljistä on kuitenkin varakkaampikuin toiset. Kilpahuuto rikastasukulaista vastaan on vastustamatonkiusaus. Kerrankin pannaan artistimaksamaan!Huutelu saattaa tosin osua omaannilkkaan, ja kalliisti kohdalle osuneellekiinteistölle on haettava velkakiinnitysja lainhuuto. Talousteoriassa asiaakutsutaan voittajan kiroukseksi, mikäon osuva termi, sillä avio- tai avopuolisonmanauksia ei voi välttää.Suurenkin pesän varojen jaon perikunnallevoi välttää jakamalla rahatasianajajille. Mitä useamman juristinsaa soppaa hämmentämään, sitä vähemmänkoituu jaosta suvun sisäistäriitaa.Asianajajien laskuista voi toki valittaaheidän ammattiliitolleen, joka lähettäävastauksen, että kohtuullinenpesänhoitomaksu on gsm-puhelimennumero kerrottuna laajakaistasopimuksenasiakaskoodilla pyöristettynälähimpään kokonaislukuun.JOS rintaperilliset vielä kykenisivätkinsopujakoon, heidän puolisonsa ja lapsensataatusti eivät. Hankalaa on joperinteisillä perusperheillä. Uusperheidenjakojäännösten laskeminenon supertietokoneillekin mahdotontehtävä.Uusiomuodostelmien uusi lautapeliKuka Perii Kenet lyö laudalta Afrikantähden ja Monopolin mennen tullen.Perintö jakaa jo muutenkin tilkkutäkkiämuistuttavan kokoonpanon ruutujenlisäksi segmentteihin.Sosiaaliturvalla elävän perheen ahdinkoaei lievitä, että joku lapsista yllättäenperii hyvinkin suuren omaisuuden.Kaupungin vuokratalossa asuvaalaikäinen vuokraisäntä joutuu syrjinnänkohteeksi. Tenavamiljonääri Kelanluukulla on vaikeasti nieltävä pala.Leski taas on perintöyhtälössä kahdellajaettu ja puolisolla miinustettu.Vaikka asuntoa ei alta nykäistäisikään,kesämökki, vene ja laituri menivät jo.Harva ymmärtää jakaa perintönsäjo elinaikanaan, kuten strategiasuunnitteluuntottunut liikemies, joka siirsiomaisuutensa yrityksilleen ja yrityksetlapsilleen. Pitkän tähtäyksen suunnitteluuntottuneelle sattui vain yksi lipsahdus.Henki lähti kolmea kuukauttaennen virstanpylvästä.Varmuudeksi hän oli kuitenkin kirjoittanutetukäteen valmiiksi kaikki tarvittavatpuheet ja esitelmät. Vahinko eisiten ollut suuri.Kokeneen juristin vastaus perimmäiseenkysymykseen kuolemanjälkeisenelämän mahdollisuudesta onyksiselitteinen: ”Toivottavasti ei.”Puheita kirjoittavaKeemikko50KEMIA 7/2010

henkilöuutisiaYdinturvanSherlock Holmeslähti HarvardiinMaailman arvostetuimpiinydinturvallisuuden asiantuntijoihinlukeutuva radiokemisti OlliHeinonen vaihtoi valvojanroolin tutkijan työhön.Radiokemisti Olli Heinosella,63, riittää vientiä. Kansainvälinenatomienergiajärjestö IAEAolisi mielellään pitänyt raudankovanammattilaisen leivissäänedelleen, mutta vuodesta1983 wieniläisjärjestöä palvellutydinainevalvonnan johtajapäätti vaihtaa Tonavan aallotMassachusettsin maisemiin.Matkalla Atlantin taa Heinonenehti pysähtyä Helsingissäpokkaamassa vuoden luonnontieteilijäntittelin. Tunnustuksenmyöntää Luonnontieteiden akateemistenliitto.Heinosta pidetään alansaSherlock Holmesina, joka eityössään ole jättänyt kiveäkäänkääntämättä. Suomalainen tunteeesimerkiksi Iranin kiistellynydinohjelman paremmin kuinkukaan iranilaisia itseään lukuunottamatta.Maailmalla on kiitelty Heinosenviileänsitkeää, hötkyilemätöntäasennetta, jonka ansiostaasiat etenevät eikä henkilösuhteisiinkaantule ylimääräisiäryppyjä.”Kyllä suomalainen rauhallisuuställaisessa työssä varmaankineduksi on”, Heinonenarvelee itse. ”Samoin esimerkiksitarkastuskäynneillä Pohjois-Koreassa on arvostettu sitä, ettätulen puolueettomasta maasta.”Harvinaislaatuisen ydinvalvontaosaajanmenetystä onkinpahoiteltu laajalti.”Olisihan minulla vielä ollutsopimusta jäljellä. Tällaisia tilaisuuksiatulee kuitenkin eteenharvoin, joten tartuin tarjoukseen.”Tilaisuuden tarjosi huippu-RadiokemistiOlli Heinostapitää nytkiireisenämuun muassataustamateriaalinvalmisteluvuoden2012 ydinsulkukonferenssiavarten.yliopisto Harvardin Belfertutkimuskeskus,jonka asiantuntijanaHeinosen sarkaa ovatmuun muassa ydinaseiden leviämisenestämiseen ja radioaktiivistenaineiden salakaupanpysäyttämiseen tähtääväthankkeet.”Nyt pääsen siirtämään käytännönkokemuksiani niihinajatuksiin, joita täällä kehitetään”,Heinonen sanoo.Suurinta yksittäistä uhkaaydinturvallisuudelle on hänenmielestään mahdoton osoittaa.Hengenvaarallisen materiaalinlaiton kauppa tietenkin huolettaa,samoin terrori-iskut.”Ydinterrorismiahan ei onneksiole nähty, mutta jo mahdollisuuson pelottava.”Lisäksi Heinosta hiertääYK:n auktoriteetin kyseenalaistaminenydinturvan valvonnassa.”Erityisesti Iran näyttäämuille maille erittäin huonoaesimerkkiä.”PäänvaivanavoimalanoviisitYdinaseiden riisunnan tarpeestavallitsee kohtalaisen laaja yksimielisyys,mutta ydinvoimalatovat kiistanalaisempi asia.”Ydinvoimasta on vaikealuopua nopeasti. Kestää aikansaennen kuin saadaan korvaaviaenergiamuotoja”, Heinonenhuomauttaa.Ydinenergian rauhanomaisessakäytössä suurimman ongelmanmuodostavat maat, jotkaovat ryhtyneet rakentamaanydinvoimaloita, mutta joidenasiantuntemus alalla on huterissakantimissa.”On iso työ kouluttaa ihmisiä,kun on noustava puuhun tyvestäasti. Erityisesti harmittaa, ettäIAEA:lle ei myönnetä koulutustyöhöntarpeeksi resursseja.”Vaikka asiat olisivat kunnossakin,ydinvoiman käytössä onjoka tapauksessa pieni riskinsäaina.Anna Melkas”Ihmisiä putoaa katolta jaautot ajavat kolareita. Ei onnettomuuksienmahdollisuuttamyöskään ydinvoimaloissa voikokonaan sulkea pois.”Tšernobylin kaltaisen tuhoisanturman toistumiseen Heinonenei kuitenkaan usko.”Tšernobyl oli poikkeustapaus,monien laiminlyöntiensumma. Laitosten turvallisuusylipäätään on nykyään selvästiparemmalla tasolla.”Vahinkojen vähäinenkin vaaraon silti pidettävä mielessä japyrittävä tehostamaan turvatoimiakaikin tavoin.”Ydinturman seuraukset eivättunne valtioiden välisiä rajoja.Jos jossain sattuu paha onnettomuus,sen vaikutukset eivät jääpelkästään siihen maahan, jossaonnettomuus tapahtui”, Heinonenmuistuttaa.Päivi Ikonen7/2010KEMIA51

