KDI-tripeptidi ja sen vaikutusmekanismit ... - Invalidiliitto.fi
KDI-tripeptidi ja sen vaikutusmekanismit ... - Invalidiliitto.fi
KDI-tripeptidi ja sen vaikutusmekanismit ... - Invalidiliitto.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
NRO 2/2005 13. VSK LOKAKUU 2005<strong>KDI</strong>-<strong>tripeptidi</strong> <strong>ja</strong><strong>sen</strong> <strong>vaikutusmekanismit</strong>SelkäydinvammaseminaariSelkäydinvamma <strong>ja</strong>ratsastusterapiaKylläpyörätuolistakinpystyy moneen
PÄÄKIRJOITUSSELKÄYDINVAMMAISSN 1236-509213. vuosikertaPäätoimitta<strong>ja</strong>:Pekka HätinenKumpulantie 1 A00520 HELSINKIPuh. (09) 6131 9212pekka.hatinen@siu.<strong>fi</strong>Selkäydinvammaistenhoito retuperälläKustanta<strong>ja</strong>/julkaisi<strong>ja</strong>t:<strong>Invalidiliitto</strong> ry <strong>ja</strong> <strong>sen</strong>selkäydinvammatyöryhmäUlkoasu <strong>ja</strong> taitto:HELPCONT KY/Matti Anttalainen01450 VANTAAPuh. (09) 872 7951matti.anttalainen@kolumbus.<strong>fi</strong>Ilmoitusmyynti:Anne LukanderPuh. (09) 7279 9633,050 352 9269anne.lukander@omnipress.netIlmoituskoot:1/1 210 x 297 mm tai 187 x 270 mm1/2 93 x 270 mm tai 187 x 135 mm1/3 93 x 180 mm tai 187 x 90 mm1/4 93 x 135 mm tai 187 x 67 mm1/8 60 x 105 mm tai 93 x 67 mmIlmoitushinnat:koko yksivärinen nelivärinenKannet 1/1 650 €1/1 535 € 610 €1/2 270 € 345 €1/3 210 € 280 €1/4 140 € 210 €1/8 70 €Hintoihin lisätään ALV 22%Tilaukset <strong>ja</strong> osoitteen muutokset:6 /vuosikertaInternetin kauttawww.invalidiliitto.<strong>fi</strong>/selkaydinvammatai SYV-työryhmän sihteeriPaula MustalahtiKuriirinkatu 6, 15700 LAHTIpuh 040 723 3990Kir<strong>ja</strong>paino:Uusimaa Oy06150 PORVOOSeuraava lehti huhtikuussa 2006Aineistopäivä 15.2.2006utun otsikko saattaakuulostaa yllättävältä,kun esimerkiksi vieraileeSynapsia-rakennuk<strong>sen</strong>uusissa tiloissa <strong>ja</strong> katseleesiellä aktiivista päivittäistähyörinää.Tosiasia kuitenkin on, että Käpylänkuntoutuskeskuksessa annettavanhoidon lisäksi ei muuta keskitettyätoimintaa Suomessa ole järjestetty.Akuuttihoito annetaan lähimmässäisossa sairaalassa. Töölön sairaalaalukuun ottamatta potilaita kertyyvuosittain melko vähän. Näin eimyöskään hoitotiimin asiantuntemuspääse karttumaan.Selkäydinvammaan liittyy pelkänliikuntavamman lisäksi paljon muitaelämää vaikeuttavia tekijöitä. Esimerkkinäovat mm. rakon, suolen<strong>ja</strong> sukupuolitoimintojen häiriöt,hermoperäinen kipu <strong>ja</strong> painehaavat.Nämä kaikki yhdessä vaikuttavatselkäydinvammai<strong>sen</strong> henkilön elämänlaatuun<strong>ja</strong> terveydentilaan dramaattisesti.Kun vuosien mittaan selkäydinvammaisillehenkilöille tulee vammaanliittyviä vaivo<strong>ja</strong>, silloin on aivan yksinongelmiensa kanssa. Paikallinenterveyskeskuslääkäri ei voi tietää <strong>ja</strong>tuntea selkäydinvamman kokonaisvaikutuksia.Ei ole olemassa muuallamaailmassa yleisiä keskitetynhoidon selkäydinvammayksiköitä.Tätä asiaa on pohdiskeltu muutamassamietinnössä <strong>ja</strong> toimintasuunnitelmassavuosien mittaan. Jokakerta on todettu perusteltu tarve selkäydinvammaistenhoidon <strong>ja</strong> seurannankeskittämiselle Suomessa. Mitääntodellista edistystä ei ole kuitenkaantapahtunut.Me selkäydinvammaiset olemmemaassamme ainoa selkeä vammaryhmä,jolla ei ole omaa yhdistystätai liittoa. <strong>Invalidiliitto</strong> on ottanutselkäydinvammaisten järjestäytyneentoiminnan hoitaakseen, tällähetkellä selkäydinvammatyöryhmänmuodossa.Työryhmä onkin nyt, yhteistyössäSelkäydinvammasäätiön kanssa, kääntynytInvalidiliiton liittohallituk<strong>sen</strong>puoleen hoidon <strong>ja</strong> seurannan kehittämiseksiSuomessa.Esityksemme on, että tilannetta selvittämäänperustetaan työryhmä, jossaon kattava valtiovallan <strong>ja</strong> keskussairaaloidenedustus. On aika vihdoinsaattaa myös Suomen tilanne muidenmaiden tasolle. Ryhmämme ei olekovin suuri. Ei ole kohtuutonta, ettänykyi<strong>sen</strong> hoitotakuun aikana myösmeidän asiamme otetaan vakavasti <strong>ja</strong>pannaan kuntoon.Pekka Hätinen,pekka.hatinen@siu.<strong>fi</strong>SELKÄYDINVAMMA 3
-lehti13. vuosikerta – ilmestymispäivä 12. lokakuuta 2005 – ilmestyy kahdesti vuodessa, huhti- <strong>ja</strong> marraskuussaKANSI:Kuvakuva:Kuvayhdistelmä SYVseminarista,Heikki Laukka<strong>sen</strong>haastattelu- <strong>ja</strong> ratsastusterapiajutustaKuvaa<strong>ja</strong>t: Elina Aula <strong>ja</strong>Matti AnttalainenSisällysluetteloSelkäydinvammaisten hoito retuperällä ................. 3Selkäydinvamma-työryhmän toiminnan suuntaviivatvuodelle 2006 .......................................... 5Selkäydinvammaseminaari Synapsiassa .................. 6Kevätseminaari jälleen ensi toukokuussa: .............. 7<strong>KDI</strong>-<strong>tripeptidi</strong> <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> <strong>vaikutusmekanismit</strong> ............. 8Helsinkiläisten selkäydinvammaisten elämänlaatu . 9Kotona tulevien nirhaumien/raapaumien hoito ... 10MATKALLA RUOTSISSA- matkailu avartaa vaiavartaako? ........................................ 12Kesän leirikuulumisia ........................................ 15CITY-leiri Synapsiassa (Käpylän Kuntouskeskuksessa)1. – 4.12.2005 ........................................ 17Ennakko-infoa!!! Perinteinen kisakeskuk<strong>sen</strong>leiri 4. – 9.6.2006 ........................................ 17Virolaisten järjestämä aktiivileiri (ACTIVECAMP)Haapsalussa ........................................ 18Asuntomessut 2005 ........................................ 19Omakotitalon rakentaminen asuntomessuille ...... 23Selkäydinvamma <strong>ja</strong> ratsastusterapia ..................... 26Kyllä selkäydinvammai<strong>sen</strong>akin pystyy moneen! .. 28Avusta<strong>ja</strong>koirien koulutus ammattina ................... 31Mikä on assistentti.info? ..................................... 32Kahden vuoden autoprojekti .............................. 33Yleisurheilun vammaisten EM – kisat 2005 ........ 35Laskettele, kelaa, pyöräile - vuokraa väline! .......... 36Ristikko 2/2005 ........................................ 37Ratkaisu ristikkoon 1/2005 ............................... 38Alueelliset vastaavat vertaistukihenkilöt koollatoukokuussa ........................................ 39Selkäydinvammaan liittyvä vertaistuki ................ 41Invalidiliiton selkäydinvammatyöryhmä ............. 424 SELKÄYDINVAMMA
SYV -TYÖRYHMÄSelkäydinvammatyöryhmän toiminnansuuntaviivat vuodelle 2006Työryhmän jä<strong>sen</strong>etPuheenjohta<strong>ja</strong>: Pauli RitolaVarapuheenjohta<strong>ja</strong>: Pekka HätinenSihteeri:Paula MustalahtiJä<strong>sen</strong>et:Mari Koskelainen, Mar<strong>ja</strong> Pihnala,Tiina Siivonen, Raimo TorattiAsiantunti<strong>ja</strong>jä<strong>sen</strong>et: Antti Dahlberg, Matti Koikkalainen,Jukka ParviainenSelkäydinvamma-lehti:Pekka Hätinen <strong>ja</strong> Matti Anttalainenelkäydinvammatyöryhmä toimii valtakunnalli<strong>sen</strong>aselkäydinvammaisten oikeuksia a<strong>ja</strong>vana, puolustavana<strong>ja</strong> valvovana elimenä..KokouksetSelkäydinvammatyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessaHelsingissä <strong>ja</strong> yhden kerran kuntoutuskeskuksessaHelsingin ulkopuolella..KuntoutusSelkäydinvammaisten kuntoutuk<strong>sen</strong> säilyminen vähintäännykyisellä tasolla <strong>ja</strong> ikääntyvien kuntoutuk<strong>sen</strong> seuranta.Akuuttivaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa tapahtuvienepäkohtien <strong>ja</strong> eriarvoisuuksien poistaminen.. Yhteistyö Käpylän kuntoutuskeskuk<strong>sen</strong>, Ilkan sekämuiden selkäydinvammaisten kuntoustusta järjestävienkuntoutuskeskusten kanssa. Päämääränä toiminnan säilyttäminenselkäydinvammaisten kuntoutuk<strong>sen</strong> kannaltariittävän ammattitaitoi<strong>sen</strong>a <strong>ja</strong> tehokkaana.. Selkäydinvammaisten elinikäi<strong>sen</strong> seurantajärjestelmänkehittäminen yhteistyössä Selkäydinvammasäätiön kanssa.Tavoitteena on saada aikaan työryhmä, jossa olisi edustusSosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriöstä, kaikista Yliopistollisistakeskussairaaloista <strong>ja</strong> Invalidiliitosta. Työryhmäntehtävänä olisi kartoittaa tilanne Suomessa <strong>ja</strong> verrata sitämuissa kaltaisissamme maissa olevaan tilanteeseen <strong>ja</strong> tehdäesitys selkäydinvammaisten henkilöiden elinikäi<strong>sen</strong>seurannan järjestämisestä Suomessa.. Vertaistukitoiminnan kehittämistä <strong>ja</strong>tketaan, selkäydinvammaisia<strong>ja</strong> heidän omaisiaan palvelevaksi, yhteistyössäInvalidiliiton kanssa..Kurssit <strong>ja</strong> leiritKÄMP-2006 pidetään 4. – 9.6.2006 Kisakeskuksessa.Ideana olisi kuitenkin <strong>ja</strong>tkaa kurssia lyhyellä Tallinnanreissulla halukkai<strong>sen</strong> kanssa <strong>ja</strong> osallistua sielläpidettäville Invalidiliiton kulttuuripäiville 10. – 11.6.. Järjestetään City leiri. Selkäydinvammatyöryhmä osallistuu Selkäydinvammasäätiönseminaariin 2006..Kansainvälinen toimintaPohjoismai<strong>sen</strong> yhteistyön kehittäminen osallistumallaNORR:n kokoukseen.. NORR:n naistentyöryhmän KNORR:n toimintaan.osallistuminen.Yhteistyön <strong>ja</strong>tkaminen Viron selkäydinvammaisten kanssa..TiedotusSelkäydinvammaisten edunvalvonta <strong>ja</strong> neuvonta. Kentältätulevien ongelmien käsittely <strong>ja</strong> niiden aiheuttamientoimenpiteiden hoitaminen. Materiaalin tuottaminenselkäydinvammaisille yhteityössä Käpylän.kuntoutuskeskuk<strong>sen</strong> kanssa.Mietitään selkäydinvammaisten tämän hetkisten ongelmienkartoitusta joillakin keinoin. Tulosten hyödyntäminenselkäydinvammatyöryhmän tulevassa toiminnassa.. Ohjekir<strong>ja</strong>n tekeminen selkäydinvammaisille <strong>ja</strong> heidänkanssaan tekemisessä oleville yhteistyössä Selkäydinvammasäätiön<strong>ja</strong> Käpylän kuntoutuskeskuk<strong>sen</strong> kanssa.. Selkäydinvamma -lehden toimittamien kaksi kertaavuodessa A4-kokoi<strong>sen</strong>a. Selkäydinvamma -lehden tilaa<strong>ja</strong>rekisterinylläpito.. Selkäydinvammatyöryhmän webbisivujen ylläpito <strong>ja</strong>.päivitysKansainväli<strong>sen</strong> materiaalin hankinta <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> toimittaminenedelleen tarvitseville. Työryhmä pyrkii osallistumaan liiton teemavuoden tapahtumiinsekä huomioimaan painopisteen omassa toiminnassaan<strong>ja</strong> tiedotuksessaan.. Liikuntavammaisten liikkumisongelmien poistaminenympäristöstä <strong>ja</strong> liikenteestä tiedottamalla <strong>ja</strong> parannusehdotuksiatekemällä. Jatketaan yhteistyötä lentoasemienkanssa kenttätoimintojen kehittämiseksi.SELKÄYDINVAMMA 5
SYV-SEMINAARItiin kipupumpun a<strong>sen</strong>tamiseen Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa.Pumppu a<strong>sen</strong>nettu vatsanpeitteen alle <strong>ja</strong> seannostelee lääkettä sopivaksi katsotun määrän. Mika olityytyväinen ratkaisuun <strong>ja</strong> kertoi elämänlaatunsa selvästiparantuneen pumpun myötä.Loppuiltapäivä oli omistettu olkapääongelmille. Olkapäätovat kovilla, kun kaikki toiminnot hoidetaan käsivoiminvuosikymmeniä. On enemmän harvinaista, joslöytyy joku veteraani jolla ei ole jonkinasteisia kipu<strong>ja</strong> taimuita ongelmia hartianseudun alueella.Fysioterapeutit Kati Sohlman <strong>ja</strong> Petri Rissanen selvittiväteri vammojen syntyä <strong>ja</strong> niihin liittyviä fysioterapeuttisiahoito<strong>ja</strong>. Voitaneen todeta, että vaivat kannattaa ottaavakavasti jo ennen kuin ne vaativat leikkaushoitoa.Paljon on tehtävissä oikeanlaisella harjoittelulla <strong>ja</strong> eri lihasryhmienvahvistamisella. Aloitamme seuraavassa lehdessäsar<strong>ja</strong>n kuntosaliharjoittelusta, jossa oikeat olkapääliikkeetovat yksi painopistealue.Kirurgi Jan Lassus kertoi olkapään eri leikkausmenetelmistä.Hänen varsin havainnollinen esityk<strong>sen</strong>sä antoi toivoamonelle vaivojensa kanssa kamppaileville. Kehittyneetleikkaustekniikat auttavat vaikeissakin tapauksissa. Hänedusti yksityistä palvelujen tarjoa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> leikkauk<strong>sen</strong> hintaon tietenkin rajoituk<strong>sen</strong>a monille. Julkinen terveydenhuoltotarjoaa myös kyseisiä palvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> täytyy toivoa, ettämaan eri puolille on kertynyt riittävästi tietoa asiasta.Voitto Korhoselle oli tehty olkapääleikkaus <strong>ja</strong> Vode kertoiliselviytymisestään. Operaatio oli auttanut <strong>ja</strong> vamma oli parantunutsinnikkäällä leikkauk<strong>sen</strong> jälkeisellä kuntoutuksella.Päivän päätteeksi oli keskustelua <strong>ja</strong> vapaata yhdessäoloa.Yleisö osallistui koko päivän a<strong>ja</strong>n ahkerasti ohjelmaanesittäen kysymyksiä <strong>ja</strong> kertoen omia kokemuksiaan esilläolleista asioista. Yhteenvetona voi todeta, että päiväoli niin tavalliselle selkäydinvammaiselle kuin myös alanammattilaiselle tuhti käytännön tietopaketti selkäydinvammaanliittyvistä lääketieteellisistä kysymyksistä.Seuraava seminaari järjestetään Käpylässä ensi vuodentoukokuun loppupuolella, luultavimmin 18.5. Seminaarilletulee pieni maksu kulujen kattamiseksi,mutta ohjelma on yhtä laadukas kuin ennenkin. SeuraaIT -lehteä <strong>ja</strong> Selkäydinvammasäätiön nettisivu<strong>ja</strong>,niiltä löytyy tarkka päivämäärä <strong>ja</strong> ohjelma viimeistäänalkuvuodesta 2006.Selkäydinvammaseminaarin esityksistä on materiaalianähtävissä Selkäydinvammasäätiön nettisivuilla:www.selkaydinvamma.<strong>fi</strong>Pyörätuolinkäyttäjien olkapääryhmäaloittaaFysioterapiakeskus OMT-Klinikka Helsingissä aloittaasyksyllä 2005 pyörätuolinkäyttäjien olkapään ongelmiinkeskittyvän pienryhmätoiminnan. Toiminta koostuukymmenestä ryhmäkerrasta, jolloin pienryhmässä käydäänläpi harjoitteita olkapääongelmien <strong>ja</strong> -kipujen hoitamiseksi<strong>ja</strong> ennaltaehkäisemiseksi.Asiasta voi kysellä;Marjut Rima 045 1309911,marjut.rima@omt-klinikka.<strong>fi</strong>SYV-seminaari jälleenensi toukokuussa:Selkäydinvammasäätiön kolmas kevätseminaari pidetään 18.5.2006 pääkaupunkiseudulla.Alustavasti luennoitsijoiksi ovat lupautuneet professori Outi Hovatta kertomaan kantasoluista <strong>ja</strong>do<strong>sen</strong>tti Päivi Liesi <strong>KDI</strong>-peptidistä keskushermoston vammojen hoidossa.Tarkempi ohjelmaa varmistuu kuitenkin vasta talvella 2006.Tuolloin kannattaa seurata säätiön nettisivu<strong>ja</strong> (www.selkaydinvamma.<strong>fi</strong>) <strong>ja</strong>Selkäydinvammalehteä sekä IT-lehteä.SELKÄYDINVAMMA 7
