MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

Puolet petäjäistäPalstalla kerrotaan arjen,erityisesti pula-aikojenkemiallisesta kekseliäisyydestä.Molotovin cocktailpelasti SuomenSeitsemän vuosikymmentä sitten suomalaiset kävivät päin panssarivaunujaaseinaan polttopullot ja koivuhalot.30. marraskuuta 1939 puhjennut talvisotayllätti pahasti Suomen kehnostivarustautuneet puolustusvoimat.Pulaa oli lähes kaikesta: käsiaseista,panssarintorjunta- ja kenttätykeistäsekä ammuksista, tankeista ja lentokoneistapuhumattakaan.Vihollista piti ryhtyä torjumaankorvikeasein. Niistä tunnetuin oliNeuvostoliiton sodanaikaisen ulkoministerinmukaan Molotovin cocktailiksiristitty polttopullo. Sen kehittivuosina 1937–1939 Pioneeripataljoonassapalvellut kapteeni Eero Kuittinen.Idean keksintöönsä hän oli saanutAbessinian ja Espanjan sodista,joissa panssarivaunuja oli poltettu tulisoihduilla.Riihimäen lasitehtaalta hankittujatyhjiä viinapulloja alettiin Kuittisenohjeen mukaan täyttää petrolin jabensiinin tai spriin seoksella. Seoksensitkistämiseksi ja savun synnyttämiseksipulloon lisättiin kuutiosentinverran tervaa. Pullon molemminpuolin sidottiin eristysnauhalla kaksi15-senttistä sytytystikkua, jotka valmistiLahden tulitikkutehdas.Pullojen täyttö tapahtui aluksi käsityönä.Se oli kuitenkin hidasta, jotenjo joulukuussa työ siirrettiin AlkonRajamäen tehtaille. Armeija toimittibensiinin, ja spriitä Rajamäellä oliomasta takaa. Koneellisen pullotuksenansiosta rintamalle voitiin piantoimittaa 40 000 valmista cocktailia.Taistelussa sytyttimet pantiin ensintuleen ja heitettiin sitten pullo panssarivaununkuumenneelle konepellille.Pullon särkyessä polttoaine syttyi,ja seuraavaksi roihusi venäläinentankki.Molotovin cocktail symboloi hyvinSuomen kamppailua vastustajanmusertavaa panssariylivoimaa vastaan.Toinen yhden miehen ase tankkejavastaan oli useista käsikranaateistakoottu kasapanos. Jos muutakättä pitempää ei ollut tarjolla, turvauduttiinjopa halkoihin, joita uhkarohkeastijuostiin työntämään hyökkäävienvaunujen telaketjuihin niidenpysäyttämiseksi.Räjähteiden korvikkeitaKorvatakseen vähät tehdastekoisetpanssarimiinat pioneeriyksiköt alkoivatrakentaa laudoista laatikkomaisiapolkumiinoja, jotka saattoivat sisältääjopa viidestä kuuteen kiloa räjähdettä.Määrä riitti isonkin tankkivaununtuhoamiseen.Miinojen puutteessa pioneeritkonstruoivat rintamalla myös eläväävoimaa vastaan erilaisia aseita,joita nykyään kutsuttaisiin henkilömiinoiksi.Reservin luutnantti OlliLuhas rakensi Kollaassa joulukuussa1939 ansan, joka oli tarkoitettu hiihtäjientai lumessa tarpovien turmioksi.Luhas-ansan nimellä kulkenutmiina saavutti suuren suosion joukkojenkeskuudessa.Räjähdysaineiden tuotantoon talvisotatoi kaksi merkittävää muutosta.Valtion ruutitehtaalla Vihtavuoressaalettiin ruudin työntävänäaineena toimivan nitroselluloosanvalmistuksessa hyödyntää puuvillansijasta puusellua. Korvike oli ideoitujo vuonna 1926, mutta se otettiinlaajamittaiseen käyttöön vasta sodanaikana, kun nitrosellun tuonti Saksastatyrehtyi.Selluloosan nitraamisessa käytettyätyppihappoa ei meillä valmistettu,mutta rikkihappoa oli saatavissaomasta takaa. Puusellun käyttö jäipysyväksi uudistukseksi räjähteissämyös sodan jälkeen.Tykkien kranaateissa käytettäväätrotyylia taas ryhdyttiin korvaamaanamatolilla, jota valmistettiin trotyylijauheestaja maanviljelyskäyttööntarkoitetusta ammoniumnitraatista.Ammoniumnitraatti muodosti aluksi40, myöhemmin jatkosodan aikanajopa 47 prosenttia räjähteestä. Talvisodanlopulla amatolia tuotettiin VanajanHarvialan trotyylivalimossa jo1 200–1 800 kiloa päivässä.Pekka T. HeikuraScanstockphotoNeuvostoliiton ulkoministerin Vjatšeslav Molotovinmukaan nimensä saaneet cocktailit sekoitettiinRiihimäen Lasin viinapulloihin.56 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7