henkilöuutisiaVaula AunolaHannes LohiMiljoonarahoituskoirien geenitutkijalleEuroopan tutkimusneuvostoERC on myöntänyt1,4 miljoonan apurahaneläinlääketieteellisen molekyyligenetiikantutkijalleHannes Lohelle.Helsingin yliopistonprofessorina toimiva Lohion käynnistämässä tutkimustakoirien erilaistenahdistuneisuushäiriöiden,kuten yliarkuuden, pakko-oireisuudenja paniikkikohtauksiinjohtavanääniarkuuden geenitaustojenselvittämiseksi.Geenien kautta päästäänkiinni sairauksien syntymekanismeihin,ja tutkimustietoavoidaan soveltaamyös ihmisiin.Viisivuotisen hankkeenpäämääränä on kehittääuusia keinoja ahdistuneisuushäiriöidendiagnosoimiseksi,hoitamiseksi jamyös ehkäisemiseksi.Lohen ryhmä on jo aiemmintunnistanut koiristauseita uusia, muunmuassa epilepsiaan, silmäsairauksiin,kääpiökasvuisuuteenja muihinkehityshäiriöihin liittyviätautigeenejä.ERC rahoittaa korkeatasoistatutkijalähtöistätutkimusta. Lohen saamaapuraha ERC StartingGrant on tarkoitettu itsenäisiätutkimusryhmiä perustamassatai vakiinnuttamassaoleville nuorilletutkijoille.SaksalaistunnustusneuropatologilleSaksan neuropatologi- janeuroanatomiyhdistys onmyöntänyt arvostetun tunnustuspalkinnonHelsinginyliopiston neuropatologianemeritusprofessorille MattiHaltialle.Haltia tunnetaan erityisestiperinnöllisten hermostosairauksienmolekyylitasonsyitä selvittävistätutkimuksistaan. Hän ontunnistanut muun muassauusia lasten aivosairauksiasekä Alzheimerin taudin jaCreutzfeldt-Jakobin taudinperinnöllisiä muotoja.Akatemian palkintokantasolututkijalleSuomen Akatemia on myöntänytvuoden 2010 Akatemiapalkinnot.Akatemiatutkija HeliSkottman Tampereen yliopistostasai palkinnon tieteellisestärohkeudesta ja tutkijatohtoriSampsa Hyysalo Helsinginyliopistosta yhteiskunnallisestavaikuttavuudesta.Tampereen yliopiston solujakudosteknologiakeskuksenRegean silmäryhmän johtajanatoimiva Skottman kehittääihmisen kaikkikykyisistä kantasoluistaja biomateriaaleistauusia kudosteknisiä työkalujasilmän verkkokalvon sairauksienhoitoon.Vakaviin verkkokalvon sairauksiin,kuten ikärappeumaan,ei toistaiseksi ole olemassa tehokkaitahoitomenetelmiä. HeliSkottmanin tarttuminen haasteeseenosoittaa poikkeuksellistatieteellistä rohkeutta, akatemiasanoo palkintoperusteluissaan.Sampsa Hyysalo tutkii sosiaalistenja teknologisten innovaatioidenkehittämistä, vastaanottoaja hyödyntämistä. Hänon valinnut erittäin tärkeitä jaajankohtaisia aiheita, kuten terveydenhuollonteknologioidenuudistamisen. Hyysalon tutki-Suomen Akatemiamukset antavat myös tuotekehittäjilletietoa työskentelystäloppukäyttäjien kanssa.Heli Skottman jaSampsa Hyysalo.Syövän jarasvojentutkijatpalkittiinSuomen Lääketieteen Säätiöon palkinnut Helsinginyliopiston tutkijan, syöpähoitojakehittävän akatemiaprofessoriHeikki Joensuunja elimistön ruskeanrasvan merkitystä selvittäväntutkijan Kirsi VirtasenTurun yliopistosta.Säätiön 50-vuotisjuhlapalkinnotovat suuruudeltaan10 000 euroa.Säätiön juhla-apurahat2010 myönnettiin kahdellemonitieteiselle kansainväliselletutkijaryhmälle.Professorit Elina Ikonenja Robert Bittman saivatkaksivuotisen 300 000euron apurahan tutkimukseen,jossa kehitetään jatestataan uusia solun lipidientunnistamismenetelmiä.Akatemiatutkija, dosenttiSampsa Hautaniemi jalääketieteen tohtori TeaVallenius saivat 200 000euroa tutkiakseen aktiinisäikeidenmerkitystä syövänleviämisessä.52 KEMIA 7/2010

Uutta tietoasolunmuodostuksestaB-soluja emme ole, kantasoluiksiemme halua ryhtyä,olkaamme siis plasmasoluja.Tällaisella suomalaiskansallisellaperiaatteella toimii vastaaineitatuottavien solujen kehitys,kuvailee aiheesta väitellyttutkija Pekka Kohonen.Tutkimus paljasti, että valkosoluihinkuuluvat B-solutvoidaan muuttaa vasta-aineitatuottaviksi plasmasoluiksi poistamallaniiden ohjelmaa ylläpitäväPax5-tekijä.Aiemmin luultiin Pax5-säätelijänpoistamisen kääntävänkelloa takaisin eli muuttavanB-solut takaisin kantasoluiksitai ainakin B-solujen esiasteiksi.Nyt selvisi, että säätelijänpoisto on ensimmäisiä askeliatiellä, joka mahdollistaa vas-ta-ainepohjaisen immuunivasteen.Se puolestaan pitää ihmisenhengissä.Kohonen hyödynsi tutkimuksensamallina kanan solulinjaa.Vaikka ihmisen ja lintujen kehityslinjaterkanivat toisistaanyli 300 miljoonaa vuotta sitten,lajeille yhteinen solun säätelytoimintaei juuri ole muuttunut.Ihmissolujen toimintaa voidaansiksi tutkia käyttämällä mallinahelpommin muokattavia kanansoluja.FM Pekka Kohosen väitöskirjaGenetic regulatory networksin avian B cells tarkastettiinTurun yliopistossa 