ELÄMÄN LAATUHelsinkiläistenselkäydinvammaisten elämänlaatuTeksti: Antti Dahlberglämänlaatua voi tarkastella moneltaeri kantilta <strong>ja</strong> sitä voi myös mitatamonella eri tavalla.Kansainvälisestä kir<strong>ja</strong>llisuudesta löytyy aika paljon tutkimuksiaselkäydinvammaisten elämänlaadusta. Tuloksetovat osittain ristiriitaisia johtuen mittauksissa käytetyistämenetelmistä, jotka tietenkin ovat usein erilaisia.Myös käsitteenä elämänlaatu voidaan määritellä useallatavalla. Osassa tutkimuksista selkäydinvamma vaikeusvaikuttaa tulokseen. Mitä vaikeampi vamma on, sitämatalampi elämänlaatu.Toisaalta osassa tutkimuksista selkäydinvamma ei olehavaittu mitään muuta vaikutusta, kuin suoraan fyysisiintoimintoihin. Joissakin tutkimuksissa vamman elämänlaatuaalentavat vaikutukset vähentyvät vuosienmyötä, toisissa taas ei. Tärkeintä tietenkin on, miltämeistä itsestämme eläminen tuntuu.Helsinkiläisten tapaturmai<strong>sen</strong> selkäydinvamman saaneidenelämäntila -tutkimuksessa mitattiin myös elämänlaatua.Tutkittavia pyydettiin täyttämään suomalainenprofessori Harri Sinto<strong>sen</strong> kehittämä 15D-elämänlaatumittarin lomakkeisto. Siinä kysytään jokai<strong>sen</strong> omaa käsitystäviidestätoista terveyteen liittyvästä toiminnosta.Kysymykset käsittelevät liikuntakykyä, näköä, kuuloa,hengitystä, nukkumista, syömistä, puhumista, eritystoimintaa,tavanomaisia toimia, henkistä toimintaa, vaivo<strong>ja</strong><strong>ja</strong> oireita, ma<strong>sen</strong>tuneisuutta, ahdistuneisuutta, energisyyttäsekä sukupuolielämää. Esimerkiksi liikuntakyvystäkysytään seuraavasti.– pystyn liikkumaan normaalisti (vaikeuksitta) sisällä,ulkona <strong>ja</strong> portaissa– pystyn liikkumaan vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona<strong>ja</strong>/tai portaissa on pieniä vaikeuksia– pystyn liikkumaan ilman apua sisällä (apuvälinein taiilman), mutta ulkona <strong>ja</strong>/tai portaissa melkoisin vaikeuksintai toi<strong>sen</strong> avustamana– pystyn liikkumaan sisälläkin vain toi<strong>sen</strong> avustamana– olen täysin liikuntakyvytön <strong>ja</strong> vuoteenomaJokaisesta kysymyksestä annettu vastaus muunnetaan aikamonimutkaisella laskukaavalla numeroarvoksi. Lisäksikaikista viidestätoista osa-alueesta lasketaan elämänlaadunkokonaisarvo.Vastaukset saatiin 117 helsinkiläiseltä selkäydinvammaiselta.Verrattuna väestöön yleensä elämänlaadunkokonaisarvo oli selkäydinvammaisilla merkitsevästialhaisempi. Myös lähes kaikki osa-alueet olivat huonommat.Vain näössä, kuulossa, hengityksessä, henkisessätoiminnassa, ma<strong>sen</strong>tuneisuudessa <strong>ja</strong> ahdistuneisuudessaei tullut tilastollisesti merkitsevää eroaväestöön yleensä.Verrattaessa selkäydinvammaisia naisia <strong>ja</strong> miehiä toisiinsa,tuli merkitsevä ero vain sukupuolielämässä. Naisille setuotti vähemmän ongelmia kuin miehille.Paroilla elämänlaadun kokonaisarvo oli korkeampi kuintetroilla, vaikka vain syömi<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> tavanomaisten toimienosa-alueissa parat pärjäsivät paremmin. Motorisesti osittaisestivammautuneet selvisivät eritystoiminnoista helpommalla,muita merkitseviä ero<strong>ja</strong> ei tämä mittari tuonutesille.Suurin osa tutkimuksessa esiin tulleista eroista selittyyyksinkertaisesti selkäydinvamman vaikeudella <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> vaikutuksillafyysisiin toimintoihin. Vamman seuraamuksilla(kipu, spastisuus yms) voidaan myös selittää huonompiuni sekä vaikeammat vaivat <strong>ja</strong> oireet kuin väestölläyleensä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että meemme ole ma<strong>sen</strong>tuneempia tai ahdistuneempia kuinmuut.Tilastollinen käsittely tämän kokoisessa porukassa <strong>ja</strong> tällämittarilla saattaa jättää myös joitakin ero<strong>ja</strong> piiloon.Esimerkiksi liikkumisessa ei tullut tetrojen <strong>ja</strong> parojenvälille eroa.Toisaalta niillä, joilla on motorisesti osittainen eli ”lievempi”vamma oli enemmän ma<strong>sen</strong>tuneisuutta <strong>ja</strong> ahdistustakuin niillä, joiden vamma on motorisesti täydellinen,vaikkakaan tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.Onko siis tilanteeseen helpompi ”sopeutua”,jos vamma on vaikeampi.SELKÄYDINVAMMA 9
TERVEYSKotona tuleviennirhaumien/raapaumien hoitoTeksti:sairaanhoita<strong>ja</strong>tEeva-Leena Pulliainen <strong>ja</strong>Susanna FranckKäpylän KuntoutuskeskusKuva: Kristian Ka<strong>ja</strong>lainenirhaumat on hyväpuhdistaa lämpimälläjuoksevalla vedellä.Kuivaaminen puhtaallapyyhkeellä kevyesti painelemallaei kuitenkaan hankaamalla.Nirhauman koosta, syvyydestä taieritteen määrästä riippuu paljoltise minkälaista hoitoa tarvitaan.Nirhauma voidaan suo<strong>ja</strong>ta esim.hydrokolloidilevyllä tai B-vitamiinipoh<strong>ja</strong>isellavoiteella <strong>ja</strong> tarttumattomallasidoksella. Syvemmän <strong>ja</strong>erittävän haavan paikallishoitoaineenvalinta tarvitsee jo ammattihenkilön(kotisairaanhoita<strong>ja</strong> tai lääkäri)arviointia.Puhdaspoh<strong>ja</strong>i<strong>sen</strong> erittämättömännirhauman suo<strong>ja</strong>lappu voi olla paikallaanuseamman päivän. Laastarinkäyttöä ei suositella, koska hautuminensaattaa pahentua laastarin alla.Hoitotuotteita voi kysyä apteekista.Taivepaikkojen kuten nivusten, rinnanalusten,varvasvälien hautumien hoitoonvoidaan käyttää rasvatonta talkkia.Rasvaton talkki on rasvatalkkiaparempi vaihtoehto, koska rasvatalkkiitsessään voi aiheuttaa hautumista.Varvasvälien hoitoon sopii lisäksilampaanvilla tai liinataitokset. Kotioloissaliinataitoksia voi repiäesim. vanhoista lakanoista. Ajoit-Sairaanhoita<strong>ja</strong>t Susanna Franck <strong>ja</strong> Eeva-Leena Pulliainentain ilmakylpyjen ottaminen on hyväksihautuneille <strong>ja</strong> punoittaville alutes,verenkiertosairaus tai lääkityskin perussairaus kuten esim. diabeeille.mikä heikentää ihon kuntoa/kimmoisuutta.Palovammojen ensihoitoon on hyväkäyttää kylmää vettä tai jäätä. Tälläsaadaan paloalue ra<strong>ja</strong>ttua. Mikäli palovamma-alueon laa<strong>ja</strong> tai vaikeassapaikassa on syytä hakeutua ensiapuun.Pieniä palovammo<strong>ja</strong> voi suo<strong>ja</strong>taB-vitamiiinipoh<strong>ja</strong>isella voiteella<strong>ja</strong> tarttumattomalla sidoksella.Paikallishoidon vaikuttavuuden arviointion tärkeää <strong>ja</strong> sitä tulee tehdäsäännöllisesti. Paineen välttäminenhoidettavalla alueella on paranemi<strong>sen</strong>kannalta tarpeellista.”Vesihanskojen” käyttö esim. kantapäiden<strong>ja</strong> kyynärpäiden alla vähentääpainetta. Vesihanskan saa aikaiseksikun täyttää vinyylihanskan lämpimällävedellä <strong>ja</strong> solmii aukon kiinni.Nirhaumien/raapaumien ennaltaehkäisyon tietysti kaiken a <strong>ja</strong> o. Ennaltaehkäisykorostuu mikäli on jo-Turvonnut iho altistuu herkemminnirhaumille. Turvotusten hoito ontärkeää ennaltaehkäisyä. Keinoinavoidaan käyttää kohoa<strong>sen</strong>toa <strong>ja</strong>/taitukisukkia. Siirtyessä on hyvä huomioidaettei iho hierry pyörätuolinrenkaisiin tai <strong>ja</strong>lkalautaan.Vaatetuksessa on hyvä käyttää pehmeitä<strong>ja</strong> huokoisia materiaale<strong>ja</strong> kutenesim. puuvilla <strong>ja</strong> villaa. Vaatteet,kengät <strong>ja</strong> sukat on oltava riittävänväljät. Vuoteessa lakanoiden sileyshuomioitava. Muovitetut suo<strong>ja</strong>vaipataiheuttavat hikoilua <strong>ja</strong> herkistävätihoa vaurioille.Hyvän ravitsemustilan ylläpito ontärkeää ihon terveyden kannalta. Tärkeitäravintoaineita ovat esim. valkuaisaineetc-vitamiini sekä sinkki. Ylipaino/alipainoon myös riski saadanirhaumia.10 SELKÄYDINVAMMA
Vanhan reseptin mukaan tehtyPERÄKORVEN PIHKAVOIDEAito luonnontuote, ei lisäaineita.• palohaavat• painehaavat• säärihaavat• kantapään halkeamat ym.17 €100 ml+3€ postituskulut.Tiedustelut <strong>ja</strong> tilauksetpuh. 06 – 3832602
MATKAILUTekniikkamuseon auton mäntien toimintaa tutkimassa. Museoon kiinnostava <strong>ja</strong> täysin sopiva pyörätuolinkäyttäjälle.MATKALLA RUOTSISSAmatkailuavartaa vai avartaako?Teksti <strong>ja</strong> kuvat:Matti <strong>ja</strong> Valtteri Koikkalainen<strong>ja</strong> Päivi Nurmi-Koikkalainenelkäydinvammai<strong>sen</strong> eiole aina kovin helppoamatkustaa autolla ulkomailla,etenkin jos käyttääpyörätuolia <strong>ja</strong> tarvitsee runsaastitoi<strong>sen</strong> henkilön apua.Halu matkustaa on kai jokaisella <strong>ja</strong>selkäydinvammakin on kai lopultavain hidaste. Tässä kuvattu matkustaminentapahtui Ruotsissa, jossaolosuhteet eivät kovinkaan paljonpoikkea kotimaastamme vastaavista.Yllätyksiä <strong>ja</strong> uusia kokemuksia matkaantosin kuitenkin mahtui!Syitä Ruotsin reissuun olivat mm.halu tutustua ruotsalaiseen kuntoutus-<strong>ja</strong> palvelusysteemiin, kielitaidonkartutus <strong>ja</strong> lomailu. Matkan talousoli osittain hallinnassa, koska olimmesaaneet SuomenruotsalaiseltaKulttuurisäätiöltä apurahan.Muutaman puhelinsoiton <strong>ja</strong> sähköpostinjälkeen apurahan edellyttämättutustumiskohteet <strong>ja</strong> henkilötapaamisetolivat lomakaudesta järjestyksessä.Mukavuudenhalui<strong>sen</strong>a reilusti yli kaksikymmentävuotta pyörätuolissa istuneenatetrapleegikkona en halunnutmitään leiriolosuhteita vastaavaamatkaa itselleni <strong>ja</strong> perheelleni järjestää.Varasimme hotellihuoneemmeesteettömistä hotelleista etukäteen.Kuten useimmat luki<strong>ja</strong>tkin tietävät,kohtuulli<strong>sen</strong> toimivat majoitustilatovat tärkeä osa selkäydinvammai<strong>sen</strong>onnistunutta matkaa. Testasimmematkan aikana hotellien lisäksi laajemminkinmatkailuun liittyviä toiminto<strong>ja</strong>pyörätuoliliikkujien kannalta.Havaintojemme mukaan Suomeenverrattuna naapurimaassa tuntui löytyvänainakin runsaammin inva-pysäköintipaikko<strong>ja</strong>.Yhtään kertaaemme havainneet muiden kuin pysäköintiluvanomaavien autojen niihinpysäköineen. Moniin museoihinpääsi myös vaivattomasti pyörätuolilla.Apunamme 500:sta museostakertova opas, johon oli merkitty pyörätuolinkäyttäjillesopivat kohteet.Hyvä apu!Heinäkuussa onnistumme varaamaanlauttapaikan, vaikka invahytti <strong>ja</strong> tavallistakorkeampi auto eivät tehneet asiaahelpoksi. Lautta- <strong>ja</strong> hyttipaikkatilanteenvuoksi jouduimme aikaistamaanmatkaamme. Päätimme pitäämuutaman päivän lomaa ennen varsinaistatutustumisviikkoa. Autoonkuljetaan pyörätuolilla takaosasta.Vaikka olin a<strong>ja</strong>nut autoni muutamankerran autolauttaan aikaisemminkin,pohdin kuitenkin sitä onnistuukolastaus niin, että pää<strong>sen</strong> autostanisuoraan laivan hissiin. Check in -pisteessäautostani <strong>ja</strong> tarpeistani antamaniselvityk<strong>sen</strong>i jälkeen meidät oh<strong>ja</strong>ttiinlaivaan juuri niin, että pääsinautoni takaosassa si<strong>ja</strong>iselta hissiltäsuoraan laivan hissiin. Taakse sijoittunutrekka jätti osaltaan riittävästiväliä, jotta mahduin liikkumaan.Muutoinkin kaikki asiat sujuivat hyvinItämeren punaisilla laivoilla. Cinderellaninvahytti osoittautui Mariellanvastaavaa suuremmaksi. Ystävällinenhyttiemäntä järjesti junnupat-12 SELKÄYDINVAMMA
<strong>ja</strong>n lattialle, hytti kun on tarkoitettuvain kahdelle. Vammaishuoneitahotelleihin <strong>ja</strong> muuallekin suunniteltaessatuntuu a<strong>ja</strong>tuk<strong>sen</strong>a olevan, ettävammainen liikkuu yksin ilmankumppania tai perhettä.Autolautalta poistuttuamme suuntasimmekohti etelää. Tukholmassa eiollut liiemmin ruuhkia, joten pääsimmepikaisesti E 4:selle. Po<strong>ja</strong>lleni Valtterille(9 v) tärkeän Kolmårdenineläinpuiston jälkeen matkammesuuntautui Jönköpingiin, jossa meitäpiti odottaa puhelinkeskustelun perusteellapyörätuolin käyttäjälle sopivahotellihuone. Mutta toisin kävi.Varattu hotellihuone oli täysin sopimaton<strong>ja</strong> jouduimme keskiyöllä väsyneenäetsimään uuden majoituk<strong>sen</strong>.Aikamme hotelleita kierrettyämmeoli pakko ottaa hotellihuone, jonkamuuten sopiva kylpyhuone olipilattu jälkikäteen a<strong>sen</strong>netulla suihkukaapilla.Näiden hotellitutustumistenjälkeen opimme muutamanasian. On hyvä käydä tarkistamassahotellihuone ennen majoittautumista,koska ennakkotietoihin esteettömyydestäei voi luottaa.Esteettömyys näyttää joskus olevanmielipidekysymys. Ovien leveys <strong>ja</strong>kylpyhuoneen toimivuus tulisi erityisestitarkistaa huonetta varattaessa.Iloksemme työntekijät hotelleissaolivat ystävällisiä <strong>ja</strong> avuliaita, mikähelpotti kaatosateesta <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>misestaväsyneitä matkailijoita.Joka tapauksessa nukkumaan päästiin<strong>ja</strong> matka <strong>ja</strong>tkui seuraavana päivänäuuteen hotelliin Växsjöhön. Sieltäajelimme Öölannin saarelle. Saari onkuuluisa mm. kuningashuoneen kesänviettopaikasta,mutta myös lähesseitsemän kilometriä pitkästä sillastaan.Kannatti käydä.sitä, ettei pytyn päälle päässyt matkasuihkupyörätuolilla.No kakkosnelosestaapua, eli lautatarhalta apurampit<strong>ja</strong> homma onnistui. Omatoimisuustosin tästä ratkaisusta kärsi,mutta siihenhän on aina varauduttavavieraissa olosuhteissa.Tukholman alueella tutustuimmeRehab Station Stockholm -kuntoutuskeskukseenentiseltä nimeltäänFrösunda center, jossa si<strong>ja</strong>itsee myösainoastaan selkäydinvammaisille tarkoitettuSpinalis -klinikka. Paikanesitteli meille johta<strong>ja</strong> Ninni Westgren.Rehab Station Stockholm vastaapidemmistä kuntoutus<strong>ja</strong>ksoista<strong>ja</strong> Spinalis -klinikka toteuttaa poliklinikkatoimintaa.MATKAILUAsiakkaat tulevat Tukholman läänistä<strong>ja</strong> Gotlannista. Lyhyen tutustumi<strong>sen</strong>perusteella voi todeta, että toimintapoikkeaa jossain määrin Käpyläntoiminnasta. Tiloitaan <strong>ja</strong> ulkoisiltapuitteiltaan Rehab StationStockholm poikkeaa täysin Synapsiasta.Sekin kertoo paljon, että osakuntoutuskeskuksesta toimii entisessäsotilaskasarmissa. Tavoitteena onkin,etteivät tilat muistuttaisi sairaalayksikköäeikä laitosta. Tilosta <strong>ja</strong> toiminnastatuli miellyttävän arkipäiväinenvaikutelma. Mielenkiintoinentoimintamuoto esim. Spinalis -klinikassaoli ns. vuosihuolto. Eli selkäydinvammaisetasiakkaat ovat vuosittainns. kontrolli<strong>ja</strong>ksolla. Moniammatillisessatiimityössä painottuu erityisestiammatillinen kuntoutus <strong>ja</strong>työelämäosaaminen. Rehab StationStokcholm keskittyy palvelemaan <strong>ja</strong>tkossapelkästään selkäydinvammaisia.Aikaisemmin kuntoutuksessa on ollutmyös ms-vammaisia.Seuraavina päivinä tutustuimme vammaispalveluihin<strong>ja</strong> erityisesti henkilökohtaiseenavusta<strong>ja</strong>järjestelmään,jonka piirissä Ruotsissa on noin14.000 henkilöä. Ruotsin järjestelmäon monella tavoin kattavampi <strong>ja</strong>toimivampi kuin omamme. Yksi kiinnostavimmistatoimintatavoista on se,että viikkotuntimäärä määrittelee rahoitusvaihtoehto<strong>ja</strong>.Yli 20 viikkotuntiahenkilökohtaista avusta<strong>ja</strong>a tarvitsevatsaavat 20 tuntia ylittävän osanvaltiolta.Noin 60 % henkilökohtaista avusta<strong>ja</strong>akäyttävistä on valinnut palveluidentoteutta<strong>ja</strong>ksi kunnan yksikön.Tällöin kunta saa kaiken rahan käyttöönsä.Avusta<strong>ja</strong>tuntia kohden korvauson tänä vuonna noin 230 kr. Korvauk<strong>sen</strong>suuruuden päättää valtiovuosittain. Jos vammainen toimii itsetyönanta<strong>ja</strong>na, niin hän saa tämänsumman itselleen. Siitä hän maksaakaikki avusta<strong>ja</strong>sta johtuvat kulut.Näihin kuuluvat myös esim. avustajienmatkakulut. Edellä esitettyjentapojen lisäksi on hyvin yleinen tapa,että avusta<strong>ja</strong>järjestelmän käytännönasioidenhoidossa turvaudutaan eri-Ruotsissa oleskelumme kolmantenapäivänä matkailimme Vimmerbyneli Astrid Lindgrenin maailman kauttakohti Tukholmaa. Jännittyneenäkatsastimme viikon a<strong>ja</strong>ksi varaamammehotellihuoneen. Pohdimme, ettäonko se meille sopiva? Ja onneksi seoli melko sopiva. Siinä oli riittävästitilaa, sisäänpääsy onnistui myös kylpyhuoneeseen,kaikille oli sänky jne.Tosin kylpyhuoneeseen oli laitettukorotettu wc-istuin, joka merkitsiMatti <strong>ja</strong> Valtteri Rehab Station Stockholm -kuntoutuskeskukseenedessä.SELKÄYDINVAMMA 13
MATKAILUlaisiin osuuskuntien <strong>ja</strong> yritysten palveluihin.Matkamme aikana tutustuimmeSTIL:iin, joka on yksi vanhimmistaavusta<strong>ja</strong>toiminnan tueksi perustetuistaosuuskunnista. STIL:in jä<strong>sen</strong>eksipääsee eräänlai<strong>sen</strong> pomokoulutuk<strong>sen</strong>kautta. Toimistossatyöskentelee yhteensä 24 henkilöä.Työntekijöistä suurin osa on vammaisia.Koulutuk<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> neuvonnanlisäksi STIL hoitaa avustajiin liittyvänpalkanmaksun, kustantaaavustajista johtuvat erityiskulutkuten esim. avustajien matkakulutulkomaille jne.Tapasimme myös Adolf Ratzkan,joka johtaa Ruotsin Indipendent living-toimintaa. Hän on ollut kehittämässähenkilökohtaista avusta<strong>ja</strong>järjestelmää.Adol<strong>fi</strong>n näkemys on,että vammai<strong>sen</strong> henkilön on saatavaitse toimia täysivaltai<strong>sen</strong>a työnanta<strong>ja</strong>na,avusta<strong>ja</strong>järjestelmän tulee ollakattava <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>, tarvittava rahoitustulee kohdistaa suoraa vammaiselleihmiselle <strong>ja</strong> rahan on tultava mahdollisimmankorkealta tasolta, mieluitenvaltiolta. Valtion rahoitus takaatasa-arvon toteutumi<strong>sen</strong>, koskatällöin paikalliset erot päätök<strong>sen</strong>teossaeivät korostu.Ruotsissa työskentelee parhaimmillaanparlamentaarinen komitea, jokapohtii avusta<strong>ja</strong>järjestelmän käytännöntoteutukseen liittyviä kysymyksiä.Yksi keskeisimmistä kysymyksistäon järjestelmän seurantaan <strong>ja</strong> valvontaanliittyvät asiat. Matkamme aikanatapasimme työryhmän asiantunti<strong>ja</strong>jä<strong>sen</strong>enKen Gammelgårdin. Hänkertoi, että lokakuussa valmistuu työryhmänväliraportti. Loppuraportinodotetaan olevan valmis vuodenTukholmasta löytyy tasaistakin maastoa2006 aikana. Ken työskenteleeHO:ssa eli valtakunnalli<strong>sen</strong> vammaisasiamiehentoimistossa tarkasta<strong>ja</strong>na.Hänen vastuualueena on esteettömyyskysymykset.Saman asian parissatoimistossa työskentelee viisimuuta henkilöä.Viikon aikana vierailimme myösHjälpmedel Institutin (entinen HandikappadInstitut) kir<strong>ja</strong>stossa. Saimmekiinnostavan esittelyn kir<strong>ja</strong>stontoiminnasta <strong>ja</strong> vietimme useammantunnin tutustuen kir<strong>ja</strong>ston antiin.Mukaan lainasimme muutamia kiinnostaviakirjo<strong>ja</strong>.Tukholmassa on paljon näkemistä.Viikon aikana ehdimme tutustuamuutamiin kiinnostaviin kohteisiin.Pistäydyimme jälleen Vaasamuseossa tervehtimässä vanhaatuttavaamme Vaasa-laivaa. Museoon toteutettu siten, että myös pyörätuolillaon helppo liikkua tiloissa.Museon vieressä si<strong>ja</strong>itsee lapsille<strong>ja</strong> myös aikuisille tarkoitettuJunibacken.Junibacken on satukirjojen maailma,jossa lennetään satujen pienoismaailmojenyllä. Lennon a<strong>ja</strong>n istutaan ”lentävissävaunuissa”, joissa on eräänlaisetpuutarhapenkit. Näistä penkeistäsaa palan pois <strong>ja</strong> syntyneeseen koloonmahtuu hyvin pyörätuolilla. Vaunuunsaa selostuk<strong>sen</strong> haluamallaankielellä. Esteetöntä <strong>ja</strong> saavutettavaa.Mielenkiintoista oli tutustua Tukholmantekniseen museoon. Rakennuksessapystyi liikkumaan pyörätuolillakaikissa kerroksissa <strong>ja</strong> nähtävää riittiaina moottoreista, erilaisiin malmeihin<strong>ja</strong> pölynimuriin saakka.Valitsimme kohteemme saavutettavuudenkannalta, joten pääsimme niihinhelposti. Kaupungissa liikuimmepääasiassa metrolla. Metrolla liikkuminenoli melko helppoa <strong>ja</strong> vaivatonta,kunhan aina löysi oikean hissin.Opastuksissa olisi parantami<strong>sen</strong> varaa,mutta niinhän on myös kotimaassa.Laivaristeilyjä emme kokeilleetlukuun ottamatta pientä lauttamatkaa.Säät olivat epävakaiset <strong>ja</strong> saaristolaislautatnäyttivät hyvin esteellisiltä.Ja kaikkeen ei aikamme riittänyt,vaan viikko vierähti hyvinkinnopeasti uusia kokemuksia hankkiessa<strong>ja</strong> sulatellessa. Tukholma olimukava kaupunki.Matkailu avartaa –visa-laskun lisäksi– myös mieltä! Suosittelemme!.Lisää tietoa seuraavista osoitteistawww.stil.sewww.spinalis.sewww.rehabstatinon.sewww.hi.sewww.ho.se14 SELKÄYDINVAMMA
