GEFILUS® - Kemia-lehti

Pertti Koukkari VTT:n tutkimusprofessoriksiTermodynaaminen monifaasitekniikkaon avuksi laskennassa”Termodynaamiset laskentamenetelmätsoveltuvat monenlaisiinprosesseihin. Niitä voidaankäyttää terässulatoissa ja kemiantehtaissa yhtä hyvin kuinpaperinvalmistuksessa tai ympäristö-ja biojalostamotekniikassa”,sanoo professori PerttiKoukkari.Joulukuussa 2009 VTT:nKestävien kemiallisten prosessienja systeemien mallinnuksentutkimusprofessoriksi nimitettyKoukkari on tehnyt pitkän urankemiallisen reaktoritekniikanlaskentatekniikoiden parissa.Tekniikoita hän kehitti kymmenenvuotta teollisuudessa,muun muassa Kemiran prosessitutkimuksessaYhdysvalloissa,josta hän siirtyi tohtoriksiväiteltyään VTT:n tutkimuspuolenpalvelukseen vuonna 1995.VTT:ssä Koukkari on toiminuterikoistutkijana, ryhmäpäällikkönä,tiiminvetäjänä ja johtavanatutkijana.”Termodynaamisia laskentamenetelmiäon laajennettuväitöstyöni jälkeen paljon”,Koukkari kertoo. Laskentatekniikoitaon hänen johtamassaantutkimustyössä kehitettyVTT:ssä edelleen, ja tätä nykyäniillä on runsaasti toimivia sovelluksia.Menetelmät perustuvattermodynaamiseen monifaasitekniikkaan,johon voidaanlisätä dynaamisia rajoittimia.”Tällä tekniikalla voidaanlaskea hyvin monimutkaisiakinprosesseja. Se perustuu siihen,että systeemien Gibbsin energiapyrkii aina minimiinsä”,Koukkari valottaa. VTT:n tutkimuksissakeskitytään erityisestiteollisuuden järjestelmissätapahtuviin kemiallisiin sekäenergian- ja faasinmuutoksiin.Laskentamalleineroon hiilestäUusina tutkimuskohteina professuurissaovat erityisesti kestävienkemiallisten prosessienkehittäminen, biojalostamotekniikatsekä biokemiallisten reaktiopolkujentermodynaaminenmallintaminen.Koukkari kertoo, että laskentamallienavulla voidaanesimerkiksi korvata fossiilisenhiilen käyttö biopolttoaineillavaativissa teollisuuskohteissa.”Myös hiilidioksidin suoraahyödyntämistä prosessitekniikassavoidaan edistää.”Uudet menetelmät ovat käytössämyös tutkimuksessa monillaaloilla, erityisesti materiaalitieteessä,kemiassa ja biotieteissä.VTT kiinnittää kestävienprosessien ja prosessikonsepti-Laskentamallit auttavatmuun muassa teollisuuttasiirtymään pois fossiilisistapolttoaineista, kertoo VTT:ntuore tutkimusprofessoriPertti Koukkari.en kehityksessä erityisesti huomiotaraaka-aineiden ja energiansäästämiseen. Tutkimustatehdään sekä laboratorio- ettäpilot-mittakaavassa yhdistämälläkokeellinen toiminta ja kehittyneettietokonemallit.Sanna AlajokiVTTSalmonella vaatiiuusia laboratoriokäytäntöjäJos laboratoriot eivät muutanykyisiä salmonellabakteerienantibioottiherkkyyden määrittämiskäytäntöjään,potilaan hoitosaattaa epäonnistua, osoittaatutkija Marianne Gunellin väitöstyö.Gunell löysi tutkimuksissaanpääasiassa Kaakkois-Aasiastatuotuja salmonelloja, joidenvastustuskyky antibiooteille onuudentyyppistä. Bakteerit ovatherkkiä nalidiksiinille muttasilti resistenttejä fluorokinolonille.Uusi resistenssiominaisuussiirtyy helposti salmonellastatoiseen, mutta lisäksi se voisiirtyä muihin taudinaiheuttajiin,kuten virtsatieinfektioitaaiheuttaviin kolibakteereihin.Salmonellatartunnan saa todennäköisimminturistimatkaltaetelään, mutta sen voi saadamyös Suomessa ja muissa hyvänhygienian maissa. Vakaviainfektioita hoidetaan fluorokinoloniantibiooteilla.Hoitovoi epäonnistua, jos bakteerion vastustuskykyinen fluorokinoloneille.Terveyden ja hyvinvoinninMarianne Gunelllaitoksessa on seurattu salmonellojenlääkeherkkyyttä vuodesta1995. Fluorokinoloniresistentitkannat ovat seuranta-aikanadramaattisesti lisääntyneet.Kun 1990-luvun puolivälissälähes kaikki salmonellat olivatherkkiä fluorokinoloneille,2000-luvulle tultaessa jo puoletkannoista oli resistenttejä.FM Marianne Gunellin väitöskirjaSalmonella enterica –Mechanisms of fluoroquinoloneand macrolide resistanceSeppo Ylä-HerttualalleERC:n miljoona-apurahaEuroopan tutkimusneuvostoERC on myöntänyt akatemiaprofessoriSeppo Ylä-Herttualalle2,2 miljoonan euron apurahanhuippututkijoille suunnatussaAdvanced Grants -haussa.Rahoitus myönnettiin sydän- javerisuonitautien sekä pahanlaatuisenaivokasvaimen hoidossakäytettävien geeninsiirtotekniikoidentutkimukseen.Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen -instituutissa työskenteleväYlä-Herttuala on ainoaapurahan saanut suomalaistutkija.Advanced Grants -apurahoillatuetaan edistyneiden tutkijoideninnovatiivisia tutkimushankkeitaEU:n jäsenmaissa jaliitännäismaissa. Hakijoita oli1 584, joista 236 sai rahoituksen.Suomen Akatemian sydän- javerisuonitautien ja kakkostyy-tarkastettiin Turun yliopistossa29.1.2010. Vastaväittäjänä toimiprofessori Sinikka PelkonenElintarviketurvallisuusvirastostaja kustoksena professoriPirkko Kotilainen.Seppo Ylä-Herttualapin diabeteksen tutkimuksenhuippuyksikköä johtava Ylä-Herttuala on sydän- ja verisuonitautienja aivosyövän geenihoidonsekä virusvälitteisengeeninsiirtoteknologian uranuurtaja.Hänen johdollaan tehtiinPohjoismaiden ensimmäinengeeninsiirto ihmisen pahanlaatuiseenaivokasvaimeen vuonna1995 ja seuraavana vuonnamaailman ensimmäinen adenovirusvälitteinengeeninsiirto ihmisenvaltimoihin.1/2010 KEMIA 51