1.10.2010.Vastaväittäjänä toimi professoriMauno Vihinen Tampereenyliopistosta ja kustoksena professoriOlli Lassila.Pekka KohonenLääkäriseura palkitsiCarl G. GahmberginCarl Gustav GahmbergHelsingin yliopiston biokemianprofessori Carl Gustav Gahmbergon saanut Finska Läkaresällskapetinmyöntämän J. W.Runeberg -palkinnon. Kansal-lisrunoilijan pojan perustamatunnustus on suurin suomalainenlääketieteen alalla jaettavapalkinto eli 25 000 euroa.Gahmberg on tutkinut erityisestisolukalvojen pintaproteiinienrakenteita. Hänentärkeimpiin varhaisiin tutkimustuloksiinsakuuluu ihmisenRh-D-veriryhmäantigeenintunnistaminen.Gahmberg on selvittänytmyös, kuinka valkosolut tarttuvatmuihin soluihin. Tarttuminenon välttämätön osa valkosolujenelintärkeää tehtävää tulehdustentorjunnassa.Gahmbergin ryhmä on muunmuassa tunnistanut proteiinikompleksin,joka estää tehokkaastisolujen tarttumisen, jayhdessä yhdysvaltalaisten tutkijoidenkanssa selvittänytuseiden proteiinimolekyylienrakenteen jopa atomitasolla.Monin arvostetuin tunnustuksinjo aiemmin palkittu Carl G.Gahmberg on ollut Euroopanmolekyylibiologian järjestönEmbon jäsen vuodesta 1980,Suomalaisen tiedeakatemianjäsen vuodesta 1982 ja Ruotsinkuninkaallisen tiedeakatemianjäsen vuodesta 2007.Juomaveden saastuminennopeammin selvilleJuomaveden suolistoperäinensaastuminen voidaan havaita jasaastelähde paikantaa pikaisestiuusien menetelmien avulla.Tarja Pitkäsen väitöstutkimuksessaankehittämät menetelmätveden mikrobiologisenlaadun analysointiin ja koli- jakampylobakteerien tunnistamiseenovat entistä tehokkaampia,tarkempia ja vähemmänaikaavieviä. Ne voivat nopeuttaamerkittävästi saastelähteenlöytymistä esimerkiksi vesiepidemioissa.Veden laatua 20 keskisuomalaisessapohjavesilaitoksessaselvittäneen tutkimuksen mukaanvesiturvallisuutta vaarantavaterityisesti pintavesivaluntaja rantaimeytyminen sekäpohjaveden pintaa suojaavanmaakerroksen ohuus. Tutkituistapohjavesinäytteistä 10 prosenttiasisälsi suolistoperäisiäindikaattoribakteereita.Tutkimuksen perusteella pohjavedenottamoissatulisi tarkkaillaveden laatua nykyistätarkemmin. Veden jakeluverkostonturvallisuus on varmistettavaerikseen, sillä vesilaitoksessatapahtuvat toimet eivätsuojaa veden saastumiseltaTarja Pitkänenverkostossa.FM Tarja Pitkäsen väitöskirjaStudies on the detectionmethods of Campylobacterand faecal indicator bacteria indrinking water tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 1.10.2010.Vastaväittäjänä toimi professoriRegina Sommer Wienin lääketieteellisestäyliopistosta ja kustoksenaprofessori Pertti Martikainen.7/2010KEMIA53

henkilöuutisiaVÄITÖKSIÄNimityksiäAalto-yliopiston teknillinenkorkeakouluDI Marja Vilkmanin väitöskirjaStructural investigations and processingof electronically and protonicallyconducting polymers tarkastettiin8.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Adam Pron (CEAGrenoble, Ranska) ja kustoksenaprof. Olli Ikkala.DI Ville Saarelan väitöskirjaMicrofabrication of heated nebulizerchips for mass spectrometrytarkastettiin 15.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Jorge KlausBo Mogensen (Danmarks TekniskeUniversitet, Lyngby, Tanska)ja kustoksena prof. Pekka Kuivalainen.DI Jonas Roinisen väitöskirjaProcess Equipment ModelingUsing the Moment Method tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Hugo Jakobsen (Norjantiede- ja teknologiayliopisto,Trondheim, Norja) ja kustoksenaprof. Ville Alopaeus.DI Tero Taipaleen väitöskirjaInteractions of microfibrillatedcellulose and cellulosic fines withcationic polyelectrolytes tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. Agne Swerin(Ytkemiska Institutet AB, Tukholma,Ruotsi) ja kustoksena prof.Janne Laine.DI Philip Gerstnerin väitöskirjaHeat Transfer Through PorousMultiphase Systems: Measurement,Modelling and Applicationin Printing of Coated Papers tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. G. Peter Matthews(University of Plymouth,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Patrick Gane.Helsingin yliopistoFM Hanna Heikkilän väitöskirjaThe mast cell as a regulator ofatherosclerotic plaque stabilitytarkastettiin 1.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Seppo Nikkari(Tampereen yliopisto) ja kustoksenaprof. Carl G. Gahmberg.FM Anna Kantolan väitöskirjaLatent TGF-β binding proteins-3 and -4—transcriptional controland extracellular matrix targetingtarkastettiin 1.10.2010. Vastaväittäjänätoimi dos. Kaisa Tasanen-Määttä (Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Jorma Keski-Oja.MMM Mikko Havimon väitöskirjaVariation in tracheidcross-sectional dimensions andwood viscoelasticity—extent andcontrol methods tarkastettiin1.10.2010. Vastaväittäjän toimiprof. Leena Paavilainen (Metsäntutkimuslaitos)ja kustoksenaprof. Marketta Sipi.FM Erik Herrmannin väitöskirjaComputational fluid dynamicssimulations in aerosol andnucleation studies tarkastettiinBorealisPeruskemikaaliliiketoiminnanjohtajaksi on nimitetty MarkkuKorvenranta. Hänen toimipaikkanaanon konsernin pääkonttoriItävallan Wienissä. Korvenrantavastasi aiemmin yhtiön olefiineistaja hankinnoista ja toimi sitäennen liiketoiminnan suunnittelunja analysoinnin sekä fenolija aromaatit -liiketoimintayksikönjohtajana.ChempolisSellu- ja biopolttoainetoimialojenprojektitoimintojen johtajaksiAasiaan ja Tyynenmerenalueelle on nimitetty DI, MBAEsa Niemi.EkokemKunnossapitoinsinööriksi on nimitettyTom Östlund, tuotantosihteeriksiHeli Narko ja myyntineuvottelijoiksiSari Salonenja Tanja Mäenpää.FinproDI, futuristi Elina Hiltunen onnimitetty Senior Foresight Specialistiksi.8.10.2010. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Judith Wölk (Universitätzu Köln, Saksa) ja kustoksenaprof. Markku Kulmala.M.Sc. Sami Reijosen väitöskirjaEndoplasmic reticulum stressand cell death mechanisms in thecell model of Huntington’s diseasetarkastettiin 8.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Allen Kaasik(Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksenaprof. Carl G. Gahmberg.M.Sc. (Pharm) Natalja Geninanväitöskirja Ultrasoundassistedsurface engineering ofpharmaceutical powders tarkastettiin9.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Niklas Sandler (ÅboAkademi) ja kustoksena prof. JoukoYliruusi.M.Sc. Eeva Primmerin väitöskirjaIntegrating biodiversity conservationinto forestry: an empiricalanalysis of institutional adaptationtarkastettiin 9.10.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. BenjaminCashore (Yale University,USA) ja kustoksena prof. OlliTahvonen.ELL Leena Suojalan väitöskirjaBovine mastitis caused byEscherichia coli—clinical, bacteriologicaland therapeutic aspectstarkastettiin 13.10.2010.Vastaväittäjänä toimi apul.prof.Päivi Rajala-Shultz (College ofVeterinary Medicine, Columbus,Ohio, USA) ja kustoksena prof.Satu Pyörälä.MD Salha Abdalah Ibraheminväitöskirja Methicillin ResistanceIn Staphylococci—HorizontalTransfer of Mobile GeneticElement (SCCmec) BetweenStaphylococcal Species tarkastettiin15.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Johanna U. EricsonSollid (Tromssan yliopisto, Norja)ja kustoksena prof. Seppo Meri.Prov. Minna Kairisalon väitöskirjaOxidative stress and XIAPsignalling in neuronal cells tarkastettiin15.10.2010. Vastaväittäjänätoimi dos. Antero Salminen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenaprof. Pekka Männistö.FM Heli Pessan väitöskirjaU12-type Spliceosome: Localizationand Effects of Splicing Efficiencyon Gene Expression tarkastettiin15.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Marie Öhman(Tukholman yliopisto, Ruotsi) jakustoksena prof. Tapio Palva.LL Emma Merike Savilahdenväitöskirja Cow’s milk allergy andthe development of tolerance tarkastettiin15.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Johannes Savolainen(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Markku Heikinheimo.LL Birgitta Salmelan väitöskirjaThrombophilia and directthrombin inhibitor lepirudin—clinical and monitoring aspectstarkastettiin 22.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Per MortenSandset (Oslon yliopisto, Norja)ja kustoksena prof. Kimmo Porkka.LL Outi Heikkilän väitöskirjaEffects of Metabolic RiskFactors and Type 1 Diabetes onBrain Glucose and Brain Metabolitestarkastettiin 23.10.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. JohanEriksson ja kustoksena prof.Markku Nieminen.FM Eili Huhtamon väitöskirjaDengue virus infection – Diagnosticsand molecular epidemiologytarkastettiin 29.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Robert Lanciotti(Centers for Disease Control& Prevention, USA) ja kustoksenaprof. Kalle Saksela.M.Sc. Nan Huin väitöskirjaMicrobial communities in Pbcontaminated boreal forest soiltarkastettiin 29.10.2010. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. HåkanWallander (Lundin yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof. TimoKairesalo.FM Riia Plihtarin väitöskirjaAcidic pH and acidic enzymesin atherosclerosis tarkastettiin29.10.2010. Vastaväittäjänä toimidos. Sohvi Hörkkö (Oulun yliopisto)ja kustoksena prof. CarlGahmberg.FM Juha Saarikankaan väitöskirjaBending the Rules ofCell Protrusions—MolecularMechanisms and Biological Rolesof Inverse-BAR Proteins inCell Morphogenesis tarkastettiinKemiraSijoittajasuhteista vastaavaksijohtajaksi on nimitetty TeroHuovinen. Hän työskenteli aiemminTeliaSoneran IR-päällikkönä.KiiltoKiilto Oy:ssä Tuomas Luokkanenon nimitetty rakennustarvikkeidenmyyntiedustajaksiPohjois-Suomen alueelle.Kiilto Family Oy:ssä VilleKenttä on nimitetty ICT-projektipäälliköksija Toni MoisioBusiness Controlleriksi.LuonnontieteidenAkateemisten LiittoAsiamieheksi on nimitetty OTKAnna Hellén.Medix BiochemicaLaatujohtajaksi on nimitetty ElinaCarlson ja Joensuun pikatestituotannontehdaspäälliköksiKari Melanen.Wpd Finland OyVaratoimitusjohtajaksi on nimitettyTkL Heli Rissanen.29.10.2010. Vastaväittäjänä toimitri. Harvey McMahon (MRCLaboratory of Molecular Biology,Cambridge, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Tapio Palva.Itä-Suomen yliopistoFM Janne Laukkasen väitöskirjaFabrication of metallic microandnanostructures for opticalsolutions tarkastettiin 1.10.