LEIRIELÄMÄÄKesän leirikuulumisiaTeksti:Tuuli Harju, Markus Lehto <strong>ja</strong>Tiina SiivonenKuvat: Jüri Järveesäkuun alussa kokoontuiPoh<strong>ja</strong>n KisakeskukseenInvalidiliitonselkäydinvammatyöryhmän<strong>ja</strong> SIU:n järjestämälleleirille nuorekas joukkopyörätuolinkäyttäjiä.Kaukalosählyssä oli sutinaaYhteensä meitä kelaajia oli 18 <strong>ja</strong> lisäksimuutamia avustajia. Leirin päiväohjelmakoostui erilaisista peleistä<strong>ja</strong> leikeistä. Tietenkin aina välillä syötiinhyvin. Ohjelmassa oli myös keskustelua<strong>ja</strong> erilaisia ”luento<strong>ja</strong>”. Illatolivat vapaat, mutta usein vapaa-aikakinkäytettiin pelaamiseen <strong>ja</strong> yhdessäoloon.Saunailloista nautittiinrantasaunalla syöden <strong>ja</strong> poristen.Läskipalloa pelattiin koko porukanvoimin. Suuri pallo peliin (jumppapallo)<strong>ja</strong> niin peli eteni kaikki perään-periaatteella. Palloa sai työntää tuolillatai löydä kädellä. Maaleina toimivatkäsipallomaalit. Päivälli<strong>sen</strong> jälkeenhoukuteltiin porukkaa sovelletunrugbyn peluuseen. Muina lajeinaoli mm. sulkapalloa, curlingia,kuntonyrkkeilyä, tennistä <strong>ja</strong> moniamuita ns. sovellettu<strong>ja</strong> pelejä. Mahdollistaoli kokeilla myös keihäänheittoa<strong>ja</strong> kuulantyöntöä. Itselleni mieluistaoli juuri yleisurheilulajien kokeileminen<strong>ja</strong> tennik<strong>sen</strong> pelaaminen.Leirin kohokohtiin kuului maastokelaus,joka tuottikin hikeä <strong>ja</strong> tuskaamonille. Vain harva selvisi reitistäomin avuin <strong>ja</strong> tällöin avusta<strong>ja</strong>t koettiinkintarpeellisiksi. Leiri oli onnis-SELKÄYDINVAMMA 15
LEIRIELÄMÄÄMitä jäi käteen?Rohkeutta liikkua ulkona erilaisissamaastoissa yksin. Kamalametsäretki rohkaisi a<strong>ja</strong>ttelemaan,ettei normaalissa kaupunkiympäristössävoi tulla vastaan mitäänyhtä ylitsepääsemätöntä.Metsäretki tehtiin ryteikössä,joka oli rinteessä. Maasto sisälsijuurakoita, kanto<strong>ja</strong>, pehmeää turvetta<strong>ja</strong> muuta esteellistä luonnonmateriaalia.tunut <strong>ja</strong> ilmatkin suotuisat ulkona olemiseen.Mukava oli huomata myösporukan aktiivinen osallistuminen.Joukkomme oli nuorekas <strong>ja</strong> hyvin juttuuntuleva. KÄMP 2005 olikin positiivinenkokemus parivuotta pyörätuoliakäyttäneelle leirin ensikertalaiselle.Suosittelen! Näin kommentoiKÄMP2005-leiriä Markus Lehto.Leiri toteutetaan yhteistyössä Invalidiliitonselkäydinvammatyöryhmän <strong>ja</strong>Suomen Invalidien urheiluliiton kanssa.Paikkana on ollut jo 70-luvultalähtien Kisakeskuk<strong>sen</strong> urheiluopisto.Paikka ei ole liian helppo, vaan töitäjoutuu tekemään koko a<strong>ja</strong>n. Ruokalaon esimerkiksi mäen alla, joten jälkiruokanaon aina ylämäki.jos metsään haluat mennä nyt . . .Parhaita palo<strong>ja</strong>Leiriläisten kesken vallitsi mukavayhteishenki isosta ikähaitarista huolimatta.Tuli tehneeksi asioita joita eivarmasti muuten olisi ikinä kokeillut.Äärimmäi<strong>sen</strong> epäurheilulli<strong>sen</strong>a tyyppinäkaikki leirillä pelatut pelit olisivatvarmasti muuten jääneet kokeilematta,mutta osoittautuivatkin nythauskoiksi kokemuksiksi. Oli hauskempaakuin ikinä koulun liikuntatunneilla. . .Vierailijoista mieleeni jäivät PT-keskuk<strong>sen</strong>Marko Tynkkynen sekä liikunnanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Ilona Björklund.Marko esitteli pyörätuolin perushuoltoa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>koi leiriläisille pienettyökalupaketit <strong>sen</strong> suorittamiseen.Kotiin päästyäni kaivoin etupyörienakseleista ainakin puoli kiloa hiuksiakummastakin, johan keveni meno.Ilona esitteli etenkin meitä tyttöjä innostaneitaaerobisia liikuntalaje<strong>ja</strong>,joita voisi harrastaa, jos sattuisi asumaanpääkaupunkiseudulla.Nai<strong>sen</strong>ergiaa nyrkkeilyssäYksi hauskimmista <strong>ja</strong> hyödyllisimmistätuokioista oli, kun keksimmeeräänä iltana kokeilla maasta pyörätuoliinnousua. Siellä sitä sitten telmittiinKisakeskuk<strong>sen</strong> ison <strong>ja</strong>lkapallokentännurmikolla muiden leiriläistennaureskellessa <strong>ja</strong> huudellessatoinen toistaan mahdottomammiltakuulostavia ohjeita. Silti jäitunne, että kyllä tämä vielä jokupäivä onnistuu.PuitteetPaikkana kisakeskus oli oikein mainio.Huoneet olivat aika pikkuisia,mutta kyllä niissäkin pärjäiltiin vallanhyvin. Erityismaininta pitää antaakeittiölle. Joka-aamuiset tuoreetsämpylät ansaitsevat kiitokset, samoinkuin kisakeskuk<strong>sen</strong> ruokayleensäkin.Alkukesän sää oli auringostakin huolimattaaika viileä, minkä takia entullut menneeksi uimaan, <strong>ja</strong> sekös jäiharmittamaan!.Tänä vuonna leirin vetäjinä toimivatallekirjoittanut <strong>ja</strong> Jukka Parviainen.Uskomatonta oli leirin suosio, sillähakijoita oli yli 30 <strong>ja</strong> mukaan pääsivain 16. Ensi vuoden suunnitelmialeirin osalta on jo tehty, joten seuraailmoittelua, jos haluat mukaan. Seuraavassaleiriläi<strong>sen</strong> Tuuli Harjun a<strong>ja</strong>tuksiatämän vuoden leiristä.16 SELKÄYDINVAMMA
CITY-leiri Synapsiassa(Käpylän Kuntouskeskuksessa)1. – 4.12.2005Ohjelmassa:tutustumista eri harrastusmahdollisuuksiinliikkumista julkisilla kulkuneuvoillapikkujoulusäpinää kaupungillaCity shoppailuamukaavaa tekemistä omassa porukassahinta 50 euroasisältää: majoituk<strong>sen</strong>, ruokailut, sisäänpääsyliput kohteisiin.Kukin leiriläinen vastaa itse matkoista kotoa leirille <strong>ja</strong> takaisin.Lisätiedot <strong>ja</strong> ilmoitautumiset 14.11.2005 mennessä.Tiina Siivonen(09) 6131 9294tiina.siivonen@siu.<strong>fi</strong>taiJukka Parviainen(09) 7770 7287jukka.parviainen@invalidiliitto.<strong>fi</strong>Järjestää Invalidiliiton Selkäydinvamma-työryhmä <strong>ja</strong> Suomen Invalidien Urheiluliitto yhdessä.TULEVIA LEIREJÄEnnakko-infoa!!!Perinteinen kisakeskuk<strong>sen</strong> leiri 4. – 9.6.2006ohjelmassa mm.liikunta-aktiviteettien kokeilualuento<strong>ja</strong> terveydestä, sosiaalietuuksista <strong>ja</strong> järjestöistä.Lisätietoa:Tiina Siivonen(09) 6131 9294tiina.siivonen@siu.<strong>fi</strong>SELKÄYDINVAMMA 17
VIROSSAVirolaistenjärjestämäaktiivileiri(ACTIVECAMP)HaapsalussaTeksti <strong>ja</strong> kuvat:Kristi Viisimaa <strong>ja</strong> Jüri JärveKristi <strong>ja</strong> Jüri Pekan haastattelussakesällä 200429. – 31.08.2005 järjestettiinHaapsalun kuntoutuskeskuksessaensimmäinenaktiivileiri virolaisille pyöratuolinkäyttäjäille.Viron puolelta toimivat oh<strong>ja</strong>ajinaKristi Viisimaa <strong>ja</strong> Jüri Järve, Suomestaolivat mukana Invaliidiliiton selkäydinvammaistentyöryhmanpuheenjohta<strong>ja</strong>Pauli Ritola sekä liikunnanoh<strong>ja</strong>ajina Tiina Siivonen <strong>ja</strong> IlonaBjörklund. Aktiivileiri järjestettiinkuntoutuskeskuk<strong>sen</strong> tiloissa <strong>ja</strong> apunaoli myös kuntoutuskeskuk<strong>sen</strong> johtokunta<strong>ja</strong> johto.Täman leirin idea tuli vuosi sitten,kun suomalaisia selkäydinvammantyöryhmänjä<strong>sen</strong>iä tuli vierailulleHaapsaluun kuntoutuskeskukseen,missä keskusteltiin keskinäisestä yhteistyöstä.Täman kesän alussa olimahdollisuus Kristi Viisimaalla <strong>ja</strong>Jüri Järvellä sekä avusta<strong>ja</strong> Kersti Puusillallaosallistua leirinomaiseen kurssiinKisakeskuk<strong>sen</strong> urheiluopistollaPoh<strong>ja</strong>ssa, missä meidän tarkoitus olikatsoa <strong>ja</strong> oppia kuinka organisoidaantällaisia leirejä. Kurssilla kokeiltiinerilaisia liikuntamuoto<strong>ja</strong> pyöratuolissa,pidetiin luento<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> keskusteltiin.Me saatiin tästä leiristä hyvin paljonideoita sekä tutustuimme moniinmielenkiintoisiin lajeihin.Tästä lähtien halusimme myös tehdäsemmoi<strong>sen</strong> leirin Virossa. Sittenheinäkuun viimeisillä päivillä järjestettiinkolmen päivän aktiivileiriHaapsalussa, johon kutsutiin osallistumaanaktiivisia nuoria pyörätuolinkäyttäjiä, jotka olivat samaan aikaankuntoutuksessa siellä.Leirille osallistui noin viisitoista pyöratuolinkäyttäjää <strong>ja</strong> avuksi oli 2 – 3fysioterapeuttia.Porukalla lenkilläEnsimäisella päivänä - per<strong>ja</strong>ntainatutustuttiin toisiimme, Jüri kertoiyhteistyösta suomalaisten kanssa <strong>ja</strong>mistä tuli tämän leirin idea sekä millainentarkoitus on tämmoisellä leirillä.Kristi oli avuksi myös tulkkinaettä kaikki osallistu<strong>ja</strong>t ymmärtäisivätmitä suomalaiset vieraili<strong>ja</strong>t puhuvat.Lauantai-aamuna salissa Ilona opettimeille sambarytmien avulla tuolijumppaa.Tuolijumppaan sisältyi erilaisiaharjoituksia missä kaikki osallistu<strong>ja</strong>tsaivat hien pintaan. Pienentauon jälkeen Tiina <strong>ja</strong> Ilona näyttivätmonenlaisia vinkkejä siirtymisiin:pyörätuolista sänkyyn <strong>ja</strong> takaisin sekäsiirtyminen pyörätuolista lattialle <strong>ja</strong>takaisin. Myös monet leiriläiset kertoivat<strong>ja</strong> näyttivät omia kokemuksiamiten siirtyä pyörätuolista lattialle.Salin ohjelma lopetettiin pallopeliin.Tämä pelipallo oli semmoinen, ettäkaikki saivat pallosta otteen <strong>ja</strong> kaikkisaivat pelata.Lounaan jälkeen mentiin ison pyörätuolinporukankanssa ulkoiluretkelle<strong>ja</strong> kuljettiin pitkin meren rantaa.Ulkona sai katsella <strong>ja</strong> itsekin kokeilla,miten mennä reunan yli, mi-ten mennään mäki ylös <strong>ja</strong> miten tullaanalas. Sellaiset vinkkit olit hyvintärkeitä <strong>ja</strong> varmasti leiriläiset oppivatnäistä asioista. Ulkona vielä Tiinanäytti miten siirrytään autoon <strong>ja</strong> takaisinsekä miten helposti saa pyörätuolinautoon. Päivän lopuksi oli suomalaistenluento, missä me saatiintietoa vammaisten elämästä <strong>ja</strong> tilanteestaSuomessa. Kysymyksiä oli meidänpuolelta paljon.Sunnuntai aamu alkoi myös salissalentopallopelillä rantapallon kanssa.Sitten kaikki osallistu<strong>ja</strong>t saivat kokeilla:tennistä, tikanheittoa <strong>ja</strong> salicurlingia.Suomalaiset antoivat lah<strong>ja</strong>ksiHaapsaluun kuntoutuskeskukseentennismailat <strong>ja</strong> pallot sekä puhallustikan.Lounaan jälkeen oli meidänviimeinen luento missä kerroimmematkustamisesta. Sitten leirin osallistujiatkertoivat omia tunteita leiristäsekä mitä uutta on he saaneet tietää.Kaikki osallistujiat olivat sitä mieltä,että tämä leiri oli erittäin tarpeellinen<strong>ja</strong> halusivat että tämmöisia leirejätehdään vieläkin. Oltiin sitä mieltäettä kaikein tärkeintä oli kokemustenvaihto. Lopuksi kiitettiin Paulia,Tiinaa <strong>ja</strong> Ilonaa kaikesta vaivasta <strong>ja</strong>toivottiin että meidän yhteistyö <strong>ja</strong>tkuuvieläkin.Aktiivileirin vaikutus kuntoutuskeskuksessäoli, että johtokunta antoiluvan työpäivinä (arkisin) iltaisin pelatasalissa tennistä <strong>ja</strong> antoi myös luvanviikonvaihteena salin käyttöönkaikkile jotka haluavat pelata siellä..18 SELKÄYDINVAMMA
Alueen korkein kerrostalo, jonkaylimmässä kerroksessa oli oleskeluterassi,jonne ei tietystikään pyörätuolillapäässytASUNTOMESSUTAsuntomessut 2005Teksti <strong>ja</strong> kuvat:Matti Anttalainenämän vuoden asuntomessutpidettiin ToppilansaaressaOulussavähän matkaa Nallikarinuimarannasta pohjoiseen.Alue on vanhaa satamaaluetta,joka on kaavoitettuasuntoalueeksi.Alue on varsin tasaista <strong>ja</strong> siten myöspyörätuolilla liikkuvalle hyvin soveltuvaa.Alueelle on kohonnut omakoti-,pari-, rivi- <strong>ja</strong> kerrostalo<strong>ja</strong>. Pääpainokuitenkin pienrakentamisessa.Suurin osa oli omistusmuotoista asumista,mutta löytyi alueelta myösvuokra-asunto<strong>ja</strong>.Saatteeksi voi sanoa, että tässä jutussaotetaan kantaa vain asuntomessujen<strong>ja</strong> <strong>sen</strong> näyttelykohteiden esteettömyyteen.Mukana ei myöskään ole LauriLouhivirran rakennuttamaan kohdetta,josta on eri juttu. Laurin rakennuttamakohde toimi aivan hyvinonhan Lauri itse pyörätuolikäyttäjä.OpastusOpastus pääteitä oli hyvin hoidettu.Kaupungin keskustasta tuli<strong>ja</strong>lle ei ollutminkäänlaisia opasteita. Siinä saitarkkaan autoa a<strong>ja</strong>vana <strong>ja</strong> karttaa lukevanakatsoa sitä <strong>ja</strong> muistaa monennestakoristeyksestä piti kääntyä sinne<strong>ja</strong> sinne ennen kuin päätyi pääteiltäoh<strong>ja</strong>tulle reitille, jolloin kulkuoli helppoa.PaikoitusalueetErittäin hyvä ratkaisu oli eritellä bussit,lehdistö <strong>ja</strong> inva-autot erilliselle<strong>ja</strong> muut omille paikoitusalueilleen.Invapaikoitusalueella oli 17 kpl leveätäparkkipaikkaa mikä minulle onharvinaista. Yleensähän ne ovat normaalinlevyisiä <strong>ja</strong> niitä on vähän. Tosinne olivat yhteiskäytössä lehdistönkanssa. Parkkipaikkojen liikenteenoh<strong>ja</strong>usvielä varmisti, ettei invapaikoilleeksy muuta liikennettä, joka saataisiviedä parkkipaikat vammaistenedestä. Paikat si<strong>ja</strong>itsivat lähellä sisäänpääsyporttia.Parkkialueen vieressä olimyös ainut wc, joka toimi liikuntaesteisille,jos vain sai <strong>sen</strong> oven auki. Ovenaukaisu huonokätiselle oli hankalaa,kun ovessa ei ollut kunnollista vedintä,josta olisi saanut hyvin kiinni. Sittenovessa oli vielä jousi, joka toimioven sulki<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> näin vielä hankaloittientisestään wc:hen pääsyä. Tämä wcsiirrettiin messujen aikana sisälle messualueelle.UlkonäyttelyalueMessualueella oli ulkonäyttelyalue tilapäi<strong>sen</strong>”pääkadun” molemminpuolin. Toiselta puolelta lähti muutamia”pikku katu<strong>ja</strong>”, jotka olivatkohtisuoraan verrattuna ”pääkatuun”.”Pääkatu” oli päällystetty harvinai<strong>sen</strong>hyvin tiivistetyllä kivituhkamaisellapäällysteellä, jolla oli helppokelata.Sivukaduilta tätä päällystettä ei löytynyt<strong>ja</strong> ne olivat karkeaa sepeliä <strong>ja</strong>näin hankalia pyörätuolilla <strong>ja</strong> rollaattorillaliikkuville.Kadun toisella puolella neljä suurtatelttaa. Telttojen sisällä oli useitanäytteilleasettajia <strong>ja</strong> yhdessä ravintola.Telttojen ” lattia” oli asfalttia taise päällystetty vielä jollain tasaisemmallalevyllä. Ainut typerä haitta olitelttojen lattian <strong>ja</strong> pääkadun välinenalue, joka oli ylitettävä päästäkseentelttaan. Alue oli karkeaa sepeliä, jokahaittasi valtavasti. Itse telttojen sisällänäytteilleasettajien alueille oli pääsyharvinai<strong>sen</strong> helppoa, kun useimmatniistä oli ”lattian tasossa”. Jotkutolivat korokkeella, mutta niihinkinjohtivat luiskat. Näiden luiskien kaltevuudetolivat yleensä liian jyrkkiä.Tämä ”pääkadun” toisella puolella <strong>ja</strong>sivukatujen varressa oli myös näytteilleasettajia.Heidän alueilleen pääsyoli paljon hankalampaa. Useat olivatkorokkeella, mutta niistä oliunohdettu luiskat kokonaan tai neolivat liian jyrkät.WC:t messualueen sisälläMessualueen sisällä oli neljä yleisöwcryhmittymääeri puolilla messualuetta.Jokaisessa oli myös invawc. Muttakuinkas ollakaan wc:t si<strong>ja</strong>itsivatkorokkeella niin kuin inva-wc:kin.Inva-wc:hen oli 45 asteen kulmassaoleva luiska ilman tasannetta ovenedessä. Tämän kaltainen sisäänkäyntioli hyvin vaarallinen. Kaikessa neljässäryhmittymän inva-wc:ssä olisamanlainen luiska. Wc oli minulletäysin saavuttamattomissa. Tuli mieleenkukahan pölvästi on ollut näin<strong>fi</strong>ksu, että aluekarttaan oli hienostimerkinnyt inva-wc, mutta tehnytnäin järkyttävän ratkaisun, ettei sinnemonikaan vammainen pääse. Tietystikaikki nämä wc-alueet si<strong>ja</strong>itsivatmyös karkealla sepelialueella, mikälisäsi vielä vaikeuksia.Voitto Ahopelto, joka vastasi messuaikaisestaturvallisuudesta, lupasi,SELKÄYDINVAMMA 19
