voimaa muovit - Kemia-lehti
voimaa muovit - Kemia-lehti
voimaa muovit - Kemia-lehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
signaalilla piirin ominaisuuksia voidaanmuuttaa niin, että lääkeaineet vapautuvatelimistöön haluttuina ajankohtina.”Järjestelmät eivät vielä ole potilaskäytössä,mutta tekniikka kaupallistetaannoin viiden vuoden kuluttua”, keksijä vakuuttaa.Robert Langer uskoo suurten tietokonealanyritysten kiinnostuvan elimistöön istutettavien”apteekkien” valmistamisesta.”Elimistön tilaa mittaaviin sensoreihinyhdistettynä ne voivat mullistaa monientavallistenkin sairauksien hoidon. Mikrosiruvoisi esimerkiksi tarkkailla diabetespotilaanverensokeriarvoa ja aina tarvittaessaautomaattisesti annostella lääkeainettaverenkiertoon.”Muistipolymeereistä valmistetuttikit kiristyvät itsestään.MyynninmaailmanennätysMillennium-palkitun oma ura vahvistaa hänenteesiensä toimivuuden, josta paras esimerkkilienee edellä mainittu keuhkolääkepatentti.Sen pohjalle Langer kumppaneineenperusti vuonna 1998 yrityksen nimeltäAIR (Advanced Inhalation Research Inc).Vahvan patentin turvin riskirahaa saatiinvaivatta, ja pian yhtiöstä kiinnostuivat isotlääkeyhtiöt.Niiden kanssa AIR teki huomattavia sopimuksia,ja jo puolentoista vuoden kuluttuaLääkeaineita kuljettavat nanopartikkelitosaavat käydä täsmäiskuinsyöpäsolujen kimppuun.firma myytiin 113 miljoonalla dollarilla. AI-Riin sijoittaneet saivat rahansa takaisin läheskymmenkertaisina. Kyseessä lienee historiantuottoisin biotekniikkayrityskauppa.Jari KoponenKirjoittaja on kemisti ja nanoteknologiaanerikoistunut vapaa toimittaja.Nicolle Rager Fuller/Sayo-ArtIhmisen varaosiaja lääkepistooleitaEhtymättömästi ideoita suoltava Langeron tutkinut sitäkin, miten voitaisiin valmistaakokonaisia elimiä ja siirtää niitäelimistöön. Kudoksen kasvualustaksi hänkeksi polymeerirungon, joka hajoaa ajanmyötä itsekseen pois.Tämäkin tutkimusaihe on jo poikinutsovelluksia käytännön hoitotyöhön: polymeerirungonympärille rakennettua keinoihoakäytetään vaikeiden ihonsiirtojenyhteydessä. Monimutkaisempien kudosten,kuten sisäelinten rakentamisessa sensijaan riittää vielä haasteita.Muitakin suorastaan utopistisilta kuulostaviatekniikoita Langerin ryhmällä onkehitteillä. Hyvä esimerkki on menetelmä,jolla lääkkeitä ammutaan suoraan ihon läpisitä vaurioittamatta. Geeniterapian kehittämisessäseuraava suuri askel saattaapuolestaan olla hallittu geenien kuljetus javapauttaminen polymeerien avulla.Elokuussa 60 vuotta täyttänyt Langerei aio hidastaa tahtiaan. Professori johtaatutkimusta yli 100 hengen laboratoriossaanja nauttii yhä opettamisesta: ”Tutkimustyöpalkitsee tekijänsä vasta pitkänajan jälkeen. Opettaessa näkee työnsä vaikutuksenvälittömästi.”Satsaus opiskelijoihin on tuonut tuloksiamyös pitkällä tähtäimellä. Monet laboratorionkasvateista ovat sittemmin päätyneetprofessoreiksi huippuyliopistoihin.Liki miljoonan euron palkintopotilleMillennium-keksijä ei vielä kesällä ollutehtinyt miettiä käyttökohteita.”Pohdimme asiaa yhdessä vaimonikanssa. Hän osaa yleensä neuvoa minulle,mitä tehdä”, onnellinen voittaja myhäilee.Kirjoittaja on väitöskirjaansa valmistelevafyysikko ja vapaa toimittaja.laura.koponen@iki.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 35 (2008) 7 9
Change language