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. PaulUrbach, (Delftin teknillinen yliopisto,Alankomaat) ja kustoksenaprof. Markku Kuittinen.Prov. Mikko Gyntherin väitöskirjaBlood-Brain Barrier Transportersin CNS Drug Delivery:Design and Biological Evaluationof LAT1 and GluT1 -TargetedProdrugs tarkastettiin 9.10.2010.Vastaväittäjänä toimi dos. JouniSirviö (Oy Sauloner Ltd) ja kustoksenaprof. Jarkko Rautio.FM Sari Vilhusen väitöskirjaUVC irradiation based water treatment—Astudy of UV light emittingdiodes, atomic layer depositedTiO 2and novel applicationstarkastettiin 15.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Riitta Keiski(Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Mika Sillanpää.Prov., LK Juha Ketosen väitöskirjaVascular dysfunction indiet-induced hypertension andobesity in mice—role of endothelium,reactive oxygen species andperiadventitial fat tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänä toimidos. Ilkka Tikkanen (Helsingin54 KEMIA 7/2010

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus eivastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta taimuutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTMetal Kokkola 2010Kokkola 16.–17.11.2010www.ketek.fi/metalkokkola2010Farmasian päivätHelsinki 19.–21.11.2010www.farmasianoppimiskeskus.fiMaaperäkemian tietopakettiHelsinki 1.12.2010www.ael.fi/laboratorioKemianteollisuuden teemapäiväVaarallisten aineiden kuljetusmaalla, merellä ja ilmassaHelsinki 8.12.2010www.chemind.fiLaboratorion Excel-sovelluksetHelsinki 14.–15.12.2010www.ael.fi/laboratorioLabquality 2011 -päivätHelsinki 10.–11.2.2011www.labquality.fi/labquality-paivat/ChemBio FinlandHelsinki 22.–24.3.2011www.finnexpo.fiKemian päivätHelsinki 22.–24.3.2011www.kemianseura.fiTeolliset palvelutHelsinki 22.–24.3.2011www.expomark.fiEasyFairs SubcontractorHelsinki 23.–24.3.2011www.easyfairs.com/fiYhdyskuntatekniikka 2011Turku 18.–20.5.2011www.yhdyskuntatekniikka.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 19.–20.5.2011www.helsinkicf.euCamure-8 & IMSR-7Naantali 22.–25.5.2011www.camure.orgAlihankinta 2011Tampere 13.–15.9.2011www.alihankinta.fiEasyFairs PakkausHelsinki 5.–6.10.2011www.easyfairs.com/fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTPollutec 2010Lyon, Ranska 30.11.–3.12.2010www.pollutec.comPasifichem 2010Honolulu, USA 15.–17.12.2010www.pasifichem.orgInterplastica 2011Moskova, Venäjä 25.–28.1.2011www.interplastica.dePittcon 2011Atlanta, USA 13.–18.3.2011www.pittcon.orgFiltech 2011Wiesbaden, Saksa 22.–24.3.2011www.filtech.deLuxe Pack 2011Shanghai, Kiina 29.–30.3.2011www.luxepack.comEuCheMS Inorganic ChemistryConference EICC-1Manchester, Iso-Britannia11.–14.4.2011www.rsc.orgEuroPACT 2011Glasgow, Iso-Britannia 27.–29.4.2011http://events.dechema.de/Separations for BiotechnologyManchester, Iso-Britannia27.–29.4.2011www.soci.org/events6 th European Symposium onClinical Laboratory and In VitroDiagnostic IndustryBarcelona, Espanja 5.–6.5.2011www.acclc.catICheaPFirenze, Italia 8.–11.5.2011www.aidic.it/icheap10/Interpack 2011Düsseldorf, Saksa 12.–18.5.2011www.interpack.comICAS-2011Kioto, Japani 22.–26.5.2011http://icas2011.comiCEF 11Ateena, Kreikka 22.–26.5.2011www.icef11.orgNanotech Europe 2011Budapest, Unkari 30.5.–1.6.2011www.nanotech.netBBMEC 2011Weimar, Saksa 19.–22.6.2011www.bbmec2011.deEPIC 2011Manchester, Iso-Britannia 20.–23.6.2011www.icheme.org/epic2011BIO 2011Washington DC, USA 27.–30.6.2011http://convention.bio.orgXIX th International Symposium onPhotophysics and Photochemistryof Coordination CompoundsStrasbourg, Ranska 3.–6.7.2011http://isppcc-2011.unistra.fryliopisto) ja kustoksena prof. EeroMervaala (Helsingin yliopisto).TtM Tiina Lappalaisen väitöskirjaObesity, low-grade inflammationand cardiovascular diseases– special emphasis on fat massand obesity associated (FTO) andserum amyloid A (SAA) genes tarkastettiin29.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Marjo-Riitta Järvelin(Oulun yliopisto/ImperialCollege of London) ja kustoksenaprof. Helena Gylling.FM Marc Cerrada-Gimenezinväitöskirja Development and useof tools to study metabolic consequencesof altered polyamine catabolismtarkastettiin 5.11.2010.Vastaväittäjänä toimi apul. prof.Anthony Michael (Texasin yliopisto,USA) ja kustoksena prof.Leena Alhonen.Jyväskylän yliopistoFM Viivi Koivun väitöskirjaAnalysis of fluid flow through porousmedia based on micro-tomographicreconstructions tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. Steven Keller(Miami University, USA) ja kustoksenaprof. Markku Kataja.FM Satu Ikosen väitöskirjaSynthesis, characterization andstructural properties of variouscovalent and non-covalent bileacid derivatives of N/O-heterocyclesand their precursors tarkastettiin5.11.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Uday Maitra(Indian Institute of Science, Bangalore,Intia) ja kustoksena prof.Erkki Kolehmainen.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Hannu Alatalon väitöskirjaSupersaturation-controlledCrystallization tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänä toimiTkT Jukka Koskinen (Neste Jacobs)ja kustoksena prof. MarjattaLouhi-Kultanen.DI Heikki Pitkäsen väitöskirjaFirst Principles Modeling ofMetallic Alloys and Alloy Surfacestarkastettiin 29.