ASUNTOMESSUTettä invawc:t pudotetaan maanpinnan tasolle. Tätä ei vaanenää voitu tehdä, kun invawc:t oli kytketty kunnallistekniikkaan.Ensimmäi<strong>sen</strong> viikon aikana invawc:den luiskialoivennettiin, mutta kahvilan pöydät estivät luiskalle siirtymi<strong>sen</strong>kuten vierei<strong>sen</strong> sivun kuvasta näkyy, eikä ovenedessä ole 1500 mm x 1500 mm tasannetta niin kuinpitäisi. Sisältäkin invawc:t olivat ahtaita. Ensimmäi<strong>sen</strong>viikon aikana asuntomessulle käyneet liikuntaesteiset eivätsaaneet ehkäpä tärkeintä palvelua, joka kuuluisi myössaada. Positiivi<strong>sen</strong>a asiana voi mainita, yritettiin edes jotenkinkor<strong>ja</strong>ta syntynyttä kömmähdystä. Parkkipaikallaollut invawc siirrettiin myös messualueelle sisään.Sisäänkäyntiportin lähistöllä oli 17 leveääinvapaikkaa yhdessä lehdistön kanssa.Kadut <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lkakäytävätAjotiet oli päällystetty asfaltilla, samoin <strong>ja</strong>lkakäytävät yleensä,missä niitä oli. Alueelta löytyy myös katukivetystä lopullistenpikkukatujen kääntöpaikoilta. Jonkin verran olikäytetty vanhan mallista nupulakivetystä tietyssä yksityiskohdissa,mikä tietysti on pyörätuolin käyttäjille hankalaa.Hiekkapintaista kävelytietä löytyy myös. Niiden pinta oliaivan hyvä.Suo<strong>ja</strong>teiden reunuskivet ovat matalat, joten niiden ylittäminenon aika helppoa useimmille pyörätuolin käyttäjille.Yhtään uutta reunakorokkeetonta suo<strong>ja</strong>tieratkaisuaei alueelta löytynyt. Näin voi olettaa, että uusin tapatehdä esteetön suo<strong>ja</strong>tie niin pyörätuolin käyttäjälle kuinnäkövammaiselle ei ole vielä levinnyt Oulun tasolle. Uusimalli löytyy esim. Espoon kaupungin nettisivuilta:www.espoo.<strong>fi</strong>
ASUNTOMESSUTKaikki neljä varsinai<strong>sen</strong> messualueeninvawc:tä olivat tämän kaltaisia eli lähesmahdottomia saavuttaa. Luiska oli todellisuudessajyrkempi mitä kuvasta näkyy.teen, kun ihmiset kompastuvat kynnyksiin <strong>ja</strong> tulee turhiasairaanhoitokulu<strong>ja</strong> ym. niihin liittyviä lisäkulu<strong>ja</strong>. Tarvitsevatkoasukkaat sitten ehkä 20 vuoden päästä kaupunginkodinhoidon apua päästäkseen yli kynnysten vai tuleekokodin muutostöistä lisäkulu<strong>ja</strong>, kun kynnykset muutetaanesteettömiksi, jotta asukkaat voisivat asua omassa kodissapidempään.Harvoihin omakoti- pari- <strong>ja</strong> rivitalokohteisiin pääsipyörätuolilla. Edessä oli aina muutama porras taimuunlainen useampi peräkkäinen tasoero, joka estisisälle pääsyn. Yhteen kohteeseen oli tehty tilapäisetmetalliluiskat ilman kaiteita. Nämä luiskat olivat tietystiliian jyrkät. Täysin esteettä pääsi vain Lauri Louhivirranrakennuttamaan kohteeseen. On kummallista,että ei edes messujen a<strong>ja</strong>ksi ole a<strong>sen</strong>nettu tilapäisiäluiskia kohteisiin, jotka turvaisivat pääsyn jokakohteeseen.Hissejä löytyi kahdesta pientalosta <strong>ja</strong> tietysti kerrostaloista.Korkeimmassa kerrostalossa kaikkien oli käytettävähissiä niin ylös- kuin alasmenossa, jottei portaatkuluisi. Jono oli sitten <strong>sen</strong> mukainen. Tämän kerrostalonhuipulla oli myös näköalaterassi, jonne ei tietenkäänollut mitään asiaa pyörätuolilla.Invawc:den luiskia yritettiin loiventaa messujenaikana. Luiskalle pääsy ei <strong>sen</strong>kään jälkeentoiminut kahvilan pöytien takia. Luiskanpinta näyttää olevan muottivaneria, jokasaattaa olla märkänä hyvinkin liukas.Ulkoalueen suurien telttojen lähes jokaisellenäyttelyalueelle pääsi, mikä on harvinaista.Niihinkin, jotka olivat korokkeella, oli tehtyluiska, joskin hieman liian jyrkkä.Pääkadun <strong>ja</strong> telttojen “lattian” välille oli jäänytkarkea sepelikaistale, joka oli vaikea ylittääKaikenlaisia tasoero<strong>ja</strong> asunnoissaJos oli selviytynyt ulko-oven kynnysratkaisusta, niin niitälöytyi huoneistoista itsestään. Oli tasoero<strong>ja</strong> huoneistojensisäisissä kynnyksissä, saunaan <strong>ja</strong> parvekkeelle mennessä.Parvekkeelle mennessä saattoi olla jopa pari porrasaskelmaa.Kaikkein huippu oli, että samassa rapussa<strong>ja</strong> samassa kerroksessa si<strong>ja</strong>itsevista kerrostalonäyttelyhuoneistoistatoisessa oli korkea kynnys parvekkeelle <strong>ja</strong> toisessaei ollenkaan. Yhdessä kohteessa luhtitalokohteessasisällä hissille mentäessä oli hienot pellitykset lattiatasossa<strong>ja</strong> molemmin puolin parit, pienet tasoerot, jotkahankaloittavat apuvälineillä liikkuvia. Mikähän niidentarkoitus oli, jäi selvittämättä.Monenlaisia wc:tä <strong>ja</strong> muutaKaikissa kohteissa oli yksi riittävän tilava wc, jonka voikatsoa täyttävän ainakin jotenkin niistä voimassa olevatmääräykset. Joissakin kohteissa niiden käyttö oli estettykevyillä seinillä tai <strong>ja</strong>koseinillä, joten niissä ei tulla näkemäänpyörätuolilla liikkuvia kauaa. Ne on kuitenkinpoistettavissa, jos vaikka asunnon omista<strong>ja</strong> saattaisi itsevammautua. Näin hän pystyy <strong>ja</strong>tkamaan asumista vammautumisestahuolimatta asunnossaan. Tilavampi wcsaattaa löytyä sieltä toisesta kerroksesta <strong>ja</strong> sinnehän vievätvain kaarteiset portaat.Kokonaan toinen juttu on pystyisikö pyörätuolin käyttäjäolemaan vierailulla pidempään kaksi- tai useampikerroksisessa kohteessa, kun tarvitsisi päästä suihkuunpuhumattakaan saunomisesta. Pääsisikö vierashuoneeseennukkumaan vai pitäisikö tyytyä olohuoneen vuodesohvaan,jos sellainen vielä sieltä löytyy, vaikka vierashuoneitakinolisi. Ilmeisesti kohteessa asuvilla ei ole pyörätuolillatai rollaattorilla liikkuvia sukulaisia tai tuttaviaainakaan vielä.SELKÄYDINVAMMA 21
ASUNTOMESSUTVarsinai<strong>sen</strong> suunnittelun aito kukkanenesteettömyyden kannaltaMyös yhdessä muussa rivitalokohteessa oli myös hissi, niinkuin Lauri Louhivirran kohteessa. Rivitalo oli kolmessa kerroksessatai oikeastaan neljässä, kun otetaan lukuun autotallintaso. Hissi kulki kolmen asuintason välillä. Autotallitasosta oli kuitenkin 4 – 5 porrasta asuintasoon <strong>ja</strong> ne olivatainut huoneiston sisäinen yhteys. Jos hissin paikkaa oltaisiinvähän mietitty paremmin, olisi sillä päästy myös autotallitasoonkinvaivattomasti.Ulkopuoli<strong>sen</strong>a yhteytenä oli sitten normien mukainenaivan hyvä, mutta rämisevä metalliluiska, jolla päästiinsisäänkäyntitasoon. Itse sisäänkäynnissä oli myös montaperättäistä korkeuseroa. Kaiken kukkurana oli, että sisäänkäyntiinulko-oven eteen <strong>sen</strong> ulkopuolelle oli tehtyihmeellinen muhkura, jonka tarkoitusta ei voi ymmärtää.Kohteesta oli myös näitä jo mainittu<strong>ja</strong> tasoero<strong>ja</strong> kutensaunaan niin kuin parvekkeille mentäessä. Samoin niitäoli piha-alueellakin. Jotenkin oli tämä esteettömyyssuunnittelujäänyt vähän kesken vai oliko hissi hankittu vaintavaran kuljetusta varten.Kohteessa oli kaikkiaan neljä wc:tä. Vain yhdessä oli pyörätuolinkääntöympyrän verran tilaa. Muut olivat hyvinkapeita <strong>ja</strong> syviä. Onhan se kiva a<strong>ja</strong>a hissillä sitten noin20 vuoden päästä siihen kerrokseen mihin pääsee rollaattorillawc-istuimen viereen hyvin. Onhan hissille sittenkäyttöä.Meneekö ohjeet perille <strong>ja</strong> piitataankoniistä yhtään?Ennen messu<strong>ja</strong> oli Lauri Louhivirta ollut yhteydessämelkein jokaiseen niin asuntomessujen päällikköön kuinOulun kaupungin messuista vastaaviin virkamiehiin. Siltiinva-wc:t olivat mitä olivat.Ollessani Lauri Louhivirran kohteessa paikalle tuli Asuntomessujentoimitusjohta<strong>ja</strong> Pasi Heiskanen. OtimmeLaurin kanssa asiat puheeksi hänen kanssaan. Hän oli Laurilleluvannut, että asia hoidetaan. Asia tuli hoidettua messujenaikana puolittain. Toimitusjohta<strong>ja</strong> lupasi, että Espoonasuntomessuilla tiedotusta parannetaan ainakin siten, ettänetin kautta voi lukea mihin kohteeseen pääsee <strong>ja</strong> miten.Samoin oli puhetta tilapäisistä luiskista kohteisiin missäon tasoero<strong>ja</strong> sisäänkäynnissä. Osittain hän vieritti kyseisetkysymykset järjestävän kaupungin rakennusvalvonnan <strong>ja</strong>vammaisjärjestöjen harteille. Yritetään sitten hoitaa hommayhdessä kaikkien tahojen yhteistyöllä. Kaikkiin asioihinei enää ehditä vaikuttamaan, koska ensi kesän Espoonmessujen suunnitelmat ovat jo pitkällä.Lopuksi muutamilta osin messujen suunnittelu hipoohuippuunsa. Näin oli näiden invapaikoituk<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> ulkoalueensuurten telttojen näyttelytilojen pääsyn suhteen.Toisaalta sitten toisessa päässä ”töpätään” todella rankasti,kuten yleisö-invawc:t. Toivotaan vain parempaa onnistumistakokonaisuudessa tuleville Espoon asuntomessuille,jotka kuulemma ovat ainakin mäkisemmässä maastossaensi kesänä. No maastolle ei paljoa mahda mitään, kunsitä ei käytetty hyväksi tämän vuoden tasamaallakaan.Ensin sisäänkäynnin hieno, loiva täydellinenluiska, joka on täysin tuhottu järjettömällämoni tasoisella kynnysratkaisulla, joka olinäiden messujen muoti-ilmiö. Siihen törmäsiuseissa sisäänkäynneissä. Talossa oli kuitenkintilavimmat wc:t <strong>ja</strong> muutenkin ”invaystävällisimmästä”päästä. Toinen kahdestaomakotitalosta, jonka sisäänkäynnille johtikunnon luiska.Yhdessä omakotikohteessa oli Oulun rakennusvalvontaantanut tehdä kuvassa pysyväksijäävän luiskan, joka oli kuitenkin liian jyrkkä,vaikka kuvassa luiska näyttää loivalta. Entäkäsijohteet??22 SELKÄYDINVAMMA
ASUNTOMESSUKOHDEOmakotitalonrakentaminenasuntomessuilleLaurin talo lounaastapäin kuvattunaTeksti:Kuvat:Matti AnttalainenMessuluettelo <strong>ja</strong>Matti Anttalainenuutamilla asuntomessuillaon ollutesitteillä liikkumisesteetönkohdekin. Niin olimyös tämän kesän Oulunasuntomessuillakin.Kohde oli syv-joukkoomme kuuluvanLauri Louhivirran rakennuttama. Lauripäätti rakennuttaa oman talon, kun olimonta vuotta käynyt läpi valmistalo<strong>ja</strong><strong>ja</strong> todennut niiden epäkäytännöllisyydenliikuntaesteiselle. Hän päätti sittenkokeilla, että pystyisikö hän rakennuttamaanitselleen esteettömän omakotitalon<strong>ja</strong> olla mahdollisimman paljonmukana jo rakentami<strong>sen</strong> aikana,jotta vältyttäisiin peruuttamattomilta”mokilta”. Talon piti olla kivitalo, jokasopii kaupunkiin.Tontin saaminenLauri kertoi, että kaikki asuntomessujenomakotitontit olivat kaavamääräyksissämäärätty rakennettavaksipuolitoista- tai kaksikerroksellisiksi,kolmea tonttia lukuun ottamatta.Kuitenkaan yhtään niistä kolmesta eiosoitettu Laurille, joille olisi voinutrakentaa yhteen kerrokseen. Se tietystimeinasi sitä, että Laurin taloon pititulla hissi. Niin tapahtui. KuitenkaanOulun kaupunki ei hyväksynyt sitävammaispalveluna korvattavaksi.Oulun kaupungin perustelut hylkäävääpäätökseen olivat seuraavat:Asiakas on muuttanut asuntomessualueelle,jonne hän on rakennuttanutitselleen kaksikerroksi<strong>sen</strong> omakotitalon.Taloon on a<strong>sen</strong>nettu hissi jotahaetaan vammaispalveluna korvattavaksi.Hakemus hissistä hylätään,koska tässä tilanteessa hissiä ei voidapitää välttämättömänä asuntoon kuuluvavälineenä <strong>ja</strong> laitteena. Asiakkaantaloratkaisu perustuu henkilökohtaiseenvalintaan. Mikäli asuntomessualueelleei olisi ollut mahdollista saadatonttia yksikerrokselliselle talolle,olisi asiakkaalla ollut mahdollisuushakea sitä toiselta alueelta.Toimiiko tässä tasa-arvon periaate <strong>ja</strong>liippaako tämä läheltä syrjintää, josvammainen henkilö haluaa rakentaajollekin alueelle talonsa, mutta ei saalupaa rakentaa sellaista taloa, jossahän tulisi toimeen ilman hissiä. Pitääkökaavamääräysten mennä toiminnallisuudenedelle? Eikö olisivoinut saada poikkeuslupaa, joka olisisallinut rakentaa tälle tontille yhteenkerrokseen. Vaikeudeksi tässä tilanteessaolisi tullut, että talo olisi vienyt melkeinkaksinkertai<strong>sen</strong> pinta-alan tontista.Olisikohan tonttia voinut suurentaa.Tässä tapauksessa ainakin merellepäin olisi ollut tilaa.Yleensäkin olisi järkevää pyrkiä yksitaso-ratkaisuihin.Niihin ei tarvitsisihankkia hissiä 20 vuodenkaan päästä.Nykyisinhän pyritään siihen, ettäihmiset pystyisivät asumaan kotonaanloppuikänsä tai niin pitkäänkuin on se mahdollista. Tämä säästäisiasuntojen muutostyökustannuksiatulevaisuudessakin.Hissipäätöksestä Lauri tulee sittenkäymään valituskierron eri instansseissaniin pitkälle kuin on mahdollista.Prosessi tulee kestämään varmastikauan.SELKÄYDINVAMMA 23
ASUNTOMESSUKOHDETonttiMutta itse tonttiin <strong>ja</strong> rakennukseen.Laurilla kävi kuitenkin onni siinä, ettähän sai tontin, joka on lähimpänämerenrantaa olevassa rivissä, jotenhänellä säilyy merinäköala. Toisellepuolelle tulee kevyenliikenteen väylämerenrantaan. Näin väylän puoleinennaapuritontti ei ole aivan lähellä.Mikä suo hyvät merinäköalatrakennuk<strong>sen</strong> sivuiltakin. Tontti kutenkoko messualue on kokonaisuutenatasaista aluetta, jossa suuria tasoero<strong>ja</strong>ei ole.RakentaminenRakennusaikana hän kävi melkeinjoka työpäivä seuraamassa rakentamista<strong>ja</strong> neuvoi tarvittaessa, vaikkasuunnitelmissa oli jo yritetty ottaakaikki tarvittava huomioon. Kaikkeaei kuitenkaan ennalta pystytä ottamaanhuomioon vaan jotkut asiat onhoidettava töiden etenemi<strong>sen</strong> aikana,kun ne tulevat esiin. Mukana pitääolla aivan alusta saakka, useasti <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvasti,jotta asiat onnistuvat niinkuin niiden pitäisi <strong>ja</strong> eivätkä jää kaivelemaanjälkikäteen.RakennusRakennukseen tullaan sisään rakennuk<strong>sen</strong>pitkältä sivulta, jolla on pitkä<strong>ja</strong> hyvin loiva luiska, joka on myöskatettu. Rakennuk<strong>sen</strong> kadun puoleisessapäädyssä on myös autotalli, jonkakautta Lauri pääsee esteettömästitekniseen tilaa <strong>ja</strong> siitä sitten asuntoon.Rakennus on aika pitkä, jonka oleskelupäätyavautuu länteen päin,siis merelle. Näin ilta-aurinkopaistaa mukavasti olohuoneen <strong>ja</strong>yläkerran takkahuoneeseen. Rakennuksestaaukeaa myös suuretikkunat etelään. Ne suorastaanimevät valoa sisään.Esteettömyyden kannalta Lauri ontiennyt mitä haluaa, joten talo onhyvin toimiva myös muillekin liikkumisesteisillevieraille kuin hänelleitselleenkin.LämmitysLaurin talo on kiveä <strong>ja</strong> lämmin talvenkovillakin merituulissakin. Lämmityson lattiakiertoinen kaukolampö.Olohuoneen suurissa ikkunoissaon itsessään lämmitys, ettei ikkunankaanlähellä ollessa tunne vetoa, eivätkäne huurru kovillakaan pakkasilla.Lämmityslaitteita ikkunassa eivoi havaita, kun olohuoneen ikkunoistakatselee ulos.Talossa on kaksi takkaa, toinen olohuoneennurkassa alakerrassa <strong>ja</strong> toinenyläkerran takkahuoneen nurkassameren puoleisella päätyseinällä.Ne eivät välttämättä ole parhaallamahdollisella paikalla a<strong>ja</strong>tellen talonlämpötaloutta. Ilmeisesti niiden päätarkoitusonkin luoda tunnelmaa,johon ne vallan hyvin sopivatkin.KynnyksetKynnyksiä on myös pyritty välttämään.Kynnyksiä löytyy vain mennessäalakerran olohuoneesta terassille,koska keväällä lumen sulaessa terassiltase saataisi päätyä rakennukseensisälle. Ulko-ovessa kynnystämadallettiin oven karmin ”istutuksella”.Toinen pieni, laatan paksuinen,löytyy yläkerran suihkuhuoneestasuihkun alalta, ettei suihkuvesi pääsepukuhuoneeseen.LattiatKaikki kuivien tilojen lattiat ovat petsattuatammiparkettia, jotka kestäväthyvin pyörätuolilla liikkumi<strong>sen</strong>kin.Pienet ”runtut” eivät helpostinäy, joita saattaa syntyä pyörätuolillakäännyttäessä hiekkaisella lattialla,Märkätilojen lattiat ovat kuivapuristettu<strong>ja</strong>kaakelilaatto<strong>ja</strong>, jotka ei oleniin liukkaat kuin perinteiset klinkkerit<strong>ja</strong> niiden lattiakallistukset ovatlievät.HissiHissi on Hissipörssin toimittama <strong>ja</strong>siihen mahtuu kaksi pientä manuaalipyörätuoliakerrallaan. Isolla sähköpyörätuolillaon vähän hankalaa, kunyläkerrassa hissin ovi on sivulla. Siitäjohtuen hissikori on normaalia leveämpi.Yläkerrassa hissikori <strong>ja</strong>tkuuvain noin metrin korkeuteen yläkerranlattiasta, joka lisää yläkerran avaruutta.AutotalliAutotallin ovi aukeaa tietysti kaukooh<strong>ja</strong>tustiniin kuin usein ns. ”terveilläkin”nykyisin. Autotallin <strong>ja</strong> asunnonvälille rakennusmääräykset vaativathuonetilan, jotta pyörätuolillaesteetön kulku asuntoon voitaisiinturvata. Sitä tilaa hyödynnettiin siten,että siitä tehtiin ”tekniikkatila”.Autotallin <strong>ja</strong> tekniikkatilan välisessäsähköisesti aukeavassa ovessa piti ollapalomääräyksien mukaan salvallinenlukko <strong>ja</strong> sähkölukko tarvittiin oh<strong>ja</strong>amaansalpaa.Tekniikkatilan <strong>ja</strong> autotallin ovessa onmyös laahauskynnys, ettei pakokaasupääse sisään asuntoon. Tekniikkatilanmolemmat ovet ovat myös 30min palo-ovia.TekniikkatilaTekninen tila on hyvin hyödynnetty,koska siihen on keskitetty kaikkitalon oh<strong>ja</strong>amisessa tarvittava tekniikkaesim. palo- <strong>ja</strong> murtohälyttimet,lämmönsäädöt, veden virtauk<strong>sen</strong> katkaisu<strong>ja</strong> autotallin pakokaasujen poistoym. muu säätäminen, jota nykyaikaisessaomakotitalossa on paljon.Tekniikkatilasta voi esim. ohjelmoidakunkin ulos johtavan oven lukkiintumi<strong>sen</strong><strong>ja</strong> aukaisun.Painamalla ”kotoapois”-näppäintä järjestelmälukitsee ovet, sulkee vedenvirtauk<strong>sen</strong>, vähentää ilmanvaihtoa <strong>ja</strong>kytkee murtohälytykset. Järjestelmäänvoi lisätä tarvittavia toimenpiteitäjälkeenkin päin. Kaikki on tietystiLaurin saavutettavissa pyörätuolissaistuen kuten sulakkeetkin. Lähtiessätai tullessa kotiin autolla kulkeeLauri tekniikkatilan läpi. Näinsamalla kertaa hoituu kuin sivuhommanase, että onko kaikki kunnossa,eikä mikään varoitusvalo tai –ääni vilkutai kuulu.Lauri tutkimassa tekniikkatilassaonko kaikki kunnossa.Takana olevasta ovesta pääseeautotalliin.24 SELKÄYDINVAMMA
