MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

More documents

Recommendations

Info

Tehtaan uusi elämäMuuntokuidullalupaavatulevaisuusYrityksen konkurssia pidetäänSuomessa lopullisena kuin kuolemaa.Entisen Säterin toiminta on ehkäkuitenkin käynnistymässä uudelleen.Regeneroidulla sellukuidulla voisiolla edessään loistavat näkymät.Arto JokinenValkeakoskelainen Kuitu Finland ajautui konkurssiinjoulukuussa 2008. Aiemmin Säterinätunnetun yrityksen entinen isäntä Kemira olimyynyt tehtaan aasialaiselle omistajalle vuonna1997.Selluloosasta valmistettavan viskoosikuiduntuotannon Suomessa arveltiin konkurssin myötäpäättyneen lopullisesti, mutta nyt neuvotellaantoiminnan siirtymisestä uudelle yrittäjälle. Todennäköisinostajavaihtoehto on biomassan hyödyntämiseenerikoistuneen konsulttiyhtiön Sci-Tech Servicen vetämä ryhmä.SciTechin hallituksen puheenjohtaja Panu Tikkapitää kuitutehtaan uutta elämää hyvin mahdollisena.Liiketoimintasuunnitelma, jonka mukaanSciTech vastaa teollisista konsepteista, tuotteistaja teknologioista, yhteistyökumppanit taas rahoituksestaja toiminnan operatiivisesta pyörittämisestä,on jo läpäissyt monta kriittistä tarkastelua.Asia ratkennee marraskuun aikana.Koivu taipuuvaikkaviskoosiksi.Valttina luonnonmukaisuusEnsi vaiheessa entisestä toiminnasta on tarkoituskäynnistää sen taloudellisesti kannattavin osa.”Tulevaisuudessa tuotantoprosesseja ja tuotteitamuutetaan kuitenkin ympäristömyötäisemmiksi”,Tikka lupaa. ”Esimerkiksi rikkihiilen käytöstäviskoosikuidun valmistuksessa voitaisiinluopua.”Regeneroidun sellukuidun valtti synteettisiinkuituihin verrattuna on paljolti sen luonnonmukaisuudessa.Öljypohjaisten tekokuitujen ympäristörasituksenalentaminen on mahdotonta,koska ympäristöä ei fossiilisten luonnonvarojenosalta voi palauttaa alkuperäiseen tilaan.Päivi Ikonen30<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 7
TohtoritasontirkistelijätEspoolainen SciTech on Suomessa ainutlaatuinenyritys: kaikki työntekijätovat oppiarvoltaan tohtoreita. Koulutustasotakaa työympäristön, jossa eikoskaan synny epäselvyyttä siitä, mikäon kovaa tietoa ja mikä taas mielipide.Keskinäinen keskustelu on helppoa.Yhtiön konsulttien moottorina onhalu oivaltaa ja soveltaa tieteellistätietoa käytännön teknisiin ratkaisuihin.”Juuri sitä on teknologia”, HeikkiHassi sanoo.Panu Tikka pitää itseään ”teknologiantirkistelijänä”, jota kiinnostaaajatusten alullepano. Hän ei kuitenkaanhalua sitoutua keksintöjen kaupallistamiseenkauemmin kuin on tarvetta.Ideat erotetaan siksi erillisiksiosakeyhtiöiksi. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajinatirkistelijät eivät voi toimia,koska työ veisi aikaa uuden luomiselta.Toiminnasta on syntynyt myössuurehkoja spin off -yrityksiä, kutenNablabs-laboratoriot ja Exéns DevelopmentOy. Pörssiin SciTech ei olevienyt yhtään yritystä.”Meidän motiiviksemme ei riitähelpon rahan perässä juokseminen.Tärkeintä on halu kehittää tekniikkaa”,kiteyttää Eric Enqvist.Connie HeikHeikki Hassin (vas.), Panu Tikan ja Eric Enqvistin tirkistykset teknologiaan ovattuoneet tulosta: SciTech on tuottanut reilut parikymmentä patenttia, joista suurinosa on asiakkaiden omistuksessa.Käyttöominaisuuksiltaan sellukuitumuistuttaa lähinnä puuvillaa, joka kuormittaaympäristöä niin, ettei sen tarjontajuuri voi lisääntyä. Viskoosia hyödynnetäänmuun muassa tekstiiliteollisuudenraaka-aineena. Kuitu Finlandin tuotannosta90 prosenttia meni vientiin ympärimaailmaa.Tikka epäilee tekstiilikuitutuotannonaikanaan taantuneen Suomessa siksi, ettäala ei sopinut juuri millekään suuryritykselle.”Metsäjätit keskittyivät oman konseptinsahiomiseen ja kopioivat sitten hyväksiosoittautunutta liikeideaansa ulkomailla.Tekstiilikuitu jäi resurssien puutteessavähemmälle huomiolle, ja sentuotantotekniikka jämähti vanhanaikaiselletasolle.”Uusi yritys lähtee harkitulta pohjalta.”Järkevä teollinen