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. SrinivasanSrivilliputhur (University ofNorth Texas, USA) ja kustoksenaprof. Matti Alatalo.Oulun yliopistoFM Katja Karppisen väitöskirjaBiosynthesis of hypericins and hyperforinsin Hypericum perforatumL. (St. John’s wort)—precursorsand genes involved tarkastettiin29.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Teemu Teeri (Helsinginyliopisto) ja kustoksena prof.Anja Hohtola.Tampereen teknillinenyliopistoFM Harri Pölösen väitöskirjaQuantification of BiomedicalData with Stochastic ParametricModels and Numerical Optimizationtarkastettiin 8.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Pekka Hänninen(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Ulla Ruotsalainen.M.Sc. Paola Vivon väitöskirjaMultilayered Thin Films for OrganicPhotovoltaics tarkastettiin29.10.2010. Vastaväittäjänä toimiPhD Lucia Flamigni (CNR, Rooma,Italia) ja kustoksena prof.Helge Lemmetyinen.DI Tiiu Niemelän väitöskirjaSelf-Reinforced Bioceramic andPolyactide Based Composites tarkastettiin5.11.2010. Vastaväittäjänätoimi PhD Loredana Moimasja kustoksena prof. Minna Kellomäki.Turun yliopistoFM Pekka Kohosen väitöskirjaGenetic regulatory networksin avian B cells tarkastettiin1.10.2010. Vastaväittäjänä toimiprof. Mauno Vihinen (Tampereenyliopisto) ja kustoksena prof. OlliLassila.HLL Anne-Maria Vuorisenväitöskirja Rigid rod polymerfillers in acrylic denture anddental adhesive resin systems tarkastettiin1.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Leo Tjäderhane(Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Pekka Vallittu.LL Raakel Luodon väitöskirjaProbiotic interventions in infancy:Benefit and safety assessmentof extended applications tarkastettiin2.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Hannu Mykkänen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenaprof. Erika Isolauri.HLL Jenni Hjerppen väitöskirjaThe Influence of Certain ProcessingFactors on the Durabilityof Yttrium Stabilized ZirconiaUsed as Dental Biomaterial tarkastettiin22.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Ralph Luthardt(Ulmin yliopisto, Saksa) ja kustoksenaprof. Pekka Vallittu.FM Juha Laurilan väitöskirjaTherapeutic Properties of SuperoxideDismutase 3 and MesenchymalStromal Cells in PeripheralIschemia tarkastettiin 29.10.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. StefanMarklund (Uumajan yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena dos. MikkoLaukkanen.FM Tuire Tirkkosen väitöskirjaEpidemiology of CytochromeP450-mediated Drug-Drug Interactionstarkastettiin 29.10.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. HannuRaunio (Itä-Suomen yliopisto) jakustoksena prof. Risto Huupponen.FM Janne Ahokkaan väitöskirjaMagnetic resonance experimentswith atomic hydrogentarkastettiin 30.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Nicholas P.Bigelow (University of Rochester,USA) ja kustoksena prof. Kalle-Antti Suominen.Åbo AkademiFM Mikael Järnin väitöskirjaInfluence of Topography and SurfaceChemistry on the WettingProperties of TiO 2-based CeramicCoatings tarkastettiin 8.10.2010.Vastaväittäjänä toimi Dr. RossenSedev (University of South Australia)ja kustoksena dos. MikaLindén.FM Johanna Ahlskogin väitöskirjaRegulation of Heat ShockTranscription Factors by Ubiquitinand Ubiquitin-like Modifierstarkastettiin 9.10.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. JeffreyL. Brodsky (University of Pittsburgh,USA) ja kustoksena prof.John Eriksson.7/2010KEMIA55

seurasivutLänsi-Suomen kemistitoiminnassaPorilaisetkin oppivat raumangiältäLänsi-Suomen kemistiseura on koonnut satakuntalaiset kemistit yhteen jo yli 30 vuodenajan. Parhaillaan seurassa suunnitellaan kemian vuoden 2011 tapahtumia.Länsi-Suomen kemistiseuraperustettiin vuonna 1979 toimimaanalueen kemistien yhdyssiteenäja järjestämään kokouksia,vierailuja sekä koulutuksia.Hyvin nämä tavoitteetovat toteutuneetkin: jäsenistönkeskuudessa muistellaan useinretkiä satakuntalaisiin yrityksiinja muihin vuosien varrellakierrettyihin kohteisiin.Retkillä on tutustuttu muunmuassa ilotulitteiden valmistukseen,öljynporauslauttojensuunnitteluun ja jopa rapujenkasvatukseen. Erityisesti useathyvin varustellut edustussaunatsaavat keskusteluissa kaihoisansävyn.Seura on myös kouluttanutjäsenistöään esimerkiksi Excelinsaloihin ja työelämän alatimuuttuviin ajankohtaisiin asioihin.Viime vuosina toimintasuunnitelmaon pitänyt sisälläänkaksi–kolme yritysvierailua jayhdestä kahteen vapaamuotoisempaatilaisuutta vuodessa.Kummatkin ovat edistäneet jäsenkunnanverkostoitumista sekäyritysten että toistensa kanssa.Samalla olemme päässeettutustumaan toistemme sangenerilaisiin työympäristöihin jatehtäviin.Kuvat: Heikki HakolaLänsi-Suomen kemistiseuravietti 30-vuotisjuhlansaRauman merimuseossa,jonka kokoelmatkiinnostivat porilaisiakin.Juhlaillallisesta pääsivätnauttimaan myös seuranjäsenien puolisot.Vitsit ylittävätkielimuurinLänsi-Suomen kemistiseuranjäsenistö on jakautunut tasaisestiSatakunnan eri osiin, joskinpääpaino on Porissa ja Raumalla.Koska maakunnassa ei oleyliopistotasoista kemian pääainekoulutusta,jäsenet edustavatsuurimmaksi osaksi alueen yrityksiäja