Keittiö soveltuu hyvin Laurikinkokkaamiseen. Oikeallakeskellä liesitasoNäkymä olohuoneesta.Hissikori ei <strong>ja</strong>tku kattoon asti,mikä avartaa yläkertaa.Saunalauteet ovat vain yhdessätasossa. Pyörätuolinleveydeltä laude on käännettävissäylös. Kiuas on ainavalmiina saunomiseen.Tekniikkatilan molemmissa ovissa <strong>ja</strong>niin kuin ulko-ovessakin on automaattisetovien aukaisulaitteet, jotkaaukeavat kauko-oh<strong>ja</strong>tusti, etteiLaurin kantamuksin lisäksi tarvitsetaistella ovien avaami<strong>sen</strong> kanssa.Oven aukaisulaitteet on kaupunginvammaispalvelu lainannut käyttöön.AlakertaKeittiö on suunniteltu pyörätuolinkäyttäjää vasten. Lauri on siis itsekinkokkausihmisiä. Joillekin liikuntaesteisilleriittää, että puoliso yksin hoitaaruuanlaittopuolen, eikä keittiönsilloin heidän mielestään tarvitse toimiapyörätuolin käyttäjälle.Astianpesualtaiden <strong>ja</strong> keittotason altalöytyy riittävästi polvitilaa. On erillinenkaapistoon sopivalle korkeudelleupotettu uuni, jonka luukku kääntyysivulle <strong>ja</strong> astianpesukone on nostettutarpeeksi korkealle. Kylmälaitteetovat rinnakkain, joten niidenhyllyjen tavoitettavuus on paras mahdollinen.Laskutilaa on runsaasti useidenkeittiölaitteiden vieressä paitsiuunin. Paistok<strong>sen</strong> kuljettaminenesim. ruokapöydälle saattaa olla Laurilleitselleen vähän hankalaa, muttahomma hoituu puolison toimesta.Alakerran yhdistetty kodinhoitohuone/WCon tilava. Pesualtaan etureunassaon hyvä tukikaide, mistäsaa tukea sitä tarvittaessa. Tarvittavatpesualtaan alaiset polvitilakin on<strong>ja</strong> WC-istuin on passeli Laurille. Pesukone<strong>ja</strong> rumpukuivain ovat päällekkäin<strong>ja</strong> toimivat Laurillekin hyvin.Pesukoneen hanallekin on mietittyoiva paikka. Se on piilossa <strong>ja</strong>silti hyvin saavuttavissa likavaatekaapinsisällä Laurillekin sopivalla korkeudella.Kodinhoitohuoneen pöytätasonurkkauk<strong>sen</strong>alle jäävät nurkka-alueeton saatu hyödynnettyäkaapin oven aukaisumekanismillä,joka tuo ne esille, kun kaapin oviavataan.YläkertaYläkerrassa on makuuhuoneet kylpyhuoneineen<strong>ja</strong> saunaosasto takkahuoneineen<strong>ja</strong> vilvoittelutiloineen. Päämakuuhuoneestaon suora yhteyskylpyhuoneeseen. Sama kylpyhuonepalvelee myös vieressä olevaa vierashuonetta.Kylpyhuone on tilava <strong>ja</strong>toimiva. Päämakuuhuoneen <strong>ja</strong> vaatehuoneenvälistä seinää ei ole vietyASUNTOMESSUKOHDEkattoon asti vaan se avointa tilaa, jostavalo ka<strong>ja</strong>staa vaatehuoneen ikkunasta<strong>ja</strong> antaa sille avaruutta.Saunaosaston pesuhuone on avara.Sieltä löytyy myös kaksi suihkua.Molempia suihku<strong>ja</strong> voi käyttää yhtäaikaisestisiitä huolimatta, vaikkaesim. Lauri olisi siirtynyt suihkuistuimelle<strong>ja</strong> pyörätuoli olisi itsekseenvieressä. Jopa sellainen onnistuisi,että kaksi pyörätuolilaista on suihkussayhtä aikaa, jos olisi vain kaksisuihkuistuinta. Tähän tilanteeseenvarmaan joudutaan. Onhan Laurillapaljon pyörätuolilla liikkuvia ystäviä.Lauri on valinnut suihkun alle irralli<strong>sen</strong>suihkuistuimen, jossa on selkäno<strong>ja</strong><strong>ja</strong> käsituet. Pesuhuoneessa onmyös wc-istuin, ettei tarvitse kauaslähteä hädän yllättäessä.Saunan lauteet ovat vain yhdessä tasossa<strong>ja</strong> osa lauteesta kääntyy ylös, jolloinsiitä syntyy hyvä paikka pyörätuolille.Kiuas on aina valmiita saunomiseen,näin ei mene aikaa <strong>sen</strong> lämmittämiseen.Sauna taitaa olla vähänahdas kahdelle yhtä aikaa pyörätuolissaistuvalle sauno<strong>ja</strong>lle, mutta yksipyörätuolin käyttäjä mahtuu hyvin <strong>ja</strong>lisäksi muita käveleviä saunojia molemminpuolin. Mitään super-löylyjäei saa, mutta kelvolliset kyllä, onLaurin mielipide.Saunaosastossa on erillinen pukuhuonevieraille, jossa voivat vieraatriisuutua. Saunaosaston vieressä ontakkahuone, josta pääsee vilvoitteluparvekkeelle.Vilvoitteluparvekkeeltanäkyy meri lehtipuiden takaa. Takkahuoneestalöytyy myös kotiteatterisuurine laa<strong>ja</strong>kankaineen.PihamaaKaikki kulkuväylät <strong>ja</strong> oleskelu alueeton kivetty. Piha on suunniteltu hyvinhelppohoitoisiksi. Hoidettavia kasve<strong>ja</strong>ei paljoa ole. Tietäen Laurin insinöörimieheksipian pihamaalla olevatnurmikot varmaankin leikkaa täysinautomaattisesti liikkuva ruohonleikkuri.Meren puoleisella alueella on”dyyni alue”, joka kuvaa hiekkaistameren rantaa <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> kasve<strong>ja</strong>.Talo on siis hyvin mukava. Siinä asuuvarmasti mieluusti, vaikka koko loppuikänsä,jos vaan työt eivät kutsuLauria muuttamaan toiselle paikkakunnalle.SELKÄYDINVAMMA 25
RATSASTUSTERAPIAKeski-Euroopan selkäydinvammakeskuksissaon käytössä omia hevosiaterapeutteineen <strong>ja</strong> hevo<strong>sen</strong> selkäänpääsee jo peruskuntoutus<strong>ja</strong>ksolla.Käpylän kuntoutuskeskuksestaon ollut mahdollisuus käydä ko-Selkäydinvamma<strong>ja</strong>ratsastusterapiaTeksti <strong>ja</strong> kuvat:Elina Aula, fysioterapeutti,ratsastusterapia opiskeli<strong>ja</strong>äätin kirjoittaa muutamanrivin ratsastusterapiastaselkäydinvammaistennäkökulmasta.Olen fysioterapeutti <strong>ja</strong>työskennellyt selkäydinvammaistenkanssa pitkäänKäpylän kuntoutuskeskuksessa<strong>ja</strong> yksityissektorilla.Pääsin vuonna 2004 aloittamaan ratsastusterapiaopinnottyön ohessa. Nekestävät 3 vuotta, nyt on puolet takana<strong>ja</strong> toiset edessä. Pääsy ratsastusterapiakoulutukseenedellyttää terveystaisosiaalialan perustutkinnon, vähintään2 vuotta työkokemusta kuntoutuspuoleltasekä hyvän hevosmies/ratsastustaidon. Suomessa ratsastusterapeutte<strong>ja</strong>koulutetaan Ypäjän hevosopistollayhdessä Suomen ratsastusterapeutitRy:n kanssa.Mikä ihmeenratsastusterapia?Ratsastusterapia ei sinänsä tarkoitapelkästään ratsastusta vaan kokonaisvaltaistaterapiaa siihen soveltuvinetoimintaympäristöineen hevo<strong>sen</strong>kanssa. Ratsastusterapiaa voi toteuttaaratsastuk<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> ajon muodossa.Tärkeää terapiassa on tunnesiteenluominen hevo<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> asiakkaan välille.Tämän vuorovaikutussuhteenavulla voimme saada hevoselta hyvinpaljon. Terapian sisältö on tarkoituk<strong>sen</strong>mukaisiatoimintaa <strong>ja</strong> suhdettaterapiahevoseen lujittavaa. Hevo<strong>sen</strong>kanssa työskentely on hyvin palkitsevaa<strong>ja</strong> motivoivaa. Siitä moni onsaanut hyvän avun myös ”terapiaväsymykseen”.Hevo<strong>sen</strong> selässä tapahtuvan työskentelynlisäksi ratsastusterapia sisältäähevo<strong>sen</strong> hoitoon <strong>ja</strong> tallityöskentelyynliittyviä toiminto<strong>ja</strong> Ratsastusterapiaon koulutetun hevo<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> ratsastusterapeutinantamaa kuntoutusta, minkätavoitteet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä,pedagogisia tai sosiaalisia.Ratsastusterapiassa ratsastusosuustoteutuu ilman satulaa, hevosella onkäytössään alusta <strong>ja</strong> terapiavyö (jokoyksi tai kaksikahvainen vyö). Ratsasta<strong>ja</strong>menee hevo<strong>sen</strong> selkään rampilta.Rampille pääsee joko pyörätuolillatai kävellen <strong>ja</strong> sieltä selkään terapeutinavustamana.Ratsastusterapiaa voi toteuttaa myöshevosella a<strong>ja</strong>en. Itse olen hankkinuttähän tarkoitukseen Ruotsissa valmistetutSulli-Van erikoisvalmisteisetkärryt, mihin pääsee myös pyörätuolinkäyttäjä. Kärryt ovat nyt sisäänajovaiheessa,samoin kuin siihenkouluttamani hevonen. Kärryjen takaseinäaukeaa rampiksi, mitä pitkinpääsee kärryihin. Pyörätuoli kiinnitetäänedestä kahdesta <strong>ja</strong> takaayhdestä pisteestä kärryyn <strong>ja</strong> asiakasvoi kärryissä istuessaan joko a<strong>ja</strong>a itsehevosta tai terapeutti a<strong>ja</strong>a. Kärryihinmahtuu yksi pyörätuoli <strong>ja</strong> avusta<strong>ja</strong>tai kaksi kävelevää henkilöä.Kärryt ovat tällä hetkellä ainutlaatuisetSuomessa, koska tietojenimukaan ne ovat ainoat tänne hankitut.Selkäydinvammaiset ovat oivaasiakasryhmä ajomuodossa toteutettavaanterapiaan näillä kärryillä.Ratsastusterapia <strong>ja</strong>selkäydinvamma?Siinäpä kysymys. Omien kyselyjeni<strong>ja</strong> tietojeni mukaan selkäydinvammaistenkeskuudessa ratsastusterapiaei ole ollut kovinkaan yleistä Suomessa.Yksi syy tähän on vamman tuntemattomuusterapeuttien keskuudessa.Itse oman ammattitaustani poh<strong>ja</strong>ltaolen asiaa pähkäillyt <strong>ja</strong> todennut,että selkäydinvammaisille ratsastusterapiaon todella monipuolinen<strong>ja</strong> arvokas kuntoutusmuoto.26 SELKÄYDINVAMMA
keilemassa ratsastusterapiaa, jos se onollut <strong>ja</strong>tkokuntoutuk<strong>sen</strong> kannaltatärkeä asia.Mitä hyötyä?Hevo<strong>sen</strong> liike vaikuttaa tunto-, tasapaino-<strong>ja</strong> liikeaistijärjestelmien kautta.Hevo<strong>sen</strong> liikkeiden tuottamattuntoärsykkeet lisäävät asiakkaan tietoisuuttaomasta kehostaan. Lisääntyneentiedon omasta kehosta on taashavaittu parantavan kehon a<strong>sen</strong>tojen<strong>ja</strong> liikkeiden hallintaa. Hevo<strong>sen</strong> selässäsyntyy lantion liikkeitä, jotkaovat poh<strong>ja</strong> kävelylle <strong>ja</strong> istuma-a<strong>sen</strong>nolle.Hevonen tuottaa yli 100 liikeimpulssiaminuutissa. Lantion liikkeitätarvitsevat kaikki selkäydinvammaiset,toiset säilyttääkseen istumaa<strong>sen</strong>tonsapyörätuolissa <strong>ja</strong> taas toiset,jotka kävelevät tai pystyvät hyödyntämäänpystya<strong>sen</strong>toa.Spastisuuteen vaikuttavat myös hevo<strong>sen</strong>liikkeet, jotka saavat aikaan sopivanpituisia passiivisia venytyksiä käynnin(hevo<strong>sen</strong> kävely) aikana. Helpotustaasiaan tuo myös hevo<strong>sen</strong> lämpö, mikäon pari astetta ihmi<strong>sen</strong> ruumiinlämpöäkorkeampi. Lämpö <strong>ja</strong> käynnin rytmitoimivat rentouttavina tekijöinä.Hevo<strong>sen</strong> selässä har<strong>ja</strong>antuu myös tasapaino,huojuntaa syntyy automaattisestihevo<strong>sen</strong> liikkuessa.Hyödyistä puhuttaessa ei pitäisi puhuavain tästä fyysisestä puolesta. Hevo<strong>sen</strong>kanssa työskennellessä ihminenjoutuu käyttämään itseään fyysisyydenlisäksi myös psyykkisesti <strong>ja</strong> sosiaalisesti.Hevo<strong>sen</strong> kyky ottaa kontaktiasaa monen ihmi<strong>sen</strong> ”nousemaan”<strong>ja</strong> arjen ongelmat unohtuvat talliympäristössä.Hevo<strong>sen</strong> kanssa toimitaanrauhallisesti <strong>ja</strong> suorittaminen on hyväHevo<strong>sen</strong> har<strong>ja</strong>aminen onnistuu myöspyörätuolinkäyttäjältä, kuvassa Anna<strong>ja</strong> Bertha poni.unohtaa. Eläintenkäyttö kuntoutuksessaonviime vuosinayleistynyt <strong>ja</strong> itsekoenkin ratsastusterapianolevanjuuri se juttu mitänykypäivän ihmisettarvitsevat.Rauhaa <strong>ja</strong> harmoniaa…Käytäntö?Ratsastusterapeutte<strong>ja</strong>on koulutettuSuomessavuodesta 1988lähtien. Terapeutte<strong>ja</strong> on ympäri Suomea.Tärkeimmät ra<strong>ja</strong>t ovat terapeutintaito <strong>ja</strong> hevo<strong>sen</strong> koko/koulutussekä asiakkaan vauriotaso <strong>ja</strong> toimintakyky.Itse käytän islanninhevosta,mikä on korkeutensa puolesta hyvä,jotta asiakasta pystyy selässä maastakäsintukemaan <strong>ja</strong> istuma-a<strong>sen</strong>toa tarvittaessakor<strong>ja</strong>amaan. Ratsastusterapiassavoivat käydä tetrat <strong>ja</strong> parat, täydelliset<strong>ja</strong> osittaiset. Tämä ei kuitenkaantarkoita sitä, että se sopii kaikille,vaan toteutus on arvioitava yksilöllisesti.Mittasuhteet suhteessa hevo<strong>sen</strong>kokoon, asiakkaan vauriotasoon<strong>ja</strong> terapeutin kokoon ovat tärkeitä arvioitaviaasioita.Tämän artikkelin kuvissa on esimerkkinäAnna (motorisesti täydellinen tetraplegia,yläraa<strong>ja</strong>t C VI <strong>ja</strong> C VII), jokapystyy toimimaan hevo<strong>sen</strong> selässäomiin yläraajoihin tukeutuen (eli selässäei istu terapeuttia asiakkaan tukena).Anna aloitti ratsastusterapiakokeilutjo aika pian vammautumi<strong>sen</strong> jälkeen.Enti<strong>sen</strong>ä kansalli<strong>sen</strong> tason kenttäratsasta<strong>ja</strong>nahevo<strong>sen</strong> selkäänuudelleen pääseminen oli tärkeää.Alkuun Anna kävi ratsastusterapeutinluona, missäratsastettiin isolla hevosella”kaksi päällä” <strong>ja</strong> nyt olemmeedenneet siihen pisteeseen,että selästä käsin työskentelymatalalla hevosellaonnistuu yksin. Tärkeää onturvallisuus <strong>ja</strong> riittävä määräavustajia. Anna pystyy toimimaanhevo<strong>sen</strong> kanssa maastakäsin eli hoitamaan hevosta <strong>ja</strong>RATSASTUSTERAPIAPyörätuolinkäyttäjille valmistetut Sulli-Vanmyöskin taluttamaan sitä.Tässä korostuu hevo<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> Annanvälinen suhde, kuvissa näkyväruskea poni on Annan oma 28 vBertta, mikä on ollut Annan omistuksessajo yli 10 vuotta. Ratsastusosuudessaon käytetty siihen toimintaankoulutettua islanninhevosta.Ratsastusterapian tavoitteet ovat yksilöllisiä<strong>ja</strong> jokai<strong>sen</strong> asiakkaan erityisongelmatkartoitetaan <strong>ja</strong> terapia sekätavoitteet etenevät tämän poh<strong>ja</strong>lta.Ratsastusterapiaa korvaa Suomessalääkinnälli<strong>sen</strong>ä kuntoutuk<strong>sen</strong>a Kela,vakuutusyhtiöt sekä kunnat. Ratsastusterapiaanvoi tulla myös omakustanteisesti.Selkäydinvammaisten kohdalla mielestäniratsastusterapiaa on käytettyaivan liian vähän. Toivottavasti tulevaisuudessaon toisin. Paljon määrääse, minkälaisia <strong>ja</strong> minkä kokoisia/ikäsiä,millai<strong>sen</strong> koulutuk<strong>sen</strong> saaneitahevosia on käytössä. Yksi hevonentekee työtä rajoitetun määrän päivässä,yleensä 2 – 3 h siinä vaiheessa kunse on ”valmis”.Lähteet: Sandström Marita, Ratsastusterapianvaikutukset neurofysiologian<strong>ja</strong> tutkimustulosten näkökulmasta,Suomen Kuntoutusliitto Ry2000, Ratsastusterapia esite, SuomenRatsastusterapeutit RyElina Aula, fysioterapeutti,ratsastusterapiaopiskeli<strong>ja</strong>elina.aula@luukku.com<strong>ja</strong> 040-541 2337Linkit:www.suomenratsastusterapeutit.netSELKÄYDINVAMMA 27
