voimaa muovit - Kemia-lehti

UUTISIABorealisPolymersille uusiinnovaatiokeskusPorvooseenBorealis Polymers Oy:n uusi innovaatiokeskuson otettu käyttöön Porvoon Kilpilahdessa.Uusi Aurora-talo vahvistaa merkittävästikatalyytti- ja prosessitutkimukseen erikoistuneenkeskuksen tutkimuskapasiteettia.Reilut yhdeksän miljoonaa euroa maksaneeninnovaatiokeskuksen rakentaminenalkoi loppuvuodesta 2006, ja talo valmistuiviime kesänä lähes tavoiteaikataulussa.”Budjetti piti rakennuskustannusten nousustahuolimatta”, iloitsee hankkeen ohjausryhmäävetänyt Marja Ora.Borealiksen Porvoon innovaatiokeskuksessatyöskentelee nyt saman katon alla noin140 henkilöä kymmenestä maasta. Borealiksenkaksi muuta tutkimuskeskusta toimivatItävallan Lintzissä ja Ruotsin Stenungssundissa.”Keskukset eivät tee päällekkäistä työtävaan täydentävät toisiaan asiakkaiden tarpeistalähtien”, tiivistää Borealis PolymersOy:n tuotekehityksestä vastaava johtaja AlfredStern, jonka mukaan Porvooseen onMinna Vuoriomuodostunut todellinen polyolefiinitutkimuksenosaamiskeskittymä. Juuri osaajatratkaisivat sen, että investointi toteutettiinSuomessa.Uutuuttaan hohtavan laboratorion lippulaivaon uusi Parallel Pressure Reactor(PPR) -tutkimuslaitteisto, joka moninkertaistaakeskuksen katalyytintestauskapasiteetin.Laitteistoon kuuluu 48 minikokoistareaktoria, joissa voidaan tehdä kaksi vuorokauttakestävän ajon aikana 48 samanaikaistapolymerointikoetta.”Kalifornialaisen Symyxin toimittamaTutkija Pertti Elo esittelee uuttaPPR-tutkimuslaitteistoa, jonka 48 minireaktoriamahdollistavat huippunopeankatalyytintestauksen.laitteisto sopii loistavasti katalyyttien ja prosessientutkimukseen. Laitteisto on lajissaanseitsemästoista maailmassa – huippumodernimutta vapaa lastentaudeista”, hymyileekatalyyttialalta väitöskirjaansa viimeistelevätutkija Pertti Elo.Leena LaitinenKotimaistananotietoa netissäEduskunnan raportti on hyvä tietopakettinanomateriaalien mahdollisuuksista jariskeistä.ScanstockphotoNettiin on ilmestynyt pari mielenkiintoistakotimaista nanoteknologiasivustoa. Ensimmäisenäavattiin kesäkuussa FinDNano-tietokanta,joka valmistuttuaan sisältää tiedotkotimaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitostennanoteknologialaitteista.Hanke käynnistyi Tekesin FinNano-teknologiaohjelmanInstrumentit ja työkalut-ryhmän aloitteesta. Käytännön toteuttajaon osaamiskeskusohjelman nanoklusteriryhmä.”Tietokanta on suunnattu lähinnä tutkijoilleedistämään alan yhteistyötä ja laitteidenyhteiskäyttöä”, kertoo Juha KauppinenMictechistä, jolla on hankkeen vetovastuu.”Tärkein tavoite on saada laitetietokanta kattavaksivuoden sisällä. Toivomme myös, ettäsaisimme korkeakouluilta mahdollisimmanpaljon nanoteknologiaan liittyviä osaamiskuvauksia.”Mukaan on tarkoitus ottaa myös alan yrityksiä,jotka voivat kertoa tuotteistaan japalveluistaan business to business -hengessä.Maksullisella palvelulla kustannettaisiintietokannan ylläpito OSKE-ohjelman päätyttyävuonna 2013.Tavoitteisiin kuuluu myös tehdä tietokantatunnetuksi ulkomaisten tutkimusryhmienkeskuudessa ja sitä kautta lisätä kansainvälistäyhteistyötä. Tulevaisuudessa tietokantaavoitaisiin myös laajentaa ottamalla mukaanmuita maita.”Järjestelmä on rakennettu joustavallealustalle, joten sivustoa on helppo muokatatarpeiden mukaan. Esimerkiksi kieliversioton helppo toteuttaa”, Kauppinen toteaa.Selkokielinen selvitysElokuussa julkistettiin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnanteettämä esiselvitys nimeltäNanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit.Selvitys antaa tiiviissä muodossa perustiedotnanomateriaaleihin liittyvistä epäillyistä riskeistäja mahdollisista altistusreiteistä.Tekijät suhtautuvat riskeihin vakavasti japainottavat asiaan liittyvän tutkimuksen tärkeyttäja tarpeellisuutta. Esiselvitys on hyväselkokielellä kirjoitettu tietopaketti kansalaisilleaiheesta, josta suomeksi ei muuten juuriole saatavissa tietoa.FinDNanon osoite on www.findnano.net/fi, ja eduskunnan raportti löytyy osoitteestawww.eduskunta.fi > Valiokunnat > Tulevaisuusvaliokunta> Ajankohtaiset hankkeet.Jari Koponen28Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 7