kunnallissektoria. Seuranjäsenmäärä on vakiintunutnoin 90 henkeen.Länsi-Suomen kemistiseuralleon tullut myös kansallisiahuomionosoituksia, sillä MarjaRiekkola-Vanhanen valittiinVuoden luonnontieteilijäksi2007 osoituksena hänen pitkäjänteisestätyöstään bioliuotusprosessientutkimisessa.Viime vuoden lopulla seuravietti 30-vuotisjuhliaan Raumanmerimuseossa hyvän ruuanja seuran merkeissä. Ohjelmaankuului sekä tutustuminenMerimuseon mielenkiintoiseennäyttelyyn että seitsemänosainenruokakattaus. Lisäksi saimmekuulla Hannu Heinon jaTapio Niemen raumangiälisenesityksen, josta jopa porilaisetymmärsivät ainakin heitä koskevatvitsit.Vaikka menneitä tapahtumiaon mukava muistella, seurantoiminta on kuitenkin kohdistettavatulevaisuuden haasteisiin.Kemian vuoden 2011 suunnitteluon käynnistetty, ja jäseniltäon tullut hyviä ehdotuksia kemiantietoisuuden lisäämiseksiSatakunnassa.Tulevaisuuden haaste onmyös aktiivisten uusien jäsentenhankinta uusien ideoiden jatoimintatapojen tuomiseksi seuraan.Jos olet Satakunnassa asuvakemisti, ota rohkeasti yhteyttäja tule mukaan toimintaan!Matti SantalaKirjoittaja on Länsi-Suomenkemistiseuran puheenjohtaja.matti.santala@outotec.com56 KEMIA 7/2010

KTY palkitsi väitöskirjanKohti tehokkaampaaresurssien käyttöäSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUKemiallisteknillnen yhdistysKTY on myöntänyt vuoden2010 palkintonsa ansiokkaastakemiantekniikan alan väitöskirjatyöstä.Tunnustuksen sai Oulunyliopistossa väitellyt tekniikantohtori Verónica Garcia.Garcia esitteli työssään, kuinkajätevirtojen ongelmakomponentit,haihtuvat orgaaniset yhdisteet(VOC) voidaan ottaatalteen ja hyötykäyttää uudelleenkemianteollisuuden raakaaineina.Tekniikaksi soveltuu pervoraatiokaksivaiheisena menetel-mänä. Ensimmäisessä vaiheessaVOC-yhdisteet väkevöidäänja erotetaan jätevedestä. Toisessavaiheessa yhdisteistä erotetaanjäljellä oleva vesi, minkäjälkeen yhdisteet ovat hyödynnettävissäuudelleen prosessinlähtöaineina.Garcia tutki n-butanolin jadikloorimetaanin talteenottoapervaporaation ja erilaisten erotuskalvojenavulla. Työ toi lisätietoamyös monikomponenttisysteemienaineensiirtoilmiöistäja ilmiöihin vaikuttavistatekijöistä.KTY palkitsi vuoden väitöskirjannyt 8. kerran.Helena LaaviKirjoittaja on KTY:n sihteeri.helena.laavi@tkk.fiPirkanmaan KemistiseuranKlubi-ilta15.11.2010 klo 18Panimoravintola Plevnan Mallas-kabinetti, TamperePanimomestari Ilkka Hyttinen johdattaa oluen maailmaanvalistavin puhein ja maisteluin.Ilmoittautumiset 12.11. mennessä: pks@sci.fi.Pohjois-Suomen KemistiseuranSyyskokous19.11.2010 klo 18 Oulun Tetra, Mäkelininkatu 31Toimitusjohtaja Esa Rousu Chempolis Oy:stä esitelmöiyhtiön biojalostusteknologioiden kehittymisestä kärkiteknologioiksi.Klubi-illallista isännöi Sigma-Aldrich.Ilmoittautumiset 15.11. mennessä: psks-sihteeri@oulu.fi.Kemiallisteknillisen yhdistyksenVaalikokous ja vierailu25.11.2010 klo 18Chemitec Consulting Oy, EspooIlmoittautumiset ja lisätiedot: helena.laavi@tkk.fiKeski-Suomen KemistiseuranMarraskuun kollokvio30.11.2010 klo 18Jyväskylän yliopiston kemian laitos, Luentosali KEM1,Survontie 9Professori Jouko Korppi-Tommola esitelmöi väriherkistettyjenaurinkokennojen nykytilasta. Vapaa pääsy.Suomalaisten Kemistien SeuranJoulukuun kokous1.12.2010 klo 17.30–22Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, HelsinkiVirallisten kokousasioiden lisäksi Kompan palkinnon jakovuoden 2009 kemian alan väitöskirjoista sekä iltapala.Ilmoittautumiset 24.11. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.Kemian Päivien Säätiöjakoi apurahojaKemian Päivien Säätiö on myöntänyt vuoden 2010 jatkoopiskeluapurahansa.2 000 euron apurahat saivat FM JarkkoHeikkinen Oulun yliopistosta, FM Anna KirjavainenTurun yliopistosta, FM Jaakko Pellinen Oulun yliopistosta,FM Nina Sneitz Helsingin yliopistosta ja FL Juri TimonenItä-Suomen yliopistosta.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutPalkinnon Verónica Garcialle (toinen vas.) luovutti KTY:n puheenjohtajaTiina Piira (toinen oik.). Tunnustuksesta iloitsivatmyös Garcian työn ohjaajat, Oulun yliopiston professori RiittaKeiski (vas.) ja dosentti Eva Pongrácz.Helena LaaviNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä8/10 15. marraskuuta 16. joulukuuta1/11 11. tammikuuta 1. helmikuuta2/11 14. helmikuuta 10. maaliskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.7/2010KEMIA57

Puolet petäjäistäPalstalla kerrotaan arjen,erityisesti pula-aikojenkemiallisesta kekseliäisyydestä.Korvikkeiden kopinaaVarpaat piti suojata vilulta myös sota-aikana ja sodanjälkeisen pulan vuosina.Kun nahkaa ei ollut saatavana, korvikemateriaalien kehittäjät joutuivat hieromaanälynystyröitään.Suomen kenkätehtaat tuottivat ennentoista maailmansotaa (1939–1945) noin kolme miljoonaa parianahkakenkiä vuodessa. Kumijalkineitasyntyi vuosittain reilut miljoonaparia.Kenkien tuotanto perustui pitkältiulkomaisiin raaka-aineisiin, lähinnänautaeläinten, hevosen ja sian nahkoihin.Pohjanahkoina käytetyt raakavuodattuotiin kaikki ulkomailta,Australiasta ja erityisesti Etelä-Amerikasta.Sieltä saatu erittäin paksunahka sopi kotimaista paremmin anturamateriaaliksi.Ohutta kotimaistanahkaa meni