HAASTATTELUKylläselkäydinvammai<strong>sen</strong>akinpystyymoneen!Teksti <strong>ja</strong> kuvat:Matti Anttalainenun joutuu pyörätuolinkäyttäjäksi, voi yleensäunohtaa monet harrastukset<strong>ja</strong> toiminnot mitä ennenvammautumista on tehnyt.Moni asia on myös viitseliäisyydestäkinkiinni.Jonkun homman suorittaminen voiviedä moninkertaisesti aikaa mitä seon ennen vammautumista vienyt,vaikka <strong>sen</strong> hoitaminen vammai<strong>sen</strong>akinolisi jotenkin mahdollista. Välttämättänäin ei aina tarvitse käydä.Siitä hyvänä esimerkkinä on <strong>ja</strong>lasjärveläinenHeikki Laukkanen, joka on<strong>ja</strong>tkanut kotiaskarointia monella tavalla<strong>ja</strong> tehnyt töitä, joihin ei pyörätuolissaistuvan uskoisi pystyvän.Heikki vamma on rintarangan alueellath 4:n kohdalla <strong>ja</strong> se on syntynytyli kolmekymmentä vuotta sitten.Heikin pystymi<strong>sen</strong> elinehtonaerilaisiin hommiin on pyörätuolinkorkea selkäno<strong>ja</strong> sekä <strong>sen</strong> kuppimaisuus,jotta siitä saa myös aika hyvänsivutuen.Vuonna -80 ostettuun omakotitaloontehtiin vuonna -87 laajennus,jossa Heikki oli monessa mukana.Heikillä on vaimo <strong>ja</strong> nyt kaksi aikuistalasta. Lapset tuolloin halusivat omathuoneensa <strong>ja</strong> Heikki ei halunnut luopuaomasta kuntoiluhuoneestaan <strong>ja</strong>näin jouduttiin taloa laajentamaanpäädystä kahdella makuuhuoneella.Tässä Heikki esittelee rakentamaansa matalaaPT:a, jolta hän on levitellyt hiekat, kaivanutautotallin perustukset <strong>ja</strong> a<strong>sen</strong>tanut autotallinedustan pihalaatat.Samalla jouduttiin siirtämään sisäänkäyntieri paikkaan sekä muutamaantaloa vähän muutenkin. Myös autokatoksestatehtiin autotalli, johonHeikillä on suoraan yhteys asunnosta.Heikki suunnitteli itse talonsalaajennuk<strong>sen</strong> millimetripaperille.Rakennusmestari piirsi ne sittenpuhtaaksi <strong>ja</strong> lisäsi muut tarvittavattiedot rakennuslupaa varten.Heikki osallistui monella tavalla talonsalaajennustöihin. Hän levittelikaksi autokuormallista hiekkaa pyörätuolistakäsin yhdellä kädellä lapioimallauusien makuuhuoneiden lattioidenalle. Välillä hänen vanha isänsäoli painamassa pyörätuolin etupäätä,kun tuoli oli herkkä kaatumaantaakse päin. Heikki teki itseautotallin uuden perustuk<strong>sen</strong> vaatimatkaivutyöt. Nämä asiat onnistuivatHeikin rakentamalla matalallapyörätuolilla. Sitä hyväksi käyttäenhän laatoitti pihakivillä autotallin <strong>ja</strong>uuden sisäänkäynnin edustat.Heikin käden jälki näkyy monin tavoinmyös talon sisävalmistustöissä.Makuuhuoneiden lattiat, seinät <strong>ja</strong> katoton Heikki itse tehnyt, niin kuin tapetoinnitkin.On siinä vaimo välillä ollutapuna. Heikki on myös suunnitellutolohuoneen katon muodot. Pesuhuoneenlattia- <strong>ja</strong> seinälaatatkin Heikkion laatoittanut itse sekä tehnyt saunanlauteet.On siinä ollut miettimistämiten pesuhuoneen lattialaatoituk<strong>sen</strong>eri työvaiheet pystyy tekemään <strong>ja</strong> mitentarvittavat tavarat on saavutettavissapyörätuolista käsin.Kun kirvesmiehet olivat lyömässäkattojen runkoa, oli Heikillä pakkomielle.Hän mietti, että mitenkähänonnistuisi kattojen sisäpanelointipyörätuolista käsin. Heikki ratkaisiongelman rakentamalla itselleen vanhastapyörätuolista sitä korottamallaputkilla niin, että hän istui 1,5 mkorkeudella. Ylös hän pääsi ensinsiirtymällä rakennuspukkien päälleautotallissa. Rakennuspukkien päälläoli ruokapöydäntuoli, johon hänpääsi siirtymään. Sitten Heikki siirtyitekemäänsä pyörätuoliin 1,5 korkeuteen.Tuolille nousuun sekä siltälaskeutumiseen meni molempiin aina28 SELKÄYDINVAMMA
puolituntia aikaa. Oli siinä emäntävähän pitämässä tuolia paikallaan,kun tuolissa ei ollut <strong>ja</strong>rru<strong>ja</strong> lainkaan.Ensimmäisillä kerroilla Heikki meinasi,että siellä korkeudessa ei pystytekemään yhtään mitään, kun se heilui<strong>ja</strong> huojui. Renkaiden ilmanpaineetolivat vähän va<strong>ja</strong>at. Kun renkaatpumpattiin kivikoviksi, homma onnistui.Haittana oli, ettei siitä voinutkovin paljon ojentua sivulle, eikäedessäkään ollut riittävää tukea. Ongelmanaoli myös, että Heikki pystyiliikkumaan vain kattoa pitkin.Kaikki tämä johti siihen, että yhdenhuoneen katto piti tehdä aina kerrallaanennen kuin Heikki tuli alastuoliltaan. Se oli kyllä aika rankkaa.Kaikki ruuat <strong>ja</strong> kahvit sekä muut tarjoiltiinhänelle sinne ylös. Nyt tämäapuväline on jo romutettu. Siihenaikaan onnistui Heikiltä 40 kg sementtisäkinnostaminen maasta syliin.Vaikeutena oli vain hyvän otteensaaminen säkistä <strong>ja</strong> ettei paperisäkinkulmat repeytyisi irti.Heikki on itse muurannut pihamaalleenkesäkeittiön vuonna 1988. Nytkesäkeittiö on saanut purkutuomion.Ensikesänä <strong>sen</strong> tilalle Heikki rakentaakatok<strong>sen</strong>, uudet pöydät <strong>ja</strong> hankkiikaasugrillin keittimineen. Uudetpuutarhakalusteet aikoo Heikki myöstehdä ensi keväänä. Tontin reunassaoleva ulkovarastokin on Heikin kokonaantekemä lukuun ottamatta osiahuopakatosta. Ensin kasattiin maassaseinät elementeiksi <strong>ja</strong> sitten nepystytettiin pystyyn <strong>ja</strong> lyötiin pintalaudat.Sen jälkeen rakennettiintelineet, joilla Heikki liikkui toisellapyörätuolilla <strong>ja</strong> teki varaston yläosat.Varastoa tehdessä Heikki oli pudotatelineiltä, kun pyörätuolin toinentakapyörä oli jo ilman päällä. OnneksiHeikki sai räystäästä kiinni, eikäsiinä käynyt kuinkaan, vaikka läheltäpiti. Varastoa rakentaessa oli naapuritkinkäyneet pyytämässä, ettätule heillekin rakentamaan varasto.Siihen Heikki oli vastannut: ”Heti,kun hinnoista sovitaan”. Heikin hintaoli ilmeisesti liian kallis tai omiahommia oli ihan riittävästi, kun eivarastoa syntynyt Heikin toimestanaapuriin.Tyttären taloa rakennettiin toissa talven<strong>ja</strong> viime vuoden kesän välillä.Siellä Heikki oli tekemässä talven aikanakaikki sähkötyöt (Heikki on sähköa<strong>sen</strong>ta<strong>ja</strong>entiseltä ammatiltaan),kattojen paneloinnit, lattioiden <strong>ja</strong>seinien laatoitukset. Seinälevyjen saumojentasoitukset olivat vähän hankaliatehdä, kun pystyi tekemäänvain parin sauman yläosat kerrallaan<strong>ja</strong> sitten piti taas hommata it<strong>sen</strong>sä alastekemään samojen saumojen alaosatennen niiden kuivumista. Heikki tekityttärensä keittiöön 1m x 2m:n kokoi<strong>sen</strong>ruokailupöydän <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> ympärillekymmenen tuolia. Pöydän kansi <strong>ja</strong>tuolien istuinosat ovat pyökkiä <strong>ja</strong> muutrunko-osat ovat koivusta. Myös pöydän<strong>ja</strong> tuolien malli on Heikin it<strong>sen</strong>säluoma.HAASTATTELUTyttären talonteon aikana Heikkikehitti paremman telineen, jolta hänpystyi tekemään kattopaneloinnit <strong>ja</strong>muut katon ra<strong>ja</strong>ssa tehtävät hommatniin kuin myös seinäsaumaukset <strong>ja</strong>tapetoinnitkin. Pyörillä olevaa seisomatelinettäHeikki korotti niin, niinettä hommat onnistuivat. Kun itseseisominen on Heikille sinällään niintympeää hommaa, nyt se hoitui siinäsivussa kuin itsestään. Käsino<strong>ja</strong>tkinpiti myös päällystää teipillä, kunseiniin tuli niistä mustia jälkiä tapetoitaessa.Tarvittavat lisä- <strong>ja</strong> muutososatkorotettuun seisomatelineeseenon Heikki käynyt hankkimassa tavallistatarvikeliikkeistä. Suunnittelussaon jo ennalta otettu huomioonse, että jospa seisomatelinettä pitäisivielä korottaa. Mahtoi <strong>ja</strong>lat olla vähänihmeissään, kun Heikki kolmenapäivänä yhdeksän tuntia kerrallaanteki kattojen paneelauksia tyttären talotyömaalla.Hän kun ei ollut harrastanutseisomista sitä aiemmin paljoakaan.Autotalli on kesäaikaan Heikin verstas,josta löytyy monenlaista laitetta.Tallista löytyy tasohöylää, sirkkeliä,tasasuuntaa<strong>ja</strong>, verkkovirta-mig-hitsauslaitteet,jyrsintä, maalausruiskua <strong>ja</strong>vannesahaa. Pienen vannesahan Heikkiosti halvalla, kun <strong>sen</strong> terä ei pysynytvanteella. Sitä Heikki remontoipari päivää ennen kuin se rupesi toimimaan.Talveksi autotalli raivataan, niin ettäautokin sopii sisään. Järjestely vaatiihyvin tarkkaa suunnittelua, että kaikkilöytää paikkansa. Koneet siirretään hyllyjenalle <strong>ja</strong> niiden <strong>ja</strong>lustat puretaan.Osa puutavarasta häipyy valmiina kalusteinatalven tuloon mennessä.Autotallin nurkkaan pitää saada mahtumaanmyös talven lämmityspuut,jotka Heikki on aikanaan itse myöspätkinyt <strong>ja</strong> pilkkonut. Talossa on kaksivaraavaa takkaa, joita <strong>ja</strong>tkuvasti lämmitetäänvuoronperään talvella. Puitakuluu noin 5 m 3 talvessa. AiemminHeikki veti tukkipinosta tukittukkisaksilla <strong>ja</strong> pätki ne sitten metsässä.Huonot metsurit aiheuttivathänelle lisäharmia, kun olivat jättäneetpitkät oksien tyngät, jotka hankaloittivattukkien vetämistä. SilloinTässä on Heikin seisomatelineestä korottama laite. Viereentehdään luiska <strong>ja</strong> tasanne, jonka avulla Heikki pääsee siirtymäkorkeudelle.SELKÄYDINVAMMA 29
HAASTATTELUhän myös pilkkoi puut kirvellä hakkaamallakäyttäen välillä apuna lekaa<strong>ja</strong> kiilo<strong>ja</strong> hankalissa pölkyissä. Nyt pätkiminen<strong>ja</strong> halkaisu tapahtuu traktoriinperään laitetulla sahaus- <strong>ja</strong> halkaisulaitteella.On Heikillä kokemustamyös vaimon auton pakoputken vaihtamisesta,joka kokonaisuutenaan eiollut mikään pikkuhomma.Käyntini aikana Heikki oli rakentamassapyökkilaudasta vaatekaappienovia makuuhuoneeseen. Heikki oliostanut ensin vain pyökkilautaa. Senjälkeen laudat sahataan, höylään, liimataanyhteen, jyrsitään reunakoristeet<strong>ja</strong> lopulta lakataan. Osa oli vieläaivan alkutekijöissään <strong>ja</strong> osa vain pintalakkaavailla. Itse kalusteiden rungotkin<strong>ja</strong> laatikotkin on Heikki itseväsännyt.Hienointa Heikille on, kun saa kokeilla<strong>ja</strong> suunnitella itse. Tehdä koekappaleita,joista välillä tulee ”susia” <strong>ja</strong>sitten taas tehdä uudestaan <strong>ja</strong> onnistuasiinä missä aiemmin möhli. YleensäHeikki miettii päässään asiaa pitkään<strong>ja</strong> sitten toteuttaa asian ilman <strong>sen</strong>piirtämistä paperille. ”Hidastahanmoni homma tästä käsin tehtynä on,mutta kuluuhan siinä päivä nopeasti,eikä maksa itselle mitään”, on Heikinkommentti. Nämä nykyiset askarteluhommatovat Heikille kuin terapiaa,haasteita <strong>ja</strong> rajojen hakemista, joitahän lähti etsimään urheilun jälkeiseenelämään. Tavoittamatta ne ra<strong>ja</strong>tnäyttävät vielä olevan.Ei Heikki joka päivä hommia teekään,vaan välillä pidetään luppopäiviä,kunnes taas alkaa meiltä vaivaamaan,että ”tarttis tehdä jotain”, niinkuin joku presidentinkin on asian ilmaissut.Sitten taas hommat etenevätkuin itsestään.Nykyisin on enemmän aikaa, kunHeikki on jättänyt lähes kokonaan jousiammunta-<strong>ja</strong> järjestöhommat pois.Heikillä on myös komea jousiammuntatausta,joka kesti va<strong>ja</strong>a kaksikymmentävuotta. Hän on menestynyt niinkotimaan kuin ulkomaan kisoissamahtavasti.Henkilökohtaisia mitaleita Heikilläon Paralympia pronssi vuodelta1984, EM-hopea v 1997, lisäksiWienin kansainvälisten kilpailujenvoitto vuodelta 1983. Joukkuekilpailuistaon kaksi MM-kultaa v1987 <strong>ja</strong> 1998 sekä MM-Pronssi1990. EM kilpailuista on joukkuehopea 1985 <strong>ja</strong> pronssi 1995. LisäksiPM-mitaleita niin henkilökohtaisiakuin joukkuemitaleita. Omiavoimassa olevia jousiammunnanSM-tuloksia on: FITA 1240, 18 m565, 25 m 571, 18m pudotuskierrok<strong>sen</strong>tulos 118. SM-mitaleitaon noin 50 kpl.Heikki on vielä jousiammunnan valmennuspuolellamukana <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> lajivaliokunnanjä<strong>sen</strong>. Heikki oli myöslajivaliokunnan puheenjohta<strong>ja</strong>na 16vuotta 2000 vuoteen asti.Heikki on myös ollut kehittämässäpuhallustikkaa yhdessä Keijo Kallungin(myös jousiampu<strong>ja</strong>na menestynytselkäydinvammainen) kanssa. Puhallustikankehitys alkoi, kun Heikki<strong>ja</strong> kumppanit olivat kiertämässävaikeavammaisten koulu<strong>ja</strong> esittelemässäeri urheilulaje<strong>ja</strong>. Yhdellä koulullaoli joku opiskeli<strong>ja</strong> tehnyt sähköjohtojensuo<strong>ja</strong>putkesta putken <strong>ja</strong>siihen naulasta tikan. Se ei toiminut,koska se vaati kovan puhallusvoiman.Siitä alkoi puhallustikan kehitys.Jousiampu<strong>ja</strong>na Heikki äkkäsi, ettäpuhallusputken voi tehdä jousiammuntanuolenvarresta. JousiammuntakavereiltaanHeikki keräsi erikoisiapaksuisia käytettyjä nuoliputkia,joita sitten kokeiltiin henkilöillä,joilla oli heikko puhallusvoima.Yhdessä Keijon kanssa he kehittivätpuhallusputkeen sopivan nuolen <strong>ja</strong>kertakäyttöi<strong>sen</strong> puhallussuukappaleen.Hyvin moni yksityiskohta onmietitty tarkasti, kuten esim. puhallusputken”toppari”, joka estää vetämästänuolta suuhunsa, kun hyvinvaikeavammaiset vetävät ensin sisäänhenkeä ennen kuin puhaltavat.Keijo valmistaa itse koko tuotteenpuhallusputkineen <strong>ja</strong> siinä tarvittavinoheistuottein. Niitä on valmistettupaljon <strong>ja</strong> osa on niistä lähtenytmyös ulkomaillekin.”Projekte<strong>ja</strong>” Heikillä riittää hamaantulevaisuuteen asti. Toivotaan vaanhänelle pitkää terveyttä, että projektitsaadaan tehtyä..Talvella huilataan sitten vielä enemmän<strong>ja</strong> ehkä vähän suunnitellaan seuraavansulan kauden hommia <strong>ja</strong> kuntoillaaneri tavoin kuntohuoneessa, joka on silloinHeikille kaikki kaikessa. Heikkihoitaa askartelujensa lisäksi kuntoaanmyös pääasiassa talvisin penkkipunnerruksin<strong>ja</strong> käsipainoin sekä veivaa kesäisinkäsipyörällä 15 – 30 kilometrinlenkkejä. Tietokone ei Heikkiä paljonviehätä, vaikka joutuu hän sitä jonkinverran käyttämään. Sähköpostin hoitamienon lähinnä tärkein asia.Nämä Heikki on aikanaan muurannut samoin kuin tehnytlähes kokonaan takana näkyvän varastorakennuk<strong>sen</strong>.30 SELKÄYDINVAMMA
KOULUTUSAvusta<strong>ja</strong>koirien koulutusammattinaTeksti:Kuva:Pekka HätinenReetta Mikkonenelkäydinvammainenhenkilö voi löytää ammatinhieman erikoisemmaltakinalalta. Koirienkoulutus onnistuu varsin sujuvastimyös pyörätuolista.Reetta Mikkonen on viehättävä26-vuotias Vantaalainennuori nainen, jokaon valinnut ammatikseeneläinten parissa työskentelyn.Reetta opiskeli agrologiksi,kun vuonna 1999sattunut onnettomuusmuutti suunnitelmat kertaheitolla.Vamma oli Th4 – 6 selkäydinvamma. Alkoinormaali kierros, parikuukautta sairaalassa <strong>ja</strong> sittenneljä kuukautta Käpylässä.Vammautumi<strong>sen</strong> jälkeenReetta muutti aluksikotiin vanhempiensa luokse<strong>ja</strong> ensimmäinen vuosi kuluitotutellessa uuteen liikkumi<strong>sen</strong><strong>ja</strong> elämi<strong>sen</strong> tyyliin.Jo Käpylässä ollessa oli tullutesiin kiinnostus eläimiin.Reetta oli saanut käsiinsä Invalidiliitonavusta<strong>ja</strong>koiraesitteen <strong>ja</strong> hänjätti hakemuk<strong>sen</strong>. Vastaus tuli ensinkieltei<strong>sen</strong>ä, mutta sitten oli joku perunutkoiran vastaanoton <strong>ja</strong> näinReetta <strong>ja</strong> Hara kohtasivat Marjolassajärjestetyllä luovutus<strong>ja</strong>ksolla vuonna2001, vähän yli vuoden kuluttuavammautumisesta. Pian Reettamuutti Haran kanssa omaan kotiinVantaalla.Avusta<strong>ja</strong>koirakuvioissa Reetta oli tutustunutavusta<strong>ja</strong>koirakoulutta<strong>ja</strong> LeenaRa<strong>ja</strong>laan. Hän tiesi <strong>ja</strong> näki Reetankiinnostuk<strong>sen</strong> eläimiin <strong>ja</strong> ehdottialan opiskelua Paimion maatalousoppilaitoksessa,jossa hän itse toimiopetta<strong>ja</strong>na. Koulussa ei ennen oleollut yhtään pyörätuolia käyttävääopiskeli<strong>ja</strong>a. Rakennukset ovat varsinvanho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muutostöitä jouduttiin tekemäänedes välttävän liikkumi<strong>sen</strong>mahdollistamiseksi. Ensimmäi<strong>sen</strong>vuoden Reetta kanssa samassa rakennuksessaasui koiria <strong>ja</strong> meteli oli joskus<strong>sen</strong> mukainen. Koulussa on ollutkoko a<strong>ja</strong>n hyvä a<strong>sen</strong>ne <strong>ja</strong> nyt ovatmajoitus- <strong>ja</strong> liikkumisasiat paremmallatolalla. Reetta aloitti opiskeluneläinyrittäjän tutkintoa varten.Koulutus antaa valmiudet esimerkiksieläintenhoita<strong>ja</strong>ksi, eläinkaupan taikennelin pitoon jne. Koulutus on 3-vuotinen, mutta aiemmat alan opinnotlaskettiin mukaan <strong>ja</strong> Reetta valmistuikahdessa vuodessa.Valmistumi<strong>sen</strong> jälkeen Reetta jäisuoraan töihin entiseen opinahjoonsa.Hän on toiminut syyskuusta2004 avusta<strong>ja</strong>koirakoulutta<strong>ja</strong>na. Paimiossakoulutetaan tällä hetkellä läheskaikki Suomessa käytettävät avusta<strong>ja</strong>koirat.Koirat ovat koululla pennustasaakka <strong>ja</strong> niitä koulutetaannoin parivuotiaaksi, jolloin vain tehtäväänsoveltuvat koirat siirtyvät Invalidiliitonomistukseen <strong>ja</strong> lopultakäyttäjille tarkan testauk<strong>sen</strong> jälkeen.Reetta vastaa koirienkouluttamisesta sekä oppilaidenoh<strong>ja</strong>amisesta avusta<strong>ja</strong>koiriinliittyvissä asioissa.Työhön liittyy viikoittaistamatkustamistaVantaan <strong>ja</strong> Paimionvälillä. Reetta onkäynnistänyt uudelleenHyvinkäänLaureaamk:ssa vammautumi<strong>sen</strong>myötä keskenjääneetagrologinopinnot. Työviikko<strong>ja</strong>kautuu 60%työtä <strong>ja</strong> 40%opinto<strong>ja</strong>. Hänellä eiole tiedossaan muitaeläinalalla työskenteleviäselkäydinvammaisia.Koulutus sopii Reetanmielestä hyvin myös pyörätuolinkäyttäjälle,työnsaanti voi tietysti olla vaikeaa. Tuolistapärjää hyvin koiran kokoi<strong>sen</strong> <strong>ja</strong>siitä pienenpien eläinten kanssa.Edellytys tälle työlle on tietenkin se,että ylipäätään pitää eläimistä <strong>ja</strong> haluaatoimia niiden kanssa.Reetta lupautui vastaamaan työhönsä<strong>ja</strong> opiskeluun liittyviin kysymyksiin;reetta.mikkonen@avusta<strong>ja</strong>koira.<strong>fi</strong>.Avusta<strong>ja</strong>koiratoimintaan voi tutustuaparhaiten Avusta<strong>ja</strong>koirayhdistyk<strong>sen</strong> sivuilla:www.avusta<strong>ja</strong>koira.<strong>fi</strong> . Sieltä löytyvätmyös ohjeet siitä, miten Invalidiliitoltavoi hakea avusta<strong>ja</strong>koiraa.SELKÄYDINVAMMA 31
