MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

UUTISIAJyväskylän Keljonlahteenensi keväänävalmistuva voimalaitostuottaa seostuhkianoin 30 000tonnia vuodessa.Biovoimalan tuhkathyötykäyttöön lähiseudullaElina SaarinenKeski-Suomessa käynnistyneessä ainutlaatuisessa hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksiahyödyntää biovoimaloiden tuhkia lähialueella. Tuhkien hyötykäyttö säästäisi voimalaitoksille pitkän pennin.Samalla pienenisivät monen käyttäjän materiaalikustannukset.VTT:n vetämässä kaksivuotisessa hankkeessahaetaan käyttökohteita Jyväskylänseudun biovoimaloiden tuhkalle.Jyväskylän Keljonlahteen rakennettavassa,ensi keväänä käyttöön otettavassa biovoimalaitoksessasyntyy turve- ja puutuhkaanoin 30 000 tonnia vuodessa, Rauhalahdenjo toimivassa voimalassa 10 000 tonnia.Jos koko määrä sijoitettaisiin kaatopaikalle,laitosten kustannukset voisivat pahimmassatapauksessa nousta jopa miljooniin euroihinvuodessa.Tuhkien hyötykäyttöä selvittäviä projektejaon käynnissä ympäri maata, mutta Keski-Suomenhankkeessa kartoitettavien vaihtoehtojenskaala on harvinaisen laaja: siihenkuuluvat muun muassa maanrakentaminen,betonin valmistus ja lannoitekäyttö.Keski-Suomessa tutkitaan myös tuhkanhyödyntämistä asfaltin täytejauheena ja sementinraaka-aineena. Lisäksi mietinnässäovat mahdolliset täysin uudenlaiset kierrätystuotteet.”On hyvä, että olemme saaneet mukaanhankkeeseen yritykset kaikista pääkäyttökohteista.Paikallisille yrityskumppaneilleei ole tarvinnut perustella, miksi tällainenhanke oli tarpeen”, sanoo projektipäällikköKirsi Korpijärvi, joka työskentelee VTT:nbioenergian osaamiskeskuksessa Jyväskylässä.Ongelmana haitta-aineetHaasteita tuhkien hyötykäytölle asettavatniiden koostumus ja laatu. Tuhkien ominaisuuksiinvaikuttavat etenkin voimaloidenpolttoaineet ja niiden seossuhteet.Seostuhkista, kuten turve-puutuhkista,on vaikea saada tasalaatuista. Myös korkeathaitta-ainepitoisuudet saattavat estääniiden hyötykäytön. Turvetuhkissa voi ollaliikaa arseenia ja puutuhkissa kadmiumia.Haitta-aineiden liukoisuuskin on tärkeä tekijäetenkin mietittäessä tuhkien käyttöämaanrakentamisessa. Turve-puutuhkien ravinnepitoisuudettaas ovat usein niin alhaisia,ettei niitä kannata käyttää metsän lannoittamiseen.Jyväskylän projektissa on mukana myöstuhkaa nimenomaan metsälannoitteeksikierrättävä ja rakeistava FA Forest Oy.”Huolehdimme nyt parinkymmenen voimalaitoksentuhkista Suomessa. Olemmeanalysoineet paljon erilaisten tuhkien ravinne-ja haitta-ainepitoisuuksia, ja voimmekäyttää kokemustamme ja tietoammetässä hankkeessa. Samalla meille voi tullauusia ideoita, joiden avulla voimme kehittääomaa toimintaamme”, kertoo FA Forestinkehityspäällikkö Mikko Räisänen.VTT:n tutkijat puolestaan pyrkivät erierotus- ja jalostustekniikoiden avulla poistamaanhyödynnettävistä tuhkajakeista haitta-aineet,kuten raskasmetallit.Jyväskylän hankkeen tuloksista voidaanjatkossa ottaa oppia myös muualla Suomessa.”Puu-turvetuhkia syntyy vuosittain noin500 000 tonnia. Niistä hyödynnetään tällähetkellä ehkä puolet”, Kirsi Korpijärviarvioi.Voimalaitostuhkien hyötykäytön tehostamistaedellyttää jätelainsäädäntö. Tuhkatpitäisi ensisijaisesti hyödyntää, jos seon teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.Hyötykäytöllä on monta etua: rahaa jaluonnonmateriaaleja säästyy. Uusiotuotteidenominaisuudet saattavat olla jopa muitaparempia.Elina Saarinen18Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7