toisaalta vientiin hienonahkojenvalmistusaineeksi.Myös kaikki kumijalkineiden valmistuksessakäytetty luonnonkumioli tuontitavaraa.Kun marraskuussa 1939 puhjennuttalvisota katkaisi kauppayhteydet,sekä nahan, kumin että parkitusaineidentuonti tyrehtyi. Tilannettapahensi se, että karjaa oli hävitettyrunsaasti, eikä kotimaistakaan vuotaasiksi ollut tarjolla normaalivuosientapaan.Nahka- ja kumijalkineiden tuotantoromahti nopeasti neljännekseenScanstockphotoentisestä. Siitäkin otti osansa armeija,eikä siviiliväestölle jäänyt kuinrippeet.Jotain oli kuitenkin jalkaan pantava,joten nahan ja kumin korvikkeinaalettiin hyödyntää puuta ja paperia,joita Suomessa toki riitti. Niistäryhdyttiin tekemään monenlaisiamiesten, naisten ja lasten jalkineitaavonaisista kesäsandaaleista ja tohveleistatyökenkiin saakka.Pakon edessä suosioon nousivatuudestaan myös jo lähes unohtuneetkankaasta valmistettavat jalkineet:tallukkaat.Kenkien puiset pohjat saatiin kestämäänkosteutta tervaamalla ne,mutta paperi ei tietysti sietänyt montakastumista. Muutenkaan puujalkineeteivät laadultaan olleet nahkaistenveroisia. Nahkakenkiä pyrittiinsiksi tuottamaan niin paljon kuinmahdollista parantamalla raaka-aineenriittävyyttä.Kuitunahkaa ja pajunkuortaKauniista,laadukkaistakengistä voitiinpula-aikana vainhaaveilla.Aaltosen kenkätehtaiden omistamassaViialan nahkatehtaassa ryhdyttiinnopeuttamaan niin sanotun kuitunahaneli erilaisia nahkajätteitä hyödyntävänkeinonahan käyttöönottoa.Sveitsistä hankitun valmistusmenetelmänansiosta ensimmäiset erätkäyttökelpoista kuitunahkaa valmistuivatjatkosodan syttymisvuonna1941.Nahan parkituksessa oli ennensotia yleistynyt kromiparkitus, jossakromisuolat muuttavat vuodankuiturakennetta siten, että se kestääveden, lämmön ja muiden aineidenvaikutusta. Kun tehoainetta ei enääsaatu ulkomailta, sillekin piti keksiäkotimainen korvike: arvoon arvaamattomaannousivat kuusen ja pajunkuori.Kumiromu kerättiin visusti talteen,ja siitä valmistettu regeneraattikumikelpasi kenkien materiaaliksi. Oivatapa säästää arvokasta raaka-ainettaolivat kumiterät, joissa kumia olivain kengän alaosassa.Syksyllä 1941 maahan alettiinsaada pieniä määriä Saksassa kehitettyätekokumia eli keinokautsua.Ensimmäiset Buna-kumista valmistetutPara-merkkiset keinokumijalkineetvalmistuivat KumiteollisuusOy:n tehtaassa lokakuussa 1942.Tilanne oli kuitenkin jo niin tiukka,että samassa kuussa astui voimaanankara ukaasi. Jos kansalainenhalusi ostaa itselleen kengät, hänentuli vakuuttaa, että hänellä oli ennestäänvain yksi pari korjauskelpoisianahka-, keinonahka- tai kumipohjaisiakäyttöjalkineita. Vaadittaessa olimyös alistuttava kotitarkastukseen,jossa asia kyettiin varmistamaan.Kaikista säännöstelytoimista huolimattaSuomen kenkävarastot hupenivatvuoden 1943 elokuuhun mennessäuskomattoman niukoiksi eli350 000 pariin. Seuraavana syksynätyssäsi Buna-kuminkin tuonti Saksan-suhteidenkatkeamiseen.Kun entinen aseveli saatiin keväällä1945 häädettyä maasta, koittivihdoin rauhan aika. Ahdistava kenkäpulasen sijaan jatkui vielä vuosia.Pekka T. Heikura58KEMIA7/2010

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2010NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.8/2010 9.11. 24.11. 16.12. Innovaatiot, laboratoriot, mittauksetLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleAikataulu ja teemat 20111/2011 3.1. 13.1. 1.2. Laboratoriot, ympäristötekniikkaLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille2/2011 7.2. 21.2. 10.3. ChemBio 11 -erikoisnumeroHelsingin Messukeskus 22.–24.3.20113/2011 24.3. 7.4. 28.4. Analytiikka, kemikaalit, työturvallisuus,Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2011 6.5. 20.5. 9.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu yrityksille ja asiantuntijoille5/2011 1.8. 15.8. 1.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2011 2.9. 16.9. 5.10. Tutkimus, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu tutkimuslaitoksille7/2011 7.10. 21.10. 9.11. Innovaatiot, prosessit, ympäristöLisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille8/2011 9.11. 23.11. 13.12. Analytiikka, mittaukset, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!78 % lukijoistamme tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: Myyntipäällikkö Sauli Ilolasauli.ilola@kemia-lehti.fipuh. 040 546 1241Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Bruker Opticsworld‘ssmallestFT-IRspectrometer... with the typicalBruker performance:easy software: an assistant guidesyou through your FT-IR analysisRockSolid: robust and highperformance interferometer designfor gas, liquid and solid samplesmodularity: FT-IR measurements intransmission, ATR and reflectionAbout the size of a lab notebook, the world‘s smallest FT-IRspectrometer ALPHA will play a big part in your daily routine.Plug & play set-up, easy-to-use software, combined withQuick-Snap TM accessory modules assure powerful and reliableFT-IR analysis you expect from Bruker.Bruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-17067 SOLNATel: +46 8 655 25 30Tel: +358 400 426 438 (FIN)E-Mail: optics@bruker.seContact us for more details: www.brukeroptics.comthink forwardFT-IR