PROJEKTIMikä onassistentti.info?Teksti:Päivi Nurmi-Koikkalainenssistentti.info ontänä vuonna käynnistynythanke, joka keskittyyalkuvaiheessa henkilökohtai<strong>sen</strong>avusta<strong>ja</strong>järjestelmäntoteuttamista mahdollistaviin,helpottaviin <strong>ja</strong>tukeviin asioihin.Vuoden 2005 aikana luodaan yhteistyöverkostot<strong>ja</strong> on käynnistetty tiedotus-,koulutus sekä kehittämistoiminta.Koulutustoiminnasta merkittävintapahtuma oli elokuussa Stakesissapidetyt Kesäpäivät (22.8 – 24.8), joitatoteuttamassa oli HAJ -projekti(Kynnyk<strong>sen</strong>, Lihastautiliiton, MSliiton<strong>ja</strong> Näkövammaisten keskusliitonyhteishanke), Juridinen neuvontapalvelu(Aivohalvausliitto, Hengityslaitepotilaatry:n <strong>ja</strong> Kynnyk<strong>sen</strong>yhteishanke) sekä PAAVO -projekti,joka on Invalidiliiton avuntarpeeseenkeskittynyt kehittämishanke.Näiden kolmen hankkeen yhteistyönä,assistentti.infon toimiessa käytännönorganisoi<strong>ja</strong>na, toteutettiin toimintakykyyn<strong>ja</strong> henkilökohtaiseenapuun liittyvää lainsäädäntöä käsitelleetkesäpäivät. Kesäpäivien moninainenohjelma sai runsaasti myönteistäpalautetta osallistujilta, joita olipäivittäin yli 100 henkeä, paitsi ensimmäi<strong>sen</strong>äpäivänä vain noin 40.Tuolloin pidettiin ns. toimintakykyynliittyvä työseminaari <strong>ja</strong> osallistu<strong>ja</strong>toli kutsuttu mukaan. Kesäpäivienohjelma <strong>ja</strong> luennot löytyvätwww.assistentti.info, www.avusta<strong>ja</strong>.<strong>fi</strong><strong>ja</strong> www.paavo.<strong>fi</strong> sivuilta.Assistentti.infon kehittämisvaihettarahoittaa Ray. Toiminnan käynnistämisestävastaa Kynnys ry. Hankkeenprojektipäällikkönä toimii KalleKönkkölä. Aloitusvaiheen käytännönkoordinointi on ostettu hankkeelle Stakesista,jossa asiasta vastaa projektipäällikköPäivi Nurmi-Koikkalainen.Assitentti.infon tavoitteena on kehittäätoimintaorganisaatio henkilökohtai<strong>sen</strong>avun tueksi. Mukaan kehittämistyöhönovat tervetulleita kaikkiasiasta kiinnostuneet yksityishenkilöt<strong>ja</strong> yhteisöt, niin vammaiset kuinvammattomatkin. Tavoitteena onluoda yhteistoiminnan mahdollistavaorganisaatiomalli, jonka sisällämahdollisimman monet voivat toimia.Yhteistoiminnan avulla vahvistetaanvammaisuuteen liittyvän osaami<strong>sen</strong><strong>ja</strong> tiedon kertymistä. Assistentti.infotulee toteuttamaan tiedotuk<strong>sen</strong>,koulutuk<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> kehittämi<strong>sen</strong>lisäksi neuvontaa, oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> tukeasekä tarjoaa erilaisia palvelu<strong>ja</strong>.A<strong>ja</strong>tus assistentti.infon kehittämisellesyntyi HAJ -projektin <strong>ja</strong> vammaistenihmisten asumispalveluiden laatusuositustyönkokemuksista. Yhtenä keskei<strong>sen</strong>äongelmaan vammaisten ihmistenavusta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> muissa palveluissa on se, ettäriittävän kattavaa tietoa <strong>ja</strong> osaamistapuuttuu hyvin monilta, jotka joutuvattoimimaan näiden asioiden parissa. Tiedontulisi olla entistä helpommin saatavilla.Assistentti.info ei tule toteuttamaanperinteistä järjestöjen vaikuttamistoimintaa,vaan antaa käytännön apuakaikille tarvitsijoille tiedottami<strong>sen</strong>, neuvonnan,oh<strong>ja</strong>uk<strong>sen</strong>, koulutuk<strong>sen</strong>, kehittämi<strong>sen</strong><strong>ja</strong> tutkimuk<strong>sen</strong> avulla. Tavoitteenaon toki kerätä kokonaisnäkymäähenkilökohtai<strong>sen</strong> avun tilanteesta maassamme<strong>ja</strong> <strong>sen</strong> kautta olla mukana kehittämässäentistä parempaa järjestelmää.Assistentti.info on eräänlainen toiminta-alusta.Lisätieto<strong>ja</strong> assistentti.infon toiminnasta<strong>ja</strong> mahdolliset ilmoittautumisettoimintaan mukaanPäivi Nurmi-Koikkalaiselle, puh.045 657 5546 tai sähköpostitsepaivi.nurmi-koikkalainen@stakes.<strong>fi</strong>.32 SELKÄYDINVAMMA
AUTOILUKahdenvuoden autoprojektiTeksti <strong>ja</strong> kuva:Pekka Hätinenanhuus ei tule yksin.Tämä tosiasia pitäävalitettavan hyvinpaikkansa meidän selkäydinvammaistenelämässä.Kädet, olkapäät <strong>ja</strong> koko tukirankaon kovilla, kun kaikkiliikkuminen <strong>ja</strong> siirtymisethoidetaan käsivoimin.Tämä on tosiasia myös omalla kohdallani.Niska on leikattu pariin otteeseenvuosikymmenien kuluessa <strong>ja</strong>toi<strong>sen</strong> käden toimintakyky on hitaasti,mutta varmasti huonontunut.Tämä vaikuttaa tietysti myös autollaajoon <strong>ja</strong> erityisesti siirtymisiin.Uuden auton hankinnassa oli siismietittävä uudet kuviot.Mallin valintaVanha autoni oli jo kuusi vuotta vanha<strong>ja</strong> uuden hankinta tuli pari vuottasitten a<strong>ja</strong>nkohtaiseksi. VanhassaMondeossa lisävarusteina oli käsinhallintalaitteenlisäksi sähkötoiminenpenkki <strong>ja</strong> erikoistehostettu oh<strong>ja</strong>us.Suurimmaksi ongelmaksi oli muodostunutautoon siirtyminen. Vaikkakäytän siirtymälautaa <strong>ja</strong> avusta<strong>ja</strong>on aina mukana, silti homma oli todellahankalaa. Pari pikku tapaturmaakinsattui. Itse autoilussa ei oleongelmaa, kun kerran on sisään ratinääreen päässyt.Vaihtoehto<strong>ja</strong> miettiessä uudeksi ratkaisuksivalikoitui van-tyyppinen auto,hissillä tai luiskalla varustettuna. Tutkailinasiaa <strong>ja</strong> kyselin kaverien kokemuksia.Muutaman vuoden a<strong>ja</strong>n onollut myös mahdollisuus tuoda esim.Saksasta käytetty inva-varusteltu auto.Luovuin tästä vaihtoehdosta, koskahalusin auton, jossa on takuu kotimaasta<strong>ja</strong> sopivaa autoa ei ollut juurisilloin näkyvissä. Tuontiauto on kylläkinvarsin harkittava optio, kutenLasse Partiainen lehtemme viimenumerossa kertoi.Loppuvaiheessa vaihtoehdoiksi karsiutuivatVolkswagen Transporter,Mercedes Benz Vito <strong>ja</strong> Chrysler Voyager.Kaikissa oli omat hyvät <strong>ja</strong> huonotpuolensa. Transporter <strong>ja</strong> Vito olisikäytännössä hankittava pakettiautoina<strong>ja</strong> sisustus olisi tehtävä täällä <strong>ja</strong>samoin rekisteröinti olisi 3 – 4 henkilölle.Transporter <strong>ja</strong> Vito tarvitsevathissin <strong>ja</strong> Voyagerissa on autonniiaus <strong>ja</strong> luiska. Hinta oli eri vaihtoehdoistariippuen melko sama. Periaatteessamikä tahansa näistä vaihtoehdoistaolisi toiminut kohdallani.Päädyin ratkaisussani lopulta Voyageriin.Asiaan vaikuttavia syitä oli monia,mm. se, että auto on alun perinrekisteröity henkilöautoksi, eikä tarvitseerityisiä sisustuksia, lisäksi siinä onmadallus <strong>ja</strong> luiska, eikä hissiä. Voinolla myös autossa matkusta<strong>ja</strong>na omassapyörätuolissa istuen, mikä on käteväratkaisu lyhyissä siirtymisissä tai mikälien vammasta johtuvista syistä pystyenää itse autoa a<strong>ja</strong>maan. Auto myösmahtuu ainakin teoriassa autotalliin,mikä on varsinkin talvella mukava asia.Muutostyöt <strong>ja</strong> apuvälineetSamanaikaisesti auton valintaprosessinkanssa aloin selvittämään Helsinginkaupungin sosiaaliviraston kantaa tarvittaviinapuvälineisiin <strong>ja</strong> muutostöihin.Kyseessähän eivät olleet pikkusummat.Omalta osaltani oli aivan selvää,että mikäli en saa kaupungilta tarvittaviamuutostöitä, koko hommaraukeaa välittömästi. Ainakin Helsingissäon autoon liittyvien apuvälineiden<strong>ja</strong> muutostöiden korvaaminen onkäyttäjien kokemusten mukaan kiristynyt<strong>ja</strong>tkuvasti.Pysyväisohjeissa on tarkkaan määriteltyauton hankintatuen suuruus <strong>ja</strong> mitävälineitä <strong>ja</strong> muutostöitä korvataan sekäeuromääräiset katot eri asioille. Toisaaltaohjeissa on myös maininta erityisestätarpeesta, <strong>ja</strong> tähän perustin omanhakemuk<strong>sen</strong>i kaupungille.Hankin lääkärintodistuk<strong>sen</strong> tarvittavistamuutostöistä <strong>ja</strong> apuvälineis-SELKÄYDINVAMMA 33
AUTOILUtä sekä vamman vaikutuksista toimintakykynihuonontumiseen. Liitin mukaanautoliikkeen tarjouk<strong>sen</strong> autosta<strong>ja</strong> vanhan auton vaihtohinnasta sekäapuvälineliikkeen kustannusarvionmuutostöiden hinnasta. Laadin lisäksiitse hakemuskirjelmän, jossa perustelinauton tarpeen työssä <strong>ja</strong> harrastuksissasekä selostin kohta kohdalta tarvittavatmuutostyöt <strong>ja</strong> apuvälineet <strong>ja</strong>liitin mukaan yhteenvedon kustannuksista.Homma eteni byrokratian rattaissa.Sosiaalityöntekijät vaihtuivat <strong>ja</strong> toimitinpyynnöstä pari kolme kertaalisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> eri valmistajien tarjouksia.Pienensin myös alkuperäisessähakemuksessani ollutta hankintatuensummaa vastamaan sosiaalivirastonohjeita <strong>ja</strong> puolitin kuljetuspalvelumatkojenimäärän.Noin pari vuotta koko projektin alkamisestasain päätök<strong>sen</strong> hakemukseeni.Minulle myönnettiin pääosinkaikki tärkeimmät muutostyöt, eliauton madallus, luiska, erikoistehostettuoh<strong>ja</strong>us, käsinhallintalaite, jne.Itse jouduin maksamaan kuljetta<strong>ja</strong>nvierei<strong>sen</strong> penkin kääntömekanismin,luiskan kauko-oh<strong>ja</strong>imen ym.Lopputulos oli tietenkin minulle varsinmieluisa <strong>ja</strong> pääsin aloittamaankeväällä varsinai<strong>sen</strong> auton hankinnan.Kyselin tarjouksia <strong>ja</strong> päädyin kaupantekoonAutotalo Megaan Lahdessa.Auton madallus tehtiin Saksassa <strong>ja</strong>loput muutostyöt Suomessa Careha<strong>ja</strong> Respecta Oy:n toimesta.Sain auton käyttööni elokuussa kuluvanavuonna. Muutos entiseen kulkuvälineeseenoli suuri <strong>ja</strong> ensimmäi<strong>sen</strong>äoli aloitettava kolmenkymmenenvuoden jälkeen uuden siirtymistekniikanopettelu eri suuntaan <strong>ja</strong>auton sisätiloissa. Muutenkin isompiauto vaatii rauhallista a<strong>sen</strong>netta <strong>ja</strong>tarkkuutta liikenteessä. Tällä hetkellätuntuu, että ratkaisu oli oikea <strong>ja</strong>aika näyttää miten homma toimiipitkällä tähtäimellä.LopuksiAuton hankintaan vaikuttaa moniaeri tekijöitä. Pääosin kyse on tietenkinrahasta <strong>ja</strong> tarvittavista apuvälineistämutta myös omista <strong>fi</strong>iliksistä <strong>ja</strong> automerkkienluomista mielikuvista. Osaltaniratkaisu vaati suuren taloudelli<strong>sen</strong>panostuk<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> lystiä maksellaan montavuotta.Toisaalta on aivan selvää, että tämäntyyppinen auto suurine muutostöineenon jo alun perin huomattavastipidemmän tähtäimen hankintakuin tavallinen henkilöauto. Erityi<strong>sen</strong>iloinen olen Helsingin kaupunginsosiaaliviraston asiallisesta suhtautumisesta.Mielestäni ratkaisussa seurattiinvammaispalvelulain henkeä <strong>ja</strong> katsottiinasiaa vaikeavammai<strong>sen</strong> henkilöntarpeen <strong>ja</strong> vamman vaativientukitoimien näkökulmasta. Kysehänei ole mistään ylellisyydestävaan oikeudesta siirtyä oman tarpeenmukaan paikasta toiseen.Joukkoliikenne paranee samoinkuten kuljetuspalvelut, mutta siltioma auto on useimmille meille pyörätuolinkäyttäjilleedelleen toimivinvaihtoehto.34 SELKÄYDINVAMMA
EM-KISATYleisurheilun vammaistenEM – kisat 2005Teksti: Pekka HätinenKuvat: Osku Kuutamospoossa järjestettiin elokuussa 2005 avoimetvammaisten yleisurheilun EM -kisat.Kilpailuihin osallistui yli 700 liikunta- <strong>ja</strong> näkövammaista urheili<strong>ja</strong>a47 eri maasta. Suomen joukkue saavutti mitalitavoitteensa,6 mitalia. Mar<strong>ja</strong>ana Väre toi pronssia keihäässä <strong>ja</strong> TiinaAla-Aho kultaa myös keihäässä.Selkäydinvammaiset urheili<strong>ja</strong>mme menestyivät mainiosti.Markku Niinimäki voitti kaksi kultamitalia, kuulassa <strong>ja</strong> keihäässä.Leo-Pekka Tähti <strong>ja</strong>tkoi Ateenan paralympia menestystään<strong>ja</strong> voitti sekä 100 m että 200 m kelaukset.Onnittelut koko joukkueelle!!!Leo-Pekka Tähti kaksi kultamitaliaMarkku Niinimäki kaksi kultamitaliaSELKÄYDINVAMMA 35
SOLIA-PROJEKTILaskettele, kelaa, pyöräile- vuokraa väline!Teksti <strong>ja</strong> kuvat:Osku Kuutamooveltavan liikunnanapuvälinetoimintaSOLIA tarjoaa liikunta-<strong>ja</strong> urheiluvälineitä sovellettuunliikuntaan. V.2001 – 2003 projektinatoiminut SOLIA <strong>ja</strong>tkaa palveluidensatarjoamistaSuomen Invalidien Urheiluliitonhallinnoimana.SOLIA vuokraa liikuntavälineitä sovellettuunliikuntaan, kerää <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaatietoa välineistä <strong>ja</strong> niiden hankinnasta,sekä antaa koulutusta <strong>ja</strong> kehittäävälineitä yhteistyössä niiden tekijöidenkanssa. Välineitä varataan <strong>ja</strong>vuokrataan koko maahan alueellisistatoimintayksiköistä Helsingistä,Maskusta <strong>ja</strong> Rovaniemeltä.Tiedon <strong>ja</strong>kami<strong>sen</strong> kanavana henkilökohtai<strong>sen</strong>palvelun lisäksi ovatmm. Solian kotisivut sekä keväällä2005 ilmestynyt mm. SoveltavanLiikunnan apuvälineet- kir<strong>ja</strong>(myydään Suomen Invalidien Urheiluliitostahintaan 26 e + postikulut),joka toimii erinomai<strong>sen</strong>helppokäyttöi<strong>sen</strong>ä käsikir<strong>ja</strong>na soveltavanliikunnan harrastajillesekä terveydenhuollon <strong>ja</strong> liikuntaalantoimijoille: fysioterapeuteille,toimintaterapeuteille, liikunnanoh<strong>ja</strong>ajille<strong>ja</strong> –opettajille sekä muillekuntoutus- <strong>ja</strong> hoitoalan ammattilaisille<strong>ja</strong> opiskelijoille.SOLIAtapahtumissa mukanaSOLIA koordinoi useamman tahonyhteistyönä kehitettyä kelaussimulaattoriaelokuussa olleelle Vammaistenavointen EM- kilpailujenSporttitorille. Sporttitori sai erinomai<strong>sen</strong>vastaanoton kisavieraiden<strong>ja</strong> urheilijoiden keskuudessa.Sporttitorista vastasi Suomen InvalidienUrheiluliitto ry:n, NäkövammaistenKeskusliitto ry:n <strong>ja</strong> SuomenKehitysvammaisten Liikunta<strong>ja</strong> Urheilu ry:n Liikuntaa KaikilleLapsille -hanke.”Lepe-kelaussimulaattorissa” kävi n.3000 kelaa<strong>ja</strong>a kelaamassa 100 m a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong> osa jäi koukkuun yrittäen päivittäinparantaa aikaansa. Itse Leo-PekkaTähti kelasi verrytellen ennen kisasuorituksiaanpoh<strong>ja</strong>-a<strong>ja</strong>n. Osa Vipvieraistakinuskaltautui simulaattoriin:mm. Puhemies Paavo Lipponenjäi Tähdestä seitsemi<strong>sen</strong> sekuntia 100metrillä. Presidentti Tar<strong>ja</strong> Halonenkieltäytyi kohteliaasti kokeilemasta.Kisaviikon aikana simulaattorissa ilmeniparannettavaa, joten entistäehompi <strong>ja</strong> realistisempi kelaussimu-laattori esitellään ApuvälinemessujenLiikuntamaassa 20. – 22.10.2005Tampereella. Tervetuloa silloin testaamaan!Voitte kääntyä puoleemme kaikissavammaisliikunnan <strong>ja</strong> –urheilun apuvälineasioissa.Pyrimme löytämäänvastauksia yhdessä alalla toimivientahojen kanssa.Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yhteystiedot SOLIA-Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnastawww.solia.info.Soveltavan Liikunnan apuvälineet-kir<strong>ja</strong>n kansi36 SELKÄYDINVAMMA
RISTIKKOPalauta 1.3.2006 mennessä osoitteella: Selkäydinvamma-lehti/Matti Anttalainen,Oravaku<strong>ja</strong> 13 C, 01450 VANTAA. Oikein vastanneiden kesken arvomme kaksi IT-lehden lippistä <strong>ja</strong> IT-lehdenmainostuotteita.Nimi:____________________________________Osoite:________________________________________________________________SELKÄYDINVAMMA 37
RATKAISU RISTIKKOONRatkaisuristikkoon1/2005Neljä ratkaisi oikein ristikon.Onni suosi Satu Laapottia An<strong>ja</strong>lankoskelta <strong>ja</strong>Tuula Raitalaa Helsingistä. Heille lähtee ITlehdenmainostuotteita.Myös Iiris Heino Helsingistä <strong>ja</strong> Mer<strong>ja</strong> KaappolaKankaanpäästä ratkaisivat myös oikeinristikon.Toimitus pyytää anteeksi edelli<strong>sen</strong> ristikon palkinnonsaaneilta palkintojen viipymistä.Toivottavasti ne ovat viimein saapuneet perille.Lehden tilauslomakeTäyttämällä <strong>ja</strong> sulkemalla kirjekuoreen sekäpostittamalla tämän lomakkeen tarvittavinpostimerkein varustettuna voit tilataSELKÄYDINVAMMA-lehden.Vuositilauk<strong>sen</strong> hinta on 6 €.Sillä saat kaksi lehteä vuodessa täynnä a<strong>ja</strong>nkohtaistatietoa selkäydinvammasta.Postitusosoite:SYV-lehti/Paula MustalahtiKuriirinkatu 6, 15700 LAHTILehden voi tilata myös:sähköpostitse: paula.mustalahti@sci.<strong>fi</strong>tai puhelimitse: 040-7233 990_______________________________________nimi_______________________________________osoiteSelkäydinvamma-työryhmäninternetsivut<strong>ja</strong>SELKÄYDINVAMMA-lehdennettiversiolöytyvätosoitteesta:_______________________________________postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka(merkitse rasti sopivaan ruutuun)olen itse selkäydinvammainenhoitoalan ammattilainen tai laitosolen muu tilaa<strong>ja</strong>www.invalidiliitto.<strong>fi</strong>/selkaydinvamma38 SELKÄYDINVAMMA
