GEFILUS® - Kemia-lehti

ScanstockphotoGeenipuutos voi estääkantasolusiirronJos luuytimen tai muun kantasolusiirteenluovuttajalta puuttuugeeni UGTB17, kun vastaanottajasitä kantaa, siirtosaattaa epäonnistua. Toimenpiteenkomplikaatioriski kasvaaja elimistö voi alkaa hylkiä siirrettä,osoittaa suomalais-amerikkalainentutkimus, joka julkaistiinNature Genetics -lehdessä.Tutkimusryhmään kuuluvanprofessorin Aarno Palotienmukaan tulokset antavat aivanuutta tietoa tekijöistä, jotka liittyvätelin- ja kudossiirtojen onnistumiseenja esimerkiksi leukemianhoitoon.Kantasolusiirrossa potilaansairas kudos, vaikkapa leukeemisetsolut, poistetaan ja korvataanluovuttajan terveen kudoksenkantasoluilla.Ympäristön olosuhteeteivät hetkautamakrokoonkultajyväsiä, muttananohiukkasiinniillä voi olla vaikutusta.Ympäristö määrääkultahiukkasten muodonKultaisten nanohiukkasten rakenneriippuu niiden alustanaolevasta metallioksidikalvostasilloin, kun kalvo on hyvinohut, paljastaa Jyväskylän yliopistossatehty laskennallisennanotieteen väitöstutkimus.Kun oksidikalvo on paksuudeltaanalle kaksi nanometriä,kultahiukkaset muuttavat muotoaan,varautuvat sähköisestija tarttuvat pintaan tiukemminkuin paksumpien kalvojen tapauksessa.Kaikkein pienimmistä, kahden–kuudenatomin ryppäistätulee ohuilla kalvoilla ketjumaisia.Hieman suuremmat,noin 20 atomin ryppäät litistyvättasomaisiksi pintaa vasten.ScanstockphotoYhden geeninpuuttuminen einormaalielämässähäiritse,mutta kudossiirtosaattaa sen takiaepäonnistua.Tutkijat havaitsivat muutamavuosi sitten, että yksittäisen ihmisenperimästä saattaa puuttua kokonaisiageenejä. Nykyään tällaisiajoillakin ihmisillä esiintyviäja toisilta puuttuvia geenejä tunnetaantuhansia. Niiden puuttuminenei näytä vaikuttavan ihmisenelinkaareen eikä terveyteen,mutta tuore tutkimus todistaa,että asialla voi olla merkitystäpoikkeustilanteissa.Paksuilla kalvoilla pienetkäänryppäät eivät ole ketjumaisia,suuremmat taas muodostavatkolmiulotteisia monikulmiorakenteita.Kultahiukkasten koko, muotoja sähkövaraus vaikuttavathiukkasten katalyyttisiin ominaisuuksiin.ScanstockphotoTutkimuksessa paljastui, ettäuutuuslajien lisäksi gorillatkantoivat myös ihmistä kiusaavaaPlasmodium falciparum-loista.GorilloistalöytyiuusiamalarialoisiaRanskalainen tutkijaryhmä onlöytänyt kaksi aiemmin tuntematontamalarialoislajia gorilloista.Toinen uutuuslajeistapaljastui kamerunilaisen ihmisapinanulosteista ja toinen gabonilaiseneläimen verestä.Nyt löydetyt loiset ovat sukuaihmistä vaivaavalle Plasmodiumfalciparum -parasiitillesekä simpansseista tavatuillePlasmodium reichenowi ja gaboni-lajeille. Tutkijat ovat nimenneettulokkaat PlasmodiumGorA:ksi ja GorB:ksi.Ranskalaiset eivät kykene sanomaan,onko gorillojen malariaperäisin ihmiseltä tai muiltakädellisiltä ja kuinka vakavastigorillat ovat sairastuneet. Amerikkalainentutkijaryhmä osoittiviime vuonna, että ihmisen loinenon peräisin simpanssilta.Malarianvastaisessa taistelussatulisi ottaa huomioon, ettämyös simpanssit ja gorillat kantavattaudinaiheuttajaa, sanovattutkijat. Kun apinoiden elinalueetpienenevät, niiden ja ihmistenkontaktit yleistyvät jatkuvasti.Vaaralliset parasiitit voivatsiten siirtyä ihmisiin entistähelpommin.Tutkimuksia esitteli DerSpiegel.Pekka T. Heikura1/2010KEMIA33