MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti
MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti
MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ajankohtaista<strong>Kemia</strong>n Nobel solututkijoilleKohti parempiaantibioottejaMRC Laboratory of Molecular BiologyUniversity of YaleWeizmann InstituteVenkatraman Ramakrishnan (vas.), Thomas Steitz ja Ada Yonath avasivat ribosomin arvoituksen.<strong>Kemia</strong>n Nobelin palkintomyönnettiin tänä vuonnatärkeän soluelimen, ribosomintutkimuksesta. Kolme tuorettanobelistia selvitti ribosomintoiminnan atomien tasolla.Päivi IkonenVuoden 2009 kemian Nobelin palkinto jaettiinkolmen eri maissa työskentelevän huippututkijankesken.Palkituista Venkatraman Ramakrishnan,57, työskentelee Cambridgen yliopistonMRC-laboratoriossa Isossa-Britanniassa,Thomas A. Steitz, 69, amerikkalaisessaYalen yliopistossa ja 70-vuotias Ada E. YonathWeizmann-instituutissa Israelissa.Tutkijakolmikko on röntgenkristallografianavulla onnistunut selvittämään äärimmäisenpienen mutta äärimmäisen tärkeänsoluelimen, ribosomin, rakenteen atomintarkkuudella.Aikanaan mahdottomaksi arvioitu työ veikaikkiaan vuosikymmeniä, sillä ribosomistalöytyi atomeja yhteensä satojatuhansia.Yhdessä solussa taas on kymmeniätuhansiaribosomeja.Vain parinkymmenen nanometrin kokoisetribosomit ovat koostaan huolimattasolujen monimutkaisimpia koneita, joidentyönä on valmistaa valkuaisaineita eli proteiineja.Tuhannet erilaiset proteiinit puolestaanvastaavat muun muassa ihmisen elämästäsen kemiallisesta tasolla katalysoimallaelimistön kemiallisia reaktioita.Tehokkaampia lääkkeitäRakenteen selvitysurakkansa jälkeen nobelistitovat rakentaneet ribosomeista pikkutarkkojakolmiulotteisia malleja. Ne taasovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja lääketutkijoille,sillä malleista paljastuu, kuinkaantibiootit pääsevät tekemään työtään solunsisällä.Mallien avulla lääkekehittäjät voivatsuunnitella entistä tehokkaampia aseitamonen infektion hoitoon, sillä bakteerienkimppuun käydessään antibiootit sitoutuvatnimenomaan bakteerisolun ribosomeihin.Ihmissolun ribosomit modernit lääkkeet sensijaan osaavat jättää rauhaan.Bakteeritkaan eivät alistu lääkeaineenhyökkäykseen suosiolla, vaan hiovat kokoajan puolustuskykyään vastaan entistä pitävämmäksi.Uudet antibiootit käyvätkin yhä tarpeellisemmiksisitä mukaa kuin vanhat lääkkeetmenettävät tehoaan. Muun muassa pelättysairaalabakteeri, metisilliinille vastustuskykyinenstafylokokkibakteeri mrsa peittoaanykyantibiootit mennen tullen. Mrsa:nnujertavan teholääkkeen kehittäminen olisipalkinnon arvoinen suoritus.Hatunnosto DarwinilleRibosomitutkijakolmikon Nobelia pidetäänkunnianosoituksena myös evoluutioteoriankehittäjälle Charles Darwinille, jonkakaksinkertainen juhlavuosi 2009 on. Tasan200 vuotta sitten syntynyt Darwin julkaisimullistavan pääteoksensa Lajien synty 150vuotta sitten, 1859.Yhä uusien sukupolvien Nobel-tason tutkimustodistaa entistä vankemmin oikeaksiDarwinin teorian siitä, että eliölajien – mukaanlukienihmisten – ominaisuudet periytyvätja että genomissa tapahtuu sattumanvaraisiamuutoksia, joiden seurausta nykyisenelämän monimuotoisuus on.Dna:n kaksoiskierrerakenteen keksiminentoi aikoinaan (1962) tiedepalkinnoistaarvostetuimman maailmankuululle kolmikolleJames Watson, Francis Crick jaMaurice Wilkins. Osansa palkinnosta olisiansainnut vuonna 1958 menehtynyt RosalindFranklin.Roger Kornberg, nobelisti vuodelta2006, selvitti, kuinka dna:han koodattu tietosiirtyy ribosomiin, jonka arvoituksen tämänvuoden palkintokolmikko puolestaanavasi.16<strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 7
Change language