Alueelliset vastaavatvertaistukihenkilöt koollatoukokuussaVERTAISTUKITeksti: Rea Konttinendellisessä Selkäydinvammalehdessäkerroin vertaistukihenkilötoiminnanorganisaatiomuutoksista sekä vuoden2005 suunnitelmista.Nyt haluan kertoa, mitä edelli<strong>sen</strong> lehden ilmestymi<strong>sen</strong>jälkeen on tapahtunut vertaistukihenkilötoiminnan tiimoilta.Toukokuussa kokosimme 10 nk. vastaavaa vertaistukihenkilöäeri puolilta Suomea vertaistukihenkilötoiminnankehittämispäivään Helsinkiin selkäydinvammasäätiönkevätseminaarin yhteyteen. Tarkoituk<strong>sen</strong>aoli koota pitkään tukityötä tehneiden näkemyksiä vertaistukitoiminnantämän hetkisestä tilanteesta sekä tulevaisuudenkehittämistarpeista. Valtakunnallinen kattavuuskehittämispäivänä oli hyvä, sillä niille osallistuivertaistukihenkilöitä Kuopiosta, Turusta, Tampereelta,Joensuusta, Seinäjoelta, Lahdesta, Vaasasta <strong>ja</strong>Helsingistä.Kehittämispäivän aikana pohdiskelimme mm. tukityössäkäytettävää termistöä, vertaistukihenkilötoiminnantoiminta-a<strong>ja</strong>tusta, sitä miten vertaistukihenkilötoimintaorganisoituu <strong>ja</strong>tkossa, vertaistukihenkilöiden koulutusta<strong>ja</strong> mitä tukea vertaistukihenkilöt tarvitsevat.Kokosimme pohdinto<strong>ja</strong>mme taulukkoon, jonka löydätalta. Ensimmäiselle riville (1. Tuettava) pyrimme kokoamaantärkeät vaiheet, jotka jokainen vastavammautunut1. TUETTAVAVAM-MAU-TUMI-NENSairaala<strong>ja</strong>ksoKesto 2 vko – 12 kkAkuutti kuntoutusSynapsia tai joku muuJakson kesto 2-5kkKotiutuminen“Tavallinen elämä”2. TEEMAT-Vammautuneennäkökulmasta…-Mitkä asiataskarruttavat?-Mitkä ovatuseimmitenkysytytkysymykset?3. MITÄOSAAMISTAVAATIIVERTAIS-TUKI-HENKILÖL-TÄ?-Mitä on tapahtunut?-Paranenko minä?-Miten elämä <strong>ja</strong>tkuu?-Onko minusta mieheksi/naiseksi?-Mikä on KäpylänKuntoutuskeskus?-Käytännön asiat(autot,liikkuminen)- Miksi juuriminä?-Kauanko tässä menee?-Osaa mennä vammautuneenehdoilla-Pitää olla “sinut it<strong>sen</strong>säkanssa”-Empaattinen, kykyasettua toi<strong>sen</strong> asemaan-Pitää olla tietoa siitämikä KäpylänKuntoutuskeskus on-Hallitsee a<strong>ja</strong>nkohtai<strong>sen</strong>tiedon selkäydinvammasta<strong>ja</strong> akuutistakuntoutuksesta-Liikkumiseen <strong>ja</strong> pyörätuolinkäyttöön liittyvät asiat esim.siirtymiset pyörätuoliin <strong>ja</strong> pyörätuolistapois, pyörätuolin käsittelytaidot-Oman vammaisuuden kohtaaminen,elämä vammautumi<strong>sen</strong>jälkeen, kotona selviytyminen,seksuaalisuus/parisuhde,opiskelu/työ, harrastukset,-Kotiutuminen-Miten voin <strong>ja</strong>tkaa entistä elämää?Vai voinko?-Onko tämä kuntoutus tarpeellista /pakollista?Käpylän Kuntoutuskeskuksessavertaiskuntoutus vastaa näihintarpeisiin.-Fyysinen osaaminen (pyörätuolinkäsittely, siirtymiset jne.)-Käsitys apuvälineistä(mistä, mitä,miksi, hinta)-Ymmärtää erot vakuutusyhtiön <strong>ja</strong>kunnan tarjoamien palvelujenvälillä-Apuvälineet <strong>ja</strong> asunnonmuutostyöt-Sosiaalietuuksiin liittyvätasiat (hakemustentekeminen yms.)-Taloudellinen toimeentulo-Hyväksytyksi tuleminen(kaverit, perhe, yhteisö)-Asiointi eri paikoissaoman kodin lähellä(kaupat, pankit, kir<strong>ja</strong>stot,kahvilat yms.).-Missä tarvit<strong>sen</strong> apua <strong>ja</strong>miten/mistä <strong>sen</strong> saan?-Oma elämä kunnossa-Tietous omasta asuinkunnasta<strong>ja</strong> <strong>sen</strong> palveluista,jotta osaa kertoatuettavalle mistä saalisätietoa.-Olla tietoinen, mitkäapuvälineet on tarpeellisia-Vertaistukihenkilöntulisi olla valmis lähtemääntuettavan kanssa esim.kaupungille yhdessäkokeilemaan miten asiointierilaisissa paikoissaonnistuu.-Tuen tarve liittyyihmi<strong>sen</strong> elämänkaareenkuuluviintilanteisiin esim.työ, opiskelu, harrastukset,perhe,lapset-Selkäydinvammaanliittyvät terveydellisetkysymyksetesim. syringomyelia-Olenko valmistukemaan muitavammautuneitapyydettäessä-Milloin irrottautuatukisuhteesta?-Milloin tukisuhdemuuttuukaveruudeksi?-Osaa oh<strong>ja</strong>tahakemaan tietoa-A<strong>ja</strong>nkohtaistatietoa selkäydinvammasta<strong>ja</strong> siihenliittyvistäerityiskysymyksistä4. MITÄ TUKEA/ KOULUTUS-TA VERTAIS-TUKIHEN-KILÖ TARVIT-SEE?-Perehdytystä KäpylänKuntoutuskeskukseen-Perehdytystäselkäydinvammaan <strong>ja</strong><strong>sen</strong> hoitoon-Vertaistukihenkilötapaamisia--Vertaistukihenkilöidenseulonta, kaikki eivätole sopivia vertaistukihenkilöksi.-Työnoh<strong>ja</strong>usta-Tietoa vertaiskuntoutuk<strong>sen</strong>organisaatiosta (missä <strong>ja</strong> milloinsitä saa)-Aktiivista tiedottamista-Saunailto<strong>ja</strong>, vapaamuotoisiakokoontumisia-Työnoh<strong>ja</strong>usta-Antaa perustietoajärjestelmästä, <strong>ja</strong> pohdintaasiitä milloinvertaistukihenkilön tuleeoh<strong>ja</strong>ta tuettava eteenpäinesim. oman sosiaalityöntekijänjuttusille.-Työno<strong>ja</strong>usta-Rahallista tukea matka- <strong>ja</strong>puhelinkuluihin.-Työnoh<strong>ja</strong>usta-Rahallista tukeaseminaareihin <strong>ja</strong>koulutuksiin-Rahallista tukeamatka- <strong>ja</strong> puhelinkuluihin.-A<strong>ja</strong>nkohtaistatietoa selkäydinvammastaSELKÄYDINVAMMA 39
VERTAISTUKIhenkilö käy läpi tavalla tai toisella. Jaksottelun tarkoituk<strong>sen</strong>aon tuoda näkyväksi ne asiat, jotka vertaistukihenkilö joutuukohtaamaan tukityössään. Näin ollen voimme myöskartoittaa, mitä tukimuoto<strong>ja</strong> vertaistukihenkilöt tarvitsevat(esim. koulutus <strong>ja</strong> työnoh<strong>ja</strong>us).Toiselle riville (2. Teemat) on koottu kussakin vaiheessavammautuneen henkilön päässä seikkailevia a<strong>ja</strong>tuksia.Aloitimme pohdiskelun muistelemalla omaa vammautumista<strong>ja</strong> niitä asioita, jotka pyörivät vastavammautuneenmielessä (kts. Sarake 2. teemat <strong>ja</strong> saraketta, jonkaotsikkona on ”Sairaala<strong>ja</strong>kso”). Kolmannelle riville onkoottu vertaistukihenkilöltä vaadittavaa osaamista <strong>ja</strong>ominaisuuksia, jotta hänellä on valmius kohdata vastavammautuneenhenkilön kysymykset. Neljännellä rivilläon pohdiskeltu vertaistukihenkilöille tarpeellisia tukimuoto<strong>ja</strong>.Ehdimme myös hieman mietiskellä vertaistukihenkilökoulutusta<strong>ja</strong> päädyimmekin siihen tulokseen, että <strong>ja</strong>tkossatarvitaan sekä perus- että <strong>ja</strong>tkokoulutusta vertaistukihenkilöille.Lisäksi vertaistukihenkilöt kaipaavattyönoh<strong>ja</strong>uksellisia tapaamisia, joissa voidaan vaihtaa kokemuksia.Jatkosuunnitelmissa onkin, että vertaistukihenkilötapaamisiajärjestettäisiin <strong>ja</strong>tkossakin Selkäydinvammasäätiönkevätseminaarin yhteydessä.Syksyn tuuliaUudistamme tämän syksyn aikana selkäydinvammaistenvertaistukihenkilökoulutusta. Tarkoituk<strong>sen</strong>a onkin järjestääyksi koulutustilaisuus vielä ennen joulua. Tämäkoulutus on suunnattu jo tukihenkilöinä toimiville, jotkahaluavat päivittää tieto<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa kokemuksiaanmuiden tukityötä tehneiden kanssa. Koulutuksesta tullaaninformoimaan vertaistukihenkilörekisterissä olevillesuoraan postitse sekä Invalidiliiton www-sivuilla. Eli,jos olet toiminut vertaistukihenkilönä <strong>ja</strong> haluat <strong>ja</strong>tkaatukityötä, mutta et jostain syystä saa postia seuraavankuukauden aikana, ota yhteys Rea Konttiseenp. (09) 6131 9201 tai rea.konttinen@invalidiliitto.<strong>fi</strong>Perustason vertaistukihenkilökoulutusta järjestetään vuoden2006 aikana. Sinne ovat tervetulleita kaikki uudetvertaistukihenkilöksi haluavat! Tästä koulutuksesta informoidaanseuraavassa Selkäydinvammalehdessä.Selkäydinvammaistenvertaistukihenkilötoiminnantoiminta-a<strong>ja</strong>tus on:Vammautuessaan henkilö saatarvitsemansa tuen haluamanaana<strong>ja</strong>nkohtana omalta alueeltaan.Perustietoa selkäydinvammasta<strong>ja</strong> keskustelufoorumiwww.selkaydinvamma.<strong>fi</strong>Käy katsomassa sivu<strong>ja</strong>, kommentoi niitä<strong>ja</strong> esitä toiveitasi sisällöstä vieraskir<strong>ja</strong>an.Keskustelufoorumissa voi vaihtaa mielipiteitä, kysyä neuvo<strong>ja</strong>tai vain muuten purkaa paineita.40 SELKÄYDINVAMMA
VERTAISTUKISelkäydinvammaan liittyvävertaistukiukihenkilötoiminta tarjoaa vammaisille <strong>ja</strong> heidän läheisilleen elämän eri tilanteissa mahdollisuuden keskustellasaman kokeneiden kanssa mieltä painavista asioista. Sama vamma yhdistää sekä auttaa ymmärtämäänmiltä tuntuu. Ollaan ”samassa veneessä”. Tukihenkilöihin voit ottaa yhteyttä luottamuksellisestijoko suoraan (alla yhteystiedot), tai <strong>Invalidiliitto</strong>on sosiaalisihteeri Rea Konttiseen puh. (09) 6131 9201 s-posti:rea.konttinen@invalidiliitto.<strong>fi</strong> tai vertaiskuntoutta<strong>ja</strong> Jukka Parviaiseen Käpylän kuntoutuskeskukseen puh. (09)777 07287 s-posti: jukka.parviainen@invalidiliitto.<strong>fi</strong>. Lista päivitetty vuoden 2003 Invalidiliiton Lahden Kuntoutuskeskuk<strong>sen</strong>tiedoista. Tieto<strong>ja</strong> ollaan päivittämässä. Lue vierei<strong>sen</strong> sivun juttu.NIMI ............................. VAMMA ................... PKUNTA ........ PUHELIN ..................................................... SÄHKÖPOSTIEskelinen Antti ............. tetraparesis spastica . Rovaniemi ...... 040 775 0890 .................................................. ate3@jippii.<strong>fi</strong>Haara Veikko <strong>ja</strong> Eeva .. paraplegia ................ Kokkola .......... (06) 822 9001Huhtala Erkki ............. tetraplegia C 6 ......... Vaasa ............... 06) 312 3609 & 040 752 5433Hukkanen Leena ......... praplegia .................. Kuopio ............ 044 323 9237Huovinen Hannu ........ tetrapegia ................. Ka<strong>ja</strong>ani ............ 0400 158 687Joki-Anttila Esko ........ tetraplegia ................ Vesivehmaa ..... (03) 784 4219 & 0400 396 228Komulainen Toivo ...... tetraplegia ................ Ka<strong>ja</strong>ani ............ 050 586 1430 .......................................kuppi.kivi@tulka.netKorva Elli .................... paraplegia C 7 .......... Rovaniemi ...... (016) 344 473 ........................................ elli.korva@pp.inet.<strong>fi</strong>Luukkonen Raimo ....... paraplegia ................ Vaasa ............... (06) 312 0930 & 040 580 0246Meriläinen Tapani ...... paraplegia TH 7-9 .... Marjovaara ...... (013) 837 194 & 0500 175 114Metso Antti ................... paraplegia ................ Helsinki .......... (09) 752 3328 & 0400 439 495 .... antti.metso@kolumbus.<strong>fi</strong>Muhonen Reino ........... tetraplegia ................ Lappeenranta .. 0400 876 858 ............................ reino.muhonen@suomi24.<strong>fi</strong>Mäki Eero .................... tetraplegia ................ Eura ................. (02) 865 0683 & 0500 740 694Parkkinen Osmo .......... paraplegia ................ Rovaniemi ...... 040 510 8216Pelkonen Ari ................ paraplegia ................ Vantaa ............. 044 348 9014Pilli Jarmo................... tetraplegia ................ Jyväskylä ........ (014) 631 967 & 050 326 5397Pullinen Kalevi ............ paraplegia ................ Riihimäki ........ (019) 782 355 & 040 771 1333 .. kalevi.pullinen@pp.inet.<strong>fi</strong>Pöyhönen Mir<strong>ja</strong> ........... paraplegia ................. Kuusaankoski . (05) 374 8707 & 0400 739 135 mir<strong>ja</strong>.poyhonen@luukku.comSaarela Tapani ............ paraplegia TH 10-12 Herttuala ......... (03) 371 9408 & 044 746 0633Simons Eeva ................ paraplegia TH 6 ....... Vaasa ............... 040 511 4761 ................................... eeva.simons@netikka.<strong>fi</strong>Suominen Erkki .......... paraplegia ................ Tyrväntö.......... (03) 671 7153 ..........................................................................Syrjälahti Virpi ........... parapareesi ............... Lahti ............... (03) 751 6060 & 0400 156 823 virpi.syr<strong>ja</strong>lahti@kolumbus.<strong>fi</strong>Tasanen Hannu ............ tetraplegia ................ Kuusankoski ... (05) 374 4736 & 040 551 3456 ..................... tasanen@nic.<strong>fi</strong>Timonen Mika ............. tetraplegia C 7......... Outokumpu ..... (013) 555 253 & 050 330 4633 ...... mika.timonen@mbnet.<strong>fi</strong>Vallatsalo Tuulikki ...... tetraplegia ................ Espoo .............. 040 772 0511Valle Rai<strong>ja</strong> ................... paraplegia ................ Lappeenranta .. (05) 452 4163 & 040 531 6927 ........... rai<strong>ja</strong>.valle@pp.inet.<strong>fi</strong>SELKÄYDINVAMMA 41
SYV -TYÖRYHMÄInvalidiliitonselkäydinvammatyöryhmäTyöryhmän toimikausi alkoi vuoden 2004 alusta <strong>ja</strong> päättyy vuoden 2005 lopussa.Puheenjohta<strong>ja</strong>Pauli RitolaHarjutie 106750 TOLKKINENpuh. (019) 577 422gsm. 0400 453 920fax (019) 577 005pauli.ritola@pp1.inet.<strong>fi</strong>Varapuheenjohta<strong>ja</strong>Pekka HätinenSIU/Kumpulantie 1 A00520 HELSINKIpuh. (09) 6131 9212gsm. 040 502 6308fax (09) 146 2404pekka.hatinen@siu.<strong>fi</strong>SihteeriPaula MustalahtiKuriirinkatu 615700 LAHTIgsm. 040 723 3990puh. (03) 787 5274paula.mustalahti@sci.<strong>fi</strong>Asiantunti<strong>ja</strong>jä<strong>sen</strong>Matti KoikkalainenLaivalahdenkaari 26 A 100810 HELSINKIpuh. (09) 7273 5340gsm. 0400 647 158matti.koikkalainen@pp2.inet.<strong>fi</strong>matti.koikkalainen@invalidiliitto.<strong>fi</strong>Mari KoskelainenTuohiku<strong>ja</strong> 1521120 RAISIOpuh. (02) 439 7945gsm. 0400 822 945Asiantunti<strong>ja</strong>jä<strong>sen</strong>Jukka ParviainenEinolantie 2 as. 501900 NURMIJÄRVIpuh. 045 630 2065jukka_parviainen@luukku.comMar<strong>ja</strong> Pihnala<strong>Invalidiliitto</strong> ryKumpulantie 1 A00520 HELSINKIpuh. (09) 6131 9217fax (09) 146 1443mar<strong>ja</strong>.pihnala@invalidiliitto.<strong>fi</strong>Tiina SiivonenJarrumiehenkatu 9 – 13 E 6411100 RIIHIMÄKIpuh. (019) 730 102tiina.siivonen@pp.inet.<strong>fi</strong>Raimo TorattiJokivarrentie 787 as 195500 VOJAKKALApuh. (016) 448 532raimo.toratti@pp.inet.<strong>fi</strong>Asiantunti<strong>ja</strong>jä<strong>sen</strong>, lääkäriAntti DahlbergKäpylän KuntoutuskeskusNordenskiöldinkatu 18 B00251 HELSINKIpuh.keskus (09) 777 071fax (09) 794 734antti.dahlberg@invalidiliitto.<strong>fi</strong>42 SELKÄYDINVAMMA
Uusi katetri…Hygieeninen asetinHydro<strong>fi</strong>ilinen päällysteHeti käyttövalmisKekseliäästi muotoillussapakkauksessa steriilikeittosuolaliuos <strong>ja</strong> asetinovat valmiina.Suunniteltu naisilleNaisten virtsaputki onyleensä 3–5 cmpituinen. 7 cm pitkäSpeediCath Compactkatetri on täydellinenratkaisu kaikille naisille.Turvallinen• Heti käyttövalmiinasteriilissäkeittosuolaliuoksessa• Hydro<strong>fi</strong>ilinen pinnoite• Hygieeninen asetin• Pinnoitetut keräysaukotMukanahuomaamatonVain 9 cm pituinenSpeediCath Compactkatetripakkaus onpienuudessaanainutlaatuinen.…uudet käytännötColoplast A/S Suomen SivuliikeRa<strong>ja</strong>torpantie 41 CFI-01640 VantaaPuh. 09 894 6750Fax 09 890 022www.coloplast.com
Olemme ratkaisseet ongelman,miten maailman parhaitentutkittu katetri pannaantaskuun.Dokumentaatio voidaan pyydettäessä toimittaa julkaisuina, lyhennelminä tai viitetiedostona.LoFric ® Primo on täysin uusi katetripakkaus. Tavoitteena on ollut tehdä katetroijien elämä helpommaksi– <strong>ja</strong> turvallisemmaksi.Tähän asti on julkaistu yli 25 tieteellistä tutkimusta*, jotka osoittavat kuinkahyvin LoFric toimii sekä lyhytaikaisessa että pitkäaikaisessa käytössä minimoiden riskit vaurioidensyntymisestä. LoFricin ainutlaatuisuuden takaa Urotonic Pintarakenne, joka minimoi kitkan myöspoisvedettäessä. Tämä pintarakenne on myös LoFric Primossa – luonnollisesti.LoFric Primo sisältää kasteluun tarvittavan veden. Se on taitettava <strong>ja</strong> mahtuu kätevästi taskuun<strong>ja</strong> se voidaan avata monella eri tavalla. Käyttömukavuuden <strong>ja</strong> turvallisuuden välillä ei tarvitsevalita – LoFric Primossa on molemmat.Ei kompromisse<strong>ja</strong>Astra Tech Oy, PL 96, 02231 Espoo. Puh. (09) 867 6160. Fax (09) 804 4128. www.lofric.com
Change language