toiminta tulee suunnitellaniin, että koko arvoketju on liiketoimintanaterve”, sanoo Heikki Hassi.”Monissa metsäteollisuuden arvoketjuissaon teknologiarajoituksia, jotkaovat poistettavissa. Jos markkinoilla onimua, mutta tekniikka rajoittaa nykyistätoimintaa, uudella tiedolla ja sen soveltamisellaon tilaisuus.””Teknologialla ei voi työntää, mutta sillävoi vetää markkinoille”, Tikka säestää.Puu ja äly uusiutuvatSuomalaisilla on SciTechin asiantuntijoidenmukaan väärät odotukset metsäteollisuudelta.Suomalaislähtöisillä metsäjäteilläei ole velvollisuutta löytää meikäläisellepuulle markkinoita.”Metsän jalostamisella lisäarvollisiksivientituotteiksi on luonnonvaroiltaanyksipuolisessa Suomessa poikkeuksellisensuuri merkitys. Tämä edellyttää sekäkannattavaa metsätaloutta että kannattavaametsäteollisuutta”, Hassi korostaa.Mekaaninen puunjalostus on hänenmukaansa varteenotettava vaihtoehto,koska se käyttää hyväkseen puun arvokkaintaominaisuutta, sen lujaa komposiittirakennetta.”Puu on ainutlaatuisen monipuolinen,uusiutuva materiaali. Sitä onkäytettävä harkitusti sellaisiin kohteisiin,joissa sen rakenneominaisuudet saadaanhyödynnettyä.”Puun kilpailukykyyn liikennepolttoaineidenraaka-aineena Hassi suhtautuuepäilevästi.”Luja kuitumainen rakenne tekee puunhyvin haastavaksi lähtöaineeksi esimerkiksiFischer–Tropsch-synteesireitille.Poliittisin keinoin luodut markkinat ohjaavatteknologian kehitystä vahvasti – muttaeivät välttämättä terveeseen suuntaan.””Puu kasvaa Suomessa hitaasti. Se ontosiasia, joka vaikuttaa esimerkiksi tehdaskokoon.Kuljetuskustannusten vuoksi suomalainensellutehdas ei voi olla yhtä isokuin nopeasti kasvavien puiden maissa,esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Suurimmattehtaat syntyvät sinne, missä raaka-ainevoidaan kerätä pienimmältä alueelta.”Biojalostamot on Hassin mielestäsuunniteltava avoimin mielin. Niitä voidaansijoittaa muuallekin kuin sellutehtaankupeeseen. ”Biojalostamot voisivathyvinkin olla kokoluokaltaan nykyistensahojen luokkaa. Se olisi myös hakkuutähteidenenergiakäytön lisäämisen kannaltakiinnostava malli”, Hassi uskoo.Tikka muistuttaa, että Suomi voi edelleenelää puuhun liittyvän tietotaidonmyynnillä, vaikka alan teollisuus yhäsupistuisikin. ”Puun ohella myös äly onuusiutuva luonnonvara.”Kirjoittaja on tekniikan tohtori, kauppatieteidenmaisteri ja vapaa toimittaja.arto.jokinen@elisanet.fi<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 7 31
Page 1 and 2: KEMIA Kemi7/2009TÄSSÄNUMEROSSA:MU
Page 3 and 4: Vuonna 2006 perustettu REACHLaw Oy
Page 5 and 6: Pääkirjoitus11. marraskuuta 2009K
Page 7: Borealis rakentaa suomalaisellemuov
Page 10 and 11: TÄTÄ MIELTÄIlmastonmuutoksen tor
Page 13 and 14: see parrasvaloihinPerinteinen käsi
Page 15 and 16: Näin RNA hiljentää solutEliön p
Page 17 and 18: University of California, San Franc
Page 19 and 20: Suomalainenvaihdevuosilääkeetenee
Page 21 and 22: Uusi pikatesti löytäänopeasti sa
Page 23 and 24: Syntetisoija Stephen ClarkRakentaa
Page 25 and 26: Pub 90x266-Captair-Kemia.indd 2 19/
Page 27 and 28: Tutkijan tähtäimessäLääke kaik
Page 29: ScanstockphotoTiedonsiirtäjänanto
Page 33 and 34: NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi
Page 35 and 36: Ilman muovia ei pärjätäMuovi on
Page 37 and 38: Kuvat: Sanna AlajokiHumushappoveden
Page 39 and 40: Henkilökohtainenlääketiedeon lä
Page 41 and 42: Lukijagallup numerosta 6/09Kemistin
Page 43 and 44: tellen, ja kehon prosessit heikkene
Page 45 and 46: Markku Rajala palkittiin hiukkasteo
Page 47 and 48: 13128Kuvat: Florian Schmidt119KUVAT
Page 49 and 50: LIIKA FOOLIHAPPOon terveysriskiLiia
Page 51 and 52: Päivi Laitinenon paitsi sairaalake
Page 53 and 54: TelkoTelko Oy:n toimitusjohtajanaal
Page 55 and 56: Kemistit tutustuivatjätteiden käs
Page 57 and 58: Aikataulu ja teemat 2009LEHTITOIM.A

MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?