voimaa muovit - Kemia-lehti

ScanstockphotoSuklaa hellii sydäntäMitä tummempisuklaa, sitä parempisydämelle. Vaaleallasuklaalla ei olesamoja vaikutuksia.Suklaassa on runsaasti sydänterveyttä edistäviä flavonoideja, paljastaa Suomen Akatemianrahoittama tutkimusohjelma. Tuorein analyysi eri puolilla maailmaa tehdyistäflavonoidiselvityksistä nosti yllättäen tumman suklaan marjojen ja hedelmien rinnalle.Helsingin yliopiston elintarvikekemian dosentin Marina Heinosen mukaan onmuun muassa todistettu, että kun ihminen syö suklaata, virtaavuus hänen verisuonissaanparanee. Kuopion yliopistossa tehty väitöskirja taas osoittaa, että tumma suklaavaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin.Lisäksi suklaa sisältää teobromiinia, kofeiinia ja muita yhdisteitä, jotka vaikuttavataivojen välittäjäaineisiin. Sitä kautta suklaa parantaa myös mielialaa ja henkistähyvinvointia.Liikaa suklaata ei kuitenkaan kannata syödä, sillä herkussa on myös runsaasti rasvaaja sokeria.Ilmansaasteetuhka sikiölleKun äiti altistuu yhdyskuntailman otsonillekahden ensimmäisen raskauskuukautensaaikana, lapsella on kohonnut riskisaada suu- ja kitalakihalkio.Johtopäätökseen tuli tutkijaryhmä, jokajulkaisi tuloksensa Environmental HealthProspective -lehdessä.Suu- ja kitalakihalkion riski kasvaa 10prosenttia aina, kun otsonin määrä hengitysilmassalisääntyy 10 mikrogrammaakuutiometrissä. Otsonia muodostuu fotokemiallisessareaktiossa, jossa auringonvalonultraviolettisäteet kohtaavat pääasiassaliikenteen tuottamat ilmansaasteet.Tutkimusaineistona olivat Taiwanissavuosina 2001–2003 syntyneet lapset jaheidän äitiensä raskausaikainen saastealtistus.Taiwanin 72 mittausaseman verkostoseuraa rikkidioksidin, typen oksidien,pienhiukkasten, hiilimonoksidin jaotsonin pitoisuuksia ilmassa.Suomesta tutkimuksessa oli mukanaOulun ja Birminghamin yliopistoissa työskenteleväprofessori Jouni Jaakkola.Huono-osaiset maksavathalvan viinan hengelläänHalpa viina on lisännyt huono-osaisten kuolleisuuttaSuomessa. Muiden väestöryhmienkuolleisuuteen vuonna 2004 toteutettu alkoholinhinnanalennus ei ole vaikuttanut.Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistontutkijoiden Kimmo Herttuan ja PekkaMartikaisen ja Stakesin Pia Mäkelän selvityksestä.Sen tulokset julkaistiin AmericanJournal of Epidemiology -tiedelehdessä.Kahdessa vuodessa hinta-alen jälkeen al-ScanstockphotoScanstockphotoSuomalais-taiwanilainen tutkimus onensimmäinen todiste siitä, että ilmansaasteet,erityisesti otsoni, vaikuttavathaitallisesti ihmisen sikiönkehitykseen.Eläinkokeissa otsonin on havaittu lisäävänsikiön luuston epämuodostumia.Alkoholin hinta-aleei ole vaikuttanuthyvätuloisten kuolleisuuteen,muttamonen vähäosaisemmanhalpa viinaon vienyt ennenaikaiseenhautaan.koholikuolleisuus kasvoi miehillä 16 prosenttiaja naisilla peräti 31 prosenttia. 82prosenttia lisäyksestä johtui kroonisista alkoholitaudeista,erityisesti maksasairauksista.Tautikuolemiin verrattuna päihtymyskuolemienkasvu oli vähäistä, mutta nekin lisääntyiväterityisesti pitkäaikaistyöttömillä.Absoluuttisesti kuolleisuus kasvoi eniten55–59-vuotiailla miehillä, naisista50–54-vuotiailla.Työikäisillä kasvukohdistui työttömiinja varhaiseläkeläisiinsekä niihin, joidensosioekonominenasema on matala.Sen sijaan työssäkäyvienja alle35-vuotiaiden alkoholikuolleisuusoli ennallaan.Kohtalokkaiden alkoholisairauksien ja-myrkytysten lisäksi mukaan laskettiin myöshumalassa tapahtuneet tapaturmaiset ja väkivaltaisetsekä sydänperäiset kuolemat.Tutkimuksen seuranta-aika käsitti vuodet2001–2005.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 7 25