MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

TohtoritasontirkistelijätEspoolainen SciTech on Suomessa ainutlaatuinenyritys: kaikki työntekijätovat oppiarvoltaan tohtoreita. Koulutustasotakaa työympäristön, jossa eikoskaan synny epäselvyyttä siitä, mikäon kovaa tietoa ja mikä taas mielipide.Keskinäinen keskustelu on helppoa.Yhtiön konsulttien moottorina onhalu oivaltaa ja soveltaa tieteellistätietoa käytännön teknisiin ratkaisuihin.”Juuri sitä on teknologia”, HeikkiHassi sanoo.Panu Tikka pitää itseään ”teknologiantirkistelijänä”, jota kiinnostaaajatusten alullepano. Hän ei kuitenkaanhalua sitoutua keksintöjen kaupallistamiseenkauemmin kuin on tarvetta.Ideat erotetaan siksi erillisiksiosakeyhtiöiksi. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajinatirkistelijät eivät voi toimia,koska työ veisi aikaa uuden luomiselta.Toiminnasta on syntynyt myössuurehkoja spin off -yrityksiä, kutenNablabs-laboratoriot ja Exéns DevelopmentOy. Pörssiin SciTech ei olevienyt yhtään yritystä.”Meidän motiiviksemme ei riitähelpon rahan perässä juokseminen.Tärkeintä on halu kehittää tekniikkaa”,kiteyttää Eric Enqvist.Connie HeikHeikki Hassin (vas.), Panu Tikan ja Eric Enqvistin tirkistykset teknologiaan ovattuoneet tulosta: SciTech on tuottanut reilut parikymmentä patenttia, joista suurinosa on asiakkaiden omistuksessa.Käyttöominaisuuksiltaan sellukuitumuistuttaa lähinnä puuvillaa, joka kuormittaaympäristöä niin, ettei sen tarjontajuuri voi lisääntyä. Viskoosia hyödynnetäänmuun muassa tekstiiliteollisuudenraaka-aineena. Kuitu Finlandin tuotannosta90 prosenttia meni vientiin ympärimaailmaa.Tikka epäilee tekstiilikuitutuotannonaikanaan taantuneen Suomessa siksi, ettäala ei sopinut juuri millekään suuryritykselle.”Metsäjätit keskittyivät oman konseptinsahiomiseen ja kopioivat sitten hyväksiosoittautunutta liikeideaansa ulkomailla.Tekstiilikuitu jäi resurssien puutteessavähemmälle huomiolle, ja sentuotantotekniikka jämähti vanhanaikaiselletasolle.”Uusi yritys lähtee harkitulta pohjalta.”Järkevä teollinen toiminta tulee suunnitellaniin, että koko arvoketju on liiketoimintanaterve”, sanoo Heikki Hassi.”Monissa metsäteollisuuden arvoketjuissaon teknologiarajoituksia, jotkaovat poistettavissa. Jos markkinoilla onimua, mutta tekniikka rajoittaa nykyistätoimintaa, uudella tiedolla ja sen soveltamisellaon tilaisuus.””Teknologialla ei voi työntää, mutta sillävoi vetää markkinoille”, Tikka säestää.Puu ja äly uusiutuvatSuomalaisilla on SciTechin asiantuntijoidenmukaan väärät odotukset metsäteollisuudelta.Suomalaislähtöisillä metsäjäteilläei ole velvollisuutta löytää meikäläisellepuulle markkinoita.”Metsän jalostamisella lisäarvollisiksivientituotteiksi on luonnonvaroiltaanyksipuolisessa Suomessa poikkeuksellisensuuri merkitys. Tämä edellyttää sekäkannattavaa metsätaloutta että kannattavaametsäteollisuutta”, Hassi korostaa.Mekaaninen puunjalostus on hänenmukaansa varteenotettava vaihtoehto,koska se käyttää hyväkseen puun arvokkaintaominaisuutta, sen lujaa komposiittirakennetta.”Puu on ainutlaatuisen monipuolinen,uusiutuva materiaali. Sitä onkäytettävä harkitusti sellaisiin kohteisiin,joissa sen rakenneominaisuudet saadaanhyödynnettyä.”Puun kilpailukykyyn liikennepolttoaineidenraaka-aineena Hassi suhtautuuepäilevästi.”Luja kuitumainen rakenne tekee puunhyvin haastavaksi lähtöaineeksi esimerkiksiFischer–Tropsch-synteesireitille.Poliittisin keinoin luodut markkinat ohjaavatteknologian kehitystä vahvasti – muttaeivät välttämättä terveeseen suuntaan.””Puu kasvaa Suomessa hitaasti. Se ontosiasia, joka vaikuttaa esimerkiksi tehdaskokoon.Kuljetuskustannusten vuoksi suomalainensellutehdas ei voi olla yhtä isokuin nopeasti kasvavien puiden maissa,esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Suurimmattehtaat syntyvät sinne, missä raaka-ainevoidaan kerätä pienimmältä alueelta.”Biojalostamot on Hassin mielestäsuunniteltava avoimin mielin. Niitä voidaansijoittaa muuallekin kuin sellutehtaankupeeseen. ”Biojalostamot voisivathyvinkin olla kokoluokaltaan nykyistensahojen luokkaa. Se olisi myös hakkuutähteidenenergiakäytön lisäämisen kannaltakiinnostava malli”, Hassi uskoo.Tikka muistuttaa, että Suomi voi edelleenelää puuhun liittyvän tietotaidonmyynnillä, vaikka alan teollisuus yhäsupistuisikin. ”Puun ohella myös äly onuusiutuva luonnonvara.”Kirjoittaja on tekniikan tohtori, kauppatieteidenmaisteri ja vapaa toimittaja.arto.jokinen@elisanet.fiKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 31