MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

Muuntogeeniset elintarvikkeetläpäisevät tiukat turvallisuustestitSiirtogeenejä sisältävät elintarvikkeet eivät tuota ihmisen elimistölleongelmia. Geenimuunnellut tuotteet myös testataan yhtä tarkasti kuinmuutkin, joten niitä voi syödä huoletta.”Jokainen ihminen syö ilman siirtogeenejäkinsilmin nähtävän määrän dna:tajoka päivä. Siirtogeeni on pätkä dna:ta,jollaista elimistö siis käsittelee muutenkin.Ei se ole elimistölle ongelma”,sanoo Eviran kemian ja toksikologiantutkimusyksikön johtaja Kimmo Peltonen.Siirtogeenejä ei voi kovin paljon edeskuulua kenenkään ruokavalioon. Esimerkiksigeenimuunnellun maissin dna:staäärettömän pieni osuus, noin kymmenestuhannesosa,on siirtogeenistä.”Ei ole ollut viitteitä, että kasviperäistädna:ta siirtyisi pysyvästi syöjään, jotensiinäkään mielessä geenimuuntelu ei oleuhka terveydelle.”Allergioita siirtogeenit voivat aiheuttaasiinä missä muuntelemattomatkinuudet elintarvikkeet. ”Kun esimerkiksikiivihedelmä tuli Suomeen, ei sille allergisiaollut juurikaan, mutta nykyäänkiiviallergia on yleinen.””Mikä tahansa uusi kemikaali voi ollahaitallinen, mutta turvallisuutta voidaanarvioida erilaisilla menetelmillä. Juuri sitävarten teemme riskienarviontia.”Geneettisesti muunnelluille ns. GMOtuotteilletehdään tiukka turvallisuusanalyysi,joka on yhtä kehittynyt kuin minkätahansa elintarvikkeen vastaava tutkimus.GMO-tuotteet ovatkin vähintäänyhtä turvallisia kuin muutkin.Peltonen kertoi geenimuuntelun riskienarvioinnistaEviran tiedepäivässä 30.syyskuuta. Kolmatta kertaa järjestettytapahtuma keräsi Helsingin Viikkiinsatakunta elintarviketurvallisuudesta jaeläintaudeista kiinnostunutta kuulijaa.Vale-epidemiat aisoihinTutkija Henry Kuronen Eviran eläintautibakteriologiantutkimusyksiköstämuistuttaa ristikontaminaation mahdollisuudestalaboratorioissa. Näyte saattaainhimillisen virheen takia saastua vertailunäytteestä.Esimerkiksi käy vuosina2002–2005 havaittu, vale-epidemiaksiosoittautunut salmonellaepidemia.”Kymmenen laboratoriota oli eristänytnäytteistä kannan, joka oli geneettisestisamanlainen kuin laboratorioissa käytettyvertailukanta. Todellisuudessa arvioltaviidessä prosentissa eläinperäisistäsuomalaisnäytteistä oli tuolloin kyseistäSiirtogeenit saattavataiheuttaa allergioitasiinä missä eksoottisethedelmätkin.Muuta haittaamuuntogeenisistäelintarvikkeistaei ole.Valvontaa pelloltapöytäänVuonna 2006 toimintansa aloittaneenElintarviketurvallisuusvirastoEviran päämäärä on varmistaa elintarvikkeidenturvallisuus alkutuotannostamyymälöihin, edistää eläintenterveyttä ja hyvinvointia sekä huolehtiakasvin- ja eläintuotannon edellytyksistäja kasvinterveydestä.Eviran päätoimipaikka on HelsinginViikissä, jossa työskentelee 500viraston kaikkiaan 750 asiantuntijasta.Alueellisia toimipaikkoja onJoensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa,Lappeenrannassa, Loimaalla,Oulussa, Seinäjoella, Siilinjärvelläja Turussa.Eviran yhteistyökumppaneita tarkastus-ja valvontatyössä ovat alueellisetTE-keskukset, läänit ja kunnat,tutkimustoiminnassa yliopistotja muut tutkimuslaitokset.kantaa”, Kuronen kertoo.Evira on jo muutamia vuosiasuositellut, että kaikki laboratoriotvaihtaisivat käyttämänsävertailukannan Suomessa harvinaisempaan.”Kun salmonellan vertailukanta vaihdettiin,epäillyt ristikontaminaatiot alkuperäisenvertailukannan suhteen vähenivät.Sen sijaan uusi, suositeltu kantaalkoi ilmestyä näytteisiin”, Kuronen kuvailee.”Yksikään laboratorio ei voi väittää,ettei heillä voisi tapahtua ristikontaminaatiota.Se on mahdollinen kaikkialla.Laboratorioiden tulee siksi kriittisestiseurata, mitä näytteistä löytyy. Hyvästädokumentoinnista on huolehdittava jaepäilyt selvitettävä”, Kuronen korostaa.Samanlainen kriittinen seuranta on laboratorioidenhyvä muistaa muissakinkuin salmonellaan liittyvissä yhteyksissä,lisää Eviran tutkimusjohtaja LiisaSihvonen.Sanna AlajokiKirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiScanstockphoto44Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7