voimaa muovit - Kemia-lehti

Tutkimustoiminta kuusankoskelaisessaKymin Osakeyhtiössä alkoivuonna 1913, kun taloon palkattiinensimmäinen kemisti. Se päättyi,kun UPM Kymmene vuonna 2005keskitti Suomen-tutkimuksensaLappeenrantaan. Lähes sadanvuoden taipaleelle mahtuu paljonkiinnostavaa.VuosisatasellututkimustaKuusankoskellaPekka T. HeikuraKymijoen varteen 1800-luvun lopulla perustetuissatehtaissa oli aluksi käytetty paperinraaka-aineena enimmäkseen lumppua. Alankeksintöjen myötä sen osuus alkoi vähentyäpuuhiokkeen hyväksi.Puuhiomossa tapahtuvaa puun mekaanistakuidutusmenetelmää seurasi pian kemiallinensulfiittimenetelmä. Lumpuista päästiintällöin lopullisesti eroon, ja selluloosapaperitkorvasivat lumppupaperin. Kuusankoskensulfiittitehdas rakennettiin vuonna1893, Kymintehtaan vuonna 1887 ja Voikkaanvuonna 1902.Paperinvalmistuksen asiantuntijat olivatalkuun ulkomaalaisia ja tulivat lähinnä Saksasta,Itävallasta ja Ruotsista. Kotimaistenpaperi-insinöörienkin oli opiskeltava ulkomailla,tavallisesti Saksassa.Paperinvalmistuksen kemiallistumisenmyötä Suomessa heräsi kiinnostus teknillisiintutkimuslaitoksiin, varsinkin kun huomattiin,että sellaisia oli perustettu Ruotsiinja Yhdysvaltoihin.Maamme teollisuuden yhteinen kemiallinentutkimuslaitos Centrallaboratorium Ab –Keskuslaboratorio Oy (lyhenne myöhemminKCI) aloitti toimintansa vuonna 1916. MyösKymin Osakeyhtiö oli osakkaana KCI:ssa jateki sinne toimeksiantoja.Kymin oma tutkimus alkoi kuitenkin jo,kun talo vuonna 1913 sai ensimmäisen kemistinsä,tohtori-insinööri Adolf Klingstedtin.Kuusankoskelle syntyi vähitellen yhtiönoma keskuslaboratorio, jossa 1920-luvunalussa työskenteli viidestä kuuteen henkeä.Huoneita oli käytössä vain kaksi, mutta ahtaudestahuolimatta tieteellinen taso pyrit-Metsäjätit myllerryksessätiin pitämään korkealla. Keskuslaboratorionlisäksi yhtiöön perustettiin myös tehtaidenkäyttölaboratorioita.Vuonna 1919 yhtiön pääkemistiksi tulitekniikan tohtori Helmer Roschier, jostatuli vuonna 1925 myös keskuslaboratorionjohtaja. Hänen aikanaan sellunvalmistus tuliyhä tärkeämmäksi. Roschierin kiinnostuksenkohteita olivat sellunkeiton teoreettisenperustan selvitys, sivutuotteen jäteliemenhyväksikäyttö ja tehtaiden siirtyminen puidenrumpukuorintaan.Roschierin vuoteen 1938 kestäneenä toiminta-aikanayhtiön laboratoriotoiminta monipuolistui,hankittiin uusia laitteita ja henkilöstölisääntyi pariinkymmeneen.Pätevä historiikkiKymin paperi- ja sellutehtaiden pitkäaikaisettutkimusjohtajat, filosofian tohtori, dosenttiPauli Paasonen ja filosofian maisteri, kemistiMarkku Johansson ovat kirjoittaneetkirjan Kymin tutkimustoiminnan vaiheista.Tänä vuonna ilmestynyt 258-sivuinenLumppupaperista hienopaperiin, Kymin tutkimustoiminnanvaiheet on omakustanne.Tutkimustoiminta Kymillä päättyi vuonna2005, kun UPM Kymmene keskitti tutkimustoimintansaLappeenrantaan. Kuusankoskelaistutkimuksentallentamiseen juurinyt on painava syy. Aiheesta kirjoittaminenvoisi myöhemmin olla vaikeaa, ehkä jopamahdotonta. Paasonen ja Johansson ovat itseolleet aitiopaikalla ja siksi parhaita henkilöitäurakan hoitamiseen.Materiaalin laajuudesta johtuu, että kirjoittajatovat joutuneet jakamaan työn kahteenosaan. Paasonen kuvailee paitsi yhtiönvarhaisvaiheet myös selluloosan valmistuk-UPM ilmoitti 10. syyskuuta sulkevansa Kajaanin paperitehtaansa ja Valkeakosken sellutehtaansavuoden 2008 loppuun mennessä. Kun konsernin muissakin yksiköissä onodotettavissa tehostamistoimia, työttömäksi jää vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä1 600 henkeä.Stora Enso kertoi samana päivänä omat synkät uutisensa. Se lakkauttaa 550 työpaikkaaSuomessa ja lähes 1 200 muualla. Toimintansa lopettavat kartonkikoneet Imatrallaja Varkaudessa sekä muovipäällystekoneet Imatralla ja Karhulassa.Toivoa sopii, ettei suomalaisen puu- ja paperiteollisuuden tarinaa vastaisuudessa luetapelkästään historiikeista.sen ja kemianteollisuuden tuotteisiin liittyväntutkimuksen 1990-luvulle saakka.Johansson puolestaan keskittyy paperiinja paperijalostukseen liittyviin tutkimusaktiviteetteihinsotienjälkeisestä kaudelta1990-luvun puoliväliin.Teksti avautuu alan terminologiasta huolimattayllättävän hyvin ja onnistuu tavoitteessaanesitellä alan tutkimusta Kuusankoskella.Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.pekka.heikura@pp.inet.fiPruukista konserniksiKymijoen varteen Kuusankosken partaallesyntyi 1870-luvun alussa kaksi paperitehdasta:A.W. Wahrenin johdolla perustettuKymin Osakeyhtiö – KymmeneAktiebolag sekä kreivi Carl Mannerheiminideoima Kuusankoski Aktiebolag.Kolmas, Voikkaan Tehdas – Voikka Brukrakennettiin Voikkaankosken äärelle aivan1800-luvun lopussa.Vuonna 1904 nämä kolme yritystäfuusioituivat, kun Kymi sai omistukseensakaksi muuta. Vahvistuneesta yhtiöstätuli aikansa suurin pohjoismainen paperinvalmistaja.Vuonna 1986 Kymi fuusioitui Kaukasyhtiönkanssa. Kun näin muodostunutKymmene Oy vuonna 1996 fuusioituiRauma-Repola Oy:n ja Yhtyneiden Paperitehtaidenkanssa, syntyi nykyinenUPM Kymmene -konserni.42Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 7